Nro 188/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/89/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 188/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/89/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Tampereen Energiantuotanto Oy:n hakemus Sarankulman energiantuotantolaitoksen toiminnan olennaiselle muuttamiselle, Tampere Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta HAKIJA Tampereen Energiantuotanto Oy PL TAMPERE LAITOS JA SEN SIJAINTI Tampereen Energiantuotanto Oy:n Sarankulman energiatuotantolaitos sijaitsee Tampereen kaupungissa, Sarankulman kaupunginosassa, kiinteistöllä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Energiantuotantolaitos on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 3 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohdan 3 b mukaan. Kyseessä on toiminnan olennainen muuttaminen. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen polttoaineteholtaan vähintään 50 MW:n energiantuotantolaitoksen lupa-asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n kohdan 3b mukaan. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Sarankulman lämpökeskuksella on voimassa oleva ympäristölupapäätös, joka on annettu , diaarinumero PIR-2004-Y-117. Alueella on voimassa hyväksytty asemakaava nro 7764, jossa kyseinen alue on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-1). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat n. 200 metrin etäisyydellä energiantuotantolaitoksesta. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Ympäristölupahakemus koskee Sarankulman lämpökeskuksen toiminnan muuttamista. Nykyisen lämpökeskuksen (voimassa oleva ympäristölupapäätös, Dnro PIR-2004-Y ) yhteyteen rakennetaan uusi kattila (K2), jonka polttoaineita ovat puu- ja turvepelletit sekä moottoripolttoöljy (kevyt polttoöljy). Vanha kattila (kattila 1) jää käyttöön muuttumattomana. Kahden energiantuotantoyksikön (kattilat K1 ja K2) lämpökeskus toimii vara- ja huippukuormalaitoksena tuottaen lämpöä Tampereen kaukolämpöverkkoon. Nykyisin tontilla sijaitsee huoltorakennuksen lisäksi 800 m 3 :n teräksinen öljysäiliö suoja-altaineen. Lämpökeskuslaajennuksen yhteydessä nykyisen huoltorakennuksen viereen rakennetaan uusi kattilarakennus, kiinteän polttoaineen vastaanottojärjestelmä sekä kaksi varastoina toimivaa 500 m 3 :n pellettisiiloa. Kattila K1 on otettu käyttöön vuonna Sen pääpolttoaine on maakaasu ja vara- ja käynnistyspolttoaineena moottoripolttoöljy. Kattilan polttoaineteho on 44 MW ja nimellisteho 40 MW. Kattila toimii kaukolämpötuotannon varaja huippukuormakattilana ja sen vuotuinen käyttöaika on keskimäärin noin 1500 tuntia maakaasulla ja 800 tuntia polttoöljyllä. Uuden lämpökattilalaitoksen valmistuttua vanhemman kattilan käyttötarve pienenee jonkin verran. Kattilan K1 savukaasuja ei puhdisteta. Kattila K2 on pölypolttotekniikkaan perustuva kattila ja se otetaan käyttöön lämpökeskuslaajennuksen valmistuessa vuoden vaihteessa 2012/2013. Kyseessä on monipolttoainekattila, jossa voidaan polttaa joko pellettejä tai moottoripolttoöljyä. Pääpolttoaineena on puupelletti, mutta myös turvepellettien poltto on mahdollista. Turvepellettien osuus on arviolta enintään noin 10 prosenttia pellettien kokonaiskulutuksesta. Puupelletillä kattilan polttoaineteho on 36 MW ja nimellisteho 33 MW. Moottoripolttoöljyä käytetään käynnistys- ja varapolttoaineena sekä kaukolämmön huippukuormatilanteissa, jolloin tarvitaan enemmän tehoa. Polttoöljyä käytettäessä kattilan polttoaineteho on alle 50 MW ja nimellisteho 47 MW. Pellettikattilan käyttö vaihtelee voimakkaasti erilaisina vuosina, sillä ulkoilman lämpötilalla on voimakas vaikutus juuri huippulämpökeskusten käyttöön. Uuden kattilan vuosittainen käyntiaika on noin tuntia. Tälle katti-

3 3 lalle on arvioitu lämmöntuotannon vuosivaihtelu GWh, josta pellettien osuus on yli 90 prosenttia. Lisäksi poikkeuksellisen suuria käyttötarpeita voi tulla muiden voimalaitosten suurten muutosten aikana. Kattilan K2 savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella, jonka erotusaste on yli 99 prosenttia. Tuotantorakennuksen korkeus on 15 metriä ja piipun korkeus on 40 metriä. Alle 500 metrin säteellä ei sijaitse yli 30 metriä korkeita rakennuksia. Savukaasun virtausnopeudet ovat: Kevytöljy: Teho 100 % (47 MW) Savukaasuvirtaus NTP 16.3 Nm 3 /s Savukaasuvirtaus Tod 25.3 m 3 /s Virtausnopeus 19 m/s Pelletti: Teho 100 % (33 MW) Savukaasuvirtaus NTP 12.8 Nm 3 /s Savukaasuvirtaus Tod 19.8 m 3 /s Virtausnopeus 15 m/s Lämpökeskuksilla on erilliset piiput. Vanhalla lämpökeskuksella on oma piippunsa vanhan lämpökeskuksen pohjoisen puoleisessa nurkassa. Uuden lämpökeskuksen piippu sijaitsee uuden rakennuksen etelän puoleisessa nurkassa. Piippuja ei voi yhdistää mm. tilan ahtauden vuoksi, sillä öljysäiliön ja lämpökeskusrakennuksen kapeasta välistä on päästävä kulkemaan sekä öljy että pellettikuljetusautoilla lämpökeskuksen ympäri. Polttoaineet ja niiden varastointi Kiinteän polttoaineen varastointi on järjestetty suljetussa siilovarastossa, josta normaalikäytössä ei tule pölyä ympäristöön. Polttoaineen purku siiloon tapahtuu paineilman avulla. Siilosta vapautuva paineilma puhdistetaan erillisillä pussi tyyppisillä suodattimilla. Suodattimen tyhjennys tapahtuu erilliseen suljettavaan roska-astiaan. Kevyt polttoöljy varastoidaan 800 m 3 säiliössä, joka on sijoitettu vuotoaltaaseen. Vuotoaltaan tilavuus n. 880 m 3. Vuotoallas on katettu, joten sadevesiä ei pääse altaaseen. Altaassa on öljynvuotohälytin sekä paloilmaisimet. Säiliö on varustettu ylitäytönestimellä ja pinta ylärajahälytyksellä valvomoon. Öljysäiliön täyttäjälle on täyttöpaikalla näyttölaite öljysäiliön pinnasta ja hälytys ylitäytöstä. Säiliö on yhteinen molemmille kattiloille. Vuotojen leviämisen torjumiseksi lämpökeskuksella on varattu öljynimeytysainetta polttonesteiden talteenottoa varten. Öljysäiliö on tarkastettu 2012 remontin yhteydessä ja sisäpuolinen tarkastusjakso on 10 vuotta.

4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus 4 Uusi energiantuotantoyksikkö on Suomessa uudentyyppinen laitos. Lämpökeskuksen hyötysuhde on yli 90 prosenttia ja päästöt täyttävät PINOasetuksen vaatimukset. Lämpökeskus on öljykäyttöisenä teknisesti samantyyppinen kuin perinteinen lämpökeskus. Poltin on LOW-NO x -tyyppinen, jossa on ilmajaolla vaiheistettu poltto. Pelletin pölypoltossa savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella, jonka hakija katsoo täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Lämpökeskuksella ei synny päästöjä vesistöön. Viemäriin johdetaan saniteettijätevesien (arviolta 250 m 3 /a) lisäksi mahdolliset lattianpesuvedet (noin 200 m 3 /a). Saniteettijätevesiä lukuun ottamatta viemäriin johdettavat veden kulkevat öljynerottimen kautta. Lämpökeskuksella syntyy jätevesiä lisäksi kattilan pesun yhteydessä (noin 10 m 3 /a). Kattilanpesuvedet kiertävät suljetussa järjestelmässä, ja niiden asianmukaisesta käsittelystä huolehtii kattilapesuihin erikoistunut yritys. Vanhan puolen laitoksella (maakaasukäyttöinen laitos) on nuohousvesisäiliö, josta jätevedet imetään tyhjäksi säiliöautoon ja kuljetetaan valtuutetulle ongelmajätteenkäsittelylaitokselle. Pellettilämpökeskuksen nuohousvedet pumpataan suoraan säiliöautoon, joka kuljettaa ne valtuutetulle ongelmajätteenkäsittelylaitokselle. Sarankulman lämpökeskuksella ei ole savukaasupesuria tai muita prosessilaitteita joista tulisi prosessivesiä. Peittauksista tehdään erillinen vesien käsittelysuunnitelma, joka hyväksytetään Tampereen Vedellä ennen peittausvesien johtamista viemäriin. Piha-alueen jätevesien johtaminen jätevesiviemäriin: Öljyn täyttöpaikalle on valettu 5x7m öljytiivis betonilaatta, jossa on kallistukset hiekanerotuskaivoon. Näytteenotto ja sulkuventtiilikaivot sijaitsevat öljynerotuskaivojen jälkeen. Molemmilla laitoksilla on standardin SFS-EN-858 II-luokan öljynerottimet öljyhälytyksellä, joka on kytketty lämpökeskuksen kaukokäyttöjärjestelmään. Energiantuotantoyksikkö K1: hiekanerotuskaivo HEK 120LK sulanapitovastuksella (kaivo + purkuputki) öljynerotuskaivo PEK 21 II-luokka öljyhälytyksellä (PEK öljyhälytinjärjestelmä) tarkastuskaivo EuroNOK DN160 sulkuventtiilillä Energiantuotantoyksikkö K2 (Pellettilämpökeskus): hiekanerotuskaivo ruduksen tavallinen betonikaivo öljynerotuskaivo EPO Luokka II

5 5 näytteenottokaivo NOK 800/500 DN150, tuuletusputkella ja sulkuventtiilillä Päästöt ilmaan Sarankulman lämpökeskuksen päästöt ilmaan ovat pääasiassa hiilidioksidia, typenoksideja, rikkidioksidia sekä pienhiukkasia. Savukaasujen koostumus riippuu käytettävästä polttoaineesta. Energiantuotantolaitoksen pääpolttoaineita ovat maakaasu ja puupelletit. Moottoripolttoöljyä käytetään molempien kattiloiden vara- ja tukipolttoaineena. Maakaasun poltossa savukaasujen pääkomponentti on hiilidioksidi, eikä hiukkaspäästöjä synny. Muodostuva hiilidioksidipäästö on pienempi kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Puupelletit luokitellaan hiilidioksidineutraaliksi polttoaineeksi, sillä puu on kasvaessaan sitonut hiilidioksidia yhtä paljon kuin siitä poltettaessa vapautuu. Hiilidioksidin lisäksi puupellettien poltossa syntyvät savukaasut sisältävät rikki- ja typenoksideja sekä pienhiukkasia. Hiukkaspäästöjen vähentämiseksi savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella (erotusaste yli 99 %) ennen niiden johtamista ilmakehään. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun tarkkaillaan osana Tampereen seudun alueellista ilmanlaadun tarkkailua. Energiantuotantoyksikkö K1:ssä poltettavan maakaasun polttamisesta muodostuu ilmaan typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöjä. Moottoripolttoöljyn polttamisesta muodostuu lisäksi rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Savukaasut johdetaan puhdistamattomina ilmaan 25 metriä korkean piipun kautta. Energiantuotantoyksikkö K1:n laskennalliset vuosipäästöt ilmaan: rikkidioksidi 0,07 t/a typenoksidit 7,6 t/a hiilidioksidi t/a Energiantuotantoyksikkö K1:n savukaasupäästöt ilmaan on mitattu viimeksi vuonna Savukaasun epäpuhtauspitoisuudet mittauksessa: epäpuhtaus NO x mg/m 3 n red. 3 % O 2 epäpuhtaus NO x mg/m 3 n kuiva normaalitilassa SO 2 kuiva normaalitilassa hiukkaset mg/m 3 n maakaasun poltto 154 ja 188 kevytöljyn poltto 299 ja ,8 ja 104 2,3 ja 3,7

6 6 Energiantuotantoyksikkö K 2:n pääpolttoaineena ovat pelletit ja varapolttoaineen moottori-polttoöljy. Muodostuvat päästöt koostuvat typenoksideista, rikkidioksidista, hiilimonoksidista ja dioksidista sekä hiukkasista. Savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella (erotusaste keskimäärin yli 99 %) ennen kuin ne johdetaan 40 metriä korkeaan piippuun. Energiantuotantoyksikkö K2:n arvioidut vuosipäästöt ilmaan: hiukkaset 4 t/a rikkidioksidi 26 t/a typenoksidit 42 t/a CO 2, foss t/a t/a CO 2, bio Melu ja tärinä Lämpölaitokselle liikennöidään yleisiä maanteitä ja katuja pitkin, nykyisiä öljykuljetusreittejä. Lämpökeskuksen aiheuttama liikenne on pääasiassa polttoaine- ja tuhkakuljetuksia. Kuljetukset painottuvat talviaikaan, jolloin laitokselle saapuu täyden tehon ajossa noin 4 5 täysperävaunullista pellettikuormaa päivässä ja tuhkakuljetuksia konttikuljetuksena on noin 3 4 viikossa. Öljyä laitoksille tuodaan käytännössä harvemmin. Sekä polttoaineettä tuhkakuljetukset pyritään suorittamaan pääosin arkisin klo 6-18 välisenä aikana. Energiantuotantoyksikön melu ei ylitä normaalikäytössä ulkona 100 metrin päässä mitattuna 50 db(a). Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Laitoksella syntyy sekalaista yhdyskuntajätettä noin 50 kg/a. Muodostuvat vaaralliset jätteet ovat lyijyakkuja (n. 100 kg/a), loisteputkia (n. 10 kg/a) sekä kiinteitä öljyisiä jätteitä (n. 5 kg/a). Lisäksi vaarallista jätettä syntyy käytetyistä öljyistä ja liuottimista (n. 100 kg/a) sekä öljynerotuskaivojen lietteistä (n. 5 kg/a). Kaikki jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn joko suoraan lämpökeskukselta tai Ratinassa sijaitsevan välivaraston kautta. Pellettejä käyttävän uuden laitoksen tuhkalle etsitään hyötykäyttökohteita. Toiminnan alkuvaiheessa ja jatkossa varalla on tuhkan hyödyntäminen Tarastenjärven kaatopaikan rakenteissa. Tuhkaa muodostuu puulla alle 0,5 paino- % ja turpeella alle 6,0 paino- % pellettipolttoaineesta GWh polttoainetta tarkoittaa puulla noin tonnia tuhkaa.

7 7 Energiantuotantolaitoksen arvioidut jätemäärät: Jäte Jätekoodi Määrä t/v Toimituspaikka tuhka PHJ Oy voiteluöljyt * 0, 005 L&T Oyj liuotinjäte * 0,005 L&T Oyj kiinteät öljyiset * 0,005 PHJ Oy jätteet vesipitoiset ,005 L&T Oyj lietteet lyijyakut * 0,1 PHJ Oy loisteputket * 0 01 PHJ Oy sek. yhdyskuntajäte ,0 PHJ Oy kattilan pesun * 10 L&T Oyj lietteet * vaarallinen jäte TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakija arvioi uuden kattilan (K1) päästöjen vaikutuksen ilmanlaatuun vähäisiksi, koska savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella, jolloin hiukkaspäästöt jäävät vähäisiksi. Uuden kattilan päästöjä ei ole mallinnettu leviämismallilla. Hakija esittää lupahakemuksessaan leviämismallilaskelman, joka perustuu silloiseen raskaan polttoöljyn käyttöön. Sen mukaan energiantuotantoyksikön (K2) päästöt ovat alle 20 % ilman laadun ohjearvoista. Päästöjä on kartoitettu vanhalla leviämismallilla, jonka pitoisuudet jäivät selkeästi alle 20 % ilmanlaadun ohjearvoista typenoksidien osalta. Rikkidioksidipäästöt jäivät alle ohjearvojen silloisen raskaan polttoöljyn käytöllä. Nykyään myös rikkidioksidipitoisuudet alittuvat jääden selkeästi alle 20 %:iin ohjearvoista, kun raskaan öljyn tilalla on kevyt rikitön polttoöljy (Moottoripolttoöljy POM). Käytettäessä kevyttä öljyä, kaasua tai pellettiä suurimmat haitalliseksi määritellyistä päästöpitoisuuksista aiheutuu typenoksideista. Typenoksidien hallitsemiseksi riittäisi näiden lämpökeskusten teholuokissa selkeästi alle 25 metrinen piippu. Lämpökeskuksella on suoritettu ympäristömelumittaus Mittausten mukaan päiväajan ohjearvo L eq 55 db(a) alittuu noin 12 metrin päässä lämpökeskuksesta ja yöajan ohjearvo L eq 50 db(a) noin 20 metrin päässä. Lämpökeskuslaajennuksen myötä ympäristömelun arvioidaan hieman kasvavan. Lisämelua aiheuttavat pääosin polttoaine- ja tuhkakuljetukset sekä uuden kattilan käyntiäänet. Hakija arvioi muutoksen maisemahaitan pieneksi, koska energiantuotantolaitoksen tontti rajautuu teollisuus- ja toimistokiinteistöihin sekä rautatiehen.

8 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 8 Hakijan esitys päästöraja-arvoiksi, tarkkailusuunnitelmaksi ja raportoinniksi: Tämä on Valtioneuvoston päätöksen 445/2010 liitteen 2 mukainen päästöjen tarkkailusuunnitelma Sarankulman lämpökeskuksen kattiloille. Sarankulman lämpökeskus koostuu kahdesta kattilasta. Kattila 1 on olemassa oleva maakaasu ja moottoripolttoöljykäyttöinen huippu- ja varalämpökeskus. Kattila 2 on rakennettava uusi huippu- ja varalämpökeskus, jonka pääpolttoaineena on puupelletti ja vara- ja käynnistyspolttoaineena moottoripolttoöljy sekä turvepelletti. 1. Päästörajat Päästörajat on laskettu VNA 445/2010 liitteen 2 mukaan 1.1 Kattila 1 Päästörajat (O 2 =3 %) kaasulla ovat: NO mg/nm 3 Päästörajat (O 2 =3 %) moottoripolttoöljyllä: hiukkaset 50 mg/ Nm 3 NO mg/ Nm 3 SO mg/ Nm Kattila 2 Päästörajat (O 2 =3 %) moottoripolttoöljyllä: hiukkaset 50 mg/ Nm 3 NO mg/ Nm 3 SO mg/ Nm 3 Päästörajat (O 2 =6 %) puupelletillä: hiukkaset 40 mg/ Nm 3 NO mg/ Nm 3 SO mg/ Nm 3 Päästörajat (O 2 =6 %) turvepelletillä*: hiukkaset 40 mg/ Nm 3 NO mg/ Nm 3 SO mg/ Nm 3 * Turvepelletistä ei ole omaa luokkaa, joten käytimme turpeen arvoja raakaaineen ominaisuuksien vuoksi. 2. Käyttötarkkailu Kattiloiden käyttö ja valvonta tapahtuu kauko-ohjattuna Lielahden voimalaitoksessa sijaitsevasta keskusvalvomosta. Paikalliskäyttö on mahdollista kaikilta laitoksilta. Valvonnasta pidetään kirjaa kuten muistakin lämpökeskuksista (päiväkirja, metso DNA).

9 9 Polttoaineen laatua seurataan toimittajalta saatavien tietojen sekä tarvittaessa pistokoemaisen omavalvonnan avulla. Seurattavia kohteita ovat pelletillä alkuperä, kulutus, kosteus, lämpöarvo, palakoko, rikkipitoisuus, raskasmetallipitoisuus ja lisäksi turvepelletillä tuhkapitoisuus. Rikkipitoisuus lasketaan polttoainetiedoista. Polttoaineen kulutusta ja määrää seurataan toimittajalta saatavien punnitustietojen, polttoainesiilojen punnitustietojen sekä tuotantomittareiden avulla. Laitteiston toimivuuden seurantaan kuuluu mm. kattiloiden, sähkösuodattimen, öljynerottimien, polttimien ja mittalaitteiden valvonta. Uuden kattilan ensimmäinen päästömittaus suoritetaan takuumittausten yhteydessä. 3. Päästöjen tarkkailu 3.0 Yleistä Kattilan päästöjä tarkkaillaan kertaluontoisilla mittauksilla. Mittaukset tehdään akreditoidun, hyväksytyn mittaajan toimesta kattilakohtaisesti suurimmalla ja pienimmällä teholla siten että ne edustavat mahdollisimman hyvin kattiloiden normaalia toimintaa. Vuositason päästöt määritellään käytettyjen polttoaineiden, polttoaineen laatutietojen ja päästökertoimien perusteella Kattila 1 Kattilan 1 päästöjä tarkkaillaan kertaluontoisilla mittauksilla viiden vuoden välein. Jatkuvatoimisilla mittauksilla seurataan savukaasun happipitoisuutta ja savukaasun tummuutta (opasiteetti). 3.2 Kattila 2 Kattilan 2 päästöjä tarkkaillaan kertaluontoisilla mittauksilla kahden vuoden välein. Jatkuvatoimisilla mittauksilla seurataan savukaasun happipitoisuutta (O 2 ), lämpötilaa, tummuutta (opasiteetti) sekä hiilimonoksidia (CO). Palamisen hallinnan mittausten kunnonvalvonta ja kalibrointi tehdään kerran vuodessa. Sähkösuodattimen toimintakuntoa seurataan suodatuslaitteiston suurjännitepuolen jännite- ja virtamittausten sekä hiukkaspitoisuusmittausten avulla. Suodattimen mekaanisten laitteiden kunto tarkastetaan ja tarvittavat huoltotoimet suoritetaan kattilan vuosihuoltojen yhteydessä. 4. Toiminta häiriötilanteissa Hälytyskohteiksi on valittu prosessin toiminnan kannalta oleellisia muuttujia sekä ympäristönsuojelun kannalta tärkeitä mittausarvoja. Hälytystapauksissa tilanne pyritään korjaamaan välittömästi ensisijaisesti keskusvalvomosta käsin. Mikäli kaukokorjaus ei onnistu, lämpökeskukselle lähetetään kunnossapitohenkilökuntaa. Jos ongelmien välitön korjaus ei ole mahdollista, keskuksen lämmöntuotanto pyritään korvaamaan muilla laitoksilla.

10 10 Mikäli päästöraja ylittyy sähkösuodattimen häiriössä, niin siirrytään kattilalla kevyen polttoöljyn käyttöön tai suoritetaan hallittu alasajo ja vanhan kattilan ylösajo. 5. Raportointi Päästöt ilmoitetaan vuosittain lupaviranomaisen vaatimassa laajuudessa. Normaalia suurempia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä niihin liittyvistä ympäristönsuojelutoimista ilmoitetaan valvontaviranomaiselle välittömästi. 6. Polttoaineen varastointi Lämpökeskuksella varastoidaan sekä moottoripolttoöljyä, että pellettejä. Polttoöljyn varastosäiliö (tilavuus 800 m 3 ) on yhteinen molemmille kattiloille ja varastosäiliö kunnostetaan vuoden 2012 aikana. Öljyä ei lämmitetä, joten hajuhaitat jäävät pieniksi. Pelletin varastosiiloja on kaksi (tilavuus á 500 m 3 ). Pelletin mahdolliset hajuhaitat jäävät pieniksi, sillä siiloista täyttöjen yhteydessä poistuva ilma poistuu suodattimen kautta ja normaalin käytön aikana ilma siiloista ei juuri vaihdu ulkoilmaan. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hälytyskohteiksi on valittu prosessin kannalta oleellisia muuttujia ja ympäristönsuojelun kannalta tärkeitä mittausarvoja. Hälytys menee keskusvalvomoon. Mikäli kaukokorjaus ei onnistu, lähetetään kunnossapitohenkilö laitokselle. Jos ongelmien välitön korjaus ei ole mahdollista, pyritään keskuksen lämmöntuotanto korvaamaan muilla laitoksilla. Mikäli päästöraja sähkösuodattimessa ylittyy, niin siirrytään kevyen polttoöljyn käyttöön tai ajetaan kattila alas ja vanha kattila ajetaan ylös. HAKIJAN ESITYS YSL:N 101 :N MUKAISEKSI VAKUUDEKSI Toiminnan aloittaminen ympäristönsuojelulain 101 mukaisesti on toiminnan harjoittajalle tärkeää, jotta lämpökeskuksen koekäytöt ja tuotanto saataisiin toteutettua suunnitellun aikataulun mukaisesti. Ympäristölupien käsittelyn aloittaminen on hidasta johtuen jonoista lupakäsittelyssä, joka käsityksemme mukaan johtuu suuresta lupien määrästä suhteessa lupakäsittelijöiden määrään. Tämän uutta tekniikka sisältävän lämpökeskuksen tuloksena on edullisempi polttoaine kaukolämmön tuotannossa ja siten pienempi kaukolämpölasku asiakkaille, pienemmät laskennalliset hiilidioksidipäästöt, kotimaisen polttoaineen kansantaloudelliset hyödyt sekä lisääntyvä kapasiteetti kaukolämmön tuotannossa. Kaukolämmön tuotannossa käytettävän turpeen saatavuus on ollut heikkoa ja tuotantoa joudutaan siirtämään muille kaasua ja öljyä käyttäville laitoksille. Mikäli uusi pellettilämpökeskus voidaan ottaa mahdollisimman pian käyttöön, niin siitä on merkittävät hyödyt. Lämpökeskuksen käyttöönottoa varten tehdään päästömittaukset, joilla varmistetaan laitoksen tehokas toiminta. Lämpökeskuksen käyttöönotosta ei tule

11 11 negatiivisia vaikutuksia alueelle. Valmistuessaan lämpökeskus tulee olemaan Tampereen alueen kaukolämpöverkon tehokkain lämpökeskus. Aloitusluvan vakuudeksi esitämme Toiminnan aloittamisesta ei tule merkittäviä haittoja ja Tampereen Energiantuotanto Oy ei näe tarvetta suuremmalle vakuudelle. Sarankulman pellettihankkeella on selkeä tarve ja sen onnistuminen on myös mainekysymys." LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 10.9., 9.11., ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Tampereen kaupungin ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Aamulehdessä. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Tampereen kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sarankulman lämpökeskuksella on tällä hetkellä huippu- ja varakäytössä oleva 44 MW maakaasukäyttöinen kattila, jossa vara- ja käynnistyspolttoaineena on öljy. Samalle tontille aiotaan rakentaa uusi 36 MW pellettikattila. Uuden kattilan arvioitu käyttöaika on noin 1500 tuntia vuodessa. Uuden kattilan piipun korkeudeksi on esitetty 40 metriä. Radan takana sijaitsevat Peltolammin asuinalue ja ulkoilualueet, jotka ovat selvästi ylempänä kuin lämpökeskuksen tontti, mikä tulee huomioida laitoksen vaikutuksia tarkasteltaessa. Lupahakemuksen liitteenä on vuonna 2008 laadittu leviämismalliselvitys, jossa on tarkasteltu piipun korkeuksia 25 ja 45 metriä. Selvityksessä kiinnittää huomiota rikkidioksidin varsin korkeat arvot. ELY-keskus katsoo, että uusi laitos on valtioneuvoston asetuksen 445/2010 (ns. PINO-asetus) mukaista toimintaa. Vaikka uuden ja vanhan laitoksen yhteenlaskettu polttoaineteho on yli 50 MW, ELY-keskuksen käsityksen mukaan kyseessä on kuitenkin kaksi erillistä kattilaa, joiden savukaasuja ei ole mahdollista johtaa samaan piippuun, eikä laitokseen täten sovelleta suurten polttolaitosten asetusta (VNA 1017/02). Hakemuksen liitteessä 24.1 Voimassa olevat lupapäätökset, kohdassa 2. on mainittu ilmansuojelulain mukainen päätös, kyseessä lienee kuitenkin päästökauppalain mukainen päätös. Ilmansuojelulain mukainen päätös on kumottu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa myönnettäessä. ELY-keskus katsoo, että estettä YSL 101 :n mukaisen aloitusluvan myöntämiselle ei ole.

12 12 PINO-asetuksen mukaisen tarkkailun lisäksi kiinteän polttoaineen kattilan hiukkaspäästöistä tulee määrittää hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten (PM 10 ja PM 2,5 ) osuudet vähintään kahden ensimmäisen päästömittauksen yhteydessä. Muilta osin ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaosto Sarankulman laitokselle rakennetaan uusi 36 MW:n monipolttoainekattila varastosiiloineen. Kattilassa voidaan polttaa pellettejä tai moottoripolttoöljyä. Pääpolttoaineena käytetään puupellettiä, mutta myös turvepellettien poltto on mahdollista. Savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella. Laitos toimii varaja huippukuormalaitoksena. Laitoksella on jo maakaasulla käyvä kattila, jonka polttoaineteho on 44 MW. Uuden kattilan piipun korkeudeksi esitetään 40 metriä. Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen hakemuksen toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Uuden kattilan vuosittainen käyttöaika on noin 1500 tuntia. Kattilan käyttämisestä tulee aiheutumaan hiukkaspäästöjä noin 4 t/a, rikkidioksidipäästöjä noin 26 t/a ja typenoksidipäästöjä noin 42 t/a. Muuttumattomana käyttöön jäävän maakaasukattilan typen oksidien päästöt ovat 7,6 t/a. Meluhäiriön pienentämiseksi laitoksen polttoaine- ja tuhkakuljetukset pyritään ajoittamaan päiväsaikaan. Huippupakkasella kaasun saantihäiriötilanteessa lämpökeskukselle voi liikennöidä 30 öljyautoa ja 30 pellettiautoa viikossa. Tavallisesti liikennemäärä on autoa viikossa. Pellettejä käyttävän laitoksen tuhkalle etsitään hyötykäyttökohteita. Toiminnan alkuvaiheessa ja jatkossa varalla on tuhkan hyödyntäminen Tarastenjärven kaatopaikan rakenteissa. Vuotuisella GWh lämmöntuotannolla syntyy puuta poltettaessa tonnia tuhkaa. Uuden piipun korkeus on mitoitettu mallintamalla, vaihtoehtoiset piipun korkeudet olivat 25 m ja 45 m. Piipun korkeuden ollessa 45 m pitoisuudet jäävät mallinnuksen mukaan niin pieniksi, ettei niiden nykytietämyksen mukaan oleteta aiheuttavan ihmisille terveydellistä haittaa. Sarankulman laitos on syytä velvoittaa olemaan selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristön tilaan esimerkiksi velvoittamalla se osallistumaan Tampereen alueen ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Tampereen kaupungin kaavoitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää lausuntoa Tampereen Energiatuotanto Oy:n Sarankulman energiantuotantolaitoksen ympäristönsuojelulain mukaisesta lupahakemuksesta. Laitos sijaitsee Sarankulman

13 13 kaupunginosassa kiinteistöllä , osoitteessa Patamäenkatu 5 b. Sarankulman energiantuotantolaitos tuottaa kaukolämpöä. Lämpölaitos toimii vara- ja huippukuormakäytössä ja sen tuotanto painottuu talveen. Hakemus koskee olemassa olevan toiminnan muuttamista. Laitokselle rakennetaan uusi 36 MW:n monipolttoainekattila, jossa voidaan polttaa pellettejä tai moottoripolttoöljyä. Pääpolttoaineena on puupelletti. Laitoksella on ennestään maakaasulla käyvä kattila. Uuden kattilan piipunkorkeudeksi esitetään 40 metriä. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu ) kyseinen alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP). Merkinnällä osoitetaan liike- ja toimistorakentamiseen tai tuotantokäyttöön varattuja seudullisesti merkittäviä alueita. Alueelle voidaan sijoittaa asumista, jos siihen ei kohdistu ympäristöhäiriöitä. Suunnittelumääräys: Alueen toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen. Kantakaupungin yleiskaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ja ) kyseinen alue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Alueella on voimassa hyväksytty asemakaava nro 7764, jossa kyseinen alue on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-1). Kaavayksikön pinta-ala on m 2, rakennusoikeutta on m 2 ja tehokkuusluku on e= 0,5. Tontin itä- ja eteläpuolella on rautatiealuetta. Länsi ja pohjoispuolella on teollisuusaluetta. Lähin asutus sijaitsee tontin itäpuolella Peltolammilla noin 200 metrin etäisyydellä. Ympäristölupahakemuksessa esitetty toiminta on asemakaavan mukaista, eikä maankäytön suunnittelulla ole asiaan huomautettavaa. Tampereen Vesi Tampereen Energiantuotanto Oy:n lämpökeskuksella voimassa olevassa ympäristöluvassa verkostoon johdettavien jätevesien määrä on vuosittain 15 m 3. Laajennuksen myötä verkostoon johdettavien saniteetti- ja pesuvesien määrä kasvaa 450 m 3 vuodessa. Tampereen Veden verkoston kapasiteetti riittää vastaanottamaan kasvavan vesimäärän. Lämpökeskuksen ympäristölupahakemuksesta jää epäselväksi, mitä viemäröitävät pesuvedet sisältävät. Koska toiminnasta syntyy teollisuusjätevesiä Tampereen Veden viemäriverkostoon, tulee Tampereen Energia Oy:n tehdä Tampereen Vedelle ilmoitus, josta ilmenevät mm. toiminnassa käytetyt kemikaalit, viemäriverkostoon johdettavien jätevesijakeiden määrä ja johtamisen ajankohta sekä jätevesijakeiden analyysitulokset. Viemäriin laskettavasta vedestä tulee analysoida ainakin ph, sähkönjohtavuus, lämpötila, kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, BOD atu, COD cr, raskasmetallit (Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn) sekä hiilivedyt. Annettujen tietojen perusteella Tampereen Vesi ja

14 14 Tampereen Energia Oy tekevät sopimuksen vesien johtamisesta Tampereen Veden viemäriverkostoon. Lisäksi Tampereen Energiantuotanto Oy:n tulee ilmoittaa Tampereen Vedelle kaikki normaalitoiminnasta poikkeava vesienjohtaminen verkostoon. Tällaisia normaalitoiminnasta poikkeavia toimintoja ovat esim. prosessipesut tms. jos sellaisia tehdään. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalla ei antanut vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Tampereen Energiantuotanto Oy:lle ympäristöluvan energiantuotantolaitoksen toiminnan muuttamiseen lupahakemuksen mukaisesti ja seuraavia lupamääräyksiä noudattaen. Polttoaineet 1. Olemassa olevassa maakaasua polttavassa energiantuotantoyksikössä K1 voidaan polttaa maakaasua ja kevyttä polttoöljyä. 2. Uudessa kiinteän polttoaineen energiantuotantoyksikössä K2 voidaan polttaa puupellettejä ja turvepellettejä sekä vara- ja tukipolttoaineena kevyttä polttoöljyä. 3. Energiantuotantolaitoksella käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 painoprosenttia. Päästöt ilmaan 4. Energiantuotantoyksiköiden piippujen korkeuksien on oltava vähintään 2.5 kertaa tuotantorakennuksen tai muun lähimmän esteen korkeus ja savukaasun virtausnopeuden kunkin energiantuotantoyksikön savuhormissa on oltava vähintään 5 m/s. Varakattilan K1 osalta vaatimuksen on täytyttävä viimeistään alkaen. 5. Uuden kiinteän polttoaineen energiantuotantoyksikön K2 savukaasut on johdettava vähintään 40 metrin korkuiseen piippuun. Kyseisen energiantuotantoyksikön ulkoilmaan johdettavan savukaasun hiukkaspitoisuus saa olla puupellettejä poltettaessa enintään 40 mg/m 3 n, typenoksidipitoisuus enintään 375 mg/m 3 n ja rikkidioksidipitoisuus enintään 200 mg/m 3 n kuivaa savukaasua redusoituna kuuden prosentin happipitoisuuteen. Turvepellettejä poltettaessa hiukkaspitoisuus saa olla puupellettejä poltettaessa enintään 40 mg/m 3 n, typenoksidipitoisuus enintään 500 mg/m 3 n ja rikkidioksidipitoisuus enintään 500 mg/m 3 n kuivaa savukaasua redusoi-

15 15 tuna kuuden prosentin happipitoisuuteen. Kevyttä polttoöljyä poltettaessa hiukkaspitoisuus saa olla enintään 50 mg/m 3 n, typenoksidipitoisuus enintään 500 mg/m 3 n ja rikkidioksidipitoisuus enintään 850 mg/m 3 n kuivaa savukaasua redusoituna kolmen prosentin happipitoisuuteen. Päästöraja-arvot eivät koske kattiloiden käynnistys- ja alasajotilanteiden aikaisia päästöjä. 6. Olemassa olevan varakattilana toimivan energiantuotantoyksikön K1 savukaasut voidaan johtaa ilmaan nykyisen 25 metriä korkean piipun kautta asti. Tästä eteenpäin savukaasut on johdettava ilmaan vähintään 40 metriä korkean piipun kautta. Energiantuotantoyksikön K1 savukaasujen typenoksidipitoisuus ilmaan johdettaessa saa olla enintään 300 mg/m 3 n redusoituna kolmen prosentin happipitoisuuteen poltettaessa maakaasua. Kevyttä polttoöljyä poltettaessa savukaasun hiukkaspitoisuus saa olla enintään 50 mg/m 3 n, typenoksidipitoisuus enintään 600 mg/m 3 n ja rikkidioksidipitoisuus enintään 850 mg/m 3 n redusoituna kolmen prosentin happipitoisuuteen. Päästöraja-arvot eivät koske kattiloiden käynnistys- ja alasajotilanteiden aikaisia päästöjä. 7. Energiantuotantolaitosta tulee käyttää ja hoitaa huolellisesti. Päästöjen kannalta tärkeät prosessi-, puhdistin- ja mittalaitteet tulee tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti. Melu ja tärinä 8. Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa voimalaitosta lähinnä olevien, melulle eniten altistuvien pysyvään asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla ylittää päivällä kello ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä kello ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. 9. Toiminnasta aiheutuva melutaso on mitattava tai selvitettävä melumallinnuksella laitoksen lähimmissä altistuvissa kohteissa vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Mikäli melutasot ylittyvät, toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ryhdyttävä toimenpiteisiin melun vaimentamiseksi. Päästöt vesiin ja viemäriin 10. Alueen pintavedet on kerättävä hallitusti ja johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Öljyisten jätevesien pääsy viemäriin ja pinta- tai pohjavesiin on estettävä öljynerotuksella. 11. Jätevedenpuhdistamoon ja yleiseen viemäriin johdettavaan jäteveteen ei saa laskea sellaista jätettä tai johtaa jätevesiä niin, että siitä on haittaa viemärin tai viemäriverkon rakenteelle, puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen asianmukaiselle käsittelylle ja hyötykäytölle. Viemäriin johdettavasta vedestä on kertaluonteisesti analysoitava vuoden 2013 aikana ph, sähkönjohtavuus, lämpötila, kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, BOD atu, COD cr, raskasmetallit (Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn) sekä hiilivedyt. Tarkkailutulokset on toimitettava Tampereen Vedelle ja Pirkanmaan ELY-keskukselle heti niiden valmistuttua. 12. Lauhdevedet on ennen viemäriin johtamista neutraloitava, selkeytettävä ja suodatettava. Peittausvedet on neutraloitava ennen viemäriin johtamista tai

16 16 ne on toimitettava asianmukaiseen käsiteltäväksi asianmukaisen käsittelyluvan omaavaan paikkaan. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 13. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä aineena tai toissijaisesti energiantuotannossa. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, tai jätteet, joiden hyötykäytön järjestäminen on teknisesti tai taloudellisesti kohtuutonta, voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava vaarallisiksi jätteiksi. 14. Vaaralliset jätteet (kuten jäteöljyt, öljynerotuskaivon liete, öljynsuodattimet, öljyiset rievut ja imeytysaine sekä muut öljy- ja raskasmetallipitoiset jätteet, akut ja raskasmetalleja sisältävät paristot ja loisteputket, liuotinjätteet sekä muut vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat kemikaalit ja niitä sisältävät jätteet) on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja jätelain 121 :n mukaisesti. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 15. Vaaralliset jätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alueella. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä alustalla niin, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vaarallisten jätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin ja sadevesiviemäriin sekä kiinteistössä viemäriin on estettävä. 16. Pohja- ja lentotukan kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä ennen kaatopaikalle toimittamista. Kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä uudelleen, mikäli polttoaineiden laadussa tai poltossa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa tuhkan laatuun. Tuhkat on varastoiva suljetuissa tiloissa. Tuhkien käsittely ja kuljetukset on järjestettävä siten, ettei laitoksen ympäristöön aiheudu pölyhaittoja. Toiminnanharjoittajan on selvitettävä tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet. Kaatopaikkakelpoisuusselvitys ja hyötykäyttömahdollisuuksia koskeva selvitys on toimitettava tiedoksi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lisäksi tuhkien laatua tulee seurata vuosittain.

17 Varastointi Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on kuljetettava, varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille. 18. Nestemäiset polttoaineet on varastoitava kaksoisvaippasäiliössä tai tiiviiseen suoja-altaaseen sijoitetussa säiliössä. Suoja-altaan tilavuus on mitoitettava siten, että vuototilanteessa altaaseen sopii vähintään 1,1 kertaa siihen sijoitetun suurimman säiliön nestetilavuus. Säiliö on varustettava ylitäytönestimellä ja kaksoisvaippasäiliö myös vuodonilmaisimella. Säiliön kunto on tarkastettava säännöllisesti. Öljytuotteiden käsittelyalueiden ja öljysäiliöiden suojaaltaiden vedet on johdettava öljynerottimeen, jossa on hälytysjärjestelmä. Öljynerotuksen jälkeen jätevedenpuhdistamolle johdettavan jäteveden hiilivetypitoisuus on oltava alle 100 mg/l. 19. Kiinteiden polttoaineiden vastaanotto, varastointi, käsittely ja siirrot on tehtävä siten, ettei toiminnoista aiheudu pöly-, haju- tai roskaantumishaittaa eikä palovaaraa ja ettei laitosalueelta kulkeudu kuljetusvälineiden mukana turvetai puupölyä ympäristöön. Mikäli pölyhaittoja ilmenee, toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimiin haitan poistamiseksi. 20. Nestemäiset kemikaalit on säilytettävä suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä astioissa ja varastoitava lukituissa, katetuissa ja tiivispohjaisissa reunakorokkein varustetuissa tiloissa, joista kemikaalit vuototilanteen sattuessa saadaan kerätyksi hallitusti talteen. Varaston lattiapinnoitteen on kestettävä varastoitavia kemikaaleja. Mikäli varastointitila on viemäröity, on nestemäisten kemikaalien astiat varustettava suoja-altain ja viemäri on voitava sulkea. Suoja-altaiden tilavuuden tulee vastata niihin sijoitettavien suurimman kemikaaliastian tilavuutta. Häiriö- ja poikkeustilanteet 21. Toiminnanharjoittajan on varauduttava ennakolta poikkeuksellisiin tilanteisiin, joita varten on oltava toimintasuunnitelma. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. 22. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvoville viranomaisille päästöraja-arvojen ylittymisestä ja mahdollisista muista poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joissa kemikaaleja, polttonesteitä tai muita haitallisia aineita pääsee vuotamaan maaperään, pintavesiin, pohjavesiin tai viemäriin. Paras käyttökelpoinen tekniikka 23. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöön ottoon. Kone- sekä laitehankinnoissa parasta mahdollista tekniikka on

18 18 hyödynnettävä niin, että päästöt, energiakulutus ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Tarkkailu ja raportointi 24. Energiantuotantolaitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa tai muuta vastaavaa kirjallista tai tiedostoihin tallennettavaa seurantaa. 25. Vanhan energiantuotantoyksikön (K1) typenoksidi- ja hiukkaspäästöt on mitattava vuodesta 2013 alkaen 2500 käyttötunnin välein. 26. Uuden energiantuotantoyksikön (K2) hiukkas- ja typenoksidipäästöt on mitattava käyttöönottovuonna ja siitä eteenpäin aina kahden vuoden välein. Kahden ensimmäisen hiukkasmittauskerran yhteydessä on määritettävä hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten (PM 10 ja PM 2,5 ) osuudet. 27. Laitoksen ilmaan johdettavat päästöt on mitattava hyväksytyn mittaajan toimesta. Mittaajalla tulee olla käyttämiensä mittausmenetelmien (CEN, ISO tai muu kansallisesti tai muuten hyväksytty menetelmä) akkreditointi. Mittaukset on tehtävä kattilan suurimmalla ja pienimmällä käytettävällä tehotasolla niin, että ne edustavat mahdollisimman hyvin kattilan normaalia toimintaa ottaen huomioon valtioneuvoston asetuksen (445/2010) ohjeet. Mittaussuunnitelma on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukautta ennen mittausten suorittamista. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineiden laadusta, mittaustulokset yksikössä mg/m 3 n kuivaa savukaasua redusoituna öljypoltolla kolmen prosentin happipitoisuuteen ja pellettipoltolla kuuden prosentin happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti. Mittausraportti on toimitettava heti sen valmistuttua Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 28. Luvan saajan on toimitettava hakemuksessa esittämänsä tarkkailusuunnitelma täydennettynä tässä päätöksessä annettujen lupamääräysten ja valtioneuvoston asetuksen 445/2010 liitteen 2 mukaisesti Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarkastettavaksi ennen kattilan K2 toiminnan aloittamista. 29. Luvan saajan on pidettävä kirjaa laitoksen käyttö- ja päästötarkkailusta ja niihin liittyvistä mittauksista ja kalibroinnista, toiminnasta syntyvistä jätteistä ja ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin määräyksen 24 mukaiset asiat sekä kuitusuodattimen tarkkailu ja huolto ja öljynerotinten tarkkailu ja tyhjennykset. 30. Luvan saajan on raportoitava vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot toiminnasta ja sen päästöistä Pirkanmaan ELY-keskukselle. Raportissa, joka soveltuvin osin toimitetaan sähköisesti, on esitettävä seuraavat asiat: laitoksen vastuuhenkilön yhteystiedot

19 19 käytettyjen polttoaineiden laatu ja määrä energiantuotantoyksiköittäin energiantuotantoyksiköiden käyntiajat mittauksiin ja/tai polttoainetietoihin perustuvat kokonaispäästötiedot hiukkasista, rikkidioksidista, typenoksideista sekä hiilidioksidista(co 2foss ja CO 2bio ) toiminnasta syntyneen tuhkan ja muiden jätteiden määrä, laatu ja toimituspaikka jätevesien laatu ja määrä poikkeukselliset tilanteet ja niiden johdosta tehdyt toimet tiedot tehdyistä päästö- ja seurantamittauksista Raportoinnin perusteena olevat asiakirjat, kuten analyysitulokset, käyttöpäiväkirjat, häiriötulostukset ja muut mittaustulokset, kalibrointiraportit ja huoltotodistukset on säilytettävä vähintään viimeiseltä viideltä vuodelta viranomaisia varten. Kirjanpito jätteen lajista, määrästä ja toimituspaikasta on säilytettävä vähintään kuusi vuotta. 31. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava Tampereen seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Toiminnan lopettaminen 32. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma valvontaviranomaiselle vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että laitoksen toiminnasta, edellä asetetut lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toiminta on voimassa olevan asemakaavan mukaista. Lupamääräysten yleiset perustelut Uuden energiantuotantoyksikön toimintaan sovelletaan minimivaatimuksena Valtioneuvoston asetusta polttoaineteholtaan alle 50 MW energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista, koska hakemus on tullut vireille jälkeen. Laitoksen olemassa olevan energiantuotantoyksikön osalta

20 20 on määrätty tarkkailu ja päästömääräykset BAT-periaatteen mukaisesti. Muilta osin olemassa olevan kattilan osalta on otettu huomioon em. asetuksen siirtymäsäännökset. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1 7 Määräykset käytettävistä polttoaineista ja niiden laadusta sekä savukaasujen hiukkaspitoisuuksista on annettu ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ottaen huomioon, mitä hakemuksessa on esitetty ja valtioneuvoston asetuksessa polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (VNA 445/2010) jäljempänä PINO-asetus, on määrätty. Uuden energiantuotantoyksikön piipunkorkeus on annettu hakemuksen mukaisena. Piipun korkeus täyttää PINO-asetuksen 7 :ssä yli 20 MW:n energiantuotantoyksikölle annetun minimikorkeuden 40 metriä. Olemassa olevan energiantuotantoyksikön K1 piipun korkeus ei täytä tämänhetkisen lainsäädännön vaatimusta. PINO-asetuksen mukaan myös kattila K1 tarvitsee 40 metrisen piipun. Siksi on määrätty uusi piipunkorkeus vuoden 2018 alusta alkaen. Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus on määrätty valtioneuvoston asetuksen (689/2006) mukaisesti. Lupamääräykset 8 9 Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttimelutason L Aeq päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Laitoksen toiminnasta aiheutuvia päivä- ja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Laitoksen toiminnan muuttuessa on tarpeen selvittää melutilanne. Lupamääräykset Kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Sadevedet on johdettava niin, että ne eivät joudu tekemisiin edellä mainittujen haitallisten aineiden kanssa. Haitallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen viemäriin ja edelleen puhdistamolle voi aiheuttaa puhdistamolla toimintahäiriön ja vaikuttaa puhdistustulokseen. Tämän vuoksi jätevedet, joihin voi sekoittua öljyjä, on johdettava puhdistamolle öljynerotuskaivon kautta. Laitosalueelta ei saa joutua maastoon tai pintavesiin haitallisia aineita. Kertaluonteinen viemäriin johdettavien jätevesien tarkkailu on annettu, jotta voidaan varmistua, ettei viemäröitävistä vesistä ole haittaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle eikä viemäriverkostolle. Lupamääräykset Laitoksen toiminnassa syntyy jätteitä, jotka varastoidaan keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollista. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Vaarallisen jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että vaaralliset jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Poltossa syntyvät tuhkat luokitellaan jätteiksi. Jätelain etusijajärjestyksen mukaan jätteet tulisi ensisijaisesti

21 21 hyödyntää materiaalina. Toiminnasta syntyy tavanomaisesta poikkeavia jätteitä, kuten liimapitoisen puun poltossa syntyvää tuhkaa. Tavanomaisista poikkeavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on määrätty selvitettäväksi, mikäli jätteitä edelleen aiotaan toimittaa kaatopaikalle. Lupamääräykset Kiinteiden polttoaineiden varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua pölyhaittoja lähiympäristön asukkaille. Nestemäisten polttoaineiden ja kemikaalien varastointimääräykset on annettu maaperän ja pintavesien suojaamiseksi ja ottaen huomioon, ettei vahinkotapauksessakaan pääse haitallisia kemikaaleja viemäriin. Öljyisten vesien käsittelyn määräyksiä annettaessa on otettu huomioon, mitä PINO-asetuksessa on jätevedenpuhdistamolle johdettavan jäteveden hiilivetypitoisuudesta määrätty. Lupamääräykset Häiriö- ja poikkeustilanteita varten annetut määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja maaperän sekä pinta- ja pohjaveden suojelemiseksi. Lupamääräys 23 Ympäristöluvan saaja on velvollinen seuraamaan toimintansa eri osaalueiden, kuten kemikaalien, jäte- ja viemäripäästöjen ja ilmaan joutuvien päästöjen haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksia ja sitä kautta seurata parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Lupamääräykset Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Lain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailun ja päästöjen, jätteiden ja jätehuollon tarkkailusta. Valtioneuvoston asetuksessa polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksikköjen ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010) on säädetty eri tehoisille ja erilaisia polttoaineita käyttäville energiantuotantoyksiköille (kattiloille) tarkkailumääräykset, jotka ovat vähimmäisvaatimuksia luvanvaraiselle toiminnalle. Tarkkailumääräykset on annettu ko. asetuksen vaatimusta tiukempana, koska laitos sijaitsee taajamassa ja päästöjä tulee sen vuoksi tarkkailla riittävän usein. Hakija on määrätty osallistumaan Tampereen kaupungin ilmanlaaduntarkkailuun, koska toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Kaikki tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi sekä toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen riittävän yhteydenpidon turvaamiseksi. Luvan saajan on osallistuttava Tampereen ilmanlaadun yhteistarkkailuun omaa kuormitusosuuttaan vastaavasti erillisen sopimuksen mukaisesti. Lupamääräys 32 Ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä.