9. TIISTAINA 24. TOUKOKUUTA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9. TIISTAINA 24. TOUKOKUUTA 2011"

Transkriptio

1 PTK 9/2011 vp 9. TIISTAINA 24. TOUKOKUUTA 2011 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Ainoa käsittely 1) Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Portugalille annettavaa lainoitusta varten Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta... 2 Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2011 vp Mietintöjen pöydällepano 2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 1/2011 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 1/2011 vp Puhetta johtivat puhemies Ben Zyskowicz ( ja ), ensimmäinen varapuhemies Jutta Urpilainen ( ) ja toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti ( ). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 9 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Sanni Grahn-Laasonen /kok Susanna Huovinen /sd Pia Kauma /kok Anneli Kiljunen /sd (s) Marjo Matikainen-Kallström /kok Tom Packalén /ps Simo Rundgren /kesk Annika Saarikko /kesk Mikko Savola /kesk Nimenhuudon jälkeen ilmoittautui seuraava edustaja: Marjo Matikainen-Kallström /kok (12.18)

2 2 Tiistaina /1 Valtioneuvoston tiedonanto Puhemies Ben Zyskowicz: Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle tiedonannon Portugalille annettavaa lainoitusta varten Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta (VNT 1/2011 vp). U-asiat Puhemies Ben Zyskowicz: Valtioneuvosto on toimittanut eduskunnalle Euroopan unionin asiat U 7 9/2011 vp, ja puhemies on lähettänyt ne käsiteltäviksi suureen valiokuntaan, jolle asiasta U 7 talousvaliokunnan, asiasta U 8 lakivaliokunnan sekä asiasta U 9 hallintovaliokunnan on annettava lausunto. Kertomukset Puhemies Ben Zyskowicz: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta on huhtikuussa 2011 antanut eduskunnalle kertomuksen neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuodelta 2010 (K 9/2011 vp). PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Portugalille annettavaa lainoitusta varten Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta Ainoa käsittely Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2011 vp Puhemies Ben Zyskowicz: Tiedonannosta käytävä keskustelu alkaa valtiovarainministeri Jyrki Kataisen esittelypuheenvuorolla. Sen jälkeen keskustelussa on nopeatahtinen osuus, jolloin ryhmäpuheenvuorot saavat kestää enintään 10 minuuttia ja muut etukäteen varatut puheenvuorot enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Jos keskustelun aikana tehdään ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille tai muu valtioneuvoston tiedonannosta poikkeava päätösehdotus, niistä äänestetään. Eduskunta voi päättää lähettää asian valiokuntaan, jonka tulee tehdä ehdotus eduskunnan päätökseksi. Keskustelu 1 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (esittelypuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Vasta kokemamme finanssikriisi alkoi syksyllä 2008, kun Lehman Brothers -pankki päästettiin kaatumaan. Investoinnit ja maailmankauppa sen seurauksena hidastuivat. Seurannut taantuma iski koviten euroalueella nimenomaan Suomeen. Vuonna 2009 taloutemme supistui yli 8 prosenttia. Työttömyys kasvoi nopeasti, ja lomautukset olivat arkipäivää monessa perheessä. Meidän kansanedustajien tärkein tehtävä on pitää huoli suomalaisten työpaikoista, hyvinvoinnista ja maamme tulevaisuudesta. Olen varma, että se meitä yhdistää: jokainen meistä täällä on tämän yhteisen tavoitteen takana. Meidän täällä tekemämme päätökset ovat vain usein vaikutuksiltaan niin monisyisiä, että näkemykset siitä, millä suomalaisen palkansaajan, yrittäjän, eläkeläisen ja lapsen tulevaisuus ja hyvinvointi parhaiten turvataan, ovat erilaisia. Vaikutussuhteet Suomeen muiden ongelmista voivat olla erittäin suuret. Suomen Pankin mukaan menetämme parin vuoden takaisesta amerikkalaispankin kaatumisesta lähteneeseen kriisiin pysyvästi verotuloja ja velkaannumme noin 40 miljardia euroa. Eläkerahastomme menettivät vuonna 2009 arvostaan noin 17 miljardia euroa. Tällaisten riskien kanssa me olemme tekemisissä. Finanssikriisi ei ole vain euron kriisi. Ensin ongelmiin joutuivat esimerkiksi Islanti, Latvia, Puola ja Unkari. Euromaiden ongelmien suurin syy on ollut huono talouspolitiikka yhdistettynä liian helppoon velkaantumiseen. Euroalueen

3 9/1/1 PTK 9/2011 vp 3 maille lainanneet eläkerahastot ja pankit eivät ole käytännössä hinnoitelleet riskiä menettää rahojaan. Puolin ja toisin on oletettu, että euroalueen maat eivät voi ajautua maksukyvyttömyyteen. Edullinen velkaraha on houkuttanut myös velkaantumaan. Arvoisa puhemies! EU:ssa tehtävien uusien sääntöjen on tarkoitus estää vastaavaa tapahtumasta tulevaisuudessa tuomalla pankkien ja sijoittajien vastuu konkreettisesti mukaan valtioiden velkamarkkinoille. (Timo Soini: Miten?) Tavoitteena on helpottaa velkajärjestelyn mahdollisuutta. Tämä on selkeä viesti sijoittajille, että myös eurovaltion velkapapereihin liittyy riski menettää rahansa. Tuon riskin suuruus riippuu kyseisen valtion talouden kunnosta ja kyseisen maan talouspolitiikasta. Suomen esittämät yhteistoimintalausekkeet tuovat suurimman markkinariskin uudessa eurojärjestelmässä. Riskin mukainen lisäkorko on siten jatkossa mukana sijoituspäätöksissä. Käytännössä jo tämän tarkoitus on estää ennalta ylivelkaantumista. Lainarahan hinta nousee huonon talouspolitiikan johdosta jo aiemmin. Maan on ryhdyttävä toimenpiteisiin jo ennen kuin se on menettänyt velkakestävyytensä. Euroalueella astuvat voimaan myös entistä tiukemmat sanktiot euroalueen vakaussopimuksen rikkojille. Samoin pysyvä kriisirahasto on myös jo olemassaolollaan omiaan estämään uusien kriisien syntymistä. Se on kuitenkin valmiina käytettäväksi, jos jokin yllättävä uhka estää euroalueen vakautta. Kaikki tämä astuu voimaan kahden vuoden kuluttua, kun pysyvä vakausmekanismi astuu voimaan. Siihen saakka, oikeastaan kriisin alusta asti, olemme joutuneet toimimaan luovilla ja väliaikaisilla ratkaisuilla. Päälle kaatuneita ongelmia on hoidettu huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoja valiten. Vuosi sitten estimme Kreikan hallitsemattoman ajautumisen maksukyvyttömyyteen. Vaihtoehtoina olivat laina tai lama. Puoli vuotta sitten sama toistui Irlannissa ja nyt Portugalissa. Alusta saakka ainoa peruste Suomen osallistumiseen euroalueen vakauden turvaamiseen on perustunut yhteen ainoaan syyhyn: olemme halunneet välttää uuden finanssikriisin ja siitä seuraavan laman tulon Suomeen. Vaikka olemme joutuneet toimimaan useamman kerran, lainan ja takausten antaminen on onnistunut tuosta näkökulmasta: uusi finanssikriisi on onnistuttu estämään, euroalueen vakaus on säilytetty, ja Suomen talous ja työllisyys ovat kehittyneet erittäin suotuisasti, kuten muun muassa tämän päivän Tilastokeskuksen työttömyysluvuista pystymme huomaamaan. Tässä katsantokannassa se vertailu, mikä on pankkiemme tai eläkeyhtiöidemme vastuiden suhteellinen osuus juuri näissä kriisimaissa, on epäolennaista. Suomi olisi suurimpien kärsijöiden joukossa uuden finanssikriisin iskiessä. Taloustilanne on yhä erittäin epävakaa, ja riskit uudelle kriisille ovat olemassa. Siksi on tehtävä kaikki voitava, jotta välttyisimme uudelta Suomea vaurioittavalta finanssikriisiltä. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, ja siksi onkin toimittava saatavien tietojen varassa, aina eri riskejä arvioiden. Päätöksiä on kyettävä tekemään kriisitilanteessa vaillinaistenkin tietojen varassa, sillä sekin, ettei tee mitään, on päätös. Arvoisa puhemies! Portugalin talouden pitkään jatkuneet rakenneongelmat, velkaantuminen ja julkisen sektorin alijäämät johtivat epävarmassa yleisessä markkinatilanteessa valtion rahoitustilanteen vaikeutumiseen kuluvan vuoden alkukeväällä. Portugalin valtion kassatilanne on kriittinen. Juoksevan budjettivajerahoituksen lisäksi varoja tulisi olla kesäkuun 15. päivänä erääntyvän 4,9 miljardin euron lainan ja 2,1 miljardin korkomenojen kattamiseksi. Heinäkuussa ja elokuussa erääntyy lisäksi yhteensä noin 7 miljardia euroa lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia. On todennäköistä, että ilman ulkopuolista rahoitustukea Portugalin valtio ei kykene suoriutumaan täysimääräisesti kaikista lähikuukausien velvoitteistaan. Tällä olisi tämänhetkisessä herkässä markkinatilanteessa hyvin epäsuotuisia vaikutuksia laajemmaltikin euroalueen rahoitusmarkkinoilla. Portugalin valtion maksukyvyttömyys heijastuisi todennäköisesti välittömästi myös markkinoiden suhtautumiseen Espanjaan, joka on alkuvuoden 2011 aikana onnistunut palauttamaan sijoittajien luottamusta politiikkatoimillaan. (Timo Soini: Nuorisotyöttömyys 45 prosenttia!) Tilanne on siten hyvin herkkä, kuten viime päivinä olemme nähneet. Riski hyvin epävakaan markkinakehityksen kierteen syntymiselle negatiivisine vaikutuksineen kokonaistaloudelliselle kehitykselle etenkin euroalueella olisi tässä vaihtoehdossa ilmeinen. Tätä riskiä emme voi ottaa. Arvoisa puhemies! Portugali joutuu käymään tukirahoituksen vastineeksi läpi vaativan, kunni-

4 4 Tiistaina /1/1 anhimoisen ja etupainotteisen talouden kolmivuotisen sopeutusohjelman, joka kuitenkin turvaa yhteiskunnan haavoittuvimpien ryhmien aseman. Ohjelman toteutumista seurataan tarkasti komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston toimesta. Tukirahoitusta ei voi nostaa, jos ohjelman tavoitteet eivät täyty. Myös Portugalin oppositio on hyväksynyt ohjelman tavoitteet ja sisällön. Tämä on erittäin tärkeää, koska maassa pidetään kesäkuun alussa parlamenttivaalit, ja tällä hetkellä on epävarmaa, kenen johdolla uusi hallitus tullaan muodostamaan. Asiantuntijoiden mukaan ohjelma on realistinen. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on ensinnäkin pyrkiä rakennemuutoksilla parantamaan Portugalin talouden kilpailukykyä, jonka on nähty olevan yksi tärkeimmistä syistä nykyisen kriisin taustalla. Toisena keskeisenä tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden vaje- ja velkakestävyys. (Timo Soini: Antamalla lisää velkaa!) Ohjelmassa arvioidaan, että toimenpiteiden avulla julkisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy laskevalle uralle vuodesta 2013 alkaen. Kolmantena keskeisenä tavoitteena on tukea pankkisektorin vakavaraisuutta tarvittaessa ohjelmaan kuuluvalla 12 miljardin euron määrärahalla. Pankkien tulee saavuttaa ensisijaisella pääomalla mitattuna 9 prosentin vakavaraisuus 2011 loppuun mennessä ja 10 prosentin vakavaraisuus vuoden 2012 loppuun mennessä. Pankkien tulee kesäkuun 2011 loppuun mennessä esittää suunnitelma, miten vakavaraisuudelle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Jos edellä mainittuja vakavaraisuustavoitteita ei saavuteta pankkien omin toimin, Portugalin valtio sijoittaa tarvittavat varat. Valtion mahdollinen tulo omistajaksi portugalilaisiin yksityispankkeihin tarkoittaa muutoksia ja rajoituksia pankin hallinnointiin sekä tervehdyttämissuunnitelman tekemistä komissiolle valtionapusäädösten mukaisesti. Portugalin ohjelman hyväksyäkseen Suomi edellytti, että Portugali käynnistää neuvottelut yksityisten lainanantajiensa kanssa näiden pysymiseksi maassa vastineeksi ohjelmasta ja lainoituksesta. Suomen vaatimuksesta tämä ehto on kirjattu Portugalin sopeutusohjelmaan. (Timo Soini: Miten se voidaan taata?) Suomi asetti niin ikään välttämättömäksi ehdoksi ohjelmaan osallistumiselleen, että EUmaiden lainojen takaisinmaksua varmistetaan Portugalin toimin siten, että Portugali sitoutuu myymään valtion omaisuutta. Koska Suomen asettamat ehdot täyttyvät, hallitus katsoo voivansa hyväksyä Portugalin sopeutusohjelman ja Suomen osallistumisen Portugalin lainoitusohjelmaan. Sillä edellytyksellä, että Portugalin hallitus saavuttaa ohjelmassa asetetut tavoitteet, Portugalille annetaan lainoitusta ohjelman aikana 78 miljardia euroa. Tästä kokonaismäärästä Euroopan rahoitusvakausmekanismi ERVM lainaa 26 miljardia euroa, Euroopan rahoitusvakausväline ERVV 26 miljardia euroa ja Kansainvälinen valuuttarahasto saman summan, 26 miljardia euroa. ERVV hankkii Portugalille annettavaa lainoitusta varten tarvittavat varat markkinoilta liikkeeseen laskemillaan joukkovelkakirjalainoilla tai muilla varainhankintavälineillä, kuten luottojärjestelyin. Joukkovelkakirjalainat ovat ensisijainen varainhankinnan keino. Suomen osuus ERVV:n Portugalin lainoitukseen tarvittavasta varainhankinnan pääomasta, joka on ERVV:n arvion mukaan 30,8 miljardia euroa, on 1,944 prosenttia eli 598,8 miljoonaa euroa. Suomen takauksen yhteismäärä olisi arviolta 1,07 miljardia euroa. Takauksen yhteismäärästä vuodelta 2011 kertyvä osuus olisi noin 540 miljoonaa euroa, joka koostuu 350 miljoonan euron pääomaosuudesta ja sille arvioidusta korosta sekä näille annettavasta 20 prosentin ylitakauksesta. Vuosilta 2012 ja 2013 kertyvä osuus olisi vastaavasti noin 530 miljoonaa euroa, joka koostuu 248,8 miljoonan euron pääomaosuudesta ja sille arvioidusta korosta sekä näille annettavasta 60,8 prosentin ylitakauksesta. Arvoisa puhemies! Suomen tulevat todelliset vastuut kriisimaiden mahdollisista tulevista lainaohjelmista on kuitenkin rajattu nyt päätettävään Portugalin lainaohjelmaan. Suomen pitkään esillä pitämät ja tavoitteena olleet vakuudet mahdollisille uusille lainoille ovat jatkossa pakollinen ehto, jotta Suomi voi harkita osallistumistaan mahdollisiin uusiin ohjelmiin. Suomen linja on siis vaalituloksen jälkeen ja eduskunnan enemmistön muotoilemana tiukentunut. Jos kuitenkin kysyy Euroopasta, niin Suomen linja on johdonmukainen: aiemminkin euromaiden tiukinta linjaa vetänyt Suomi on nyt väliaikaiseen vakausvälineeseen esittämiemme vakuusehtojen jälkeen yhä tiukempi. Suomen linja näyttää myös tietä eurooppalaisten veronmaksajien vastuiden rajaamisessa, kun turvaamme eu-

5 9/1/2 PTK 9/2011 vp 5 roalueen vakautta, talouskasvua ja myönteistä työllisyyskehitystä. 2 Kimmo Sasi /kok (ryhmäpuheenvuoro): Kunnioitettu herra puhemies! Hyvät kollegat! Olin vastikään Tampereen Tammelan torilla kahvilla, kun eräs rouva tunnisti minut ja tuli juttelemaan. Puhuimme hetken kevään etenemisestä, mutta varsin pian keskustelu kääntyi politiikkaan ja Euroopan rahoituskriisiin. Rouva ihmetteli melko syyttävään sävyyn, miksi poliitikot puhuvat niin paljon Portugalista, kun pitäisi kantaa huolta Suomen eläkeläisistä ja vanhustenhuollosta. Samaa asiaa varmasti ihmettelee näinä aikoina moni muukin suomalainen. Monen on vaikea käsittää, miksi toisen EU-maan tukeminen lainoilla tai takauksilla on Suomelle niin tärkeää. Rehellisyyden nimissä on todettava, että me päätöksentekijät emme ole osanneet selittää riittävän selvästi, mistä tässä kaikessa on kysymys. Kyse on Suomen ja suomalaisten etujen puolustamisesta, siis myös suomalaisten eläkeläisten asiasta, josta tuo tamperelainen rouva puhui. Kyse on siitä, miten turvaamme Suomen talouden, joka on hyvinvointimme perusta. Ilman talouden vakautta ei ole kaikille töitä. Ja ilman vahvaa taloutta ei ole riittävästi verotuloja ja eläkkeiden ja tärkeiden hyvinvointipalveluiden siis terveyskeskusten, vanhainkotien ja koulujen turvaamisen mahdollisuutta. Arvoisa puhemies! Miksi Portugalin tilanne sitten vaikuttaa Suomen hyvinvointiin? Siksi, että koko Eurooppa on samassa veneessä. EUmaiden keskinäinen kauppa on vaurastuttanut meitä kaikkia. Suomi on hyötynyt rajojen madaltumisesta ja kasvavasta kaupasta muitakin enemmän. (Timo Soini: Euroalue on hyötynyt!) Näin on, koska maamme vaurastuminen perustuu vientiin. Lähes puolet hyvinvoinnistamme tulee viennistä, ja viennistämme yli puolet menee EUmaihin. Se tarkoittaa, että kun muilla EU-mailla menee hyvin, myös Suomella menee hyvin. Valitettavasti yhteys toimii myös päinvastoin: Kun muilla EU-mailla menee huonosti, myös Suomella menee huonosti. Kun vienti ei vedä, syntyy työttömyyttä. Nyt on pulassa siis Portugali, joka on ajautunut taloudellisen kuilun partaalle. Portugali tarvitsee nopeasti ulkopuolista tukea, koska muuten se ei selviä kesäkuussa erääntyvistä miljardilainoistaan. Siksi maan hallitus on joutunut kääntymään Kansainvälisen valuuttarahaston puoleen, jossa ovat melkein kaikki maailman maat, ja myös EU:n puoleen. Moni suomalainen ajattelee aivan perustellusti, että portugalilaisten pitää selvittää sotkunsa itse. Nyt kyse on kuitenkin euroalueen eli myös Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta. Jos Portugali ajautuisi kassakriisiin, se saattaisi romuttaa myös Espanjan talouden, ja herkässä markkinatilanteessa voi syntyä kierre, joka sysää koko euroalueen syvään taloudelliseen lamaan. Sitäkö me haluamme? Emme. Portugalin lainaohjelmalla on tiukat ehdot. Portugali joutuu muun muassa myymään valtion omaisuutta, leikkaamaan julkisia menoja, kiristämään verotusta ja varmistamaan pankkijärjestelmänsä vakavaraisuuden. Kokoomus ja erityisesti valtiovarainministeri Jyrki Katainen on johdonmukaisesti vaatinut koko ajan tiukkoja ehtoja ja sijoittajavastuun toteutumista. Näin tapahtuu nyt tässä lainaohjelmassa ja myöskin myöhemmin pysyvässä vakausvälineessä. Arvoisa puhemies! Me suomalaiset jos ketkään tiedämme, millaista jälkeä rahoituskriisin synnyttämä lama aiheuttaa. Edellinen eli vuosien kriisi iski vientivetoiseen Suomeen karmealla voimalla. Vuonna 2009 Suomen kansantalous supistui peräti 8 prosenttia, mikä oli rajuin pudotus koko itsenäisyytemme aikana. Suomen Pankki arvioi, että kriisi aiheutti valtiolle peräti 40 miljardin euron verotulojen menetykset. Eli menetetty summa kattaisi koko sosiaalija terveysministeriön menot lähes neljäksi vuodeksi. Selvisimme pudotuksesta suhteellisen pienin vaurioin, koska otimme velkaa ja elvytimme taloutta. Työttömyys pysyi kurissa, ja onnistuimme turvaamaan hyvinvointipalvelut. Mutta meillä ei ole varaa tehdä tätä uudelleen. Muuten oma velkataakkamme kasvaisi liian suureksi. Me emme halua, että Suomesta tulisi uusi ylivelkaantunut Kreikka. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini totesi ennen vaaleja televisiossa, että Portugalin ajautuminen maksukyvyttömyyteen voisi johtaa taloudelliseen kriisiin. Hän kuitenkin vähätteli seurauksia toteamalla, että "lamoja tulee, ja lamoja menee". Tällainen ajattelutapa on kylmää kyytiä suomalaisille. Se tuskin lohduttaa yrittäjää, joka joutuu kertomaan työntekijöilleen, että töitä ei enää ole. Eikä se taatusti lämmitä ihmis-

6 6 Tiistaina /1/3 tä, jolta menee työpaikka ja toimeentulo, edustaja Soini. Maailmantalouden heilahtelut eivät ole yksin pienestä Suomesta kiinni, mutta suomalaiselle kansanluonteelle on vieras ajatus, että nostaisimme kädet pystyyn ja antautuisimme virran vietäväksi (Timo Soini: Ei siitä ole kysymys!) tietäen, että edessä on jyrkkä putous. Suomessa ei ole tapana antaa periksi vaikeinakaan aikoina. Vaikka virta on kova ja eurooppalainen laiva välillä vuotaa, meidän on tehtävä aina voitavamme. Meidän on yhdessä tilkittävä vuodot ja korjattava peräsin, jotta pysymme pinnalla ja saamme käännettyä laivan turvallisemmille vesille. (Timo Soini: Kuinka Ruotsi osallistuu Portugalin tukemiseen?) Arvoisa puhemies! EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston jäsenmaat ovat viimeisen vuoden aikana yhteistuumin tukkineet Euroopan talouden vuotoja. Laina Kreikalle ja lainatakaus Irlannille ovat pitäneet laivan pinnalla, ja tiukennukset yhteiseen talouspolitiikkaan ovat vahvistaneet laivan ohjausta. Suomi on ollut tässä työssä aktiivinen ja rakentava toimija. Olemme korostaneet, että euroalueen mailla on vastuu omasta taloudesta eikä toisilla ole velvollisuutta pelastaa pulaan joutuneita. Olemme pitäneet tärkeänä kriisien ennaltaehkäisyä tehokkaamman talouspoliittisen ohjauksen koordinaation avulla. Olemme myös vaatineet sijoittajien vastuuta, ja aiomme jatkossa vaatia tiukasti lainoille vakuuksia. (Timo Soini: Miten se vastuu on toteutunut?) Toistaiseksi Eurooppa on välttynyt pahimmalta, eli tehdyt korjaukset ovat toimineet. Emme kuitenkaan ole vielä turvassa. Meidän on tilkittävä myös Portugalin kohdalla oleva vuoto. Jotkut ehkä ajattelevat, ettei koko laiva uppoa, jos yksi hytti täyttyy vedellä. Mutta vaarana on, että väliseinät pettävät ja ennen pitkää koko laiva on vaarassa. Tarkoitan tällä puheita yksittäisten kriisimaiden velkasaneerauksesta. Valitettavasti nimittäin sekään ei ole ratkaisu. Niin sanottu hallittu velkajärjestely edellyttäisi sitä, että kriisimaiden leikatulle velkapääomalle löytyisi luottokelpoinen takaaja. Todennäköisin takaaja olisi muut euromaat, eli se tarkoittaisi siinä tilanteessa Suomen vastuiden moninkertaistumista. Sitäkö me haluamme? Arvoisa puhemies! Tässä vaikeassa tilanteessa Suomen vaihtoehdot voi pelkistää näihin kahteen: Ensimmäinen vaihtoehto on, että luovutamme ja jättäydymme virran vietäväksi. Voimme sanoa, etteivät muiden maiden ongelmat kuulu meille, tai todeta, etteivät tukitoimet kuitenkaan onnistuisi. (Timo Soini: Miksi Ruotsi ei ole mukana?) Ongelmana tässä vaihtoehdossa on, että tiedämme kokemuksesta, kuinka kova pudotus edessä voi olla. Samalla Suomi myös vaikeuttaisi muiden yrityksiä pelastaa tilanne, koska koko kansainvälinen yhteisö on tässä hankkeessa mukana. Toinen vaihtoehto on, että jatkamme kamppailua laman uhkaa vastaan, vaikka tilanne näyttääkin vaikealta. Emme anna periksi, vaan jatkamme ponnisteluita suomalaisten työpaikkojen, työllisyyden, puolesta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä todellisia vaihtoehtoja on siis vain yksi. (Timo Soini: Niinhän se EU:ssa on, yksi vaihtoehto!) Meidän täytyy jatkaa kamppailua suomalaisten taloudellisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin puolesta. Meidän on tehtävä, mitä tehtävissä realistisesti on, vaikka se sisältää riskejä ja tuntuu joskus ikävältä. Meidän on yhdessä muiden EUmaiden kanssa käännettävä eurooppalaisen laivan suunta kohti turvallisempia vesiä. EU-maat vaurastuvat yhdessä, mutta myös vaikeat ajat kohdataan yhdessä. Vastuun kantaminen yhteisestä tulevaisuudesta ei ole sinisilmäisyyttä eikä liiallista solidaarisuutta. Se on isänmaallisuutta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän kanta on, että eduskunnan tulee hyväksyä Portugalin lainoitusohjelma, koska se on kaikkien suomalaisten ja Suomen kansallisen edun mukaista. 3 Eero Heinäluoma /sd (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vuosi sitten Kreikka-lainoituksen yhteydessä varoitimme siitä, että tukipäätösten tie voi olla pitkä, ellei ole rohkeutta puuttua itse asiaan, markkinatalouden riskinottoon, ja toteuttaa sijoittajien vastuuta. Rahan pumppaaminen velkamaille ja näitä maita rahoittaneiden pankkien pelastaminen eivät tule ratkaisemaan itse ongelmia. (Timo Soini: Nyt pumppaatte itse!) Olemme johdonmukaisesti vaatineet sijoittajia vastuuseen ja olemme vaatineet rahamarkkinoiden pelisääntöjen muuttamista. (Timo Soini: Pumput käy!) Olemme peräänkuuluttaneet paluuta terveeseen markkinatalouteen. Olemme sanoneet, että valtiontalouden hoidossa ja valtionveloissa ei voida siirtyä mihinkään yhteisvastuu-

7 9/1/3 PTK 9/2011 vp 7 seen. Jokainen valtio on vastuussa omista veloistaan. Tämä on ryhmämme kanta tänäänkin. On syytä jälleen palauttaa mieliin, mistä tämä kriisi sai alkunsa. Se alkoi Yhdysvalloista: holtittomasta luototuksesta siellä, pankkien ja sijoittajien liiallisesta riskinotosta. (Timo Soini: Kreikkahan valehteli tilastonsa, siitä se johtui!) Kun nämä riskit uhkasivat toteutua ja aiheuttaa tappiota, huudettiin veronmaksajia apuun niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Kriisi ei ollut lähtöisin eurosta eikä Euroopasta. Se ei ollut euron vika. Syy oli kasinopelaamisessa ja siinä, että suurta riskinottoa harrastettiin yhtä hyvin Yhdysvaltain dollarilla, Islannin kruunulla kuin eurollakin. Siis vuosi sitten Kreikka-lainoituksen yhteydessä varoitimme, että veronmaksajien piikin avaaminen saa jatkoa, mikäli kriisin syihin ei puututa eikä pelisääntöjä radikaalisti muuteta. Ja jatkoa on sitten seurannutkin, ensin Irlannin ja nyt Portugalin kohdalla. Euroopassa finanssikriisi on syössyt vaikeuksiin erityisesti ne valtiot, joilla ennestään oli ylisuuri velkataakka, kuten Kreikka, ja maat, joissa kasinotalous kukoisti täysin vapaasti, kuten Irlanti. Työkaluja näiden kriisien haltuunottoon me tarvitsemme. Näitä työkaluja ei pidä siis syyllistää eikä niitä laittaa sivuun. Siihen tarkoitukseen hyväksyimme väliaikaisen kriisirahaston perustamisen vuosi sitten. Sanoimme kuitenkin jo tuolloin, että mahdollisia tukianomuksia tarkastelemme jokaista erikseen ja aina siltä pohjalta, miten sijoittajien vastuu toteutuu ja miten suomalaisten veronmaksajien asema turvataan. Sanoimme tuolloin myös, että tulemme ajamaan perusteellisia muutoksia rahoitusmarkkinoiden pelisääntöihin sekä veronmaksajien saatavien parempaa turvaamista muun muassa vakuuksilla. Nyt esillä olevaa Portugalin tukiasiaa on tarkasteltava osana sitä kokonaisuutta, jolla rahoituskriisejä jatkossa ehkäistään. Sosialidemokraatit ja kokoomus pääsivät yhteisymmärrykseen rahoituskriisien hoidosta runsas viikko sitten. Olemme iloisia siitä, että tähän yhteisymmärrykseen on tullut runsaasti tukea eduskunnasta myös muilta ryhmiltä. Ja miksi on tullut tukea? Siksi, että tuo ratkaisu perimmältään vastaa Suomen ja suomalaisten etua. Tuo kokonaisuus käsittelee neljää asiaa: Ensinnäkin Portugali-pakettia ja sijoittajavastuun vahvistamista tässä järjestelyssä. Toisekseen Suomen yksipuolista ilmoitusta, että jatkossa olemme valmiita harkitsemaan väliaikaisesta kriisirahastosta muiden maiden avustamista vain takuita vastaan. Kolmanneksi pysyvän kriisirahaston hyväksymistä, mutta vain sillä ehdolla, että kaksi kaksi asiaa toteutuu: velkajärjestely tehdään mahdolliseksi ja EU-saatavat tulevat jatkossa etuoikeutetuiksi yksityisiin saataviin verrattuna. (Timo Soini: Kuka yksityinen silloin sijoittaa?) Näin sijoittajavastuu toteutuu sen oikeassa muodossa ja suomalaisten veronmaksajien rahat ovat paremmin turvattuja. Tämä periaate on jo aikaisemmin hyväksytty kansainvälisen valuuttarahaston, Imf:n, luototuksessa, johon myös Suomi osaltaan osallistuu. Ja neljänneksi rahoitusmarkkinoiden pelisääntöjen muuttamista oikeudenmukaisemmiksi. Portugali-päätöksessä Suomi on ilmoittanut, että tuki on hyväksyttävissä vain, mikäli kaksi ehtoa täyttyy. Toinen on, että Portugalin hallituksen on käynnistettävä neuvottelut yksityisten sijoittajien kanssa näiden sijoittajien säilymisestä Portugalin luotottajina. Tämä on tärkeä periaate siksi, ettei veronmaksajien raha tule maasta pois pakenevan yksityisen rahan tilalle. Ja toiseksi: Portugali on valmis turvaamaan lainojen takaisinmaksun vaikka myymällä valtion omaisuutta. (Ministeri Mauri Pekkarinen: Sopimuksessa oli se valmiiksi sanottu!) Suomen yksipuolinen ilmoitus jatkossa vaadittavista takuista on merkittävä linjanmuutos. Se on juuri sitä käytännön tuloksellista, jämäkkää toimintaa, jota paitsi me myös monet muut ovat aikaisemmin peräänkuuluttaneet. Näissä päätöksissä näkyy se kädenjälki, jota sosialidemokraatit ovat myös täällä peräänkuuluttaneet oikeudenmukaisuudesta ja vastuullisuudesta taloudenpidossa. Uudet kannat vakuuksien edellyttämisestä sekä EU-saatavien ensisijaisuudesta ja velkajärjestelyjen mahdollistaminen ovat merkittäviä, yksiselitteisiä ehtoja, joita ilman Suomi ei ole rahoitusjärjestelyissä mukana. (Ministeri Mauri Pekkarinen: Koskeeko tämä Portugalia myöskin?) Ne eivät ole pelkkiä tavoitteita. Ne eivät ole löysiä puheita eivätkä hurskaita toiveita, vaan aitoja, yksiselitteisiä päätöksiä, jotta Suomen kansa voi luottaa päättäjiensä toimintaan myös jatkossa. (Pentti Kettunen: Joko ulosottomiesten koulutus on aloitettu?) Ymmärrän, että tähän liittyy suurta hämminkiä erityisesti keskustan leirissä. Kun Suomen linja tiukkenee heidän poistuessaan hallitukses-

8 8 Tiistaina /1/4 ta, tuntuu varmaan hivenen takki tyhjältä. Uskon kuitenkin, että keskustan laaja kannattajakunta on tyytyväinen tähän suuntaan. Toivon, että keskusta tulisi mukaan tukemaan tätä linjoitusta, sillä Suomen asema ja Suomen kanta olisi Euroopan unionissa vahvempi ja ymmärrettävämpi, jos tätä linjoitusta voitaisiin yksituumaisesti tukea. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Rahoitusmarkkinoiden pelisääntöjen muutos on välttämätön osa nyt syntynyttä kokonaisuutta: kokonaisuutta, jossa veronmaksajien riskejä rajataan ja sijoittajien vastuuta toteutetaan. Tässä kokonaisuudessa pankkien ylisuurta riskinottoa hillitään, vakavaraisuusvaateita nostetaan ja myös pankkien johdon palkitsemisjärjestelmiin puututaan. Olemme erityisen iloisia siitä, että Suomi jatkossa ajaa kansainvälistä rahoitusmarkkinaveroa, jolla spekulatiivista rahansiirtoa voidaan hillitä. Tässähän meillä on jo aikaisempia eduskunnan ja hallituksen kannanottoja. Nyt tärkeätä on se, että Suomi on valmis ajamaan mallia, jossa rahoitusmarkkinavero voi toteutua EU:n laajuisesti, jos siitä ei kansainvälisesti päästä riittävän nopeasti yhteisymmärrykseen. Tämä on merkittävä askel oikeaan, talouden vakautta vahvistavaan suuntaan. Samoin olemme tyytyväisiä siihen, että on voitu saavuttaa laaja yhteisymmärrys pankkiveron toteuttamisesta. Tässä Suomi ajaa tätä ratkaisua ensin Euroopan unionissa, ja jos se ei toteudu, Suomi on valmis toteuttamaan pankkiveron kansallisesti. Sekin on tärkeä ratkaisu. (Välihuutoja) Nämä ovat konkreettisia tuloksia, joille toivon, että koko eduskunta voisi antaa tukensa. Ryhmämme arvioi Portugali-päätöksen hyväksyttävyyttä tämän kokonaisuuden kannalta. Ratkaisevaa harkinnallemme on, että Suomi ei enää jatkossa lähetä riskirahaa ilman vakuuksia. Riskiluototuksen hana laitetaan kiinni. Pelisäännöt muuttuvat terveempään, sijoittajavastuun sisältävään suuntaan. Tämä on Suomen etu. Arvoisa puhemies! Nyt syntyneen ja syntyvän kokonaisuuden osana pidämme Portugalin tukipäätöstä mahdollisena hyväksyä. 4 Timo Soini /ps (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Aikoihin on eletty, kun velallinen asettaa luotonantajille aikataulun. Tämä ei varmasti ole mahdollista missään muualla kuin Euroopan unionissa. Tämä aikataulutus on häpeällinen. Poisväistyvä toimitusministeristö antaa esityksen, josta äänestetään. Vihreiden moraali tunnetaan, se pystyi istumaan koko vaalikauden maailman ydinvoimamyönteisimmässä hallituksessa. Saako kokoomuksen puisto-osasto vasemmistoliitosta rinnalleen kokoomuksen muistoosaston, jossa hallituspaikka tuli, mutta muisti meni? Vasemmistoliitolla on kaksi mahdollista kulkuneuvoa Säätytalolta eduskuntaan: Audikyyti kokoomuksen apupuolueena tai maitojuna. Muut tähän toimitusministeristön tiedonantooperaatioon osallistuneet: Kuinka te kehtaatte? Ja kyllä te kehtaatte. EU:n tukipolitiikka on kestämätöntä. Kreikka ei ollut velkakestävä, kun sitä vuosi sitten alettiin tukea EU:n veronmaksajien kustannuksella. Kreikan liukuminen kohti velkasaneerausta osoittaa, että tukipaketit eivät toimi. EU on itse soppansa keittäjä ja sääntöjensä rikkoja. Euroa perustettaessa sovittiin, että muiden maiden velkoja ei saa siirtää toisille maille tai unionille. Kreikan, Irlannin ja Portugalin kriisit johtuvat maksukyvyttömyydestä, joka ei ole korjaantunut eikä korjaannu näillä toimenpiteillä, jotka rikkovat EU:n omia sääntöjä. EU:n tuomioistuimen tulisi todeta toimenpiteet pätemättömiksi, mutta valitettavasti unionissa ei ole poliittisesti riippumatonta tuomioistuinta, jolla olisi rohkeutta sanoa totuus. Tuomioistuin on alusta asti ollut liittovaltiokehityksen käsikassara. Euroopan unionilla on taloudellinen kuolio. Taudin syynä on ylivelkaisuus, sekä julkinen että yksityinen. Virallisen totuuden mukaan Kreikka, Irlanti ja Portugali kärsivät kassakriisistä. Tämä väite on valheellinen, suoraan pimeyden ytimestä. Ymmärtääksemme, mistä näissä vakausmekanismeissa, sekä väliaikaisessa että pysyvässä, on kysymys, on selvitettävä, kuka näistä paketeista hyötyy. On seurattava, mihin raha päätyy. Follow the money, seuraa rahaa. Nämä paketit eivät hyödytä Kreikan, Irlannin ja Portugalin kansoja. Heistä puristetaan mehut leikkauksilla, palkanalennuksilla ja veronkorotuksilla, jotta tämä systeemi jatkaisi pyörimistään. Poliittisen eliitin ja suurpankkien välille on kehittynyt sairaalloinen symbioosi. Poliittiset päättäjät ottavat yhä enemmän lainaa, jotta he voivat maksaa pankeille, ja nämä taas vastapalveluksena lainaavat yhä enemmän rahaa valtioille. Tukitoimissa on kysymys etenkin Saksan ja Ranskan pankkikriisistä. Tätä ei haluta tunnustaa. Koko EU:n taloussotku on lähtenyt siitä, että

9 9/1/4 PTK 9/2011 vp 9 Saksassa ja Ranskassa poliitikoilla ei ollut rohkeutta myöntää, että taas pitäisi myöntää pankkitukea tai päästää pankkeja nurin. Pankki- ja velkakriisi on puettu euron pelastamisen sumuverhoon. EU-eliitille tässä on kyse kahdesta asiasta: kasvojen pelastamisesta ja liittovaltiotavoitteesta. Euro on kestämätön järjestely. Se ei tule toimimaan koskaan ilman, että kansallista itsemääräämisoikeutta merkittävästi rajoitetaan. Meille perussuomalaisille itsemääräämisoikeus on euroa tärkeämpi. Komissio tekee kaikkensa, että velkajärjestelyä ei tule ennen vuotta Miksi? Velkajärjestelyn myötä pysyvä mekanismi romahtaisi jo ennen syntyään. Pysyvä mekanismi on liittovaltiorakenne. Siihen liittyy toistaiseksi yksimielisyyden vaatimus. Mutta katsokaa, mimmoista on EU:n yksimielisyys: Ranska sanoi ei, Irlanti sanoi ei, Hollanti sanoi ei, kun oli perustuslaista kysymys, pistettiin äänestämään uudestaan. Nyt sanotaan, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin äänestää näitten pakettien puolesta. Mikä se vaihtoehto olla eri mieltä milloinkin on? Ei sellaista ole. (Jukka Gustafsson: Tässähän se nyt tuli uusi vaihtoehto, uusi linja!) Arvoisa puhemies! Edustaja Gustafsson, on vain yksi vaihtoehto, niin kuin edustaja Sasi sanoi, ja se on olla taas mukana vuotavassa veneessä. (Jukka Gustafsson: Se on parempi vaihtoehto!) Hyvät kansanedustajakollegat! Vaalien alla Kiviniemen Kataisen hallitus vetosi vastuun kantamiseen ja väitti, että Portugali-paketin hyväksymisellä pelastetaan suomalaisia työpaikkoja. EU:n maatalous- ja rakennetuetkin olivat muka vaarassa. Perussuomalaisten Portugalikanta oli suistaa jopa koko Euroopan raiteiltaan, mikäli EU:n byrokraatteja ja keskuspankkimiehiä oli uskominen. Vaalien jälkeen tämä onkin muka vain yksittäinen pikkuasia. Kyse ei ole pikkuasiasta. EU-maiden velkakriisi vain pahenee lapioimalla hyvää rahaa huonon perään. Kysymys solidaarisuudesta on merkittävä. Pitäisikö perussuomalaisten olla solidaarisia EU:lle, joka ei noudata omia sääntöjään, valuutalle, joka ei toimi, ja joidenkin EU-maiden vallanpitäjille, jotka ovat väärentäneet tilastot ja pettäneet oman kansansa, vai omille äänestäjilleen? Olemme solidaarisia omille äänestäjillemme. He voivat meidät valita, ja he voivat meidät vaihtaa. Euroopan unionin velkakriisi pahenee, ei parane. Euromaat maksavat muita EU-maita enemmän. Moraalikato EU-valtioiden välillä kasvaa. Ruotsi ilmoitti suuren valiokunnan hyväksyvän päätöksen jälkeen, että se ei osallistu Portugalipakettiin. (Kokoomuksen ryhmästä: Osallistuu miljardilla!) Semmoinen on solidaarisuus, joka ei toimi. Sellaista menoa ei pidä hyväksyä. Komissio kiistää tosiasiat maailman tappiin asti, Kreikka on käytännössä selvitystilassa. Myös Suomi, jonka budjetti on rankasti alijäämäinen, on ottanut lainaa auttaakseen Kreikkaa ja Irlantia, ja nyt puuhataan Portugalin kanssa. Pian tarvitaan lisää rahaa Kreikkaa varten. Mitä tehdään, jos ja kun Espanja keikahtaa? Kansa on siellä jo kaduilla, nuorisotyöttömyys on 45 prosenttia ja euro se vaan on edelleen menestystarina! (Jukka Gustafsson: Kuka niin on sanonut?) Uskomatonta! Rakenteelliset ongelmat euroalueella syvenevät ja julkisen talouden velkakriisi pahenee. Tukipaketit voivat pahimmillaan vetää muutkin EU-maat velkakriisiin. Arvoisa puhemies! EU:ssa sovittiin ja solmittiin aikanaan talous- ja vakaussopimus. Alijäämä sai olla korkeintaan 3 prosenttia bkt:stä ja julkisen velan maksimimäärä 60 prosenttia bkt:stä. Neljä maata on noudattanut tätä, ja sen takia ollaan näissä vaikeuksissa. Muun muassa Ranska ja Saksa ovat itse rikkoneet näitä. Perussopimuksessa on pykälät 125 ja 123, jotka kieltävät vastuunoton toisten maiden veloista sekä unionilta että jäsenvaltioilta. Euroopan keskuspankkia ei saisi käyttää tällaisena roskapankkikonttorina, niin kuin sitä nyt käytetään. Se vuotaa kuin seula. Se hyväksyy valtion paperit pankkien vakuuksiksi, vaikka luottoluokituslaitokset luokittelevat ne roskalainoiksi. On eroa Saksan keskuspankkiin ja Euroopan keskuspankkiin. Ennen vuotta 1999 sijoittajavastuut toimivat hyvin. Espanjassa korkotaso oli 10 prosenttia eikä suinkaan 1 prosentti. EU, jäsenvaltiot, Ekp ja pääomapiirit ovat kaikki syyllisiä nykyiseen kriisin, sillä ne ovat poistaneet maariskit mailta, joissa ne ovat todellisia. Ainut todellinen sijoittajavastuu on sitä, että kehnot sijoitukset muuttuvat tappioiksi. Mitään muuta sijoittajavastuuta ei ole olemassakaan. Arvoisa puhemies! Tosiasioiden kiistäminen on typeryyden alku, ja tällä linjalla velkamaissa on eletty jo vuosikaudet, ja tällä tavalla yksi toisensa jälkeen tähän vakaushäkkyrään on tullut lisää maksettavaa. Arvoisa puhemies! Eurooppa voisi vielä parantua taudistaan. Ylivelkaisuus on puhdistetta-

10 10 Tiistaina /1/5 va järjestelmistämme. Se on tehtävä avoimesti ja rehellisesti. Tämä Portugali-tukipäätös, Suomen takausten kasvattaminen ja pysyvä vakausmekanismi eivät sitä tee. Ne ovat väärää, kestämätöntä ja epäoikeudenmukaista politiikkaa, ja ne on sellaisina hylättävä. Jos pankkeja pääomitetaan veronmaksajien kukkarosta, silloin veronmaksajista tulee tehdä omistajia ja koko vanha hallitus on erotettava. Ennen kuin pääomituksia voi edes harkita, on valtion velkakirjojen arvoja leikattava huomattavasti. Pankit tarvitsevat rehellisiä stressitestejä, ei sellaisia testejä kuin Irlannissa, jossa lähes kaikki läpäisivät, ja sitten seuraavaksi oltiin letkun varressa. Espanjaan tarvitaan rehelliset stressitestit, ja sen jälkeen EU-herroilla on stressi. Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella teen seuraavan ehdotuksen: "Eduskunta ei hyväksy tiedonannossa esitettyä osallistumista Portugalin lainoitusohjelmaan, vaan nämäkin voimavarat tulisi käyttää vaikeuksissa olevien suomalaisten auttamiseen." 5 Antti Kaikkonen /kesk (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Suomen on perusteltua osallistua Portugalin ohjelmaan, mutta sen jälkeen piikki on syytä laittaa kiinni. Olemme osallistuneet eurooppalaisiin talkoisiin Kreikan, Irlannin ja vielä Portugalin osalta, mutta mahdollisten uusien maiden suhteen on etsittävä toisenlaisia järjestelyjä. Espanjan ja Italian kaltaisten suurten maiden pelastamiseen yksinkertaisesti kenenkään rahat eivät riitä nykyisen kaltaisilla mekanismeilla, ei ainakaan suomalaisten. Ei pieni Suomi voi paikkailla toisten töppäilyjä määräänsä enempää. (Timo Soini: Ei ollenkaan!) Keskustalle takausjärjestelyjen perälauta on Portugalissa. Tämä tarkoittaa sitä, että keskusta ei halua uusia maita Suomen niskaan eikä Suomen takausvastuiden kaksinkertaistamista. Keskustan mielestä lähtökohdan pitää olla se, että jokainen maa vastaa taloudestaan itse. Arvoisa puhemies! Taloudellisissa ongelmissa painivien maiden tukeminen aloitettiin runsas vuosi sitten, kun Kreikan talous oli syöksymässä katastrofiin. Suomen ja koko Euroopan talous oli tuolloin veitsenterällä. Jos tilannetta ei olisi saatu rauhoitettua, talouskriisi olisi uudestaan levinnyt koko Eurooppaan. Työttömyysaalto olisi ulottunut tänne pohjoiseenkin asti. Siksi kasattiin nopeassa tahdissa tukipaketti, jolla saatiin lisäaikaa laittaa talouden rakenteita kuntoon. Tähän tarkoitukseen luotiin väliaikainen vakausväline, jonka lainoja euromaat ovat taanneet kokonsa mukaan. Seuraavaksi rahoituskriisi levisi Irlantiin, jonka pankit olivat joutuneet suuriin vaikeuksiin. Myös Irlannin kaatuminen olisi johtanut suomalaisten kannalta arvaamattomiin seurauksiin. Siksi osallistuimme Irlannin tukemiseen. Samalla alettiin luoda pysyvää vakausmekanismia, jossa pankkien ja sijoittajien vastuu on tarkoitus ottaa oikeudenmukaisella tavalla huomioon. Tämän vakausmekanismin rakentaminen on kuitenkin vielä kesken. Portugalin tilanne kärjistyi vasta aivan viime kuukausina. Kun maa ei itse kyennyt tekemään päätöksiä riittävästä talouden matokuurista, joutui se turvautumaan eurooppalaisiin vakausrahastoihin ja Kansainväliseen valuuttarahastoon. Keskustan arvio on, että nykyisen järjestelmän avulla on perusteltua vakauttaa vielä Portugalin tilanne. Meille tärkeintä on Suomen ja suomalaisten etu, suomalaisten yritysten pärjääminen, suomalaisten työpaikkojen turvaaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen varmistaminen. Jos Portugalin romahtamisesta seuraisi eurooppalainen finanssikriisi, sen vaikutukset tuntuisivat voimakkaasti ja kielteisesti Suomessakin, ja itse asiassa erityisesti juuri Suomessa, sillä maamme on erittäin riippuvainen viennistä ja siitä, miten Euroopan unionin alueella menee. Jos EU:n talousalueella menee huonosti, menee meillä vielä huonommin. Tämä nähtiin pari vuotta sitten, jolloin kansainvälisen talouskriisin seurauksena bruttokansantuotteemme romahti. Meillä ei ole varaa toiseen samankaltaiseen rytäkkään. Siksi Portugalin talkoissa on järkevää olla mukana, vaikkakin pitkin hampain. (Timo Soini: Olkaa meidänkin osuudella mukana!) Mutta terävyyttä asian hoidossa tarvitaan. Löysät puheet sijoittajien vastuusta eivät riitä, vaan hallituksen on varmistettava, että neuvotellut kirjaukset myös johtavat todelliseen vastuuseen. Riskinä on, että neuvottelutuloksen kirjaus tästä asiasta jää lähinnä hurskaaksi toiveeksi. Pankkien ja sijoittajien vastuun toteutumisen osalta Suomen tavoitteena on oltava myös, että Portugalin lainapaketin yhteydessä valtion toimesta pääomitettavissa pankeissa pankkien omistajat ja sijoittajat kantavat vastuunsa samankaltaisella järjestelyllä kuin Irlannin paketissa.

11 9/1/6 PTK 9/2011 vp 11 Keskusta tavoitteli viime vaalikaudella velkajärjestelyille tiukempia ehtoja kuin mistä nyt sovittiin. Tältä osin neuvottelutulos on pettymys. Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Portugalin on varmistettava EUmaiden lainojen takaisinmaksua myymällä omaisuuttaan. Mikäli Portugali ei suoriudu ohjelmastaan, Portugalin valtion omaisuuden myyntiä on kasvatettava nyt sovitusta. Nyt esillä oleva Portugalin omaisuuden myyntiohjelma on huomattavasti Kreikan ja Irlannin ohjelmia vaatimattomampi. Keskusta on edellyttänyt parempaa neuvottelutulosta Portugalin lainojen takaisinmaksun varmistamiseksi. Keskusta pitää hyvänä, että Suomen tavoite vakuuksien saamiseksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen suhteen etenee. Tämä on ollut koko velkajärjestelyjen ajan Suomen hallituksen johdonmukainen tavoite. Voittoa tässä asiassa ei kannata kuitenkaan vielä tuuletella, ei ainakaan ennen kuin käytännössä nähdään, miten vakuudet todellisuudessa näissä ratkaisuissa toteutuvat. Arvoisa puhemies! On päivä päivältä selvempää, että nykyinen toimintamalli ei johda kestävään lopputulokseen Euroopan talouden ja työllisyyden pohjan pelastamiseksi. Velkaongelmat eivät voi ratketa jatkuvalla lisävelan ottamisella. (Timo Soini: Miksi sitten annetaan?) Täytyy etsiä kestävämpiä tapoja, joilla eurovaluutan vakavat ongelmat ratkaistaan. Piikki ei voi olla loputtomasti auki, etenkin kun maksajina ovat hyvin talouttaan hoitaneet jäsenvaltiot, kuten Suomi. Keskustan mielestä piikki on nyt laitettava kiinni. (Vasemmalta: Se laitetaan!) Väliaikaisen vakausrahaston piiriin ei pidä ottaa enää uusia tapauksia. Siksi myöskään Suomen takausvastuiden kaksinkertaistamiseen ei pidä suostua. Vaikka luvassa olisikin vakuuksia, ei ratkaisua voi pitää riskittömänä tai ongelmattomana. Keskusta on ollut johdonmukainen kritiikissään takausvastuiden noston suhteen niin ennen vaaleja kuin vaalien jälkeenkin. (Välihuutoja vasemmalta) Euroopan talouden perustaa, arvoisa puhemies, ei pelasteta lainarahalla, vaan uudella työllä ja toimeliaisuudella. Tässä työssä tarvitaan entistä energisempää, innovatiivisempaa ja kasvuhakuisempaa unionia, joka raivaa esteitä yrittäjyydeltä, panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja hakee aktiivisesti markkinoita nousevista talouksista. Suomen roolina on olla unionin kärjessä hakemassa uusia ratkaisuja maanosamme talouden ja työllisyyden vahvistamiseen. Takausjärjestelyt ovat tulleet tiensä päähän. Arvoisa puhemies! Teen seuraavan ehdotuksen: "Keskustan eduskuntaryhmä hyväksyy Portugalin lainojen takauksen mutta katsoo, että: 1) mikäli Portugali ei suoriudu ohjelmastaan, Portugalin valtion omaisuuden myyntiä on kasvatettava nyt sovitusta, ja että 2) samalla on varmistettava, että tällaisessa tilanteessa sijoittajat kantavat vastuunsa vähintään samankaltaisella järjestelyllä kuin Irlannin paketissa." 6 Paavo Arhinmäki /vas (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Politiikassa pitää yrittää niin lujasti ja niin suurella tahdolla kuin mahdollista. Politiikassa ei tarvita niitä, jotka hyppäävät ensimmäisen vaikeuden edessä makaamaan maahan, potkivat ilmaan ja parkuvat. Tarvitaan niitä, jotka todella yrittävät puolustaa perusturvaa, niitä, jotka todella haluavat muutoksia siihen, että tuloeroja kavennetaan. Tarvitaan niitä, jotka uskaltavat laittaa itsensä likoon, tekevät kaikkensa sen puolesta, että ihmisten tilanne Suomessa paranee. Arvoisa puhemies! Vasemmisto on johdonmukaisesti vaatinut sijoittajien vastuuta ja säätelyä finanssimarkkinoille. Olemme tuoneet tämän asian esille niin vaaleissa, vaalien jälkeen kuin myös hallitustunnustelijalle. Me olemme tehneet selväksi, että me emme hyväksy Portugali-tukea. Tässä puhuttiin muistista ja muistin menettämisestä. Viime päivinä kun on lehtiä lukenut, olen huomannut, että monilla perussuomalaisten kansanedustajilla on ollut pikkuisen ongelmia muistin kanssa. Se tuntuu nyt, arvoisa edustaja Soini, myös vaivaavan teitä. Te sanoitte ennen työväen suurinta juhlaa, vappua, Iltalehdessä: "Timo Soini ei enää tyrmää EU:n kriisirahastoja." Suora lainaus: "Ei semmoinen ole mahdollista, että otetaan asento, mikä oli ennen vaaleja, Soini kiertää." Arvoisa puhemies! Me olemme tehneet selväksi, että emme hyväksi Portugali-pakettia. Timo Soini, te olitte valmiita neuvottelemaan näistä asioista. (Timo Soini: Tuletteko maitojunalla?) Ettekö te enää muista sitä, mitä te sanoitte ennen vappua? (Jukka Gustafsson: Melkoista takinkääntöä!) Arvoisa puhemies! Vasemmisto on vastustanut Kreikan, Irlannin ja Portugalin tukijärjestely-

12 12 Tiistaina /1/6 jä kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on se, että valittu tukitapa ei auta näitä maita nousemaan jaloilleen vaan ajaa niiden taloudet entistä suurempaan ahdinkoon ja siten vaikeuttaa selviytymistä. (Timo Soini: Onko mielipide ensi viikolla sama?) Toinen syy on se, että näissä tukijärjestelyissä pankit ja suursijoittajat eivät ole joutuneet vastuuseen ja lasku on siirtynyt eurooppalaisille veronmaksajille. Kirjanpidollisesti sijoittajat ovat menettäneet, kun ongelmamaiden velkakirjat nyt hinnoitellaan alaspäin. Se on kuitenkin kirjanpidollinen tappio. Koko pelastusmenettelyn tarkoitus on, että väliaikaisen tukirahaston kautta Portugalille lainataan rahaa, jolla se maksaa erääntyviä velkojaan pois. Tämä ei leikkaa lainojen pääomia. Tavallisille portugalilaisille riski sen sijaan toteutuu kirjaimellisesti siten, että elämä käy kurjemmaksi ja ahtaammaksi. Tukijärjestelmä asettaa niin tiukat ehdot, että ne kasvattavat työttömyyttä. Paketti ei jätä Portugalille juurikaan mahdollisuuksia selvitä. Jo valmiiksi pienten palkkojen ja työttömyysturvan leikkaaminen yhdistettynä veronkorotuksiin estävät mahdollisuuden synnyttää hyvää kierrettä ja elvyttää taloutta. (Timo Soini: Ja samaan hallitukseen!) Julkisen, yhteisen omaisuuden myyminen alehintaan ei auta akuuttiin kriisiin mutta ajaa maan yhä vaikeampaan tilanteeseen. Postin, lentokenttien, energiayhtiöiden ja monenlaisen muun julkisen omaisuuden myyminen nopeasti on lyhytnäköistä politiikkaa. Takauksiin sisältyy se riski, että Portugali ei kykene maksamaan velkojaan takaisin, jolloin osa takauksesta lankeaa mahdollisesti maksettavaksi. (Timo Soini: Hyväksyttekö viikon päästä tämän järjestelyn?) Olisi ollut parempi, että Kreikan, Irlannin ja nyt Portugalin kohdalla olisi pakotettu sijoittajat nielemään velan alennus pääomien ja korkojen leikkauksella tai laina-aikojen pidennyksellä. Tällöin näille maille olisi jäänyt edellytykset selviytyä loppuvelasta. Silloin olisi ehkä tarvittu joitakin tukijärjestelyjä, mutta mittakaava olisi ollut toinen ja ongelmamaan edellytykset maksaa tuet takaisin olisi ollut parempi. Näissä takausjärjestelyissä suomalaisia veronmaksajia ei suojattu riskin varalta millään tavalla, ei esimerkiksi vaatimalla vakuuksia. Kiviniemen hallitus valitsi yhdessä muiden euromaiden kanssa ongelmamaiden kriiseihin ratkaisun, joka toimii huonosti mutta pelastaa monet pankit ja muut sijoittajat. Vasta kun tämä ongelmamaiden jono on alkanut näyttää päättymättömältä ja joidenkin maiden selviytymismahdollisuudet olemattomilta, on herätty vaatimaan vakuuksia Suomen takauksille ja euromaiden lainoille ensisijaista asemaa verrattuna yksityisen sektorin lainoille. Nämä päätökset ovat perusteltuja vaatimuksia. Ne vievät tätä prosessia eteenpäin. (Timo Soini: Kannatatteko niitä? Kummin päin?) Arvoisa puhemies! Ongelmamaat ovat eri tavoin ajautuneet ahdinkoon. Kreikassa on ollut kysymys holtittomasta varainkäytöstä, jota on tuettu ulkomaisten pankkien lainoilla. Irlannissa taas hallitus antoi täysin hallitsemattoman kiinteistökuplan ja muun keinottelun viedä maan pankit ahdinkoon. Tämän jälkeen maan hallitus vielä takasi pankkien velat. Irlannin finanssivalvonta oli olematonta, niin kuin on ollut monessa muussakin maassa. Portugalin ongelma taas on ollut se, että maan hallituksella ei ole ollut strategista näkemystä maan talouden tasapainottamisen keinoista. Muihin kriisimaihin Portugalia yhdistää lähinnä matala verotaso, joka ei ole tuonut riittävästi tuloja. Kaikissa näissä tapauksissa kuitenkin merkittävänä yhdistävänä tekijänä ovat olleet säätelemättömät finanssimarkkinat, ne finanssimarkkinat, jotka syöksivät maailmantalouden lamaan. Tämän kuplatalouden romahduksen vuoksi Suomessa joudutaan nyt arvioimaan veroja ja menoja uudestaan. Jotakin siis on opittava siitä, mikä meni pieleen finanssimarkkinoilla. Suomen on ponnekkaasti vaadittava, että valvontatoimet ja sitova sääntely saadaan ajan tasalle koko Euroopassa. Suositukset ja ohjeet eivät enää riitä. On myös estettävä pankkien taseiden ulkopuolinen miljardikeinottelu. Pankeilta on tarkoitus ryhtyä perimään maksua, mikä on hyvä asia, pankkivero. Tällä tavalla ne omalta osaltaan osallistuvat mahdollisesti tulevien kriisien kustannuksiin. Tämä pankkivero ei kuitenkaan yksin riitä kattamaan finanssipelin aiheuttamia kustannuksia. On lisäksi saatava voimaan koko unionin kattava rahoitusmarkkinavero, jolla pystytään ehkäisemään tulevaisuuden finanssikriisejä ja keräämään varoja. Meistä olisi myös hyvä, että jatkossa vakavasti pohditaan sitä, että saisimme aikaan Euroopan laajuisen pörssiveron. Arvoisa puhemies! Me olemme toimineet, niin kuin olemme sanoneet. Emme pidä näissä oloissa takauksia Portugalin tukilainoille perus-

13 9/1/7 PTK 9/2011 vp 13 teltuina. (Timo Soini: Pitäisittekö ensi viikolla?) Siksi ehdotankin seuraavaa: "Eduskunta ei hyväksy Suomen valtiontakausta Portugalin lainoituksen edellyttämälle ERVV:n varainhankinnalle." 7 Pekka Haavisto /vihr (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vihreän eduskuntaryhmän mielestä jokaisen maan hallitus myös Euroopan unionissa ja euroalueella vastaa kansalaisilleen oman maan taloudesta ja sen vakaudesta, emmekä ole Euroopan unionin tai euroalueen kautta sitoutuneet sellaiseen solidaarisuuteen, jossa toisten ottamat velat olisivat meidän velkojamme. Tämä periaate on tärkeää muistaa. Toisaalta Suomi on harkintansa mukaan osallistunut eri maiden velkakriisien hoitoon tai ylisuureksi kasvaneen lainakuorman keventämiseen. Lähialueillamme olemme olleet auttamassa Latviaa. Pohjoismaista Islannin talous on ollut avun tarpeessa. Puolassa muutimme aikanaan lainasaataviamme Itämeren tilaa parantaviksi ympäristösitoumuksiksi. Imf:n ja Maailmanpankin kautta olemme olleet tukemassa kaikkein köyhimpien kehitysmaiden velkaongelmia Hipcjärjestelyn kautta. Suomelle ei ole siis täysin uusi asia auttaa toisia maita talous- tai velkakriisien hoidossa Euroopassa tai maailmalla. Ongelmia on maailmalla nähty jo ennen Kreikkaa, Irlantia ja Portugaliakin ja saatetaan tulevaisuudessakin nähdä. Jokainen tilanne on kuitenkin punnittava erikseen. Onko Portugalille myönnettävä laina sitten oikea ratkaisu, vai olisiko parempi ajaa Portugali maksukyvyttömyyden tilaan ja edetä sitten konkurssin tai velkajärjestelyjen kautta? Tällä kovemmalla koulukunnalla on monia kannattajia myöskin tässä salissa, jotka arvioivat velkakriisin hoidon tätä kautta tulevan Suomelle halvemmaksi. Vihreät eivät usko, että kriisiyttämisen kautta Portugalin ongelmilla olisi Suomeen vähemmän vaikutuksia. Emme tietenkään tarkkaan voi ennustaa, mitä hallitsemattomasta velkakriisistä voisi markkinoille seurata ja miten se heijastuisi Euroopan maiden saamien luottojen korkoihin ja rahoitusmarkkinoihin. Kun Portugalin kaltaiset maat poistuisivat velkajärjestelyjen kautta pidemmäksi aikaa yksityisiltä rahoitusmarkkinoilta, olisi todennäköistä, että niille muulla tavoin järjestetyn rahoituksen tarve kasvaisi ja se vaikuttaisi Suomeenkin. Yleisellä korkotason nousulla olisi kielteinen vaikutus sekä Suomen valtion budjettiin omien velanhoitokulujemme kasvaessa että tavallisiin suomalaisiin asuntovelallisiin, jotka ovat tasapainottaneet oman taloutensa nykyisen alhaisen korkotason mukaan. Näiden asioiden vuoksi ei ole yhdentekevää suomalaisten kannalta, miten Portugalin kriisiä hoidamme. Suomi on myös erittäin riippuvainen kansainvälisestä taloudesta oman ulkomaankauppamme kautta. Lehman Brothers -pankin kaatumista seurannut finanssikriisi pudotti Suomen kansantuotetta 8 prosenttia eli finanssikriisin vaikutus omaan talouteemme oli suurempi kuin muissa Euroopan talouksissa keskimäärin. Meidän kannattaa siis olla mieluummin palojen sammuttajia kuin heittämässä lisää bensiiniä liekkeihin. Portugali-paketin kohdalla on esitetty kovaa kritiikkiä siitä, että pakettiin eivät osallistu riittävästi euroalueen ulkopuoliset maat. Portugalipaketissa on kuitenkin kolme tasasuurta maksajaa Imf, ERVM ja ERVV joista kukin kattaa 26 miljardia euroa Portugali-paketin kustannuksia. Monet ovat vaatineet näiden instituutioiden välisen jakosuhteen taikka euroalueen sisäisen jakoavaimen muuttamista. Koska kysymyksessä on nollasummapeli, jonkun maksuosuus vähenee toisen maksuosuuden noustessa, on jakoavaimen muuttaminen kesken tällaisen päätöksenteon erittäin vaikeaa. Vihreät kannattavat Imf:n mukaantuloa taakan jakajaksi, mutta ymmärrämme, että kolmannesta suuremmalla osuudella ei Imf tässä tilanteessa halunnut olla mukana. Portugali-vastuiden jakaantumisperiaatteeksi on esitetty ajatusta, että kukin maa osallistuisi Portugalin tukemiseen siinä suhteessa, miten paljon niiden pankeilla ja rahastoilla on lainoitusta Portugalissa. Tätä vaihtoehtoa on Suomessakin esitetty. Vihreät eivät tällaista ajattelua kannata, koska siinä sekoitetaan maan valtiontalous ja yksityisten pankkien ja rahoittajien vastuut. Suomalaisen veronmaksajan ei tarvitse olla tukemassa suomalaisia yksityisiä rahoittajia. Kantakoot rahoittajat omat riskinsä itse. Arvoisa puhemies! Eduskunnan suuren valiokunnan käsittelyssä vihreät äänestivät nyt esillä olevan Portugali-paketin puolesta kahdesta syystä. Ensinnäkin, pakettiin on nyt saatu aikaan niitä muutoksia ja parannuksia, joita vihreät ovat esittäneet Euroopan talousvakautta eduskunnassa eri vaiheissa käsiteltäessä. Toiseksi, eduskun-

14 14 Tiistaina /1/8 taan on muodostumassa pysyvä enemmistö, joka kannattaa vastuullista Eurooppa-politiikkaa ja sen osana pysyvien eurooppalaisten rahoitusvakausmekanismien luomista tiukoilla kriteereillä. (Timo Soini: Ne eivät toimi!) Portugalin lainaohjelmassa ei uusia ehtoja vielä kaikessa laajuudessa ollut mahdollista soveltaa. Portugali kuitenkin sitoutui käymään keskustelut yksityisten lainanantajiensa pysymiseksi maassa samalla tavalla kuin on kirjattu Euroopan vakausmekanismin ehtoihin sekä laajasta taloutta vakauttavasta ohjelmasta. (Timo Soini: Miten sitä valvotaan?) Portugalin tulee myös varmistaa EU-maiden lainojen takaisinmaksua myymällä omaa omaisuuttaan. Väliaikaiselta Euroopan rahoitusvälineen, ERVV:n osalta Suomi edellyttää nykyistä kattavampaa velkakestävyyden arviointia. Mikäli jokin euromaa pyytää ERVV:ltä lainamuotoista tukea vielä Portugalin jälkeen, on Suomi valmis harkitsemaan tätä vain sillä ehdolla, että Suomi saa takausosuudelleen vakuudet kyseiseltä maalta. Ärade talman! De gröna anser att vi bör svara jakande på Portugals anhållan om finansieringsstöd. I de övriga möjliga alternativen skulle ingå osäkerhetsfaktorer vars effekter på den europeiska finansmarknaden, det ekonomiska läget i Europa och i sista hand till exempel på den räntenivå som finländarna själva betalar inte går att känna till eller förutspå. Vihreät pitävät oikeana, että Portugalin pyyntöön rahoitusavun saamiseksi vastataan nyt myönteisesti. Muihin vaihtoehtoihin sisältyisi epävarmuustekijöitä, joiden vaikutuksia Euroopan rahoitusmarkkinoihin, talouden tilaan Euroopassa ja viime kädessä esimerkiksi suomalaisten maksamaan korkotasoon emme tunne emmekä voi ennustaa. Yhden EU- ja euromaan ajautuminen hallitsemattomaan kassakriisiin ja kaikkien pääomien vetäytyminen maasta voisi olla mielenkiintoinen laboratoriokoe, mutta nyt puhutaan elävistä ihmisistä, joilla sielläkin on perheensä, kotinsa ja työnsä. Jos jotakin solidaarisuutta haluamme tuntea, emme tunne sitä huonosti asiat hoitaneita portugalilaisia poliitikkoja tai vastuuttomasti toimineita pankkeja ja rahoituslaitoksia kohtaan, vaan aivan tavallisia portugalilaisia ihmisiä kohtaan, jotka tähän sotkuun ovat pitkälti syyttömiä. (Timo Soini: Ne ovatkin ainoat maksajat, kun muiden saatavat taataan!) Kreikan, Irlannin ja Portugalin jälkeen on myös puhuttu paljon dominoefektistä: mikä maa saattaisi luisua hallitsemattomaan tilanteeseen seuraavaksi. Peli ei kuitenkaan ole menetetty, kun esimerkiksi alkuvuoden 2011 aikana Espanja on onnistunut politiikkatoimillaan palauttamaan sijoittajien luottamusta. Erittäin vaikeasta taloudellisesta tilanteesta nousseita EU-maita on muitakin, näistä esimerkkinä meitä lähellä oleva Latvia. Latviallekin soitettiin joku vuosi sitten kuolinkelloja, mutta maan taloutta on saatu vakautettua tehokkaan ohjelman turvin. Selvitystilaan mahdollisesti ajautuneiden tai ajettujen valtioiden osalta kysymys ei ole vain taloudesta, vaan siitä, mikä tulisi olemaan kansalaisten poliittinen vastaus silloin, kun talous on romahtanut eikä tukea mistään ole saatavissa. Ei olisi niin ihmeellistä, jos tällainen tilanne ruokkisi kasvualustaa totalitaarisille poliittisille liikkeille. Vihreät yhtyvät siihen näkemykseen, että eri skenaarioita ja niihin liittyviä riskejä arvioitaessa Suomen kansalaisten ja kansakunnan edut voidaan parhaiten turvata ja riskit minimoida hyväksymällä Suomen osallistuminen Portugalille annettavaan lainoitusohjelmaan. 8 Mats Nylund /r (ryhmäpuheenvuoro): Värderade talman, arvoisa puhemies! Ingen i den här salen torde jubla över förslaget att bevilja lånegarantier för Portugal. Det var inte meningen att euroområdet skulle fungera så här. Men livet är tyvärr inte perfekt. Allt går inte alltid enligt planerna. Portugal har, precis som Grekland och Irland, delvis sig själv att skylla. Liksom så många andra länder, bland dem faktiskt vårt eget, har Portugal levt över sina tillgångar. Men i motsats till hos oss har de nämnda ländernas statsskulder tilllåtits växa orimligt, och den globala finansoch ekonomikrisen knäckte också den portugisiska kamelens rygg, precis som den grekiska och den irländska. Det har ställt hela Europa, EU och särskilt de övriga euroländerna inför ett vägval. Och märk väl att euroländerna inte står helt ensamma, utan de övriga EU-länderna och hela världen har genom Imf ställts inför samma svåra val som kräver gemensamt ansvar: Ska man låta de drabbade länderna finansiellt gå under med alla de kon-

15 9/1/8 PTK 9/2011 vp 15 sekvenser det kan ha för euroområdet, hela EU och i förlängningen hela världsekonomin, eller ska man försöka hejda dominobrickorna innan fler hinner falla? Arvoisa puhemies! Ruotsalaisen eduskuntaryhmän linjavalintaa ohjaavat sekä solidaarisuus että itsekkyys, jotka poikkeuksellista kyllä kulkevat tässä tapauksessa käsi kädessä. Epäilemättä kyse on solidaarisuudesta Portugalin kansaa kohtaan, kuten Kreikan ja Irlannin kansaa kohtaan, mutta vieläkin enemmän kyse on kyynisesti tarkasteltuna puhtaasta itsekkyydestä. Sallikaa minun esittää drastinen mutta varsin kuvaava rinnastus. Jos kerrostalohuoneistossa syttyy tulipalo, mitä talon muiden asukkaiden on aivan ensiksi tehtävä? Pitääkö heidän ryhtyä ensin syyttelemään huoneiston asukkaita siitä, että he ovat mahdollisesti käsitelleet tulta varomattomasti eivätkä ole huolehtineet sähköjohtojensa ja -laitteidensa kunnosta, ettei heillä ole paloilmaisinta eikä sprinklerijärjestelmää ja että heillä ei ehkä ole riittävää palovakuutusta? Ei, vaan kaikkein ensimmäiseksi on yritettävä sammuttaa tuli, ennen kuin se leviää. Tämä tehdään yhteisvoimin ja niin vapaapalokunnan kuin vakinaisenkin palokunnan avulla tarpeen ja saatavuuden mukaan. Vakinaisten palokuntien nimet ovat tässä tapauksessa Imf, siis Kansainvälinen valuuttarahasto, ja EU:n komissio, ja jatkossa seuraan liittyy EU:n pysyvä rahoitusvakausmekanismi. Vapaapalokuntaa, joka toimii naapurihuoneistojen suojaamiseksi, edustavat lainatakuut ja väliaikainen mekanismi. Mutta tähän rinnastus, vertaus äkisti päättyykin. Päinvastoin kuin palokunnat, Imf, EU:n komissio ja lainatakuut rahoittavat maat asettavat sammutustöihin osallistumiselle ennakkoehtoja. Miten ihmiset reagoisivat, jos palokunnat toimisivat samoin? (Jouko Skinnari: Jos se olikin pyromaani!) Asiaan kuuluu lisäksi se, että Suomi on jo pitkään, ja erityisesti viimeksi pidetyssä Ecofinin ja euromaiden valtiovarainministerien kokouksessa, ollut etunenässä menestyksekkäästi ajamassa ja tiukentamassa näitä ennakkoehtoja. Värderade talman! De här förhandsvillkoren kunde åter förliknas vid dem som man kan ställa på brandsäkerhet. Elledningar och elapparater måste vara i skick, alltså samhällsstrukturerna, statsbudgeten, statsfinanserna. Ingen får handskas vårdslöst med elden, alltså med de marknadskrafter som ohejdat kommer åt att härja om inte strukturer och finanser är i skick. Brandvarnare måste installeras för att vid minsta lilla rök förvarna om vad som sker om man inte ser till att banker och andra finansinstitut är solida. Sprinklersystem måste installeras för att snabbt släcka minsta lilla brandunge i banksystemet. Och i sista hand måste landet ha en täckande brandförsäkring, som det själv bekostar i form av räntor för lånegarantier. De här förhandsvillkoren är hårda, och mot dem har särskilt greker och portugiser dragit ut på gator och torg för att protestera. Månne inte vi finländare också skulle göra det, om motsvarande villkor skulle dikteras för oss? Grekerna, irländarna och portugiserna kommer alltså ingalunda lätt undan, om någon inbillar sig det. De betalar ett högt pris för sitt och andras misstag. Värderade talman! Att först släcka elden innan den sprider sig och sedan förebygga eventuella nya eldsvådor är alltså den enda kloka strategin. Det tycks finnas de som tror att man kan låta vissa lägenheter i höghuset brinna ut och tror att man kan hindra branden från att sprida sig genom att stänga dörrarna och fönstren till de lägenheter som står i brand. De borde gå en grundkurs i pyroteknik och materiallära. Arvoisa puhemies! Portugalin pakettiin sisältyvällä solidaarisuusulottuvuudella on loppujen lopuksi itsekäs näkökulma. Jos emme osallistuisi yhteiseen pelastustoimeen, miten voisimme edellyttää muiden tarpeen vaatiessa tukevan meitä? Meidän vakaa aikomuksemme on tietenkin pitää hinnalla millä hyvänsä kiinni siitä, että emme koskaan kulje Kreikan, Irlannin tai Portugalin tietä, olipa sitten kysymys valtiontaloudesta tai pankkijärjestelmän puutteellisesta valvonnasta. Mutta EU-politiikassa on muita alueita, joilla odotamme solidaarisuutta muilta, myös Portugalilta, Irlannilta ja Kreikalta. Kyse on esimerkiksi yhteisen maatalouspolitiikan, capin, uudistuksesta, jossa odotamme ymmärtävän suhtautumisen jatkumista maatalouden ankaria ehtoja kohtaan täällä pohjoismaisessa ilmastossa. Kyse on aluepolitiikasta, jossa odotamme ymmärtämystä laajan ja harvaan asutun maan olosuhteille. Kyse on avusta, jota odotamme mahdollisissa ympäristökatastrofeissa maamme rajojen sisäpuolella tai lähialueillamme.

16 16 Tiistaina /1/9 Viime kädessä kyse on myös turvallisuuspolitiikasta, jossa Naton muodostaman yhteisen eurooppalaisen turvallisuusrakenteen ulkopuolisena maana odotamme, että Lissabonin sopimuksen solidaarisuuslauseke ei tarpeen vaatiessa jää tyhjäksi fraasiksi. Värderade talman! Om inte den akuta krisen stoppas i bergen vid gränsen mellan Portugal och Spanien så får den mycket snabbt effekter i Spanien på samma sätt som Irlands kris skulle ha spritt sig till Storbritannien. Spanien är ett för stort land för att i så fall kunna räddas med samma metoder som Grekland, Irland och Portugal. Då försätts de europeiska finansmarknaderna i gungning, och den tsunami som då uppstår kan inte stoppas vid Pyrenéerna utan sprider sig vidare på kontinenten och når i en globaliserad ekonomi, med bara en lätt fördröjning, också våra stränder. Det har beräknats att den globala finanskrisen i banken Lehman Brothers konkursfotspår kostade Finlands samhällsekonomi upp till 40 miljarder euro. Jämfört med den förlusten är vår andel av lånegarantierna, utan att på minsta sätt förringa dem, trots allt en bråkdel. Om den europeiska krisen inte kvävs i sina hittills mer perifera lindor utan tillåts spridas till hela kontinenten och därmed också till vårt hörn av Europa, är det inte de välbärgade som drabbas värst, annat än möjligen i absoluta siffror räknat. De som drabbas värst är i stället de arbetslösa, vars utsikter att få jobb reduceras drastiskt. De som drabbas värst är också de som är beroende av samhällets inkomstöverföringar, som i värsta fall måste skäras ned. Ja, allra först drabbas den stora majoritet av befolkningen som har bostads- och andra lån, vars räntor skjuter i höjden. Med bara en lätt fördröjning skulle också pensionärerna riskera att drabbas, om samhället i ett ekonomiskt krisläge inte har råd att upprätthålla de nuvarande pensionssystemen. Och då skulle vi lätt, liksom i krisländerna, också ställas inför nödvändigheten att frysa eller rentav sänka löner. Det hjälper inte att i så fall åberopa gällande löneavtal, pensionsvillkor, nyligen införda indexjusteringar av sociala förmåner eller politiska löften om hundratusen nya arbetsplatser. Om pengarna tar slut finns det bara knapphet kvar att fördela. Arvoisa puhemies! Ruotsalainen eduskuntaryhmä ei mieluusti maalaa rumia kuvia seinälle, mutta kun myös tässä keskustelussa on niitä, jotka ehdotettuja lainatakuita arvostellessaan tekevät näin, haluamme muistuttaa siitä, mikä on vaihtoehto sille vastuulliselle tielle, jonka tämän salin enemmistö todennäköisesti tulee valitsemaan. Tämän tien valitsemme raskain sydämin, totta kai, mutta valitsemme sen ennen kaikkea huomioon ottaen omien kansalaisten ja oman kansakunnan hyvinvoinnin. Se tie on siis perussuomalainen. 9 Jouko Jääskeläinen /kd (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Viimeisen vuoden ajan suomalaisen politiikan voimavarat ovat menneet keskusteluun eurooppalaisesta taloudesta. Sekä keskustelu että itse tapahtumat ovat osoittaneet, että yhteiseen valuuttaan siirtymisestä aikanaan pidetyt kriittiset puheenvuorot eivät ole olleet tarpeettomia. Kun on yhteinen valuutta, tarvitaan vahvaa talouskuria. Vahvaa talouskuria voidaan noudattaa vain selkeillä kansallisilla päätöksillä ja viisaalla talouspolitiikalla. Toinen vaihtoehto on ajautuminen kohti liittovaltiokehitystä. Kristillisdemokraatit ovat kaikissa vaiheissa edellyttäneet sekä Suomelta itseltään että kaikilta eurooppalaisilta mailta rehellisyyttä talouspolitiikan päätöksenteossa ja ryhtiä talouspolitiikan hoidossa. Kaikissa vaiheissa olemme kaikin tavoin välttäneet ajatusta yhteisestä talous- ja veropolitiikasta, mikä merkitsisi itsenäisten valtioiden vähittäistä hävittämistä. Arvoisa puhemies! Kun on saatu aikaan epäjärjestystä, ei tilannetta voi parantaa lisäämällä epäjärjestystä, vaan korjaamalla virheellisiä päätöksiä. Nyt on ollut ja tullut aika korjata kurssia. Uskomme, että nyt aikaansaadut suomalaiset päätökset viitoittavat tietä uudelle linjalle. Tämän päivän päätösten taustaksi kannattaa muistaa, että suomalaisten finanssilaitosten ja eri tahojen yhteenlasketut saatavat kolmessa eurooppalaisessa kriisimaassa ovat yhteensä jopa 13 miljardia euroa. Mikäli mitään ei olisi tehty, olisi voitu odottaa, että ainakin osassa näistä kriisimaista jouduttaisiin velkasaneeraustoimenpiteisiin. Osa näistä suomalaisista varoista olisi silloin mennyttä. Markkinakorot nousisivat, vakuutusmaksut ja työeläkemaksut nousisivat, ja piensäästäjien varojen arvo pienisi, kun erilaisten rahastojen arvo laskisi. Tämän lisäksi nähtäisiin korkovaikutuksia, takuissa olevia velvoitteita realisoituisi. Pahinta olisi, jos saataisiin aikaan

17 9/1/10 PTK 9/2011 vp 17 vain yleisiä kielteisiä seurausvaikutuksia Euroopan talouselämään. Tämä kaikki, niin kuin täällä on moneen kertaan todettu, vaikuttaisi vientiimme ja valtiontalouteemme. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit ovat EU-politiikan muutoksen takana. Edustaja Kimmo Sasin niin sanotun selvittelyryhmän johdolle ja virkamiehille annoimme jo varhain eli torstaiiltana sanatarkasti seuraavan vastauksen: "Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää, että 1) Portugalin pankkien osalta toteutetaan sijoittajavastuuta koko tämän järjestelyn ajan jo ennen pysyvän mekanismin luomista, 2) antamallemme takaukselle osoitetaan vastavakuus, ja 3) tällä ratkaisulla ei oteta kantaa mahdollisiin tuleviin vastaaviin tilanteisiin. Edellytämme, että jatkovalmisteluissa pysyvässä vakausmekanismissa, EVM, toteutuu sijoittajavastuu." Näin sanatarkasti. (Timo Soini: Mutta eihän se toteudu!) Voisimme nyt todeta, että tekemämme päätös ja valitsemamme etenemistapa on ollut merkittävä periaatteellinen linjaus. Eduskuntaryhmämme on jo aiemmissa, siis edellisen eduskuntakauden aikaisissa päätöksissä, edellyttänyt kaikissa eurooppalaisen talouskriisin maita koskevissa rahoitusjärjestelyissä sijoittajavastuun toteutumista. Nyt suuren valiokunnan tekemässä päätöksessä ja linjauksessa, ja näin ollen Suomen EU:ssa ilmoittamassa linjauksessa, sijoittajavastuu on kirjattu siten, että Portugalin edellytetään käynnistävän neuvottelut lainanantajiensa kanssa näiden pysymiseksi (Ministeri Mauri Pekkarinen: Hetkinen! Mikä sijoittajavastuu tämä on?) maassa vastineeksi ohjelmasta. Kristillisdemokraattien tavoitteena on ollut pankki- ja luottolaitosveron käyttöönotto Ruotsin tapaan rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi. Jatkossa sopimukseen esitetyt keinottelun rajoittamiset selkeillä pelisäännöillä ja verotuksellisin keinoin on yleiseltä linjaukseltaan tavoitteemme mukaista. Vastustamme myös johdonmukaisesti Euroopan unionin kehittymistä liittovaltioksi. Neuvottelutulos selkeästi torjuu tämän kehityksen edellyttämällä, ettei EVM:n rakenteen tule olla sellainen, että euromaat siirtyisivät valtioiden veloissa yhteisvastuuseen, vaan että jokainen valtio vastaa itse veloistaan ja taloudestaan. Kaiken kaikkiaan merkittävin muutos koskee vastavakuuksia, joita edellytetään jatkossa kaikissa mahdollisissa lainapäätöksissä. Irlannin lainan kohdalla kohde edellytti markkinakelpoisia vastavakuuksia vähintään puolelle tuen määrästä. Nyt saatu neuvottelutulos edellyttää koko takausosuudelle vakuuksia kaikissa tulevissa ERVV:n kautta autettavissa maissa. (Ministeri Mauri Pekkarinen: Nyt tulee taas väärä todistus!) Portugaliin päätös ei ehtinyt, mutta tulevaisuutta koskevana päätöksenä neuvottelutulos täyttää ja jopa ylittää aikanaan edellisessä eduskunnassa asettamamme vaatimuksen. Vastavakuudet muuttavat olennaisesti takauksiemme riskiä tulevissa järjestelyissä. Arvoisa herra puhemies! On todettava, että linjalla on pysyttävä. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä päätyy suuren valiokunnan tärkeään kokoukseen valmistautuessaan siihen, että aikaansaatu linjapaperi ja suuren valiokunnan mietintö Portugalin tukemisesta Suomen kantana ja EU:lle ilmoitettuna tuloksena on tyydyttävä. Linjaus tuo selkeän muutoksen tähänastiseen EU-politiikkaan asettamalla tiukat ehdot EUmaiden keskinäiselle yhteisvastuulle. Saamamme tieto kertoo, että EU:ssa hyväksytään Suomen kanta. Arvoisa herra puhemies! Tämän kannan noudattaminen on ehdoton edellytys tuellemme ja yhteistoiminnallemme tämän linjan toteuttamiseksi myös jatkossa. 10 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen: Arvoisa puhemies! Kiitoksia ryhmäpuhujille hyvistä puheenvuoroista! Joitakin kommentteja käytettyihin puheenvuoroihin. Useammassa puheenvuorossa ihmeteltiin tai pohdittiin sitä, onko kaiken tämän eli vaikkapa tällä hetkellä käsittelyssä olevan Portugalin lainapaketin perimmäinen syy saksalaisten ja ranskalaisten pankkien pelastaminen. Minä uskon, että valtaosa kansanedustajista täällä ymmärtää, että mikäli ei olisi mitään muuta syytä kuin vain yhden tai kahden maan pankkien pelastaminen, niin eihän Suomen tai minkään muunkaan maan kannattaisi tai pitäisi olla tämmöisissä prosesseissa mukana jos ainoa syy olisi yhden tai kahden maan pankkien pystyssä pitäminen, varsinkin jos niiden pankkien kaatumisella ei olisi mitään seurausta Suomen talouteen. Emmehän me ole olleet alusta pitäen näissä vaikeissa prosesseissa, vastenmielisissäkin prosesseissa mukana vain sen takia, että yhden tai kahden maan pankkijärjestelmää suojattaisiin, vaan se aito syy on se, että on perusteltu huoli,

18 18 Tiistaina /1/10 että yhden euromaan kaatuminen johtaa sellaiseen kierteeseen, jossa lainahanat menevät kiinni hyvin monelta muultakin maalta, mistä syntyy uusi finanssikriisi. Siinä rytäkässä kaatuisi iso joukko pankkeja, mutta vaikka kuinka sitä haluaisi, siinä samassa rytäkässä kaatuisi paljon yrityksiä, menisi työpaikkoja, menisi verotuloja, menisi hyvinvointiyhteiskunnan pohja pois. Tämä sama riski koskee myös Suomea. Me näimme tämän riskin realisoituvan 2008, kun pankkikriisi lähti Yhdysvalloista etenemään. Suomessa ei kaatunut silloin yksikään pankki, ainoastaan taisi olla islantilaisten pankkien sivukonttoreita, jotka täältä lähtivät, kun islantilaiset pankit menivät nurin. Sillä ei ollut kovin suurta vaikutusta Suomen talouteen, ja yksi hyvin hyvin pieni suomalainen pankki meni nurin, sillä ei ollut suurta vaikutusta. Kiitos suomalaisten pankkien vahvan kunnon, suomalaiset pankit eivät siinä menneet, mutta meiltä meni työpaikkoja. Meiltä meni työpaikkoja, ja sen kautta meiltä meni verotuloja, meille tuli pahoinvointia ja meiltä hyvinvointiyhteiskunnan perusta rapautui. Tämä on se lähtökohtatilanne, ei yhden tai kahden maan pankkisektorin itseisarvoinen pelastaminen. Jos katsotaan ihan lukuja: Portugalin kohdalla euroalueiden pankkien osuus Portugalin lainapääomasta on vain 23 prosenttia tai ei voi ehkä sanoa "vain", se on merkittävä, mutta se on 23 prosenttia, ei enempää eikä vähempää. Portugalin oman maan pankkisektorilla velkapapereita on noin 13 prosenttia. Eli pankkisektorilla yhteensä, kun lasketaan Portugalin ja muun euroalueen pankkisektorin vastuut Portugalissa, vastuita on noin 40 prosenttia. Loput tulevat esimerkiksi eläkerahastoista ja muista lähteistä. Kreikan kohdalla euroalueen pankkien, esimerkiksi Saksan ja Ranskan pankkien, osuus on 16 prosenttia. Eli näitä lukujakin seuratessa voimme helposti päätyä siihen johtopäätökseen, että kysymys ei ole vain yhden tai kahden maan pankkisektorin pelastamisesta, vaan kysymys on Euroopan ja Suomen talouden vakaudesta. Täällä aika moni kritisoi pankkeja, ja siinä onkin ihan kritisoimisen varaa, tai eläkerahastoja, jotka ovat sijoittaneet. Se kritiikin syy tulee siitä, että ne eivät ole hinnoitelleet aidosti riskiä sisään näihin velkapapereihin. Mutta mikä on se oikea syy? Kenen syy on se, että maa on velkavankeudessa? Onko se sen, joka antaa lainarahaa, vai sen, joka on saattanut itsensä niin huonoon tilaan, ettei tule toimeen omillaan vaan on toisten rahoituksen armoilla? (Timo Soini: Molempien syy!) Oikea vastaus on varmasti, niin kuin Soini sanoo, molempien syy, mutta ensi sijassa niiden poliitikkojen, jotka ovat pistäneet maansa niin huonoon kuntoon, etteivät selviä enää itse. Eli vastuullisia ovat ne, jotka ovat tehneet huonoa talouspolitiikkaa. Kuten omassa puheenvuorossanikin totesin, tässä järjestelmässä on ollut se vika, että euroalueen valtioiden velkapaperimarkkinoilta on puuttunut aito riski menettää rahojaan, ja se ei ole tervettä markkinataloutta. Markkinatalouteen kuuluu aina mahdollisuus voittaa ja riski hävitä. Tässä on ollut se perusongelma. Kun täällä todettiin, että Ruotsi ja muut eivät ole mukana, kyllä Ruotsi ja Britannia esimerkiksi ovat mukana Kansainvälisen valuuttarahaston ja tämän komission lainaosuuden kautta tässä paketissa, aivan kuten edustaja Haavisto omassa puheenvuorossaan totesi. Mutta kun ne eivät kuulu euroon, niin tietenkään niitä eivät voi sitoa euroalueen säännöt. Euroalueen valtioita sitovat euroalueen säännöt. Arvoisa puhemies! Täällä joissakin puheenvuoroissa puhuttiin suoraviivaisen velkasaneerauksen puolesta. On varmaan syytä todeta, että semmoista velkasaneerausta ei ole mahdollista tehdä, jossa ainoastaan velkapääomaa leikattaisiin, ja that s all. Jos ajatellaan, että joku maa joutuisi velkasaneeraustilanteeseen, on päivänselvää, että sille jäljelle jäävälle velkapääomalle täytyisi antaa takuut, jotta se maa pääsee takaisin markkinoille hakemaan yksityiseltä sektorilta rahaa. Yksityinen sektorihan ei rahoita, mikäli se ei pysty olemaan sataprosenttisen varma, että se jäljelle jäävä velkapääoma on taattua. Silloin meidän tietysti täytyy kysyä, kuka sen takuun antaa. Ei ole kovin paljon vaihtoehtoja; tässäkin tapauksessa todennäköisesti kyseessä olisivat toiset maat, mitä todennäköisimmin euroalueen maat. Eli me emme pääse pesemään käsiämme, me emme pääse vastuun kantamisesta sillä, että sanomme, että velkasaneeraus yksin hoitaisi nämä kaikki ongelmat, ilman että siitä olisi minkäännäköistä vaivaa tai vastuuta toisille maille. Sijoittajavastuu tässä totta kai toteutuisi. Silloin me otamme tietoisen riskin siitä, että sillä on kerrannaisvaikutuksia, mutta jos haluaisimme sen riskin ottaa ja arvioisimme, että se on pienempi kuin mitä pahimmissa skenaarioissa on pelätty, niin se on sitten se arvio, mutta pakoon me emme

19 9/1/11 PTK 9/2011 vp 19 pääse vastuita. Tämä on ikävää, tämä on valitettavaa, tämä ei ole toivottavaa, mutta keskenään sitoutuneissa ja linkittyneissä talouksissa, kuten euroalueen talouksissa tai tämän päivän maailmantaloudessa, tilanne vaan on tämmöinen. Me olemme hyötyneet suomalaisena hyvinvointiyhteiskuntana paljon globaalista taloudesta, siitä, että me pärjäämme maailmanmarkkinoilla, siitä, että taloudet ovat linkittyneet toistensa kanssa, mutta se kääntöpuoli on joskus näin rujo. Ja tätä tarkoitusta varten, jotta pystyisimme siis välttämään tämänkaltaisten ongelmien syntymisen, Euroopan unionissa on tehty uusia taloussääntöjä, mukaan lukien pysyvä kriisinhallintajärjestelmä, jossa sijoittajan vastuu tuodaan aivan uudella tavalla mukaan valtion velkapaperimarkkinoille. Puhemies Ben Zyskowicz: Nyt siirrymme tämän keskustelun ensimmäiseen debattivaiheeseen. Vastauspuheenvuoro pyydetään painamalla V-painiketta. Puheenvuoron enimmäispituus on 1 minuutti, ja annan ensimmäiset vastauspuheenvuorot ryhmäpuheenvuorojen käyttäjille. 11 Kimmo Sasi /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olennaista on se, että markkinoilla täytyy olla luottamus. Jos sitä luottamusta ei ole, se merkitsee sitä, että tämän jälkeen, Portugalin jälkeen, ehkä Espanja, sen jälkeen jotkut muut maat eivät saisi luottoa. Pitää muistaa, että Suomikin tarvitsee tänä vuonna 9 miljardia euroa lisää velkaa. Ja jos luottamusta ei ole euromarkkinoilla, se heijastuu myöskin Suomeen, meillä saattaisi olla ongelmia. Tärkeätä on myöskin muistaa se, että kun puhutaan tukipaketista, annamme lainaa, takauksia, emme anna tukea. Tarkoitus on, että saamme rahat takaisin. Mutta jos mennään hallitsemattomaan konkurssiin, edustaja Soini, silloin me joudumme tekemään todella tukipaketin: Annamme anteeksi niitä lainoja, joita olemme antaneet, tai takauksia. Joudumme osallistumaan uusiin takausjärjestelyihin, niin että ne maat saavat tulevaisuudessa lainaa. Myöskin Euroopan keskuspankki on antanut näitten maitten pankeille lainaa, mikä merkitsee sitä, että siellä syntyy luottotappiota. Olemme myöskin sitä kautta vastuussa. Eli hallitsematon konkurssi Kreikassa, Irlannissa tai Portugalissa johtaa siihen, että silloin Suomi todella antaa tukea näille maille. 12 Eero Heinäluoma /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun oikeastaan se jytyin asia on se, mitä tässä tiedonannossa ei ole, eli se linjaus, että jatkossa rahaa annetaan vain vakuuksia vastaan. Se on se kova jyty, joka on suomalaisten toiveen mukainen ja suojaa suomalaisten veronmaksajien etua. Nyt olisi tärkeätä, että tälle linjoitukselle saataisiin eduskunnasta vahva tuen ilmaisu. Kun ministeri Katainen on tämän kertonut euroryhmälle ja Ecofinille viime viikolla, niin se on kova ilmoitus, jonka Suomi siellä on tehnyt. Vetoankin keskustaan, että se tulisi rehdisti ja avoimesti tukemaan tätä asiaa. Se vahvistaisi Suomen neuvottelutilannetta ja auttaisi meidän käsitystemme ymmärtämistä muissa maissa, myös niissä väännöissä, joita joudumme käymään komission kanssa tästä asiasta. Yksimielinen tuki täällä myös keskustalta olisi apu näihin neuvotteluihin muun muassa komissaari Rehnin kanssa. 13 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Euro ei ole vakaa valuutta, euro on epäonnistunut. Miksi? Kolme euromaata on letkun varressa, käytännössä rahoittajien armoilla. Mikä vakaa valuutta se on, kun Kreikka, Irlanti ja Portugali ovat kaulaansa myöten suossa? Ei toimi, koska taloudet ja niiden rakenteet ovat niin erilaisia. Tästä todennäköinen seuraava askel on se, että Kreikka joko hakee lisää rahaa tai joutuu velkasaneeraukseen. Se on esissä vielä tänä vuonna. Ja silloin, edustaja Arhinmäki, jos olette hallituskyydissä, ei käy tämmöinen silmänkääntötemppu, että te täällä tiedonantoa vastustatte, jonka toimitusministeristö tekee, vaan sitten on totuus esissä. Tästä on nyt kysymys. Tällä viikolla te voitte olla tätä mieltä, ensi viikolla ette voi enää olla tätä mieltä. 14 Antti Kaikkonen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Heinäluoma on tässä heittämässä palloa keskustan suuntaan, kiitos siitä! Harrastetaanpa vastineeksi hetki arkeologiaa. Ennen vaaleja SDP linjasi, ettei puolue tue mitään järjestelyä, missä ei ole mukana sijoittajavastuuta. Portugalin osalta SDP on esittänyt hallittua velkajärjestelyä. Vaalien jälkeen SDP tukee Portugalia, väliaikaista rahastoa, pysyvää rahastoa ja näköjään varautuu tukemaan vielä täysin uusia maita kaikki tämä ilman, että sijoittajavastuuseen olisi varmuudella tullut minkäänlaista konkreettista muutosta. Myöskään va-

20 20 Tiistaina /1/15 kuuksia Portugali-lainatakausten suhteen ei ole. Silti SDP näyttää nyt nielaisseen Portugalin karvoineen päivineen. Arvoisa puhemies! Kas näin muuttavat Säätytalon lihapadat tilannetta! Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Jutta Urpilainen. 15 Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa rouva puhemies! Ennen vappua Soinin puheet olivat sitä, että Portugalista neuvotellaan. Vapun jälkeen puheet olivat sitä, että ne ministerisalkut, joita Soini jo puoli vuotta ennen vaaleja oli itselleen jakamassa, hylättiin. Ei haluttu yrittääkään edes kantaa vastuuta, parantaa suomalaisten tavallisten ihmisten palkansaajien, työttömien, eläkeläisten, opiskelijoiden tilannetta. Jotkut yrittävät tehdä tämän puolesta töitä, ja se mitataan sitten lopuksi, kuinka paljon on saatu aikaan. Me yritämme, meillä ei ole madon selkäranka, (Timo Soini: Ei madolla ole selkärankaa!) joka ensimmäisen vaikeuden edessä uppoaa syvälle multaan ja yrittää piiloutua tilanteelta. 16 Pekka Haavisto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Soini usein retorisesti kysyy, missä on Britannia, missä on Ruotsi, missä on Tanska tässä paketissa. Minulla on tämä taulukko edessäni, ja täällähän ne kaikki ovat: Britannia Suomea suuremmalla osuudella, Ruotsi Suomen kokoisella osuudella. Täällä on muuten myös USA, Japani, Kiina, täällä on Saudi-Arabia Portugalilla on aika paljon tukijoita. Tämä apuhan jakaantuu Imf:n, komission ja euroalueen kesken, eli tämä on laajalla pohjalla. Toinen asia: Täällä on puhuttu globaaleista transaktioveroista, globaaleista pelisäännöistä, veroparatiisien sulkemisesta. Minusta tämä keskustelu on varsinainen pihvi tässä. Meidän on saatava rahoitusmarkkinoille uudet globaalit pelisäännöt ja niille täysi tuki. 17 Jouko Jääskeläinen /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Yhtyisin tässä edustaja Heinäluoman toivomukseen, että tulevasta hallituspohjasta ja puoluekannasta riippumatta juuri vakuudet ja vastavakuudet olisivat sellainen asia, jota Suomi ja suomalaiset yksimielisesti edellyttävät. Suomi on sen ilmoittanut, ei se siitä miksikään muutu, ei se vähene siitä, mutta jos kaikki ovat siinä mukana, niin se on ihan hyvä ja erinomainen asia. Haluaisin muistuttaa kuitenkin siitä vielä, että jos tulee epäjärjestystä, niin silloin pitää luoda järjestystä, ja jos potilas on huonossa kunnossa, yritetään kuitenkin auttaa. Kaikissa olosuhteissa Suomen tärkein tehtävä on huolehtia omasta taloudestaan. Jos emme huolehdi itse omista asioistamme, niin sitten me emme pysty myöskään auttamaan toisia. 18 Mats Nylund /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suomi on pitänyt vakaan linjan, Suomi on jopa kiristänyt linjaansa koskien vakuuksia, ja se varmasti johtaa siihen, että meillä on tulevaisuudessakin aika vakaa luottamus EUmaiden kesken. Meillä on aika suuria päätöksiä tulossa, koskien esimerkiksi cap-reformia. Mielelläni haluan kuunnella, mitä mieltä valtiovarainministeri on tästä. Olisiko se aiheuttanut ongelmia meille, jos Suomi olisi valinnut toisen linjan, vai auttaako tämä meitä? 19 Pekka Ravi /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on mielestäni aivan oikein monessa puheenvuorossa korostettu kunkin maan omaa ensisijaista vastuuta oman taloutensa hoidosta. Muistan elävästi, kun maaliskuun puolivälissä tämä teema oli esillä ja keskustelimme Euroopan kilpailukykysopimuksesta nyt kai tuttavallisemmin Euro plus -sopimuksesta jossa nämä asiat olivat esillä. Kysynkin valtiovarainministeri Kataiselta, mitä tälle sopimukselle kuuluu ja onko hän seurannut, minkälaista seurausvaikutusta sillä on ollut Euroopan eri valtioitten politiikkaan ja ehkä erityisesti niitten valtioitten talouspolitiikkaan, jotka taloutensa suhteen eivät ole kaikkein vahvimmassa asemassa. 20 Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Keskustan johdolla vuosi sitten ajettiin läpi täysin ilman mitään vakuuksia sosialidemokraattien vastustuksesta huolimatta 1,6 miljardia euroa Kreikalle. Kun tehtiin vakausvälinepäätöksiä, niin sosialidemokraatit vaativat silloin pelisääntöjä ja moraalikato-ongelman vähentämistä selvällä pankkien sijoittajavastuulla.

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Selvitys 1 (5) VM/1405/03.04.01.00/2012 24.8.2012 Valtioneuvoston oikeuskansleri Selvityspyyntönne 13.8.2012 Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Valtioneuvoston oikeuskansleri on 13.8.2012 pyytänyt

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Kreikka II paketin pääkohdat

Kreikka II paketin pääkohdat Kreikka II paketin pääkohdat 1) Lähtökohdat 2) Sopeutusohjelma 2012-20 3) Lainaohjelma 2012-14 4) Vastuiden ja riskien rajaaminen Päivitetty 24.2.2012 1. Kreikka II paketin lähtökohdat Kreikalle luotava

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 29.1.2016 Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne 31.12.2015 Suomen valtio on Euroopan unionin (EU)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen taloudelliset sitoumukset ja vastuut EU:n talouskriisiin liittyen 2008 alkaen sekä arvioita niiden riskeistä

Suomen taloudelliset sitoumukset ja vastuut EU:n talouskriisiin liittyen 2008 alkaen sekä arvioita niiden riskeistä VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 13.12.2011 Suomen taloudelliset sitoumukset ja vastuut EU:n talouskriisiin liittyen 2008 alkaen sekä arvioita niiden riskeistä Suomen valtio on osallistunut vuonna 2008 alkaneen

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

HE 337/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle

HE 337/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle HE 337/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2003 vp Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko Elo

Lisätiedot

36. TIISTAINA 20. SYYSKUUTA 2011

36. TIISTAINA 20. SYYSKUUTA 2011 PTK 36/2011 vp 36. TIISTAINA 20. SYYSKUUTA 2011 kello 14.01 Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Hallituksen esitys eduskunnalle Belgian, Saksan, Viron, Irlannin, Kreikan, Espanjan, Ranskan,

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Selviävätkö euromaat velkakriisistään?

Selviävätkö euromaat velkakriisistään? Selviävätkö euromaat velkakriisistään? Kreikka, Irlanti ja monet muutkin euromaat joutuvat pienentämään julkisen talouden alijäämiään. Mitä keinoja niillä on käytettävissään ja mitkä ovat seuraukset? Jaakko

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.5.2010 KOM(2010) 2010 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 COM(2012) 792 final 2012/0367 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU

Lisätiedot

Jyrki Katainen - Pääministerin ilmoitus

Jyrki Katainen - Pääministerin ilmoitus Jyrki Katainen - Pääministerin ilmoitus Author : admin Revalvaatio julkaisee pääministeri Kataisen ilmoituksen edellisestä eurohuippukokouksesta ja Euroopan taloustilanteesta. Kyseessä on historiallisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet Kaupunginhallitus 428 17.11.2014 Kaupunginhallitus 32 26.01.2015 Kaupunginhallitus 126 30.03.2015 Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet 849/72.722/2012 KAUPHALL 17.11.2014 428

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Vaihtoehto eurokriisille

Vaihtoehto eurokriisille Vaihtoehto eurokriisille Author : admin Vaalien alla on keskusteltu vakausmekanismista, mutta ei eurokriisistä. Taitaa olla kevät. Lämmittää, kun toimittajat vittuilee poliitikoille. Vituttaa, kun toimittajat

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelma 14.8.2015

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelma 14.8.2015 Kreikan talouden III rahoitustukiohjelma Ohjelman tavoite Kreikan kolmas ohjelma on pitkälti jatkoa ensimmäisessä ja toisessa ohjelmissa aloitetuille uudistuksille Lyhyen aikavälin tavoitteena on palauttaa

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta Suomen Pankin rahamuseo 10.1.2013, Tieteiden yö Sampo Alhonsuo/Finanssivalvonta Sisältö Kuinka laaja ilmiö on systeeminen pankkikriisi?

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi Muinainen pankkitoiminta Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Kultaa annetaan lainaan Pankin kassakaappi Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Pub Muinoin pankkiirit säilöivät asiakkaiden kultaharkkoja

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Euroopan talouden vakauttamisen yhteydessä esiintyvien termien selityksiä

Euroopan talouden vakauttamisen yhteydessä esiintyvien termien selityksiä Euroopan talouden vakauttamisen yhteydessä esiintyvien termien selityksiä Euro Euro on 17 EU-maan yhteinen valuutta, joka on maksuvälineenä Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa,

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus Studia Monetaria 15.2.2011 Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Suomen valtionvelka Tilaisuus, Esittäjä 2 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0

Lisätiedot

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 42/2011 vp Torstai 3.11.2011 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 8 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 8 ) James Hirvisaari

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Euroalueen vakaudenhallinta ja rahoitustukiohjelmat. Finanssineuvos Pekka Morén

Euroalueen vakaudenhallinta ja rahoitustukiohjelmat. Finanssineuvos Pekka Morén Euroalueen vakaudenhallinta ja rahoitustukiohjelmat Finanssineuvos Pekka Morén 1) Miten vakaudenhallinta on organisoitu? 2) Mitä rahoitustukiohjelmilla on saatu aikaan? 3) Vaikutukset Suomen kannalta 4)

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp)

Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp) Eduskunnan talousvaliokunnalle Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn Suomen kanta EMUn kehittämiseen kehittämistä (E 70/2015 vp) 25.11.2015 Valtiovarainministeriön muistion alussa

Lisätiedot