Kuntoutuksen tulevaisuus?

Transkriptio

1 Kuntoutuksen tulevaisuus? Professori, toimitusjohtaja Veijo Notkola

2 Työterveyssäätiön Kuntoutuskeskus, josta Ammattilääketieteen tutkimussäätiö myöhemmin Ammattilääketieteen säätiö ja Työterveyssäätiö perustettiin Ministeri Urho Kekkonen vahvisti säätiön säännöt Maaliskuun alussa 1953 aloitti Sosiaaliministeriön toimesta Työterveyslaitoksella toimintansa invalidien tutkimusjaosto. Tämän laskuopin mukaan 2013 Kuntoutuskeskus olisi ollut toiminnassa 60 vuotta. Työterveyssäätiön Kuntoutuskeskus 25 vuotta 1978 Oikeusministeriö vahvisti päätöksellään , että Työterveyssäätiön nimi muutettiin ksi. Asiakirjan on allekirjoittanut Oikeusministeri Paavo Nikula. Säätiö nyt 70 vuotta

3 Pertti Huju, Työterveyssäätiön Kuntoutuskeskuksen johtaja kesään 1977 asti. Näin Huju sanoo esitelmässään (työkyky- ja kuntoutusarviointikurssi vuonna 1976 ) Kun kuntoutus aikoinaan hyväksyttiin yhteiskuntapolitiikan varsinaisesti osa-alueeksi, asetettiin sille kaksi perustavoitetta: 1) Sen tulee parantaa vajaakuntoisen yksilön elämänlaatua 2) Sen tulee olla yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattavaa 3) Lopuksi voidaan todeta, että kuntoutuksen keskeisen tavoitteen takaisin työhön rinnalla uutena tavoitteena on pidettävä edelleen työssä, jota voidaan pitää varhaiskuntoutuksen iskusanana

4

5 Kuntoutuksen kritiikki 1998 (15 vuotta sitten) 1. Kuntoutuksen vaikuttavuudesta ei näyttöä! 2. Kuntoutuksen laitospaikkoja liikaa, lisärakentamista kummasteltiin? 3. Ennaltaehkäisyyn ei kiinnitetty huomiota 4. Työikäisen väestön sairastelun ja ennenaikaisen eläkkeelle lähdön torjuntaan ei käytetty riittävästi resursseja, työpaikan olosuhteet unohdettiin! 5. Ei tietoa jaksavatko kuntoutuksessa olleet pidempään työelämässä 6. Avohoitoa korostettiin terveys ja sosiaalihuollossa mutta kuntoutuksessa edettiin vastavirtaan 7. Onko toimenpiteiden hinta ja laatusuhde oikea 8. Työterveyshuollon roolia ei otettu riittävän vakavasti (terveelliset elämäntavat, kuormittavat työasennot, mihin siinä tarvitaan kuntoutuslaitosta, kysyttiin) 9. Palveluja ei riittävästi kilpailutettu, Kela roolia epäiltiin?

6 Huoltosuhteet

7

8 Väestöennuste 2012 yli 65 vuotiaat n. 1.4 kertainen n.1.6 kertainen yli 75 vuotiaat n.1.6 kertainen Tehostetussa ja tavallisessa palveluasumisessa n.4% ikääntyneistä yli 65v. Siis 2010 n , 2020 n ja 2030 n henkilöä

9 Tuomo Melin (kotitalousvähennyksen kohdistaminen ikääntyvälle väestölle, omaishoitajat)

10 90-vuotiaita vuonna 2030 noin Tutkimusten mukaan nykyisistä yli 90-vuotiaista alle puolet selviytyy itsenäisesti liikkumisesta ja joka neljäs ei pääse itse nousemaan vuoteesta ja pukeutumaan. Muistisairaudet on sitten oma lukunsa? On varmaan todella vaikeaa vähentää yli 90-vuotiaiden laitosasumista. Vuonna 2015 veteraaneja , joista sotainvalideja Vuonna 2014 valtion budjetissa näiden ryhmien erityisetuuksiin käytetään 285 miljoonaa (veteraanikuntoutus 30 miljoonaa ja sotainvalidien hoitolaitokset 63 miljoonaa vuonna 2015). Sope?

11 Vanhusten hoidon karsiminen alkoi Hesari Hallituksen esitys, Vanhuspalvelulaki (Ikääntyneen väestön toimintakyvyn jne.). Esityksen mukaan iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaisena laitoshoitona vain lääketieteellisin perustein tavoitteena säästää 300 miljoonaa euroa. Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaalija terveydenhuollon avopalveluilla Nyt olisi kiireesti yhteistyössä kuntien, kuntoutustoimijoiden, järjestöjen kanssa mietittävä, miten vanhustyössä voidaan parhaiten avokuntoutuspalveluja hyödyntää. THL kertoo, että laitoshoito voidaan korvat hyvillä palveluilla Vaarana on eriarvoisuuden lisääntyminen tässä väestöryhmässä

12 Hallituksen esitys eduskunnalle vammaisetuuksista annetun lain muuttamisesta. Luonnos Eläkettä saavan hoitotuki Vuoden 2010 alusta asti vammaisetuuksia maksettu myös laitoshoidossa oleville Noin 74% eläkettä saavien tuen saajista yli 65-vuotiaita Nyt eläkettä saavien hoitotuki (perus ja korotettu) suunnataan käytännössä vain laitoksissa asuville. Erityiskustannukset(kuntoutus) poistetaan ja tukea saa viikoittain toistuvan toisen henkilön avun, ohjauksen tai valvonnan perusteella Terveydenhuoltolain (1326/2010) hoitoon pääsyä koskevat säädökset koskevat myös kuntoutusta. Lääketieteellinen hoito ja kuntoutus on järjestettävä.. (Mutta kuntien välillä paljon eriarvoisuutta jatkossakin)

13 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja hallituksen esitys Kela kuntoutusetuudet.. 16 vuotta täyttäneen -perusvammaistuki saa, kun sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu olennaista haittaa (Luonnos ) -vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta (ei sairaanhoitoon välittömästi liittyvää) saa jos sairaus tai vamma sekä sairauteen tai vammaan liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve, + rajoite suuri, +tarve (Luonnos ) -siis edellisessä poistettu liittymä vammaistukeen -myöntämisikäraja pitäisi nostaa 68 vuoteen (nyt 65)

14 Harkinnanvaraisen kuntoutuksen tulevaisuus H-kuntoutuksen haasteet (Kela 2015) Lasten ja nuorten kuntoutuksen haasteet ja syrjäytymisen ehkäisy Työelämän ja työmarkkinoiden muutokset kuntoutuksen haasteina Ikääntyneiden tarpeet kuntoutuksessa

15 Säästöt iskevät (Talvitie) Hallituksen esityksen mukaan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytettävää määrärahaa alennetaan 14, 16 ja 18 milj. euroa vuosina Säästöt toteutuvat täysimääräisesti vasta vuonna Vuoden 2015 säästöt Kela kattaa pääsääntöisesti aiemmilta vuosilta siirtyvillä varoilla. Käytännössä säästöt siis kohdentuvat vuosille 2016, 2017 ja

16 Jatkoa: harkinnanvaraisen säästöt Lakiluonnos sisältää myös toisen esityksen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen liittyen eli määrärahan vähimmäismäärän pudottamisen 4 prosentista kahteen prosenttiin (sairausvakuutusmaksun tuotosta). Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuosittainen kertymä, joka on keskimäärin hieman alle 80 miljoonaa euroa puolittuu. Näin kertymän kautta tulisi enää noin 40 milj. euroa. On mahdollista, että prosentti putoaisi 3.5% Käytännössä kyse voi olla harkinnanvaraisen kuntoutuksen supistumisesta. Jos esitys menee sellaisenaan läpi, tultaneen Kelassa miettimään miten selvästi supistuneet varat harkinnanvaraisen kuntoutuksen sisällä kohdennetaan. Supistus on niin merkittävä, että pelkällä joka paikasta vähän ottamisella tuskin selvitään

17 Kelan kuntoutuksen tulevaisuus. Painopiste saattaa siirtyä vajaakuntoisten ammatilliseen kuntoutukseen ja vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen KELA Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus, volyymi , -Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus, , ikäraja 68? -Kuntoutuspsykoterapia, ? -Harkinnanvarainen kuntoutus, , supistunee? -Harkinnanvaraisen kuntoutuksen tutkimusmäärärahat pienenevät?

18 Työeläkekuntoutus, työkyvyttömyyden uhka Työelämässä olevien ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on työeläkelaitoksilla. Kuntoutusta voidaan myöntää, kun henkilöllä on todettavissa uhka joutua työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosina ja kuntoutus on tarkoituksenmukaista. Kuntoutuksen ajalta työeläkelaitos maksaa kuntoutusrahaa, jonka määrä on työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Pääsyä helpotettava ja otettava enemmän vastuuta syrjäytymisestä! Kela järjestää henkilön työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen

19 Aslakista tulee AURA-kuntoutus Kela on kehittänyt työikäisille (työssä käyville) uuden yksilöllisen AURA-kuntoutusmallin. Se korvaa aiemmin käytössä olleet Aslak- ja Tyk-kuntoutukset. AURA-kuntoutuksessa asiakkaalla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia räätälöidä kuntoutusta oman tilanteensa mukaan. Kuntoutuksen alussa kuntoutujan tilanne kartoitetaan, ja sen perusteella hänelle valitaan sopiva yhdistelmä avo- ja laitosmuotoista kuntoutusta. AURA-kuntoutus voidaan toteuttaa lyhyt- tai pitkäkestoisena. Asiakkaan kuntoutuspolku rakentuu oikeaaikaisesti ja hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan ryhmämuotoisessa kuntoutusmallissa. Miksi työeläkeyhtiöt eivät kanna korttaan kekoon ja tulisivat mukaan rahoittamaan AURAA

20 Työikäisten kuntoutuksesta vielä! Parasta kuntoutusta on työttömyyden ehkäisy! Kuntoutuksen tavoitteena olisi pienentää työttömyyden vauriot mahdollisimman vähäisiksi! Puuttuminen alle kuuden kuukauden kuluessa. Syrjäytymisen ehkäisy ja sitä kautta sosioekonomisten terveyserojen vähentäminen. Erityisesti ennenaikainen työkyvyttömyyseläköityminen, joka on raskaissa AMMATEISSA TYÖSKENTELEVIEN HUOLI! Terveystalon mukaan vähentämällä työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairauspoissaoloja saavutettaisiin vuodessa 1,3 miljardin euron säästöt vuodessa? Lasse Parvinen. Työkyvyttömyyden uhka! Nuorten syrjäytymiseen liittyen on arvioitu, että menetetyn työpanoksen arvo olisi noin 800 miljoonaa (koko työura). Eila Kankaanpää

21 Laki heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalisesta kuntoutuksesta (STM 2014:32) Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen tukemisen ensisijainen vastuu on työ- ja elinkeinohallinnolla Ne työikäiset nuoret ja aikuiset, joilla on sairaus tai vamma ja jotka eivät ole vakiintuneet työelämään, kuuluvat Kansaneläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmään (viittaus Kela lainsäädäntö) Työryhmä katsoo, että työttömien terveyspalveluita tulee edelleen kehittää kuntien ja työ- ja elinkeinohallinnon välisenä yhteistyönä. Tässä laissa tarkoitetun sosiaalisen kuntoutuksen järjestää kunta sen mukaan, kuin tässä tai muussa laissa säädetään

22 Laki heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalisesta kuntoutuksesta (STM 2014:32)/2 Sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ja muita tukitoimia voivat olla: (14 :ssä tarkoitettu) sosiaalisen toimintakyvyn selvittäminen?; ja (15 :ssä tarkoitettu) osallisuutta edistävä toiminta.??? Jos kunnan sosiaalitoimi arvioi henkilön tarvitsevan 1 momentissa tarkoitettua kuntoutusta, se ottaa yhteyden työ- ja elinkeinotoimistoon toiminnan sisällyttämiseksi 5 :ssä säädetyin edellytyksin asiakkaan työllistymissuunnitelmaan. kuntoutuksena toteutettava sosiaalisen toimintakyvyn selvittäminen tulee tehdä tarvittaessa henkilölle, jonka sosiaalinen toimintakyky on alentunut tai uhkaa alentua tai jonka sosiaalisesta toimintakyvystä ei ole selvyyttä. (Huom. Kelan kriteerit ammatilliseen kuntoutukseen) Sekavaa, tekemistä riittää Vastuu TEM, Kunta, KELA monialaisella yhteispalvelulla

23 Kunnista vielä Edellisen perusteella on helppo olla samaa mieltä seuraavasta väitteestä! Sote alueella pitäisi olla tieto kaikista alueen raha-virroista, jotka liikkuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä. Itkonen Etelä-karja Sosiaalivakuutus 4/2014. Attendo hoitaa Kärsämäen, Rääkkylän, Tohmajärven ja Puolangan Terveystalo Rantasalmen Pihlajanlinna vastaa niiden ja niiden kuntien sote-palveluista. Kauppalehti Vahvasti epäilen, että sosiaalinen kuntoutus ei näissä kuvioissa ole mukana! Tutkimatta on parempi olla hutkimatta!

24 Selvitysteemat väliraportointi 10/2014 Kuntoutusosaamiseen vaikuttaminen ohjeistuksen avulla, kokeiluja 5. Kuntoutusosaamise n puutteiden ja kehittämistarpeide n kartoitus Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen vastuunjaon ja kehittämistarpeid en kuvaus Ohjeistukset 2014 Lainsäädännön muutostarpeet? 1. Kuntoutuksen rahavirtojen kuvaaminen ja rahan kohdentuminen palveluihin 2014 Työ- suunnitelma ja toimintakyky (ICF) (RAPO) yhteistyö monikanavarahoitusselvitykseen 3. Kuntoutuspalveluje n koordinointi ja integrointi soteuudistuksessa Kuntoutuspalvelujen seurantajärjestelmien kuvaus (RAPO)Toimivien mallien levittäminen. Ohjeistusta. Kokeiluja; mm. vanhusten kuntoutus, nuorten sosiaalinen kuntoutus, moniammatilliset kuntoutuskeskukset, kuntouttavat lähisairaalat Seurantajärjest elmän kehittämishankk een käynnistäminen mukaellen Outi Töytäri/THL

25 Kokonaisvaltaisuus, oltava yhteinen näkemys kuntoutuksen tarpeesta Kuntoutusta pitää kehittää yhteistyössä ja kokonaisvaltaisesti. Älä tule mun tontille asenteesta on päästävä. Kuntoutukseen liittyvää lainsäädäntöä kehitetään siellä täällä. Jonkun olisi syytä pitää kokonaiskäsitys hallinnassa. Miksi ajankohtaista lainsäädäntöä ei käsitellä systemaattisesti KUNKISSA? Tilastointi on saatava ajan tasalle! Vrt. rahavirrat. Nyt esimerkiksi vammaisetuuksista annetun lain muuttamisessa ja hallituksen esityksessä ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisessa kuntoutusvaikutukset jokseenkin ohitettu. Kuntoutuksen prosessia pitää pystyä seuraamaan ja asiakkaan pitää pystyä omistamaan prosessi (asiakastietojen sähköinen yhteiskäyttö)

26 Kiitos