Mitkä tekijät rajaavat toimijuutta iäkkäiden laitoskuntoutuksessa?

Transkriptio

1 Mitkä tekijät rajaavat toimijuutta iäkkäiden laitoskuntoutuksessa? Lahden tiedepäivä Ylva Krokfors, VTL, Helsingin yliopisto, Palmenia, Lahti

2 Esityksen rakenne Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Aineisto ja menetelmät Toimijuus Tutkimuksen tuloksia Päätelmiä

3 Tausta ja tavoite Työnimi: iäkkään kuntoutujan ja sosiaalityöntekijän toimijuus laitoskuntoutuksessa Väitöstutkimus etnografisella tyylillä, lähellä institutionaalista etnografiaa Jyrkämän toimijuuden modaliteetit ja Layderin sosiaalisten alueiden teoria tutkimuksen teoreettismetodologinen pohja

4 Aineisto ja menetelmät 15 observoitua sosiaalityöntekijän asiakashaastattelua 18 iäkkäiden kuntoutujien haastattelua 4 sosiaalityöntekijöiden haastattelua Lääkärin, toimintaterapeutin ja fysioterapeutin haastattelut 2 kuntoutujan omaisen haastattelua 4 ryhmätilanteen observointia

5 Toimijuuden tila elämänkokemus työkokemus Tapaaminen Sosiaalityöntekijä Vanha ihminen koulutus persoonallisuus kulttuuritausta histor. Toimijuuden tila kulttuuritausta elämänkokemus persoonallisuus koulutus Aiemmat kokemukset historia

6 Toimijuuden määritelmiä tarkoituksellista, harkittua arjen toimintaa, jossa toimiva henkilö, joka olisi voinut toimia toisin, vaikuttaa tilanteeseen ja sen lopputulokseen vuorovaikutuksellista, kontekstuaalista ja situationaalista rakentuu sosiaalisesti osana instituutiota ja yhteisöjä, kulttuurisia käsityksiä, normeja sekä vuorovaikutussuhteita aina läsnä mennyt, tämä hetki ja tuleva

7 Toimijuuden määritelmiä Toimintatilanteissa yksilö toimii pääosin rutinoituneesti, oman historiansa, kokemustensa, yhteiskunnan ja sen määrittelemien sukupuoliodotusten mukaisesti Toimijuus on myös reflektiivistä älykkyyttä, kykyä kriittisesti muokata omaa vastaanottavaisuuttaan/ herkkyyttään reagoida ongelmallisissa tilanteissa ja tarvittaessa hylätä tuttu skeema Toimijuuteen vaikuttavat esimerkiksi toimijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet, arvot, asema, paikka jossa toimitaan

8 Toimijuus Jyrkämän mukaan 1. Elämänkulku ja toimijuus: tarkastellaan reflektoivaa toimivaa yksilöä tässä ja nyt sekä mennyttä elämää, ajallis-paikallista sijaintia, linkitettyjä elämiä, rajoituksia ja esteitä, mahdollisuuksia ja kannusteita, ennakoitua tulevaa 2. Toimijuutta tarkastellaan ulkoapäin koordinaatteina: ikä, sukupuoli, ajankohta, yhteiskuntaluokka, kulttuurinen tausta, ryhmä, ympäristö (Jyrkämä 2010)

9 Toimijuus Jyrkämän mukaan Toimijuutta tarkastellaan sisältäpäin modaliteettien avulla: osata kyetä (ruumilliset kykenemiset) täytyä (pakot, välttämättömyydet, esteet, rajoitteet) haluta (tavoitteet, päämäärät, motivaatiot) tuntea (tunteet, arvot, arvostukset) voida (mahdollisuudet, vaihtoehdot) (Jyrkämä 2010)

10 Sosiaalisten alueiden teorian suhde toimijuuteen sosiaalisen todellisuuden alueet: psykobiografiset prosessit, situationaalinen toiminta, sosiaaliset puitteet ja kontekstuaaliset resurssit (Layder 2006) yksilöt ja situationaaliset toiminnat vaikuttavat yhtä paljon ihmisten välisiin suhteisiin toimijuuden tasot keskittyvät mikro- ja makrotason tarkasteluun sosiaalisten alueiden teoria tuo esiin mesotason sosiaaliset puitteet ja toimijuuteen vahvasti sidoksissa olevat toimijoiden omat psykobiografiset prosessit

11 Iäkkäiden laitoskuntoutus Suomessa yli 65-vuotiaiden kuntoutus tapahtuu usein terveydenhuollossa, joko sairaala- tai avokuntoutuksena. Sotainvalidien ja veteraanien kuntoutusta järjestetään kuntoutuslaitoksissa moniammatillisesti toteutettuna internaattimuotoisena tai päiväkuntoutuksena Kuntoutukseen haetaan lomakkeella, johon vaaditaan aina liitteenä lääkärintodistus ammatilliset asiantuntijat määrittävät kuntoutusasiakkaiden tarpeet ja suunnittelevat kuntoutuksen tilaajan antamien ohjeiden, sekä kuntoutukseen hakevista henkilöistä saatujen etukäteistietojen perusteella

12 Kuntoutuksiin osallistujat Kuntoutujilla itsellään ei ole juurikaan mahdollisuuksia ilmaista yksilöllistä toimijuuttaan, kun kurssin ohjelma on etukäteen tarkoin suunniteltu Kuntoutuja voi haastattelussa tuoda esille omalle toimijuudelleen keskeisiä elementtejä, mutta usein haastattelukysymykset rajaavat näitä mahdollisuuksia Kuntoutujan toimijuuden analysointi heti kuntoutuskurssin alussa voisi antaa mahdollisuuden kuntoutuksen sisällön muokkaamiseen yksilöä tukevampaan suuntaan

13 1 3 Iäkkäiden ihmisten toimijuus haastattelutilanteissa Vaikutti siltä kuin aiemmin sosiaalityöntekijän tavanneet olisivat kehittäneet oman kertomuksen, skeeman: näin puhutaan sosiaalityöntekijän haastattelussa Tässä ns. televisiopuheessa ihminen puhuu niin kuin arvelee sosiaalityöntekijän odottavan hänen puhuvan (Vrt. Mietola 2007)

14 1 4 Iäkkäiden ihmisten toimijuus haastattelutilanteissa Sosiaalityöntekijän avoin, lämmin ja aitoa kiinnostusta välittävä kohtaamistapa vapautti jännitystä kartoittaviin kysymyksiinkin monet vastasivat omilla kertomuksillaan tai ensin suoraan ja sen jälkeen siirtyen omaan kertomukseen Vain harva vastasi suoraan ja pelkästään esitettyyn kysymykseen

15 Sosiaalityöntekijät laitoskuntoutuksessa Sosiaalityöntekijöiden toimijuus ylitti kuntoutuksen tilaajan ja kuntoutuslaitoksen toiminnalle asettamat rajat Kun asiakkaan puolesta ei saa täyttää sosiaaliturvan hakuun liittyviä lomakkeita, sosiaalityöntekijä voi kiertää määräyksiä Sosiaalityöntekijä oli varannut osan työajastaan aiempien kuntoutuskurssien asiakkaiden asioiden hoitoon ja näki tärkeäksi mahdollisuuden auttaa kuntoutujia, vaikka kurssi oli jo päättynyt

16 Sosiaalityöntekijän toimijuus Sosiaalityöntekijän käyttämät eri haastattelutyylit: narratiivinen-, kartoittava- ja kysymyslomakkeeseen nojautuva tyyli Sosiaalityöntekijä käytti neljää erityyppistä ammattitietoutta: objektitietoutta, menettelytapatietoutta, asiakastietoutta ja metatietoutta (Ellström 1992, 51). Sosiaalityöntekijän haastatteluissa näkyivät mennyt, nykyinen ja tuleva, toimijuuden kolme peruselementtiä (Biesta & Tedder 2007, Emirbayer & Mische, 1998, 963)

17 Sosiaalityöntekijän toimijuus Sosiaalityöntekijän osoittama asiantuntijuus rakentuu sekä viralliseen että epäviralliseen kompetenssiin, joka on kertynyt opiskeluaikana, työkokemuksina, muussa toiminnassa ja joka on syventynyt hänen työssään sosiaalityöntekijänä (vrt. Svensson ym.2008, 99) Oman toimijuutensa tiedostamalla sosiaalityöntekijä voi hahmottaa työtään

18 Päätelmiä Valtiokonttori ja Kela ohjaavat tarkasti kurssien sisältöä, ei sallita juurikaan muutoksia ennen kurssia määriteltyihin kuntoutustavoitteisiin Tällä on pyritty varmistamaan korkealaatuinen, tehokas ja tuloksellinen kuntoutus Samalla se rajoittaa mahdollisuuksia ajantasaiseen yksilölliseen kuntoutussuunnitteluun ja yksilöllisen toimijuuden tukemiseen Kuntoutujien ja kuntoutustyöntekijöiden omaa tietoa, osaamista ja toimijuutta ei voida kunnolla hyödyntää kuntoutujan tarpeita yksilöllisesti huomioiden

19 Toimijuuden käsite gerontologisessa sosiaalityössä Avaa mahdollisuuksia kriittiselle gerontologisen sosiaalityön itsereflektiolle: Miten gerontologista sosiaalityötä tehdään? Miksi toimitaan tietyllä tavalla? Miten voisimme toimia paremmin? Toimijuuden analysointi sisältäpäin esimerkiksi toimijuuden modaliteettien avulla antaa ikääntyneiden arkielämässään toimimisesta ajankohtaisen ja realistisen kuvan, jota voidaan peilata erilaisten testien ja tutkimusten antamaan kuvaan. Edesauttaa asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamista, hänen tukemistaan 1 9

20 Kiitos! Raaseporin kaupunki