KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA EUROOPAN UNIONISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA EUROOPAN UNIONISTA"

Transkriptio

1 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA EUROOPAN UNIONISTA

2 Onko SDP:lla kritiikitön suhde EU:hun? EU on luonnollinen viiteryhmä Suomelle, ja unioniin kuuluminen on Suomelle hyödyllistä. Euroopan integraatio on tuonut maanosaan rauhaa ja vakautta vuosikymmenien ajan. Yhä useammat ongelmat eivät katso kansallisvaltioiden rajoja, sen takia niiden ratkaisuyrityksetkään eivät voi rajoihin pysähtyä. EU:ta tarvitaan. SDP ei ole kuitenkaan tyytyväinen nykyiseen Euroopan unioniin. SDP haluaa rakentaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää, korkean kilpailukyvyn ja työllisyyden Eurooppaa. Euroopan integraation luoma vauraus on jaettava oikeudenmukaisella tavalla. EU:ssa on kunnioitettava perusoikeuksia ja lisättävä vahvaa sosiaalista vuoropuhelua, johon kuuluu esimerkiksi työntekijöiden tasavertaiseen suojeluun keskittyvän vähimmäislainsäädännön luominen sekä työehtosopimusten ja lakkooikeuden kunnioittaminen. Sosiaalisten perusoikeuksien ei tule olla alisteisia sisämarkkinavapauksille. On pidettävä huolta Eurooppa 2020 strategian koulutukseen, työllisyyteen sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen liittyvien tavoitteiden toteuttamisesta yhtäaikaisesti talouskasvuun panostamisen kanssa. SDP ajaa eurooppalaisen demokratian syventämistä. Euroopan parlamentin osallistumista päätöksentekoon on vahvistettava, ja komissaarien valinnan tulisi heijastella nykyistä enemmän Euroopan parlamentin poliittisia voimasuhteita. Kansalaisia ja heitä edustavia järjestöjä on kuultava nykyistä paremmin EU:ssa. 2

3 Mikä on SDP:n talouspoliittinen linja EU:ssa? SDP kannattaa EU:n sisämarkkinoiden kehittämistä, jotta rajaaitoja EU-valtioiden kesken voitaisiin edelleen madaltaa ja toimimista koko EU-alueella helpottaa. Tärkein näkökulma on kansalaisten ja yritysten laajenevat toimintamahdollisuudet. Samalla on luotava puitteet sille, että sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit parantavat kestävän kehityksen edellytyksiä ja suojaavat pitkän aikavälin elintasoa. Talousintegraation osalta SDP haluaa huolehtia siitä, että taloudellisista vastuista huolehditaan ensisijaisesti kansallisesti. SDP:n talous- ja rahaliittoa koskevista linjauksista voi lukea kesäkuussa 2013 julkaistusta EMU-kannanotosta: fi/uutiset/6573-sdp-julkaisi-emu-kannanottonsa Miten EU voi selviytyä talotuskriisistä? EU- ja euromaiden on pystyttävä vakauttamaan tilannettaan siten, että niiden kyky huolehtia pitkän aikavälin menopaineista parantuu. Tätä kautta maiden velanhoitokustannukset saadaan hallintaan ja luottamus talouskehitykseen voi elpyä. Tarvitaan sekä rakenteellisia uudistuksia, kasvua vahvistavaa investointipolitiikkaa että erityisesti voimakasta työllisyyteen panostamista. Jos markkinat eivät tarjoa työpaikkoja, on julkisen vallan tuettava työllisyyttä, vähintäänkin väliaikaisesti. Talouskriisistä selviytyminen ja etenkin uusilta vastaavilta kriiseiltä välttyminen edellyttää myös rahoitusmarkkinasektorin sääntelyn parantamista, pankkien bonuskäytäntöjen hillitsemistä ja mm. finanssitransaktioveron käyttöönottoa. 3

4 Miksi Suomi ei vain eroa eurosta? Euroalue on toiminut EU:n integraation luontevana jatkoaskeleena. Euroalue laajenee uusilla jäsenmailla, mikä merkitsee yhä suurempaa kotimarkkinaa myös suomalaisyrityksille. Sekä kansalaiset että yritykset hyötyvät yhteisestä rahasta, kun valuutanvaihtoon sekä valuuttakursseihin liittyvistä kustannuksista päästään eroon. Euroalue on osaltaan mahdollistanut matalat korot, joista mm. asuntovelalliset ovat hyötyneet. Suuren valuutta- ja korkoalueen hyödyt kansalliseen ratkaisuun nähden ovat myös ennakoitavuudessa. Ero eurosta johtaisi suureen epävarmuuteen ilman että kansallisen valuutan käyttöönotosta olisi nähtävissä mitään merkittäviä pitkän aikavälin hyötyjä. Onko EU-hommat menneet päin seiniä, kun porvarit valittiin EU:ssa valtaan? On selvää, että viimeisten vuosien aikana EU:ssa harjoitettu talouspolitiikka ei ole tuonut haluttua lopputulosta. Finanssikriisin alettua EU-komissio päätti keskittyä talouspolitiikan ohjauksessaan alijäämien leikkauksiin. Elvytystä ei juuri harjoitettu, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Yhdysvallat on noussut taantumasta Eurooppaa nopeammin. Kasvuennusteet ovat EU:n alueella edelleen varsin varovaisia, ja työttömyys on raskaissa lukemissa monissa EU-jäsenmaissa. SDP:lle on tärkeää, että valtiontalouksien tasapainosta pidetään huolta, mutta pelkillä leikkauksilla ei edetä pitkälle. On myös huomioitava, että finanssikriisin ratkaisemiseksi kehitetyt toimet ovat vaikuttaneet varsin eri lailla eri kansanosiin. Monesti leikkaustoimet ovat osuneet kipeimmin juuri heihin, joilla on 4

5 ollut jo lähtökohtaisesti huonompi tilanne. Talouskriisi onkin johtanut monin paikoin sosiaaliseen kriisiin. Finanssikriisin alkupuolella myönnettyjen tukipakettien ehdot eivät olleet oikeudenmukaisia. Veronmaksajat joutuivat kantamaan muiden ottamien holtittomien riskien seuraukset. SDP:n linja on ollut johdonmukainen: markkinatalous voi toimia hyväksyttävästi ja menestyksekkäästi vain silloin, kun toimijat kantavat itse riskinottonsa seuraukset. Sijoittajavastuun on aina toteuduttava, ja veronmaksajien kustannukset ja riskit on rajattava. Miten vaikka Kokoomuksen ja Perussuomalaisten tavoitteet eroavat Demarien tavoitteista? Onko mitään eroja? Perussuomalaiset on EU-vastainen puolue. SDP:n suhde Euroopan unioniin ei ole kritiikitön, mutta SDP suhtautuu Euroopan unioniin myönteisesti. EU luo vakaata toimintaympäristöä, ja unionin yhteiset sisämarkkinat luovat monia menestymisen mahdollisuuksia Suomelle ja suomalaisille yrityksille. Vapaa liikkuvuus ja yhteiset säädökset esimerkiksi kuluttajansuojassa, ympäristönsuojassa ja ruokaturvallisuudessa hyödyttävät meitä kaikkia. SDP korostaa sosiaalisesti oikeudenmukaisen EU:n merkitystä. Työntekijöiden oikeuksien puolesta puhuminen ei juuri näy Kokoomuksen politiikassa. SDP:lle tämä on yksi kärkiteemoista. SDP on myös ajanut rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa, kun taas Kokoomus on tämän suoralta kädeltä hylännyt. SDP:lle rahoitusmarkkinavero on tärkeä osa rahoitussektorin vastuun kasvattamista. Rahoitussektorilla ei voi olla erityisoikeutta 5

6 välttyä verotukselta. SDP on toiminut aktiivisesti myös harmaan talouden ja veroparatiisien vastaisessa työssä. Onko meillä tulkittu normeja liian tiukasti verrattuna muihin maihin? Usein kuulee esitettävän näkemyksen siitä, että Suomessa EUsäädöksiä tulkitaan monia muita maita tiukemmin. Näin voikin olla. Sama EU-asetus voikin johtaa melko erilaisiin tulkintoihin eri puolilla Eurooppaa. Yleensä EU-sääntöihin liittyy mahdollisuuksia tehdä kansallisia poikkeuksia tai valita tapa, jolla EU-lakien tavoitteet toteutetaan. Suomessa viranomaisia on kritisoitu siitä, että näitä mahdollisuuksia ei ole käytetty ja EUlait on pantu täytäntöön tarpeettoman kirjaimellisesti. Aika iso osa EU-byrokratiasta onkin kotimaista byrokratiaa. Myös sen kriittiseen tarkasteluun on syytä. Esimerkkinä voisi mainita EU:n elintarvikemääräyksien tulkinnan, joka puhutti muutama vuosi sitten. Suomi oli tulkinnut määräyksiä niin, että maitojalosteiden myynti tilojen ulkopuolella olisi sallittua vain maitoalan laitoksille. Suomi kielsi maitojalosteiden alkutuottajilta mahdollisuuden kaupata tuotteitaan toreilla, kun samanaikaisesti monissa muissa EU-maissa tuottajat jatkoivat juustojensa ja jäätelöidensä torimyyntiä kuten vuosisatoja aikaisemminkin. Kun Suomessa uudistetaan lainsäädäntöä vastaamaan kulloisenkin EU-direktiivin vaatimuksia, usein kyse ei ole pelkästään EU-säädösten toteuttamisesta. Monesti samassa yhteydessä säädöksiin tehdään täydennyksiä, päivityksiä ja muita muutoksia. Näiden toteuttaminen ja harkinta on kansallisissa käsissä. Kaikki muutokset eivät siis välttämättä johdu EU-määräyksistä, 6

7 vaikka se olisikin sysännyt tietyn lainsäädäntökokonaisuuden avaamisen liikkeelle ja vaikka niihin viitattaisiinkin uudistustarpeen pääasiallisena syynä. Komissio käynnistää rikkomusmenettelyn EU-maata vastaan, mikäli direktiivin täytäntöönpanossa on puutteita tai se on myöhästynyt. Näistä laaditaan vuosittain raportti. Raporteista ei löydy suoraan vastausta väitteeseen Suomen tiukasta tulkinnasta, mutta edellinen vertailu vuodelta 2012 osoittaa, että Suomea vastaan oli käynnissä 43 rikkomusmenettelyä, joka oli 14. eniten kaikkien EU-maiden keskuudessa. Suomi siis sijoittuu tässä vertailussa aika lailla keskivaiheille: Suomi ei ole ollut erityisen ripeä ja tunnollinen mutta ei myöskään erityisen huolimaton ja hidas direktiivien täytäntöönpanossa. Miten yhteisillä työmarkkinoilla ilmenevä työehtojen polkeminen saadaan kuriin? Alipalkkaus ja muu työehtojen kiertäminen ovat ongelmia, jotka helposti kärjistyvät, kun työvoiman liikkuvuus sisämarkkinoilla lisääntyy. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Työehtojen valvontaan tarvitaan riittävät viranomaisresurssit: työsuojelussa tulee olla tarpeeksi työntekijöitä ja heillä tarpeeksi aikaa tarkastusten asianmukaiseen tekemiseen. Ammattiliitot ajavat työntekijöiden etua yksittäisissä syrjintätapauksissa ja esimerkiksi lainsäädäntöön vaikuttamalla. Suomalainen palkansaajaliike on pitkään ajanut ammattiliitoille kanneoikeutta. Yksittäisen työntekijän ei tarvitsisi pelätä turvallisuutensa tai asemansa puolesta, jos ammattiliitto voisi ajaa oikeusprosessia nimettömänä pysyttelevän työntekijän puolesta. 7

8 Mitä hyötyä suomalaiselle työntekijälle on EU:sta? EU:n yhteiset sisämarkkinat ovat edellytys Euroopan menestykselle maailmanlaajuisessa kilpailussa. Suomen kaltainen pieni ja avoin vientivetoinen talous ei pärjää yksin. Euro ja yhteinen rahapolitiikka tuovat korkomarkkinoiden ennustettavuuden ja alhaiset korot. Sisämarkkinat tarjoavat työntekijöille myös työllistymismahdollisuuksia. Tämä oli yksi tärkeä syy sille, miksi myös SDP aikoinaan tuki Suomen EU-jäsenyyttä. EU tarjoaa puitteet kehittää kasvua ja kilpailukykyä tukevaa reilua työelämää kyse on valinnoista. Menneinä vuosina EU on tuonut kansalliseenkin lainsäädäntöön monia parannuksia etenkin työsuojelussa. Nyt istuvan komission kaudella parannuksia työntekijöiden asemaan ei ole juuri saatu. Tämän on aika muuttua: tavallisen ihmisen ja työntekijän hyvinvointi pitää turvata. Suomi liittyi ensin Euroopan talousalueeseen, ja sitä kautta EU:n säätämä lainsäädäntö olisi joka tapauksessa tullut koskemaan Suomea. Nyt Suomi on EU:n jäsenenä mukana päättämässä työlainsäädännöstä ja Suomen työmarkkinajärjestöt pääsevät sanomaan mielipiteensä kun Suomen kantaa muokataan. EU:ssa Euroopan parlamentilla on päätösvaltaa työelämää koskeviin asioihin kuten työaikaan. On tärkeää että Euroopan parlamenttiin valitaan henkilöitä, jotka tuntevat suomalaisen palkansaajan tilannetta työpaikalla ja ymmärtävät mm. tarpeen työaikasuojeluun. 8

9 Miten EU on parantanut suomalaista työelämää? EU on tuonut Suomen lainsäädäntöön parannuksia etenkin työsuojelussa. Tulevan parlamentin ja komission kaudella SDP haluaa lainsäädäntöaloitteita esimerkiksi työntekijöiden suojelemiseksi tuki- ja liikuntaelinten sairauksilta. Nykyajan työelämässä henkinen työsuojelu, työajat mukaan lukien, vaatii toimenpiteitä. EU:n asetukset ja direktiivit pitää tuoda kaikissa jäsenmaissa asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Näin EU tukee myös reilua kilpailua työntekijöiden ei pidä joutua työehtojen tai -olojen polkemiseen perustuvan, epäreilun kilpailun maksumiehiksi. Euroopan parlamentti päättää EU:n kauppapolitiikkaan liittyen siitä, hyväksyykö se Euroopan komission neuvottelemat vapaakauppasopimukset. Se, mitä Euroopan parlamentti painottaa (esimerkiksi työelämän perusoikeuksien kuten järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden merkitys ja niiden edistäminen) vaikuttaa komissioon. Miten EU voi edesauttaa suomalaisten työllisyyttä? EU:n perustehtävä on luoda Eurooppaan rauhaa ja vakautta, ja tätä kautta edesauttaa myös suotuisaa taloudellista kehitystä. EU:n sisämarkkinat mahdollistavat yrityksille laajemmat mahdollisuudet toimia ja investoida kuin kansalliset markkinat. Suomi on koko teollisen historiansa ajan vaurastunut kaupan käynnillä ja erikoistumalla erityisesti teollisuuden investointitavaroiden tuotannossa. Eurooppa on suomalaisyrityksille edelleen suurin markkina-alue. 9

10 Miten nuorisotyöttömyys saadaan nujerrettua? Nuorisotyöttömyys on monissa maissa ryöstäytynyt tasolle, joka uhkaa jo yhteiskuntarauhaa. Ongelma pitää ottaa vakavasti. Tehokkain keino työllisyyden lisäämiseen on talouskasvu. Siksi talouden tervehdyttämistä ja yhteisten pelisääntöjen kehittämistä pitää EU:ssa jatkaa edelleen. Nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi komissio esitti vuosi sitten suomalaisen nuorisotakuun tyyppistä mallia. Eurooppalaisessa nuorisotakuussa jäsenmaiden tulisi tarjota kaikille alle 25-vuotiaille töitä, koulutusta tai harjoittelupaikka neljässä kuukaudessa. Nuorisotakuuta tulee kehittää edelleen ja kohderyhmää laajentaa. Samalla on pidettävä huoli siitä, että nuorten työehdot pysyvät oikeudenmukaisina samanvertaisina kuin muilla työntekijöillä. Onko EU saanut aikaan jotain ihmisten hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja? EU on monella tapaa parantanut ihmisten elinoloja ja esimerkiksi kansalaisten oikeussuojaa. Kriisivuosina on tosin otettu takapakkia. Silti EU on Suomellekin tehokkain ja järkevin kanava edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia ja hyvinvointia maailmassa. EU:n on alettava jälleen ottaa tosissaan omat perusarvonsa: ihmisarvo, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet. Yksi EU:n tärkeimmistä tehtävistä on edistää näitä arvoja paitsi Euroopassa, myös muualla maailmassa. Esimerkiksi Euroopan unionin ympäristölainsäädännöllä on suuria ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia, samoin esim. vaarallisia aineita ja kemikaaleja koskevalla 10

11 lainsäädännöllä. Myös terveyspalvelut ovat nykyään saatavissa ja korvattavissa toisista EU-maista ja EU-maiden kansalaisilla on mahdollisuus päästä julkiseen terveydenhuoltoon toisissa jäsenmaissa. Saisiko jotain hyviä EU -päätöksiä esille, please? Suurin osa EU:n päätöksistä on ihan myönteisiä, tukevat kasvua ja työllisyyttä ja kansalaisten oikeuksia. Tällaisia ovat mm. kännykkämaksujen alentaminen, matkustajien oikeudet, kaupankäynnin ja maksamisen helpottuminen, rajatarkistusten poistaminen, opiskelija- ja tutkimusvaihto-ohjelmat, mahdollisuudet työskennellä ja opiskella muissa EU-maissa, vakaa rahan arvo ja alhaiset lainankorot ym. Monia näistä pidetään nykyään itsestään selvyyksinä, mutta ne ovat aina edellyttäneet yhteisiä päätöksiä EU:ssa. Miksi EU:ssa on niin iso byrokratia? EU:n byrokratia ei ole itsessään kovin suuri. Mutta sen päälle tulee usein kansallista ja alueellista hallintoa, esim. rakennepoliittisten tukien jaossa. Se lisää hallintoa. Osa byrokratiasta johtuu siitä, että kansalaiset ja media haluavat aivan oikein että EU:n rahankäyttöä valvotaan tarkasti. Miksi meidän pitää maksaa omaa maataloustukea? Suomi on halunnut maksaa myös kansallista maataloustukea, jotta ilmastollisista olosuhteista ja etäisyyksistä aiheutuvaa kilpailuhaittaa voitaisiin pienentää ja kotimainen elintarviketuotanto voidaan turvata. Kansallisen tuen määrä on kuitenkin aleneva. 11

12 Mihin ne EU:lle annetut rahat menee? EU rahoittaa kaiken toimintansa pääosin jäsenvaltioilta tulevina jäsenmaksuina. Suurin osa rahoista palaa jäsenvaltioille, alueille sekä yrityksille ja tutkimuslaitoksille erilaisten EU-projektien rahoituksena. Näillä toteutetaan EU:n yhteisiä hankkeita, joiden tarkoitus on tuottaa lisäarvoa jäsenvaltioiden yksin toteuttamiin hankkeisiin nähden. Tällaisia ovat mm. tutkimusohjelmat ja opiskelijavaihto-ohjelmat sekä yhteiset rajavalvonta- ja rikollisuuden torjuntaa koskevat hankkeet. Iso osa EU-rahoista menee maaseudun ja vähemmän kehittyvien alueiden tukemiseen. Jäsenmaksuilla rahoitetaan myös EU:n antama kehitysapu ja kriisinhallintaoperaatiot. Hallintoon käytetään noin 5 % EU:n budjetista. Paljonko sinne Kreikalle on annettu rahaa? Suomesta ei itse asiassa ole ANNETTU Kreikalle yhtään euroa. Suomi on lainannut sekä Kreikalle että Islannille yhteensä noin 1,1 miljardia euroa. Islannin lainoista osa on maksettu jo takaisin. Kreikalle annettujen lainojen laina-aikoja on pidennetty. Tämä on leikannut jossain määrin lainoista saatavia korkotuottoja. Tämän lisäksi Suomi on osallistunut Kreikan II vakautusohjelmaan myöntämällä takauksia Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle. Suomen takausosuudelle Kreikka II vakautusohjelmasta vaadittiin SDP:n hallituskaudella täydet vakuudet. Vakuudellisena velkojana Suomella on etuoikeutetun velkojan asema. 12

13 Onko EU:n perustehtävänä vapaan markkinatalouden etujen vaaliminen? EU:n perustehtävä on turvata rauhaa, vakautta sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä Euroopassa. EU-maat ovat markkinatalousmaita ja EU:n sisämarkkinat perustuvat ajatukseen vapaista markkinoista EU-alueella. EU myös säätelee markkinoiden toimintaa voimakkaasti, esim. ympäristö-, kuluttajasuoja- ja työsuojelusäännöksillä. Vaalien alla käydään voimakasta keskustelua siitä, kuinka paljon ja minkälaista sääntelyn tulee olla. EU-sääntelyn purkaminen ei ole välttämättä esimerkiksi palkansaajien ja ympäristön kannalta edullista. Mikä on kansallisen itsemääräämisen tulevaisuus? EU perustuu nyt ja tulevaisuudessakin itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistyöhön ja sopimiseen. Yhteistyö esimerkiksi talouspolitiikassa varmasti tiivistyy, mutta SDP ja Suomen hallitus ovat vaatineet, että esimerkiksi budjettivalta pysyy kansallisissa käsissä. Pelottelu itsemääräämisoikeuden menetyksellä ei ole asiallista ja se palvelee lähinnä populistien ja äärioikeiston tavoitteita. Onko meillä vakuuksia? On. SDP edellytti hallitusohjelmassa, että Suomi ei osallistu enää uusiin euromaiden tukipaketteihin ilman vakuuksia. Sekä Kreikan toisen tukiohjelman että Espanjan pankkitukiohjelman osana Suomi neuvotteli itselleen vakuudet, jotka suojaavat suomalaisia veronmaksajia annettuihin takauksiin liittyviltä riskeiltä. Suomi on saanut vakuuksia yhteensä noin 1,22 miljardia 13

14 euroa, josta Espanjan osuus on noin 297 miljoonaa ja Kreikan osuus noin 927 miljoonaa. Mitkä EU-projektit ovat pahasti kesken? EU kehittyy jatkuvasti ja erilaisia kehitystarpeita tulee globalisaation, ilmastonmuutoksen, tekniikan kehittymisen ja markkinoiden muuttumisen myötä. EU ei ole koskaan valmis, eikä pysähdy, kuten ei Suomikaan. Isoja kesken olevia asioita ovat ilmastonmuutoksen vastainen toiminta, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka sekä yhteisen energiapolitiikan kehittäminen. Myös EU:n rooli kansainvälisenä toimijana on koko ajan kehittymässä ja siihen on syytäkin. Miksi EU sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2012? EU on rakennettu rauhanprojektiksi. EU:n edeltäjä Euroopan hiili ja teräsyhteisö aloitti toimintansa vuonna Keskeinen syy oli yhdistää jäsenmaiden ennen muuta Ranskan ja Saksan tavoitteet yhteneviksi. Ilman ristiriitaisia tavoitteita mailla ei ole syytä sotia. Keskeistä rauhanprojektissa ovat jäsenmaiden yhteiset tavoitteet. Tämä on toiminut. Ennen vuotta 1954, ennen Euroopan yhteisöä, Saksan ja Ranskan välillä oli käyty kolme sotaa 70 vuoden aikana. Euroopasta olivat myös alkaneet kaksi maailmansotaa joissa kuoli yhteensä vähintään noin 70 miljoonaa ihmistä (arviot vaihtelevat). Sotia on ollut läpi ihmiskunnan historian. Siksi rauhaa on aina pystyttävä vahtimaan ja edistämään. EU tekee rauhantyötä paitsi sisäisesti, myös ulkoisesti. EU edistää rauhaa muun muassa diplomatian ja siviilikriisinhallin- 14

15 nan keinoin. Euroopan sosialidemokraateille rauha on erittäin perustava arvo. Mitä toimielimiä Euroopan unionissa on ja mitä ne tekevät? Euroopan unionilla on seitsemän virallista toimielintä, joista jokaisella on oma tehtävänsä. Näitä ovat Eurooppa-neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto, Euroopan parlamentti, Euroopan unionin tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan keskuspankki. Yleiset poliittiset painopisteet määritellään Eurooppa-neuvostossa, johon kuuluvat EU-maiden päämiehet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja. Koko EU:n etuja ajaa Euroopan komissio. Jäsenmaiden hallituksen nimeävät ehdokkaansa komission jäseniksi, ja jäsenten lopullinen hyväksyntä tapahtuu Euroopan parlamentissa. Kunkin EU-maan hallitus ja ministerit ajavat oman maansa etuja Euroopan unionin neuvostossa. Vaaleilla valittu Euroopan parlamentti edustaa kansalaisia. Parlamentin tärkeimmät tehtävät ovat: keskustelee EU:n lainsäädäntöaloitteista ja hyväksyy säädökset yhdessä neuvoston kanssa 15

16 valvoo komissiota ja muita EU:n toimielimiä ja huolehtii siitä, että ne toimivat demokraattisesti keskustelee EU:n talousarviosta ja hyväksyy sen yhdessä neuvoston kanssa. Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävänä on valvoa, että EU:n lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenmaissa. Tuomioistuimessa toimii yksi tuomari kustakin jäsenvaltiosta. EU-tuomioistuimen yhteydessä toimii Euroopan unionin yleinen tuomioistuin, joka käsittelee ensisijaisesti kansalaisten ja oikeushenkilöiden tekemiä kanteita. Euroopan unionin tilintarkastustuomiostuin valvoo, että EU:n varoja käytetään lainmukaisesti, taloudellisesti, tehokkaasti ja sovittuun tarkoitukseen. Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi jäsen kustakin jäsenmaasta. Euroopan keskuspankin tehtävänä on ylläpitää hintavakautta (eli pitää inflaatio kurissa) etenkin maissa, jotka ovat ottaneet käyttöön euron sekä edistää rahoitusjärjestelmän vakautta huolehtimalla, että rahoitusmarkkinoiden ja rahoituslaitosten toimintaa valvotaan asianmukaisesti. 16

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Esitys lehdistötilaisuuteen Ravintola Pääposti 5.5.2014 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti ammattiliittojen jäsenten parissa tutkimuksen Europarlamenttivaaleihin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Bratislavan julkilausuma

Bratislavan julkilausuma Bratislava, 16. syyskuuta 2016 Bratislavan julkilausuma Kokoontuessamme tänään Bratislavassa eurooppalainen hankkeemme elää vaikeita aikoja. 27 jäsenvaltiota yhteen kokoavassa Bratislavan huippukokouksessa

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578. Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2351(INI) 4.4.2016 TARKISTUKSET 1-15 Derek Vaughan (PE578.531v01-00) EU:n nuorisostrategian 2013 2015 arviointi (2015/2351(INI)) AM\1089505.doc

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen

Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen 1.10.2010 Sisältö Ympäristösäätelyä useilta tahoilta EU:n lainsäädännön perusteet EU:n toimielimet (3) EU:n päätöksenteko Säädösten

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 27. kesäkuuta 2001 PE 294.969/1-10 TARKISTUKSET 1-10 LAUSUNTOLUONNOS: Luis Berenguer Fuster (PE 294.969) PUOLAN HAKEMUS

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 8.10.2014 PE539.655v01-00 TARKISTUKSET 1-12 Marita Ulvskog (PE537.318v01-00) Eurooppa 2020 -strategian sosiaali- ja työllisyysnäkökohdat

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 25.2.2011 2010/2211(INI) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 ENV 157 COMPET 116 IND 48 RECH 48 ECOFIN 157 ECO 32 SOC 138 SAN 76 CONSOM 28 MI 158 CHIMIE 20 ENT 65 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. tammikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. tammikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0375 (COD) 15090/16 ADD 3 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 1. joulukuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE NRO 29/2004 Asia: Valiokunnan tiedoksi annetut vetoomukset Liitteenä ovat yhteenvedot kahden vetoomuksen sisällöstä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Finanssialan sääntely Suomessa

Finanssialan sääntely Suomessa Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 86 final 2016/0052 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, ETA:n rahoitusjärjestelmää

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.8.2014 COM(2014) 527 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE tullialan riskienhallintaa koskevasta EU:n strategiasta

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot

Köyhyyden vastainen työ EU-tasolla

Köyhyyden vastainen työ EU-tasolla Köyhyyden vastainen työ EU-tasolla Jiri Sironen 9.2.2017 Euroopan köyhyyden vastainen verkosto European Anti-Poverty Network EAPN koostuu 31 kansallisesta jäsenverkostosta ja 17 eurooppalaisesta järjestöstä

Lisätiedot

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Yhdysvallat (Marshall apu 1940 luvulla, tuki hiili

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Ihmiset haluavat muutoksia

Ihmiset haluavat muutoksia Anneli Jäätteenmäen tiedotuslehti, 1/2011, helmikuu - Ihmiset haluavat muutoksia politiikan sisältökysymyksiin - Odotamme aloitteita komissiolta - Euroopan Epilepsiapäivä - Eläkkeistä päätettävä kansallisesti

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Budjettivaliokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Budjettivaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 1.10.2014 2014/2064(BUD) TARKISTUKSET 1-13 Mietintöluonnos Patricija Šulin (PE537.331v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

A8-0317/11

A8-0317/11 18.11.2015 A8-0317/11 11 3 kohta 3. toteaa, että vaikka useammassa maassa toimivien yritysten on entistä vaikeampi noudattaa monia erilaisia verojärjestelmiä, ne pystyvät globalisaation ja digitalisaation

Lisätiedot

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Niin, miksi? Pysäyttää inflaatio; inflaatio oli 1945 pahimmillaan 80 % vuodessa Saada harmaa talous

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 13.12.2011 B7-0729/2011 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavien kysymysten B7-0673/2011 ja B7-0674/2011 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITURVAN YHTEENSOVITTAMINEN TOSIAAN TARPEEN EUROOPASSA?

ONKO SOSIAALITURVAN YHTEENSOVITTAMINEN TOSIAAN TARPEEN EUROOPASSA? ONKO SOSIAALITURVAN YHTEENSOVITTAMINEN TOSIAAN TARPEEN EUROOPASSA? Miltä näyttää työeläkkeidemme tulevaisuus EU:ssa? TELA:n asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Essi Rentola 12.2.2016 EU:n vaikutus sosiaaliturvaan

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA Torstai 9.6.2016 Eduskunnan verojaosto kello 10 Eduskunnan talousvaliokunta kello 12 Marja Hanski/TEM Direktiiviehdotus tiettyjen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit

Europarlamenttivaalit Europarlamenttivaalit 25.5.2014 Vaalijärjestelyt Parlamentin toiminta ja tehtävät Äänestysaktiivisuus 1 Europarlamenttivaalit Järjestetään joka 5. vuosi Parlamentti on ainoa unionin toimielin, jonka kokoonpanosta

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS2017-00027 VNEUS Siivola Heli(VNK) 18.01.2017 Viite Asia Epävirallinen eurooppaministerikokous 23.-24.1.2017 EU-puheenjohtajamaa Malta järjestää epävirallisen eurooppaministerikokouksen

Lisätiedot