Kuntoutuksella kohti parempaa tulevaisuutta

Transkriptio

1 1 Kuntoutuksella kohti parempaa tulevaisuutta Lain tuomat mahdollisuudet Lasten ja nuorten hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa ylitarkastaja Hanna Nyfors Sosiaali- ja terveysministeriö, terveysosasto

2 2 Kuntoutus sosiaali- ja terveyspolitiikan osana Vastaa hyvin aktiivisen politiikan linjauksiin ja tavoitteisiin Painottaa väestön työ- ja toimintakyvyn edistämistä; strategisissa linjauksissa kohti vuotta 2015 tuetaan vammaisten henkilöiden aktiivista osallistumista yhteiskuntaan Vammaisten henkilöiden toimintakyvyn parantamiseen liittyviin haasteisiin vastataan uusilla toiminta- ja yhteistyömalleilla, kehittämällä kuntoutusta Apuvälineiden ja tietoteknologian hyväksi käyttö avaa uusia mahdollisuuksia opiskelussa, työelämässä ja sosiaalisessa osallistumisessa

3 3 Kuntoutus sosiaali- ja terveyspolitiikan osana Toimii sosiaali- ja terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen, työvoimapolitiikan ja koulutuspolitiikan leikkauskohdissa Voi toimia eräänlaisena yhteiskunnan tasapainottajana hankkimalla työvoimaa työvoimapulan aikana tehostamalla työllistymiskeinoja vähentämällä väestön hoidon ja huollon tarvetta

4 4 Mitä kuntoutukselta odotetaan? Yksilön hyvää terveyttä ja toimintakykyä itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeutta oman elämän hallintaa osallistumista ja osallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia työkykyä ja mahdollisuutta tehdä työtä työllistymistä ja riittävää ansiotuloa

5 5 Mitä kuntoutuksella voidaan saavuttaa? Yhteiskunnan etu aktiivisia ja osallistuvia kansalaisia syrjäytymisen ehkäisyä passiivisen sosiaaliturvan ja hoito- ja huoltokustannusten hillintää huoltosuhteen tasapainoa hyvää työllistymistä verotulojen riittävyyttä työurien pidentymistä eläkekustannusten hallintaa työvoiman riittävyyttä ja hyvää työkykyä tuottavuuden turvaamista

6 6 Suuret odotukset miten niihin vastataan? Mikä vastuu on päättäjillä mikä työn tekijöillä? Päättäjät luovat edellytyksiä toiminnalle (lainsäädäntö, rahoitus, vastuujaon määrittely, toiminnan ohjaus, ammatti-ihmisten koulutus ja riittävyys sekä osaaminen) Ammattilaiset ja järjestöt huolehtivat tekemisestä (työn ja vertaistuen organisoinnista, laadusta ja vaikuttavuudesta, toiminnan ja menetelmien kehittämisestä) Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä on pallo juuri nyt päättäjillä (mm. Paras hanke, terveydenhuollon ja vammaislainsäädännön uudistaminen, ohjelmat ja hankkeet) Mikä on yksilön vastuu kuntoutua?

7 7 Mitä ajankohtaista kuntoutuksessa osana hyvinvointipolitiikkaa Hallitusohjelma Poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat Kunta- ja palvelurakenneuudistus Sosiaaliturvauudistus vaiheittain > Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma käynnistyy vuonna Lainsäädäntöhankkeet (terveydenhuoltolaki, vammaislait) Kuntoutusasiain neuvottelukunta asetettu > Uudet yhteistyötoimikunnat Uudet asiakasyhteistyöryhmät vuoden 2008 aikana

8 8 Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kuntoutus Kunta on tärkeä yhteisö kuntoutuksessa siellä ihmiset elävät ja toimivat Kuntoutumista edistetään myös muilla kuin kuntoutus-palveluilla (mm. esteetön fyysinen asuin- ja lähiympäristö, suotuisa ja aktivoiva sosiaalinen ympäristö) Väestörakenteen vaikutus kunnan politiikkaan - miten lapset ja nuoret huomioidaan vanhusvoittoisissa tulevaisuuskunnissa? Miten muiden tahojen kuntoutus sovitetaan tähän (Kela ja muiden vakuutusjärjestelmien kuntoutus, opetus- ja työhallinnon toimenpiteet)?

9 9 Kunta- ja palvelurakenne uudistus mitä mahdollisuuksia kuntoutuksen kehittämiseen Rahoituspohjan laajeneminen parantaa kuntoutuspalvelujen järjestämisedellytyksiä Kuntoutuksen organisointi suurempiin toimintayksikköihin tehostaa resurssien käyttöä Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tiiviimpi yhteistyö/yhteinen organisaation parantaa kuntoutusketjun toimivuutta ja edistää kuntoutuksen kokonaisuutta, kuntoutus pyörille

10 10 Kuntauudistus ja kuntoutuksen asiakasyhteistyö Suuremmat kuntakokonaisuudet laajentavat myös kuntakohtaisten asiakasyhteistyöryhmien toimialuetta Ovatko ryhmät enää oikea foorumi yksittäisten kuntoutujien asioiden käsittelyä varten? Yhteistyöryhmien tehtävä eri tahojen kuntoutustoiminnan yleisessä koordinoinnissa korostuu Pitääkö lakia kuntoutuksen asiakasyhteistyössä muuttaa?

11 11 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut (6 ) Kuntayhtymällä järjestämisvelvollisuus erikoissairaanhoidossa ja erityishuollossa, mahdollisuus myös sosiaalipalveluissa Kehitysvammahuolto sairaanhoitopiirin tehtäväksi, nykyiset erityishuoltopiirit palveluntuottajiksi Erikoissairaanhoidossa ja sosiaalipalveluissa myös kuntayhtymää laajempia alueellisia ja valtakunnallisia erityisvastuualueita Kunnan kuuluttava yhteen kuntayhtymään; ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat lisäksi ruotsinkieliseen kuntayhtymään Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö turvattava potilaslähtöisesti./..

12 12 Miten 6 :n kuntayhtymä kuntien vastausten perusteella (8/2007) edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? Sosiaalipoliittista näkökulmaa ja yhteistyötä muiden tahojen kanssa nostettu esille vain muutamissa vastauksissa Vakiintunut yhteistyö kuntien ja sairaanhoitopiirien välillä ja hyvät toimintakäytännöt näkyvät vastauksissa (tavoitteet, vastuut ja rakenteet, seuranta) muutamissa vastauksissa kuvattiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä pelkästään kunnan toimintana tai vain erityispalveluita

13 YHDISTETÄÄNKÖ SAIRAANHOITOPIIRI JA ERITYISHUOLTOPIIRI ALUEELLANNE? 13 neljällä alueella jo nykyisin sairaanhoito ja erityishuolto yhteisessä kuntayhtymässä (Etelä-Karjala, Kainuu, Keski- Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala) selvitystyö käynnissä 7 erityishuoltopiirissä: Etelä- Pohjanmaa (Eskoo), Keski-Suomi (Suojarinne), Lappi (Kolpene), Kymenlaakso, Pirkanmaa (Ylinen), Pohjois- Pohjanmaa (Tahkokangas), Satakunta (Antinkartano) vapaaehtoisina kuntayhtyminä jatkaa 4-5 piiriä: Vaalijala, Varsinais-Suomi ja yhdistettyinä Uudenmaan erityispalvelut ja Häme (Pääjärvi) Helsingin kaupunki jatkaa omana piirinään Ruotsinkieliset palvelut Kårkullan ky

14 14 Kehitysvammahuollon tulevaisuus Eristävästä erityisyydestä yhteisölliseen erityisosaamiseen Kuntayhtymien hallinnollinen muutos osana PARAShanketta: visio riittävän pitkälle + integraatio muiden sosiaalihuollon erityispalvelujen kanssa Laitosten hajauttamisvauhti on liian hidas nykyisellään: laitosta ei tarvita asumisen järjestämiseksi 2000-luvulla Erityisosaamisen jakelumuutos: asiakkaiden kokoamisen sijasta osaaminen asiakkaiden luokse tukemaan palveluja

15 Kuntoutuksen kokonaismenot Suomessa 2000 Terveydenhuolto 20 % Muut 1) 10 % Ammatillinen erityisopetus 6 % 15 Kela 19 % Sotainvalid. ja veteraanien kuntoutus 6 % Työhallinto 8 % Suojatyö ja kehitysvammaistoimin ta 9 % Vammaispalvelut (1,2 mrd. euroa) 12 % 1) Päihdehuolto, tapaturma- ja liikennevakuutus, työeläkekuntoutus ja RAY Lähde: STM/ Kuntoutusasiain neuvottelukunta (2002:6) Peruskoulun erityisopetus 10 % AT/Tilastoryhmä TAT/Tilastoryhmä

16 16 Kuntoutus terveydenhuollossa Kuntoutuksen osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista noin 2 %, terveydenhuollon osuus kuntoutuksen kokonaiskustannuksista noin 20 % Kuntoutuksen näkökulmasta terveydenhuollon kuntoutustehtävä on merkittävä Terveydenhuolto vastaa omien kuntoutuspalvelujen lisäksi myös muiden kuntoutusta järjestävien tahojen asiakkaiden kuntoutustarpeen arvioinnista, kuntoutussuunnitelmien tekemisestä, kuntoutuksen koordinoinnista ja seurannasta

17 17 Kuntoutuksen haasteet terveydenhuollossa Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kuntoutustoiminta ja resurssit nähtävä kokonaisuutena Koko alueen hoito-ohjelmat (Käypä hoito suosituksiin kuntoutusvahvemmin mukaan) ja kuntoutusketjut kuntoon Alueellisen keskittämisen tarve (esim. apuvälinepalvelut, intensiivisen kuntoutuksen yksiköt) Perusterveydenhuollon vahvistamisen tarve kuntoutuksessa (varhainen kuntoutus, jatkokuntoutus esh jälkeen, lähikuntoutus, yhteistyö sosiaalitoimen kanssa) Perheiden ja omaishoitajien tukeminen, kansalaisjärjestöjen toiminnan hyödyntäminen Kaikkien resurssien tehokas käyttö (julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelujen hyödyntäminen)

18 18 Kuntoutus uudessa terveydenhuoltolaissa Kunnallisen terveydenhuollon vastuu lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä Lääkinnällisen kuntoutuksen pääasiallinen sisältö Rajaukset muiden tahojen kuntoutustehtävään (erit. Kela) Lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelu ja järjestäminen alueellisena kokonaisuutena Hoitoon pääsyajat säädetty jo KtL ja EshL:ssa, koskevat myös kuntoutusta, vaikeuksia eri terapioitten järjestämisessä Yhteistyö muiden kuntoutusta järjestävien tahojen kanssa, potilaan ohjaaminen oikeiden kuntoutuspalvelujen piiriin

19 19

20 20 Vaikeavammaisten lasten kuntoutus Kelassa Vaikeavammaisen lapsen hoitovastuu on julkisella terveydenhuollolla, joka laatii lapselle kuntoutussuunnitelman Kuntoutussuunnitelma muodostaa kuntoutuksen perustan Sisältää kuvauksen lapsen sairaudesta ja elämäntilanteesta sekä lapsen tarvitsemat kuntoutuspalvelut Laaditaan yleensä vuodeksi, enintään 3 vuodeksi Kela hankkii kuntoutuspalvelut tarjouskilpailulla yksityisiltä palveluntuottajilta noin 4 vuoden sopimuskausiksi Lasten kuntoutuksessa tarjontaa on vähän

21 Kuntoutuksen kustannukset SOSIAALI- JA (vuoden 2006 rahana) 21 M ilj. euroa 200 Harkinnanvarainen kuntoutus Vaikeavamm. lääkinnäll. kuntoutus Vajaakunt. am m atill. kuntoutus AT/Tilastoryhmä Vaikeavammaisten kuntoutukseen osallistui vuonna 2006 noin 9130 lasta. Heidän kustannuksensa olivat 37,8 milj. euroa

22 Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittäminen 22 Kuntoutuksen edellytyksenä hoitotuki Vuoden 2008 alusta tulee voimaan laki vammaisetuuksista (570/2007), johon on siirretty nykyistä lapsen hoitotukea koskevat säännökset (nimi alle 16 v. vammaistuki) Edellytyksenä lääkärinlausunto, joka ei saa olla vuotta vanh. Kelassa nyt harkinnassa ohjeistuksen muuttaminen; etuuden hakemisen määräajat eivät määräytyisi kalenterivuoden vaan hakijan syntymäajan mukaan, siten hakemukset eivät kasautuisi loppuvuoteen

23 23 Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittäminen Kela rahoittaa ja organisoi tutkimus- ja kehittämishankkeen (VAKE hanke) Mukana yliopistoja ja kuntoutuslaitoksia Tavoitteena kehittää vaikeavammaisten henkilöiden kuntoutuspalveluja laatimalla uudistetut palvelut ja kuntoutuksen palvelut lapsille, nuorille ja aikuisille Laatia kuvaus vaikeavammaisten hyvän kuntoutuksen käytännöistä Tuottaa tutkimustietoa vaikeavammaisten kuntoutuksesta Löytää vaikeavammaisten toimintakyvyn ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin soveltuvia menetelmiä

24 24 Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittäminen Laitos- ja avojaksojen sisällön kehittäminen Nykyisen kuntoutuksen ongelmat, kuntoutujien tarpeet ja näkemykset, tuloksellisuus Hyvien kuntoutuskäytäntöjen luominen eri sairausryhmille Kehittämisen vaiheet Kuntoutujien tarpeiden selvittäminen Lomakekysely 1500 lapsen ja nuoren perheille ja 20 perheen haastattelut Asiantuntijoiden näkemykset kehittämistarpeesta verkostokäynneillä Hyvien kuntoutuskäytäntöjen luominen Palvelujen suunnittelu, kokeilu ja arviointi ja siirtäminen käytännön toimintaan

25 25 Keiden tulisi saada enemmän tukea ja kuntoutusta? Huono-osaiset lapset ja nuoret Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret Vaikeasti työllistyvät ja pitkäaikaistyöttömät Mielenterveysongelmaiset Päihdeongelmaiset, päihde- ja mielenterveysongelmaiset Vanhusväestö

26 26 Mitä kuntoutusta tarvitaan? Fyysisen toimintakyvyn parantamista Oppimistaitojen parantamista Sovellettua koulutusta Sovellettua ammattitaitojen hankkimista Työhön valmennusta ja työharjoittelua Sosiaalisten taitojen parantamista Elämäntaitojen kehittämistä Itsetunnon vahvistamista

27 27 Kuntoutuksen tulevaisuus Kuntoutuksella tärkeä yhteiskunnallinen merkitys Kuntoutuksella tulee vastata yksilön ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin kuntoutuksen kohteet ja keinot muuttuvat Kuntoutusjärjestelmään enemmän joustoa ja mahdollisuuksia rajapintojen ylittämiseen yhteistoiminta paremmaksi Kuntoutusperusteiden tarkistaminen varsinkin nuorten kohdalla Kuntoutusmenetelmät elämänhallintaa ja pitkäjänteistä kuntoutusprosessia tukevaksi kuntoutujan tarpeita ja elämänolosuhteita vastaaviksi Kuntoutuksen vaikuttavuus