GeoFoorumi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GeoFoorumi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2008"

Transkriptio

1 GeoFoorumi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2008 Kalliolämpö säästää luontoa Kotimaiset energiamuodot tulossa Geomatkailija kiertää Pohjanmaata

2 GeoFoorumi 1/2008 Julkaisija: Geologian tutkimuskeskus Vaihde: Päätoimittaja: Sini Autio Ulkoasu: Raija Sandqvist, Piccolo Oy Toimitusneuvosto: Sini Autio, Markku Hytönen, Taina Järvinen, Keijo Nenonen, Pekka Nurmi, Olli Rantala, Raija Sandqvist, Jari Väätäinen, Marie-Louise Wiklund, Runar Blomqvist Etukannen kuva: Bulls/Fennopress ISSN GeoFoorumi on Geologian tutkimuskeskuksen sidosryhmille suunnattu lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Lehden numerot 1 ja 3 ilmestyvät suomenkielisinä ja numero 2 englanninkielisenä vuonna Tilaukset ja osoitteenmuutokset tehdään lehden ohessa olevalla palvelukortilla tai sähköpostitse osoitteella GTK:n yhteystiedot Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Betonimiehenkuja 4 PL ESPOO Fax Itä-Suomen yksikkö Neulaniementie 5 PL KUOPIO Fax GTK vastaa energiahuollon haasteisiin EU:n komission esityksessä unionin energiahuollon keskeiset vaateet koskevat kasvihuonekaasujen päästöjen 20 prosentin vähentämistä vuoden 1990 tasoon verrattuna, uusiutuvan energian osuuden kasvattamista 20 prosenttiin ja biopolttoaineen osuuden nostamista 10 prosenttiin, kaikki vuoteen 2020 mennessä. Esityksen tavoitteena on ilmastopolitiikkaan vaikuttamisen lisäksi EU:n energiavarojen huoltovarmuuden lisääminen. Suomelle esitys merkitsee uusiutuvan energian kasvattamista 38 prosenttiin. Meillä tähän pyritään useilla rinnakkaisilla keinoilla, esimerkkinä puun ja turpeen yhteiskäytöllä, vesivoimalla, tuulivoimalla ja maalämmöllä. Uudelle vesivoimalle saattaa vielä löytyä kohteita. Tuulivoiman käytölle on kohtalaiset edellytykset, sillä meillä on paljon tuulisia rannikkoalueita. Meillä lähes uutena energialähteenä on kallioperän energiasisällön hyödyntäminen (maa- ja kalliolämpö), mistä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Ruotsissa. Kalliolämmön käyttöön rakennusten lämmityksessä on meillä hyvät mahdollisuudet. Pientalojen lisäksi kalliolämpö soveltuu hyvin suurten kohteiden, kuten kauppakeskusten, julkisten rakennusten, teollisuustilojen ja asuinkerrostalojen lämmitykseen. Nyrkkisääntönä on, että kaksi kolmasosaa järjestelmän tarvitsemasta energiasta saadaan suoraan kallioperästä. Puuttuva kolmannes on järjestelmän pyörittämiseen tarvittavaa sähköä. Kalliolämmön hyödyntäminen on tätäkin edullisempaa, mikäli kohteeseen liittyy merkittävää viilentämisen tarvetta. Biopolttoaineen osalta EU:n komission esitys on osin huojentava, sillä se hyväksyy turpeen biopolttoaineen raaka-aineeksi, vaikkakin tietyin tiukoin ympäristökriteerein. Tämä antaa riittävän pohjan jatkaa turpeen ja puun yhteiskäyttöön perustuvia biodieselin tuotantoselvityksiä Suomessa. EU:n komission esityksessä ydinvoiman tuotanto hyväksytään yhdeksi keinoksi kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Suomessa ydinvoimaa on tuotettu vuosikymmeniä vastuullisesti yhteiskunnan tiukassa valvonnassa. Käytetyn polttoaineen eli ydinjätteen loppusijoitusta syvälle kiteiseen kallioperäämme on tutkittu monipuolisesti ja selvitykset turvallisen ydinjätehuollon varmistamiseksi jatkuvat vielä vuosikausia. GTK on valmis osallistumaan maamme energiahuollon haasteisiin omalla asiantuntemuksellaan, lähinnä turpeen, maa- ja kalliolämmön ja ydinvoiman ekologisesti kestävän käytön edistämiseen. Länsi-Suomen yksikkö Vaasantie 6 PL KOKKOLA Fax RUNAR BLOMQVIST Länsi-Suomen yksikön aluejohtaja Pohjois-Suomen yksikkö Lähteentie 2 PL ROVANIEMI Fax Vammalan Kirjapaino Oy

3 Sisällys 1/ Tulevaisuuden energialähteet ovat kotimaisia, uusiutuvia ja päästöttömiä 6 Kalliosta saatuna kaksi kolmasosaa lämmöstä on ilmaista 10 Kotimaiset energiamuodot korostuvat tulevaisuudessa TULEVAISUUDEN ENERGIALÄHTEET s Perustietoa maakuntakaavoittajalle KOTIMAISIA, UUSIUTUVIA JA PÄÄSTÖTTÖMIÄ 18 Områden för vindkraft tas med i landskapsplanen PERUSTIETOA MAAKUNTAKAAVOITTAJALLE s Geomatkailija kiertää Pohjanmaata 22 Malminetsinnässä tapahtuu 24 Lyhyesti 27 Tapahtumakalenteri 28 GTK:n uusia julkaisuja 30 Tellus - jään ja tulen planeetta 31 Kolumni KOTIMAISET ENERGIAMUODOT s. 10 TURPEENKÄYTÖN TULEVAISUUS GeoFoorumi 3

4 Tulevaisuuden energialähteet ovat yhä useammin KOTIMAISIA, UUSIUTUVIA JA PÄÄSTÖTTÖMIÄ Suomen energiapolitiikan tavoitteena on varmistaa energiahuolto, joka on kilpailu - kykyinen ja täyttää kansainväliset päästötavoitteet. Lisäksi on huolehdittava riittävästä energiaomavaraisuudesta. Päästöjen vähentämistavoitteet ja uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitteet edellyttävät kotimaisten päästöttömien energialähteiden voimakasta käytön kasvua, sanoo ministeri Mauri Pekkarinen. HAASTATTELU: SUSANNA HEIKKINEN EU:n komission direktiiviesitys uusiutuvien energialähteiden käyttötavoitteista tarkoittaa Suomelle merkittäviä lisävelvoitteita, huolimatta siitä, että jo nyt olemme uusiutuvien energialähteiden käytössä EU:n kärkimaita. Tavoitteeseen pääsemiseksi on pidettävä ovet auki kaikille vaihtoehdoille, sanoo energianeuvotteluista vastaava elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Suurta potentiaalia on metsäenergiassa, tuulivoimassa, peltobiomassoissa ja kierrätyspolttoaineissa, unohtamatta kuitenkaan pienempiä mahdollisuuksia, kuten biokaasua, maalämpöä ja pienvesivoimaa. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa voidaan nopeuttaa useilla erilaisilla keinoilla, kuten investointituilla, syöttötariffijärjestelmillä tai sertifikaateilla. Päästökauppa puolestaan vaikuttaa käytettävien polttoaineiden valintoihin siten, että päästöttömiä polttoaineita suositaan. Metsäenergialla on tässä merkittävin rooli, mutta myös peltoenergiassa ja kierrätyspolttoaineissa on potentiaalia. Toisaalta kaikki päästöttömät energiatuotantomuodot, kuten bioenergia, vesivoima, tuulivoima ja ydinenergiakin, ovat Pekkarisen mukaan kiinnostavia. Puuenergian lisätuotanto rajallista Uusiutuvien energialähteiden vaatimat lisäämistavoitteet no jau tuvat hyvin pitkälti puuenergiaan, erityisesti metsähakkeeseen. Ministeri muistuttaa, että metsien kestävä hyödyntäminen kuuluu perinteisesti ja kiinteästi suomalaisen yhteiskunnan peruselinkeinoihin. Metsäteollisuus, eli paperi-, massa- ja puutavarateollisuus, on jo pitkään hyödyntänyt puuperäisiä sivutuotteittaan energiantuotannossa. Puuenergian osuutta ei voida eikä ole syytä korvata muulla energiatuotannolla. Puuenergialla saadaan tuotettua mittavasti päästötöntä sähköä ja lämpöä. Kotimaisena energialähteenä puun käyttö tuo työpaikkoja ja parantaa omavaraisuutta sekä huoltovarmuutta. Metsäenergian suhteen on hyvä pitää kuitenkin mielessä, että edelleenkin Suomessa kasvatetaan metsää ensisijaisesti puusepänteollisuuden ja mekaanisen sekä kemiallisen puunjalostuksen tarpeisiin, energiaksi käytetään vain tästä ylijäävä osa. Puuenergian mittava käytönkasvu ei saa haitata metsäteollisuuden raakapuun saantia, eikä myöskään puun sivutuotteita käyttävän teollisuuden raaka-ainehuoltoa, Pekkarinen korostaa. Turpeessa ja maalämmössä runsaasti potentiaalia Turve on nähtävä tulevaisuudessakin merkittävänä ja vakaana kotimaisena energialähteenä. Vaikka se tiedemiesten mukaan on luonteeltaan hitaasti uusiutuva biomassapolttoaine, on sen aseman muuttaminen nykyisestä CO 2 -nettopäästäjästä uusiutuvaksi vaikeaa sekä EU:n komission keskuudessa että tulevien päästökauppasopimusten osalta. Suomi tekee parhaansa asiassa, vakuuttaa Pekkarinen. Oma asiansa on saada kestävällä tavalla tuotettu turve juuri saadun uusiutuvan energian puitedirektiivin ehdotuksen piiriin erityisesti liikenteen biopolttoaineiden osalta. Suomi on jo nyt maailman johtava maa turpeen hyödyntämisessä energialähteenä. Tästä huolimatta meilläkin on 4 GeoFoorumi

5 Uusiutuvat ja päästöttömät energialähteet ovat merkittävä osa suomalaista energiapolitiikkaa, ja tulevaisuudessa niiden rooli korostuu entisestään, sanoo elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia vielä paljon opittavaa turpeen tuotanto-, käsittely-, kuljetusja polttotekniikoista sekä turpeella tuotetun energian siirrosta ja käytöstä. Näitä koskevalla tutkimuksella ja huolehtimalla riittävästä turvevarojen kartoituksesta voidaan turpeen tulevaisuutta energialähteenä edelleen parantaa. Maa- ja kalliolämmön merkitys korostunee tulevaisuudessa erityisesti pienempien kiinteistöjen lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Kallio- ja maalämpöä ei ole Suomessa hyödynnetty läheskään niin paljon kuin olisi ollut mahdollista, kommentoi Pekkarinen. Ruotsissahan niiden käyttö on kymmenkertaista Suomeen verrattuna. On syytä ottaa oppia Ruotsin kokemuksista ja sen lisäksi tehdä tutkimustyötä meille sopivien vaihtoehtojen löytämiseksi. Tutkimusta tarvitaan sekä eri maa- ja kivilajien lämmön varastointikyvystä että erilaisista lämmön siirtotekniikoista. Pekkarinen toteaa, ettei mitään vähäpäästöistä energiamuotoa, myöskään ydinvoiman lisärakentamista, voi tässä vaiheessa sivuuttaa. Suomi on ydinvoimapolitiikassaan lähtenyt siitä, että tarvittava ydinpolttoaine hankitaan maailmanmarkkinoilta. Tehdyistä etsinnöistä huolimatta Suomessa ei ole vielä löydetty sellaisia uraaniesiintymiä, joiden kohdalla oltaisiin edes lähellä mahdollista hyödyntämistä. Suomen ydinvoimatuotantoa ei siten voida rakentaa uraaniomavaraisuuden varaan. Energiavarojen kartoituksella keskeinen merkitys Ministeri pitää yleistä tietoutta Suomen energialähteistä sinänsä tyydyttävänä, mutta tietämyksen tasoa niin päättäjien keskuudessa kuin julkisuudessa on luonnollisesti syytä jatkuvasti parantaa sitä mukaa kun uutta tietoa tulee saataville. Riittävät tiedot antavat myös mahdollisuuden korkeatasoiselle ja asiapitoiselle yhteiskunnalliselle keskustelulle eri vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista ennen päätöksentekoa. GTK:lla on hyvin keskeinen merkitys omalla alallaan tiedon tuottajana sekä levittäjänä ja kansanomaistajana, arvioi Pekkarinen. Muun muassa turvevarojen kartoituksessa, maa- ja kalliolämmön hyödyntämisessä ja ydinjätteiden loppusijoittamisessa GTK:n rooli on aivan keskeinen. Ministeri näkee GTK:n roolin merkittävänä etenkin monipuolisen ja pitkäaikaisen suo- ja turvetiedon tuottajana. GTK:n jokakesäinen, n ha:n vuosivolyymillä tapahtuva turvevarojen kartoitustoiminta on edelleenkin tärkeää, sillä tutkimattomia soita Suomessa vielä riittää, ja kartoitustoiminta itsessään on luonteeltaan pitkälle tulevaisuuteen suuntaavaa. Pekkarinen arvostaa GTK:ta myös kallioperän luotettavana kartoittajana, esimerkiksi tutkittaessa ja selvitettäessä ydinvoimalaitoksista kertyvien ydinjätteiden pitkäaikaissäilytystä Suomen peruskalliossa. Maa- ja kalliolämpöön liittyvät selvittelyt ja tutkimustoiminta ovat uusinta uutta GTK:n energia-arsenaalissa, ja tältä osin odottelen kiinnostuneena, miten GTK onnistuu perusvahvuuksiaan ja asiantuntemustaan asiassa hyödyntämään. GeoFoorumi 5

6 Kun toimistorakennus halutaan lämmittää kalliolämmöllä, optimoidaan ensin tarvittavien energiakaivojen määrä ja sijainti. Myös toimistotilojen tarvitseman jäähdytyksen voi hoitaa samalla järjestelmällä, jolloin kokonaisuuden hyötysuhde paranee. Kalliosta saatuna kaksi kolmasosaa lämmöstä on ilmaista Kuva: VTT 6 GeoFoorumi

7 Uusiutuvaa energiaa voi saada paitsi auringosta, vedestä ja tuulesta myös maasta. Jo nelisenkymmentä tuhatta pientaloa Suomessa lämmitetään maa- tai kalliolämmöllä. GTK selvittää parhaillaan yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa kallioperän enrgiakäyttöä Suomessa. Suunnitteilla on kalliolämmön käyttämistä etenkin suurissa rakennuskohteissa, missä sille povataan hyvät kasvuennusteet. TEKSTI: HARRIET ÖSTER Maa- ja kalliolämmön hyödyntämisessä Suomi on selvästi jäänyt jälkeen vertailumaittensa kehityksestä, varsinkin suhteessa Ruotsiin. Naapurimaassa on asennettu noin kallio- tai maalämpöjärjestelmää, verrattuna Suomen noin :een. Ruotsissa on itse asiassa asennettu enemmän kallio- ja maalämpöpumppuja kuin kaikissa muissa Euroopan maissa yhteensä. Myös uusien yksiköiden asennusmäärät vuosittain ovat Ruotsissa kymmenkertaiset Suomeen verrattuna. Maalämmön suhteen Ruotsista on tullut kansainvälinen edelläkävijä. Siellä lähdettiin voimakkaasti tukemaan uusiutuvien energiamuotojen kehitystä 1980-luvulla, kun maassa oli päätetty luopua ydinvoimasta. Se vauhditti sekä lämpöpumppujen että muun maalämpötekniikan kehitystä, sanoo aluejohtaja Runar Blomqvist GTK:n Länsi-Suomen alueyksiköstä. Kokkolassa sijaitsevan yksikön toimintaprofiiliin kuuluu energiahuoltoon liittyvät palvelut, mukaan lukien maa- ja kalliolämpö. Vuoden 2005 tilastojen mukaan 12 prosenttia Ruotsin pientaloista lämmitettiin maa- tai kalliolämmöllä. Suomessa maalämmön käyttö on yleistymässä uusissa pientaloissa, joista sitä rakennusvaiheessa asennetaan 40 prosenttiin. Asuntomessualue lämpenee sedimenttilämmöllä Kalliolämmön hyödyntäminen pientaloissa laajemmassa mittakaavassa on vasta tulossa. Suuria kalliolämmön rakennus- GeoFoorumi 7

8 Lämpöä saatavilla kaikkialla Maaperän ja kallion sisältämää lämpöenergiaa voi hyödyntää eri tavoilla. Pintakerrosten irtomaa sisältää auringon säteilystä peräisin olevaa lämpöenergiaa. Maalämmön voi ottaa talteen lämpöpumpulla ja asentamalla vaakasuoran tai spiraalimuotoisen putkiston routarajan alle riittävän syvälle maahan, jotta se toimii ympäri vuoden. Tämä on yleisin ratkaisu pientaloissa: noin m 2 :n tontille vedetty putkisto riittää omakotitalon lämmitykseen. Talonrakentamisen yhteydessä maalämpöputkiston asentaminen käy helposti. Syvälle veteen, vesistön tai meren pohjan sedimentteihin asennettu putkisto toimii samalla periaatteella kuin maan pintakerroksiin asennettu maalämpöputkisto. Syvällä kalliossa on geolämpöä, jota voi hyödyntää porakaivon kautta. Lämpötila on suhteellisen vakio jo 15 metrin syvyydessä kallioperässä. Sadan metrin syvyydessä Suomen kallioperässä lämpötila on noin 7 8 astetta. Pyhäsalmen kaivoksessa lämpötila metrin syvyydessä on 22 astetta ja Outokummun kallioperässä metrin syvyydessä 40 astetta. Kaivo kalliolämmön hyödyntämiseksi porataan yleensä metrin syvyyteen. Suomen kivilajien lämmönjohtavuudessa ei ole kovin suurta vaihteluväliä poikkeuksena kvartsipitoinen kallio, jolla voi olla poikkeuksellisen hyvä lämmönjohtavuus. Enemmän vaikuttaa kallioperän rakenne, eli kuinka rikkonainen kallio on kyseessä ja paljonko siinä liikkuu vettä, Blomqvist toteaa. Vesi johtaa lämpöä paremmin kuin kivi, joten rikkonaisesta kalliosta voi saada lämmön tehokkaammin talteen. Toisaalta poraaminen liian rikkonaiseen kallioon voi johtaa porareiän sortumiseen. Kalliolämmön kantajana toimii vesi, jota kalliomassa lämmittää kaivoreiässä. Vesi luovuttaa lämpöä kaivossa olevaan lämmönkeruuputkistoon. Putkiston sisältämä etanoli-vesiliuos kierrätetään ylös luovuttamaan lämpöä lämpöpumpulle ja viilentyneenä kierrätetään takaisin kaivoon lämpenemään. Lämpötilaerot eivät ole kovin suuret, mutta muutamankin asteen ero riittää lämpöpumpulle, joka puristaa lämmön etanoliliuoksesta. Lämpöpumppu toimii periaatteessa kuin jääkaappi takaperin: jääkaappi tuottaa kylmää ja säteilee sivutuotteena lämpöä ympäristöönsä. Lämpöpumppu vastaavasti tuottaa lämpöä ja sivutuotteena viilentää vettä. Toimiakseen lämpöpumppu tarvitsee sähköä. Lämmitys maatai kalliolämmöllä ei siis kokonaisuudessaan ole uusiutuva energianmuoto, vaan pikemminkin keino tehokkaasti ja pienellä sähkönkulutuksella hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Yleensä lasketaan, että järjestelmän pyörittämiseen menee energiaa noin kolmanneksen siitä, mitä järjestelmä kokonaisuudessaan tuottaa. Eli kaksi kolmasosaa on ilmaista energiaa, Blomqvist toteaa. Samu Valpola, GTK Matalien merenlahtien sedimentit ovat potentiaalisia kohteita maalämpöjärjestelmien asennukseen. Kuvassa sedimentin lämpötilamittausta Oravaistenlahdella. kohteita on toistaiseksi vasta muutama kymmenen rakennettu tai rakenteilla Ruotsissa ja Norjassa. Kynnys käyttää uutta tekniikkaa suurten kohteiden lämmönhuollossa on korkea. Alalle odotetaan nopeaa kasvua varsinkin, kun naapurimaiden ohessa referenssejä vähitellen saadaan Suomestakin. Suurin menossa oleva yksittäinen hanke on Akershusin yliopistosairaalan kokonaisen uuden sairaalan rakentaminen Oslossa. Sairaalarakennuksen tarvitsemasta lämmitys- ja jäähdytysenergiasta yli 80 prosenttia lasketaan saatavan kalliolämmöllä ja lämpöpumpuilla. Rakennusalueen lähelle porataan syvyydeltään 200-metristä porakaivoa, joista saadaan kalliolämpöä ja jotka myös toimivat lämpövarastoina. Lämmitysprojektista vastaa Fortumin norjalainen tytäryhtiö Bærum fjernvarme AS. Rakennustyöt aloitettiin neljä vuotta sitten ja sairaalan pitäisi valmistua tämän vuoden lopussa. Ruotsin suurin kalliolämpöhanke on vuonna 2006 valmistunut Vällingbyn ostoskeskus Tukholmassa. Sen yhteyteen on porattu 143 energiakaivoa, joiden kokonaisteho on noin 6 megawattia. Blomqvistin mukaan Suomessa on useita kallioenergiaselvityksiä menossa. GTK on mukana muun muassa Espoon Nupurinkartanon pientaloalueen selvityksessä ja Vaasan asun tomessualueen lämmitysratkaisun selvityksessä. Asuntomessualueella suunnitellaan matalan merenlahden sedimenttikerrosten sisältämän energian hyödyntämistä. Tehokkaampi järjestelmä, kun myös jäähdytetään Kalliolämmityksen lämpökerroin on tavallisesti kolme järjestelmä tuottaa kolme kertaa enemmän lämpöä kuin mitä kuluttaa sähköä. Suurissa rakennuskohteissa, kuten ostoskeskuksissa, liiketaloissa tai sairaaloissa, kerroin on vieläkin parempi. Niissä on sekä lämmitys- että viilennystarvetta. Kalliolämmityksellä molempia voi hoitaa samalla järjestelmällä, jolloin sen hyötysuhde paranee. GeoFoorumi

9 Mauri Lieskoski, Mateve Oy Kallioon poratun energiakaivon lämpötilan ja sähkönjohtavuuden luotaus Vaasan Västervikissä. Kaivon syvyys on 230 metriä. Kesällä kun rakennuksessa tarvitaan viilennystä, vettä voidaan käyttää suoraan kalliokaivosta ilman lämpöpumppua. Veden lämpötila on korkeintaan 10 astetta, joten se on sopivan viilentävää. Sitten jonkin verran lämmennyt vesi pumpataan takaisin kaivoon, missä se luovuttaa ylimääräisen lämpönsä ympäröivään kallioperään ja tavallaan lataa sitä talvea varten, GTK:n erityisasiantuntija Jarmo Kallio selittää, miksi hyötykerroin paranee, kun jäähdytys otetaan mukaan. Pientalossa lasketaan, että tarvitaan yksi porareikä m 2 pinta-alan lämmitykseen kalliolämmöllä. Suurissa kohteissa kaivojen määrää lisätään tarpeen mukaan. Jos rakennuksen eri tiloissa yhtaikaa tarvitaan sekä lämmitystä että viilennystä, sekin on mahdollista järjestää. Joistakin rei istä otetaan lämpöä kalliosta lämpöpumpun kautta ja toisista otetaan kylmää vettä viilennykseen. Kallion mukaan ihanteellinen paikka energiakaivoille suurissa kohteissa on pysäköintialueen alla. Tumma asfaltti tehostaa kesällä aurinkoenergian imeytymistä maaperään ja talvella asfaltti toimii kantena, joka hidastaa jäätymistä. Rasitustestit ja järjestelmän optimointi ehdottoman tärkeitä Jos energiakaivot sijaitsevat liian lähellä toisiaan, kalliossa voi siinä kohdassa syntyä lämpötilaminimi suhteessa ympäristöön. Silloin pitää jättää lämmitystä hyödyntämättä joksikin aikaa niin, että kallio latautuu lämmöllä uudestaan. Reikien määrän ja sijainnin optimointiin sekä sopivan tasapainotilan löytämiseksi tarvitaan paikallisia kuormitustestejä. Mitä suurempi kalliolämpökohde, sitä tärkeämpää suunnittelussa on itse lämmön lähteen, eli paikallisen energiakentän tuntemus. Paikalliset olosuhteet, kuten kallioperän rikkonaisuus ja sen lämmönjohtavuus sekä pohjavesiolosuhteet, pitää aina selvittää perusteellisesti. Itse tekniikka on tänä päivänä jo tunnettu ja tarvittavat komponentit on periaatteessa saatavilla rautakaupasta, Kallio toteaa. Barbro Wickström Pientalon rakennusvaiheessa on helppo asentaa maalämpöputkisto riittävän syvälle maaperään. Suomessa näin tehdään jo lähes joka toisella rakennustyömaalla. Energiakentän tutkimiseksi tehdään sen mallinnus: porataan muutama koereikä, asennetaan putkistot niihin, ajetaan simuloitua käyttöä ja mitataan kuinka paljon energiaa voi ottaa talteen ennen kuin järjestelmä hyytyy. Näin voidaan määrittää, kuinka monta kaivoa kohteessa tarvitaan, miten niitä tulee sijoittaa ja kuinka paljon energiaa niistä saa irti. Tällaisia simulointeja on Ruotsin lisäksi tehty muun muassa Saksassa. Me yritämme oppia heidän kokemuksistaan ja näin välttää turhia virheitä, Kallio sanoo. Tutkimuksissa GTK tekee yhteistyötä muun muassa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, Teknillisen korkeakoulun ja liiketoimintamallien kehittelyssä Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Blomqvistin mukaan GTK:lla on selkeä rooli tällaisten kalliolämpöjärjestelmien optimointi- ja rasitustestien tekemisessä. GTK on hankkimassa laitteistoa testien tekemiseen. Pientalojen lämmitysjärjestelmiä varten ei välttämättä tarvita erillisiä testejä; tilastotiedot aikaisemmista hankkeista riittävät useimmiten suunnittelun pohjaksi. Pientalojen lämmitysjärjestelmissäkin tapahtuu toki kehitystä. Kallion mukaan omakotitalon maalämpöjärjestelmän hankintahinta on noin euroa ja sen takaisinmaksuaika 5 10 vuotta. Takaisinmaksuaika kuitenkin lyhenee, kun teknisten komponenttien hinta laskee ja sähkön hinta samalla nousee. Kalliolämpöjärjestelmä on investointina hieman kalliimpi kuin maalämmitysjärjestelmä, mutta käytön myötä maalämpöä edullisempi ja stabiilimpi järjestelmä. Suomessa maalämpöä on kokeiltu pientaloissa Lappia myöten. Onnistuminen riippuu siitä, mitä rakenneratkaisuja käytetään ja onko kyseessä uudis- vai korjausrakentaminen. Asentamalla lattialämmitys uudisrakennukseen saadaan maalämmöstä parempi hyötysuhde kuin perinteisellä patterilämmityksellä, Kallio toteaa. GeoFoorumi 9

10 Kotimaiset energia muodot EU:n jäsenmaana Suomi on sitoutunut kansainvälisiin tavoitteisiin kasvihuone kaasujen leikkaamisessa sekä uusiutuvien energialähteiden edistämisessä. Tavoitteiden toteuttaminen parantaa tulevaisuudessa Suomen energiaomavaraisuutta. TEKSTI: SUSANNA HEIKKINEN Suomi on energiahuollon osalta sikäli hyvässä asemassa, että merkittävimpien käytössä olevien energiamuotojen jakauma on tasainen. Kun millään energiamuodolla ei ole hallitsevaa asemaa, riippuvuus yksittäisistä energialähteistä pienenee ja energiakriisin riski vähenee. Toisaalta olemme paljolti tuonnin varassa, sillä vain kolmannes energiasta on peräisin kotimaisista lähteistä. Suomessa on tehty paljon töitä uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvattamiseksi. Tällä hetkellä 28,5 % loppuenergiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, kun esimerkiksi EU:n keskiarvo on vain 8,5 %. Lähtötasomme on korkea siitä huolimatta, että monien uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen on meillä kalliimpaa kuin muissa maissa, sanoo ylijohtaja Taisto Turunen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Päästöjen osalta tavoitteet liittyvät Kioton sopimukseen, joka täydentää vuonna 1992 hyväksyttyä YK:n puitesopimusta. Sen ja EU:n sisäisen ns. taakanjaon mukaisesti Suomen velvoitteena on pitää kasvihuonekaasupäästöt enintään vuoden 1990 tasolla keskimäärin vuosina Sopimuksen jatko on vielä avoin, mutta EU on asettanut tavoitteekseen leikata päästöjä nopeammalla tahdilla, tarvittaessa yksipuolisesti, jos maailman suurimmat päästöjä tuottavat valtiot Yhdysvallat ja Kiina eivät sitoudu rajoituksiin, toteaa Turunen. Valtiovallalla on selkeä näkemys siitä, että tulevaisuudessa energiapolitiikan painopiste siirtyy entistä enemmän uusiutuviin energiamuotoihin. Merkittävimpiä ovat tuuli- ja vesivoima, biomassa, aurinkoenergia ja maalämpö. GTK:n tutkimuksen kannalta yksi mielenkiintoisimmista kohteista on turve, mutta myös maa- ja kalliolämmön yleistymiseen on hyvät edellytykset. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna Hiili kattaa kivihiilen, koksin sekä masuuni- ja koksikaasut. Lähde: Energiatilasto-Vuosikirja 2007, Energia, Tilastokeskus GeoFoorumi

11 korostuvat tulevaisuudessa Turpeennostoa turvesuolla. Turpeenkäytön tulevaisuus on lupaava Jari Väätäinen, GTK Turve on Suomen energiataloudelle merkittävä raaka-aine. Sitä hyödynnetään pääasiassa teollisuuden ja yhdyskuntien energiantuotannossa, sähköksi muutettuna miljardin euron arvosta vuodessa. Lähes miljoonan suomalaisen koti lämpiää turvevoimalla eli kuvaannollisesti sanottuna sillä katetaan koko Keski- ja Pohjois-Suomen kaupunkilämmön ja sähkön tarve. Turvevoiman kysyntä on voimakkaassa kasvussa, toteaa Vapo Oy:n toimitusjohtaja Matti Hilli. Turpeen puolesta puhuvat muiden vaihtoehtojen kalleus ja kotimaisen raakaaineen toimitusvarmuus. Suomessa on 9,5 miljoonaa hehtaaria turvemaita, siis neljännes koko maan pinta-alasta. Kaikki turve ei suinkaan kasva jylhän karuilla aapasoilla koskemattomassa erämaassa, vaan yhtä lailla turvetta voi löytää metsää kasvavalta tai maatalouskäytössä olevalta maalta. Turvetuotannossa soita on vain 0,06 miljoonaa hehtaaria, suojeltuja soita puolestaan on 1,1 miljoonaa hehtaaria. GTK on tutkinut systemaattisesti suomalaisia soita sotien ajoista lähtien, ja havaintoja on kertynyt yli miljoonasta pisteestä. Niiden perusteella turve ei Suomesta lopu, sillä varantojen vuotuinen kasvu on joidenkin tutkimusten mukaan käyttöä suurempi. Luonnon monimuotoisuudelle ei turpeen hyödyntämisestä näyttäisi koituvan merkittävää haittaa, sillä turveteollisuuden raaka-ainetuotantoon soveltuu lopulta vain % Suomen turvemaista, riippuen muun muassa turpeen paksuudesta, laadusta ja sijainnista. Monia metsä- ja maatalouskäyttöön tarkoitettuja, myös epäonnistuneesti ojitettuja soita voidaan hyödyntää teollisuudessa. Varsinkin keskisessä Suomessa on usein tavallisen näköisen metsän alla parimetrinen turvekerros, jolloin kyseessä voi olla ojitettu ja metsitetty suo. Jos maanomistaja haluaa hyödyntää sijoitustaan, hän voi saada ensimmäisen sadon puustosta. Sen jälkeen nostamalla 10 sentin vuosivauhtia turvetta seuraavien vuoden ajan jokainen vuosi vastaa arvoltaan puuston satoa. Lopuksi hän voi metsittää alueen uudelleen, kuvaa GTK:n erikoistutkija Kimmo Virtanen. Liikennepolttoaineeksi biodieseliä suomalaiselta suolta Uutta turveteollisuudessa on liikennepolttoaineena käytettävän biodieselin valmistus. Alustavat elinkaaritarkastelut osoittavat, että sopiva puu-turve-polttoaineseos täyttää kestävän kehityksen mukaiset kriteerit, vaikka toistaiseksi EU:n komission julkaisemassa uusiutuvien energialähteiden puitedirektiiviesityksessä turvetta ei biodieselin raaka-aineeksi luetakaan. Kun turve tuotetaan sertifioiduilla tuotantoketjuilla ja ensisijaisesti metsäojitetuilta soilta tai suopelloilta, sen hii- GeoFoorumi 11

12 lidioksidipäästöt jäävät merkittävästi pienemmiksi kuin fossiilisilla polttoaineilla. Vapo on turvepolttoaineen ja -lämpöenergian asiantuntija. Olemme seuranneet kehitystä aktiivisesti jo vuosia, ja nyt olemme edenneet vaiheeseen, jossa haemme ensimmäiselle biodieseltehtaalle sopivaa sijaintipaikkaa, Matti Hilli kuvailee. Vapon biodiesel perustuu biomassan kaasutukseen ja kaasun monivaiheiseen puhdistukseen vetyä ja hiilimonoksidia sisältäväksi synteesikaasuksi, josta valmistetaan bioraakaöljyä. Jotta Suomi pystyy toteuttamaan EU:n tavoitteena olevan biopolttoaineiden 10 % osuuden liikennepolttoaineista, tarvitaan viisi biodieseltehdasta. Kannattavaa toiminnasta tulee, jos laitosten läheisyydessä on lämpökuormaa tasoittavaa teollisuutta ja logistiikka toimii. Tieteellinen näyttö turpeen ominaisuuksista tarpeen Energiapolitiikan kannalta turpeen tekee ongelmalliseksi se, ettei EU hyväksy turvetta uusiutuvaksi biopolttoaineeksi, huolimatta siitä, että vuonna 2006 kansainvälinen hallitusten välinen ilmastopaneeli (IPCC) määritteli turpeen omaksi luokakseen uusiutuvien biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden rinnalle. Turpeen statuksen muuttaminen vaatii aikaa ja tieteellistä näyttöä, ja sen päästökertoimen muutos on mahdollista aikaisintaan vuonna 2013, jolloin Kioton sopimus päättyy. Hillin mukaan GTK:n rooli on turveteollisuuden kannalta tärkeä. Hyvä keskusteluyhteys tuottaa tietoa tarpeistamme. Jatkossa tieteellinen ja puolueeton näyttö turpeen ja suotyypin luonteesta tulee tarpeeseen, jotta teollinen hyödyntäminen on päästö- ja uusiutumistavoitteidenkin kannalta järkevää. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa käytettäviä kupariteräslieriöitä nimitetään kanistereiksi. Kanisteri koostuu kuparisesta ulko-osasta sekä pallografiittirautaisesta sisäosasta. Sisälle mahtuu 12 käytettyä polttoainenippua. Jari Öhberg, GTK GTK:lla on 30 vuoden kokemus ydinjätteiden loppusijoitustutkimuksista Ydinvoima on mitä suurimmassa määrin poliittinen kysymys, joka jakaa mielipiteitä. GTK:n rooli ydinvoiman tuotannossa liittyy geologiseen asiantuntijuuteen ydinjätteen sijoituskysymyksessä. Vaikka energiapolitiikkaa määritellään yhä enemmän kansainvälisillä foorumeilla, ovat ydinvoimaan liittyvä lainsäädäntö ja vastuu säilyneet kansallisella tasolla. Vastuu ydinjätehuollon periaatteista, turvallisuusvaatimuksista sekä säädösten noudattamisen valvonnasta on Suomen viranomaisilla, ensisijaisesti Säteilyturvakeskuksella. Sen sijaan vastuu käytetyn ydinpolttoaineen käytännön toteuttaminen kuuluu voimalaitosyhtiöille. Käytännön toteutuksesta huolehtii Teollisuuden Voiman ja Fortumin yhdessä perustama Posiva Oy. GTK on tutkinut ydinjätteiden loppusijoitusmahdollisuuksia vuodesta 1978 lähtien. Laajan tutkimusaineiston pohjalta annettiin vuonna 1982 kannaotto, jonka mukaan Suomen kallioperästä on paikannettavissa loppusijoitukseen soveltuvia alueita geologisin kriteerein ja tutkimusmenetelmin. Vuosina GTK:ssa tehtiin geologisten menetelmien avulla koko maan kattava alueseulonta, jonka jälkeen alustavia sijoituspaikkatutkimuksia jatkettiin viidellä Teollisuuden Voiman valitsemalla tutkimusalueella vuosina Sen jälkeen päädyttiin selvittämään yksityiskohtaisemmin neljää vaihtoehtoa. Vuonna 2000 Posiva esitti niiden joukosta loppusijoituskohteeksi Olkiluotoa. Valtioneuvosto teki asiasta myönteisen periaatepäätöksen, jonka eduskunta hyväksyi vuonna Tutkimukset jatkuvat Olkiluodossa Tällä hetkellä GTK:lla on merkittävä panos Olkiluodon geologisessa karakterisoinnissa, jonka tarkoituksena on tuottaa riittävät tiedot loppusijoitustiloja ympäröivästä kallioperästä ensi vuosikymmenen alkupuolella jätettävän rakentamislupahakemuksen tarpeisiin, kertovat Posiva Oy:n tutkimusjohtaja Juhani Vira ja päägeologi Liisa Wikström. Suuri mielenkiinto kohdistuu luonnollisesti Olkiluodon maanalaisesta tutkimustilasta ONKALOsta saatavaan tietoon, mutta geologisia tutkimuksia jatketaan edelleen myös maan pinnalta käsin. GTK:n keskeisiä tutkimusteemoja ovat kallioperän kivilajien ja rakenteiden kehitys ja mallinnus. Niiden avulla varmistetaan teknisen ratkaisun ja loppusijoituspaikan soveltuvuus sekä loppusijoituksen turvallisuus niin laitosten käytön aikana kuin tilojen sulkemisen jälkeenkin, vahvistaa geologisiin rakennemalleihin ja ennusteisiin perehtynyt GTK:n geologi Seppo Paulamäki. GeoFoorumi

13 Mallinnusta loppusijoitustilan turvallisuudesta Käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan noin 400 metrin syvyydelle. Tarkoitukseen soveltuvan kallioalueen on oltava geologisesti vakaa ja vailla suuria kallioperän heikkousvyöhykkeitä. Sen on myös oltava sikäli tavanomainen, ettei tulevilla sukupolvilla ole tarvetta louhia kalliota loppusijoitustilojen kohdalta. Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus voidaan osoittaa luonnosta tehtäviin havaintoihin ja kokeellisiin tutkimuksiin perustuvilla malleilla, joiden avulla voidaan arvioida myös erittäin epätodennäköisiä kehityskulkuja ja tapahtumia. Geologisissa tutkimuksissa on selvitetty muun muassa kallioperän rakoilu- ja vedenjohtavuusominaisuuksia sekä pohjaveden virtausta. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa säteily pääsisi loppusijoitustilasta maan pinnalle. Kallioperä suojaa käytettyä polttoainetta ulkoisilta vaikutuksilta, ylläpitää mekaanisesti ja kemiallisesti vakaita olosuhteita sekä rajoittaa yhdessä bentoniittivaipan kanssa loppusijoituskanisterien kanssa kosketuksiin pääsevän pohjaveden määrää, sanoo GTK:n tutkija Timo Ruskeeniemi. Tutkimustulokset osoittavat, että satojen metrien syvyydessä kalliossa hapeton pohjavesi liikkuu erittäin hitaasti. Sen vuoksi pohjaveden liuottava vaikutus niin ydinpolttoaineen suojana käytettäviin kanistereihin kuin käytettyyn ydinpolttoaineeseenkin on hyvin pieni, eikä se myöskään merkittävästi kuljeta haitallisia aineita loppusijoitustilan ympäristöön. Jos käytetty polttoaine kanisteri vaurioitumisen vuoksi joutuisi kosketuksiin pohjaveden kanssa, siitä liukenevat aineet jäisivät kanisteria ympäröivään bentoniittiin ja kallioperään, Ruskeeniemi kuvailee. RADIOAKTIIVISUUS tarkoittaa atomiytimen taipumusta muuttua toisenlaiseksi ytimeksi. Muuttumisesta käytetään nimitystä radioaktiivinen hajoaminen. Hajoamisen nopeutta mittaa puoliintumisaika. Puoliintumisaika tarkoittaa aikaa, jonka kuluessa puolet alkuperäisestä radioaktiivisesta aineesta on hajonnut. SUOMALAISTEN SÄTEILYANNOKSET Säteilyannosten mittayksikkö on sievert (Sv). Mitatut säteilyannokset ovat kuitenkin niin pieniä, että millisievert (msv) eli 1/1000 sievertiä on käytännöllinen mittayksikkö. Suomalainen saa taustasäteilyä noin 4 msv vuodessa. Puolet siitä eli noin 2 msv (annos on paikoin moninkertainen) on peräisin luonnon radonista, jota on esim. huoneilmassa. Ihmiskehon radioaktiivisista aineista (kalium, uraani, radium, torium, ym.) peräisin oleva säteily on n. 0,25 msv /v. Vuonna 1986 tapahtuneen Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden seurauksena radioaktiivisia aineita levisi myös Suomeen. Tshernobyl-laskeumasta aiheutuva keskimääräinen annos on alle prosentti suomalaisen vuosittain saamasta annoksesta. LUONNON TAUSTASÄTEILY Radioaktiivisia aineita on luonnostaan kaikkialla maaperässä, kalliossa, ilmassa ja vedessä. Suomessa luonnon taustasäteily aiheuttaa noin yhden millisievertin suuruisen annoksen eli neljäsosan vuotuisesta säteilyannoksesta. Taustasäteilystä saatavan annoksen suuruuteen on lähes mahdotonta vaikuttaa. Lue lisää: Pitkän aikavälin turvallisuusanalyyseja Turvallisuuteen liittyviä analyyseja on tehty myös maanjäristysten, jääkausien ja ikiroudan vaikutuksista. Fennoskandian kilven alueella ei ole tulivuoritoimintaa ja maanjäristysaktiivisuus on pieni. Jääkausi on jonkinlainen riski, sellainen on syklien mukaan odotettavissa vuoden kuluttua. Ajankohtaisempia turvallisuuskysymyksiä lienevätkin maanpäällinen välivarastointi ja kuljetus sekä terrorismi, arvioi Timo Ruskeeniemi. Posivan Juhani Vira antaa arvoa tutkimuskeskuksen ja Posivan pitkäjänteiselle yhteistyölle. GTK:n tuoma laaja-alainen osaaminen ja erityisasiantuntemus geologian ja geofysiikan alalla näkyy hyvin myös Posivan tutkimusten saamissa kansainvälisissä arvioissa. Olkiluodossa louhitaan parhaillaan maanalaista tutkimustilaa eli ONKALOa, josta kerätään yksityiskohtaista tietoa loppusijoituspaikan kallioperästä. GeoFoorumi 13 Jari Öhberg, GTK

14 Kuvatiimi/ Aki Paavola Maanmittauslaitos, lupa nro 226/MML/08 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 226/MML/08 Perustietoa maakuntakaavoittajalle Maakuntakaavoituksessa tarvitaan GTK:n tuottamaa perustietoa niin kivi- ja maaainesvarojen sijainnista kuin vaikkapa soiden soveltuvuudesta turvetuotantoon. GTK:n Länsi-Suomen alueyksikkö Kokkolassa on neljästä alueellisesta yksiköstä nuorin: se on toiminut vasta kaksi vuotta ja kasvaa vielä usean vuoden ajan. TEKSTI: HARRIET ÖSTER 14 GeoFoorumi

15 GTK:n Länsi-Suomen yksikkö palvelee neljää maakuntaa, joiden keskukset ovat Seinäjoella, Vaasassa, Kokkolassa ja Oulussa. Maakuntajohtaja Altti Seikkula Keski-Pohjanmaan liitosta toteaa Kokkolassa, että maakunnan ajankohtaisimmat kysymykset kaavoituksessa liittyvät pohjaveteen, soraan ja kiviaineksiin. Selvitys eri kivivarannoista ja murskekivistä on meille tärkeä. Kun esimerkiksi jossain vaiheessa lähdetään rakentamaan toista junaraidetta välille Seinäjoki Oulu, meillä pitää olla tietoa siitä, mistä rakentamiseen tarvittavaa mursketta voi saada, Seikkula toteaa. Seikkulan mielestä on totta kai tärkeätä, että maakuntakaavoituksen asiantuntijayhteistyökumppani GTK Länsi- Suomen alueyksikön perustamisen myötä sijaitsee lähellä varsinkin kun yksikkö perustettiin Kokkolaan. Maakuntakaavoitus on pitkä prosessi Maakuntakaava on eräänlainen yleisohje kuntatason tarkemmalle kaavoitukselle ja kuntarajoja ylittävien projektien läpiviemiseksi. Maakuntakaavaan tehdään varauksia maaalueiden käyttöön määrättyihin tarkoituksiin suunnitelmat voivat tulevaisuudessa toteutua, tai sitten ne eivät toteudu. Myös suojeltavat ja virkistyskäyttöön varatut alueet merkitään kaavan. Maakuntakaavan merkitään niin ikään alueet, joilta löytyy luonnonvaroja, kuten talousmetsää, malmi- ja mineraaliesiintymiä, hiekkaa, soraa, pohjavettä, kalliota murskekivituotantoon tai turvesoita. Maakuntakaavoitus on avoin prosessi, johon kaikki voivat ottaa kantaa. Kyse on tärkeistä yhteisistä asioista, joista ihmiset ovat todella kiinnostuneet. Pitkän prosessin tuloksena syntyvä maakuntakaava on yleissuunnitelma, jonka ympäristöministeriö tai valtioneuvosto vahvistaa, Altti Seikkula toteaa. Pitkä ja monivaiheinen työ kattavan maakuntakaavan aikaansaamiseksi kestää helposti kymmenen vuotta. Siinä ajassa moni asia muuttuu ja uusia alueellisia käyttötarpeita syntyy. Maakuntakaavan valmistuttua on melko pian aloitettava seuraava kierros kaavoitusprosessia. Keski-Pohjanmaa on pienenä maakuntaliittona pyrkinyt keventämään raskasta maakuntakaavoitusta jakamalla prosessin kolmeen osaan. Menossa oleva kaavoitustyö alkoi vuosituhannen vaihteessa. Tavoitteenamme on saada kokonaismaakuntakaava valmiiksi vuoteen Ensimmäisen ja toisen vaiheen osakaavat on jo hyväksytty valtion puolelta. Kolmannen vaiheen työt ovat juuri nyt alkamassa, Seikkula sanoo. Ensimmäisessä vaiheessa suojeluasiat ja alueiden virkistyskäyttö olivat keskeisiä. Toisessa vaiheessa kaavoitettiin etenkin metsiä ja suoluontoa, ja siinä GTK tuli mukaan yhtenä yhteistyökumppanina. Kolmannessa vaiheessa keskeisellä paikalla ovat kiviainekset, kuten kivet, hiekka ja sora, sekä pohjavesiesiintymät. Monesti voi olla aika kivulias prosessi saada aikaan maakuntakaava, mutta täälläpäin ei ole mitään suuria ristiriitoja. Keski-Pohjanmaa on maatalousvaltaista aluetta ja esimerkiksi asuntojen rakentamiseen täällä riittää maata kaikille, maakuntajohtaja Seikkula sanoo. Selvitys kivivarannoista ja murskekivien tuotantomahdollisuuksista on Keski-Pohjanmaan maakuntajohtajan Altti Seikkulan mukaan maakunnan ajankohtaisin kaavoituskysymys. Kuvatiimi/Aki Paavola

16 Maakuntakaavasta apua yrittäjille Keski-Pohjanmaan liitto on maakuntakaavoituksessaan käsitellyt suo- ja turveasiat erittäin hyvin. Soiden moninaiskäyttö ja eritasoinen suojelu on otettu huomioon ja tuotu mukaan kaavoitukseen. Tästä ympäristöministeriö haluaa tehdä esimerkin, sanoo toimialapäällikkö Olli Breilin, joka vastaa maankäyttö- ja ympäristöasioista GTK:n Länsi-Suomen yksikössä. GTK:n suoalueiden kartoitustavoite koko maassa on ha vuosittain, josta noin kolmannes kartoitetaan Länsi- Suomen yksikön alueella. Suon paksuus, turvekerrokset ja turpeen laatu antavat perustiedot siitä, voidaanko suo ottaa tuotantokäyttöön, vai onko kyseessä suojelusuo. Nykyiset tuotantoalueet muodostavat yhteensä noin 0,6 prosenttia koko maan suopinta-alasta. Jatkossa turpeesta voidaan saada energiaa paitsi polttamalla myös jalostamalla siitä biodieseliä, Breilin toteaa. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan kolmannessa vaiheessa tutkinnan alla olevat kiviainekset ja pohjavedet esiintyvät usein samoilla harjualueilla. Pohjaveden suojelun ja kiviainesten oton on sovittava yhteen. Sitä varten GTK tekee läheistä yhteistyötä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, kiviainestuottajien ja kuntien kanssa Keski-Pohjanmaan liiton vetämässä POSKI-projektissa. Ennen vuoden 1982 maa-aineslakia kivien otto oli varsin vapaata toimintaa. Sen jälkeen viranomaiset ovat kiristäneet määräyksiä. Nyt kiviainestuottajat ovat vaikeassa tilanteessa, kun ei ole reservejä mistä ottaa. Kun tämän projektin tulokset saadaan mukaan maakuntakaavaan, paikallisyrittäjät tietävät, mitkä ovat sallitut alueet heidän toiminnalleen. Näin he voivat lähteä ostamaan tai vuokraamaan maata kiviainestuotantoa varten sellaisilta alueilta, joille maa-aineslupa on saatavissa, Breilin sanoo. Kokkolasta palvellaan Pohjanmaata Pohjanmaa oli ennen GTK:n aluejakouudistusta eräänlainen kolmen vanhan yksikön rajamaa, kun katsottiin aluetta etelästä, idästä tai pohjoisesta. Länsi-Suomen maakunnista löytyy kuitenkin perinteisesti malmeja ja muita luonnonvaroja, joten oli hyvä ratkaisu perustaa GTK:lle oma alueyksikkö Kokkolaan, sanoo aluejohtaja Runar Blomqvist. Tavoitteena on vuoteen 2011 mennessä sadda asiantuntijaa palvelemaan seudun tarpeita. Aluejakouudistuksen yhteydessä luotiin myös oma profiili jokaiselle GTK:n yksikölle. Länsi-Suomen yksikössä pyritään erityisesti vahvistamaan maankäytön ja energiahuollon palvelujen osaamista. Kaivosteollisuuden painopiste on Pohjois-Suomen yksikössä, mutta jokaisessa alueyksikössä pyritään myös palvelemaan oman alueen kaivosteollisuutta. Energiahuoltoon liittyvät palvelut kuuluvat luontaisesti Länsi-Suomen yksikköön: täällä sijaitsevat Suomen laajimmat talouskäytössä olevat turvesuot sekä neljä suurta ja useampi pieni turvetta ja muita biopolttoaineita käyttävää voimalaa. Maankäytöstä on tullut painopiste tavallaan päinvastaisesta syystä: Pohjanmaalla on laaja ja suhteellisen tasaisesti jakautunut väestönpohja, mutta kivi- ja maa-aineksia on vähemmän kuin muualla. Tämä tekee varsinkin kasvualueiden kiviaineshuollon vaikeaksi. Suunnittelupäällikkö Jussi Rämet Kokkolasta vastaa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelusta. Kultakuume iski pohjalaisiin Kulta kimaltelee silmissä siellä täällä ympäri maata, myös Pohjanmaalla. Viime vuonna päättyi GTK:n nelivuotinen kultavarojen kartoitushanke, jossa tutkittiin pääosin Keski-Pohjanmaan aluetta. Sen tärkein löydös oli Himangan Hirsikankaan esiintymä. Löydöksen oikeudet kauppa- ja teollisuusministeriö on myynyt kanadalaiselle Belvedere Resources -yhtiölle, joka jatkaa tutkimuksia Himangalla. Kanadalaiset ovat ilmaisseet asian niin, että kyseessä on merkittävin kultalöydös Suomessa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Arvioon sisältyy heidän odotusarvonsa siitä, mitä Hirsikankaalta voi löytyä, sanoo kulta-alaan erikoistunut geologi Olavi Kontoniemi GTK:n Länsi-Suomen yksiköstä. Hän muutti vuosi sitten Kuopiosta Kokkolaan, kun haluttiin panostaa malmintutkimukseen myös Länsi-Suomessa. Kontoniemen mukaan päättyneessä kartoituksessa löydettiin tutkitulta alueelta Hirsikankaan lisäksi seitsemän pienempää kultaesiintymää. Suomen mittakaavassa se tekee seudun jo malmikriittiseksi alueeksi. Tänä vuonna alkaa uusi, nelivuotinen eteläisen Suomen kultakartoitushanke, jonka vetovastuu on GTK:n Länsi-Suomen yksiköllä. Kartoitukset tehdään pääasiassa kolmella alueella: Forssan Huittisten seudulla, Seinäjoen Ilmajoen ympäristössä, sekä Keski-Pohjanmaalla Himangan Kannuksen seudulla. Kuvatiimi/Aki Paavola 16 GeoFoorumi

17 Ympäristöpalvelut kasvava työkenttä GTK:lle Geologisen perustiedon lisäksi GTK tuottaa yhä enemmän tietoa ja palveluja, jotka liittyvät ympäristön valvontaan ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Hyvinä esimerkkeinä on pari Länsi-Suomen alueyksikössä käynnissä olevaa projektia. GTK toteuttaa yhteistyössä Kokkolan kaupungin ja vesilaitoksen kanssa Patamäen pohjavesialueen geologisen rakennekartoituksen. Pohjavesialue sijaitsee keskellä kaupunkia ja vedenottopiste on tällä hetkellä keskustan ja raskaan teollisuuden alueen välissä. Kartoitamme koko pohjavesialueen astian ja sisällön, siis kalliopohjan, karkean soran ja hienorakeisemmat maat. Sekä kaupunki että suuret metalli- ja kemian alan teollisuuslaitokset ovat kiinnostuneet tietämään, onko teollisuus pohjavesialueen vaikutuspiirissä vai ei, GTK:n toimialapäällikkö Olli Breilin kertoo. Toistaiseksi veden laatu Kokkolassa on hyvä, mutta kaikkeen on varauduttava. Kartoituksella haluamme ennakoida riskit ja estää mahdollisia tulevia ongelmia. Myös EU:n vesipuitedirektiivi asettaa vaatimukset tällaisten kartoitusten tekemiseen. Riskialttiilla alueella tarvitaan direktiivin mu- Suurin osa Pohjanmaan rannikkoalueista on aikoinaan ollut veden peittämää ja silloin erinäiset sulfidimineraalit saostuivat saveen meren pohjassa. Maan kohoamisen myötä savisesta merenpohjasta tuli rannikon savimaita. Kun savimaan sulfidimineraalit vähitellen kohoavat pohjaveden pinnan yläpuolelle, sulfidi hapettuu ilman hapen vaikutuksesta sulfaatiksi. Yhdessä veden kanssa sulfaateista syntyy rikkihappoa, joka huuhtoutuu vesistöihin ja tekee niistä happamia, mikä on kohtalokasta vesistöjen eliöstölle. Samalla maaperästä huuhtoutuu vesistöihin raskasmetalleja. kaan syvällisempää kolmeulotteista tietoa pohjavesivaroista. Happamat sulfaattimaat vaivana Pohjanmaalla Ympäristögeologian puolella GTK:n Länsi-Suomen yksikössä tutkitaan varsinaista mammuttiongelmaa yhdessä monen muun tahon kanssa. Kyse on happamista sulfaattimaista, jotka keväisin ja syksyisin aiheuttavat vesistöjen happamoitumista, kalakuolemia ja korkeita raskasmetallipitoisuuksia sekä vesistöissä että rannikolla. Vuoden 2006 kesä oli hyvin kuiva ja pohjavesi laski ennätyksellisen alas. Siitä happamoituminen lähti liikkeelle, josta syntyi suuria ongelmia täälläpäin, sanoo GTK:n ympäristögeologi Peter Edén. Pohjanmaan liitolta olemme nyt saaneet rahaa happamien maiden esiselvitystä varten. Yhdessä monen yhteistyötahon kanssa on tarkoitus miettiä, mitä asialle voisi tehdä; täytyykö esimerkiksi ohjeistaa maankaivuuta määrätyillä alueilla. Ainakin pitää levittää tietoa siitä, mitä tapahtuu, kun esimerkiksi kaivetaan viemärioja ja nostetaan mustaa sulfidipitoista savimaata kasaksi kuivumaan. Tätä ongelmaa on tutkittu parikymmentä vuotta, mutta on lähinnä katsottu erillisiä rajattuja kysymyksiä. Ongelma on valtava ja sillä on niin laajat sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet, että kaikkien tahojen pitää olla mukana miettimässä sen ratkaisuja. Tätä työtä olemme nyt lähdössä koordinoimaan, Edén sanoo. Raskaan teollisuuden keskittymä Kokkola on vilkas satamakaupunki. Teollisen toiminnan uhat antavat aiheen selvittää alueen pohjavesivarat, mihin GTK:lla on luotettavaa asiantuntemusta. Kuvatiimi/Aki Paavola GeoFoorumi 17

18 Områden för vindkraft tas med i landskapsplanen Havsområden reserverade för vindkraft finns för första gången med i en landskapsplan när den plan som är på slutrakan inom Österbottens förbund blir färdig. För plan läggningsarbetet har GTK haft det ovanligare uppdraget att med ekolod undersöka havsbottnen. TEXT: HARRIET ÖSTER På uppmaning av statsrådet ska områden lämpliga för vindkraftsbyggen i fortsättningen tas med i landskapsplanerna. Österbottens förbund omfattar ett brett kustområde från Kristinestad i söder till Kronoby i norr. Till landskapet hör havsområden som potentiellt är bland de bästa i landet för vindkraft. I landskapet finns också Finlands första världsnaturarv Kvarkens skärgård. Under beredningsarbetet för ansökan om världsnaturarvstatus samlade GTK in mycket sådan information som vi har haft nytta av också i landskapsplanläggningen. Ekolodsundersökningarna av havsbottnen gjorde GTK på planläggningsområdena, så att vi fick information om var det är möjligt att bygga vindkraftverk. Så kunde vi minska på de områden som reserverades, säger planläggningsdirektör Saini Heikkuri-Alborzi vid Österbottens förbund. Vi valde ut havsområden möjliga för vindkraft genom att först se var vattendjupet är lagom stort och utesluta världsarvsförslaget och andra skyddsområden. Miljöministeriet och fyra landskapsförbund utredde tillsammans de tekniskekonomiska förutsättningarna för vindkraft och eventuell annan användning på respektive område. Samtidigt undersöktes havsbottnen och området där det är möjligt att bygga vindkraft blev allt mer preciserat för utkastet till landskapsplan. Resultatet är att vi i landskapsplanen har reserverat ett större område till havs utanför Korsnäs Närpes för en stor vindkraftspark. Det finns intresse för att där bygga vindkraft och nu görs en miljökonsekvensutredning för själva byggnadsprojektet, säger Heikkuri-Alborzi. Hon medger att vindkraftsutredningen väckte starka känslor och protester under arbetets gång. Men situationen lugnade sig när mer fakta presenterades och det klarnade att det reserverade området ligger ute till havs kilometer från fastlandet. Riktlinjer för byggande längs stränderna Den pågående landskapsplanläggningen inom Österbottens förbund inleddes år Landskapsplanen är nu färdig så långt att den under våren behandlas i fullmäktige och i höst skickas till miljöministeriet. På ministeriet tar behandlingen av planen omkring ett år, den väntas bli fastställd om ungefär två år. Landskapsplanläggningen är en tung process. Vi har gjort omfattande utredningar av bland annat samhällsstrukturen, trafiken, handelns lokalisering och havsnära boende förutom av områden lämpliga för vindkraft, säger Heikkuri- Alborzi. Hela proceduren att sammanställa alla bakgrundsuppgifter för planläggningsarbetet, gå igenom den långa processen där alla har en möjlighet att säga sin åsikt och slutligen få planen fastställd tar upp emot tio år. Slutresultatet är en landskapsplan som reserverar områden för storskaliga behov och ger allmänna riktlinjer för general- och detaljplaneringen i kommunerna. En stor fråga i Österbottens landskapsplan gäller användningen av stränderna. I praktiken är det fråga om hur man ska styra trenden när allt fler vill göra sina sommarstugor vinterbonade för bruk året runt. Fast bosättning kräver infrastruktur, så som bättre vägar, vattenledningar, hantering av avloppsvatten med mera. Allt byggande på stränderna sliter på den känsliga miljön. Vi har delat in kustområdet i en yttre skärgårdszon, en mellanzon och en inre fastlandszon. Genom zonindelningen försöker vi styra bosättningen till områden där det redan finns infrastruktur och service, så som till byar nära havet, säger Heikkuri-Alborzi. Landskapsplanen ger riktlinjer för kommunerna att fatta sina beslut, men när det gäller byggrätter tas de enskilda GeoFoorumi

19 besluten på kommunnivå. I viss utsträckning beslutar kommunen också om hur mycket infrastrukturen får spridas ut på nya obebyggda områden. Hon konstaterar att den österbottniska kusten genom landhöjningen omfattar många områden där naturen och kulturlandskapet är värda att skydda. Skyddsbesluten väcker ändå alltid protester från något håll, men allt fler inser att skyddsbeslut också kan föra något positivt med sig. Också på området för världsnaturarvet förekom tidigare protester, men nu inser allt fler att den nya statusen kan vara en lottovinst. Klimatfrågor med i nästa landskapsplan GTK:s tjänster har behövts i planläggningsarbetet bland annat för att få fram uppgifter om hur marken och berggrunden lämpar sig för byggnande, för att kartlägga förekomster av grus och stenmaterial, samt för att kartlägga kärrmarker och grundvattenområden viktiga för vattenförsörjningen. Under de år det tar att utarbeta en landskapsplan hinner så mycket förändras att arbetet på följande plan startar genast då en plan är färdig att skickas in för godkännande till miljöministeriet. Heikkuri-Alborzi ser redan nu nya behov som måste tas upp i nästa landskapsplan för Österbotten. I nästa plan måste vi se närmare på handelns struktur och trafiksystemen. Och så kommer klimatfrågorna säkert upp i någon form, men vi vet inte ännu hur, konstaterar hon. Om något mycket stort projekt plötsligt kommer upp och snabbt måste utredas, kan man skilt göra en mindre etappplan. Den situationen kan bli aktuell i Österbotten, om processen med att planera ett kärnkraftverk i Kristinestad går vidare. I så fall är det Kristinestads kommun eller statsrådet som ber Österbottens förbund att göra en landskapsplanläggning av det aktuella området. I Molpe i Korsnäs uppfördes år 1991 Finlands första vindkraftspark med fyra möllor på 200 kilowatt var. I den kommande landskapsplanen har ett område km längre ut reserverats för en stor vindkraftspark till havs. För att hitta havsområden lämpliga för vindkraftsbyggen har GTK undersökt havsbottnen med ekolod. Mobimar Jyrki Hämäläinen, GTK Harriet Öster GeoFoorumi 19

20 Geomatkailija kiertää Pohjanmaata Geofoorumi alkaa esitellä Geomatkailu-palstalla geologisia matkailukohteita Suomessa. Sarjan aloittaa kierros Pohjanmaan nähtävyyksillä. Geologiaa on tuotteistettu matkailu- ja opetuskäyttöön näyttelyiden, kivipuistojen, luontopolkujen ja retkeilykarttojen avulla. Pohjanmaalla kohteita on kymmenkunta. Geomatkailijan kierros lähtee Vaasasta, Pohjanmaan museosta, jonka Kivien valtakunta -näyttely kertoo lakeuksien historian kahden vuosimiljardin takaa nykypäivään. Suuret lohkareet ja kuvapinnat viitoittavat aikamatkaa, joka johtaa lopulta neandertalinihmisen asuinpaikan, Susiluolan esittelyn kautta viime jäätiköitymisen maksimivaiheeseen. Omatoimimatkailija saa näyttelystä tietoja myös rannikkoseudun parhaista geologisista maastokohteista. Lähivuosina Kivien valtakunta -näyttely saa jatkoosan, jossa aikamatka jatkuu viime jääkauden lopusta nykypäivään. Pääteemana on geologisin perustein valitun Merenkurkun maailmanperintöalueen luonnon kehityksen esittely vuoden takaa nykypäivään. Vaasasta vaaksa alavasemmalle ja ollaan Söderfjärdenissä, Suomen kauneimmaksi sanotun meteoriittikraatterin maisemissa. Täsmälleen siihen pisteeseen, johon räjähdyskraatterin synnyttänyt 300-metrinen asteroidi 520 miljoonaa vuotta sitten mätkähti, nousi viime syksynä Meteoriihi. Siihen valmistuu kesäksi 2008 kraatterista kertova näyttely. Näyttelyä täydentää multimedia, joka iskee paikan syntytarinan katsojan tajuntaan unohtumattomalla tavalla. Meteoriihen yhteydessä on myös observatorio ja lintutorni. Kurjet ja muut siivelliset bongattuaan voi siirtyä kraatterin laidalla kiertävälle Öjbergetin geologiselle luontopolulle. Sen kohokohta on näkötorni, josta avautuu näkymä yli reunavallin ympäröimän peltolakeuden. Tapani Tervo, GTK Pohjanmaan museon Kivien maailma -näyttelyn lattiakuvana on Pohjanlahden kartta. Lyhin vesiyhteys Ruotsiin on Vaasan saariston kohdalla. Söderfjärdenistä pudottaudutaan etelään Kristiinankaupungin ja Karijoen rajamaille, josta löytyy arkeologinen tutkimuskohde. Museoviraston mukaan Susiluola on maailman ainoa paikka, josta on merkkejä ihmisasutuksesta alueella, jota mannerjää on myöhemmin peittänyt. Museovirasto tutkii, asuivatko neandertalinihmiset GeoFoorumi

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski. Case Västervik

Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski. Case Västervik Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski Case Västervik Jämerä-kivitaloalue rakentaa: rakennussuunnittelu Leo Haglund ja kotisi on jo lämmin Nyt voit rentoutua - Me lämmitämme

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Maa- ja kalliolämmön mahdollisuuksista. Kallio J., Blomqvist, R., Engström,J. Tiensuu, K., Valpola, S. & Breilin, O.

Maa- ja kalliolämmön mahdollisuuksista. Kallio J., Blomqvist, R., Engström,J. Tiensuu, K., Valpola, S. & Breilin, O. Maa- ja kalliolämmön mahdollisuuksista 17.6.2008 1 Mikä on maa- ja kallioperän lämpötila Suomessa? Maan pinnan lämpötila vaihtelee ilman lämpötilan mukaisesti (vuodenaikojen mukaan) Noin 15 metrin syvyydeltä

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä BIETRO 2007 2011 SITRA-VEI Vaasan yliopisto 03.09. 2010 Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä Erkki Hiltunen, FT, johtaja, Vaasan Energiainstituutti tutkimusjohtaja Fysiikka / Energiatekniikka,

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1 Porin Puuvilla MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ Porin Puuvillan maalämpöjärjestelmä Lämmön ja jäähdytyksen y tuotanto o yhdistetty y Maaperää hyödynnetään lämmitykseen talvella Ja jäähdytykseen kesällä Myös ympärivuotinen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen

Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Maaperän lämpövuo Ensimmäinen mittava pilotti Täältä se alkoi

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot