KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA EUROOPAN UNIONISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA EUROOPAN UNIONISTA"

Transkriptio

1 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA EUROOPAN UNIONISTA

2 Onko SDP:lla kritiikitön suhde EU:hun? EU on luonnollinen viiteryhmä Suomelle, ja unioniin kuuluminen on Suomelle hyödyllistä. Euroopan integraatio on tuonut maanosaan rauhaa ja vakautta vuosikymmenien ajan. Yhä useammat ongelmat eivät katso kansallisvaltioiden rajoja, sen takia niiden ratkaisuyrityksetkään eivät voi rajoihin pysähtyä. EU:ta tarvitaan. SDP ei ole kuitenkaan tyytyväinen nykyiseen Euroopan unioniin. SDP haluaa rakentaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää, korkean kilpailukyvyn ja työllisyyden Eurooppaa. Euroopan integraation luoma vauraus on jaettava oikeudenmukaisella tavalla. EU:ssa on kunnioitettava perusoikeuksia ja lisättävä vahvaa sosiaalista vuoropuhelua, johon kuuluu esimerkiksi työntekijöiden tasavertaiseen suojeluun keskittyvän vähimmäislainsäädännön luominen sekä työehtosopimusten ja lakkooikeuden kunnioittaminen. Sosiaalisten perusoikeuksien ei tule olla alisteisia sisämarkkinavapauksille. On pidettävä huolta Eurooppa 2020 strategian koulutukseen, työllisyyteen sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen liittyvien tavoitteiden toteuttamisesta yhtäaikaisesti talouskasvuun panostamisen kanssa. SDP ajaa eurooppalaisen demokratian syventämistä. Euroopan parlamentin osallistumista päätöksentekoon on vahvistettava, ja komissaarien valinnan tulisi heijastella nykyistä enemmän Euroopan parlamentin poliittisia voimasuhteita. Kansalaisia ja heitä edustavia järjestöjä on kuultava nykyistä paremmin EU:ssa. 2

3 Mikä on SDP:n talouspoliittinen linja EU:ssa? SDP kannattaa EU:n sisämarkkinoiden kehittämistä, jotta rajaaitoja EU-valtioiden kesken voitaisiin edelleen madaltaa ja toimimista koko EU-alueella helpottaa. Tärkein näkökulma on kansalaisten ja yritysten laajenevat toimintamahdollisuudet. Samalla on luotava puitteet sille, että sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit parantavat kestävän kehityksen edellytyksiä ja suojaavat pitkän aikavälin elintasoa. Talousintegraation osalta SDP haluaa huolehtia siitä, että taloudellisista vastuista huolehditaan ensisijaisesti kansallisesti. SDP:n talous- ja rahaliittoa koskevista linjauksista voi lukea kesäkuussa 2013 julkaistusta EMU-kannanotosta: fi/uutiset/6573-sdp-julkaisi-emu-kannanottonsa Miten EU voi selviytyä talotuskriisistä? EU- ja euromaiden on pystyttävä vakauttamaan tilannettaan siten, että niiden kyky huolehtia pitkän aikavälin menopaineista parantuu. Tätä kautta maiden velanhoitokustannukset saadaan hallintaan ja luottamus talouskehitykseen voi elpyä. Tarvitaan sekä rakenteellisia uudistuksia, kasvua vahvistavaa investointipolitiikkaa että erityisesti voimakasta työllisyyteen panostamista. Jos markkinat eivät tarjoa työpaikkoja, on julkisen vallan tuettava työllisyyttä, vähintäänkin väliaikaisesti. Talouskriisistä selviytyminen ja etenkin uusilta vastaavilta kriiseiltä välttyminen edellyttää myös rahoitusmarkkinasektorin sääntelyn parantamista, pankkien bonuskäytäntöjen hillitsemistä ja mm. finanssitransaktioveron käyttöönottoa. 3

4 Miksi Suomi ei vain eroa eurosta? Euroalue on toiminut EU:n integraation luontevana jatkoaskeleena. Euroalue laajenee uusilla jäsenmailla, mikä merkitsee yhä suurempaa kotimarkkinaa myös suomalaisyrityksille. Sekä kansalaiset että yritykset hyötyvät yhteisestä rahasta, kun valuutanvaihtoon sekä valuuttakursseihin liittyvistä kustannuksista päästään eroon. Euroalue on osaltaan mahdollistanut matalat korot, joista mm. asuntovelalliset ovat hyötyneet. Suuren valuutta- ja korkoalueen hyödyt kansalliseen ratkaisuun nähden ovat myös ennakoitavuudessa. Ero eurosta johtaisi suureen epävarmuuteen ilman että kansallisen valuutan käyttöönotosta olisi nähtävissä mitään merkittäviä pitkän aikavälin hyötyjä. Onko EU-hommat menneet päin seiniä, kun porvarit valittiin EU:ssa valtaan? On selvää, että viimeisten vuosien aikana EU:ssa harjoitettu talouspolitiikka ei ole tuonut haluttua lopputulosta. Finanssikriisin alettua EU-komissio päätti keskittyä talouspolitiikan ohjauksessaan alijäämien leikkauksiin. Elvytystä ei juuri harjoitettu, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Yhdysvallat on noussut taantumasta Eurooppaa nopeammin. Kasvuennusteet ovat EU:n alueella edelleen varsin varovaisia, ja työttömyys on raskaissa lukemissa monissa EU-jäsenmaissa. SDP:lle on tärkeää, että valtiontalouksien tasapainosta pidetään huolta, mutta pelkillä leikkauksilla ei edetä pitkälle. On myös huomioitava, että finanssikriisin ratkaisemiseksi kehitetyt toimet ovat vaikuttaneet varsin eri lailla eri kansanosiin. Monesti leikkaustoimet ovat osuneet kipeimmin juuri heihin, joilla on 4

5 ollut jo lähtökohtaisesti huonompi tilanne. Talouskriisi onkin johtanut monin paikoin sosiaaliseen kriisiin. Finanssikriisin alkupuolella myönnettyjen tukipakettien ehdot eivät olleet oikeudenmukaisia. Veronmaksajat joutuivat kantamaan muiden ottamien holtittomien riskien seuraukset. SDP:n linja on ollut johdonmukainen: markkinatalous voi toimia hyväksyttävästi ja menestyksekkäästi vain silloin, kun toimijat kantavat itse riskinottonsa seuraukset. Sijoittajavastuun on aina toteuduttava, ja veronmaksajien kustannukset ja riskit on rajattava. Miten vaikka Kokoomuksen ja Perussuomalaisten tavoitteet eroavat Demarien tavoitteista? Onko mitään eroja? Perussuomalaiset on EU-vastainen puolue. SDP:n suhde Euroopan unioniin ei ole kritiikitön, mutta SDP suhtautuu Euroopan unioniin myönteisesti. EU luo vakaata toimintaympäristöä, ja unionin yhteiset sisämarkkinat luovat monia menestymisen mahdollisuuksia Suomelle ja suomalaisille yrityksille. Vapaa liikkuvuus ja yhteiset säädökset esimerkiksi kuluttajansuojassa, ympäristönsuojassa ja ruokaturvallisuudessa hyödyttävät meitä kaikkia. SDP korostaa sosiaalisesti oikeudenmukaisen EU:n merkitystä. Työntekijöiden oikeuksien puolesta puhuminen ei juuri näy Kokoomuksen politiikassa. SDP:lle tämä on yksi kärkiteemoista. SDP on myös ajanut rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa, kun taas Kokoomus on tämän suoralta kädeltä hylännyt. SDP:lle rahoitusmarkkinavero on tärkeä osa rahoitussektorin vastuun kasvattamista. Rahoitussektorilla ei voi olla erityisoikeutta 5

6 välttyä verotukselta. SDP on toiminut aktiivisesti myös harmaan talouden ja veroparatiisien vastaisessa työssä. Onko meillä tulkittu normeja liian tiukasti verrattuna muihin maihin? Usein kuulee esitettävän näkemyksen siitä, että Suomessa EUsäädöksiä tulkitaan monia muita maita tiukemmin. Näin voikin olla. Sama EU-asetus voikin johtaa melko erilaisiin tulkintoihin eri puolilla Eurooppaa. Yleensä EU-sääntöihin liittyy mahdollisuuksia tehdä kansallisia poikkeuksia tai valita tapa, jolla EU-lakien tavoitteet toteutetaan. Suomessa viranomaisia on kritisoitu siitä, että näitä mahdollisuuksia ei ole käytetty ja EUlait on pantu täytäntöön tarpeettoman kirjaimellisesti. Aika iso osa EU-byrokratiasta onkin kotimaista byrokratiaa. Myös sen kriittiseen tarkasteluun on syytä. Esimerkkinä voisi mainita EU:n elintarvikemääräyksien tulkinnan, joka puhutti muutama vuosi sitten. Suomi oli tulkinnut määräyksiä niin, että maitojalosteiden myynti tilojen ulkopuolella olisi sallittua vain maitoalan laitoksille. Suomi kielsi maitojalosteiden alkutuottajilta mahdollisuuden kaupata tuotteitaan toreilla, kun samanaikaisesti monissa muissa EU-maissa tuottajat jatkoivat juustojensa ja jäätelöidensä torimyyntiä kuten vuosisatoja aikaisemminkin. Kun Suomessa uudistetaan lainsäädäntöä vastaamaan kulloisenkin EU-direktiivin vaatimuksia, usein kyse ei ole pelkästään EU-säädösten toteuttamisesta. Monesti samassa yhteydessä säädöksiin tehdään täydennyksiä, päivityksiä ja muita muutoksia. Näiden toteuttaminen ja harkinta on kansallisissa käsissä. Kaikki muutokset eivät siis välttämättä johdu EU-määräyksistä, 6

7 vaikka se olisikin sysännyt tietyn lainsäädäntökokonaisuuden avaamisen liikkeelle ja vaikka niihin viitattaisiinkin uudistustarpeen pääasiallisena syynä. Komissio käynnistää rikkomusmenettelyn EU-maata vastaan, mikäli direktiivin täytäntöönpanossa on puutteita tai se on myöhästynyt. Näistä laaditaan vuosittain raportti. Raporteista ei löydy suoraan vastausta väitteeseen Suomen tiukasta tulkinnasta, mutta edellinen vertailu vuodelta 2012 osoittaa, että Suomea vastaan oli käynnissä 43 rikkomusmenettelyä, joka oli 14. eniten kaikkien EU-maiden keskuudessa. Suomi siis sijoittuu tässä vertailussa aika lailla keskivaiheille: Suomi ei ole ollut erityisen ripeä ja tunnollinen mutta ei myöskään erityisen huolimaton ja hidas direktiivien täytäntöönpanossa. Miten yhteisillä työmarkkinoilla ilmenevä työehtojen polkeminen saadaan kuriin? Alipalkkaus ja muu työehtojen kiertäminen ovat ongelmia, jotka helposti kärjistyvät, kun työvoiman liikkuvuus sisämarkkinoilla lisääntyy. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Työehtojen valvontaan tarvitaan riittävät viranomaisresurssit: työsuojelussa tulee olla tarpeeksi työntekijöitä ja heillä tarpeeksi aikaa tarkastusten asianmukaiseen tekemiseen. Ammattiliitot ajavat työntekijöiden etua yksittäisissä syrjintätapauksissa ja esimerkiksi lainsäädäntöön vaikuttamalla. Suomalainen palkansaajaliike on pitkään ajanut ammattiliitoille kanneoikeutta. Yksittäisen työntekijän ei tarvitsisi pelätä turvallisuutensa tai asemansa puolesta, jos ammattiliitto voisi ajaa oikeusprosessia nimettömänä pysyttelevän työntekijän puolesta. 7

8 Mitä hyötyä suomalaiselle työntekijälle on EU:sta? EU:n yhteiset sisämarkkinat ovat edellytys Euroopan menestykselle maailmanlaajuisessa kilpailussa. Suomen kaltainen pieni ja avoin vientivetoinen talous ei pärjää yksin. Euro ja yhteinen rahapolitiikka tuovat korkomarkkinoiden ennustettavuuden ja alhaiset korot. Sisämarkkinat tarjoavat työntekijöille myös työllistymismahdollisuuksia. Tämä oli yksi tärkeä syy sille, miksi myös SDP aikoinaan tuki Suomen EU-jäsenyyttä. EU tarjoaa puitteet kehittää kasvua ja kilpailukykyä tukevaa reilua työelämää kyse on valinnoista. Menneinä vuosina EU on tuonut kansalliseenkin lainsäädäntöön monia parannuksia etenkin työsuojelussa. Nyt istuvan komission kaudella parannuksia työntekijöiden asemaan ei ole juuri saatu. Tämän on aika muuttua: tavallisen ihmisen ja työntekijän hyvinvointi pitää turvata. Suomi liittyi ensin Euroopan talousalueeseen, ja sitä kautta EU:n säätämä lainsäädäntö olisi joka tapauksessa tullut koskemaan Suomea. Nyt Suomi on EU:n jäsenenä mukana päättämässä työlainsäädännöstä ja Suomen työmarkkinajärjestöt pääsevät sanomaan mielipiteensä kun Suomen kantaa muokataan. EU:ssa Euroopan parlamentilla on päätösvaltaa työelämää koskeviin asioihin kuten työaikaan. On tärkeää että Euroopan parlamenttiin valitaan henkilöitä, jotka tuntevat suomalaisen palkansaajan tilannetta työpaikalla ja ymmärtävät mm. tarpeen työaikasuojeluun. 8

9 Miten EU on parantanut suomalaista työelämää? EU on tuonut Suomen lainsäädäntöön parannuksia etenkin työsuojelussa. Tulevan parlamentin ja komission kaudella SDP haluaa lainsäädäntöaloitteita esimerkiksi työntekijöiden suojelemiseksi tuki- ja liikuntaelinten sairauksilta. Nykyajan työelämässä henkinen työsuojelu, työajat mukaan lukien, vaatii toimenpiteitä. EU:n asetukset ja direktiivit pitää tuoda kaikissa jäsenmaissa asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Näin EU tukee myös reilua kilpailua työntekijöiden ei pidä joutua työehtojen tai -olojen polkemiseen perustuvan, epäreilun kilpailun maksumiehiksi. Euroopan parlamentti päättää EU:n kauppapolitiikkaan liittyen siitä, hyväksyykö se Euroopan komission neuvottelemat vapaakauppasopimukset. Se, mitä Euroopan parlamentti painottaa (esimerkiksi työelämän perusoikeuksien kuten järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden merkitys ja niiden edistäminen) vaikuttaa komissioon. Miten EU voi edesauttaa suomalaisten työllisyyttä? EU:n perustehtävä on luoda Eurooppaan rauhaa ja vakautta, ja tätä kautta edesauttaa myös suotuisaa taloudellista kehitystä. EU:n sisämarkkinat mahdollistavat yrityksille laajemmat mahdollisuudet toimia ja investoida kuin kansalliset markkinat. Suomi on koko teollisen historiansa ajan vaurastunut kaupan käynnillä ja erikoistumalla erityisesti teollisuuden investointitavaroiden tuotannossa. Eurooppa on suomalaisyrityksille edelleen suurin markkina-alue. 9

10 Miten nuorisotyöttömyys saadaan nujerrettua? Nuorisotyöttömyys on monissa maissa ryöstäytynyt tasolle, joka uhkaa jo yhteiskuntarauhaa. Ongelma pitää ottaa vakavasti. Tehokkain keino työllisyyden lisäämiseen on talouskasvu. Siksi talouden tervehdyttämistä ja yhteisten pelisääntöjen kehittämistä pitää EU:ssa jatkaa edelleen. Nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi komissio esitti vuosi sitten suomalaisen nuorisotakuun tyyppistä mallia. Eurooppalaisessa nuorisotakuussa jäsenmaiden tulisi tarjota kaikille alle 25-vuotiaille töitä, koulutusta tai harjoittelupaikka neljässä kuukaudessa. Nuorisotakuuta tulee kehittää edelleen ja kohderyhmää laajentaa. Samalla on pidettävä huoli siitä, että nuorten työehdot pysyvät oikeudenmukaisina samanvertaisina kuin muilla työntekijöillä. Onko EU saanut aikaan jotain ihmisten hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja? EU on monella tapaa parantanut ihmisten elinoloja ja esimerkiksi kansalaisten oikeussuojaa. Kriisivuosina on tosin otettu takapakkia. Silti EU on Suomellekin tehokkain ja järkevin kanava edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia ja hyvinvointia maailmassa. EU:n on alettava jälleen ottaa tosissaan omat perusarvonsa: ihmisarvo, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet. Yksi EU:n tärkeimmistä tehtävistä on edistää näitä arvoja paitsi Euroopassa, myös muualla maailmassa. Esimerkiksi Euroopan unionin ympäristölainsäädännöllä on suuria ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia, samoin esim. vaarallisia aineita ja kemikaaleja koskevalla 10

11 lainsäädännöllä. Myös terveyspalvelut ovat nykyään saatavissa ja korvattavissa toisista EU-maista ja EU-maiden kansalaisilla on mahdollisuus päästä julkiseen terveydenhuoltoon toisissa jäsenmaissa. Saisiko jotain hyviä EU -päätöksiä esille, please? Suurin osa EU:n päätöksistä on ihan myönteisiä, tukevat kasvua ja työllisyyttä ja kansalaisten oikeuksia. Tällaisia ovat mm. kännykkämaksujen alentaminen, matkustajien oikeudet, kaupankäynnin ja maksamisen helpottuminen, rajatarkistusten poistaminen, opiskelija- ja tutkimusvaihto-ohjelmat, mahdollisuudet työskennellä ja opiskella muissa EU-maissa, vakaa rahan arvo ja alhaiset lainankorot ym. Monia näistä pidetään nykyään itsestään selvyyksinä, mutta ne ovat aina edellyttäneet yhteisiä päätöksiä EU:ssa. Miksi EU:ssa on niin iso byrokratia? EU:n byrokratia ei ole itsessään kovin suuri. Mutta sen päälle tulee usein kansallista ja alueellista hallintoa, esim. rakennepoliittisten tukien jaossa. Se lisää hallintoa. Osa byrokratiasta johtuu siitä, että kansalaiset ja media haluavat aivan oikein että EU:n rahankäyttöä valvotaan tarkasti. Miksi meidän pitää maksaa omaa maataloustukea? Suomi on halunnut maksaa myös kansallista maataloustukea, jotta ilmastollisista olosuhteista ja etäisyyksistä aiheutuvaa kilpailuhaittaa voitaisiin pienentää ja kotimainen elintarviketuotanto voidaan turvata. Kansallisen tuen määrä on kuitenkin aleneva. 11

12 Mihin ne EU:lle annetut rahat menee? EU rahoittaa kaiken toimintansa pääosin jäsenvaltioilta tulevina jäsenmaksuina. Suurin osa rahoista palaa jäsenvaltioille, alueille sekä yrityksille ja tutkimuslaitoksille erilaisten EU-projektien rahoituksena. Näillä toteutetaan EU:n yhteisiä hankkeita, joiden tarkoitus on tuottaa lisäarvoa jäsenvaltioiden yksin toteuttamiin hankkeisiin nähden. Tällaisia ovat mm. tutkimusohjelmat ja opiskelijavaihto-ohjelmat sekä yhteiset rajavalvonta- ja rikollisuuden torjuntaa koskevat hankkeet. Iso osa EU-rahoista menee maaseudun ja vähemmän kehittyvien alueiden tukemiseen. Jäsenmaksuilla rahoitetaan myös EU:n antama kehitysapu ja kriisinhallintaoperaatiot. Hallintoon käytetään noin 5 % EU:n budjetista. Paljonko sinne Kreikalle on annettu rahaa? Suomesta ei itse asiassa ole ANNETTU Kreikalle yhtään euroa. Suomi on lainannut sekä Kreikalle että Islannille yhteensä noin 1,1 miljardia euroa. Islannin lainoista osa on maksettu jo takaisin. Kreikalle annettujen lainojen laina-aikoja on pidennetty. Tämä on leikannut jossain määrin lainoista saatavia korkotuottoja. Tämän lisäksi Suomi on osallistunut Kreikan II vakautusohjelmaan myöntämällä takauksia Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle. Suomen takausosuudelle Kreikka II vakautusohjelmasta vaadittiin SDP:n hallituskaudella täydet vakuudet. Vakuudellisena velkojana Suomella on etuoikeutetun velkojan asema. 12

13 Onko EU:n perustehtävänä vapaan markkinatalouden etujen vaaliminen? EU:n perustehtävä on turvata rauhaa, vakautta sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä Euroopassa. EU-maat ovat markkinatalousmaita ja EU:n sisämarkkinat perustuvat ajatukseen vapaista markkinoista EU-alueella. EU myös säätelee markkinoiden toimintaa voimakkaasti, esim. ympäristö-, kuluttajasuoja- ja työsuojelusäännöksillä. Vaalien alla käydään voimakasta keskustelua siitä, kuinka paljon ja minkälaista sääntelyn tulee olla. EU-sääntelyn purkaminen ei ole välttämättä esimerkiksi palkansaajien ja ympäristön kannalta edullista. Mikä on kansallisen itsemääräämisen tulevaisuus? EU perustuu nyt ja tulevaisuudessakin itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistyöhön ja sopimiseen. Yhteistyö esimerkiksi talouspolitiikassa varmasti tiivistyy, mutta SDP ja Suomen hallitus ovat vaatineet, että esimerkiksi budjettivalta pysyy kansallisissa käsissä. Pelottelu itsemääräämisoikeuden menetyksellä ei ole asiallista ja se palvelee lähinnä populistien ja äärioikeiston tavoitteita. Onko meillä vakuuksia? On. SDP edellytti hallitusohjelmassa, että Suomi ei osallistu enää uusiin euromaiden tukipaketteihin ilman vakuuksia. Sekä Kreikan toisen tukiohjelman että Espanjan pankkitukiohjelman osana Suomi neuvotteli itselleen vakuudet, jotka suojaavat suomalaisia veronmaksajia annettuihin takauksiin liittyviltä riskeiltä. Suomi on saanut vakuuksia yhteensä noin 1,22 miljardia 13

14 euroa, josta Espanjan osuus on noin 297 miljoonaa ja Kreikan osuus noin 927 miljoonaa. Mitkä EU-projektit ovat pahasti kesken? EU kehittyy jatkuvasti ja erilaisia kehitystarpeita tulee globalisaation, ilmastonmuutoksen, tekniikan kehittymisen ja markkinoiden muuttumisen myötä. EU ei ole koskaan valmis, eikä pysähdy, kuten ei Suomikaan. Isoja kesken olevia asioita ovat ilmastonmuutoksen vastainen toiminta, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka sekä yhteisen energiapolitiikan kehittäminen. Myös EU:n rooli kansainvälisenä toimijana on koko ajan kehittymässä ja siihen on syytäkin. Miksi EU sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2012? EU on rakennettu rauhanprojektiksi. EU:n edeltäjä Euroopan hiili ja teräsyhteisö aloitti toimintansa vuonna Keskeinen syy oli yhdistää jäsenmaiden ennen muuta Ranskan ja Saksan tavoitteet yhteneviksi. Ilman ristiriitaisia tavoitteita mailla ei ole syytä sotia. Keskeistä rauhanprojektissa ovat jäsenmaiden yhteiset tavoitteet. Tämä on toiminut. Ennen vuotta 1954, ennen Euroopan yhteisöä, Saksan ja Ranskan välillä oli käyty kolme sotaa 70 vuoden aikana. Euroopasta olivat myös alkaneet kaksi maailmansotaa joissa kuoli yhteensä vähintään noin 70 miljoonaa ihmistä (arviot vaihtelevat). Sotia on ollut läpi ihmiskunnan historian. Siksi rauhaa on aina pystyttävä vahtimaan ja edistämään. EU tekee rauhantyötä paitsi sisäisesti, myös ulkoisesti. EU edistää rauhaa muun muassa diplomatian ja siviilikriisinhallin- 14

15 nan keinoin. Euroopan sosialidemokraateille rauha on erittäin perustava arvo. Mitä toimielimiä Euroopan unionissa on ja mitä ne tekevät? Euroopan unionilla on seitsemän virallista toimielintä, joista jokaisella on oma tehtävänsä. Näitä ovat Eurooppa-neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto, Euroopan parlamentti, Euroopan unionin tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan keskuspankki. Yleiset poliittiset painopisteet määritellään Eurooppa-neuvostossa, johon kuuluvat EU-maiden päämiehet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja. Koko EU:n etuja ajaa Euroopan komissio. Jäsenmaiden hallituksen nimeävät ehdokkaansa komission jäseniksi, ja jäsenten lopullinen hyväksyntä tapahtuu Euroopan parlamentissa. Kunkin EU-maan hallitus ja ministerit ajavat oman maansa etuja Euroopan unionin neuvostossa. Vaaleilla valittu Euroopan parlamentti edustaa kansalaisia. Parlamentin tärkeimmät tehtävät ovat: keskustelee EU:n lainsäädäntöaloitteista ja hyväksyy säädökset yhdessä neuvoston kanssa 15

16 valvoo komissiota ja muita EU:n toimielimiä ja huolehtii siitä, että ne toimivat demokraattisesti keskustelee EU:n talousarviosta ja hyväksyy sen yhdessä neuvoston kanssa. Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävänä on valvoa, että EU:n lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenmaissa. Tuomioistuimessa toimii yksi tuomari kustakin jäsenvaltiosta. EU-tuomioistuimen yhteydessä toimii Euroopan unionin yleinen tuomioistuin, joka käsittelee ensisijaisesti kansalaisten ja oikeushenkilöiden tekemiä kanteita. Euroopan unionin tilintarkastustuomiostuin valvoo, että EU:n varoja käytetään lainmukaisesti, taloudellisesti, tehokkaasti ja sovittuun tarkoitukseen. Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi jäsen kustakin jäsenmaasta. Euroopan keskuspankin tehtävänä on ylläpitää hintavakautta (eli pitää inflaatio kurissa) etenkin maissa, jotka ovat ottaneet käyttöön euron sekä edistää rahoitusjärjestelmän vakautta huolehtimalla, että rahoitusmarkkinoiden ja rahoituslaitosten toimintaa valvotaan asianmukaisesti. 16

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK201700027 VNEUS Korhonen Ville(VNK) 05.04.2017 Asia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen Kokous U/E/UTPtunnus E 59/2016

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Esitys lehdistötilaisuuteen Ravintola Pääposti 5.5.2014 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti ammattiliittojen jäsenten parissa tutkimuksen Europarlamenttivaaleihin

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI EXECUTIVE SUMMARY

EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI EXECUTIVE SUMMARY Standard Eurobarometer 1 Euroopan komissio EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KEVÄT 2009 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometer 71 / Kevät 2009 TNS Opinion & Social EXECUTIVE SUMMARY

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Bratislavan julkilausuma

Bratislavan julkilausuma Bratislava, 16. syyskuuta 2016 Bratislavan julkilausuma Kokoontuessamme tänään Bratislavassa eurooppalainen hankkeemme elää vaikeita aikoja. 27 jäsenvaltiota yhteen kokoavassa Bratislavan huippukokouksessa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578. Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2351(INI) 4.4.2016 TARKISTUKSET 1-15 Derek Vaughan (PE578.531v01-00) EU:n nuorisostrategian 2013 2015 arviointi (2015/2351(INI)) AM\1089505.doc

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014

Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014 Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014 Karmaisevia talouden tunnuslukuja, jotka ovat seurausta Kepun, Kokoomuksen ja SDP:n hallituskausien politiikasta. Suomen viennin hartioita on levennettävä

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen

Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen 1.10.2010 Sisältö Ympäristösäätelyä useilta tahoilta EU:n lainsäädännön perusteet EU:n toimielimet (3) EU:n päätöksenteko Säädösten

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Enemmän, mutta parempaa EU:ta

Enemmän, mutta parempaa EU:ta Enemmän, mutta parempaa EU:ta Akavan tavoitteet EU-vaaleja ja komission vaihtumista varten 2014 Akava 1 SISÄLLYS Enemmän, mutta parempaa EU:ta 3 1 Osaamismenojen osuutta EU:n budjetista lisättävä 4 2 Kasvulla

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI)

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI) Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2017/2025(INI) 4.5.2017 KANTA TARKISTUKSINA naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 27. kesäkuuta 2001 PE 294.969/1-10 TARKISTUKSET 1-10 LAUSUNTOLUONNOS: Luis Berenguer Fuster (PE 294.969) PUOLAN HAKEMUS

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

8340/11 VHK/mrc DG G 2B

8340/11 VHK/mrc DG G 2B EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. huhtikuuta 2011 (OR. en) 8340/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0007 (CNS) SOC 293 ECON 172 EDUC 63 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 8.10.2014 PE539.655v01-00 TARKISTUKSET 1-12 Marita Ulvskog (PE537.318v01-00) Eurooppa 2020 -strategian sosiaali- ja työllisyysnäkökohdat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0030/12. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0030/12. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta 23.2.2016 A8-0030/12 12 7 a kohta (uusi) 7 a. kehottaa komissiota jäädyttämään meneillään olevat TTIP- ja TISAneuvottelut ja pidättymään markkinatalouden aseman (MES) myöntämisestä Kiinalle, kun otetaan

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 25.2.2011 2010/2211(INI) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta

Lisätiedot

2010/06 Euroopan unionin virallisen lehden jäsentely Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvat mukautukset Virallisen lehden L-sarja

2010/06 Euroopan unionin virallisen lehden jäsentely Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvat mukautukset Virallisen lehden L-sarja 200/06 Euroopan unionin virallisen lehden jäsentely Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvat mukautukset Virallisen lehden L-sarja L I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset a) Asetukset

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI. Euroopan unioni ja Eurooppavaalit. Kansalaisten Euroopan unioni. Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista

EUROOPAN PARLAMENTTI. Euroopan unioni ja Eurooppavaalit. Kansalaisten Euroopan unioni. Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista EUROOPAN PARLAMENTTI Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Kansalaisten Euroopan unioni Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista 1 EU-parlamentin istunto käynnissä Brysselissä. Sisällys Euroopan

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Heikki Kanninen Varapresidentti Euroopan unionin yleinen tuomioistuin Hallintotuomioistuinpäivä 30.1.2015 Helsingin

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. tammikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. tammikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0375 (COD) 15090/16 ADD 3 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 1. joulukuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot