GeoFoorumi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GeoFoorumi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2008"

Transkriptio

1 GeoFoorumi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2008 Kalliolämpö säästää luontoa Kotimaiset energiamuodot tulossa Geomatkailija kiertää Pohjanmaata

2 GeoFoorumi 1/2008 Julkaisija: Geologian tutkimuskeskus Vaihde: Päätoimittaja: Sini Autio Ulkoasu: Raija Sandqvist, Piccolo Oy Toimitusneuvosto: Sini Autio, Markku Hytönen, Taina Järvinen, Keijo Nenonen, Pekka Nurmi, Olli Rantala, Raija Sandqvist, Jari Väätäinen, Marie-Louise Wiklund, Runar Blomqvist Etukannen kuva: Bulls/Fennopress ISSN GeoFoorumi on Geologian tutkimuskeskuksen sidosryhmille suunnattu lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Lehden numerot 1 ja 3 ilmestyvät suomenkielisinä ja numero 2 englanninkielisenä vuonna Tilaukset ja osoitteenmuutokset tehdään lehden ohessa olevalla palvelukortilla tai sähköpostitse osoitteella GTK:n yhteystiedot Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Betonimiehenkuja 4 PL ESPOO Fax Itä-Suomen yksikkö Neulaniementie 5 PL KUOPIO Fax GTK vastaa energiahuollon haasteisiin EU:n komission esityksessä unionin energiahuollon keskeiset vaateet koskevat kasvihuonekaasujen päästöjen 20 prosentin vähentämistä vuoden 1990 tasoon verrattuna, uusiutuvan energian osuuden kasvattamista 20 prosenttiin ja biopolttoaineen osuuden nostamista 10 prosenttiin, kaikki vuoteen 2020 mennessä. Esityksen tavoitteena on ilmastopolitiikkaan vaikuttamisen lisäksi EU:n energiavarojen huoltovarmuuden lisääminen. Suomelle esitys merkitsee uusiutuvan energian kasvattamista 38 prosenttiin. Meillä tähän pyritään useilla rinnakkaisilla keinoilla, esimerkkinä puun ja turpeen yhteiskäytöllä, vesivoimalla, tuulivoimalla ja maalämmöllä. Uudelle vesivoimalle saattaa vielä löytyä kohteita. Tuulivoiman käytölle on kohtalaiset edellytykset, sillä meillä on paljon tuulisia rannikkoalueita. Meillä lähes uutena energialähteenä on kallioperän energiasisällön hyödyntäminen (maa- ja kalliolämpö), mistä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Ruotsissa. Kalliolämmön käyttöön rakennusten lämmityksessä on meillä hyvät mahdollisuudet. Pientalojen lisäksi kalliolämpö soveltuu hyvin suurten kohteiden, kuten kauppakeskusten, julkisten rakennusten, teollisuustilojen ja asuinkerrostalojen lämmitykseen. Nyrkkisääntönä on, että kaksi kolmasosaa järjestelmän tarvitsemasta energiasta saadaan suoraan kallioperästä. Puuttuva kolmannes on järjestelmän pyörittämiseen tarvittavaa sähköä. Kalliolämmön hyödyntäminen on tätäkin edullisempaa, mikäli kohteeseen liittyy merkittävää viilentämisen tarvetta. Biopolttoaineen osalta EU:n komission esitys on osin huojentava, sillä se hyväksyy turpeen biopolttoaineen raaka-aineeksi, vaikkakin tietyin tiukoin ympäristökriteerein. Tämä antaa riittävän pohjan jatkaa turpeen ja puun yhteiskäyttöön perustuvia biodieselin tuotantoselvityksiä Suomessa. EU:n komission esityksessä ydinvoiman tuotanto hyväksytään yhdeksi keinoksi kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Suomessa ydinvoimaa on tuotettu vuosikymmeniä vastuullisesti yhteiskunnan tiukassa valvonnassa. Käytetyn polttoaineen eli ydinjätteen loppusijoitusta syvälle kiteiseen kallioperäämme on tutkittu monipuolisesti ja selvitykset turvallisen ydinjätehuollon varmistamiseksi jatkuvat vielä vuosikausia. GTK on valmis osallistumaan maamme energiahuollon haasteisiin omalla asiantuntemuksellaan, lähinnä turpeen, maa- ja kalliolämmön ja ydinvoiman ekologisesti kestävän käytön edistämiseen. Länsi-Suomen yksikkö Vaasantie 6 PL KOKKOLA Fax RUNAR BLOMQVIST Länsi-Suomen yksikön aluejohtaja Pohjois-Suomen yksikkö Lähteentie 2 PL ROVANIEMI Fax Vammalan Kirjapaino Oy

3 Sisällys 1/ Tulevaisuuden energialähteet ovat kotimaisia, uusiutuvia ja päästöttömiä 6 Kalliosta saatuna kaksi kolmasosaa lämmöstä on ilmaista 10 Kotimaiset energiamuodot korostuvat tulevaisuudessa TULEVAISUUDEN ENERGIALÄHTEET s Perustietoa maakuntakaavoittajalle KOTIMAISIA, UUSIUTUVIA JA PÄÄSTÖTTÖMIÄ 18 Områden för vindkraft tas med i landskapsplanen PERUSTIETOA MAAKUNTAKAAVOITTAJALLE s Geomatkailija kiertää Pohjanmaata 22 Malminetsinnässä tapahtuu 24 Lyhyesti 27 Tapahtumakalenteri 28 GTK:n uusia julkaisuja 30 Tellus - jään ja tulen planeetta 31 Kolumni KOTIMAISET ENERGIAMUODOT s. 10 TURPEENKÄYTÖN TULEVAISUUS GeoFoorumi 3

4 Tulevaisuuden energialähteet ovat yhä useammin KOTIMAISIA, UUSIUTUVIA JA PÄÄSTÖTTÖMIÄ Suomen energiapolitiikan tavoitteena on varmistaa energiahuolto, joka on kilpailu - kykyinen ja täyttää kansainväliset päästötavoitteet. Lisäksi on huolehdittava riittävästä energiaomavaraisuudesta. Päästöjen vähentämistavoitteet ja uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitteet edellyttävät kotimaisten päästöttömien energialähteiden voimakasta käytön kasvua, sanoo ministeri Mauri Pekkarinen. HAASTATTELU: SUSANNA HEIKKINEN EU:n komission direktiiviesitys uusiutuvien energialähteiden käyttötavoitteista tarkoittaa Suomelle merkittäviä lisävelvoitteita, huolimatta siitä, että jo nyt olemme uusiutuvien energialähteiden käytössä EU:n kärkimaita. Tavoitteeseen pääsemiseksi on pidettävä ovet auki kaikille vaihtoehdoille, sanoo energianeuvotteluista vastaava elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Suurta potentiaalia on metsäenergiassa, tuulivoimassa, peltobiomassoissa ja kierrätyspolttoaineissa, unohtamatta kuitenkaan pienempiä mahdollisuuksia, kuten biokaasua, maalämpöä ja pienvesivoimaa. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa voidaan nopeuttaa useilla erilaisilla keinoilla, kuten investointituilla, syöttötariffijärjestelmillä tai sertifikaateilla. Päästökauppa puolestaan vaikuttaa käytettävien polttoaineiden valintoihin siten, että päästöttömiä polttoaineita suositaan. Metsäenergialla on tässä merkittävin rooli, mutta myös peltoenergiassa ja kierrätyspolttoaineissa on potentiaalia. Toisaalta kaikki päästöttömät energiatuotantomuodot, kuten bioenergia, vesivoima, tuulivoima ja ydinenergiakin, ovat Pekkarisen mukaan kiinnostavia. Puuenergian lisätuotanto rajallista Uusiutuvien energialähteiden vaatimat lisäämistavoitteet no jau tuvat hyvin pitkälti puuenergiaan, erityisesti metsähakkeeseen. Ministeri muistuttaa, että metsien kestävä hyödyntäminen kuuluu perinteisesti ja kiinteästi suomalaisen yhteiskunnan peruselinkeinoihin. Metsäteollisuus, eli paperi-, massa- ja puutavarateollisuus, on jo pitkään hyödyntänyt puuperäisiä sivutuotteittaan energiantuotannossa. Puuenergian osuutta ei voida eikä ole syytä korvata muulla energiatuotannolla. Puuenergialla saadaan tuotettua mittavasti päästötöntä sähköä ja lämpöä. Kotimaisena energialähteenä puun käyttö tuo työpaikkoja ja parantaa omavaraisuutta sekä huoltovarmuutta. Metsäenergian suhteen on hyvä pitää kuitenkin mielessä, että edelleenkin Suomessa kasvatetaan metsää ensisijaisesti puusepänteollisuuden ja mekaanisen sekä kemiallisen puunjalostuksen tarpeisiin, energiaksi käytetään vain tästä ylijäävä osa. Puuenergian mittava käytönkasvu ei saa haitata metsäteollisuuden raakapuun saantia, eikä myöskään puun sivutuotteita käyttävän teollisuuden raaka-ainehuoltoa, Pekkarinen korostaa. Turpeessa ja maalämmössä runsaasti potentiaalia Turve on nähtävä tulevaisuudessakin merkittävänä ja vakaana kotimaisena energialähteenä. Vaikka se tiedemiesten mukaan on luonteeltaan hitaasti uusiutuva biomassapolttoaine, on sen aseman muuttaminen nykyisestä CO 2 -nettopäästäjästä uusiutuvaksi vaikeaa sekä EU:n komission keskuudessa että tulevien päästökauppasopimusten osalta. Suomi tekee parhaansa asiassa, vakuuttaa Pekkarinen. Oma asiansa on saada kestävällä tavalla tuotettu turve juuri saadun uusiutuvan energian puitedirektiivin ehdotuksen piiriin erityisesti liikenteen biopolttoaineiden osalta. Suomi on jo nyt maailman johtava maa turpeen hyödyntämisessä energialähteenä. Tästä huolimatta meilläkin on 4 GeoFoorumi

5 Uusiutuvat ja päästöttömät energialähteet ovat merkittävä osa suomalaista energiapolitiikkaa, ja tulevaisuudessa niiden rooli korostuu entisestään, sanoo elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia vielä paljon opittavaa turpeen tuotanto-, käsittely-, kuljetusja polttotekniikoista sekä turpeella tuotetun energian siirrosta ja käytöstä. Näitä koskevalla tutkimuksella ja huolehtimalla riittävästä turvevarojen kartoituksesta voidaan turpeen tulevaisuutta energialähteenä edelleen parantaa. Maa- ja kalliolämmön merkitys korostunee tulevaisuudessa erityisesti pienempien kiinteistöjen lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Kallio- ja maalämpöä ei ole Suomessa hyödynnetty läheskään niin paljon kuin olisi ollut mahdollista, kommentoi Pekkarinen. Ruotsissahan niiden käyttö on kymmenkertaista Suomeen verrattuna. On syytä ottaa oppia Ruotsin kokemuksista ja sen lisäksi tehdä tutkimustyötä meille sopivien vaihtoehtojen löytämiseksi. Tutkimusta tarvitaan sekä eri maa- ja kivilajien lämmön varastointikyvystä että erilaisista lämmön siirtotekniikoista. Pekkarinen toteaa, ettei mitään vähäpäästöistä energiamuotoa, myöskään ydinvoiman lisärakentamista, voi tässä vaiheessa sivuuttaa. Suomi on ydinvoimapolitiikassaan lähtenyt siitä, että tarvittava ydinpolttoaine hankitaan maailmanmarkkinoilta. Tehdyistä etsinnöistä huolimatta Suomessa ei ole vielä löydetty sellaisia uraaniesiintymiä, joiden kohdalla oltaisiin edes lähellä mahdollista hyödyntämistä. Suomen ydinvoimatuotantoa ei siten voida rakentaa uraaniomavaraisuuden varaan. Energiavarojen kartoituksella keskeinen merkitys Ministeri pitää yleistä tietoutta Suomen energialähteistä sinänsä tyydyttävänä, mutta tietämyksen tasoa niin päättäjien keskuudessa kuin julkisuudessa on luonnollisesti syytä jatkuvasti parantaa sitä mukaa kun uutta tietoa tulee saataville. Riittävät tiedot antavat myös mahdollisuuden korkeatasoiselle ja asiapitoiselle yhteiskunnalliselle keskustelulle eri vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista ennen päätöksentekoa. GTK:lla on hyvin keskeinen merkitys omalla alallaan tiedon tuottajana sekä levittäjänä ja kansanomaistajana, arvioi Pekkarinen. Muun muassa turvevarojen kartoituksessa, maa- ja kalliolämmön hyödyntämisessä ja ydinjätteiden loppusijoittamisessa GTK:n rooli on aivan keskeinen. Ministeri näkee GTK:n roolin merkittävänä etenkin monipuolisen ja pitkäaikaisen suo- ja turvetiedon tuottajana. GTK:n jokakesäinen, n ha:n vuosivolyymillä tapahtuva turvevarojen kartoitustoiminta on edelleenkin tärkeää, sillä tutkimattomia soita Suomessa vielä riittää, ja kartoitustoiminta itsessään on luonteeltaan pitkälle tulevaisuuteen suuntaavaa. Pekkarinen arvostaa GTK:ta myös kallioperän luotettavana kartoittajana, esimerkiksi tutkittaessa ja selvitettäessä ydinvoimalaitoksista kertyvien ydinjätteiden pitkäaikaissäilytystä Suomen peruskalliossa. Maa- ja kalliolämpöön liittyvät selvittelyt ja tutkimustoiminta ovat uusinta uutta GTK:n energia-arsenaalissa, ja tältä osin odottelen kiinnostuneena, miten GTK onnistuu perusvahvuuksiaan ja asiantuntemustaan asiassa hyödyntämään. GeoFoorumi 5

6 Kun toimistorakennus halutaan lämmittää kalliolämmöllä, optimoidaan ensin tarvittavien energiakaivojen määrä ja sijainti. Myös toimistotilojen tarvitseman jäähdytyksen voi hoitaa samalla järjestelmällä, jolloin kokonaisuuden hyötysuhde paranee. Kalliosta saatuna kaksi kolmasosaa lämmöstä on ilmaista Kuva: VTT 6 GeoFoorumi

7 Uusiutuvaa energiaa voi saada paitsi auringosta, vedestä ja tuulesta myös maasta. Jo nelisenkymmentä tuhatta pientaloa Suomessa lämmitetään maa- tai kalliolämmöllä. GTK selvittää parhaillaan yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa kallioperän enrgiakäyttöä Suomessa. Suunnitteilla on kalliolämmön käyttämistä etenkin suurissa rakennuskohteissa, missä sille povataan hyvät kasvuennusteet. TEKSTI: HARRIET ÖSTER Maa- ja kalliolämmön hyödyntämisessä Suomi on selvästi jäänyt jälkeen vertailumaittensa kehityksestä, varsinkin suhteessa Ruotsiin. Naapurimaassa on asennettu noin kallio- tai maalämpöjärjestelmää, verrattuna Suomen noin :een. Ruotsissa on itse asiassa asennettu enemmän kallio- ja maalämpöpumppuja kuin kaikissa muissa Euroopan maissa yhteensä. Myös uusien yksiköiden asennusmäärät vuosittain ovat Ruotsissa kymmenkertaiset Suomeen verrattuna. Maalämmön suhteen Ruotsista on tullut kansainvälinen edelläkävijä. Siellä lähdettiin voimakkaasti tukemaan uusiutuvien energiamuotojen kehitystä 1980-luvulla, kun maassa oli päätetty luopua ydinvoimasta. Se vauhditti sekä lämpöpumppujen että muun maalämpötekniikan kehitystä, sanoo aluejohtaja Runar Blomqvist GTK:n Länsi-Suomen alueyksiköstä. Kokkolassa sijaitsevan yksikön toimintaprofiiliin kuuluu energiahuoltoon liittyvät palvelut, mukaan lukien maa- ja kalliolämpö. Vuoden 2005 tilastojen mukaan 12 prosenttia Ruotsin pientaloista lämmitettiin maa- tai kalliolämmöllä. Suomessa maalämmön käyttö on yleistymässä uusissa pientaloissa, joista sitä rakennusvaiheessa asennetaan 40 prosenttiin. Asuntomessualue lämpenee sedimenttilämmöllä Kalliolämmön hyödyntäminen pientaloissa laajemmassa mittakaavassa on vasta tulossa. Suuria kalliolämmön rakennus- GeoFoorumi 7

8 Lämpöä saatavilla kaikkialla Maaperän ja kallion sisältämää lämpöenergiaa voi hyödyntää eri tavoilla. Pintakerrosten irtomaa sisältää auringon säteilystä peräisin olevaa lämpöenergiaa. Maalämmön voi ottaa talteen lämpöpumpulla ja asentamalla vaakasuoran tai spiraalimuotoisen putkiston routarajan alle riittävän syvälle maahan, jotta se toimii ympäri vuoden. Tämä on yleisin ratkaisu pientaloissa: noin m 2 :n tontille vedetty putkisto riittää omakotitalon lämmitykseen. Talonrakentamisen yhteydessä maalämpöputkiston asentaminen käy helposti. Syvälle veteen, vesistön tai meren pohjan sedimentteihin asennettu putkisto toimii samalla periaatteella kuin maan pintakerroksiin asennettu maalämpöputkisto. Syvällä kalliossa on geolämpöä, jota voi hyödyntää porakaivon kautta. Lämpötila on suhteellisen vakio jo 15 metrin syvyydessä kallioperässä. Sadan metrin syvyydessä Suomen kallioperässä lämpötila on noin 7 8 astetta. Pyhäsalmen kaivoksessa lämpötila metrin syvyydessä on 22 astetta ja Outokummun kallioperässä metrin syvyydessä 40 astetta. Kaivo kalliolämmön hyödyntämiseksi porataan yleensä metrin syvyyteen. Suomen kivilajien lämmönjohtavuudessa ei ole kovin suurta vaihteluväliä poikkeuksena kvartsipitoinen kallio, jolla voi olla poikkeuksellisen hyvä lämmönjohtavuus. Enemmän vaikuttaa kallioperän rakenne, eli kuinka rikkonainen kallio on kyseessä ja paljonko siinä liikkuu vettä, Blomqvist toteaa. Vesi johtaa lämpöä paremmin kuin kivi, joten rikkonaisesta kalliosta voi saada lämmön tehokkaammin talteen. Toisaalta poraaminen liian rikkonaiseen kallioon voi johtaa porareiän sortumiseen. Kalliolämmön kantajana toimii vesi, jota kalliomassa lämmittää kaivoreiässä. Vesi luovuttaa lämpöä kaivossa olevaan lämmönkeruuputkistoon. Putkiston sisältämä etanoli-vesiliuos kierrätetään ylös luovuttamaan lämpöä lämpöpumpulle ja viilentyneenä kierrätetään takaisin kaivoon lämpenemään. Lämpötilaerot eivät ole kovin suuret, mutta muutamankin asteen ero riittää lämpöpumpulle, joka puristaa lämmön etanoliliuoksesta. Lämpöpumppu toimii periaatteessa kuin jääkaappi takaperin: jääkaappi tuottaa kylmää ja säteilee sivutuotteena lämpöä ympäristöönsä. Lämpöpumppu vastaavasti tuottaa lämpöä ja sivutuotteena viilentää vettä. Toimiakseen lämpöpumppu tarvitsee sähköä. Lämmitys maatai kalliolämmöllä ei siis kokonaisuudessaan ole uusiutuva energianmuoto, vaan pikemminkin keino tehokkaasti ja pienellä sähkönkulutuksella hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Yleensä lasketaan, että järjestelmän pyörittämiseen menee energiaa noin kolmanneksen siitä, mitä järjestelmä kokonaisuudessaan tuottaa. Eli kaksi kolmasosaa on ilmaista energiaa, Blomqvist toteaa. Samu Valpola, GTK Matalien merenlahtien sedimentit ovat potentiaalisia kohteita maalämpöjärjestelmien asennukseen. Kuvassa sedimentin lämpötilamittausta Oravaistenlahdella. kohteita on toistaiseksi vasta muutama kymmenen rakennettu tai rakenteilla Ruotsissa ja Norjassa. Kynnys käyttää uutta tekniikkaa suurten kohteiden lämmönhuollossa on korkea. Alalle odotetaan nopeaa kasvua varsinkin, kun naapurimaiden ohessa referenssejä vähitellen saadaan Suomestakin. Suurin menossa oleva yksittäinen hanke on Akershusin yliopistosairaalan kokonaisen uuden sairaalan rakentaminen Oslossa. Sairaalarakennuksen tarvitsemasta lämmitys- ja jäähdytysenergiasta yli 80 prosenttia lasketaan saatavan kalliolämmöllä ja lämpöpumpuilla. Rakennusalueen lähelle porataan syvyydeltään 200-metristä porakaivoa, joista saadaan kalliolämpöä ja jotka myös toimivat lämpövarastoina. Lämmitysprojektista vastaa Fortumin norjalainen tytäryhtiö Bærum fjernvarme AS. Rakennustyöt aloitettiin neljä vuotta sitten ja sairaalan pitäisi valmistua tämän vuoden lopussa. Ruotsin suurin kalliolämpöhanke on vuonna 2006 valmistunut Vällingbyn ostoskeskus Tukholmassa. Sen yhteyteen on porattu 143 energiakaivoa, joiden kokonaisteho on noin 6 megawattia. Blomqvistin mukaan Suomessa on useita kallioenergiaselvityksiä menossa. GTK on mukana muun muassa Espoon Nupurinkartanon pientaloalueen selvityksessä ja Vaasan asun tomessualueen lämmitysratkaisun selvityksessä. Asuntomessualueella suunnitellaan matalan merenlahden sedimenttikerrosten sisältämän energian hyödyntämistä. Tehokkaampi järjestelmä, kun myös jäähdytetään Kalliolämmityksen lämpökerroin on tavallisesti kolme järjestelmä tuottaa kolme kertaa enemmän lämpöä kuin mitä kuluttaa sähköä. Suurissa rakennuskohteissa, kuten ostoskeskuksissa, liiketaloissa tai sairaaloissa, kerroin on vieläkin parempi. Niissä on sekä lämmitys- että viilennystarvetta. Kalliolämmityksellä molempia voi hoitaa samalla järjestelmällä, jolloin sen hyötysuhde paranee. GeoFoorumi

9 Mauri Lieskoski, Mateve Oy Kallioon poratun energiakaivon lämpötilan ja sähkönjohtavuuden luotaus Vaasan Västervikissä. Kaivon syvyys on 230 metriä. Kesällä kun rakennuksessa tarvitaan viilennystä, vettä voidaan käyttää suoraan kalliokaivosta ilman lämpöpumppua. Veden lämpötila on korkeintaan 10 astetta, joten se on sopivan viilentävää. Sitten jonkin verran lämmennyt vesi pumpataan takaisin kaivoon, missä se luovuttaa ylimääräisen lämpönsä ympäröivään kallioperään ja tavallaan lataa sitä talvea varten, GTK:n erityisasiantuntija Jarmo Kallio selittää, miksi hyötykerroin paranee, kun jäähdytys otetaan mukaan. Pientalossa lasketaan, että tarvitaan yksi porareikä m 2 pinta-alan lämmitykseen kalliolämmöllä. Suurissa kohteissa kaivojen määrää lisätään tarpeen mukaan. Jos rakennuksen eri tiloissa yhtaikaa tarvitaan sekä lämmitystä että viilennystä, sekin on mahdollista järjestää. Joistakin rei istä otetaan lämpöä kalliosta lämpöpumpun kautta ja toisista otetaan kylmää vettä viilennykseen. Kallion mukaan ihanteellinen paikka energiakaivoille suurissa kohteissa on pysäköintialueen alla. Tumma asfaltti tehostaa kesällä aurinkoenergian imeytymistä maaperään ja talvella asfaltti toimii kantena, joka hidastaa jäätymistä. Rasitustestit ja järjestelmän optimointi ehdottoman tärkeitä Jos energiakaivot sijaitsevat liian lähellä toisiaan, kalliossa voi siinä kohdassa syntyä lämpötilaminimi suhteessa ympäristöön. Silloin pitää jättää lämmitystä hyödyntämättä joksikin aikaa niin, että kallio latautuu lämmöllä uudestaan. Reikien määrän ja sijainnin optimointiin sekä sopivan tasapainotilan löytämiseksi tarvitaan paikallisia kuormitustestejä. Mitä suurempi kalliolämpökohde, sitä tärkeämpää suunnittelussa on itse lämmön lähteen, eli paikallisen energiakentän tuntemus. Paikalliset olosuhteet, kuten kallioperän rikkonaisuus ja sen lämmönjohtavuus sekä pohjavesiolosuhteet, pitää aina selvittää perusteellisesti. Itse tekniikka on tänä päivänä jo tunnettu ja tarvittavat komponentit on periaatteessa saatavilla rautakaupasta, Kallio toteaa. Barbro Wickström Pientalon rakennusvaiheessa on helppo asentaa maalämpöputkisto riittävän syvälle maaperään. Suomessa näin tehdään jo lähes joka toisella rakennustyömaalla. Energiakentän tutkimiseksi tehdään sen mallinnus: porataan muutama koereikä, asennetaan putkistot niihin, ajetaan simuloitua käyttöä ja mitataan kuinka paljon energiaa voi ottaa talteen ennen kuin järjestelmä hyytyy. Näin voidaan määrittää, kuinka monta kaivoa kohteessa tarvitaan, miten niitä tulee sijoittaa ja kuinka paljon energiaa niistä saa irti. Tällaisia simulointeja on Ruotsin lisäksi tehty muun muassa Saksassa. Me yritämme oppia heidän kokemuksistaan ja näin välttää turhia virheitä, Kallio sanoo. Tutkimuksissa GTK tekee yhteistyötä muun muassa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, Teknillisen korkeakoulun ja liiketoimintamallien kehittelyssä Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Blomqvistin mukaan GTK:lla on selkeä rooli tällaisten kalliolämpöjärjestelmien optimointi- ja rasitustestien tekemisessä. GTK on hankkimassa laitteistoa testien tekemiseen. Pientalojen lämmitysjärjestelmiä varten ei välttämättä tarvita erillisiä testejä; tilastotiedot aikaisemmista hankkeista riittävät useimmiten suunnittelun pohjaksi. Pientalojen lämmitysjärjestelmissäkin tapahtuu toki kehitystä. Kallion mukaan omakotitalon maalämpöjärjestelmän hankintahinta on noin euroa ja sen takaisinmaksuaika 5 10 vuotta. Takaisinmaksuaika kuitenkin lyhenee, kun teknisten komponenttien hinta laskee ja sähkön hinta samalla nousee. Kalliolämpöjärjestelmä on investointina hieman kalliimpi kuin maalämmitysjärjestelmä, mutta käytön myötä maalämpöä edullisempi ja stabiilimpi järjestelmä. Suomessa maalämpöä on kokeiltu pientaloissa Lappia myöten. Onnistuminen riippuu siitä, mitä rakenneratkaisuja käytetään ja onko kyseessä uudis- vai korjausrakentaminen. Asentamalla lattialämmitys uudisrakennukseen saadaan maalämmöstä parempi hyötysuhde kuin perinteisellä patterilämmityksellä, Kallio toteaa. GeoFoorumi 9

10 Kotimaiset energia muodot EU:n jäsenmaana Suomi on sitoutunut kansainvälisiin tavoitteisiin kasvihuone kaasujen leikkaamisessa sekä uusiutuvien energialähteiden edistämisessä. Tavoitteiden toteuttaminen parantaa tulevaisuudessa Suomen energiaomavaraisuutta. TEKSTI: SUSANNA HEIKKINEN Suomi on energiahuollon osalta sikäli hyvässä asemassa, että merkittävimpien käytössä olevien energiamuotojen jakauma on tasainen. Kun millään energiamuodolla ei ole hallitsevaa asemaa, riippuvuus yksittäisistä energialähteistä pienenee ja energiakriisin riski vähenee. Toisaalta olemme paljolti tuonnin varassa, sillä vain kolmannes energiasta on peräisin kotimaisista lähteistä. Suomessa on tehty paljon töitä uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvattamiseksi. Tällä hetkellä 28,5 % loppuenergiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, kun esimerkiksi EU:n keskiarvo on vain 8,5 %. Lähtötasomme on korkea siitä huolimatta, että monien uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen on meillä kalliimpaa kuin muissa maissa, sanoo ylijohtaja Taisto Turunen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Päästöjen osalta tavoitteet liittyvät Kioton sopimukseen, joka täydentää vuonna 1992 hyväksyttyä YK:n puitesopimusta. Sen ja EU:n sisäisen ns. taakanjaon mukaisesti Suomen velvoitteena on pitää kasvihuonekaasupäästöt enintään vuoden 1990 tasolla keskimäärin vuosina Sopimuksen jatko on vielä avoin, mutta EU on asettanut tavoitteekseen leikata päästöjä nopeammalla tahdilla, tarvittaessa yksipuolisesti, jos maailman suurimmat päästöjä tuottavat valtiot Yhdysvallat ja Kiina eivät sitoudu rajoituksiin, toteaa Turunen. Valtiovallalla on selkeä näkemys siitä, että tulevaisuudessa energiapolitiikan painopiste siirtyy entistä enemmän uusiutuviin energiamuotoihin. Merkittävimpiä ovat tuuli- ja vesivoima, biomassa, aurinkoenergia ja maalämpö. GTK:n tutkimuksen kannalta yksi mielenkiintoisimmista kohteista on turve, mutta myös maa- ja kalliolämmön yleistymiseen on hyvät edellytykset. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna Hiili kattaa kivihiilen, koksin sekä masuuni- ja koksikaasut. Lähde: Energiatilasto-Vuosikirja 2007, Energia, Tilastokeskus GeoFoorumi

11 korostuvat tulevaisuudessa Turpeennostoa turvesuolla. Turpeenkäytön tulevaisuus on lupaava Jari Väätäinen, GTK Turve on Suomen energiataloudelle merkittävä raaka-aine. Sitä hyödynnetään pääasiassa teollisuuden ja yhdyskuntien energiantuotannossa, sähköksi muutettuna miljardin euron arvosta vuodessa. Lähes miljoonan suomalaisen koti lämpiää turvevoimalla eli kuvaannollisesti sanottuna sillä katetaan koko Keski- ja Pohjois-Suomen kaupunkilämmön ja sähkön tarve. Turvevoiman kysyntä on voimakkaassa kasvussa, toteaa Vapo Oy:n toimitusjohtaja Matti Hilli. Turpeen puolesta puhuvat muiden vaihtoehtojen kalleus ja kotimaisen raakaaineen toimitusvarmuus. Suomessa on 9,5 miljoonaa hehtaaria turvemaita, siis neljännes koko maan pinta-alasta. Kaikki turve ei suinkaan kasva jylhän karuilla aapasoilla koskemattomassa erämaassa, vaan yhtä lailla turvetta voi löytää metsää kasvavalta tai maatalouskäytössä olevalta maalta. Turvetuotannossa soita on vain 0,06 miljoonaa hehtaaria, suojeltuja soita puolestaan on 1,1 miljoonaa hehtaaria. GTK on tutkinut systemaattisesti suomalaisia soita sotien ajoista lähtien, ja havaintoja on kertynyt yli miljoonasta pisteestä. Niiden perusteella turve ei Suomesta lopu, sillä varantojen vuotuinen kasvu on joidenkin tutkimusten mukaan käyttöä suurempi. Luonnon monimuotoisuudelle ei turpeen hyödyntämisestä näyttäisi koituvan merkittävää haittaa, sillä turveteollisuuden raaka-ainetuotantoon soveltuu lopulta vain % Suomen turvemaista, riippuen muun muassa turpeen paksuudesta, laadusta ja sijainnista. Monia metsä- ja maatalouskäyttöön tarkoitettuja, myös epäonnistuneesti ojitettuja soita voidaan hyödyntää teollisuudessa. Varsinkin keskisessä Suomessa on usein tavallisen näköisen metsän alla parimetrinen turvekerros, jolloin kyseessä voi olla ojitettu ja metsitetty suo. Jos maanomistaja haluaa hyödyntää sijoitustaan, hän voi saada ensimmäisen sadon puustosta. Sen jälkeen nostamalla 10 sentin vuosivauhtia turvetta seuraavien vuoden ajan jokainen vuosi vastaa arvoltaan puuston satoa. Lopuksi hän voi metsittää alueen uudelleen, kuvaa GTK:n erikoistutkija Kimmo Virtanen. Liikennepolttoaineeksi biodieseliä suomalaiselta suolta Uutta turveteollisuudessa on liikennepolttoaineena käytettävän biodieselin valmistus. Alustavat elinkaaritarkastelut osoittavat, että sopiva puu-turve-polttoaineseos täyttää kestävän kehityksen mukaiset kriteerit, vaikka toistaiseksi EU:n komission julkaisemassa uusiutuvien energialähteiden puitedirektiiviesityksessä turvetta ei biodieselin raaka-aineeksi luetakaan. Kun turve tuotetaan sertifioiduilla tuotantoketjuilla ja ensisijaisesti metsäojitetuilta soilta tai suopelloilta, sen hii- GeoFoorumi 11

12 lidioksidipäästöt jäävät merkittävästi pienemmiksi kuin fossiilisilla polttoaineilla. Vapo on turvepolttoaineen ja -lämpöenergian asiantuntija. Olemme seuranneet kehitystä aktiivisesti jo vuosia, ja nyt olemme edenneet vaiheeseen, jossa haemme ensimmäiselle biodieseltehtaalle sopivaa sijaintipaikkaa, Matti Hilli kuvailee. Vapon biodiesel perustuu biomassan kaasutukseen ja kaasun monivaiheiseen puhdistukseen vetyä ja hiilimonoksidia sisältäväksi synteesikaasuksi, josta valmistetaan bioraakaöljyä. Jotta Suomi pystyy toteuttamaan EU:n tavoitteena olevan biopolttoaineiden 10 % osuuden liikennepolttoaineista, tarvitaan viisi biodieseltehdasta. Kannattavaa toiminnasta tulee, jos laitosten läheisyydessä on lämpökuormaa tasoittavaa teollisuutta ja logistiikka toimii. Tieteellinen näyttö turpeen ominaisuuksista tarpeen Energiapolitiikan kannalta turpeen tekee ongelmalliseksi se, ettei EU hyväksy turvetta uusiutuvaksi biopolttoaineeksi, huolimatta siitä, että vuonna 2006 kansainvälinen hallitusten välinen ilmastopaneeli (IPCC) määritteli turpeen omaksi luokakseen uusiutuvien biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden rinnalle. Turpeen statuksen muuttaminen vaatii aikaa ja tieteellistä näyttöä, ja sen päästökertoimen muutos on mahdollista aikaisintaan vuonna 2013, jolloin Kioton sopimus päättyy. Hillin mukaan GTK:n rooli on turveteollisuuden kannalta tärkeä. Hyvä keskusteluyhteys tuottaa tietoa tarpeistamme. Jatkossa tieteellinen ja puolueeton näyttö turpeen ja suotyypin luonteesta tulee tarpeeseen, jotta teollinen hyödyntäminen on päästö- ja uusiutumistavoitteidenkin kannalta järkevää. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa käytettäviä kupariteräslieriöitä nimitetään kanistereiksi. Kanisteri koostuu kuparisesta ulko-osasta sekä pallografiittirautaisesta sisäosasta. Sisälle mahtuu 12 käytettyä polttoainenippua. Jari Öhberg, GTK GTK:lla on 30 vuoden kokemus ydinjätteiden loppusijoitustutkimuksista Ydinvoima on mitä suurimmassa määrin poliittinen kysymys, joka jakaa mielipiteitä. GTK:n rooli ydinvoiman tuotannossa liittyy geologiseen asiantuntijuuteen ydinjätteen sijoituskysymyksessä. Vaikka energiapolitiikkaa määritellään yhä enemmän kansainvälisillä foorumeilla, ovat ydinvoimaan liittyvä lainsäädäntö ja vastuu säilyneet kansallisella tasolla. Vastuu ydinjätehuollon periaatteista, turvallisuusvaatimuksista sekä säädösten noudattamisen valvonnasta on Suomen viranomaisilla, ensisijaisesti Säteilyturvakeskuksella. Sen sijaan vastuu käytetyn ydinpolttoaineen käytännön toteuttaminen kuuluu voimalaitosyhtiöille. Käytännön toteutuksesta huolehtii Teollisuuden Voiman ja Fortumin yhdessä perustama Posiva Oy. GTK on tutkinut ydinjätteiden loppusijoitusmahdollisuuksia vuodesta 1978 lähtien. Laajan tutkimusaineiston pohjalta annettiin vuonna 1982 kannaotto, jonka mukaan Suomen kallioperästä on paikannettavissa loppusijoitukseen soveltuvia alueita geologisin kriteerein ja tutkimusmenetelmin. Vuosina GTK:ssa tehtiin geologisten menetelmien avulla koko maan kattava alueseulonta, jonka jälkeen alustavia sijoituspaikkatutkimuksia jatkettiin viidellä Teollisuuden Voiman valitsemalla tutkimusalueella vuosina Sen jälkeen päädyttiin selvittämään yksityiskohtaisemmin neljää vaihtoehtoa. Vuonna 2000 Posiva esitti niiden joukosta loppusijoituskohteeksi Olkiluotoa. Valtioneuvosto teki asiasta myönteisen periaatepäätöksen, jonka eduskunta hyväksyi vuonna Tutkimukset jatkuvat Olkiluodossa Tällä hetkellä GTK:lla on merkittävä panos Olkiluodon geologisessa karakterisoinnissa, jonka tarkoituksena on tuottaa riittävät tiedot loppusijoitustiloja ympäröivästä kallioperästä ensi vuosikymmenen alkupuolella jätettävän rakentamislupahakemuksen tarpeisiin, kertovat Posiva Oy:n tutkimusjohtaja Juhani Vira ja päägeologi Liisa Wikström. Suuri mielenkiinto kohdistuu luonnollisesti Olkiluodon maanalaisesta tutkimustilasta ONKALOsta saatavaan tietoon, mutta geologisia tutkimuksia jatketaan edelleen myös maan pinnalta käsin. GTK:n keskeisiä tutkimusteemoja ovat kallioperän kivilajien ja rakenteiden kehitys ja mallinnus. Niiden avulla varmistetaan teknisen ratkaisun ja loppusijoituspaikan soveltuvuus sekä loppusijoituksen turvallisuus niin laitosten käytön aikana kuin tilojen sulkemisen jälkeenkin, vahvistaa geologisiin rakennemalleihin ja ennusteisiin perehtynyt GTK:n geologi Seppo Paulamäki. GeoFoorumi

13 Mallinnusta loppusijoitustilan turvallisuudesta Käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan noin 400 metrin syvyydelle. Tarkoitukseen soveltuvan kallioalueen on oltava geologisesti vakaa ja vailla suuria kallioperän heikkousvyöhykkeitä. Sen on myös oltava sikäli tavanomainen, ettei tulevilla sukupolvilla ole tarvetta louhia kalliota loppusijoitustilojen kohdalta. Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus voidaan osoittaa luonnosta tehtäviin havaintoihin ja kokeellisiin tutkimuksiin perustuvilla malleilla, joiden avulla voidaan arvioida myös erittäin epätodennäköisiä kehityskulkuja ja tapahtumia. Geologisissa tutkimuksissa on selvitetty muun muassa kallioperän rakoilu- ja vedenjohtavuusominaisuuksia sekä pohjaveden virtausta. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa säteily pääsisi loppusijoitustilasta maan pinnalle. Kallioperä suojaa käytettyä polttoainetta ulkoisilta vaikutuksilta, ylläpitää mekaanisesti ja kemiallisesti vakaita olosuhteita sekä rajoittaa yhdessä bentoniittivaipan kanssa loppusijoituskanisterien kanssa kosketuksiin pääsevän pohjaveden määrää, sanoo GTK:n tutkija Timo Ruskeeniemi. Tutkimustulokset osoittavat, että satojen metrien syvyydessä kalliossa hapeton pohjavesi liikkuu erittäin hitaasti. Sen vuoksi pohjaveden liuottava vaikutus niin ydinpolttoaineen suojana käytettäviin kanistereihin kuin käytettyyn ydinpolttoaineeseenkin on hyvin pieni, eikä se myöskään merkittävästi kuljeta haitallisia aineita loppusijoitustilan ympäristöön. Jos käytetty polttoaine kanisteri vaurioitumisen vuoksi joutuisi kosketuksiin pohjaveden kanssa, siitä liukenevat aineet jäisivät kanisteria ympäröivään bentoniittiin ja kallioperään, Ruskeeniemi kuvailee. RADIOAKTIIVISUUS tarkoittaa atomiytimen taipumusta muuttua toisenlaiseksi ytimeksi. Muuttumisesta käytetään nimitystä radioaktiivinen hajoaminen. Hajoamisen nopeutta mittaa puoliintumisaika. Puoliintumisaika tarkoittaa aikaa, jonka kuluessa puolet alkuperäisestä radioaktiivisesta aineesta on hajonnut. SUOMALAISTEN SÄTEILYANNOKSET Säteilyannosten mittayksikkö on sievert (Sv). Mitatut säteilyannokset ovat kuitenkin niin pieniä, että millisievert (msv) eli 1/1000 sievertiä on käytännöllinen mittayksikkö. Suomalainen saa taustasäteilyä noin 4 msv vuodessa. Puolet siitä eli noin 2 msv (annos on paikoin moninkertainen) on peräisin luonnon radonista, jota on esim. huoneilmassa. Ihmiskehon radioaktiivisista aineista (kalium, uraani, radium, torium, ym.) peräisin oleva säteily on n. 0,25 msv /v. Vuonna 1986 tapahtuneen Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden seurauksena radioaktiivisia aineita levisi myös Suomeen. Tshernobyl-laskeumasta aiheutuva keskimääräinen annos on alle prosentti suomalaisen vuosittain saamasta annoksesta. LUONNON TAUSTASÄTEILY Radioaktiivisia aineita on luonnostaan kaikkialla maaperässä, kalliossa, ilmassa ja vedessä. Suomessa luonnon taustasäteily aiheuttaa noin yhden millisievertin suuruisen annoksen eli neljäsosan vuotuisesta säteilyannoksesta. Taustasäteilystä saatavan annoksen suuruuteen on lähes mahdotonta vaikuttaa. Lue lisää: Pitkän aikavälin turvallisuusanalyyseja Turvallisuuteen liittyviä analyyseja on tehty myös maanjäristysten, jääkausien ja ikiroudan vaikutuksista. Fennoskandian kilven alueella ei ole tulivuoritoimintaa ja maanjäristysaktiivisuus on pieni. Jääkausi on jonkinlainen riski, sellainen on syklien mukaan odotettavissa vuoden kuluttua. Ajankohtaisempia turvallisuuskysymyksiä lienevätkin maanpäällinen välivarastointi ja kuljetus sekä terrorismi, arvioi Timo Ruskeeniemi. Posivan Juhani Vira antaa arvoa tutkimuskeskuksen ja Posivan pitkäjänteiselle yhteistyölle. GTK:n tuoma laaja-alainen osaaminen ja erityisasiantuntemus geologian ja geofysiikan alalla näkyy hyvin myös Posivan tutkimusten saamissa kansainvälisissä arvioissa. Olkiluodossa louhitaan parhaillaan maanalaista tutkimustilaa eli ONKALOa, josta kerätään yksityiskohtaista tietoa loppusijoituspaikan kallioperästä. GeoFoorumi 13 Jari Öhberg, GTK

14 Kuvatiimi/ Aki Paavola Maanmittauslaitos, lupa nro 226/MML/08 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 226/MML/08 Perustietoa maakuntakaavoittajalle Maakuntakaavoituksessa tarvitaan GTK:n tuottamaa perustietoa niin kivi- ja maaainesvarojen sijainnista kuin vaikkapa soiden soveltuvuudesta turvetuotantoon. GTK:n Länsi-Suomen alueyksikkö Kokkolassa on neljästä alueellisesta yksiköstä nuorin: se on toiminut vasta kaksi vuotta ja kasvaa vielä usean vuoden ajan. TEKSTI: HARRIET ÖSTER 14 GeoFoorumi

15 GTK:n Länsi-Suomen yksikkö palvelee neljää maakuntaa, joiden keskukset ovat Seinäjoella, Vaasassa, Kokkolassa ja Oulussa. Maakuntajohtaja Altti Seikkula Keski-Pohjanmaan liitosta toteaa Kokkolassa, että maakunnan ajankohtaisimmat kysymykset kaavoituksessa liittyvät pohjaveteen, soraan ja kiviaineksiin. Selvitys eri kivivarannoista ja murskekivistä on meille tärkeä. Kun esimerkiksi jossain vaiheessa lähdetään rakentamaan toista junaraidetta välille Seinäjoki Oulu, meillä pitää olla tietoa siitä, mistä rakentamiseen tarvittavaa mursketta voi saada, Seikkula toteaa. Seikkulan mielestä on totta kai tärkeätä, että maakuntakaavoituksen asiantuntijayhteistyökumppani GTK Länsi- Suomen alueyksikön perustamisen myötä sijaitsee lähellä varsinkin kun yksikkö perustettiin Kokkolaan. Maakuntakaavoitus on pitkä prosessi Maakuntakaava on eräänlainen yleisohje kuntatason tarkemmalle kaavoitukselle ja kuntarajoja ylittävien projektien läpiviemiseksi. Maakuntakaavaan tehdään varauksia maaalueiden käyttöön määrättyihin tarkoituksiin suunnitelmat voivat tulevaisuudessa toteutua, tai sitten ne eivät toteudu. Myös suojeltavat ja virkistyskäyttöön varatut alueet merkitään kaavan. Maakuntakaavan merkitään niin ikään alueet, joilta löytyy luonnonvaroja, kuten talousmetsää, malmi- ja mineraaliesiintymiä, hiekkaa, soraa, pohjavettä, kalliota murskekivituotantoon tai turvesoita. Maakuntakaavoitus on avoin prosessi, johon kaikki voivat ottaa kantaa. Kyse on tärkeistä yhteisistä asioista, joista ihmiset ovat todella kiinnostuneet. Pitkän prosessin tuloksena syntyvä maakuntakaava on yleissuunnitelma, jonka ympäristöministeriö tai valtioneuvosto vahvistaa, Altti Seikkula toteaa. Pitkä ja monivaiheinen työ kattavan maakuntakaavan aikaansaamiseksi kestää helposti kymmenen vuotta. Siinä ajassa moni asia muuttuu ja uusia alueellisia käyttötarpeita syntyy. Maakuntakaavan valmistuttua on melko pian aloitettava seuraava kierros kaavoitusprosessia. Keski-Pohjanmaa on pienenä maakuntaliittona pyrkinyt keventämään raskasta maakuntakaavoitusta jakamalla prosessin kolmeen osaan. Menossa oleva kaavoitustyö alkoi vuosituhannen vaihteessa. Tavoitteenamme on saada kokonaismaakuntakaava valmiiksi vuoteen Ensimmäisen ja toisen vaiheen osakaavat on jo hyväksytty valtion puolelta. Kolmannen vaiheen työt ovat juuri nyt alkamassa, Seikkula sanoo. Ensimmäisessä vaiheessa suojeluasiat ja alueiden virkistyskäyttö olivat keskeisiä. Toisessa vaiheessa kaavoitettiin etenkin metsiä ja suoluontoa, ja siinä GTK tuli mukaan yhtenä yhteistyökumppanina. Kolmannessa vaiheessa keskeisellä paikalla ovat kiviainekset, kuten kivet, hiekka ja sora, sekä pohjavesiesiintymät. Monesti voi olla aika kivulias prosessi saada aikaan maakuntakaava, mutta täälläpäin ei ole mitään suuria ristiriitoja. Keski-Pohjanmaa on maatalousvaltaista aluetta ja esimerkiksi asuntojen rakentamiseen täällä riittää maata kaikille, maakuntajohtaja Seikkula sanoo. Selvitys kivivarannoista ja murskekivien tuotantomahdollisuuksista on Keski-Pohjanmaan maakuntajohtajan Altti Seikkulan mukaan maakunnan ajankohtaisin kaavoituskysymys. Kuvatiimi/Aki Paavola

16 Maakuntakaavasta apua yrittäjille Keski-Pohjanmaan liitto on maakuntakaavoituksessaan käsitellyt suo- ja turveasiat erittäin hyvin. Soiden moninaiskäyttö ja eritasoinen suojelu on otettu huomioon ja tuotu mukaan kaavoitukseen. Tästä ympäristöministeriö haluaa tehdä esimerkin, sanoo toimialapäällikkö Olli Breilin, joka vastaa maankäyttö- ja ympäristöasioista GTK:n Länsi-Suomen yksikössä. GTK:n suoalueiden kartoitustavoite koko maassa on ha vuosittain, josta noin kolmannes kartoitetaan Länsi- Suomen yksikön alueella. Suon paksuus, turvekerrokset ja turpeen laatu antavat perustiedot siitä, voidaanko suo ottaa tuotantokäyttöön, vai onko kyseessä suojelusuo. Nykyiset tuotantoalueet muodostavat yhteensä noin 0,6 prosenttia koko maan suopinta-alasta. Jatkossa turpeesta voidaan saada energiaa paitsi polttamalla myös jalostamalla siitä biodieseliä, Breilin toteaa. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan kolmannessa vaiheessa tutkinnan alla olevat kiviainekset ja pohjavedet esiintyvät usein samoilla harjualueilla. Pohjaveden suojelun ja kiviainesten oton on sovittava yhteen. Sitä varten GTK tekee läheistä yhteistyötä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, kiviainestuottajien ja kuntien kanssa Keski-Pohjanmaan liiton vetämässä POSKI-projektissa. Ennen vuoden 1982 maa-aineslakia kivien otto oli varsin vapaata toimintaa. Sen jälkeen viranomaiset ovat kiristäneet määräyksiä. Nyt kiviainestuottajat ovat vaikeassa tilanteessa, kun ei ole reservejä mistä ottaa. Kun tämän projektin tulokset saadaan mukaan maakuntakaavaan, paikallisyrittäjät tietävät, mitkä ovat sallitut alueet heidän toiminnalleen. Näin he voivat lähteä ostamaan tai vuokraamaan maata kiviainestuotantoa varten sellaisilta alueilta, joille maa-aineslupa on saatavissa, Breilin sanoo. Kokkolasta palvellaan Pohjanmaata Pohjanmaa oli ennen GTK:n aluejakouudistusta eräänlainen kolmen vanhan yksikön rajamaa, kun katsottiin aluetta etelästä, idästä tai pohjoisesta. Länsi-Suomen maakunnista löytyy kuitenkin perinteisesti malmeja ja muita luonnonvaroja, joten oli hyvä ratkaisu perustaa GTK:lle oma alueyksikkö Kokkolaan, sanoo aluejohtaja Runar Blomqvist. Tavoitteena on vuoteen 2011 mennessä sadda asiantuntijaa palvelemaan seudun tarpeita. Aluejakouudistuksen yhteydessä luotiin myös oma profiili jokaiselle GTK:n yksikölle. Länsi-Suomen yksikössä pyritään erityisesti vahvistamaan maankäytön ja energiahuollon palvelujen osaamista. Kaivosteollisuuden painopiste on Pohjois-Suomen yksikössä, mutta jokaisessa alueyksikössä pyritään myös palvelemaan oman alueen kaivosteollisuutta. Energiahuoltoon liittyvät palvelut kuuluvat luontaisesti Länsi-Suomen yksikköön: täällä sijaitsevat Suomen laajimmat talouskäytössä olevat turvesuot sekä neljä suurta ja useampi pieni turvetta ja muita biopolttoaineita käyttävää voimalaa. Maankäytöstä on tullut painopiste tavallaan päinvastaisesta syystä: Pohjanmaalla on laaja ja suhteellisen tasaisesti jakautunut väestönpohja, mutta kivi- ja maa-aineksia on vähemmän kuin muualla. Tämä tekee varsinkin kasvualueiden kiviaineshuollon vaikeaksi. Suunnittelupäällikkö Jussi Rämet Kokkolasta vastaa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelusta. Kultakuume iski pohjalaisiin Kulta kimaltelee silmissä siellä täällä ympäri maata, myös Pohjanmaalla. Viime vuonna päättyi GTK:n nelivuotinen kultavarojen kartoitushanke, jossa tutkittiin pääosin Keski-Pohjanmaan aluetta. Sen tärkein löydös oli Himangan Hirsikankaan esiintymä. Löydöksen oikeudet kauppa- ja teollisuusministeriö on myynyt kanadalaiselle Belvedere Resources -yhtiölle, joka jatkaa tutkimuksia Himangalla. Kanadalaiset ovat ilmaisseet asian niin, että kyseessä on merkittävin kultalöydös Suomessa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Arvioon sisältyy heidän odotusarvonsa siitä, mitä Hirsikankaalta voi löytyä, sanoo kulta-alaan erikoistunut geologi Olavi Kontoniemi GTK:n Länsi-Suomen yksiköstä. Hän muutti vuosi sitten Kuopiosta Kokkolaan, kun haluttiin panostaa malmintutkimukseen myös Länsi-Suomessa. Kontoniemen mukaan päättyneessä kartoituksessa löydettiin tutkitulta alueelta Hirsikankaan lisäksi seitsemän pienempää kultaesiintymää. Suomen mittakaavassa se tekee seudun jo malmikriittiseksi alueeksi. Tänä vuonna alkaa uusi, nelivuotinen eteläisen Suomen kultakartoitushanke, jonka vetovastuu on GTK:n Länsi-Suomen yksiköllä. Kartoitukset tehdään pääasiassa kolmella alueella: Forssan Huittisten seudulla, Seinäjoen Ilmajoen ympäristössä, sekä Keski-Pohjanmaalla Himangan Kannuksen seudulla. Kuvatiimi/Aki Paavola 16 GeoFoorumi

17 Ympäristöpalvelut kasvava työkenttä GTK:lle Geologisen perustiedon lisäksi GTK tuottaa yhä enemmän tietoa ja palveluja, jotka liittyvät ympäristön valvontaan ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Hyvinä esimerkkeinä on pari Länsi-Suomen alueyksikössä käynnissä olevaa projektia. GTK toteuttaa yhteistyössä Kokkolan kaupungin ja vesilaitoksen kanssa Patamäen pohjavesialueen geologisen rakennekartoituksen. Pohjavesialue sijaitsee keskellä kaupunkia ja vedenottopiste on tällä hetkellä keskustan ja raskaan teollisuuden alueen välissä. Kartoitamme koko pohjavesialueen astian ja sisällön, siis kalliopohjan, karkean soran ja hienorakeisemmat maat. Sekä kaupunki että suuret metalli- ja kemian alan teollisuuslaitokset ovat kiinnostuneet tietämään, onko teollisuus pohjavesialueen vaikutuspiirissä vai ei, GTK:n toimialapäällikkö Olli Breilin kertoo. Toistaiseksi veden laatu Kokkolassa on hyvä, mutta kaikkeen on varauduttava. Kartoituksella haluamme ennakoida riskit ja estää mahdollisia tulevia ongelmia. Myös EU:n vesipuitedirektiivi asettaa vaatimukset tällaisten kartoitusten tekemiseen. Riskialttiilla alueella tarvitaan direktiivin mu- Suurin osa Pohjanmaan rannikkoalueista on aikoinaan ollut veden peittämää ja silloin erinäiset sulfidimineraalit saostuivat saveen meren pohjassa. Maan kohoamisen myötä savisesta merenpohjasta tuli rannikon savimaita. Kun savimaan sulfidimineraalit vähitellen kohoavat pohjaveden pinnan yläpuolelle, sulfidi hapettuu ilman hapen vaikutuksesta sulfaatiksi. Yhdessä veden kanssa sulfaateista syntyy rikkihappoa, joka huuhtoutuu vesistöihin ja tekee niistä happamia, mikä on kohtalokasta vesistöjen eliöstölle. Samalla maaperästä huuhtoutuu vesistöihin raskasmetalleja. kaan syvällisempää kolmeulotteista tietoa pohjavesivaroista. Happamat sulfaattimaat vaivana Pohjanmaalla Ympäristögeologian puolella GTK:n Länsi-Suomen yksikössä tutkitaan varsinaista mammuttiongelmaa yhdessä monen muun tahon kanssa. Kyse on happamista sulfaattimaista, jotka keväisin ja syksyisin aiheuttavat vesistöjen happamoitumista, kalakuolemia ja korkeita raskasmetallipitoisuuksia sekä vesistöissä että rannikolla. Vuoden 2006 kesä oli hyvin kuiva ja pohjavesi laski ennätyksellisen alas. Siitä happamoituminen lähti liikkeelle, josta syntyi suuria ongelmia täälläpäin, sanoo GTK:n ympäristögeologi Peter Edén. Pohjanmaan liitolta olemme nyt saaneet rahaa happamien maiden esiselvitystä varten. Yhdessä monen yhteistyötahon kanssa on tarkoitus miettiä, mitä asialle voisi tehdä; täytyykö esimerkiksi ohjeistaa maankaivuuta määrätyillä alueilla. Ainakin pitää levittää tietoa siitä, mitä tapahtuu, kun esimerkiksi kaivetaan viemärioja ja nostetaan mustaa sulfidipitoista savimaata kasaksi kuivumaan. Tätä ongelmaa on tutkittu parikymmentä vuotta, mutta on lähinnä katsottu erillisiä rajattuja kysymyksiä. Ongelma on valtava ja sillä on niin laajat sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet, että kaikkien tahojen pitää olla mukana miettimässä sen ratkaisuja. Tätä työtä olemme nyt lähdössä koordinoimaan, Edén sanoo. Raskaan teollisuuden keskittymä Kokkola on vilkas satamakaupunki. Teollisen toiminnan uhat antavat aiheen selvittää alueen pohjavesivarat, mihin GTK:lla on luotettavaa asiantuntemusta. Kuvatiimi/Aki Paavola GeoFoorumi 17

18 Områden för vindkraft tas med i landskapsplanen Havsområden reserverade för vindkraft finns för första gången med i en landskapsplan när den plan som är på slutrakan inom Österbottens förbund blir färdig. För plan läggningsarbetet har GTK haft det ovanligare uppdraget att med ekolod undersöka havsbottnen. TEXT: HARRIET ÖSTER På uppmaning av statsrådet ska områden lämpliga för vindkraftsbyggen i fortsättningen tas med i landskapsplanerna. Österbottens förbund omfattar ett brett kustområde från Kristinestad i söder till Kronoby i norr. Till landskapet hör havsområden som potentiellt är bland de bästa i landet för vindkraft. I landskapet finns också Finlands första världsnaturarv Kvarkens skärgård. Under beredningsarbetet för ansökan om världsnaturarvstatus samlade GTK in mycket sådan information som vi har haft nytta av också i landskapsplanläggningen. Ekolodsundersökningarna av havsbottnen gjorde GTK på planläggningsområdena, så att vi fick information om var det är möjligt att bygga vindkraftverk. Så kunde vi minska på de områden som reserverades, säger planläggningsdirektör Saini Heikkuri-Alborzi vid Österbottens förbund. Vi valde ut havsområden möjliga för vindkraft genom att först se var vattendjupet är lagom stort och utesluta världsarvsförslaget och andra skyddsområden. Miljöministeriet och fyra landskapsförbund utredde tillsammans de tekniskekonomiska förutsättningarna för vindkraft och eventuell annan användning på respektive område. Samtidigt undersöktes havsbottnen och området där det är möjligt att bygga vindkraft blev allt mer preciserat för utkastet till landskapsplan. Resultatet är att vi i landskapsplanen har reserverat ett större område till havs utanför Korsnäs Närpes för en stor vindkraftspark. Det finns intresse för att där bygga vindkraft och nu görs en miljökonsekvensutredning för själva byggnadsprojektet, säger Heikkuri-Alborzi. Hon medger att vindkraftsutredningen väckte starka känslor och protester under arbetets gång. Men situationen lugnade sig när mer fakta presenterades och det klarnade att det reserverade området ligger ute till havs kilometer från fastlandet. Riktlinjer för byggande längs stränderna Den pågående landskapsplanläggningen inom Österbottens förbund inleddes år Landskapsplanen är nu färdig så långt att den under våren behandlas i fullmäktige och i höst skickas till miljöministeriet. På ministeriet tar behandlingen av planen omkring ett år, den väntas bli fastställd om ungefär två år. Landskapsplanläggningen är en tung process. Vi har gjort omfattande utredningar av bland annat samhällsstrukturen, trafiken, handelns lokalisering och havsnära boende förutom av områden lämpliga för vindkraft, säger Heikkuri- Alborzi. Hela proceduren att sammanställa alla bakgrundsuppgifter för planläggningsarbetet, gå igenom den långa processen där alla har en möjlighet att säga sin åsikt och slutligen få planen fastställd tar upp emot tio år. Slutresultatet är en landskapsplan som reserverar områden för storskaliga behov och ger allmänna riktlinjer för general- och detaljplaneringen i kommunerna. En stor fråga i Österbottens landskapsplan gäller användningen av stränderna. I praktiken är det fråga om hur man ska styra trenden när allt fler vill göra sina sommarstugor vinterbonade för bruk året runt. Fast bosättning kräver infrastruktur, så som bättre vägar, vattenledningar, hantering av avloppsvatten med mera. Allt byggande på stränderna sliter på den känsliga miljön. Vi har delat in kustområdet i en yttre skärgårdszon, en mellanzon och en inre fastlandszon. Genom zonindelningen försöker vi styra bosättningen till områden där det redan finns infrastruktur och service, så som till byar nära havet, säger Heikkuri-Alborzi. Landskapsplanen ger riktlinjer för kommunerna att fatta sina beslut, men när det gäller byggrätter tas de enskilda GeoFoorumi

19 besluten på kommunnivå. I viss utsträckning beslutar kommunen också om hur mycket infrastrukturen får spridas ut på nya obebyggda områden. Hon konstaterar att den österbottniska kusten genom landhöjningen omfattar många områden där naturen och kulturlandskapet är värda att skydda. Skyddsbesluten väcker ändå alltid protester från något håll, men allt fler inser att skyddsbeslut också kan föra något positivt med sig. Också på området för världsnaturarvet förekom tidigare protester, men nu inser allt fler att den nya statusen kan vara en lottovinst. Klimatfrågor med i nästa landskapsplan GTK:s tjänster har behövts i planläggningsarbetet bland annat för att få fram uppgifter om hur marken och berggrunden lämpar sig för byggnande, för att kartlägga förekomster av grus och stenmaterial, samt för att kartlägga kärrmarker och grundvattenområden viktiga för vattenförsörjningen. Under de år det tar att utarbeta en landskapsplan hinner så mycket förändras att arbetet på följande plan startar genast då en plan är färdig att skickas in för godkännande till miljöministeriet. Heikkuri-Alborzi ser redan nu nya behov som måste tas upp i nästa landskapsplan för Österbotten. I nästa plan måste vi se närmare på handelns struktur och trafiksystemen. Och så kommer klimatfrågorna säkert upp i någon form, men vi vet inte ännu hur, konstaterar hon. Om något mycket stort projekt plötsligt kommer upp och snabbt måste utredas, kan man skilt göra en mindre etappplan. Den situationen kan bli aktuell i Österbotten, om processen med att planera ett kärnkraftverk i Kristinestad går vidare. I så fall är det Kristinestads kommun eller statsrådet som ber Österbottens förbund att göra en landskapsplanläggning av det aktuella området. I Molpe i Korsnäs uppfördes år 1991 Finlands första vindkraftspark med fyra möllor på 200 kilowatt var. I den kommande landskapsplanen har ett område km längre ut reserverats för en stor vindkraftspark till havs. För att hitta havsområden lämpliga för vindkraftsbyggen har GTK undersökt havsbottnen med ekolod. Mobimar Jyrki Hämäläinen, GTK Harriet Öster GeoFoorumi 19

20 Geomatkailija kiertää Pohjanmaata Geofoorumi alkaa esitellä Geomatkailu-palstalla geologisia matkailukohteita Suomessa. Sarjan aloittaa kierros Pohjanmaan nähtävyyksillä. Geologiaa on tuotteistettu matkailu- ja opetuskäyttöön näyttelyiden, kivipuistojen, luontopolkujen ja retkeilykarttojen avulla. Pohjanmaalla kohteita on kymmenkunta. Geomatkailijan kierros lähtee Vaasasta, Pohjanmaan museosta, jonka Kivien valtakunta -näyttely kertoo lakeuksien historian kahden vuosimiljardin takaa nykypäivään. Suuret lohkareet ja kuvapinnat viitoittavat aikamatkaa, joka johtaa lopulta neandertalinihmisen asuinpaikan, Susiluolan esittelyn kautta viime jäätiköitymisen maksimivaiheeseen. Omatoimimatkailija saa näyttelystä tietoja myös rannikkoseudun parhaista geologisista maastokohteista. Lähivuosina Kivien valtakunta -näyttely saa jatkoosan, jossa aikamatka jatkuu viime jääkauden lopusta nykypäivään. Pääteemana on geologisin perustein valitun Merenkurkun maailmanperintöalueen luonnon kehityksen esittely vuoden takaa nykypäivään. Vaasasta vaaksa alavasemmalle ja ollaan Söderfjärdenissä, Suomen kauneimmaksi sanotun meteoriittikraatterin maisemissa. Täsmälleen siihen pisteeseen, johon räjähdyskraatterin synnyttänyt 300-metrinen asteroidi 520 miljoonaa vuotta sitten mätkähti, nousi viime syksynä Meteoriihi. Siihen valmistuu kesäksi 2008 kraatterista kertova näyttely. Näyttelyä täydentää multimedia, joka iskee paikan syntytarinan katsojan tajuntaan unohtumattomalla tavalla. Meteoriihen yhteydessä on myös observatorio ja lintutorni. Kurjet ja muut siivelliset bongattuaan voi siirtyä kraatterin laidalla kiertävälle Öjbergetin geologiselle luontopolulle. Sen kohokohta on näkötorni, josta avautuu näkymä yli reunavallin ympäröimän peltolakeuden. Tapani Tervo, GTK Pohjanmaan museon Kivien maailma -näyttelyn lattiakuvana on Pohjanlahden kartta. Lyhin vesiyhteys Ruotsiin on Vaasan saariston kohdalla. Söderfjärdenistä pudottaudutaan etelään Kristiinankaupungin ja Karijoen rajamaille, josta löytyy arkeologinen tutkimuskohde. Museoviraston mukaan Susiluola on maailman ainoa paikka, josta on merkkejä ihmisasutuksesta alueella, jota mannerjää on myöhemmin peittänyt. Museovirasto tutkii, asuivatko neandertalinihmiset GeoFoorumi

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategiset teemat DIGITAALISUUS Tuomme digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt kaikkiin prosesseihin,

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Tuulivoimaseminaari 3.10.2012 Tampereen komediateatteri Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen Mitä ollaan

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 9 29.01.2014 43 11.02.2014 72 27.08.2014 6 09.09.2014

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma Sisältö Joitain lähtökohtia GTK:n roolista, tehtävistä ja tavoitteista GTK:n haaste GTK:n palvelut ja tietotuotteet

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Professorien energiapoliittinen kannanotto

Professorien energiapoliittinen kannanotto Professorien energiapoliittinen kannanotto Peter Lund Aalto-yliopisto, Espoo-Otaniemi peter.lund@aalto.fi ASIANTUNTIJAT YMPÄRISTÖPOLITIIKASSA -- VUOROPUHELIJOITA VAI VALLANKAAPPAAJIA? Ympäristöministeriö,

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot