KONTIOLAHDEN KUNTA Toiminnallinen masterplan Kontiorannan alueelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KONTIOLAHDEN KUNTA Toiminnallinen masterplan Kontiorannan alueelle"

Transkriptio

1 KONTIOLAHDEN KUNTA KONTIOLAHDEN KUNTA Toiminnallinen masterplan Kontiorannan alueelle RAPORTTI

2 Raportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TYÖN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET LÄHTÖAINEISTO NYKYTILA-ANALYYSI Matkailun yleisiä trendejä Suomen matkailun strategiset teemat ja painopistealueet Pohjois-Karjalan matkailun nykytila ja visio Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimus Kontiolahden kunta Väestö Työllisyys ja yritystoiminta Kuntastrategia KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUE Esimerkkejä muista varuskunnista Kouvolan Kasarminmäki Rykmentinpuisto, Tuusula Pääskyvuoren kasarmi, Turku Kontiorannan SWOT TOIMINNAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Matkailu ja vapaa-aika Yritystoiminta Asuminen KONTIORANNAN VISIO JA TAVOITTEET PÄÄKOHDERYHMÄT TOIMENPITEET Kontiorannan aktiviteetit Kesäaktiviteetit Talviaktiviteetit Uudet toiminnot ja rakenteet Toimintaesimerkkejä Game Camp Ampumaratahalli BMX-pyöräilyrata Alueen energiantuotanto Rakennusten uusiokäyttö Ensisijaiset toimenpiteet... 22

3 Raportti Rakennusten uusiokäyttömahdollisuudet VARIKKOALUEEN YRITYSIDEOINTIA Yleistä Kaupan palvelut Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma Muita ideoita AIKATAULU JA VASTUUT Kaavoitus ja alueen suunnittelu Toimenpiteiden aikatulutus RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Alustavia rahoituslähteitä Siirtymäkausi rahoituskentässä Investoinnit ja palvelukonseptit LIITE 1. Yleissuunnitelma 1:20000 LIITE 2. Havainnekuva 1:7500

4 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 1 (33) Toiminnallinen masterplan Kontiorannan alueelle 1 JOHDANTO Kontiorannan lakkautettu varuskunta-alue on uniikki ja seudullisesti merkittävä aluekokonaisuus. Kontiolahden kunta on käynnistänyt Kontiolahden varuskunta-alueen kehittämishankkeen ja hankkeen kesto on Hankkeen keskeisin tavoite on löytää Kontiorannan lakkautetulle varuskunta-alueelle uusia käyttömuotoja, jotka liittyvät esimerkiksi asumiseen, yritystoimintaan ja matkailuun. Kontiorannan masterplanin osalta merkittävin tavoite on alueen vetovoiman varmistaminen sekä toimivan ja innovatiivisen aluekokonaisuuden synnyttäminen. Kontiorannan varuskuntaalue on ideointityön painopistealue, mutta työssä on huomioitu myös laajempi Kontioniemen alue. Kontiorannan toiminnallinen masterplan linjaa alueen toiminnallisen kehittämisen suuntaviivat tuleville vuosille. Yhteinen suunnitelma edistää toimijoiden verkostoitumista ja tukee kehittämisen edellytyksiä alueella. Työn yhdeksi toteuttajaksi valittiin FCG Finnish Consulting Group, jossa työstä vastasivat johtava konsultti Asta Nupponen, toimialajohtaja Pauli Santala ja suunnittelija Mari Piipponen. Kontiolahden kunnasta työn ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: - Kunnanjohtaja Jere Penttilä, Kontiolahden kunta - Projektipäällikkö Mari Tarvainen, Kontiolahden kunta - Kaavoitusjohtaja Matti Moisala, Kontiolahden kunta - Tekninen johtaja Eero Pölönen, Kontiolahden kunta - Kiinteistökoordinaattori Markku Pitkänen, Kontiolahden kunta. 2 TYÖN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET Työn tavoitteena on synnyttää tasokas ja kokonaisvaltainen toiminnallinen masterplan, jossa otetaan kantaa Kontiorannan alueen vetovoimaiseen profiloitumiseen niin, että se hyödyttää alueella toimivien yritysten lisäksi koko Joensuun seudun asukkaita ja elinkeinoelämää. Haasteina ovat alueen erityisluonteen huomioonottaminen ja erilaisten toimintojen yhteensovittaminen. Suunnitelmassa huomioidaan toimintojen vaikutukset toisiinsa ja suhteessa ympäristöönsä sekä mahdolliset synergiaedut. Työn vaiheistus ja aikataulu on esitetty alla olevassa kuvassa.

5 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 2 (33) Työn tuloksena syntyy kokonaisvaltainen suunnitelma siitä millaista yritystoimintaa alueelle sijoittuu ja millaisia synergioita voidaan luoda toimijoiden välille, millaisia matkailutoimijoita alueelle voisi sijoittua ja kuinka asuinympäristöstä saadaan viihtyisä ja turvallinen myös muiden toimijoiden näkökulmasta katsottuna. Masterplan luo edellytykset asuin-, yritys- ja matkailutoiminnan kasvulle sekä työpaikkojen syntymiselle. Kontiorannan toiminnallinen masterplan rakentuu alla esitetyllä tavalla. 3 LÄHTÖAINEISTO Lähdemateriaalina työssä käytettiin Kontiolahden kunnalta saatuja aineistoja varuskuntaalueesta sekä yleistä kirjallisuutta, aiempia tutkimuksia, selvityksiä ja tilastoja.

6 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 3 (33) 4 NYKYTILA-ANALYYSI 4.1 Matkailun yleisiä trendejä Kehittämismahdollisuuksien taustalla vaikuttavat myös matkailun yleiset kehitystrendit, joita on kuvattu alla. 1 Väestö ikääntyy. Matkailukysyntään vaikuttaa ikääntyvän väestön määrän kasvu. Ikääntyneet ovat yleisesti ottaen aktiivinen ryhmä, joka lomallaan etsii elämyksiä ja laadukkaita palveluja. Taloudellisia resursseja iäkkäillä on usein käytössään enemmän kuin nuoremmilla kohderyhmillä. Ikääntyneet eivät kuitenkaan ole heterogeeninen kohderyhmä, vaan kiinnostukset ja harrastukset ovat moninaisia. Lyhyempiä lomia ja yksilömatkailua. Yksilömatkailu tulee kasvamaan valmis-, paketti- ja ryhmämatkailuun verrattuna, mihin vaikuttaa etenkin teknologian kehittyminen ja matkan varaamisen mahdollisuus verkossa. Lyhytlomien kysyntä lisääntyy; viikon mittaisen lomamatkan sijaan tehdään useita 2-4 päivän matkoja. Internet, sosiaalinen media ja mobiilisovellukset. Matkailijat etsivät entistä enemmän tietoa verkosta ja yhä useammat matkavaraukset tehdään internetissä. Matkailijat järjestävät matkansa entistä itsenäisemmin varaamalla itse majoituksen ja kuljetuksen internetistä. Kilpailukykyiset matkailutuotteet ovat löydettävissä ja varattavissa internetin kautta, ja muut asiakkaat suosittelevat niitä sosiaalisen median kanavissa. Matkailijat käyttävät älypuhelimiaan reaaliaikaisen informaation hankkimiseen matkakohteissa, joissa mobiiliratkaisujen merkitys kasvaa. Hyvinvointimatkailun kysyntä kasvaa, hyvinvointia haetaan luonnosta. Terveysja hyvinvointimatkailun kysyntä tulee kasvamaan. Kiireisen elämän vastapainoksi lomalla haetaan luonnonrauhaa ja hyvinvointipalveluja. Kauniit maisemat eivät kuitenkaan riitä luontomatkailun elementeiksi sellaisenaan, vaan matkalta haetaan myös elämyksiä ja laadukkaita palvelukokonaisuuksia. Hyvinvointimatkailu ei ole pelkästään perinteisiä kylpylä- ja kauneushoitoja, fyysisen hyvinvoinnin lisäksi arvostetaan henkistä hyvinvointia. Suomalaisen hyvinvointimatkailun elementeiksi käyvät esim. luontoliikunta, rauhoittuminen ja sauna. Ympäristöasioiden merkitys kasvaa. Ilmastonmuutoksen vuoksi myös matkailutuotteissa kestävyys ja ekologisuus ovat nousseet tärkeiksi tekijöiksi, ja matkailussa kiinnitetään huomiota mm. hiilijalanjälkeen. Matkailijat arvostavat kohteen ekologisia ratkaisuja kuten puhtaampaa energiaa ja energian säästöä. Yksilölliset elämykset, tarinat ja teemamatkat. Ihmisten elämäntavat erilaistuvat, eikä sama tuote tai palvelu kelpaa kaikille. Asiakassegmentit muodostuvat erilaisten elämäntyylien ja kiinnostusten kohteiden perusteella. Tämä vaatii matkailutoimijoilta kykyä tunnistaa asiakkaiden tarpeita, ja käyttäjälähtöisyyden merkitys kilpailutekijänä kasvaa. Matkailijat hakevat lomallaan elämyksiä, merkityksellisiä matkailukokemuksia ja mielenkiintoisia tarinoita. Teemoitettujen matkojen ja tarinoiden kautta matkailutuotteisiin saadaan lisää sisältöä. Elämyshakuisuus asettaa haasteita kantaasiakassuhteiden luomiselle. Matkakohteen tulee pystyä jatkuvasti uudistumaan, jotta asiakkaan mielenkiinto säilyy. 1 MEK (2006): Matkailu vuonna 2020-faktaa ja fiktiota

7 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 4 (33) 4.2 Suomen matkailun strategiset teemat ja painopistealueet 2 Matkailun edistämiskeskus (MEK) on määritellyt vuonna 2013 teemapohjaiset painopisteet matkailun kehittämisen suuntaviivoiksi seuraavalle EU:n ohjelmakaudelle Suomen matkailun tuotekehityksen strategiset teemat ja painopistealueet pohjautuvat maailmalla nähtävissä oleviin trendeihin. Tuotekehityksessä huomioidaan myös Venäjän, Kiinan, Japanin sekä Keski-Euroopan matkailijoiden tarpeet ja toiveet. Kuva 1. Tuotekehityksen strategiset teemat ja painopistealueet vuoteen 2020 (MEK 2013). 4.3 Pohjois-Karjalan matkailun nykytila ja visio 3 Vuonna 2012 majoitus-, ohjelmapalvelu- ja ravitsemustoiminnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli Pohjois-Karjalassa noin 140 M ja työllistävyys 1500 henkilöä. Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset ylittivät ensimmäistä kertaa :n rajan. Pohjois-Karjalan rekisteröidyistä yöpymisistä 82 % tulee kotimaisista matkailijoista. Ulkomaisten matkailijoiden osuus rekisteröidyistä yöpymisistä on 18 %, josta noin 60 % on venäläisiä matkailijoita. Venäläisten matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat yli 200 % vuosina , kun taas kotimaan yöpymisvuorokaudet ovat pysyneet lähes samalla tasolla. Heikoin kehitys vuosina oli muiden ulkomaisten matkailijoiden yöpymisvuorokausissa, jotka vähentyivät 6 %. Majoitusyritysten liikevaihto on kasvanut 2 TEM Raportteja 4/2014: Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät. Katse vuoteen TEM, Elinkeino- ja innovaatioosasto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (2014): Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma

8 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 5 (33) 6 % vuosina Matkailun ohjelmapalveluyritysten liikevaihdon taso oli 10 M vuonna Maakunnan seutukuntien osalta voimakkainta kasvu on ollut maakunnan reuna-alueilla Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa. Venäläisten tuoman vähittäiskaupan verovapaa myynti kasvoi 2 miljoonasta eurosta yli 6 miljoonaan euroon vuosina Pohjois-Karjalan matkailualueet on lueteltu alla. Kontiolahden talviurheilukeskus kuuluu kiinteänä osana Joensuun matkailualueeseen. Joensuun matkailualue: Joensuun matkailukaupunki Kontiolahden talviurheilukeskus Outokummun Aarrekaupunki Huhmari Ilomantsi Pielisen Karjalan matkailualue: Koli Bomban ja Hyvärilän alue Ruunaa ja Vuoniskylät Keski-Karjalan matkailualue: Pajarinhovin alue Niiralan rajanylitysaseman alue Pohjois-Karjalan matkailun kasvutavoitteet on esitetty alla olevassa kuvassa. Pohjois-Karjalan matkailun visio 2020: Pohjois-Karjala on kansainvälisesti vetovoimainen luonto- ja kulttuurimatkailualue, jossa omiin vahvuuksiin perustuva matkailuelinkeino luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia toimialan kestävälle kasvulle ja investoinneille.

9 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 6 (33) 4.4 Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimus 4 Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun välille on laadittu yhteinen kasvusopimus vuosille Kasvusopimuksessa on määritelty strategiset painopisteet ja toimenpiteet. Yhtenä toimenpiteenä mainitaan Kontiorannan varuskunta-alueen kehittäminen. Strategiset painopisteet: 1) Joensuun kaupunkiseudun biotalouden innovaatiokeskittymän sekä innovaatioja osaamisrakenteiden kehittämisedellytysten vahvistaminen 2) Kaupunkiseudun vetovoiman ja kilpailukyvyn lisääminen investointien esteitä poistamalla ja synnyttämällä kestäviä ja älykkäitä ratkaisuja 3) Venäjän taloudellisen kasvun hyödyntäminen Toimenpiteet: Biotalouden innovaatiokeskittymän kehittäminen Penttilän yrityspuisto ja Penttilänrannan SmartCity Joensuun ydinkeskustan investointihankkeiden kehitysesteiden poistaminen Kontiorannan varuskunta-alueen ja ampumahiihtokeskuksen kehittäminen Venäjän kasvavien markkinoiden ja ostovoiman hyödyntäminen. 4.5 Kontiolahden kunta Väestö Kontiolahden väkiluku oli vuonna 2013 yhteensä asukasta. Kontiolahti on väkiluvultaan Pohjois-Karjalan toiseksi suurin kunta Joensuun jälkeen. Kontiolahden kunnan väestömäärä kasvaa noin asukkaalla vuodessa, ja kasvun ennakoidaan jatkuvan noin 1,5 2,0 prosentin vuosivauhdilla. Kontiolahden kunnan väestö on ikärakenteeltaan nuorekasta. Muuttoliike tuo kuntaan vuosittain nuoria lapsiperheitä. Myös yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain tasaisesti. Kontiolahden väestö painottuu selkeästi taajama-alueille Lehmoon ja Kirkonkylälle, joista Lehmon taajama on väkiluvultaan suurin Työllisyys ja yritystoiminta Kontiolahden keskimääräinen työttömyysaste on ollut 10,2 viiden viime vuoden aikana. Vuoden 2010 tilaston mukaan kontiolahtelaisia työssäkävijöitä oli henkeä (41,9 % väkiluvusta). Yli puolet työssäkävijöistä kävi töissä Joensuussa. Kontiolahdessa eniten työpaikkoja on julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa, teollisuudessa ja rakentamisessa. Pohjois-Karjalan Prikaatin toiminta loppui , jolloin Kontiolahdesta hävisi noin 240 työpaikkaa. Kontiolahden kunta on merkittävin kontiolahtelainen työnantaja noin 850 työpaikallaan. Teollisuusyrityksiä on 165 kpl. Kontiolahden viisi merkittävintä teollista työnantajaa ovat Medisize Oy, Enerke Oy, Alsiva Oy, Aillos Oy ja AMT-Veneet Oy. 4 TEM ( ): Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus Kontiolahden kunta (2014): Kontiolahden strategia ja Kontiolahden kunta ( ): Palvelutarveselvitys

10 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 7 (33) Kuntastrategia 6 Kontiolahden kuntastrategia on hyväksytty kesäkuussa Kuntastrategiassa on määritelty kunnan visio, arvot, strategiset päämäärät sekä SWOT, jotka on esitelty alla. VISIO: Kontiolahti on - ja kehittyy Kontiolahden kunnan arvot ovat elinvoimaisuus, hyvinvointi ja vastuullisuus. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT: hyvinvoivat kuntalaiset tasapainoinen talous toimiva johtaminen ja päätöksenteko osaava ja motivoitunut henkilöstö turvallinen ja viihtyisä ympäristö houkutteleva yritysympäristö SWOT: 6 Kontiolahden kunta (2014): Kontiolahden strategia

11 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 8 (33) 5 KONTIORANNAN VARUSKUNTA-ALUE Pohjois-Karjalan Prikaatin toiminta Kontiorannan varuskunta-alueella loppui Pohjois-Karjalan Prikaati koulutti vuosittain noin 1400 varusmiestä sekä järjesti kertausharjoituksia reserviläisille. Kontiolahden kunta lunasti Kontiorannan varuskuntaalueen itselleen vuoden 2014 alussa. Kontiorannan lakkautettavan varuskunnan alue yhdessä kansainvälisen ampumahiihtokeskuksen kanssa muodostaa Joensuun Symmetrisen kaupungin tiivistyvän kasvusuunnan pohjoiseen. Kontiorannasta on Joensuuhun matkaa 15 km ja lentokentälle noin 10 km. Varuskunnan maa-alueiden pinta-ala on noin 158 ha. Rakennuksia alueella on noin 50 kpl, ja rakennusten bruttoala on noin m 2. Joukossa on mm. viisi kasarmia, uimahalli, varuskuntaravintola ja terveysasema. Olemassa olevat kiinteistöt tarjoavat muunneltavia tiloja esimerkiksi yritystoiminnalle. Alue tarjoaa hyvät puitteet myös matkailulle ja virkistykselle. Alue mahdollistaa myös testialustan erilaisille rakentamis- ja energiaratkaisuille sekä Kontiolahden taajamarakenteen suunnitelmallisen kasvun Kontiorannan suuntaan. Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen kehittäminen on nimetty suomalaisen huippuurheilun kannalta kolmanneksi merkittävimmäksi rakennushankkeeksi Olympiastadionin ja Tampereen keskusareenan jälkeen. Ampumahiihtokeskuksen asemaa tullaan vahvistamaan Suomen johtavana kansainvälisten ampumahiihtotapahtumien järjestämispaikkana. Ampumahiihdon MM-kisat pidetään alueella vuonna Kontiolahdelle on myönnetty ampumahiihdon maailmancup vuodelle Esimerkkejä muista varuskunnista Kouvolan Kasarminmäki Kouvolan kasarmialueelle valmistui yli 30 punatiilistä rakennusta kellarit mukaan lukien. Suomen itsenäistyttyä kasarmeihin sijoitettiin suomalaisia joukkoja luvulta vanhoja kasarmeja korjattiin ja uusia rakennettiin. Varuskunta-alueella toteutetuista toisen maailmansodan jälkeisistä rakennushankkeista huomattavimmat ovat henkilökunnan asuinrakennus (1953), aliupseerikoulu (1954), miehistöruokala (1959) ja uusi sotilaskoti (1965). Varuskuntatoimintojen lakattua osa alueesta siirtyi kaupungin omistukseen Kasarmeja on sittemmin peruskorjattu asuinkäyttöön ja muutettu mm. opetus- ja toimitiloiksi. Alueella toimivat nykyään Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu (KyAMK), Kouvola Innovation Oy, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Kouvolan-yksikkö sekä Itä-Suomen sotilasläänin esikunta. Alueella toimii myös yrityksiä mm. viestintä- ja media-aloilta. Kasarminmäelle on noussut myös uudisrakennuksia. Alueen pohjoisosaan rakennettiin 2000-luvun alkupuolella monikerroksinen toimistorakennus, ns. IT-kampus. Alueen päärakennuksen, pitkän kasarmin, viereen valmistui vuonna 2010 modernia arkkitehtuuria edustava Paja-rakennus. Sen maanalaisissa tiloissa sijaitsevat KyAMKin muotoilun ja restauroinnin työ- ja näyttelytilat sekä maan päällä, lasiseinäisessä rakennuksessa Paja-kahvila. Paja on rakennettu Museoviraston luvalla. Kasarminmäki sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Kouvolan ydinkeskustasta. Punatiilisten kasarmirakennusten eteläpuolella on asuntoalue. Ylempänä mainitun Paja-kahvilan lisäksi Kasarminmäellä toimii Amican ravintola ( asiakaspaikkaa, sekä mm paikkainen auditorio) sekä tilausravintolana toimiva Kouvolan Upseerikerho. Alueella

12 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 9 (33) järjestetään jonkin verran tapahtumia, esimerkiksi Puolustusvoimien MILjazz-konsertit Rykmentinpuistossa ja vuodesta 2014 alkaen Kouvo La Arctopolis keskiaikatapahtuma. Käynnissä on myös Palmenian Kouvolan yksikön hallinnoima Strada-hanke 7, jossa tutkitaan ja tuotteistetaan Kouvolan sotilashistoriaa Rykmentinpuisto, Tuusula Tuusulan entiselle kasarmialueelle rakennetaan koti asukkaalle. Rykmentinpuisto tulee muodostumaan Hyrylän keskusta-alueesta ja kyläkokonaisuuksista, joilla on kaikilla oma identiteetti. Jokaisen kylän keskuksessa on urbaani aukio. Asuinalueita yhdistävät kattavat viheralueet ja hyvät ulkoilumaastot. Rykmentinpuiston keskuspuistosta tulee ulkoilijoiden yhteinen keidas. Alueelle tulee monenlaisia asumismuotoja, asuntotyyppejä ja omistusmuotoja. Asukkaita palvelevat Hyrylän keskustapalvelut, kylien lähikaupat ja Tuusulan itäväylän erikoistavaraliikkeet. Rykmentinpuistoon kaavaillaan myös uudenlaista nettikauppaa, josta asukkaat voivat hankkia ostoksensa vuorokaudenajasta riippumatta. Rykmentinpuisto lähentää ja yhdistää kuntarakennetta. Hyrylän keskusta muuttuu, kun nykyisiä keskustatoimintoja vahvistetaan laajentamalla keskustatoimintoja Rykmentinpuiston suuntaan. Alue rakennetaan niin, että kokonaisuus on toimiva, tasokas ja mahdollisimman valmis jokaisessa vaiheessa. 7 Strada Sotilashistoria alueellisen identiteetin vahvistajana,

13 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 10 (33) Pääskyvuoren kasarmi, Turku Turun Pääskyvuoren entisessä kasarmirakennuksessa toimii Fimbul-ateljeeyhteisö. Fimbulissa on yhdeksäntoista erikokoista huonetta, joista 17 on tarkoitettu taiteilijoille ja käsityöläisille ateljee- ja työtiloiksi. Yksi huoneista on yhteistilana ja yksi varattu projektija koulutuskäyttöön. Viereinen kasarmin ruokala on Jöötti ry:n valimona. Myös sen yhteydessä on muutamia taiteilijoiden ateljeetiloja. Alussa käyttäjinä ja työtilan vuokraajina oli kahdeksantoista taiteilijaa ja käsityöläistä sekä yksi yhdistys ja yksi 8 hengen työryhmä. Tällä hetkellä (v. 2014) Fimbulissa työskentelee 26 taiteilijaa ja käsityöläistä. Alakerrassa on yksitoista huonetta, jossa työskentelee 13 taiteilijaa ja käsityöläistä. Alakerrassa on vuokrattavaa työtilaa 275 neliötä. Yläkerrassa on neljä suurta ateljeeta, suuri näyttely-/kokoustila sekä projektitila, jota vuokrataan vain lyhyiksi määräajoiksi. Vuokrattavaa työtilaa yläkerrassa on yhteensä 220 neliötä. 5.2 Kontiorannan SWOT Kontiorannan alueen nykyiset vahvuudet ja mahdollisuudet sekä heikkoudet ja uhat on kuvattu alla olevassa kuvassa. 6 TOIMINNAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 6.1 Matkailu ja vapaa-aika Matkailussa ja vapaa-ajanvietossa tapahtuu monia muutostekijöitä 8, jotka vaikuttavat myös Kontiorannan kehittämiseen. Matkailupalveluiden varaus ja markkinointitoiminnot siirtyvät internetistä voimakkaasti mobiilivälineisiin, älypuhelimiin ja tabletteihin. Sosiaalinen media nousee päärooliin nuorten aikuisten matkapäätöksissä. Matkailutoimiala jatkaa globaalia kasvuaan, ja se näkyy kansainvälisenä kasvuna myös Pohjois-Karjalassa - sekä Venäjän että muiden markkinoiden osalta. Hyvinvointimatkailussa korostuvat perinteiset hoitomuodot ja luontokokemukset. Mielen hyvinvointi on nousemassa yhdeksi tärkeimm hyvinvointimatkailun osa- 8 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (2014): Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma

14 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 11 (33) alueeksi. Hyvinvointipalveluiden käyttäjäkunta kasvaa Euroopan väestön ikääntyessä, työn hektisyyden lisääntyessä ja suurten miljoonakaupunkien ihmisten etsiessä rauhoittavaa ympäristöä. Kulttuurimatkailussa ns. moderneja humanisteja kiinnostaa paikallinen historia, elämäntavat, ruokakulttuuri ja aidot kokemukset. Ilmastomuutoksen mukanaan tuoma olosuhteiden epävakaus edellyttää vaihtoehtoisten toimintamuotojen kehittämistä. Matkailun myynti- ja markkinointityö muuttuu entistä enemmän segmentti- ja teemakohtaiseksi. Oleellista on alueen hyvä imago, kiinnostava ja selkeä tuote, palvelujen helppo löydettävyys ja varattavuus internetin kautta, houkutteleva luonnonläheinen ympäristö sekä hyvät kulkuyhteydet. Maakunnallisen lentoaseman säilyminen ja kehittyminen on matkailun menestyksen elinehto. Kontiorannan alueelle soveltuisivat mm. hyvinvointi- ja liikuntamatkailun kehittäminen sekä erilaiset virkistyspalvelut kuntalaisille. Ampumahiihtokeskuksen ja Karelia Golfin toimintojen lisäksi alueelle on kehitettävissä uusia tapahtumia eri vuodenajoille. 6.2 Yritystoiminta Yritysten toimintaympäristö muuttuu ja yritystoiminta monipuolistuu 9, mikä on huomioitava myös Kontiorannan yritystoiminnan kehittämisessä. Yritysten hyvinvointi on edellytys kestävälle kasvulle. Tulevaisuuden kilpailukykyisimmät yritykset toimivat vastuullisesti. Mikroyrityksillä tulee olemaan nykyistä paljon merkittävämpi rooli. Yritystoiminnassa korostuvat kustannustehokkuuden ja nopeiden muutosten lisäksi yhä enemmän uudet liiketoimintamahdollisuudet ja innovaatiot. Yritysten on tärkeää pystyä asemoimaan itsensä sekä kehittämään ja optimoimaan toimintaansa globaaleissa verkostoissa tuotekehityksen, tuotannon ja logistiikan näkökulmasta. Palveluliiketoiminnan liittäminen yhteen perinteisemmän teollisuuden kanssa kilpailukykyiseksi kokonaisuudeksi on tärkeää. Palveluinnovaatiot ja verkostot tuovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Mobiilit palvelut tuovat uusia mahdollisuuksia eri sovellusalueilla. Avoimen innovaatiotoiminnan ja sosiaalisen median vaikutukset yritysten toimintaan ja uusiin toimintamalleihin voivat olla suuret. Tulevaisuuden uudet yritysmuodot voivat rakentua totuttua paljon avoimempiin rajapintoihin. Käyttäjälähtöisyyden huomioiminen on tärkeää. Elämysteollisuus kasvaa voimakkaasti ja tunkeutuu monelle alueelle. Kontiorannan elinkeinoelämän kehittämisen lähtökohta on mahdollistaa yritysten sijoittuminen alueelle tarjoamalla houkuttelevia ja edullisia liikepaikkoja ja tontteja. Kunnalla tulee olla monipuolisesti tarjolla elinkeinotoiminnan mahdollistavia tontteja eri tyyppisiin investointi- ja sijoittumispäätöksiin. Elinkeinotonttien saatavuus turvataan suunnitelmallisella ja joustavalla maankäytön suunnittelulla laadullisesti ja määrällisesti. Esimerkiksi Kontiorannan varikkoalue voisi toimia tietyn elinkeinotoiminnan keskittymänä mm. yritys- ja teollisuuspuistoissa luodaan edellytykset saman alan yritysten sijoittuminen lähelle toisiaan. 9 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 18/2013: Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko: kestävällä kasvulla hyvinvointia

15 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 12 (33) 6.3 Asuminen Asumisessa keskeinen muutos on mm. asumistason laadullinen parantaminen käyttäjäkeskeisyyden, esteettisyyden ja esteettömyyden korostumisen myötä. 10 Asumistarpeet muuttuvat ihmisten elämänkaaren myötä, asumiselta vaaditaan yhä enemmän joustavuutta ja muunneltavuutta. Kansainvälistyminen ja muuttoliike tuottavat kulttuuristen vaikutteiden virtoja, jotka heijastuvat asumisen monimuotoistumiseen. Asumiselle tärkeitä tekijöitä ovat asunnon sijainti, hyvät ja esteettömät liikenneyhteydet, asunnon muunneltavuus ja monikäyttöisyys, teknologiset ratkaisut, ratkaisujen helppokäyttöisyys sekä hyvät mahdollisuudet liikuntaan ja muihin vapaa-ajan harrastuksiin. Teknologia mahdollistaa mm. kodin toimintojen kauko-ohjauksen. Tulevaisuuden asuminen tarvitsee segregaatiota: eriytymistä, eriyttämistä, erilaistumista. Ihmisten erilaisia tarpeita pitää palvella nykyistä yksilöllisemmin. Kodit, taloyhtiöt, korttelit ja kokonaiset asuinalueet on rakennettava tarkemmin jollekulle, ei vain jotenkuten kaikille. Kun uusia asuinalueita ja kaupunginosia suunnitellaan, on tärkeää miettiä, millaisia tarpeita ja ihmisiä kunkin alueen tulisi palvella. Tulotason sijasta ratkaisevaa on asukkaiden identiteetti ja elämäntyyli. Asuinympäristön yhteisöllisyyden vahvistaminen on keskeisessä asemassa. Kontiorannan alueella tulisi huomioida asumisen monipuolisuus, erilaiset asumismuodot, asuntotyypit ja omistusmuodot. Asuntotuotanto tulisi suunnata eri kohderyhmille ja eri sukupolvien asumiselle. Asuntorakentamisessa tulisi huomioida kestävät materiaalivalinnat, energiatehokkaat ratkaisut, lähienergia, uusiutuvien energialähteiden käyttö, älykkäät energiajärjestelmät ja bioenergian hyödyntäminen rakentamisessa sekä myös palveluiden loppukäytössä. 7 KONTIORANNAN VISIO JA TAVOITTEET Kontiorannan kehittämisen visio on laadittu erikseen asumiselle, yritystoiminnalle sekä matkailu- ja vapaa-ajan toiminnoille. Asumisen visio 2025: Kontioniemen alue on lähienergian hyödyntämisen edelläkävijä. Alueella on huomioitu eri sukupolvien asuminen aktiivisista lapsiperheistä aktiivisiin senioreihin. Kontioniemen alueella asuminen on viihtyisää ja elämyksellistä. Asuinalueille luodaan oma erityinen identiteetti. Turvallista asumista ja rauhallista lähiötyyppistä elämää luonnonkauniissa ympäristössä. Alueella on oma koulu ja päiväkoti. Asukkaita palvelevat Kontiolahden kuntakeskustapalvelut sekä Joensuun työssäkäyntialue ja erikoispalvelut. Asuinalueita yhdistävät hyvät harrastusmahdollisuudet ja upeat ulkoilumaastot. 10 Suomen Akatemian tutkimusohjelma ASU LIVE : Asumisen tulevaisuus

16 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 13 (33) Alueelle tulee monenlaisia asumismuotoja, asuntotyyppejä ja omistusmuotoja. Alueen suunnittelussa on huomioitu ekologisuus, energiatehokkaat ratkaisut, turvallisuus ja viihtyisyys sekä asumisen vaivattomuus. Enemmän yhdessäoloa, aktiviteetteja, hajautetut ja jaetut palvelut. Yritystoiminnan visio 2025: Kontioniemen alue on pienyritystoiminnan edelläkävijä. Toimintaympäristö, missä palvelut ovat käytössä kellon ympäri globaalisti ja lokaalisti. Kontioranta tarjoaa työn tekemiselle joustavat ja mielekkäät olosuhteet ainutlaatuisessa ympäristössä. Osa palveluyrityksistä toimii alueella 24/7, vrt. matkailu- ja ohjelmapalvelut. Asuinalueet ovat välittömässä läheisyydessä ja läheltä löytyy osaavaa työvoimaa. Logistiset yhteydet ovat hyvät, kansainvälinen lentokenttä on lähellä. Yrittäjät sitoutuvat vastuulliseen ja kestävään liiketoimintaan. Keskiössä on erilaiset kumppanuudet ja projektimainen toiminta. Yritykset toimivat ketterästi verkostoina. Pienet yritykset toimivat monimuotoisissa tiimeissä. Alueelle luodaan edellytykset saman alan yritysten sijoittumiselle lähelle toisiaan. Matkailun ja vapaa-ajan visio 2025: Kontioniemi on aktiivinen ja elämyksellinen liikunta- ja matkailukohde sekä kansainvälisesti tunnettu ampumaurheilukeskus. Vaihtoehtoisia teemoja Kontioniemen alueelle voivat olla: 1) Wellness = Terveys- ja hyvinvointimatkailukohde, pääkohderyhmä aikuiset ja seniorit 2) Activity = Luonto- ja kuntoliikuntakohde, pääkohderyhmä aktiivit liikkujat ja urheilijat 3) Adventure = Seikkailukohde, luonto-/sotaleikkitoiminta, pääkohderyhmä lapsiperheet ja nuoret

17 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 14 (33) 8 PÄÄKOHDERYHMÄT Kontioranta on monipuolinen kohde, joka palvelee rinnakkain useita erilaisia asiakasryhmiä. Kontiorannan tulevista asiakkaista hahmotettiin kiinnostusten ja toiminnan kautta tavoiteltavat asiakasprofiilit, jotka ovat jatkossa kehittämistoiminnan taustalla. Kontiorannan toiminnot on suunnattu sekä kotimaisille että ulkomaalaisille kävijöille ja aktiiviurheilijoille, jotka ovat kiinnostuneita alueen aktiviteeteista, luonnosta ja mm. sotahistoriasta. Kontioranta palvelee niin aktiiviurheilijoita kuin matkailijoitakin Kontioranta tarjoaa työ- ja ryhmätyötilat mm. yrityksille, yhdistyksille ja kokouksille, alue on hyvä toimintaympäristö myös virkistys- ja tyky-toiminnalle Kontioranta palvelee paikallisia asukkaita sekä lähikuntien opettajia, koululaisia ja opiskelijoita

18 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 15 (33) Tarjolla on tapahtumia ja ohjattua tekemistä Perheille on tarjolla omaa aktiviteettiohjelmaa ja puuhaa Seniorit ja heidän tarpeensa on huomioitu hyvinvointitarjonnassa Erityisryhmät on huomioitu suunnittelussa ja tarjolla on myös esteettömiä käyntikohteita vrt. liikuntarajoitteiset Majoitusta on monentasoista eli hotellitasoisesta majoituksesta retkeilytason majoitukseen, tarjolla on myös mökkimajoitusta ja caravan-alue Kontiorannan alue sopii hyvin ryhmä- ja leirimajoitukseen Kasarmit 1 j 2 voivat toimia hostellina, osa huoneista on huoneistohotellityyppisiä sis. oman keittiön. Kasarmi 5 voi toimia leirimajoitustilana. Mökkimajoitusta voi olla erityyppistä: osa vaatimattomampia mökkejä ilman saunaa ja osa hyvinvarusteltuja huvila-mökkejä. 9 TOIMENPITEET 9.1 Kontiorannan aktiviteetit Kesäaktiviteetit Kesäaikaan Kontioniemen alueella on mahdollisuus harrastaa monenlaista liikuntaa esim. juoksu, patikointi, pyöräily, golf, rullahiihto, tennis, suunnistus, uinti, kalastus, veneily, melonta, ratsastus, sienestys, marjastus jne.

19 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 16 (33)

20 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 17 (33) Talviaktiviteetit Talviaikaan Kontioniemen alueella on mahdollisuus harrastaa useita talvilajeja, esim. hiihto, retkiluistelu, jääsurffaus, pilkkiminen, avantouinti, pulkkailu, napakelkkailu, ratsastus, koiravaljakko-/rekiajelu jne. 9.2 Uudet toiminnot ja rakenteet Kontiorannan alue on laaja, joten alueelle mahtuu hyvin myös uusia toimintoja, jotka vaativat uusia rakenteita. Lähialueen nykyisten toimintojen eli ampumahiihtokeskuksen ja golf-kentän lisäksi alueelle soveltuisivat mm. seuraavat toiminnot: Kylpylä-hotelli; alueen sydän, arkkitehtonisesti mielenkiintoinen ja maastoon sopiva hotelli, wellness-spa ja kongressikeskus Loma-asunnot ja caravan-alue; eritasoisia mökkejä ja caravan-/leirintäalue Satama/vierasvenesatama; satamassa voi olla palveluita mm. polttoaineiden myynti, kioski/kahvila, venetarvikemyynti, venevuokraus, kalastus-/melonta ym. Saunamaailma; erilaisia saunoja mm. rantasauna, savusauna, jää-/telttasauna, paljuja, avantouintia, hot-joogaa, wellness-hoitoja jne. Uimaranta hyppytorneineen, triathlon rata, beach volley -kenttä Tapahtumakenttä; urheilukenttä voidaan muuttaa tapahtuma-areenaksi, jossa voi olla mm. Angry Birds -leikkipuisto, kuntoilupuisto, petanquerata, shakkilauta, minigolf-rata, tapahtumalava ym. Liikuntahalli, sisäliikuntahalli, joka palvelee useita sisäliikuntalajeja

21 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 18 (33) Frisbeegolf-rata Pelikentät (koripallo, lentopallo, tennis) Flowpark Kontiolahti; seikkailupuisto, joita löytyy tällä hetkellä Turusta, Lappeenrannasta, Vierumäeltä ja Ähtäristä. Huvipuisto, lapsiperheet huomioiva huvipuisto/tivoli Parkour-rata Skeittirata Ice Cross Downhill -rata BMX-pyöräilyrata; kansainväliset mitat täyttävä pyöräilyrata, jossa kesällä pyöräilyä ja talvella hiihtoa. Ampumaratahalli Varikkoalue työpaikka-alueeksi Uusi asuinalue; asuinalueelle uusi koulu, päiväkoti ja lähiliikuntapuisto. Osa maastossa olevista sotahistoriallisista kohteista voidaan nostaa nähtävyyksiksi esim. muistomerkit, juoksuhaudat, panssariesteet, harjoittelurata, ampumahaudat. Alueen jatkosuunnittelu on mahdollisuus järjestää suunnittelukilpailuna tietylle alueelle, jotta rakentamismääräykset ja ohjeet saadaan yhtenäiseksi.

22 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 19 (33) Alueen julkisessa rakentamisessa voidaan hyödyntää modernia puurakentamista ja arkkitehtuuria sekä ekologisuutta. Puuta käyttämällä vähennetään tehokkaasti rakennustuotteiden valmistuksen päästöjä. Puu on energiatehokkain rakennusmateriaali, koska muista materiaaleista poiketen puutuotteiden valmistus tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Lisäksi puusta voidaan rakentaa vähintään yhtä energiatehokkaita rakennuksia kuin muistakin materiaaleista. Lisäämällä puun käyttöä rakentamisessa päästään merkittävästi suurempiin ympäristöhyötyihin kuin pelkästään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Alueen ympäristösertifiointi nostaisi alueen statusta - myös kansainvälisesti. Alueelle voidaan hakea ympäristöluokitusta rajatulle alueelle, esim. uusille rakennuksille. Luokitusasiaa voi tiedustella mm. Green Building Councilista. 9.3 Toimintaesimerkkejä Game Camp GAME CAMP Toimintaidea Nuorille pelialan yrityksille (start-upit) olemassa olevat tilat uusien pelien kehittämiseen synergisessä ympäristössä Jo kasvuvaiheessa oleville pelialan yrityksille hajasijoitettu tuotantoyksikkö Yhteistyössä kanssa Tilantarve Investoinnit Vastuutaho Aikataulu Olemassa olevaa tietoliikennekaapeloinnein varustettua toimistotilaa Mahdollisesti majoitustiloja, esim. huoneistotyyppistä Olemassa olevan rakennuskannan korjaus-/muutosinvestoinnit PKKY, AMK, UEF, Joensuun tiedepuisto Voidaan toteuttaa osittain välittömästi

23 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 20 (33) Ampumaratahalli AMPUMARATAHALLI Toimintaidea Ampumaurheilun osaamiskeskus: Erilaisilla ruutiaseilla tapahtuva urheiluammunnan harjoituspaikka Ampumahiihdon/-juoksun ammuntapaikka sisätiloissa lisää katsojaystävällisyyttä, jos ladut kulkisivat rakennuksen sisällä Tilantarve Suomessa sisäampumaradat enintään n. 25 m. 50 m ampumarata mahdollistaisi myös ampumahiihdon ammuntaharjoittelun sisätiloissa Ulkomailla 300 m:n asti olevia tiloja (maan alla) Investoinnit Vastuutaho Mahdollisesti jonkin olemassa olevan tilan muutos. Soveltuisi mm. entiselle ampumarata-alueelle M (osa rakennuksesta maan alla) Selvitettävä saako hankkeeseen OKM:n liikuntapaikka-avustusta Kontiolahden kunta, lajiliitto, seurat Aikataulu Vaiheittainen toteutus, esim. eripituiset ampumaradat

24 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 21 (33) BMX-pyöräilyrata BMX-PYÖRÄILYRATA Toimintaidea Kansainväliset mitat täyttävä BMX-pyöräilyrata (Bicycle Motocross), kesällä pyöräilyä ja talvella hiihtoa. Tällä hetkellä bmx-pyöräilyratoja on Helsingin Kivikossa Lahdessa, Tampereella, Turussa ja Mikkelissä, tulossa Hattulaan ja Hyvinkäälle Talvikäytössä rata lumetetaan ja radalle tulee lasten hiihtomaa. Lapsille ja nuorille oma pump/cross-rata. Tilantarve Investoinnit Vastuutaho Aikataulu BMX-rata sisältää lähtömäen, hyppyrisuoria ja kallistetut kaarteet. Radan hyppyrit ovat pyöreäprofiilisia, joten radan voi myös rullata läpi. Rata voi koostua 5 metriä korkeasta lähtökummusta, neljästä hyppyrisuorasta, sekä kolmesta kallistetusta kaarteesta. Radan pituus on n. 375 metriä. Investoinnit selvitettävä tapauskohtaisesti Helsingissä radan rakentamiseen on käytetty n m 3 mursketta sekä 1500 m 2 asfalttia Selvitettävä saako hankkeeseen OKM:n liikuntapaikka-avustusta Kontiolahden kunta, lajiliitto, seurat. (Helsingissä toiminnasta vastaa Pyöräkrossiparkki Oy sekä seura BMX Helsinki Ry.) Vaiheittainen toteutus 9.4 Alueen energiantuotanto Alueen energiantuotanto tulisi tuottaa ympäristöystävällisesti alhaisin hiilidioksidipäästöin esimerkiksi vesistöenergiaa ja kaukolämpöenergiaa käyttäen: peruslämmitys vesistölämpöpumpun järjestelmästä huippuajan lämmitys kaukolämpöjärjestelmällä, lämpöenergiana hake tai pelletti jäähdytys lämpöpumpun kautta vapaajäähdytysjärjestelmällä (vapaajäähdytyksen aikana kompressorit eivät ole käytössä) Lämmöntuotantoon ja jäähdytykseen tulee kiinnittää huomiota esim. jakojärjestelmä:

25 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 22 (33) matalalämpötilajärjestelmä lämmityksessä (esim. lattialämmitys) kondensoimaton jäähdytysjärjestelmä (oikeat lämpötilat), tuloilma kuivattu innovatiivinen säätöjärjestelmä Alueella sijaitsee tällä hetkellä Fortumin ylläpitämä voimalaitos (kuva alla). Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena turvetta, mutta tulevaisuudessa on mahdollisuus käyttää mm. kotimaista haketta tai esimerkiksi pellettiä. 9.5 Rakennusten uusiokäyttö Ensisijaiset toimenpiteet Varuskuntarakennusten haltuunotto on syytä tehdä viivyttelemättä eli tehtävä arvio rakennusten kunnosta ja nykytilanteesta ja tehtävä kuntoluokka- ja korjausvelkalaskenta. Käyttökelvottomista kohteista pitää päästä eroon nopeasti, sillä ne aiheuttavat turhia kustannuksia. Säilytettäville rakennuksille tulee laatia huolto-ohjelma ja huolehtia, että perustekniikat ovat kunnossa, katot eivät vuoda ja ettei vahinkoja pääse syntymään. Suojelunarvoiset rakennukset säilytetään ja kunnostetaan. Jos kunnalla on oma tilahallintajärjestelmä, tulisi tiedot koota sinne sekä myös mahdolliseen huoltokirjaan. Myös muun infran tilanteeseen on syytä kiinnittää huomioita esimerkiksi vesijohtojen ja viemäreiden kunto. Koko alue vaatii jatkossa panostuksia mm. vartioinnin suhteen, vaikkei osalle heti käyttöä löytyisikään. Ilkivaltaa on syytä koettaa ehkäistä Rakennusten uusiokäyttömahdollisuudet Alla on esitelty muutamia uusiokäyttömahdollisuuksia entisille rakennuksille ja niiden läheisyydessä oleville alueille. varuskunta-alueen

26 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 23 (33) Sotilaskoti Sotku-rantaravintolaksi + museo-/näyttelytila Ranta-alue uimarannaksi Varuskuntaravintola ryhmätyötilaksi Kontio-keskus Urheilukenttä tapahtuma-areenaksi Esikunta keskusvaraamoksi Lasaretti hostelliksi/majoitustilaksi Lautsa sauna- ja kokoustilaksi Kasarmit 1 ja 2 hostelliksi

27 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 24 (33) Varikkoalue pienyritystoimintaan ja toimistotiloiksi Torni näköalatorniksi 10 VARIKKOALUEEN YRITYSIDEOINTIA 10.1 Yleistä Varikkoalueen ja koko varuskunta-alueen yritysideointia voidaan lähestyä monella tasolla ja monesta näkökulmasta: 1) Myydään koko varikkoalue ulkopuoliselle kehittäjälle, joka vastaa uusien yritysten hankkimisesta 2) Myydään varikkoalue osakokonaisuuksittain tai rakennuksittain 3) Puretaan osa rakennuksista, jos niille ei ole selkeää kysyntää. Varikkoalueen yritysideointia silmällä pitäen tulee huomioida alueen sijainti ja saavutettavuus. Josekin vuonna 2010 laatiman Invest in Joensuu Region -selvityksen mukaan keskeisiä haittoja tai esteitä Joensuuhun sijoittumiselle ovat alueen maantieteellinen sijainti pitkien liikenneyhteyksien takana sekä alueen oman luontaisen markkina-alueen pienuus. On todennäköisempää, että varikkoalueen uudet toimijat löytyvät Joensuun seudulta, kuin että sinne tulisi toimijoita kauempaa. Yleisinä johtopäätöksinä selvityksestä nostettiin potentiaalisimpina esille toimialat, joissa jo on korkeaa osaamista ja joita voi hyödyntää useilla lopputuotemarkkinoilla. Näitä voisivat olla esim. valmistusteknologiat, esim. työkalut, muotit, automaatio. Toisaalta myös sellaiset toimialat olisivat potentiaalisia, joissa työ voidaan tehdä paikasta riippumatta eivätkä etäisyydet ja pieni paikallinen kotimarkkina ole liiketoiminnan haitta. Tällainen

28 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 25 (33) toimiala voisi olla esimerkiksi yhteyskeskukset, joita alueella jo on. Näin ollen ko. yrityksille olisi jo olemassa pohjaa osaavalle työvoimalle ja sen koulutukselle Kaupan palvelut Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen 11 mukaan Kontiolahden palvelutarjonta suhteessa väestöpohjaan on sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa heikko. Asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli selvästi suurempi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Ostovoiman siirtymä oli vuonna 2012 päivittäistavarakaupassa -58 % ja erikoiskaupassa -84 %. Kontiolahdesta asioidaan Joensuussa. Kaupan palveluverkon maksimimitoituksen pohjalta määriteltynä Kontiolahden vähittäiskaupan kokonaismitoitus vuonna 2030 on noin k-m 2, josta noin k-m 2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja muuhun erikoiskauppaan ja noin k- m 2 tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja auto-kauppaan. Uuden liiketilan tarve vuoteen 2030 mennessä on Kontiolahdella noin k-m 2, mikäli kaikki liiketilatarve on uusperustantaa ja k-m 2, mikäli noin puolet liiketilan lisätarpeesta on uusperustantaa. Liiketilan lisätarpeesta vain osa sijoittuisi Lehmon mahdolliseen vähittäiskaupan suuryksikköön ja vain osa merkitykseltään seudullisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin. Kysynnän ja kilpailutilanteen näkökulmasta vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen Kontiolahteen on perusteltua, sillä Kontiolahden vähittäiskaupan palvelutarjonta kokonaisuutena on heikko. Lehmon eritasonliittymän alueen kaupan mitoitus ja laatu tulisi kuitenkin olla sellainen, että vähittäiskaupan suuryksiköstä ei ole haitallisia vaikutuksia Lehmon taajaman ja Kontiolahden keskustan nykyisten vähittäiskaupan yksiköiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Toisaalta vähittäiskaupan suuryksikön tulisi olla mitoitukseltaan riittävän suuri ja tarjonnaltaan monipuolinen, jotta se pystyisi kilpailemaan Joensuun palvelutarjonnan kanssa Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma Josek Oy julkaisi Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman , joka linjaa seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä. Esitetyn vision toteutuminen edellyttää, että seudulla on valittuihin painopistealoihin liittyvä, maailman huippuluokkaan kuuluva tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja yrityspalvelujärjestelmä, joka luo vahvan pohjan uuden liiketoiminnan kehittämiseen, osaavan työvoiman saamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualoja ovat mm. Metsäbiotalous, jonka alle kuuluva puunhankinnan logistiikka voisi olla yksi esimerkki varikkoalueen uusiokäytöstä. Alueelle voisi sijoittua huolto-, korjausja varastotoimintaa ko. sektoriin liittyen. Teknologia ja materiaalit, esim. muovikomposiitit, joiden tuotekehitys- ja pilotointilaitos voisi sijaita varikkoalueella, Teknologioiden alla on mainittu myös fotoniikka, jonka kehittämiseksi Suomeen ollaan perustamassa klusteria. Varuskunta-alue voisi toimia alan mikro- ja start up-yritysten fotoniikka-laaksona. Luovat ala, kuten peli, elokuvateollisuus, musiikki- ja av-teollisuus. Alueen läheisyydessä on ollut elokuvakylä, jonka toiminta on päättynyt. Varikkoalueella voisi toimia elokuva- ja av-teollisuuden keskitetty varasto, esim. laitteita, kulisseja, tapahtumatekniikkaa ja lavarakenteita varten, vrt. Akun Tehdas Tampereella. 11 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (2014): Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys 12 JOSEK Oy (2013): Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma

29 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 26 (33) 10.4 Muita ideoita Luoviin aloihin luettavan peliteollisuuden kasvu ja siihen osoitetut julkiset panostukset lisäävät liiketoimintapotentiaalia. Varuskunta-alueella voisi toimia ns. Game Camp, jossa olisi tarjolla pysyvää toimintaa tai tapahtumia peliteollisuuteen liittyen. Kontiorannan alueelle voidaan keskittää mm. taiteilijoiden residenssitoimintaa, asuminen voi sijoittua kasarmirakennuksiin ja varikkoalueen tilat mahdollistavat mm. kuvanveistotoiminnan. Lisäksi toimintaan voidaan kytkeä yrityshautomotyyppisiä kohdennettuja yrityskehityspalveluja. Elinkeino-ohjelmassa todetaan myös, että elintarvikesektorilla tuotteiden turvallisuus, puhtaus ja terveellisyys luovat mahdollisuuden toimialan kasvulle. Puhdas vesi ja uudet funktionaaliset luonnontuotteet ovat nostettavissa seudun vahvuuksiksi maailmalla. Muutamat Suomessa toimivat organisaatiot tutkivat tai ovat tutkineet liiketoimintamahdollisuuksia pohjaveteen liittyen, koska on olemassa globaalitarve puhtaalle vedelle. Varikkoalueella voisi toimia pohjaveden pullottamo ja logistiikkakeskus. Oulussa toimii Talliosakeyhtiö-niminen yritys, jolla on varastoja harrastus- ja yrityskäyttöön eripuolilla Suomea. Talliosakkeet on lähtökohtaisesti suunniteltu korkealaatuisiksi säilytystiloiksi myös huoltoa ajatellen. Tilojen koko mahdollistaa esimerkiksi suuremmankin tavaran vrt. matkailuautot/veneet talvisäilytyksen. Tällä hetkellä lähin talliosake toimii Kuopiossa, jossa on 700 m 2 varasto, jossa on 20 osaketta (= varastoa m 2 ). Esimerkki Talliosakkeen hinnasta: Tilan velaton hinta on ja sen myyntihinta on Lainaosuudeksi jää , jonka osakas voi lyhentää 15 vuoden aikana 150 /kk. Lisäksi osakas maksaa tilan hoitovastiketta 30 /kk. Asiantuntija-arvioiden mukaan mikroyritysten rooli Suomen kansantaloudessa tulee kasvamaan. Mikroyrityksille on luonteenomaista oman pääoman niukkuus sekä herkkyys kysynnän muutoksille. Varuskunta-alueella toimiva toimisto- ja varastohotelli, voisi parantaa mikroyritysten toimintaedellytyksiä. Mikroyritykset voisivat vuokrata toimisto- /kokoustilaa, tuotantotiloja sekä varasto-/säilytystilaa joustavasti toiminnan muuttuessa. Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelman valmistelussa todettiin etätyöskentelymahdollisuuksien olevan eräs toimenpide Itä-Suomen kehittämiseksi. Varuskunta-alue kokonaisuudessaan voi tarjota etätyöpisteet businessmatkailijoille, tutkijoille, opiskelijoille jne. Etätyöpiste on konkreettinen etätyöläisten kohtaamispaikka, jossa varustelu voi olla esimerkiksi tyypillisimpiä toimistolaitteita ja tehokkaat tietoliikenneyhteydet. Samalla etätyöpiste toimii sosiaalisen kohtaamisen paikkana.

30 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 27 (33) Resurssitehokkuus on myös nouseva trendi. Varikkoalueella voisi toimia kierrätyskeskustyyppinen erilaisten kierrätettävien materiaalien ja laitteiden jatkojalostamo, jossa tuunataan vanhasta uutta. Suomeen on perustettu muutama sisäseikkailuhalli eri-ikäisille käyttäjille yleensä alkuperäisestä käytöstä poistettuun rakennukseen. Esimerkiksi Vuokatin Angry Bird Activity Park toimii vanhassa tehdas-/kokoonpanorakennuksessa ja Oulun Superpark vanhassa kaupparakennuksessa (7000 m 2 ). SuperPark Oulusta löytyy erilaisia brändättyjä toimintoja, kuten esim. Duudsonit-aktiviteetit ja Hevisaurus-seikkailut, Game Arena (salibandy, golf), Freestyle Hall (rullalautailu), Ravintola Robson s ja SuperShop. Tämän tyyppistä toimintaa voidaan kuitenkin kehittää vasta kun Kontiorannan matkailullinen veturi on varmistunut. Palveluiden merkitys perinteisen valmistavan teollisuuden liiketoiminnassa on kasvussa. Kontiolahdella toimiva venetehdas voisi kytkeä myymäänsä veneeseensä säilytyshuoltopalvelut sekä tarjota uusille asiakkailla testausmahdollisuuden varuskuntaalueella ja järvellä. Palveluliiketoiminnan mahdollisuudet paranevat, kun alueen matkailullinen veturi on varmistunut. 11 AIKATAULU JA VASTUUT 11.1 Kaavoitus ja alueen suunnittelu Kontiorannan alueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava, joka on hyväksytty Joensuun seudun seutuvaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Alueella on voimassa myös Pohjois-Karjalan maakuntakaava, jota on laadittu 4. Vaiheessa. 1., 2. ja 3. vaihe on jo vahvistettu, 4. Vaiheen käsittely on tätä laadittaessa meneillään. 1. vaihe: Maakuntavaltuusto hyväksyi ja valtioneuvosto vahvisti vaihe: Maakuntavaltuusto hyväksyi ja ympäristöministeriö vahvisti vaihe: Maakuntavaltuusto hyväksyi ja ympäristöministeriö vahvisti vaihe: Maakuntahallitus hyväksyi 4. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja luonnos on nähtävillä kesällä Neljännessä vaiheessa tarkastellaan masterplan -alueeseen liittyen erityisesti Kontiolahden varuskunta-alueen maankäyttöä sekä ampumaradan sijoitusta maakunnan alueella. Varuskunta-alueelle on tekeillä osayleiskaava samanaikaisesti masterplan työn kanssa. Yleiskaava on tarkoitus laatia väljästi, jotta siinä voidaan huomioida masterplan työn tulokset, alueen toiminnalliset tavoitteet, asemakaavoituksen tavoitteet sekä mahdollisten rakennus- ja kiinteistökehityshankkeiden vaatimukset. Yleiskaavatyö on käynnistynyt helmikuussa 2014 ja se tullaan tekemään kahdessa osassa. Ylempi osa valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä ja alaosa hieman myöhemmin. Asemakaavoitus tapahtuu toimintojen hankkeistamisen myötä. Alueen asemakaavat laaditaan vaiheittain tarkoituksenmukaisin aluerajauksin. Asemakaavatyö kestää yhden

31 FCG FINNISH CONSULTING GROUP Raportti 28 (33) kaavan osalta noin vuoden, samanaikaisesti voi olla käynnissä useampia kaavatöitä, tavoitteena on saada kaavat hyväksytyksi vuoden 2017 alkuun mennessä. Kunnallisteknisen suunnittelun päälinjasuunnittelu tapahtuu kaavoitustyön kanssa yhteistyössä, varsinainen toteutussuunnittelu voi alkaa asemakaavoituksen jälkeen, kun varaukset infrastruktuurille on osoitettu. Yhden asemakaava-alueen kunnallistekniselle toteutussuunnittelulle varataan aikaa keskimäärin 2 kk ja toteutukselle noin 6 kk huomioiden suunnittelualueen koko ja käytettävissä olevat resurssit. Koko alueen suunnittelulle on hyvä varata aikaa 1-1,5 vuotta. Suunnitelmien tavoitteellinen valmistumisaika on vuoden 2017 kesällä. Toteuttaminen voi alkaa suunnitelmien valmistuttua. Alueen kunnallistekniikan arvioitu kunnostamis- ja rakentamisaika on 2-3 vuotta. Kunnallisteknisen runkoverkoston on tavoitteena valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä. Runkoverkosto käsittää kadut, valaistuksen ja vesihuollon. Yleiskaavoitus Asemakaavoitus 2/2014-2/ v 1v-2,5v Kunnallistekniikka suunnittelu 1v-1,5v sis. runkoverkosto katu valaistus vesihuolto toteutus 2-3v 11.2 Toimenpiteiden aikatulutus Kontiorannan kehittämisen jatkotoimenpiteet voidaan karkeasti jakaa alla kuvatulla tavalla. Alueen kunnallisteknisen infran, liikuntapaikkojen ja reitistöjen rakentaminen on kunnan vastuulla.

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 JOENSUUN KAUPUNGIN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYS KAUPUNKISEUDUN YHTEISISTÄ KASVUVALINNOISTA Kestävästi kasvava,

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen Matkailutulon triplaus Kemin kaupungin ja YIT:n yhteistyö SARIUS Palvelut 600 m Keskussairaala Kirkko Koulut, oppilaitokset Päiväkoti Kulttuurikeskus Kauppatori Terveyspysäkki

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012 Tilannekuva Matkailu on meille strateginen valinta. o Haluamme olla jälleen vetovoimainen matkailualue. Työtä tehdään yhdessä

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 TAUSTAA Honkajoen Pesämäen monitoimialueelle on toteutettu isot kehittämistoimet vuosien

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KUOPION KESKUSKENTÄN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 21.4.2015 1

KUOPION KESKUSKENTÄN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 21.4.2015 1 KUOPION KESKUSKENTÄN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 21.4.2015 1 Suunnitteluvarauksen perusteet Kuopion vanhan raviradan alueelle on rakennettavissa kiinteistöyhtiön hallitsema kiinteistökonsepti, jolla aikaansaadaan

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot