Akatemian etusivu > Ohjelmat ja yhteistyö > Akatemiaohjelmat > Päättyneet > FinNano > Tutkimushankkeet
|
|
- Armas Leo Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sivu 1/8 Akatemian etusivu > Ohjelmat ja yhteistyö > Akatemiaohjelmat > Päättyneet > FinNano > Tutkimushankkeet Tutkimushankkeet BIOTARGET-konsortio: Biologically guided nanoparticles - targeting, safety and imaging technology Nanopartikkelien kohdistaminen soluihin Konsortion johtaja: Jyrki Heino, Turun yliopisto (jyrki.heino(at)utu.fi) Muut jäsenet: Ralph-Johan Back, Åbo Akademi; Sirpa Jalkanen, Turun yliopisto; Mika Linden, Åbo Akademi. Nanoteknologian kehityksen odotetaan johtavan nopeaan kehitykseen lääketieteellisessä kuvantamisessa ja lääkkeiden kohdentamisessa. Samaan aikaan lisääntyy huolestuminen turvallisuusnäkökohdista. BIOTARGET-konsortion tavoitteena on kehittää piidioksidipohjaisia, biologisesti kohdistettuja nanopartikkeleita, joita voidaan käyttää lääkeaineen kuljettajina tai kohdistettaessa antigeenejä immunoresponsiivisiin soluihin (rokote). Samalla kehitetään uusia kuvantamismenetelmiä, joilla voidaan selvittää mihin nanopartikkelit elävien solujen ja kudoksen sisällä päätyvät. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on partikkeleiden biologisen turvallisuuden arviointi, ja yhtenä projektin tavoitteena on asettaa kriteereitä nanopartikkeleiden myrkyllisyydelle immuunisysteemitasolla ja yhden solun tasolla. Tutkimuksessa liitetään fluorisoivia yhdisteitä kovalenttisesti partikkeleihin tai vaihtoehtoisesti partikkeleissa oleviin huokosiin, minkä ansiosta partikkelit voidaan havaita biologisessa systeemin sisällä. Lääkeaineet (tulehdus- tai syöpälääke) liitetään ei-kovalenttisesti partikkelin huokosiin niiden kontrolloitua vapauttamista varten. Partikkelit ovat perustana uuden sukupolven lääkeainekantajille, joissa yhdistyy lääkeaineen kuljetus ja hiukkasten seuraaminen havainnollisesti. Solujen pintaproteiinien, reseptorien, ominaisuuksia käytetään hyväksi kohdistettaessa nanopartikkelit oikeisiin solutyyppeihin. Nanopartikkeleiden päätymistä ja kulkeutumista elävissä soluissa voidaan seurata konfokaalimikroskopialla (confocal microscopy). Tärkeä osa projektia on kehittää uusia ominaisuuksia nykyiseen mikroskopiaohjelmistoon. (Volyymi: euroa) FERNAND-konsortio: Nanodevices using functionality in ferroelectrics Ferrosähköistä funktionaalisuutta hyödyntävät nanokomponentit Konsortion johtaja: Marina Tjunina, Oulun yliopisto (marinat(at)ee.oulu.fi) Muut jäsenet: Markku Leskelä, Helsingin yliopisto; Risto Nieminen, Teknillinen korkeakoulu. Perovskiittirakenteisilla ferroelektrisillä (FE) materiaaleilla on monia mielenkiintoisia ominaisuuksia. Eri vaikutusten ja ominaisuuksien yhtäaikainen esiintyminen ja niiden voimakas riippuvuus lämpötilasta ja sähkökentästä tekee ferroelektreistä toiminnallisia ja älykkäitä materiaaleja. Yksikiteisessä tai keraamimuodossa olevien ferroelektrien toiminnallisuutta on hyödynnetty eri sovelluksissa ja joitain sovelluksia ohutkalvojen käytöstä on myös olemassa. Ohutkalvotekniikoiden kehittyessä on mahdollista edistyä myös nanoskaalan, ei-tasomaisten substraattien käytössä. Mallitusta käyttämällä on mahdollista löytää koosta riippuvia ferroelektrien uusia ominaisuuksia, jotka bulkkimuodoilta puuttuvat. Jos näitä nanokokoluokan ilmiöitä kyettäisiin tuottamaan konformaalisina kalvoina, mahdollisuudet uusien sovelluksien räätälöintiin olisivat olemassa. Tässä projektissa on tarkoituksena kehittää uusia nanolaitteita, jotka hyödyntävät ferroelektrisyyttä. Hanke kokoaa teoreettikkoja ja kokeellisia tutkijoita, fyysikkoja, kemistejä, materiaalitutkijoita ja elektroniikka insinöörejä. Monitieteellisyyden tuoman synergian avulla on mahdollista päästä lopputulokseen eli valmistaa monitoiminnallisia nanoskaalan ferroelektrisia systeemejä ja laitteita. (Volyymi: euroa) FUNANO-konsortio: Functional Nanoparticles and Devices Funktionaaliset nanopartikkelit ja -laitteet Konsortion johtaja: Jouko Korppi-Tommola, Jyväskylän yliopisto (ktommola(at)jyu.fi) Muut jäsenet: Konstantin Arutyunov, Jyväskylän yliopisto; Lauri Kettunen, Tampereen teknillinen yliopisto;
2 Sivu 2/8 Markku Leskelä, Helsingin yliopisto; Ilari Maasilta, Jyväskylän yliopisto; Matti Manninen, Jyväskylän yliopisto; Sorin Paraoanu, Jyväskylän yliopisto. Hanke keskittyy nanopartikkeleiden, nanosauvojen, kvanttipisteiden ja valmistettujen nanorakenteiden sähköisten-, optisten-, magneettisten- ja termisten ominaisuuksien tutkimukseen, hyödyntämällä vaativia kokeellisia ja teoreettisia menetelmiä. Perustutkimuksen haasteena ovat yksittäisten nanopartikkelien ominaisuudet sekä molekyylinanopartikkeli-, nanopartikkeli-nanopartikkeli- ja nanopartikkeli-johdepinta-vuorovaikutukset. Tutkimuskonsortiossa yhdistyy fysiikan, kemian ja tekniikan osaaminen. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää nanopartikkeleihin perustuvissa uusissa ja tunnetuissa käytännön sovellutuksissa, kuten aurinkokennot, näytöt, optoelektroniikan komponentit ja ilmaisimet. Teknologisena tavoitteena on kehittää ja testata nanopartikkeleihin perustuvia ja massatuotantoon soveltuvia menetelmiä; erityisesti väriaineaurinkokennojen ja keveiden näyttöjen sekä tummuvien pintojen valmistamiseksi taipuisalle alustalle. Nanotieteen kokeellisista menetelmistä hyödynnetään mm. pintojen hallittua atomitason kerrostamista, nanolitografiaa, mittauksia milli-kelvinien lämpötiloissa, mikro- ja nanokokoisten laitteiden sähkömagnetiikkaan liittyviä mittauksia, nanotason mikroskopiaa ja tunnelointispektroskopiaa sekä (elektronisiirtoprosessien tutkimiseksi) lasermittauksia femtosekuntien aikaskaalassa. Teoriaosuudessa toimitaan kahdella tasolla: 1) molekyyli- ja nanopartikkelitasolla hyödynnetään tiheysfuntionaalimenetelmiä, ja 2) mesoskooppisella tasolla kehitetään nanopartikkeleihin perustuvien systeemien sähkömagneettisia ominaisuuksia kuvaavia malleja. Hankkeella on käytettävissään merkittävä osuus paikallisen supertietokoneen kapasiteetista. (Volyymi: euroa) MEP-konsortio: Molecular electronics and nanoscale photonics Molekyylielektroniikka ja nanomittakaavan fotoniikka Konsortion johtaja: Päivi Törmä, Jyväskylän yliopisto (paivi.torma(at)vtt.fi) Muut jäsenet: Markus Ahlskog, Jyväskylän yliopisto; Hannu Häkkinen, Jyväskylän yliopisto; Matti Kaivola, Teknillinen korkeakoulu; Henrik Kunttu, Jyväskylän yliopisto; Maija Nissinen, Jyväskylän yliopisto; Mika Pettersson, Jyväskylän yliopisto. Projektin tavoitteena on ymmärtää yksittäisten makromolekyylien sekä metallinanorakenteiden ja supramolekyylien yhdistelmien sähköisiä ja optisia ominaisuuksia. Näytteet valmistetaan state-of-the-art nanovalmistusmenetelmillä ja kemiallista itsekokoavuutta hyödyntäen, ja ne mahdollistavat sähköisten ominaisuuksien tutkimisen yksittäismolekyylitasolla. Optisia lähikenttätekniikoita ja pintaplasmoni-polaritoneja käytetään optiseen manipulointiin ja havainnointiin, esimerkiksi Raman spektroskopiaa hyödyntäen, ja tämä mahdollistaa alle valon aallonpituuden olevan paikkaresoluution. Tavoitteena on ymmärtää, yhdistämällä sekä optisia että sähköisiä mittauksia ja teoriaa, 1) hiilinanoputkien ja makromolekyylien virityksiä ja energiansiirtoa, 2) yksittäisten molekyylien tuottamaa optisen lähi- ja kaukokentän kytkentää, sekä optisten viritysten kytkentää elektronisiin (esimerkiksi varauksenkuljetus) ominaisuuksiin, 3) yksittäisten molekyylien ja metallin kontaktien ominaisuuksia, ja 4) uusia tapoja käyttää supramolekyylien itsekokoavuutta näytteiden valmistuksessa. (Volyymi: euroa) NANOFUSED-konsortio: Nanopatterned, Functional Surfaces by Design Nanostrukturerade funktionella ytor via design Konsortion johtaja: Mika Linden, Åbo Akademi (mlinden(at)abo.fi) Muut jäsenet: Sami Areva, Turun yliopisto; Tuula Pakkanen, Joensuun yliopisto; Ronald Österbacka, Åbo Akademi. Hankkeessa tutkitaan uusia nanorakenteisia, funktionaalisia, meso- ja makrohuokoisia TiO2-ohutkalvoja, joiden rakentumista ohjaa supramolekulaarinen itsejärjestyminen. TiO2 on eräs tärkeimmistä transitiometallioksideista liittyen sen käyttökelpoisuuteen eri sovelluksissa: se on puolijohde eli soveltuu elektronien johteeksi fotokemiallisissa sovelluksissa, se on hyvä katalyyttinen hapetin, ja se on osoittanut hyviä osteokonduktiivisia ominaisuuksia käytettäessä luuimplanttien päällysteenä. Hankkeen päämääränä on hyödyntää näitä uusia ohutkalvoja muutamissa sovelluksissa,
3 Sivu 3/8 erityisenä kohteena optoelektroniikka ja biomateriaalit, joissa kalvon rakenne ja toiminta ovat tulosta molekyylien optimointi- ja suunnitteluprosessista. Projekti tuo yhteen neljä ryhmää, joiden osaamialueet yhdessä kattavat tarvittavan alueen uusien nanolaitteiden kehittämiseksi: synteesi, karakterisointi, toiminnallisuus ja sovelluspuoli. Lähestymistapa on tieteidenvälinen sisältäen kemiaa, fysiikkaa, tekniikkaa ja biotekniikkaa. Projekti tuo yhteiseen käyttöön materiaalien karakterisointiin soveltuvan laajan laitekannan, jota tarvitaan, koska tarkoituksena on siirtyä perinteisestä kokeiluihin perustuvasta lähestymisestä uuteen, rationaalisiin konsepteihin perustuvaan materiaalien suunnitteluun. (Volyymi: euroa) NANOHEALTH-konsortio: Engineered Nanoparticles: Synthesis, Characterization, Exposure and Health Hazards Nanopartikkeleiden tuotto, karakterisointi, altistuminen ja terveyshaitat Konsortion johtaja: Kai Savolainen, Työterveyslaitos (kai.savolainen(at)ttl.fi) Muut jäsenet: Harri Alenius, Työterveyslaitos; Kaarle Hämeri, Työterveyslaitos; Jorma Joutsensaari, Kuopion yliopisto; Hannu Norppa, Työterveyslaitos; Pertti Pasanen, Kuopion yliopisto. Nanoteknologia on nopeasti kasvava osaamisalue, joka tuottaa jatkuvasti innovatiivisia ratkaisuja sovellettavaksi useilla eri teollisuuden aloilla. Tämänhetkinen nanoteknologiaan liittyvä huoli ja haaste on, että nanopartikkeleiden mahdollisista terveysvaikutuksista ei tiedetä tarpeeksi. Menestyksellinen nanoteknologiaan ja nanopartikkeleihin perustuvien innovaatioiden ja tuotannollisen toiminnan edellytys on, että käytettävien nanopartikkeleiden turvallisuus varmistetaan tasokkaalla toksikologian ja turvallisuuden tutkimuksella. Tutkimushankkeen tavoite on syntetisoida ja luonnehtia työympäristön kannalta tärkeitä nanopartikkeleita sekä arvioida niille altistumista ja altistumisen aiheuttamia terveysvaikutuksia. Hanke koostuu neljästä osahankkeesta: 1) nanopartikkeleiden tuotto, luonnehdinta ja käyttäytyminen eri olosuhteissa, 2) nanopartikkeleille altistuminen ja hengitysteiden fysiologiset vasteet, 3) nanopartikkeleiden aiheuttama keuhkotulehdus ja sen mekanismit, ja 4) nanopartikkeleiden genotoksiset vaikutukset. Altistuminen partikkeleille arvioidaan laboratoriossa ja työympäristössä. Partikkeleista määritetään niiden kokojakauma, pinta-ala ja - aktiivisuus sekä taipumus agglomeroitua. Nanopartikkeleiden aiheuttamat fysiologiset hengitystievasteet sekä tulehdusvaste ja sen mekanismit tutkitaan in vivo ja in vitro. Nanopartikkeleiden genotoksisuus ja interaktiot DNA:n kanssa tutkitaan sytogeneettisin ja kemiallis-analyyttisin menetelmin. (Volyymi: euroa) NANOTOMO-konsortio: Mechanical Properties of Nanostructures Nanorakenteiden mekaaniset ominaisuudet Konsortion johtaja: Roman Nowak, Teknillinen korkeakoulu (rnowak(at)cc.hut.fi) Muut jäsenet: Juhani Keinonen, Helsingin yliopisto; Ari Lehto, Teknillinen korkeakoulu; Kai Nordlund, Helsingin yliopisto; Markus Pessa, Tampereen teknillinen yliopisto. NANOTOMO-projektissa tutkitaan nanorakenteiden mekaanisia ominaisuuksia. Tämä aihe on sekä tieteelliseltä kannalta kiehtova että modernien teknologisten sovellusten kannalta tärkeä. Tällä hetkellä nanorakenteiden mekaanisten ominaisuuksien karakterisoinnissa ovat ongelmana systemaattisen kokeellisen lähestymistavan ja nanomekaanisten testausmenetelmien puute. NANOTOMO edistää nanorakenteiden fysiikan ja teknologian ymmärtämistä yhdistämällä tieteelliset lähestymistavat: (i) nanoindentaatiotekniikka, (ii) molekyylisuihkuepitaksia, (iii) erilaiset optiset-, ionisuihku- ja muut menetelmät. Valittu lähestymistapa avaa mahdollisuuksia tutkia nanotason ja mesoskooppisen tason ilmiäitä, joissa rakenteiden mekaanista käyttäytymisen määräävät vuorovaikutukset, jotka voidaan ymmärtää vain ottamalla huomioon materian kvanttimekaaninen luonne. Projektin odotetaan tuovan perustavanlaatuista tietoa nanorakenteisten materiaalien mekaanisesta käyttäytymisestä ja johtavan kontrolloidussa olosuhteissa tapahtuvan atomitason nukleaation sekä mikrorakenteiden ja rajapintailmiöiden ominaisuuksien laajaan ymmärtämiseen. Lisäksi hankkeessa luodaan tietämystä rakenteellisten, mekaanisten, optisten ja sähköisten ominaisuuksien keskinäisistä suhteista matalissa dimensioissa (0-D, 1-D ja 2-D). Painopiste on nanorakenteiden elastisissa ja plastisissa ominaisuuksissa, vaurioiden syntymisessä ja dynamiikassa sekä paineen aiheuttamissa olomuodon muutoksissa. Muutokset näissä nanorakenteiden mekaanisissa ominaisuuksissa vaikuttavat vuorostaan
4 Sivu 4/8 optisiin ja sähköisiin ominaisuuksiin, joita tutkitaan yksityiskohtaisesti. (Volyymi: euroa) OPNA-konsortio: Optical and Surface Properties of Nanoparticles Nanohiukkasten optiset ja pintaominaisuudet Konsortion johtaja: Markku Räsänen, Helsingin yliopisto (markku.rasanen(at)helsinki.fi) Muut jäsenet: Juhani Keinonen, Helsingin yliopisto; Markku Kulmala, Helsingin yliopisto; Ari Laaksonen, Kuopion yliopisto; Jouko Lahtinen, Teknillinen korkeakoulu; Ari Lehto, Teknillinen korkeakoulu; Kai Nordlund, Helsingin yliopisto; Sergey Novikov, Teknillinen korkeakoulu; Dage Sundholm, Helsingin yliopisto. Hankkeessa tutkitaan nanopartikkelien optisia ja kemiallisia ominaisuuksia ja se kohdistuu toisiaan lähellä oleviin aiheisiin: (1) perinteisellä piiteknologialla tuotettuun nanofotoniikkaan ja (2) nanoaerosolien optisiin, pinta- ja kemiallisiin ominaisuuksiin. Työt ovat ajankohtaisia optoelektroniikassa ja ilmakehän ilmiöiden ymmärtämisessä. Aerosolipartikkeleita tutkitaan kaasufaasissa ja molempia nanohiukkasia tutkitaan vangitsemalla ne kiinteisiin ympäristöihin, missä liittymäalueen ominaisuudet ovat tärkeitä. Tämä yhdistää valitut kohteet. Tutkimusta suunnataan nanohiukkasten fysikaalisten ja kemiallisten perusteiden selvittämiseen, tavoitteena uusien sovellusten löytyminen. Uskomme, että hanke luo perustaa optisen kommunikaation ja optisen laskennan vallankumoukselle mm. komponenttien koon pienentämisessä ja kestävyyden lisäämisessä. Useat ilmakehän kemialliset ja fysikaaliset ilmiöt tapahtuvat aerosolien pinnoilla valon vaikutuksesta. On huomattava, että pintakerroksen merkitys kasvaa hiukkasten koon pienentyessä, sillä kerroksen tilavuuden suhteellinen osuus kasvaa. Hankkeessa keskitytään nanohiukkasten pintakerrosten ominaisuuksiin. Keskeisiä hankkeessa ovat mm. seuraavat kohteet: (1) nanohiukkasia sisältävien optisten ja valoa emittoivien materiaalien valmistus ja niiden rakenteiden järjestäytymisen ja kiteisyyden hallinta käyttäen termistä tai laserpäästöä, (2) em. materiaalien valoemission, optisen vahvistuksen ja optisten ominaisuuksien, kuten aallonpituusselektiivisen aalto-ohjauksen, tutkiminen, (3) kiinteään väliaineeseen vangittujen nanopartikkelien paineeseen perustuvan optisen muistin konstruoiminen, (4) sekä kaasufaasissa että kiinteään tilaan vangittujen aerosolihiukkasten optisten, pintaominaisuuksien, kasvun, kemiallisten ja valokemiallisten ominaisuuksien selvittäminen. Kokeellisten tulosten atomitason ymmärtämiseksi käytetään laskennallisia menetelmiä. (Volyymi: euroa) PEPBI-konsortio: Enhanced therapeutic effects via intelligent peptide-loaded nanoparticles Peptidien terapeuttisen vaikutuksen tehostaminen nanopartikkelien avulla Konsortion johtaja: Kristiina Järvinen, Kuopion yliopisto (kristiina.jarvinen(at)uku.fi) Muut jäsenet: Karl-Heinz Herzig, Kuopion yliopisto; Jorma Joutsensaari, Kuopion yliopisto; Vesa-Pekka Lehto, Turun yliopisto. Tutkimuksen yleinen tavoite on lisätä terapeuttisten peptidien hoitovastetta annostelemalla ne nanopartikkeleissa. Nanopartikkelit voidaan annostella injektioina tai muiden antoreittien kautta. Peptidejä sisältävät nanopartikkelit valmistetaan biohajoavasta polymeeristä (polymaitohappo, kitosaani ja niiden johdannaiset) tai huokoisesta piistä. Mallipeptidit työssä ovat leptiini, insuliini, greliinin antagonistit, oreksiini, glukagonin kaltainen peptidi-1, kolekystokiniini ja peptidi YY. Nämä peptidit vaikuttavat ruokahaluun, joten niitä sisältävien nanopartikkelien terapeuttinen vaste voidaan tutkia eläimillä fysiologisilla mittauksilla ja seuraamalla eläinten käyttäytymistä. Tutkimuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ovat 1) Kehittää uusia aerosolimenetelmiä peptidejä sisältävien suun kautta tai injektiona annettavien nanopartikkelien valmistukseen. 2) Kehittää menetelmiä, joiden avulla huokoisesta piistä voidaan valmistaa peptidejä sisältäviä suun kautta tai injektiona annettavia nanopartikkeleita. 3) Tutkia peptidejä sisältävien nanopartikkelien vaikutus fysiologisiin suureisiin eläimillä ja eläinten käyttäytymiseen. Biohajoavia nanopartikkeleita voidaan käyttää lääkeaineiden kohdentamiseen ja lääkeaineiden vapautumisnopeuden säätelyyn. Terapeuttiset nanopartikkelit ovat pieniä (tyypillisesti nm) kiinteitä valmisteita, joissa lääkeaine on sekoittunut kantajaainematriksiin tai adsorboitunut kantaja-aineen pinnalle. Kun nanopartikkelit valmistetaan huokoisesta piistä, lääkeaine on huokosissa, joiden halkaisijaa (2-50 nm) ja pintaominaisuuksia voidaan vaihdella. Nanopartikkelit lisäävät lääkeaineiden biologista hyväksikäytettävyyttä esimerkiksi hidastamalla lääkeaineen hajoamista biologisissa nesteissä ja
5 Sivu 5/8 parantamalla lääkeaineiden biofarmaseuttisia ominaisuuksia. Lääkeaineita sisältävät nanopartikkelit voidaan annostella injektioina tai muiden antoreittien kautta. Nanopartikkelit voivat läpäistä myös veriaivoesteen. Tässä työssä peptidejä sisältävät nanopartikkelit valmistetaan polymaitohaposta, kitosaanista ja niiden johdannaisista tai huokoisesta piistä. Nanopartikkelit valmistetaan polymeereistä perinteisillä menetelmillä (nanosaostus, kaksoisemulsiomenetelmä, koaservaatio) ja uusilla aerosolimenetelmillä. Lisäksi kehitetään uusia menetelmiä, joiden avulla huokoisesta piistä voidaan valmistaa peptidejä sisältäviä nanopartikkeleita. Huokosten koko säädetään lääkeaineen molekyylikoon mukaan ja peptidit adsorboidaan huokoisiin erilaisista nesteistä. Perinteisten menetelmien haittoina ovat peptidien mahdollinen denaturoituminen valmistuksen aikana ja huono kapselointitehokkuus. Hankkeessa kehitettävien uusien menetelmien avulla pyritään ratkaisemaan em. ongelmat. Peptidejä sisältävien nanopartikkelien terapeuttinen teho tutkitaan in vivo. (Volyymi: euroa) TRANSPOLY-konsortio: Multiscale Modelling of Biopolymer Translocation Through Nanopores Moniskaalamallinnus biopolymeerien translokaatiolle nanoskooppisten huokosten läpi Konsortion johtaja: Tapio Ala-Nissilä, Teknillinen korkeakoulu (Tapio.Ala-Nissila(at)tkk.fi) Muut jäsenet: Mikko Karttunen, Tampereen teknillinen yliopisto; Riku Linna, Teknillinen korkeakoulu; Ilpo Vattulainen, Tampereen teknillinen yliopisto. Biopolymeerien translokaatio eli kulkeutuminen nanoskooppisten huokosten läpi on tällä hetkellä eräs tärkeimmistä biologisen fysiikan ja kemian ongelmista. Sillä on välittömiä teknisiä sovelluksia mm. molekyylien suodatuksessa, proteiinien kulkeutumisessa solukalvojen läpi, virusinjektoinnissa lääketieteellisiä solutason sovelluksia varten sekä erityisesti DNA- ja RNA-molekyylien sekvennoinnissa. Uusimmat teoreettiset laskelmat ovat selvittäneet, miten translokaatioprosessi riippuu biopolymeerien perusrakenteesta, mutta prosessin yksityiskohtia ei vielä ymmärretä kovin hyvin. Tämä pätee erityisesti silloin, kun tarkastellaan erilaisten vuorovaikutusten ja epätasapainoilmiöiden vaikutusta translokaation dynamiikkaan. Erityisesti biologisissa systeemeissä tiedetään, että translokaatiota voi tapahtua solukalvon läpi ilman proteiineja tai niiden avustamina. Näiden prosessien mikroskooppista luonnetta ei juurikaan ymmärretä. Translokaatioon liittyy joissain tapauksissa huokosten muodostumista solukalvon pinnalla, jonka seurauksena erilaiset biomolekyylit voivat kulkeutua tehokkaasti kalvon läpi. Tähänkään ilmiöön liittyviä yksityiskohtia ei tunneta hyvin. Tässä projektissa on tarkoitus tehdä biopolymeerien ja niiden karkeistettujen mallien translokaation monimittakaavaista tutkimusta. Mallinnus lähtee liikkeelle atomitason simulaatiomalleista sekä kiinteän aineen huokosille kuten hiilinanoputkille että biologisille huokosille solukalvoissa, joiden läpi proteiinit ja DNA voivat kulkeutua. Näistä atomitason malleista tullaan johtamaan efektiiviset vuorovaikutukset karkeistetuille malleille, joilla voidaan tarkastella suurempia aika- ja mittaskaaloja. Erityisesti tarkoitus on ottaa huomioon tärkeät hydrodynaamiset ja muut efektiiviset vuorovaikutukset kaikilla mahdollisilla mallinnustasoilla. (Volyymi: euroa) Edellisten konsortiohankkeiden rahoituskausi päättyy ****************************** KANSAINVÄLISET YHTEISHANKKEET: ****************************** Thermal effects in nanoscale superconducting junctions Nanojäähdytin (NANOFRIDGE) Akatemian rahoittama suomalaisosallistuja: Jukka Pekola, Teknillinen korkeakoulu (jukka.pekola(at)hut.fi) Muut osallistujat (ei Suomen Akatemian rahoituksella): Hervé Courtois, CRTBT-CNRS, Grenoble, Ranska (konsortion johtaja); Francesco Giazotto, NEST and SNS, Pisa, Italia; Teun Klapwijk, TU Delft, Hollanti.
6 Sivu 6/8 Nanojäähdytin-projektissa tutkitaan fysikaalista systeemiä jossa materiaalia voidaan jäähdyttää aina 0.01 K lämpötilaan ajamalla sähkövirtaa sen läpi. Tämän tulisi olla mahdollista, jos virrantiheys on riittävä ja jäähdytettävä kappale on pieni: nämä molemmat ominaisuudet ovat tyypillisiä nanorakenteille. Tutkimme normaalimetalli-suprajohde -hybridilaitteiden termisiä ominaisuuksia erityisesti epätasapaino-olosuhteissa. Viimeaikaiset edistysaskeleet ei-paikallisesta Andreevheijastuksesta ja puolimetallipohjaiset tunneliliitokset ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia tälle alalle niin perustutkimuksen kuin sovellutustenkin kannalta. Tutkimme nanoelektroniikkaan liittyviä perusilmiöitä hyvin matalissa lämpötiloissa kuten vaihekoherenssia. Tässä projektissa käytetään innovatiivisia materiaaleja ja optimoituja geometrioita, kehitetään teoreettisia malleja elektronisten epätasapainoilmiöiden kuvaamiseksi nanoskaalassa ja tehdään paikallisia täsmämittauksia epätasapainojakaumien määrittämiseksi. Hanke kuuluu ERA-NET-konsortion NanoSci-ERA (ks. yhteishaussaan (NanoSci-ERA Transnational Call for Collaborative Proposals 2006) vuonna 2006 rahoittamiin hankkeisiin. Suomen Akatemia on osallistujana NanoSci-ERA-hankkeessa ja FinNano-tutkimusohjelma osoitti rahoitusta vuoden 2006 yhteishakuun. (Hankkeen kokonaisrahoitus euroa, josta Akatemian osuus euroa) Optical Investigations of Novel Carbon Nanohybrid Material - NanoBuds (Fullerene Functionalized Carbon Nanotubes) Hiilen nanonuppujen optiset ominaisuudet Akatemian rahoittama suomalaisosallistuja: Esko Kauppinen, Teknillinen korkeakoulu (esko.kauppinen(at)vtt.fi) Toinen osallistuja, Venäjän perustutkimusrahaston rahoituksella: Elena Obraztsova, Natural Sciences Center of General Physics Institute, Russian Academy of Sciences, Venäjä. Tässä hankkeessa tutkitaan prof. Kauppisen ryhmän keksimän uuden hiilen nanomateriaalin - hiilen nanonuput (nanobuds) - optisia ominaisuuksia ja kehitetään niiden optisia sovelluksia. Lisäksi kehitetään optisia in-situ menetelmiä nanonuppujen karakterisoimiseksi. Vertailumateriaalina käytetään hiilen nanoherneitä (peabods). Yhteishanke on rahoitettu Suomen Akatemian ja Venäjän perustutkimusrahaston (RFBR) yhteisessä haussa optisen materiaalitutkimuksen alalla vuonna Hanke on sittemmin liitetty FinNano-tutkimusohjelmaan. (Akatemian rahoitus: euroa) Optical investigation of the structure and dynamics of functional nanomaterials Funktionaalisten nanomateriaalien rakenteiden ja dynamiikan optinen tutkimus Akatemian rahoittama suomalaisosallistuja: Helge Lemmetyinen, Tampereen teknillinen yliopisto (helge.lemmetyinen(at)tut.fi) Toinen osallistuja, Venäjän perustutkimusrahaston rahoituksella: Michael G. Kuzmin, Moscow State University, Venäjä. Tutkimushanke on jatkoa kromoforisten yhdisteiden ja materiaalin optisen tutkimusen alalla tehdylle yhteistyölle. Tavoitteena on suunnitella järjestäytyneitä kiinteitä molekulaarisia nanorakenteita, joilla on sellaisia haluttuja toimintoja kuten valoenergian kerääminen sekä energian ja varauksen siirtokyky. Erityinen huomio kohdistuu funktionaalisten yhdisteiden valokemiallisiin ja -fysikaalisiin ominaisuuksiin liuoksissa sekä epäjärjestäyneissä ja hyvin organisoituneissa kiinteissä molekyylikalvoissa. Materiaalien ominaisuuksia tutkitaan käyttäen optisen spektroskopian tarjoamia tutkimusvälineitä, erityisesti femtosekuntiluokan absorptio- ja emissiomenetelmiä. Tutkimuksen tulokset kehittävät nanotieteitä yleensä ja samalla pyritään löytämään mahdollisuuksia soveltaa tuloksia molekulaarisen nanolaitteiden nopeasti kasvan kentällä. Hankkeen tutkimusryhmät koostuvat neljästä supramolekulaarisen valokemian alalla
7 Sivu 7/8 toimivasta tutkimusryhmästä: Materiaalikemian tutkimusryhmä Tampereen teknillisestä yliopistosta (hankkeen koordinaattori prof. Helge Lemmetyinen), Moskovan valtionyliopiston valokemian laboratorio (prof. Michael Kuzmin) sekä Venäjän Tiedeakatemian Kemiallisen kinetiikan ja reaktioiden instituutti (prof. Victor Plyusnin) ja Yleisen fysiikan instituutti (Dr. Alexander Alekseev). Yhteishanke on rahoitettu Suomen Akatemian ja Venäjän perustutkimusrahaston (RFBR) yhteisessä haussa optisen materiaalitutkimuksen alalla vuonna Hanke on sittemmin liitetty FinNano-tutkimusohjelmaan. (Akatemian rahoitus euroa) Optical properties of GaN and GaAsN nano- and microstructures in terahertz spectral range GaN ja GaAsN nano- ja mikrorakenteiden optiset ominaisuudet THz-alueella Akatemian rahoittama suomalaisosallistuja: Harri Lipsanen, Teknillinen korkeakoulu (harri.lipsanen(at)tkk.fi) Toinen osallistuja, Venäjän perustutkimusrahaston rahoituksella: Dmitry A. Firsov, Saint-Petersburg State Technical University, Venäjä. Projektin tavoite liittyy puolijohderakenteiden fysiikkaan terahertsialueella (THz, aallonpituus mikrometriä). Hankkeessa tutkitaan kokeellisesti ja teoreettisesti THz-alueen säteilyn vuorovaikutusta puolijohteiden heterorakenteiden vapaiden varausten ja epäpuhtauskeskusten kanssa. Näitä rakenteita voidaan käyttää kinteän olomuodon THz-laserien valmistukseen. Sovellutuksia on mm. materiaalitutkimuksessa, ympäristön monitoroinnissa, lääketieteellisessä kuvantamisessa, tietoliikentessä yms. Tutkittavat puolijohderakenteet perustuvat GaN ja GaAsN - rakenteisiin. Hankkeen lopussa pyritään demonstroimaan hankkeessa kehitettyjä THz-resonaattoreita rakenteiden stimuloituun emissioon THz-alueella. Yhteishanke on rahoitettu Suomen Akatemian ja Venäjän perustutkimusrahaston (RFBR) yhteisessä haussa optisen materiaalitutkimuksen alalla vuonna Hanke on sittemmin liitetty FinNano-tutkimusohjelmaan. (Akatemian rahoitus euroa) Optical properties of metallic metamaterials Metallisten metamateriaalien optiset ominaisuudet Akatemian rahoittama suomalaisosallistuja: Sergei Tretyakov, Teknillinen korkeakoulu (sergei.tretyakov(at)tkk.fi) Toinen osallistuja, Venäjän perustutkimusrahaston rahoituksella: Vyacheslav V. Popov, Saratov Institute of radiotechnics and electronics, Russian Academy of Sciences, Venäjä. Tutkimusprojektin tavoitteena on tutkia valon ja plasmonivärähtelyjen keskinäisvaikutusta nanoreikiä sisältävissä metallirakenteissa. Tavoitteena on aikaansaada ali-aaltoresoluutio (sub-wavelength resolution) nk. täydellisen linssin (superlinssin) avulla soveltaen rakennetta havainnointi- ja kuvantamislaitteissa. Tiettyjen metallien nanoreikiin keskittyneiden plasmonivärähtelyiden ("puuttuvat" plasmonivärähtelyt) kentänvahvistuskerroin on noin 150 eli paljon suurempi kuin nanokappaleissa tapahtuvien värähtelyjen vahvistuskerroin. Suunniteltu superlinssi koostuu kahdesta dielektrisellä aineella erotetusta nanoreikiä sisältävästä metallikerroksesta. Suuri kentänvahvistuskerroin ja reikien tiivis asettelu mahdollistavat kohteiden kuvantamisen tarkkuudella, jonka määrää aallonpituutta paljon pienempi reikien periodi. Tarkoituksena on tutkia nanoreikien ja pinta-aaltomuotojen keskinäisvaikutusta, sekä löytää optimiedellytykset aliaaltoresoluutiolle. Analyyttisinä metodeina käytetään nanoreikiä sisältävien kerrosten homogenisointia, numeerista monikerrossirontaan perustuvaa Korringa-Kohn-Rostoker metodia, sekä integraaliyhtälömenetelmää. Ongelma, jossa nanoreikiä sisältävää kerrosta herätetään kerrosta lähellä sijaitsevalla pienellä lähteellä, ratkaistaan. Nanoreikiin keskittyneiden plasmonivärähtelyiden ja pinta-aaltomuotojen keskinäisvaikutusta tutkitaan tarkoituksena toteuttaa aliaaltoresoluutio lähteestä aallonpituuden suuruusluokkaa olevilla etäisyyksillä. Käytännön näkökulmasta tutkimusprojektin toteutuminen johtaa uuden optisen superlinssin suunnitteluun. Suunniteltu superlinssi mahdollistaa vähintään lambda/5 resoluution vähintään aallonpituuden etäisyydellä lähteestä, löytäen sovelluskohteita monissa
8 Sivu 8/8 nanoteknologian sovelluksissa kuten biosensoreissa ja valolitografiassa. Yhteishanke on rahoitettu Suomen Akatemian ja Venäjän perustutkimusrahaston (RFBR) yhteisessä haussa optisen materiaalitutkimuksen alalla vuonna Hanke on sittemmin liitetty FinNano-tutkimusohjelmaan. (Akatemian rahoitus euroa) ** Kansainväliset yhteishankkeet päättyvät Viimeksi muokattu Ohjelman etusivu Hankkeet Tapahtumat Materiaalit Ohjelmaryhmä Linkkejä Lisätietoja päättyneistä ohjelmista voi tilata Suomen Akatemian ohjelmayksiköstä.
Suomen Akatemian Nanotieteen tutkimusohjelma 2006-2010. 05-2007 Suomen Akatemia / PEA 1
Suomen Akatemian Nanotieteen tutkimusohjelma 2006-2010 05-2007 Suomen Akatemia / PEA 1 FinNano - nanotieteen tutkimusohjelma Tutkimusohjelma luo uutta tietoa nanotieteen alalla korostaen tieteidenvälistä
LisätiedotNanotieteen. tutkimusohjelma. Suomen Akatemian. tutkimusohjelma. FinNano 2006 2010
Suomen Akatemian tutkimuohjelma FinNano 2006 2010 Nanotieteen tutkimuohjelma Nanotieteen tutkimuohjelma 2006 2010 FinNano lyhyeti Nanomittakaavaiten ilmiöiden ja rakenteiden tutkimien tautalla on paiti
LisätiedotNanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012
Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan
LisätiedotNanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa
Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Marjo Yliperttula 1,3 ja Arto Urtti 1,2 1 Farmaseuttisten biotieteiden osasto, Lääketutkimuksen keskus, Farmasian tiedekunta, Helsingin Yliopisto, Helsinki;
LisätiedotNanotieteestä nanoteknologiaan
AMROY RESEARCH CENTER DEEP SEA ENGINEERING OY Nanotieteestä nanoteknologiaan Pasi Keinänen PhD Candidate, NSC Founder, Nanolab Systems Oy Founder & Chairman, Amroy Europe Oy Founder & Chairman, Deep Sea
LisätiedotEnergiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18
Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki
LisätiedotTämä teksti on lyhennelmä Suomalaisen
Älykkäät ja toiminalliset hydrogeelinanokuidut ja -nanopartikkelit Janne Ruokolainen Tämä teksti on lyhennelmä Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän tiedepalkinnon jakotilaisuudessa pitämästäni esitelmästä
LisätiedotNanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma
Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanomateriaalit suomalaisissa työpaikoissa hyödyt ja haasteet Kai Savolainen Työterveyslaitos, Helsinki, 4.11.2015 2000-luku: Nanoteknologian sovellukset
LisätiedotKESKI-SUOMI KOHTI KIERTOTALOUTTA 2018
KESKI-SUOMI KOHTI KIERTOTALOUTTA 2018 7.2.2017 Jyväskylä Virva Kinnunen Mikä ihmeen nanopartikkeli? Nano: 1 nm = 10-9 m Nanopartikkeli: Partikkeli, jonka vähintään yksi dimensio 1 100 nm Luonnollisista
LisätiedotModerniOptiikka. InFotonics Center Joensuu
ModerniOptiikka InFotonics Center Joensuu Joensuun Tiedepuistossa sijaitseva InFotonics Center on fotoniikan ja informaatioteknologian yhdistävä kansainvälisen tason tutkimus- ja yrityspalvelukeskus. Osaamisen
LisätiedotNanomateriaalien vaikutus tulevaisuuden jätteenkäsittelyyn ja materiaalikierrätykseen. Niina Nieminen Teknologiakeskus KETEK Oy
Nanomateriaalien vaikutus tulevaisuuden jätteenkäsittelyyn ja materiaalikierrätykseen Niina Nieminen Teknologiakeskus KETEK Oy EKOKEM 35 vuotta- juhlaseminaari 6.6.2014 Teknologiakeskus KETEK Oy Tutkimus
LisätiedotStanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ
Stanislav Rusak 6.4.2009 CASIMIRIN ILMIÖ Johdanto Mistä on kyse? Mistä johtuu? Miten havaitaan? Sovelluksia Casimirin ilmiö Yksinkertaisimmillaan: Kahden tyhjiössä lähekkäin sijaitsevan metallilevyn välille
LisätiedotKokonaisvaltainen toksisuusarviointi: Elintarvikkeet ja elintarvikekontaktimateriaalit
BioSafe Simple Solutions for Complex Matters Kokonaisvaltainen toksisuusarviointi: Elintarvikkeet ja elintarvikekontaktimateriaalit Ulla Honkalampi Toimitus- ja laboratorionjohtaja Elintarviketoksisuus:
LisätiedotEU FP7 projekti NanoDevice
EU FP7 projekti NanoDevice Suomalaisen PK yrityksen näkökulma Ville Niemelä Tuotekehityspäällikkö Dekati Oy Dekati oy Spin-off Tampereen Teknillisestä Yliopistosta (TTY) Perustettu 1994, kotipaikka Tampere
LisätiedotFotoniikan ja mittaustekniikan opintosuunta Juha Saarela
Fotoniikan ja mittaustekniikan opintosuunta 10.9.2018 Juha Saarela Fotoniikan ja mittaustekniikan opintosuunnan moduuli 521124S Anturit ja mittausmenetelmät 5 op 521096S Mittausjärjestelmät 5 op 521097S
LisätiedotVirukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia
Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia Mauri Kostiainen Molekyylimateriaalit-ryhmä Teknillisen fysiikan osasto Aalto-yliopisto Virukset materiaaleina Virus on isäntäsolussa
LisätiedotNanopinnoitetutkimus Suomessa - päivän teemaan sopivia poimintoja
Nanopinnoitetutkimus Suomessa - päivän teemaan sopivia poimintoja Nanopinnoitteita koneenrakentajille Tampere 8.4.2010 Juha Kauppinen, Miktech Oy Mikkelin seudun Osaamiskeskus, Nanoteknologian klusteri
LisätiedotNanolla paremmaksi lisäarvoa tuotteisiin nanoteknologialla
Nanolla paremmaksi lisäarvoa tuotteisiin nanoteknologialla 4.3.2013 Mika Koskenvuori, Ohjelmajohtaja mika.koskenvuori@culminatum.fi +358 50 59 454 59 www.nanobusiness.fi Nanoteknologian klusteriohjelma
LisätiedotMateriaalifysiikkaa antimaterialla. Filip Tuomisto Teknillisen fysiikan laitos Aalto-yliopisto
Materiaalifysiikkaa antimaterialla Filip Tuomisto Teknillisen fysiikan laitos Aalto-yliopisto Miksi aine on sellaista kuin se on? Materiaalien atomitason rakenne Kokeelliset tutkimusmenetelmät Positroniannihilaatiospektroskopia
LisätiedotNanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015
Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Miksi Nanoturvallisuus-teema? Teollisten nanomateriaalien tekniikkapotentiaali
LisätiedotIntegrointialgoritmit molekyylidynamiikassa
Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria
HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin
LisätiedotKorkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT
Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT 2 OPTICAL MEASUREMENT TECHNOLOGIES TEAM Kuopio, Technopolis Key research area: Development
LisätiedotNanomateriaalit jätteissä. Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy
Nanomateriaalit jätteissä Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy Lujitemuovipäivät 14.11.2013 Teknologiakeskus KETEK Oy Tutkimus ja tuotekehitys Analyysi- ja testauspalvelut Aluekehityspalvelut
LisätiedotFysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista
Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista "Perhaps a thing is simple if you can describe it fully in several different ways without immediately knowing that you are describing the same thing."
LisätiedotNanomateriaalien mahdollisuudet ja riskit Näkökohtia, muutoksia vuoden 2008 jälkeen?
Nanomateriaalien mahdollisuudet ja riskit Näkökohtia, muutoksia vuoden 2008 jälkeen? OLLI IKKALA aakatemiaprofessori Department of Applied Physics, Aalto University School of Science (formerly Helsinki
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK
Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-
LisätiedotNanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä
Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä Turvallisuus on edellytys nanoteknologian menestykselle Suomessa ja muualla Nanoteknologiat on yksi EU:n kuudesta mahdollistavasta teknologiasta EU-2020
LisätiedotESA (Electrostatic Attraction) - Katsaus ongelmiin ja mahdollisuuksiin. Jaakko Paasi
ESA (Electrostatic Attraction) - Katsaus ongelmiin ja mahdollisuuksiin Jaakko Paasi Sisältö ESA ja puhdas tuotanto Elektroniikkateollisuus Muoviteollisuus Lääketeollisuus ESA ja jauheiden ym. pienten partikkeleiden
LisätiedotVastuullinen nanoteknologia rakentamassa hyvinvointia
Vastuullinen nanoteknologia rakentamassa hyvinvointia SOTERKO tutkimuspäivä, 23.9.2014 Kai Savolainen, teemajohtaja Nanotuvallisuuskeskus, Työterveyslaitos Nanomittakaava Jos hiukkasen yksi ulottuvuus
Lisätiedot782630S Pintakemia I, 3 op
782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus
LisätiedotYmpäristöä kuormittavat teolliset nanomateriaalit. Markus Sillanpää, SYKE, SOTERKOn tutkimuspäivä
Ympäristöä kuormittavat teolliset nanomateriaalit Markus Sillanpää, SYKE, SOTERKOn tutkimuspäivä 5.2.2016 Nanoteknologia ja ilmastonmuutos Kevyet nanokomposiittimateriaalit jopa 10 % kevyemmät kulkuneuvot
Lisätiedot2. esitelmä Mitä nanoteknologia on? www.nanodiode.eu
2. esitelmä Mitä nanoteknologia on? www.nanodiode.eu Mitä nanoteknologia on? Nanoteknologia on nanomittakaavassa (1 100 nanometriä) harjoitettavaa tiedettä, tekniikkaa ja teknologiaa Sana nano voi tarkoittaa
LisätiedotInfrapunaspektroskopia
ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista
LisätiedotMikroskooppisten kohteiden
Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε
LisätiedotMATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN
MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN Matematiikka ja matematiikan soveltaminen, 4 osp Pakollinen tutkinnon osa osaa tehdä peruslaskutoimitukset, toteuttaa mittayksiköiden muunnokset ja soveltaa talousmatematiikkaa
LisätiedotEssee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, IT-instituutti IIZF3010 Sovellettu fysiikka, Syksy 2005, 5 ECTS Opettaja Pasi Repo Essee Laserista Laatija - Pasi Vähämartti Vuosikurssi - IST4SE Sisällysluettelo: 1. Laser
Lisätiedot(FinSynBio) 2013 2017 SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSOHJELMA
Synteettinen biologia (FinSynBio) 2013 2017 SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSOHJELMA Synteettinen biologia (FinSynBio) 2013 2017 FinSynBio lyhyesti Synteettisen biologian tutkimusohjelma yhdistää eri tutkimusaloja
LisätiedotMetallin lisäävän valmistuksen näkymiä
Metallin lisäävän valmistuksen näkymiä Esityksen sisältö 3D-tulostuksesta yleisesti Yleinen käsitys 3D-tulostuksesta: 3D-tulostus on helppoa ja hauskaa Voidaan tulostaa mitä tahansa muotoja 3D-mallin pohjalta
LisätiedotFarmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto
Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se
LisätiedotKuinka selität NANOTEKNIIKKA?
Kuinka selität mitä on NANOTEKNIIKKA? Kai muistat, että kaikki muodostuu atomeista? Kivi, kynä, videopeli, televisio ja koira koostuvat kaikki atomeista, ja niin myös sinä itse. Atomeista muodostuu molekyylejä
LisätiedotAikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa
Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa TkT Marja Niemi Tampereen teknillinen yliopisto Kemian ja biotekniikan laitos 23.4.2012 Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten klubi DI 2002, TTKK Materiaalitekniikan
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotFYSIIKAN/FOTONIIKAN OPETUSOHJELMA Joensuun kampus
FYSIIKAN/FOTONIIKAN OPETUSOHJELMA 2016-17 Joensuun kampus Syksy 2016, 1. periodi 1.9.-21.10. ja 2. periodi 24.10.-16.12. 1 Suurin osa ensimmäisessä periodissa alkavista kursseista alkaa viikolla 36 (ma
LisätiedotFysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.
Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla Jos et ole varma, voitko valita jonkin fysiikan kurssin, ota yhteyttä lehtori Antti
LisätiedotTervetuloa Joensuuhun
Tervetuloa Joensuuhun Opiskelemaan matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa UEF // University of Eastern Finland Opettajalinja Tutkijalinja Aineenopettaja matemaattisissa aineissa (mat, fys, kem, tkt) Aineenopettajan
LisätiedotMitä tiedetään nanomateriaalien terveysvaikutuksista. Harri Alenius, Tutkimusprofessori Nanoturvallisuuskeskuksen varajohtaja
Mitä tiedetään nanomateriaalien terveysvaikutuksista Harri Alenius, Tutkimusprofessori Nanoturvallisuuskeskuksen varajohtaja Nanomateriaalien ominaisuudet ovat yllättäviä nano bulkki Bulkki kulta: keltainen
LisätiedotOulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of
1 of 12 15.12.2015 17:38 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op 2 of 12 15.12.2015 17:38 Pääaine: Fysiikka Vuosi/lukukausi 1. syksy
Lisätiedot3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu
3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu Toistaiseksi havaitut terveysvaikutukset Nanomateriaalit voivat hengitettyinä tunkeutua syvemmälle
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.
ATOMIHILAT KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. Hiloja on erilaisia. Hilojen ja sidosten avulla
LisätiedotNanoaineet jätteiden prosessoinnissa Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy
Nanoaineet jätteiden prosessoinnissa Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy valtakunnalliset Jätehuoltopäivät 9.-10.10.13 Teknologiakeskus KETEK Oy Tutkimus ja tuotekehitys Analyysi- ja testauspalvelut
Lisätiedot:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen
FB-kupla :TEKES-hanke 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen Ryhmähankkeen osapuolet: Tampereen teknillinen yliopisto Osahanke: Biopolttoaineiden
LisätiedotDivisioona 2: Valon ja säteilyn fysikaalinen mittaus
Divisioona 2: Valon ja säteilyn fysikaalinen mittaus TkT Pasi Manninen TKK / Mittaustekniikka CIE seminaari 19.8.2009 Sisältö Muutamia Div2:n teknisiä komiteoita (TC) yleisesti Kolmen TC:n sisältöä esitellään
LisätiedotPv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko
Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ma 02.09.13 16:00-19:00 ELEC-A7200 Signaalit ja järjestelmät 4/S1 A102 T02 36 Mon 02.09.13 16:00-19:00 S-104.3310 Optoelectronics 4/S1 A102 T2 36
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotL7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 8 Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle 1
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016)
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kuntakohtainen (2016) TAVOITTEET JA TAIDOT, MITEN NE KOHTAAVAT OPS 2014 TEHTÄVÄ: Minkä tason tavoite? merkitys, arvot ja asenteet tutkimisen taidot tiedot
LisätiedotKuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen
6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi
LisätiedotFlavobakteerien taltuttaminen bakteerinsyöjillä - uusi mahdollinen vaihtoehto?
Flavobakteerien taltuttaminen bakteerinsyöjillä - uusi mahdollinen vaihtoehto? Krister Sundell & Tom Wiklund Akvaattisen patobiologian laboratorio Åbo Akademi Åbo Akademi Domkyrkotorget 3 20500 Åbo 03-04-2018
LisätiedotSynteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina
Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Minna Poranen Akatemiatutkija Helsingin yliopisto FinSynBio-ohjelma Suomen Akatemia Virukset synteettisen biologian työkaluina
Lisätiedot12. Eristeet Vapaa atomi. Muodostuva sähköinen dipolimomentti on p =! " 0 E loc (12.4)
12. Eristeet Eristeiden tyypillisiä piirteitä ovat kovalenttiset sidokset (tai vahvat ionisidokset) ja siitä seuraavat mekaaniset ja sähköiset ominaisuudet. Makroskooppisen ulkoisen sähkökentän E läsnäollessa
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
Väriaineaurinkokenno Rakenne Toimintaperiaate Kehityskohteet SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit 1 AURINKOKENNOJEN SUKUPOLVET Aurinkokennotyypit luokitellaan yleensä kolmeen sukupolveen.
LisätiedotAalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012
Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012 Muutokset mahdollisia - tarkista kurssien tiedot aina WebOodista ja seuraa kurssien Noppa-sivuja! 28.6.2012 / AMa
LisätiedotFYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/10 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio
Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS
LisätiedotMateriaalitutkimuksen grid (M-grid)
Materiaalitutkimuksen grid (M-grid) Arto Teräs arto.teras@csc.fi CSC:n Grid-seminaari 13.10.2004 Sisällys Projektin yleiskuvaus Yhteistyökumppanit Laitteisto ja ohjelmistot Ylläpidon toteutus Uudet haasteet
LisätiedotTfy Teoreettinen mekaniikka (5 op) Tfy Fysiikka IV alkuosa A ja Tfy Teoreettinen mekaniikka
7.8.2006/akh Perustetut kurssit Tfy-0 Korvaavat vastaavat opintojaksot Tfy-0.1011 Fysiikka IA (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I alkuosa Tfy-0.1012 Fysiikka IB (4 op) Tfy-0.101 Fysiikka I loppuosa Tfy-0.1023
LisätiedotKANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)
SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi
LisätiedotMAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)
MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden
LisätiedotSovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota
Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan
LisätiedotNanopinnoitteita koneenrakentajille Seminaari 15.11.2011. Juha Purmonen Kehityspäällikkö juha.purmonen@carelian.fi
Nanopinnoitteita koneenrakentajille Seminaari 15.11.2011 Juha Purmonen Kehityspäällikkö juha.purmonen@carelian.fi Kiertävä seminaarisarja Nanopinnoitteita koneenrakentajille Hämeenlinna 27.8.2009 Tampere
LisätiedotBIOLOGIAN KYSYMYKSET
BIOLOGIAN KYSYMYKSET Biologian osakokeessa on 10 kysymystä. Tarkista, että saamassasi vastausmonisteessa on sivut 1-10 numerojärjestyksessä. Tarkastajien merkintöjä varten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 max 80p
LisätiedotVäriaineaurinkokenno (Dye-sensitized solar cell, DSSC) 4. Kennon komponenteista huokoinen puolijohde
Väriaineaurinkokenno (Dye-sensitized solar cell, DSSC) 1. Johdanto 2. Rakenne ja toimintaperiaate 3. Kennon suorituskyvyn karakterisointi 4. Kennon komponenteista huokoinen puolijohde 5. Kennon komponenteista
LisätiedotSoveltavaa tutkimusta fysiikan laitoksella. Markku Kataja
Soveltavaa tutkimusta fysiikan laitoksella Markku Kataja Jyväskylän yliopisto Lontoo Pariisi Berliini perustettu 1934 Suomen suurimpia yliopistoja kokonaisrahoitus 182,3 M 7 tiedekuntaa n. 16 400 opiskelijaa
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
LisätiedotOperaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen
Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotFOKUKSENA OPTRONIIKKA. Mitä silmä ei näe, siihen tarvitaan optroniikkaa
FOKUKSENA OPTRONIIKKA Mitä silmä ei näe, siihen tarvitaan optroniikkaa T U O T E K E H I T Y S, V A L M I S T U S J A K O K O O N P A N O Millog Optroniikalla on 70-vuotiset perinteet ja osaaminen optisten
LisätiedotYYttrium. WTungsten. Hydrogen
74 WTungsten 1 H Hydrogen 39 YYttrium? 183.84 1.0079 88.906 Mihin voin työllistyä? kemistit sijoittuvat työelämässä yleensä asiantuntija- ja esimiestehtäviin: tutkimus, tuote- ja prosessikehitys, laaduntarkkailu,
LisätiedotJäsen M alle 50v. Sijoitus Etunimi Sukunimi Paikkakunta Tulos (kg) 1 Lauri Rautaharkko Tampere 0,850 2 Veli-Pekka Oikarinen Kerava 0,798 3 Jari
Jäsen M alle 50v. Sijoitus Etunimi Sukunimi Paikkakunta Tulos (kg) 1 Lauri Rautaharkko Tampere 0,850 2 Veli-Pekka Oikarinen Kerava 0,798 3 Jari Heikkinen Mikkeli 0,772 4 Antti Nurminen Jyväskylä 0,716
LisätiedotOngelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja?
Ongelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja? 2 Evoluutio on muovannut eliöt ja biomolekyylit elinympäristöönsä sopiviksi. Elinympäristön pysyessä suhteellisen muuttumattomana
LisätiedotTyöpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta
Hyvinvointia työstä Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Tomi Kanerva 6.11.2015 Työterveyslaitos Tomi Kanerva www.ttl.fi 2 Sisältö Työpaikkojen nanot Altistuminen ja sen arviointi
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotL7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 8 Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle Oppimistavoitteet
LisätiedotTyöhygienian erikoistumiskoulutus
Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygieenikon osaamistavoitteet Tuntee työympäristön altisteet ja olosuhteet ja niiden mahdolliset vaikutukset ihmisen terveyteen, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen
LisätiedotNanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen
Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Mitä Nanoturvallisuuskeskus haluaa olla 2015: Euroopan johtava ja globaalisti tunnustettu
LisätiedotFunktionaaliset nanopinnoitteet koneenrakennuksessa
1 Funktionaaliset nanopinnoitteet koneenrakennuksessa Prof. Tapio Mäntylä TTY Materiaaliopin laitos Keraamimateriaalien laboratorio Nanopinnoitteita koneenrakentajille 8.4.2010. Yleisimpien nanotuotteiden
LisätiedotAltistuminen teollisille nanomateriaaleille vaara terveydelle?
Altistuminen teollisille nanomateriaaleille vaara terveydelle? Työterveyslaitoksen perjantaikokous Työterveyslaitos, Helsinki, 9.5.2014 Kai Savolainen, LKT, professori Nano- tai ultrapieniä hiukkasia on
LisätiedotTeknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011
Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011 TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 op) F901-P Perusopinnot P (80 op) Vastuuopettaja: professori Martti Puska Matematiikka (30 op) Mat-1.1010
LisätiedotFYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS
Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS
LisätiedotTutkimustoiminta Lappeenrannassa Tänään ja huomenna
Tutkimustoiminta Lappeenrannassa Tänään ja huomenna Arto Ylönen Dr. sc. ETH Zurich Lappeenrannan teknillinen yliopisto arto.ylonen@lut.fi Sisältö 1. Johdanto 2. Tutkimustoiminta tänään Kokeellinen tutkimus
LisätiedotLimsan sokeripitoisuus
KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on
LisätiedotMääritelmä, metallisidos, metallihila:
ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön
LisätiedotOivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä
J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
LisätiedotFOTONIIKKA JA MODERNIT KUVANTAMISMENETELMÄT
FOTONIIKKA JA MODERNIT KUVANTAMISMENETELMÄT TUTKIMUSOHJELMA SUOMEN AKATEMIA 2010-2013 Ohjelmamuistio 17.12.2008 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 ESIPUHE... 3 1. TUTKIMUSOHJELMAN TAUSTA... 4 2. TUTKIMUSOHJELMAN
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotBiotekniikkaviikon päätapahtuma
Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa
Lisätiedot