KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA EUROOPAN UNIONISTA

Transkriptio

1 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA EUROOPAN UNIONISTA

2 Onko SDP:lla kritiikitön suhde EU:hun? EU on luonnollinen viiteryhmä Suomelle, ja unioniin kuuluminen on Suomelle hyödyllistä. Euroopan integraatio on tuonut maanosaan rauhaa ja vakautta vuosikymmenien ajan. Yhä useammat ongelmat eivät katso kansallisvaltioiden rajoja, sen takia niiden ratkaisuyrityksetkään eivät voi rajoihin pysähtyä. EU:ta tarvitaan. SDP ei ole kuitenkaan tyytyväinen nykyiseen Euroopan unioniin. SDP haluaa rakentaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää, korkean kilpailukyvyn ja työllisyyden Eurooppaa. Euroopan integraation luoma vauraus on jaettava oikeudenmukaisella tavalla. EU:ssa on kunnioitettava perusoikeuksia ja lisättävä vahvaa sosiaalista vuoropuhelua, johon kuuluu esimerkiksi työntekijöiden tasavertaiseen suojeluun keskittyvän vähimmäislainsäädännön luominen sekä työehtosopimusten ja lakkooikeuden kunnioittaminen. Sosiaalisten perusoikeuksien ei tule olla alisteisia sisämarkkinavapauksille. On pidettävä huolta Eurooppa 2020 strategian koulutukseen, työllisyyteen sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen liittyvien tavoitteiden toteuttamisesta yhtäaikaisesti talouskasvuun panostamisen kanssa. SDP ajaa eurooppalaisen demokratian syventämistä. Euroopan parlamentin osallistumista päätöksentekoon on vahvistettava, ja komissaarien valinnan tulisi heijastella nykyistä enemmän Euroopan parlamentin poliittisia voimasuhteita. Kansalaisia ja heitä edustavia järjestöjä on kuultava nykyistä paremmin EU:ssa. 2

3 Mikä on SDP:n talouspoliittinen linja EU:ssa? SDP kannattaa EU:n sisämarkkinoiden kehittämistä, jotta rajaaitoja EU-valtioiden kesken voitaisiin edelleen madaltaa ja toimimista koko EU-alueella helpottaa. Tärkein näkökulma on kansalaisten ja yritysten laajenevat toimintamahdollisuudet. Samalla on luotava puitteet sille, että sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit parantavat kestävän kehityksen edellytyksiä ja suojaavat pitkän aikavälin elintasoa. Talousintegraation osalta SDP haluaa huolehtia siitä, että taloudellisista vastuista huolehditaan ensisijaisesti kansallisesti. SDP:n talous- ja rahaliittoa koskevista linjauksista voi lukea kesäkuussa 2013 julkaistusta EMU-kannanotosta: fi/uutiset/6573-sdp-julkaisi-emu-kannanottonsa Miten EU voi selviytyä talotuskriisistä? EU- ja euromaiden on pystyttävä vakauttamaan tilannettaan siten, että niiden kyky huolehtia pitkän aikavälin menopaineista parantuu. Tätä kautta maiden velanhoitokustannukset saadaan hallintaan ja luottamus talouskehitykseen voi elpyä. Tarvitaan sekä rakenteellisia uudistuksia, kasvua vahvistavaa investointipolitiikkaa että erityisesti voimakasta työllisyyteen panostamista. Jos markkinat eivät tarjoa työpaikkoja, on julkisen vallan tuettava työllisyyttä, vähintäänkin väliaikaisesti. Talouskriisistä selviytyminen ja etenkin uusilta vastaavilta kriiseiltä välttyminen edellyttää myös rahoitusmarkkinasektorin sääntelyn parantamista, pankkien bonuskäytäntöjen hillitsemistä ja mm. finanssitransaktioveron käyttöönottoa. 3

4 Miksi Suomi ei vain eroa eurosta? Euroalue on toiminut EU:n integraation luontevana jatkoaskeleena. Euroalue laajenee uusilla jäsenmailla, mikä merkitsee yhä suurempaa kotimarkkinaa myös suomalaisyrityksille. Sekä kansalaiset että yritykset hyötyvät yhteisestä rahasta, kun valuutanvaihtoon sekä valuuttakursseihin liittyvistä kustannuksista päästään eroon. Euroalue on osaltaan mahdollistanut matalat korot, joista mm. asuntovelalliset ovat hyötyneet. Suuren valuutta- ja korkoalueen hyödyt kansalliseen ratkaisuun nähden ovat myös ennakoitavuudessa. Ero eurosta johtaisi suureen epävarmuuteen ilman että kansallisen valuutan käyttöönotosta olisi nähtävissä mitään merkittäviä pitkän aikavälin hyötyjä. Onko EU-hommat menneet päin seiniä, kun porvarit valittiin EU:ssa valtaan? On selvää, että viimeisten vuosien aikana EU:ssa harjoitettu talouspolitiikka ei ole tuonut haluttua lopputulosta. Finanssikriisin alettua EU-komissio päätti keskittyä talouspolitiikan ohjauksessaan alijäämien leikkauksiin. Elvytystä ei juuri harjoitettu, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Yhdysvallat on noussut taantumasta Eurooppaa nopeammin. Kasvuennusteet ovat EU:n alueella edelleen varsin varovaisia, ja työttömyys on raskaissa lukemissa monissa EU-jäsenmaissa. SDP:lle on tärkeää, että valtiontalouksien tasapainosta pidetään huolta, mutta pelkillä leikkauksilla ei edetä pitkälle. On myös huomioitava, että finanssikriisin ratkaisemiseksi kehitetyt toimet ovat vaikuttaneet varsin eri lailla eri kansanosiin. Monesti leikkaustoimet ovat osuneet kipeimmin juuri heihin, joilla on 4

5 ollut jo lähtökohtaisesti huonompi tilanne. Talouskriisi onkin johtanut monin paikoin sosiaaliseen kriisiin. Finanssikriisin alkupuolella myönnettyjen tukipakettien ehdot eivät olleet oikeudenmukaisia. Veronmaksajat joutuivat kantamaan muiden ottamien holtittomien riskien seuraukset. SDP:n linja on ollut johdonmukainen: markkinatalous voi toimia hyväksyttävästi ja menestyksekkäästi vain silloin, kun toimijat kantavat itse riskinottonsa seuraukset. Sijoittajavastuun on aina toteuduttava, ja veronmaksajien kustannukset ja riskit on rajattava. Miten vaikka Kokoomuksen ja Perussuomalaisten tavoitteet eroavat Demarien tavoitteista? Onko mitään eroja? Perussuomalaiset on EU-vastainen puolue. SDP:n suhde Euroopan unioniin ei ole kritiikitön, mutta SDP suhtautuu Euroopan unioniin myönteisesti. EU luo vakaata toimintaympäristöä, ja unionin yhteiset sisämarkkinat luovat monia menestymisen mahdollisuuksia Suomelle ja suomalaisille yrityksille. Vapaa liikkuvuus ja yhteiset säädökset esimerkiksi kuluttajansuojassa, ympäristönsuojassa ja ruokaturvallisuudessa hyödyttävät meitä kaikkia. SDP korostaa sosiaalisesti oikeudenmukaisen EU:n merkitystä. Työntekijöiden oikeuksien puolesta puhuminen ei juuri näy Kokoomuksen politiikassa. SDP:lle tämä on yksi kärkiteemoista. SDP on myös ajanut rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa, kun taas Kokoomus on tämän suoralta kädeltä hylännyt. SDP:lle rahoitusmarkkinavero on tärkeä osa rahoitussektorin vastuun kasvattamista. Rahoitussektorilla ei voi olla erityisoikeutta 5

6 välttyä verotukselta. SDP on toiminut aktiivisesti myös harmaan talouden ja veroparatiisien vastaisessa työssä. Onko meillä tulkittu normeja liian tiukasti verrattuna muihin maihin? Usein kuulee esitettävän näkemyksen siitä, että Suomessa EUsäädöksiä tulkitaan monia muita maita tiukemmin. Näin voikin olla. Sama EU-asetus voikin johtaa melko erilaisiin tulkintoihin eri puolilla Eurooppaa. Yleensä EU-sääntöihin liittyy mahdollisuuksia tehdä kansallisia poikkeuksia tai valita tapa, jolla EU-lakien tavoitteet toteutetaan. Suomessa viranomaisia on kritisoitu siitä, että näitä mahdollisuuksia ei ole käytetty ja EUlait on pantu täytäntöön tarpeettoman kirjaimellisesti. Aika iso osa EU-byrokratiasta onkin kotimaista byrokratiaa. Myös sen kriittiseen tarkasteluun on syytä. Esimerkkinä voisi mainita EU:n elintarvikemääräyksien tulkinnan, joka puhutti muutama vuosi sitten. Suomi oli tulkinnut määräyksiä niin, että maitojalosteiden myynti tilojen ulkopuolella olisi sallittua vain maitoalan laitoksille. Suomi kielsi maitojalosteiden alkutuottajilta mahdollisuuden kaupata tuotteitaan toreilla, kun samanaikaisesti monissa muissa EU-maissa tuottajat jatkoivat juustojensa ja jäätelöidensä torimyyntiä kuten vuosisatoja aikaisemminkin. Kun Suomessa uudistetaan lainsäädäntöä vastaamaan kulloisenkin EU-direktiivin vaatimuksia, usein kyse ei ole pelkästään EU-säädösten toteuttamisesta. Monesti samassa yhteydessä säädöksiin tehdään täydennyksiä, päivityksiä ja muita muutoksia. Näiden toteuttaminen ja harkinta on kansallisissa käsissä. Kaikki muutokset eivät siis välttämättä johdu EU-määräyksistä, 6

7 vaikka se olisikin sysännyt tietyn lainsäädäntökokonaisuuden avaamisen liikkeelle ja vaikka niihin viitattaisiinkin uudistustarpeen pääasiallisena syynä. Komissio käynnistää rikkomusmenettelyn EU-maata vastaan, mikäli direktiivin täytäntöönpanossa on puutteita tai se on myöhästynyt. Näistä laaditaan vuosittain raportti. Raporteista ei löydy suoraan vastausta väitteeseen Suomen tiukasta tulkinnasta, mutta edellinen vertailu vuodelta 2012 osoittaa, että Suomea vastaan oli käynnissä 43 rikkomusmenettelyä, joka oli 14. eniten kaikkien EU-maiden keskuudessa. Suomi siis sijoittuu tässä vertailussa aika lailla keskivaiheille: Suomi ei ole ollut erityisen ripeä ja tunnollinen mutta ei myöskään erityisen huolimaton ja hidas direktiivien täytäntöönpanossa. Miten yhteisillä työmarkkinoilla ilmenevä työehtojen polkeminen saadaan kuriin? Alipalkkaus ja muu työehtojen kiertäminen ovat ongelmia, jotka helposti kärjistyvät, kun työvoiman liikkuvuus sisämarkkinoilla lisääntyy. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Työehtojen valvontaan tarvitaan riittävät viranomaisresurssit: työsuojelussa tulee olla tarpeeksi työntekijöitä ja heillä tarpeeksi aikaa tarkastusten asianmukaiseen tekemiseen. Ammattiliitot ajavat työntekijöiden etua yksittäisissä syrjintätapauksissa ja esimerkiksi lainsäädäntöön vaikuttamalla. Suomalainen palkansaajaliike on pitkään ajanut ammattiliitoille kanneoikeutta. Yksittäisen työntekijän ei tarvitsisi pelätä turvallisuutensa tai asemansa puolesta, jos ammattiliitto voisi ajaa oikeusprosessia nimettömänä pysyttelevän työntekijän puolesta. 7

8 Mitä hyötyä suomalaiselle työntekijälle on EU:sta? EU:n yhteiset sisämarkkinat ovat edellytys Euroopan menestykselle maailmanlaajuisessa kilpailussa. Suomen kaltainen pieni ja avoin vientivetoinen talous ei pärjää yksin. Euro ja yhteinen rahapolitiikka tuovat korkomarkkinoiden ennustettavuuden ja alhaiset korot. Sisämarkkinat tarjoavat työntekijöille myös työllistymismahdollisuuksia. Tämä oli yksi tärkeä syy sille, miksi myös SDP aikoinaan tuki Suomen EU-jäsenyyttä. EU tarjoaa puitteet kehittää kasvua ja kilpailukykyä tukevaa reilua työelämää kyse on valinnoista. Menneinä vuosina EU on tuonut kansalliseenkin lainsäädäntöön monia parannuksia etenkin työsuojelussa. Nyt istuvan komission kaudella parannuksia työntekijöiden asemaan ei ole juuri saatu. Tämän on aika muuttua: tavallisen ihmisen ja työntekijän hyvinvointi pitää turvata. Suomi liittyi ensin Euroopan talousalueeseen, ja sitä kautta EU:n säätämä lainsäädäntö olisi joka tapauksessa tullut koskemaan Suomea. Nyt Suomi on EU:n jäsenenä mukana päättämässä työlainsäädännöstä ja Suomen työmarkkinajärjestöt pääsevät sanomaan mielipiteensä kun Suomen kantaa muokataan. EU:ssa Euroopan parlamentilla on päätösvaltaa työelämää koskeviin asioihin kuten työaikaan. On tärkeää että Euroopan parlamenttiin valitaan henkilöitä, jotka tuntevat suomalaisen palkansaajan tilannetta työpaikalla ja ymmärtävät mm. tarpeen työaikasuojeluun. 8

9 Miten EU on parantanut suomalaista työelämää? EU on tuonut Suomen lainsäädäntöön parannuksia etenkin työsuojelussa. Tulevan parlamentin ja komission kaudella SDP haluaa lainsäädäntöaloitteita esimerkiksi työntekijöiden suojelemiseksi tuki- ja liikuntaelinten sairauksilta. Nykyajan työelämässä henkinen työsuojelu, työajat mukaan lukien, vaatii toimenpiteitä. EU:n asetukset ja direktiivit pitää tuoda kaikissa jäsenmaissa asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Näin EU tukee myös reilua kilpailua työntekijöiden ei pidä joutua työehtojen tai -olojen polkemiseen perustuvan, epäreilun kilpailun maksumiehiksi. Euroopan parlamentti päättää EU:n kauppapolitiikkaan liittyen siitä, hyväksyykö se Euroopan komission neuvottelemat vapaakauppasopimukset. Se, mitä Euroopan parlamentti painottaa (esimerkiksi työelämän perusoikeuksien kuten järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden merkitys ja niiden edistäminen) vaikuttaa komissioon. Miten EU voi edesauttaa suomalaisten työllisyyttä? EU:n perustehtävä on luoda Eurooppaan rauhaa ja vakautta, ja tätä kautta edesauttaa myös suotuisaa taloudellista kehitystä. EU:n sisämarkkinat mahdollistavat yrityksille laajemmat mahdollisuudet toimia ja investoida kuin kansalliset markkinat. Suomi on koko teollisen historiansa ajan vaurastunut kaupan käynnillä ja erikoistumalla erityisesti teollisuuden investointitavaroiden tuotannossa. Eurooppa on suomalaisyrityksille edelleen suurin markkina-alue. 9

10 Miten nuorisotyöttömyys saadaan nujerrettua? Nuorisotyöttömyys on monissa maissa ryöstäytynyt tasolle, joka uhkaa jo yhteiskuntarauhaa. Ongelma pitää ottaa vakavasti. Tehokkain keino työllisyyden lisäämiseen on talouskasvu. Siksi talouden tervehdyttämistä ja yhteisten pelisääntöjen kehittämistä pitää EU:ssa jatkaa edelleen. Nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi komissio esitti vuosi sitten suomalaisen nuorisotakuun tyyppistä mallia. Eurooppalaisessa nuorisotakuussa jäsenmaiden tulisi tarjota kaikille alle 25-vuotiaille töitä, koulutusta tai harjoittelupaikka neljässä kuukaudessa. Nuorisotakuuta tulee kehittää edelleen ja kohderyhmää laajentaa. Samalla on pidettävä huoli siitä, että nuorten työehdot pysyvät oikeudenmukaisina samanvertaisina kuin muilla työntekijöillä. Onko EU saanut aikaan jotain ihmisten hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja? EU on monella tapaa parantanut ihmisten elinoloja ja esimerkiksi kansalaisten oikeussuojaa. Kriisivuosina on tosin otettu takapakkia. Silti EU on Suomellekin tehokkain ja järkevin kanava edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia ja hyvinvointia maailmassa. EU:n on alettava jälleen ottaa tosissaan omat perusarvonsa: ihmisarvo, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet. Yksi EU:n tärkeimmistä tehtävistä on edistää näitä arvoja paitsi Euroopassa, myös muualla maailmassa. Esimerkiksi Euroopan unionin ympäristölainsäädännöllä on suuria ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia, samoin esim. vaarallisia aineita ja kemikaaleja koskevalla 10

11 lainsäädännöllä. Myös terveyspalvelut ovat nykyään saatavissa ja korvattavissa toisista EU-maista ja EU-maiden kansalaisilla on mahdollisuus päästä julkiseen terveydenhuoltoon toisissa jäsenmaissa. Saisiko jotain hyviä EU -päätöksiä esille, please? Suurin osa EU:n päätöksistä on ihan myönteisiä, tukevat kasvua ja työllisyyttä ja kansalaisten oikeuksia. Tällaisia ovat mm. kännykkämaksujen alentaminen, matkustajien oikeudet, kaupankäynnin ja maksamisen helpottuminen, rajatarkistusten poistaminen, opiskelija- ja tutkimusvaihto-ohjelmat, mahdollisuudet työskennellä ja opiskella muissa EU-maissa, vakaa rahan arvo ja alhaiset lainankorot ym. Monia näistä pidetään nykyään itsestään selvyyksinä, mutta ne ovat aina edellyttäneet yhteisiä päätöksiä EU:ssa. Miksi EU:ssa on niin iso byrokratia? EU:n byrokratia ei ole itsessään kovin suuri. Mutta sen päälle tulee usein kansallista ja alueellista hallintoa, esim. rakennepoliittisten tukien jaossa. Se lisää hallintoa. Osa byrokratiasta johtuu siitä, että kansalaiset ja media haluavat aivan oikein että EU:n rahankäyttöä valvotaan tarkasti. Miksi meidän pitää maksaa omaa maataloustukea? Suomi on halunnut maksaa myös kansallista maataloustukea, jotta ilmastollisista olosuhteista ja etäisyyksistä aiheutuvaa kilpailuhaittaa voitaisiin pienentää ja kotimainen elintarviketuotanto voidaan turvata. Kansallisen tuen määrä on kuitenkin aleneva. 11

12 Mihin ne EU:lle annetut rahat menee? EU rahoittaa kaiken toimintansa pääosin jäsenvaltioilta tulevina jäsenmaksuina. Suurin osa rahoista palaa jäsenvaltioille, alueille sekä yrityksille ja tutkimuslaitoksille erilaisten EU-projektien rahoituksena. Näillä toteutetaan EU:n yhteisiä hankkeita, joiden tarkoitus on tuottaa lisäarvoa jäsenvaltioiden yksin toteuttamiin hankkeisiin nähden. Tällaisia ovat mm. tutkimusohjelmat ja opiskelijavaihto-ohjelmat sekä yhteiset rajavalvonta- ja rikollisuuden torjuntaa koskevat hankkeet. Iso osa EU-rahoista menee maaseudun ja vähemmän kehittyvien alueiden tukemiseen. Jäsenmaksuilla rahoitetaan myös EU:n antama kehitysapu ja kriisinhallintaoperaatiot. Hallintoon käytetään noin 5 % EU:n budjetista. Paljonko sinne Kreikalle on annettu rahaa? Suomesta ei itse asiassa ole ANNETTU Kreikalle yhtään euroa. Suomi on lainannut sekä Kreikalle että Islannille yhteensä noin 1,1 miljardia euroa. Islannin lainoista osa on maksettu jo takaisin. Kreikalle annettujen lainojen laina-aikoja on pidennetty. Tämä on leikannut jossain määrin lainoista saatavia korkotuottoja. Tämän lisäksi Suomi on osallistunut Kreikan II vakautusohjelmaan myöntämällä takauksia Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle. Suomen takausosuudelle Kreikka II vakautusohjelmasta vaadittiin SDP:n hallituskaudella täydet vakuudet. Vakuudellisena velkojana Suomella on etuoikeutetun velkojan asema. 12

13 Onko EU:n perustehtävänä vapaan markkinatalouden etujen vaaliminen? EU:n perustehtävä on turvata rauhaa, vakautta sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä Euroopassa. EU-maat ovat markkinatalousmaita ja EU:n sisämarkkinat perustuvat ajatukseen vapaista markkinoista EU-alueella. EU myös säätelee markkinoiden toimintaa voimakkaasti, esim. ympäristö-, kuluttajasuoja- ja työsuojelusäännöksillä. Vaalien alla käydään voimakasta keskustelua siitä, kuinka paljon ja minkälaista sääntelyn tulee olla. EU-sääntelyn purkaminen ei ole välttämättä esimerkiksi palkansaajien ja ympäristön kannalta edullista. Mikä on kansallisen itsemääräämisen tulevaisuus? EU perustuu nyt ja tulevaisuudessakin itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistyöhön ja sopimiseen. Yhteistyö esimerkiksi talouspolitiikassa varmasti tiivistyy, mutta SDP ja Suomen hallitus ovat vaatineet, että esimerkiksi budjettivalta pysyy kansallisissa käsissä. Pelottelu itsemääräämisoikeuden menetyksellä ei ole asiallista ja se palvelee lähinnä populistien ja äärioikeiston tavoitteita. Onko meillä vakuuksia? On. SDP edellytti hallitusohjelmassa, että Suomi ei osallistu enää uusiin euromaiden tukipaketteihin ilman vakuuksia. Sekä Kreikan toisen tukiohjelman että Espanjan pankkitukiohjelman osana Suomi neuvotteli itselleen vakuudet, jotka suojaavat suomalaisia veronmaksajia annettuihin takauksiin liittyviltä riskeiltä. Suomi on saanut vakuuksia yhteensä noin 1,22 miljardia 13

14 euroa, josta Espanjan osuus on noin 297 miljoonaa ja Kreikan osuus noin 927 miljoonaa. Mitkä EU-projektit ovat pahasti kesken? EU kehittyy jatkuvasti ja erilaisia kehitystarpeita tulee globalisaation, ilmastonmuutoksen, tekniikan kehittymisen ja markkinoiden muuttumisen myötä. EU ei ole koskaan valmis, eikä pysähdy, kuten ei Suomikaan. Isoja kesken olevia asioita ovat ilmastonmuutoksen vastainen toiminta, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka sekä yhteisen energiapolitiikan kehittäminen. Myös EU:n rooli kansainvälisenä toimijana on koko ajan kehittymässä ja siihen on syytäkin. Miksi EU sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2012? EU on rakennettu rauhanprojektiksi. EU:n edeltäjä Euroopan hiili ja teräsyhteisö aloitti toimintansa vuonna Keskeinen syy oli yhdistää jäsenmaiden ennen muuta Ranskan ja Saksan tavoitteet yhteneviksi. Ilman ristiriitaisia tavoitteita mailla ei ole syytä sotia. Keskeistä rauhanprojektissa ovat jäsenmaiden yhteiset tavoitteet. Tämä on toiminut. Ennen vuotta 1954, ennen Euroopan yhteisöä, Saksan ja Ranskan välillä oli käyty kolme sotaa 70 vuoden aikana. Euroopasta olivat myös alkaneet kaksi maailmansotaa joissa kuoli yhteensä vähintään noin 70 miljoonaa ihmistä (arviot vaihtelevat). Sotia on ollut läpi ihmiskunnan historian. Siksi rauhaa on aina pystyttävä vahtimaan ja edistämään. EU tekee rauhantyötä paitsi sisäisesti, myös ulkoisesti. EU edistää rauhaa muun muassa diplomatian ja siviilikriisinhallin- 14

15 nan keinoin. Euroopan sosialidemokraateille rauha on erittäin perustava arvo. Mitä toimielimiä Euroopan unionissa on ja mitä ne tekevät? Euroopan unionilla on seitsemän virallista toimielintä, joista jokaisella on oma tehtävänsä. Näitä ovat Eurooppa-neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto, Euroopan parlamentti, Euroopan unionin tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan keskuspankki. Yleiset poliittiset painopisteet määritellään Eurooppa-neuvostossa, johon kuuluvat EU-maiden päämiehet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja. Koko EU:n etuja ajaa Euroopan komissio. Jäsenmaiden hallituksen nimeävät ehdokkaansa komission jäseniksi, ja jäsenten lopullinen hyväksyntä tapahtuu Euroopan parlamentissa. Kunkin EU-maan hallitus ja ministerit ajavat oman maansa etuja Euroopan unionin neuvostossa. Vaaleilla valittu Euroopan parlamentti edustaa kansalaisia. Parlamentin tärkeimmät tehtävät ovat: keskustelee EU:n lainsäädäntöaloitteista ja hyväksyy säädökset yhdessä neuvoston kanssa 15

16 valvoo komissiota ja muita EU:n toimielimiä ja huolehtii siitä, että ne toimivat demokraattisesti keskustelee EU:n talousarviosta ja hyväksyy sen yhdessä neuvoston kanssa. Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävänä on valvoa, että EU:n lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenmaissa. Tuomioistuimessa toimii yksi tuomari kustakin jäsenvaltiosta. EU-tuomioistuimen yhteydessä toimii Euroopan unionin yleinen tuomioistuin, joka käsittelee ensisijaisesti kansalaisten ja oikeushenkilöiden tekemiä kanteita. Euroopan unionin tilintarkastustuomiostuin valvoo, että EU:n varoja käytetään lainmukaisesti, taloudellisesti, tehokkaasti ja sovittuun tarkoitukseen. Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi jäsen kustakin jäsenmaasta. Euroopan keskuspankin tehtävänä on ylläpitää hintavakautta (eli pitää inflaatio kurissa) etenkin maissa, jotka ovat ottaneet käyttöön euron sekä edistää rahoitusjärjestelmän vakautta huolehtimalla, että rahoitusmarkkinoiden ja rahoituslaitosten toimintaa valvotaan asianmukaisesti. 16