Työelämän kielitaito ja sen arviointi

Transkriptio

1 Työelämän kielitaito ja sen arviointi Osallisena arvioinnissa Helsinki, Paasitorni

2 Työpajan runko Alustus 30 min Sovellus 60 min Valitse jompikumpi linja 1. Hoito, hoiva, lääkäri 2. Palveluala, esim. taksi, kauppa, kauneus Tärkeät tilanteet -skeemakarttatehtävä Pätevä ja kätevä -kielitestin suunnittelu Osaa tehdä -taulukon laatiminen Koonti 30 min

3 Työelämän kielitaidon opettamisen ja arvioinnin yhteinen perusta Vaiheet Työelämätekstit Toistuvuudet Taltiointi Analysointi Fokusointi Simulointi Soveltamine Variointi

4 Miksi opettajan ja arvioijan on tunnettava työelämän tekstitapahtumat? Funktionaalinen kielikäsitys: kieli ei ole irrallinen saareke 1 Kieli tapahtuu skeemoissa. 2 Ammattikieli ei ole vain sanastoa vaan se on tapa käyttää niitä.

5 Skeema ja mentaalinen malli Skeema on mentaalinen kehys, jonka avulla tietoa varastoidaan ja muistetaan. Skeemat ovat epähierarkkisia ja kertomuksenomaisia, ja niillä näyttää olevan aikaulottuvuus. Vrt. mielikuvamallin (mentaalisen mallin) käsite kuvaa tiedon epäskemaattisia rakenteita. Mielikuvamalleilla ei ole aikaulottuvuutta.

6 Skeema oppimis- ja arviointitehtävän perustana Autenttinen skeema tunnistetaan Simuloitava skeema luodaan Käännekohdat merkitään Osaamisen kriittiset pisteet, osaa tehdä -lauseet määritellään Variaation rajat määritellään

7 Esimerkkiskeema työelämästä: puhelimeen vastaaminen kesken työtehtävän osastolla Puhelin soi Selitys (Anteeksi, mä vastaan tohon puhelimeen.) Esittely ja alkufraasit (Sairaanhoitaja Lee puhelimessa. No huomenta huomenta.) Asian kuunteleminen ja päätöksenteko: osaanko vastata, annanko toiselle, lykkäänkö tilannetta myöhemmäksi (Joo, olen kyllä käynyt katsomassa äitiänne tänään. Hän heräsi pirteänä ja on tänä aamuna saanut lääkkeet / Hetkinen, otan paperia ja kynän. Sanotteko nimen vielä uudestaan. Pyydän XXää soittamaan teille tänään.) Loppufraasit (Hyvä, tehdään näin. Kiitos soitosta. Hei vaan!) Työtehtävän jatkaminen (Anteeksi vielä kerran, mihin me jäätiinkään.)

8 2 Ammattikieli ei ole vain sanoja, vaan se on tapa käyttää niitä Myös prosodia ja eleet kuuluvat ammattikielen osaamiseen Joskus esimerkiksi puhekielisyydellä on ammatillinen funktio. Voiko höpöttely olla ammattiosaamista? Miten sitä opetellaan?

9 Esim. Tarkkaile pronomineja, proadverbeja ja proadjektiiveja fysioterapeutin puheessa! FT A FT A FT A FT A Joo. Käy vaan siitä sillee kyljelleen tänne. Tänne näin. Pään alle tukee ja. Mä vähän tunnustelen tuota alaselän nikamien joustoo sieltä sieltä tässä ja sano jos siellä on joku arempi paikka niin yritetään pitää se ote semmosena riittävän riittävän tuota kevyenä. (Puhelin soi, FT ei vastaa) Alin nikamaväli. Tuntuu vähän jäykänpuoleiselta, tuntuuko siellä, tää ei oo mitenkään arka? (epäselvää) Toiseksialin. Ei nyt tuntuu tietysti ihan hyvältä. Kaiken kaikkiaan tässä semmonen yleistunne tulee että jousto on vähän semmonen niukanpuoleinen. Katotaan vielä vähän sitä liikkuvuutta tarkemmin. (epäselvää) Nyt tuntu. Nyt tuntuu. Jossakin täällä seudussa tuntuu? Niin. FT Ja lisääntyy täällä? (Sairaan hyvää suomea, s )

10 Mistä näitä tilanteita oikein löytyy?

11 Ammatilliset viitekehykset mallina Esimerkkiammatteja, esimerkkityöpaikkoja, tyypillisiä työtehtäviä Arvio kielitaidon tarpeesta Tiedonlähteet Kielenkäyttökonteksti - Paikat - Sosiokulttuurinen ympäristö - Kielenkäyttötilanteet - Tekstit Kielen opiskelu - Tavoitteet (suhteessa alan työtehtäviin) - Kielioppi ja rakenteet - Suullinen viestintä - Kirjallinen viestintä - Sanasto - Opetuksessa käytettävät materiaalit - Tehtäviä ja menetelmiä - Arviointi Viestinnän erityispiirteet tällä ammattialalla

12 Mistä apua taitotasojen kuvailuun? Ks. Eurooppalainen viitekehys, erityisesti vuorovaikutteiset toiminnot ja strategiat s

13 Vuorovaikutus: keskustelun taitotasot EVK s. 114 A2 Selviytyy aivan lyhyistä sosiaalisista kontakteista, mutta ymmärtää harvoin kylliksi pystyäkseen itse jatkamaan keskustelua. Ymmärtää, jos puhuja haluaa nähdä vaivaa oman ilmaisunsa muotoilemiseksi. Pystyy käyttämään yksinkertaisia, jokapäiväisiä tervehtimiseen ja puhutteluun liittyviä kohteliaisuusmuotoja. Pystyy esittämään kutsuja ja anteeksipyyntöjä ja vastaamaan niihin. Pystyy sanomaan, mistä pitää ja mistä ei. Pystyy ylläpitämään sosiaalisia kontakteja: osaa tervehtiä, hyvästellä, esitellä ja kiittää. Pystyy yleensä ymmärtämään hänelle osoitettua, tuttuja asioita koskevaa selkeää yleiskieltä, jos voi aika ajoin pyytää toistoa tai asian ilmaisemista toisin sanoin. Pystyy osallistumaan tavanomaisiin lyhyisiin keskusteluihin itseään kiinnostavista asioista. Pystyy ilmaisemaan yksinkertaisin ilmauksin, miltä hänestä tuntuu. Pystyy ilmaisemaan kiitollisuutta.

14 Vuorovaikutus: keskustelun taitotasot EVK s. 114 B1 Pystyy osallistumaan valmistautumatta tuttuja aiheita käsitteleviin keskusteluihin. Pystyy tavanomaisissa keskusteluissa seuraamaan selkeää itselleen osoitettua puhetta, vaikka joutuukin joskus pyytämään joidenkin sanojen ja ilmausten toistamista. Pystyy ylläpitämään keskustelua tai asian käsittelyä, mutta puhe voi joskus olla vaikeasti ymmärrettävää, kun puhuja pyrkii sanomaan täsmällisesti, mitä tarkoittaa. Pystyy ilmaisemaan tunteita, kuten esimerkiksi hämmästystä, iloa, surua, mielenkiintoa, välinpitämättömyyttä, sekä reagoimaan tällaisiin tunteenilmauksiin.

15 Vuorovaikutus: keskustelun taitotasot EVK s. 114 B2 Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpia yleisiä aiheita koskevaan pitkähköön keskusteluun, myös meluisassa ympäristössä. Pystyy ylläpitämään suhteita syntyperäisiin puhujiin ilman että kielenkäytöllään tahattomasti huvittaa tai ärsyttää heitä. Ei myöskään edellytä syntyperäisten puhujien kohtelevan itseään toisin kuin he kohtelisivat toista syntyperäistä puhujaa. Pystyy ilmaisemaan eriasteisia tunnetiloja ja tuomaan selvästi esille tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. C1 Pystyy käyttämään kieltä joustavasti ja tehokkaasti sosiaalisiin tarkoituksiin, kuten ilmaisemaan tuntemuksia, tekemään epäsuoria viittauksia ja laskemaan leikkiä.

16 Tiedonvaihdon taitotasot EVK s. 119 A2 Pystyy kommunikoimaan suorittaessaan yksinkertaisia ja rutiininomaisia tehtäviä, jotka edellyttävät yksinkertaista ja kasvokkain tapahtuvaa tiedonvaihtoa. Pystyy vaihtamaan suppeaa tietoa tutuista ja tavanomaisista tekemisistä. Pystyy esittämään kysymyksiä muiden työstä ja vapaa-ajanvietosta ja vastaamaan sellaisiin kysymyksiin. Pystyy pyytämään ja antamaan opastusta tukeutumalla karttaan tai piirrokseen. Pystyy kysymään henkilökohtaista tietoa ja antamaan sellaista. A2+ Selviytyy jokapäiväisissä yksinkertaisissa keskusteluissa ilman kohtuutonta ponnistelua. Selviytyy arkipäivän käytännön vaatimuksista: pystyy etsimään ja välittämään yksinkertaista asiatietoa. Pystyy esittämään tapoja ja rutiineja koskevia kysymyksiä ja vastaamaan sellaisiin. Pystyy esittämään ajanviettotapoja ja aikaisempia tekemisiään koskevia kysymyksiä ja vastaamaan sellaisiin. Pystyy antamaan ja noudattamaan yksinkertaisia ohjeita ja neuvoja, esimerkiksi miten jonnekin päästään.

17 Tiedonvaihdon taitotasot EVK s. 119 B1 Pystyy hakemaan ja välittämään yksinkertaista asiatietoa. Pystyy pyytämään tarkkoja ohjeita ja noudattamaan niitä. Pystyy hankkimaan lisää yksityiskohtaista tietoa. B1+ Pystyy jokseenkin luotettavasti vaihtamaan, tarkistamaan ja vahvistamaan kerättyä tietoa, joka koskee oman alan tuttuja, jokapäiväisiä ja tavanomaisesta poikkeavia asioita. Pystyy kuvailemaan ja antamaan yksityiskohtaisia neuvoja siitä, miten jokin asia tulisi tehdä. Pystyy tekemään yhteenvetoja ja esittämään oman käsityksensä novellista, artikkelista, puheesta, haastattelusta tai asiaohjelmista ja vastaamaan yksityiskohtia koskeviin lisäkysymyksiin.

18 Tiedonvaihdon taitotasot EVK s. 119 B2 Pystyy välittämään luotettavasti yksityiskohtaista tietoa. Pystyy kuvailemaan selkeästi ja yksityiskohtaisesti, miten jokin toimenpide suoritetaan. Pystyy tekemään ja raportoimaan koosteen eri lähteistä saamastaan tiedosta ja perusteluista. B2+ Ymmärtää ja osaa välittää monitahoista tietoa ja pystyy antamaan opastusta kaikissa ammattirooliinsa liittyvissä seikoissa.

19 Työelämän kielitaidon testaamisen kysymyksiä Mitä halutaan mitata (= mitä työnantaja haluaa)? Miten opettaja-testaaja kommunikoi työnantajan kanssa? Miten työnantajaa tai ammattilaista käytetään tiedonlähteenä työelämän tekstitapahtumista? Miten haluttua taitoa voidaan testata (= eri testityyppejä)? Miten testiin harjoitellaan (= päätelmiä työpaikkakoulutukseen)?

20 Työpajan ajatuksia virittivät Gudrun Erickson, Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys WSOY. Council of Europe. Herva, Marja 2010: Vanhustyön S2-viitekehys. Sosiaali- ja terveysala. Ammatillinen S2-viitekehys. Jäppinen, Tuula 2010: Liiketalouden S2-viitekehys. Liiketalouden ja hallinnon ala. Ammatillinen S2-viitekehys. Jääskeläinen, Inkeri & Välilä, Pekka 2013: Taksinkuljettajaksi! Harjoitus- ja tehtäväkirja. Helsinki: Intonare. Kela, Maria 2010: Autenttisesta dialogista ammatillisen kielenopetuksen materiaaliksi. Teoksessa M. Garant & M. Kinnunen (toim.), Ammatillinen viestintä, koulutus ja kulttuuri. AFinLAn vuosikirja 68, Jyväskylä. Kela, M. & Komppa, J Sairaanhoitajan työkieli: yleiskieltä vai ammattikieltä? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisena kielenä. Puhe ja kieli 31, Kela, Maria, Korpela, Eveliina & Lehtinen, Päivi 2010: Sairaan hyvää suomea. Terveysalan suomea maahanmuuttajille. Helsinki: Edita. Komppa, Johanna 2010: Sairaanhoidon S2-viitekehys. Sosiaali- ja terveysala. Ammatillinen S2-viitekehys. Korpela Eveliina 2007: Oireista puhuminen lääkärin vastaanotolla. Keskustelunanalyyttinen tutkimus lääkärin kysymyksistä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia Piikki, Anni 2010: Terveydenhoitoalalla riittävä suomen taito Mitä se on? Sutina 1/2010, Pursiainen, Sirpa 2011: Lähihoitajana yhteiskunnassa. Helsinki: Edita. Virtanen, Aija Onko filippiiniläisillä sairaanhoitajilla suomen kieli hallussa? Käsityksiä ammatillisesta kielitaidosta ja sen riittävyydestä hoivatyössä. Pro gradu. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kielten laitos.