TILAUSKOULUTUKSEN TOIMIVUUS Havaintoja korkeakouluille suunnatun kyselyn pohjalta Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO Elokuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILAUSKOULUTUKSEN TOIMIVUUS Havaintoja korkeakouluille suunnatun kyselyn pohjalta Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO Elokuu 2010"

Transkriptio

1 TILAUSKOULUTUKSEN TOIMIVUUS Havaintoja korkeakouluille suunnatun kyselyn pohjaltaa Kansainvälisen liikkuvuuden jaa yhteistyönn keskuksen CIMO Elokuu 2010

2 Selvitys tilauskoulutuslainsäädännön toimivuudesta Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi CIMOlle 11. kesäkuuta 2010 toimeksiannon korkeakoulujen tilauskoulutusta koskevasta selvityksestä. Tehtävänä oli 1) kartoittaa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa käynnistyneet tilauskoulutukset; 2) selvittää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kokemuksia maksullisen tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen järjestämisestä ja tilauskoulutuslainsäädännön toimivuudesta; 3) arvioida tilauskoulutusta koskevan lainsäädännön toimivuutta ja 4) tehdä tilauskoulutuksen järjestämistä ja tilauskoulutusta koskevan lainsäädännön kehittämistä koskevia ehdotuksia tavoitteena tukea korkeakoulujen osaamisen vientiä ja korkeakoulujen toimimista kansainvälisillä korkeakoulutusmarkkinoilla. Selvityksen määräaika oli CIMO lähetti sähköisen kyselyn kaikille Suomen korkeakouluille kesäkuussa Kysely lähetettiin CIMOn ylläpitämien campo- ja cimeoni-sähköpostilistojen kautta ja osoitettiin korkeakoulujen kansainvälisten asioiden päälliköille, joita pyydettiin vastaamaan kyselyyn tai ohjaamaan kysely oikealle henkilölle. Lisäksi korkeakoulujen rehtoreille lähettiin tieto kyselystä. Kyselyyn vastasi 29 korkeakoulua ja vastauksia tuli yhteensä 32 (kahdesta yliopistosta ja yhdestä ammattikorkeakoulusta tuli 2 vastausta). Vastanneista 10 on yliopistoja ja 19 ammattikorkeakouluja. Vastauksia tuli eri puolilta Suomea: Vastanneista korkeakouluista 5 toimii Oulun tai Lapin läänin, 3 Itä-Suomen, 11 Länsi-Suomen ja 10 Etelä-Suomen alueella. Vastaajat edustavat ensisijaisesti korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallintoa (22 vastaajaa). Kolme vastausta tuli korkeakoulun rehtorilta/vararehtorilta, yksi lakimieheltä ja kuusi keskushallinnossa tietyn yksikön tai toiminnon (aikuiskoulutus, koulutuksen kehittäminen, koulutuspalvelut, opintoasiat) johtotehtävissä olevalta henkilöltä. Kyselyllä kartoitettiin tilauskoulutustoiminnan organisointia korkeakouluissa, tilauskoulutustarjontaa, kokemuksia tilauskoulutustoiminnasta ja sen kehittämisestä, tulevaisuuden suunnitelmia ja näkökantoja tilauskoulutustoiminnan esteistä sekä nykyisen tilauskoulutusta koskevan lainsäädännön toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen järjestäminen: nykytila ja suunnitelmat Tilauskoulutuksen organisointi korkeakouluissa Vastuu tilauskoulutuksen organisoinnista korkeakouluissa vaihtelee vastausten mukaan suuresti. Tyypillisin malli näyttää olevan, että vastuu jakaantuu usealle taholle siten että tilauskoulutuksesta vastaavat esimerkiksi korkeakoulun johto ja alojen johtajat tai rehtori, kansainvälisten asiain johtaja sekä tiedekunnat. Tällaiset vastaukset heijastanevat jossain määrin myös tilannetta, jossa tilauskoulutuksen kehittämisvastuuta ei ole selkeästi määritelty kenellekään. Useassa vastauksessa vastuun kerrotaan kuuluvan jollekin (vara-)rehtoreista tai johtoryhmälle. Muutamassa korkeakoulussa tilauskoulutuksesta vastaa työryhmä, johon on 1 (8)

3 nimetty korkeakoulun eri osastojen edustajia. Kahdeksassa korkeakoulussa kansainvälisten asioiden johtaja tai yksikkö on jollakin tavalla mukana vastaamassa tilauskoulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Kuitenkin vain yhdessä korkeakoulussa tilauskoulutuskysymykset ovat ensisijaisesti vain kansainvälisten asioiden yksikön vastuulla. Muutamassa korkeakoulussa vastuu tilauskoulutuksesta on annettu erilliselle yksikölle tai henkilölle, jonka vastuulla on koulutuksen tai palvelutoiminnan kehittäminen yleisemminkin. Parissa tapauksessa on perustettu uusi yksikkö/tytäryhtiö ja/tai palkattu henkilöitä vastaamaan koulutuksen vientiin liittyvistä asioista. Vastaajista viisi ilmoitti, että vastuutahoa ei ole nimetty. Käynnissä ja valmisteilla olevat tilauskoulutushankkeet Kysely vahvistaa sen ennakko-oletuksen, että käytännön kokemuksia tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen järjestämisestä on toistaiseksi varsin vähän. Vaikka selvä enemmistö vastanneista korkeakouluista ilmoittaa olevansa kiinnostunut tilauskoulutuksen kehittämisestä, ei varsinaisia hankkeita ole vireillä kovinkaan monessa korkeakoulussa. Vastanneista yksi ammattikorkeakoulu ilmoittaa järjestävänsä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta parhaillaan: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu sairaanhoitajakoulutusta. Tilauskoulutusta on valmisteilla seitsemässä korkeakoulussa, joista kolme on yliopistoa ja neljä ammattikorkeakoulua. Näistä viidessä korkeakoulussa valmistellaan tilauskoulusta useammassa kuin yhdessä tutkinnossa. Liiketalous on ammattikorkeakouluissa yleisin koulutusala, jolla tilauskoulutusta kehitetään. Myös yhdessä yliopistossa raportoidaan alustavista suunnitelmista tarjota kauppatieteen tutkintoa. Tekniikan alalla, kasvatustieteessä/opettajankoulutuksessa sekä hoitotieteessä/sairaanhoidossa on kullakin valmisteilla kaksi tilauskoulutushanketta. Lisäksi tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta on valmisteilla liikuntatieteessä ja hammaslääketieteessä Ammattikorkeakouluissa tilauskoulutusta valmistellaan sekä ammattikorkeakoulututkinnossa että ylemmässä amk-tutkinnossa. Yliopistoissa tilauskoulutusta valmistellaan sekä maisteritutkinnossa että jatkotutkinnossa. Mistä sitten löytyvät koulutuksen tilaajat ja rahoittajat? Neljä korkeakoulua toteaa, että neuvotteluja käydään vielä usean eri tahon kanssa tai että asia on vielä auki. Neuvotteluja käydään ministeriöiden sekä ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Kahdessa tapauksessa tilaajana on ulkomainen yhtiö, yhdessä ulkomainen partnerikorkeakoulu. Kaksi valmisteilla olevista tilauskoulutuksista on valmis toteutettavaksi heti, useampi ensi vuoden aikana. Kysyttäessä kokemuksia tilauskoulutuksen valmistelusta korkeakoulut nostavat esiin lähinnä haasteita. Seuraavia asioita tuotiin esille: - Kilpailu kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla on kovaa. - Tilauskoulutus kilpailee myös kotimaisen maksuttoman tarjonnan kanssa. - Markkinointikoneisto on olematon. - Suomalaiset toimijat ovat aloittelijoita eikä tarvittavaa osaamista aina ole. 2 (8)

4 - Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa: kysyntää olisi enemminkin kandidaattitason tutkinnolla eikä yliopistojen tarjoamissa maisteritutkinnoissa. - Valmistelu on vaativaa ja vie resursseja. - Toteutus on epävarmaa ja sisältää riskejä. - Koulutuksen hinnoittelu on haasteellista. Toisaalta siksi että kustannustaso on kova, jos katetta halutaan saada heti. Toisaalta taas siksi, että nykyinen lainsäädäntö ohjaa myymään tutkinnon kertasuoritteena, jonka hinnoittelu on hankalaa. - Lainsäädäntö tekee toiminnasta jäykkää. Maailmalla ei ymmärretä suomalaista tilauskoulutusmallia eikä sitä, ettei kustannuksia voi periä opiskelijalta. Tämä tekee suomalaisista hankalia neuvotteluosapuolia. Tähänastisten kokemusten perusteella kehittämistarpeita nähdään korkeakoulun sisäisen asiantuntijayhteistyön sekä kansallisen yhteistyön lisäämisessä, verkostoitumisessa ja tiedon vaihdossa. Parannettavaa on sopimuskäytännöissä ja laadunvarmistuksessa sekä tilauskoulutuksen tukipalveluissa. Kiinnostus kehittää tilauskoulutusta Suomalaiset korkeakoulut ovat kuitenkin kiinnostuneita kehittämään tilauskoulutusta, vaikka konkreettisia valmisteluja onkin käynnissä melko vähän. Kiinnostusta kehittää tilauskoulutusta on vastaajista 26:llä (84 %). Viisi vastaajaa ei ole kiinnostunut kehittämään tilauskoulutusta. Perusteluna kiinnostuksen puutteelle mainitaan korkeakoulun päätös panostaa muuhun kansainväliseen toimintaan tai viedä osaamista muilla tavoilla sekä halu edetä asiassa harkiten. Mahdollisuuksia nähdään olevan hyvin monilla eri aloilla. Ammattikorkeakoulujen osalta suosituimpina koulutusaloina erottuvat liiketalous sekä muut kaupan ja hallinnon alan koulutusohjelmat; sairaanhoitajakoulutus ja muut hyvinvointialan ohjelmat sekä tekniikka ja vielä erikseen mainittuna tietotekniikka. Yliopistosektorin vastaajista seitsemän nosti esiin mahdollisia painopistealoja. Alakohtainen jakauma on hajanainen, useampia mainintoja oli kauppa- ja taloustieteistä sekä lisäksi kaksi mainintaa kasvatustieteistä. Todennäköisimpiä koulutuksen tilaajia ja rahoittajia ovat yritykset (10 mainintaa) ja korkeakoulut (9 mainintaa) sekä lisäksi muiden maiden ministeriöt ja hallitukset (7 mainintaa). Mahdollisista kohdealueista selvästi yleisin on Aasia, joka mainittiin yhteensä 14 vastauksessa (Kiinasta 5 ja Intiasta 4 mainintaa). Lisäksi Lähi-idän ja Arabimaat näki mahdollisena kohdealueena kahdeksan vastaajaa, Afrikan seitsemän vastaajaa, Venäjän viisi, Latinalaisen Amerikan kolme ja Balkanin alueen yksi vastaaja. Esteet tilauskoulutuksen kehittämiselle Koordinoivan koneiston puute ja tilauskoulutukseen kohdennettavien henkilöstöresurssien vähäisyys nousee vastauksissa yleisimmäksi syyksi vähäiselle tilauskoulutusaktiivisuudelle. Nämä tuodaan esille seitsemässä vastauksessa. Resurssipulaan liittyvät osaltaan myös ne vastaukset, joissa todetaan yliopistouudistuksen ja muun kehittämistyön vieneen työaikaa ja 3 (8)

5 resursseja muista kehittämiskohteista. Yksi vastaaja kokee myös, ettei korkeakoulussa ole tilauskoulutuksen vaatimaa osaamista. Suurin ongelma on resurssointi. Jos todella lähdetään kaupallistamaan koulutustuotteita, pitäisi nimetä päätoimiset vastuuhenkilöt tekemään suunnittelua, markkinaselvityksiä, hoitamaan markkinointia jne. (ammattikorkeakoulun edustaja) Tilauskoulutuksen valmistelu on työlästä ja aikaavievää. Yliopistoa on viime vuodet työllistänyt useat eri uudistus- ja kehittämishankkeet, mm. yliopistouudistus. Tilauskoulutuksen edistämiselle ei ole ollut aikaa. (yliopiston edustaja) Useampi vastaaja nostaa esille myös sen, että tilauskoulutus ei kuulu korkeakoulun strategisiin tavoitteisiin tai että korkeakoulun kanta tilauskoulutukseen on määrittelemättä. Jatkamme valitsemallamme linjalla ja siihen ei ainakaan lähivuosina sisällytetä tilauskoulutusta. Neljä vastaajaa mainitsee tilaajan puuttumisen syyksi passiivisuudelleen tilauskoulutuksen kehittämisessä. Lisäksi muutamassa vastauksessa todetaan, ettei ole tarkkaa tietoa ostajista ja markkinoiden tarpeesta. Ensin tulisi kartoittaa markkinat. Jos sopiva tilaaja löytyy, asia on täysin mahdollinen. Tilaaja ei ole suoraan kysynyt, vähäiset resurssit etsiä markkinoita. Pari korkeakoulua haluaa tietoisesti edetä asiassa rauhallisesti. Koko tilauskoulutustoiminnan ollessa alkuvaiheessa on parempi ensin seurata ja antaa toiminnan muuttua ammattimaisemmaksi. Asiasta on keskusteltu ja päätetty edetä harkiten. Halu kuunnella muiden korkeakoulujen kokemuksia tilauskoulutuksen järjestämisestä. Kolme vastaajaa nostaa esille lainsäädännön, joka koetaan esteeksi kehittää tilauskoulutusta. Tarkemmin lainsäädäntöön liittyviä ongelmakohtia käsitellään seuraavassa luvussa. Toinen ongelma on lainsäädäntö, joka estää muille kuin ryhmille myymisen ja senkin silloin, jos edes osa rahoituksesta tulisi opiskelijalta itseltään. Tilaajan löytäminen nykyisen lainsäädännön edellyttämin reunaehdoin on hankalaa. 4 (8)

6 Arvioita tilauskoulutusta koskevasta lainsäädännöstä ja muutostarpeista Vastaajien mielipiteet siitä, onko tilauskoulutusta koskeva lainsäädäntö merkittävä este tilauskoulutuksen kehittämiselle korkeakoulussa, jakaantuvat melko tasan. Asteikolla 1=ei este 5=merkittävä este 11 vastaajaa koki lainsäädännön esteeksi (vastausvaihtoehdot 4-5) ja 12 vastaajaa ei kokenut lainsäädäntöä esteenä (vastausvaihtoehdot 1-2), loput neljäsosa vastaajista antoi kysymykseen arvon vastaajien lkm =ei este --- 5=merkittävä este Onko tilauskoulutusta koskeva lainsäädäntö este sille, ettei korkeakoulussanne järjestetä/kehitetä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta? Vastaukset kysymykseen, kuinka toimivana pidätte nykyistä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta koskevaa lainsäädäntöä, painottuvat enemmän ei-toimivan puoleen. Asteikolla 1=ei lainkaan toimiva 5=erittäin toimiva lähes puolet eli 14 vastaajaa on sitä mieltä, ettei lainsäädäntö ole toimiva (vastausvaihtoehdot 1-2). Vain viis vastaajaa arvioi lainsäädännön toimivaksi (vastausvaihtoehdot 4-5). 5 (8)

7 vastaajien lkm =ei lainkaan toimiva -- 5=erittäin toimiva Kuinka toimivana pidätte nykyistä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta koskevaa lainsäädäntöä? Vastaajia pyydettiin arvioimaan tilauskoulutuslainsäädännön kohtia, joissa määritellään i) kenelle tilauskoulutusta voidaan järjestää, ii) kuka voi toimia tilaajana ja rahoittajana, iii) mitä koulutusta voi tarjota tilauskoulutuksena, iv) tilauskoulutuksen suhdetta muuhun perus- ja jatkokoulutukseen sekä v) koulutuksesta perittävät maksut. Enemmistö vastaajista (15 vastaajaa) kokee lainsäädännön näiltä osin sinänsä selkeäksi. Muutama tosin korostaa, että vaikka laki vaikuttaa periaatteessa selkeältä, on asiaa vaikea arvioida, koska kokemusta toteutuksesta ei ole. Tarkastelemalla erikseen vastauksia niistä korkeakouluista, joissa tilauskoulutusta jo valmistellaan, huomataan, että näkemys lainsäädännöstä on koko vastaajajoukkoa kriittisempi. Tilauskoulutusta valmistelevista korkeakouluista kolme näkee lainsäädännön selkeänä ja neljä löytää siitä ongelmia. Lain toimivuudessa korkeakoulut näkevät enemmän puutteita. Useimmin esille tuotu ongelma liittyy siihen, ettei lainsäädäntö salli opiskelijan osallistuvan koulutuksen kustannuksiin. Tämän nostaa esille 11 vastaajaa. Vaatimus tekee suomalaisesta tilauskoulutuksesta maailmalla oudon ilmiön, jota on vaikea myydä. Tilaajan ja rahoittajan määrittely, rooli ja vastuut eivät myöskään ole kaikille vastaajille selviä; nykyisellään tilaajasta tulee herkästi pelkkä välikäsi. Muutama vastaaja pitää epäselvänä myös sitä, kuinka pitkälle ylettyy korkeakoulun vastuu sen varmistamisessa, ettei opiskelijoilta peritä kustannuksia. Myös kustannusvastaavuuden määrittely koetaan vaikeaksi parissa vastauksessa: markkinoiden rakentamisen alkuvaiheessa liiketoiminta ei välttämättä ole katteellista. 6 (8)

8 Muutosesitykset koskevat lähinnä yllä mainittuja ongelmakohtia: maksuttomuusperiaate tulisi harkita uudelleen, opiskelijan tulisi voida osallistua kustannuksiin ja koulutuksen tilaajan rooli sekä korkeakoulujen vastuu opiskelijoilta mahdollisesti kerättävistä maksuista tulisi tarkemmin määritellä. Yksi vastaaja haluaa avata tilauskoulutuksen myös EU/ETA-maiden kansalaisille sekä yksittäisille opiskelijoille, ei vain ryhmille. Yksi vastaaja nostaa esille tarpeen määrittää tilauskoulutusopiskelijoille subjektiivinen oikeus ylioppilaskunnan jäsenyyteen. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan lainsäädännön kohtaa, jossa todetaan, että tilauskoulutukseen osallistuviin opiskelijoihin sovelletaan muualla laissa esitettyjä pykäliä mm. i) kelpoisuudesta opintoihin, ii) kurinpidosta, iii) oikaisumenettelystä ja iv) muutoksenhausta. Tältä osin kysely ei nosta esille yksilöityjä muutostarpeita. Pääsääntöisesti vastauksissa todetaan, että on hyvä, että tilauskoulutusopiskelijoita kohdellaan samoin kuin tavallisia tutkintoopiskelijoilta. Muutamassa vastauksessa epäillään esim. kelpoisuusvaatimusten tuottavan haasteita, mikäli tilaajalla on tässä omia intressejä. Mutta pääsääntöisesti näissäkin pohdinnoissa laki koetaan perustelluksi. Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Kyselyllä kartoitettiin OKM:n toimeksiannon mukaisesti ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa käynnistyneet tilauskoulutukset sekä saatiin tietoa valmisteilla olevista hankkeista. Samoin koottiin korkeakoulujen kokemuksia tilauskoulutuksen suunnittelusta sekä näkemyksiä tilauskoulutuslainsäädännöstä. Korkeakouluilla on melko vähän käytännön kokemusta tilauskoulutuksen valmistelusta, järjestämisestä puhumattakaan. Kysyntä tilauskoulutukselle on ilmeisen vähäistä. Ilmiönä tilauskoulutus on kansainvälisesti tuntematon eikä tilaajia ja markkinoita sille löydy helposti. Onko tilauskoulutus sellaisena, kuin lainsäädäntö sen nyt määrittelee, ylipäätään toteuttamiskelpoinen? Korkeakouluille tehdyn kyselyn perusteella voisi väittää, että ainakin jossain määrin on, koska seitsemässä korkeakoulussa ja osassa niistä useammalla koulutusalalla on kuitenkin valmisteilla tilauskoulutushankkeita. Samoin suurimmat esteet tilauskoulutuksen valmistelulle ja järjestämiselle näyttäisivät vastausten mukaan olevan muualla kuin itse lainsäädännössä, ennen kaikkea resurssoinnissa. Korkeakouluilla ei ole ollut irrottaa suunnitteluun ja valmisteluun tarvittavia voimavaroja. Kaikki eivät myöskään näe tilauskoulutusta strategisena tavoitteena; osa on tietoisesti halunnut edetä hitaasti uudessa asiassa. Kyselyyn vastanneiden korkeakoulujen enemmistön näkökulmasta tilauskoulutuslainsäädäntö vaikuttaa sinänsä kohtalaisen selkeältä, vaikkei se ehkä olekaan kovin tarkoituksenmukainen korkeakoulujen näkökulmasta. Suurimpana ongelmana korkeakoulut pitävät rajoitusta, jonka mukaan opiskelijat eivät voi osallistua edes osittain koulutuksen kustannuksiin. Korkeakoulujen tarpeet ja toiveet näyttävät olevan tilauskoulutuslainsäädäntöä laajemmat. Vastatessaan tähän kyselyyn korkeakoulut ovat ajatelleet koulutusvientiä laajemminkin ja 7 (8)

9 vastauksissa viestitään tähän liittyvistä ongelmista ja muutostarpeista. Lienee realistista todeta, että nykyisen kaltainen tilauskoulutus ei monissakaan tapauksissa ole vastaus korkeakoulun tavoitteisiin toimia kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Moni korkeakoulu on kiinnostunut suoraan maksavista tutkinto-opiskelijoista eikä kaipaa tähän välikäsiä tai muuta tilauskoulutusmalliin sisältyvää institutionaalista yhteistyötä ja sopimista. Tilauskoulutuslainsäädännössä nähdään maksuttomuusperiaatteen lisäksi muutamia muitakin ongelmakohtia. Ongelmana pidettiin myös epäselvää määrittelyä tilaajan ja rahoittajan roolin sekä korkeakoulujen vastuun opiskelijalta kerättävien maksujen suhteen; epäselvyyttä kustannusvastaavuuden aikataulun suhteen, tilauskoulutuksen rajaamista vain EU/ETA-alueen ulkopuolisille kansalaisille ja tilauskoulutuksen rajaamista vain ryhmille. Alle on vielä koottu keskeisiä havaintoja ja johtopäätöksiä kyselyn pohjalta 1. Tilauskoulutusta ja muita koulutusviennin muotoja tulee tarkastella ja kehittää kokonaisuutena. Nykyinen tilanne, jossa rinnakkain on useita erilaisia malleja ja kokeiluja, on sekava. 2. Tilauskoulutuslainsäädäntö koetaan pääsääntöisesti melko selkeänä, mutta ei aina kovin tarkoituksenmukaisena. Arvioidessaan tilauskoulutuslainsäädäntöä korkeakoulut ajattelevat koulutusvientiä laajemminkin. Nykyisenkaltainen tilauskoulutus pätee vain rajattuihin tapauksiin eikä sellaisenaan vastaa korkeakoulujen tavoitteisiin toimia kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. 3. Yleisimpänä ongelmana koetaan se, että tilauskoulutuksen on oltava opiskelijalle maksutonta. Tilauskoulutuksen haasteet nivoutuvat pitkälti lukukausimaksukysymyksen ympärille. 4. Tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen ollessa opiskelijalle maksutonta, tulee määritellä tarkemmin tilaajan, rahoittajan ja toimittajan roolit sekä vastuu sen varmistamisesta, etteivät opiskelijat joudu maksamaan. 5. Markkinoita tilauskoulutukselle ei juurikaan ole, tilaajat puuttuvat. Jos halutaan laajamittaisempaa toimintaa, täytyy markkinoita luoda, tehdä markkinakartoitusta ja tältä pohjalta markkinointitoimia. 6. Tilauskoulutus on vielä lapsen kengissä eikä ole strateginen painopiste monessa korkeakoulussa. Korkeakouluista ei löydy liiketoiminnan rakentamisen vaatimia resursseja eikä asiantuntemusta. Korkeakoulut tarvitsevat tukea tilauskoulutuksen rahoituksessa, markkinoinnissa ja laadunvarmistuksessa siinä missä muunkin koulutusviennin kehittämisessä. Nykyistä laajempi yhteistyö ja tiedon jakaminen kansallisesti korkeakoulujen ja muiden koulutusviennin avaintoimijoiden kesken on tärkeää. Pirstaleisten hankkeiden sijasta tulee pyrkiä kansallisesta näkökulmasta merkittäviin kokonaisuuksiin. Vientiklusterin kehittämiselle on tarvetta myös tilauskoulutuksen näkökulmasta. 8 (8)

Ammattikorkeakoulujen vieraskielinen koulutus Lukuvuosimaksut (koulutusvienti) Kv - kevätpäivät

Ammattikorkeakoulujen vieraskielinen koulutus Lukuvuosimaksut (koulutusvienti) Kv - kevätpäivät Ammattikorkeakoulujen vieraskielinen koulutus Lukuvuosimaksut (koulutusvienti) Kv - kevätpäivät 11.5.2016 Toiminnanjohtaja KT, KTM Riitta Rissanen 03.05.2016 03.05.2016 LUKUVUOSIMAKSUT (LAINSÄÄDÄNTÖ) Lakimuutos

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA -seminaari

KOTA-AMKOTA -seminaari Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut korkeakouluista KOTA-AMKOTA -seminaari Vesa Hämäläinen 24.9.2009 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Seminaarin avaus korkeakouluopetuksen ja opiskelijavalintojen kehittämien. Hannu Sirén

Seminaarin avaus korkeakouluopetuksen ja opiskelijavalintojen kehittämien. Hannu Sirén Seminaarin avaus korkeakouluopetuksen ja opiskelijavalintojen kehittämien Hannu Sirén 26.10.2015 Lähde: Suomen tilannekuva hallitusohjelmaneuvotteluiden tueksi keväällä 2015, ministeriöiden kansliapäälliköt

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys. Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus

Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys. Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus Selvityksen tavoite ja näkökulma Miten kaupan ostajavoima vaikuttaa pt-kaupan ja elintarviketeollisuuden

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Verkkoaineistojen lisensioinnin

Verkkoaineistojen lisensioinnin Verkkoaineistojen lisensioinnin rakenteellinen kehittäminen 7.5.2009 FinELib-päivä Paula Mikkonen Suunnittelija, FinELib Mitä kirjastot/organisaatiot odottavat e-aineistohankinnalta? Palveluyksikkö selvitti

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Koulutustarvekyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ja täsmentää yritysten koulutustarpeita vuodelle 2012 ja 2013

Lisätiedot

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Paljon tapahtunut yrittäjyyden edistämisessä mutta kuinka paljon? Kuvat: Paula Ojansuu Kyselyn

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

SIMHE Supporting Immigrants in Higher Education in Finland. Heidi Stenberg SIMHE-Metropolia

SIMHE Supporting Immigrants in Higher Education in Finland. Heidi Stenberg SIMHE-Metropolia SIMHE Supporting Immigrants in Higher Education in Finland Heidi Stenberg SIMHE-Metropolia Vastuukorkeakoulumalli V. 2016 opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa kahta hanketta Kansallisia pilottihankkeita

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 % 1 Oulun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen Kasvun haasteita Venäjällä strategia, myynti ja johtaminen Yritysten toiminta Venäjän markkinoilla (1) Venäjän markkinoiden liiketoimintastrategia on selkeästi määritelty Venäjän liiketoimintastrategia

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Tanja Vaski, Anne Virtanen, Sanni Pitkänen 5/11/2012 Laurea P2P Projektimuotoista työskentelyä yritysten toimeksiannoista Vaatii itsenäistä ja omatoimista

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Antti Pelkonen & Mika Nieminen VTT Sidosryhmien kuulemistilaisuus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus 16.2.2012

Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus 16.2.2012 Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus 16..01 Juha Lemmetyinen Leena Euranto Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa mielipiteitä isännöintitoimialasta sekä isännöinnistä

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa 9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteishaku 2014 Mikä muuttuu ja millä aikataululla?

Korkeakoulujen yhteishaku 2014 Mikä muuttuu ja millä aikataululla? Korkeakoulujen yhteishaku 2014 Mikä muuttuu ja millä aikataululla? 7.5.2013 infotilaisuus Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Nykytila: Ammattikorkeakoulut Yhteishaun haut (yhden korkeakoulupaikan

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2014 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon tutkimuksen

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 % 1 Kajaanin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on verkosto, johon Kaupan liitto on kutsunut alan toimijoita

Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on verkosto, johon Kaupan liitto on kutsunut alan toimijoita Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on verkosto, johon Kaupan liitto on kutsunut alan toimijoita Mukana on tällä hetkellä noin 30 kaupan alan oppilaitosta sekä noin 30 vähittäis- ja tukkukaupan yritystä.

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 % -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tulokset. Pikatilastot Kysely 977578 'Finn Heat Oy asiakastyytyväisyyskysely 2013' Kysely 977578

Tulokset. Pikatilastot Kysely 977578 'Finn Heat Oy asiakastyytyväisyyskysely 2013' Kysely 977578 Tulokset Kysely 977578 Tallenteita kyselyssä: 40 Tallenteita kyselyssä yhteensä: 40 Prosenttiosuus kaikista: 100.00% sivu 1 / 50 Kenttäyhteenveto A1:lle Asema yrityksessä sivu 3 / 50 Kenttäyhteenveto B1(SQ001):lle

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Lukukausimaksujen tulevaisuus

Lukukausimaksujen tulevaisuus Lukukausimaksujen tulevaisuus Ylijohtaja Anita Lehikoinen Lukukausimaksut vai ei? Mihin ja miten tutkintokoulutuksen maksullisuus vaikuttaa? 31.1.2013 Tampereen yliopisto Lukukausimaksut Lukukausimaksujen

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot