Sisältö. 1 Toimintakertomus... 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. 1 Toimintakertomus... 4"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2013

2 Sisältö 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja Porvoon kaupungin taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen Käyttötalousosa yhteensä Konsernihallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase

3 4 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Taseyksikkö Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Liikelaitos Porvoon vesi Liikelaitos Kuninkaantien työterveys Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä

4 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Uusi valtuustokausi käynnistyi uuden kaupunkistrategian laatimisella. Uusi strategia laadittiin keskustellen laajasti ja avoimesti kaupungin asukkaiden, poliittisten päätöksentekijöiden, henkilöstön ja laajan sidosryhmäverkoston kanssa. Painopistealueena oli asukkaiden, yritysten ja ympäristön hyvinvointi, huomioiden vahvasti myös kaupungin taloudellisesta tilanteesta johtuvat reunaehdot. Uusi kaupunkistrategia ja sen avoin ja vuorovaikutteinen valmisteluprosessi ovat saaneet laajan hyväksynnän ja tuen eri sidosryhmiltä. Strategiaan kiteytettyjen päämäärien tuominen osaksi seuraavien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelua on kaupungin keskeinen tehtävä ja myös kaupunkiorganisaation aito toimintalupaus kaupunkilaisille. Velkaantuminen katkaistiin Uusi kaupunkistrategia korvasi aiemmat, vuodet kattaneen kaupunkistrategian. Lähtökohdat uuden kaupunkistrategian laatimiselle olivat olennaisesti erilaiset kuin vuonna Edellisen strategian tärkein tavoite oli kaupungin velkaantumisen pysäyttäminen. Tässä kaupunki on onnistunut hyvin. Velkamäärä on laskenut yhteensä 33 miljoonaa euroa vuodesta Vuoden 2013 lopussa kaupungilla oli velkaa yhteensä 118 miljoonaa euroa eli 2397 euroa asukasta kohden. Tämä alittaa jo Suomen kuntien keskiarvon. Velkaantumiskehityksen katkeamisen taustalla on verotulojen kasvu, poistoihin nähden matala investointitaso sekä toimintamenojen maltillinen kasvu kaupungin kasvaneisiin palveluvelvoitteisiin nähden. Nettoinvestointien keskimääräinen vuosittainen taso pysyi noin 15 miljoonassa. Vuonna 2013 nettoinvestoinnit olivat kuitenkin vain 10,8 miljoonaa euroa. Kouluverkko- ja päiväkotiverkkoverkkoselvitykset siirsivät monien investointihankkeiden aloittamista, ja vuonna 2013 keskityttiin talonrakennuksen osalta paljolti suunnittelutyöhön. Strategiakauden investointitasoon vaikuttivat osaltaan päätökset elinkaarimallin käyttöönotosta. Kauden aikana toteutettiin myös kaupungin hallintoa tehostavia uudistuksia ja otettiin käyttöön uusia organisointi- ja toimintatapoja. Talouden tasapainottuminen strategiakaudella mahdollistaa myös uuden strategian onnistumisen. Erityisesti tämä tarkoittaa mahdollisuutta ja velvollisuutta suunnitella ennakkoluulottomasti ja uusinta tietoa hyödyntäen kaupungin palveluverkkoa ja -toimintaa. Kaupungin keskeiset toiminnalliset tavoitteet täyttyivät Taloudellisessa mielessä tilikauden tulos muodostui 1,7 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Kokonaisuutena katsoen kaupungin talous oli kuitenkin lähes tasapainossa. Toimintatuotot olivat 97,2 miljoonaa euroa, mikä on 7,4 miljoonaa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa. Toimintakuluja syntyi 333,8 miljoonaa euroa, ja kulut olivat vastaavasti 8,6 miljoonan suuremmat kuin budjetoitiin. Toimintatuottoihin ja -kuluihin sisältyi myös 30,6 miljoonaa euroa sisäisiä eriä. Kaupungin keskeisten toiminnallisten tavoitteiden voidaan katsoa täyttyneen vuoden 2013 aikana. Kaupungin vetovoiman ja elinvoiman kannalta on tärkeää, että myös kaupungin väestö kasvoi edellisvuosia nopeammin. Porvoon kaupunkistrategian tavoitteena on asukkaiden ja ympäristön hyvinvoinnin edistäminen ja yritysten kilpailukyvyn kehittyminen. Porvoolaisten hyvinvoinnin turvaamisen ja kehittämisen edellytykset ovat hyvät, vaikka ulkoinen toimintaympäristö on voimakkaassa ja osin ennalta arvaamattomassa muutoksessa. Jukka-Pekka Ujula kaupunginjohtaja 4

5 1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio 5

6 Kaupunginvaltuusto, 51 jäsentä Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Mikaela Nylander (RKP) Matti Valasti (SDP) Taru Tujunen (KOK) Kaupunginvaltuuston voimasuhteet vuosina : Ruotsalainen kansanpuolue r.p. 16 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p. 12 Kansallinen Kokoomus r.p. 9 Perussuomalaiset r.p. 6 Vihreä liitto r.p. 4 Suomen Keskusta r.p. 2 Vasemmistoliitto 1 Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 1 Kaupunginhallitus, 13 jäsentä Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Nuutti (SDP) (varajäsen Tapani Eskola) Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Berndt Långvik (RKP) (varajäsen Mats Nyman) Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jarmo Grönman (KOK) (varajäsen Perttu Tuomaala) Kaupunginhallituksen muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen RKP Anders Rosengren Catharina von Schoultz Stina Lindgård Pehr Sveholm Bodil Lund Janette Englund Kristel Pynnönen Antti Ansas SDP Jussi Sairanen Jaakko Jalonen Tuula Virkki Mirja Suhonen KOK Raija Tölkkö Silja Metsola KOK Markku Välimäki Jere Riikonen KD PS Sari Glad Pirkko Ruohonen-Lerner VIHR Jari Oksanen Leila Nurmilaakso Kaupunginjohtaja oli esittelijänä kaupunginhallituksessa. Konsernihallinnon johtavat viranhaltijat: Kaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Hallintojohtaja Rahoitusjohtaja Henkilöstöjohtaja Toimitilajohtaja Jukka Pekka Ujula Fredrick von Schoultz Outi Lehmijoki Raija Vaniala Anu Kalliosaari Börje Boström Tarkastuslautakunta, 9 jäsentä Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Satu Mäntyranta (SDP) (varajäsen Anna-Mari Pitkänen) Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Sirpa Hanska (Vihreät) (varajäsen. Johanna Olkanen) Tarkastuslautakunnan muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen Jarmo Salminen Magnus Björklund Maria Paavola asti Carl-Johan Fröberg Anne-May Ståhlberg-Kuovi alkaen Birgitta Vasara Robin Flykt Ilkka Alava Matti Lehesniemi Tuomas Jakovesi Veikko Häkkinen Petri Peltonen Jorma Salopelto Joni Villanen asti Liisa Risti Timo Lilja alkaen Ammattitilintarkastuksesta vastasi PwC Julkistarkastus Oy Vastuullinen tilintarkastaja Outi Koskinen, KHT, JHTT Muut tilintarkastajat Topi Katajala, JHTT 6

7 Kaupunkikehityslautakunta, 11 jäsentä Kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja Janette Englund (RKP) (varajäsen Marina Uddström) Kaupunkikehityslautakunnan varapuheenjoht. Silja Metsola (KOK) (varajäsen Senja Nykänen asti) (varajäsen Raija Tölkkö alkaen) Kaupunkikehityslautakunnan muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen Torbjörn Blomqvist Magnus Berg Pehr Sveholm Mats Rosqvist Jaakko Jalonen Markus Hammarström Timo Muhonen Jouni Roponen Riitta Ahola Arja Eenilä Pekka Malin DanTallberg Juha Elo Mikael Toivonen Anne Wetterstrand Marja Wilén Paula Teinonen-Lahti Outi Lankia Rakennus- ja ympäristölautakunta, 11 jäsentä Rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Hilkka Knuuttila (KOK) (varajäsen Heljä Pulli) Rakennus- ja ympäristölautakunnan varapuh. Laura Karén (RKP) (varajäsen Anna Sjöblom) Rakennus- ja ympäristölautakunnan muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen Elisabeth Svaetichin Tia Laurmaa Christian Gustafsson Roger Öhman Patrick Nyholm Thomas Ekholm Mirja Suhonen Leena Kinnunen Arja Eenilä Leena-Kaisa Kelkka Risto Myller Veijo Eskelinen Pasi Siltakorpi Jeremias Palomäki Jere Riikonen Otto Oksanen Joonas Dachinger Sakari Pellinen Alueellinen jätehuoltolautakunta, 11 jäsentä jäsen Kristel Pynnönen, puheenjohtaja Matti Kalvia, varapuheenjohtaja Peter Granqvist Sari Janhunen Åke Laitinen Pekka Malin Pirkko Nokkala Bernt Olin Stefan Rehnström Reija-Riikka Stenbäck Camilla Stenvall Sosiaali- ja terveyslautakunta jäsen Tapani Eskola, pj Björn Sundqvist, vpj Gia Mellin Kranck Pasi Vehniäinen Matti Lehesniemi Eila Kohonen Perttu Tuomaala Lotta Hällström Hannu Martikainen Mai Salmenkangas Henna Oikarinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tehtäväaluepäälliköt: Sosiaali- ja terveystoimen johto Terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut varajäsen Anne Sjöström Sini-Pilvi Saarnio Gunilla Holmberg Risto Kuisma Auli Lehto-Tähtinen Tom Ingelin Timo Kima Roger Öhman Sanna Hänninen Tommi Kärkkäinen Torbjörn Lönnfors varajäsen Kari Kytömaa Anne Sjöström Jarmo Salminen Jonas Johansson Anu Niemi Heli Heiskanen Joel Karvinen Anneli Mäkinen Kalle Helenius Maria Jylhä Soili Koskelainen Pia Nurme Piia Väntsi Lars Rosenberg/Kati Liukko Soili Partanen Maria Andersson 7

8 Sivistyslautakunta jäsen Ulf Backman, pj Nina Uski, vpj Tim Karike Catharina von Schoultz Markus Hammarström Marianne Korpi Juha Jokinen Juha Kittilä Sira-Liisa Martniku Joakim Lybeck Anne Korhonen Sivistysjohtaja Tehtäväaluepäälliköt: Sivistystoimen johto Suomenkieliset koulutuspalvelut Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut varajäsen Simon Kaustell Kirsti Nuotio Tomas Järvinen Malin Häggvist asti Lena Karlsson alkaen Kimmo Kamotskin Satu Mäntyranta Pekka Otollinen Srba Lukic Eija Kareno Janne Ekman Kirsi Nurme Hilding Mattsson Hilding Mattsson Jari Kettunen Rikard Lindström Leila Nyberg Jari Kettunen/Merja Kukkonen Itä-Uudenmaan aluepelastuslautakunta kunta jäsen varajäsen Porvoo Ulf Backman, pj Janette Englund Loviisa Kaj Montonen, vpj Kielo Kallio-Taponen Lapinjärvi Maria Helgars Ilkka Ceder Myrskylä Jonna Mäenpää Sten Lindgren Porvoo Katja Paasonen Kirsti Nuotio Sipoo Inger Sjöholm Hans-Peter Lindgren Askola Tero Suominen Saga Simelius-Nieminen Pukkila Asko Vilenius Jyrki Loijas Pelastusjohtaja Olavi Liljemark Liikelaitos Porvoon veden johtokunta jäsen varajäsen Eero Henttala, pj Keijo Thesslund Hans Högström, vpj Anja Laitimo-Strengell Outi Lankia Sanna Törnroos Teppo Lindh Pekka Otollinen Anita Spring Ove Blomqvist Toimitusjohtaja Risto Saarinen Liikelaitos Kuninkaantien työterveyden johtokunta kunta jäsen varajäsen Porvoo Anna Granfelt, pj Kirsti Nuotio Porvoo Kari Kytömaa, vpj Kirsi Piirainen Porvoo Antti Ansas Christian Gustafsson Sipoo Christer Silén Janica Sundbäck Sipoo Suvi Vuoksenranta Ari Oksanen Toimitusjohtaja Carita Schröder Liikelaitos Porvoon tilapalveluiden johtokunta jäsen varajäsen Torolf Bergström, pj Tomi Mäkipää Mats Nyman, vpj Niklas Grönroos Laura Ollila Elisabeth Svaetichin Sanna Hänninen Katja Paasonen Mikael Stjernberg Keijo Rif Toimitusjohtaja Annika Malms-Tepponen 8

9 1.1.3 Yleinen ja Porvoon kaupungin taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Vuoden 2013 talouskehitys oli tasaisen heikkoa ja viime vuosi oli toinen peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Koko euroalueella bruttokansantuote kuitenkin kasvoi 0,1 prosenttia. Valtiovarainministeriön arvion mukaan maailmantalouden kasvu on hitaasti palautumassa, nyt teollisuusmaiden vetämänä. Elpymisestä vastaavat lähinnä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, joiden yksityiset sektorit ovat pääsemässä finanssikriisin pitkästä varjosta. Suhdanteita kohentaa teollisuusmaiden erittäin löysä rahapolitiikka sekä aiempaa kevyempi finanssipolitiikan sopeuttaminen. Toisaalta monissa teollisuusmaissa yksityinen kulutus ja varsinkin investoinnit edelleen matelevat tai jopa supistuvat. Myös monissa kehittyvissä talouksissa kasvu on merkittävästi totuttua hitaampaa. Vuonna 2014 Suomen talous pääsee vain maltilliseen 0,8 prosentin kasvuun. Talouden kasvun ennakoidaan olevan pitkälti ulkomaankaupan varassa. Kasvun taustalla on Suomen tärkeimpien vientimaiden talouskasvu sekä maailmankaupan vahvistuminen vähitellen. Kotimaisesta kysynnästä ei ole talouskasvun vauhdittajaksi. Yksityisten investointien ennustetaan vähenevän, mikä johtaa alle 16 prosentin investointiasteeseen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kotitalouksilla näkymät ovat vaikeat. Työllisyys heikkenee ja työttömyysaste kohoaa 8,4 prosenttiin. Valtiovarainministeriön ennusteeseen sisältyvät riskit ovat pääosin negatiivisia ja liittyvät sekä euroalueen että Suomen taloudelliseen tilanteeseen. Euroalueen viimeaikaisista rohkaisevista uutisista huolimatta kasvu on kuitenkin hauraalla pohjalla. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui 1,4 prosenttia vuonna Edellisenä vuonna lasku oli 1,0 prosenttia. Bruttokansantuote oli viime vuonna 193 miljardia euroa. Reaalinen kansantuote oli noin 8,5 miljardia euroa pienempi kuin ennen taantumaa vuonna Vuonna 2013 kansantalouden kokonaiskysynnän volyymi pieneni 0,9 prosenttia. Kysyntää alensivat erityisesti yksityisen sektorin vähäiset investoinnit ja yksityisen kulutuksen supistuminen. Tavaroiden ja palveluiden tase, eli viennin ja tuonnin erotus oli viime vuonna 222 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2013 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,0 prosenttia. Reaaliansiot nousivat 0,5 prosenttia. Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuoden 2012 loka-joulukuusta vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 1,7 prosenttia, valtiolla 2,1 prosenttia ja kunnilla 1,9 prosenttia. Vuoden 2013 keskimääräinen inflaatio oli 1,5 prosenttia. Kuluttajahintojen vuosimuutos oli joulukuussa 1,6 prosenttia. Kuntatalouden hintaindeksi nousi 1,6 prosenttia ja kuntien peruspalvelujen hintaindeksi 1,9 prosenttia neljännellä neljänneksellä vuotta aiempaan verrattuna. Rakennuskustannukset nousivat 0,8 prosenttia vuoden 2013 joulukuussa edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna. Kuluttajien luottamusindikaattori oli tammikuussa 9,9, kun se joulukuussa oli 7,2 ja marraskuussa 6,4. Luottamus talouteen oli tammikuussa vahvempi kuin vuosi sitten (4,5), mutta edelleen hieman heikompi kuin pitkällä ajalla keskimäärin (12,2). Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,5. Hitaana jatkuva talouskasvu heikentää työllisyyttä. Toisaalta työttömyyden kasvua hidastaa työvoiman tarjonnan supistuminen eläkeikään tulevien ikäluokkien suuruuden vuoksi. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2013 työttömyysaste oli 8,2 prosenttia, kun se oli edellisvuonna 7,7 prosenttia. Nuorten vuotiaiden työttömyysaste oli joulukuussa 16,6 prosenttia ja osuus saman ikäisestä väestöstä oli 7,1 prosenttia. Työllisyysaste eli työllisten osuus vuotiaista oli joulukuussa 66,9 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työllisten määrä oli joulukuussa noin 3000 pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna viidettä vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä oli 7,2 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,3 miljardia euroa. Valtion verotulot kasvoivat 3,9 prosenttia. Eniten verotuloja kasvatti arvonlisäveron korotus yhdellä prosenttiyksiköllä. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa. Veroaste oli 45,6 prosenttia. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Veroaste kasvoi 1,5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 58,4 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhde oli 56,7 prosenttia. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde kohoaa 60 prosenttiin vuonna Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Talouskasvu tulee olemaan lähivuosina vaimeaa, joten kasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Kuntien tilinpäätösarviot vuonna 2013 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet paranivat 669 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä selittää toimintamenojen kasvun taittuminen sekä verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampi nousu. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi 13,4 prosenttiin. Kuntien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 prosentilla edellisestä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1,4 prosenttia. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina. Kuntien toimintakatteet heikentyivät aikaisempia vuosia vähemmän, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulot kasvoivat edel- 9

10 lisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntien vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 51,7 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat edellisestä vuodesta, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 prosenttia, noin 1,6 miljardilla eurolla. Lainakannan kasvu oli edellistä vuotta suurempaa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2553 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2262 euroa. Itä-Uudenmaan talousalueen kehitys Entisen Itä-Uudenmaan maakunnan kuntien (Porvoo, Sipoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Pukkila, Myrskylä) asukasluku oli ennakkotiedon mukaan vuoden 2013 lopussa asukasta. Alueen väestönkasvu oli 525 henkilöä vuodessa eli 0,6 prosenttia. Porvoon kaupungin asukasluku oli asukasta. Porvoon osuus koko Itä-Uudenmaan väestöstä on noin 52 prosenttia. Porvoon asukasmäärä kasvoi 398 hengellä eli 0,8 prosenttia. Syntyneiden enemmyys oli 131 henkeä, kuntien välinen nettomuutto 128 henkeä ja nettomaahanmuutto 132 henkeä. Porvoon seutukunnan työttömyysaste oli vuoden 2013 lopussa 9,5 prosenttia ja Loviisan seutukunnan työttömyysaste 10,6 prosenttia. Porvoon kaupungissa oli vuoden vaihteessa työttömänä henkilöä ja työttömyysaste oli 9,6 prosenttia. Työttömien määrä kasvoi vuoden aikana 315 hengellä. Porvoon työttömyysaste nousi koko maan keskiarvon yläpuolelle. Porvoon kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Porvoon kaupungin taloudellinen tilanne vahvistui vuonna 2013 yleisen taloustilanteen heikosta kehityksestä huolimatta. Hyvän tuloksen taustalla on verotulojen kehitys ja toimintamenojen maltillinen kasvu. Verotulot kasvoivat merkittävästi kuntien ryhmäosuuden kasvun ja verotilitysjärjestelmän aikataulujen nopeutumisen vuoksi. Tilitysjärjestelmän muutos ei sinänsä lisännyt verotuloja, vaan aikaisti niitä. Nyt joulukuussa tilitetyt verot vähentävät vuoden 2014 alun tilityksiä. Verotulokertymään vaikutti myös se, että Porvoon kuntakohtainen osuus verotuotoista korjaantui vuonna 2013 aikaisemmalle kehitysuralle. Kunnallisveron osuus on 86 % kaikista verotuloista. Yhteisöveron tuotto on piristynyt lähes 17 miljoonaan euroon, mutta on yhä noin 10 miljoonaa euroa pienempi kuin vuosina 2007 ja Valtionosuuksien ylimääräinen leikkaus oli 141 euroa asukasta kohti eli 6,9 miljoonaa euroa. Valtionosuudet kuitenkin kasvoivat 0,8 % edellisvuodesta. Kasvu johtui valtionosuustehtävien lisääntymisestä ja valtionosuuden perusteena olevien tekijöiden muutoksesta mm. väestön ikärakenteen heikkenemisestä. Vuosi 2013 oli kaupunginvaltuuston hyväksymän vuosien strategian viimeinen toimeenpanovuosi. Strategian keskeisenä tavoitteena oli taloustilanteen nopea tasapainottaminen realistisessa aikataulussa. Strategian yksityiskohtainen täytäntöönpano ja seuranta sisällytettiin kyseisten vuosien talousarvioprosesseihin. Strategian tärkeimpänä tavoitteena oli velkaantumisen kasvun pysäyttäminen ja velkaantumisen kääntäminen laskuun. Tavoitteena oli ohjata verotulojen kasvu velan lyhentämiseen. Kaupungin velkamäärää onkin pystytty vähentämään vuodesta 2009 lähtien 152 miljoonasta eurosta 118 miljoonaan euroon eli velkamäärän lasku neljän vuoden aikana on ollut 33 miljoonaa euroa. Strategian käyttötaloustavoitteena oli vähentää käyttötalouden menoja 15 miljoonalla eurolla strategiakauden loppuun mennessä. Menojen vähentäminen painotettiin strategiakauden alkuun. Strategiajaksolla kaupungin lakisääteiset tehtävät ovat kuitenkin lisääntyneet, alueellisen palvelutuotannon palvelurakennetta on muutettu, palvelutarpeet ovat kasvaneet väestön ikääntymisen vuoksi ja taantuman pitkittyminen on kasvattanut sosiaalitoimen ja työllisyydenhoidon kustannuksia. Edellä mainituista syistä strategian käyttötaloustavoitteen toteutumisastetta on haasteellista arvioida. Kaupungin käyttötalouden nettomenojen kehitys vuosina ilman pakollista varausta jää hieman pienemmäksi kuin kuntien käyttötalouden hintaindeksin muutos. Pakollinen 2 miljoonan euron varaus kuitenkin nostaa nettomenojen kasvun ko. hintaindeksiä suuremmaksi. Pakollinen varaus johtuu Porvoon Saariston Vesihuoltolaitos Osuuskunnalle myönnetyn lainatakauksen takausvastuusta. Pakollinen varaus piti tehdä, sillä takaustappion toteutuminen on varmaa tai todennäköistä. Pakollisen varauksen tekeminen merkitsee käyttötalouden menojen kasvua ylimääräisellä 2 miljoonalla eurolla sekä vuoden 2013 tilinpäätöksen vuosikatteen ja tuloksen heikentymistä 2 miljoonalla eurolla. Strategian investointitavoitteena oli enintään 15 miljoonan euron nettoinvestointitaso vuodessa ilman liikelaitosten investointeja. Kaupungin toteutuneet nettoinvestoinnit strategiakaudella olivat 61 miljoonaa euroa, mikä vastaa keskimäärin 15 miljoonan nettoinvestointitasoa vuodessa. 10

11 1.1.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin luottamusmies- ja viranhaltijaorganisaatio uudistettiin lukien. Organisaatio on vakiintunut, eikä merkittäviä muutoksia ole tehty. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden vuosien kaupunkistrategian lokakuussa. Kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus valmistui keväällä Jatkossa hyvinvointikertomus laaditaan valtuustokauden ensimmäisenä vuonna ja suppeampi hyvinvointibarometri muina vuosina. Taidetehtaan hallintomallista valmistui selvitys. Hallintomallissa on määritelty kaupungin eri toimijoiden roolit ja vastuut. Kaupungin ja Varuboden Oslan yhteinen hanke pysäköintilaitosta varten perustettavasta keskinäisestä kiinteistöosakeyhtiöstä ja pysäköintilaitoksen rakentamisesta keskustan alueelle on kariutunut. Ruotsinkielisten koulujen kouluverkkoselvitys ja päiväkotiverkkoselvitys valmistuivat. Suomenkielisen ja ruotsinkielisen kansalaisopiston yhdistäminen sekä tilojen että toiminnan osalta on toteutunut vuoden 2013 loppuun mennessä. Uusi vanhuspalvelulaki astui voimaan heinäkuussa. Kuntarakennelaki tuli voimaan heinäkuussa Tavoitteena on elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne, joka turvaa riittävän työikäisen väestön sekä riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit palveluiden järjestämiseen. Kuntarakennelain mukainen kuntien yhdistymisselvitysvelvollisuus alkoi em. ajankohdasta. Kaupunki on päättänyt osallistua Itä-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitykseen, johon kuuluvat Porvoo, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pornainen ja Sipoo. Valtiovarainministeriön ehdotus valtionosuusuudistukseksi valmistui. Kuntien ylimääräiset valtionosuuksien vähennykset sisältyvät ehdotuksessa uusiin valtionosuuden määräytymisperusteisiin Kaupunginvaltuusto on käynyt yleiskeskustelun kuntarakenneuudistuksesta, metropolialueen esiselvityksestä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta sekä niitä koskevista kaupungin tavoitteista Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Suomen talous on ollut viimeiset kaksi vuotta taantumassa. Alkuvuoden 2014 tiedot kertovat taantuman jatkuvan, mikä luo heikot lähtökohdat kuluvalle vuodelle. Suomen talouskasvu lähtee liikkeelle viennin kautta, josta ei toistaiseksi ole merkkejä. Kaupungin taloudellinen tulos oli viime vuonna tyydyttävä yleisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Verotulojen tilitysten aikataulun nopeuttaminen teki kertaluonteisen kasvupiikin yhdelle kalenterivuodelle. Vuonna 2014 verotulojen kasvu jäänee hyvin vaatimattomaksi verrattuna tilinpäätösvuoteen. Vuosien taloussuunnitelmassa vuosikate ja toiminnan tulos heikkenevät, mutta niiden perusteella ei edellytetä kuntalain tarkoittamaa erillistä toimenpideohjelmaa. Kaupungin aikaisempi strategia oli hyvin talouspainotteinen ja myös uudessa strategiassa talouden tervehdyttämisellä on vahva painoarvo. Tavoitteena on mm. rakenteellisin ratkaisuin ja palveluverkon uudelleen suunnittelulla parantaa kustannustehokkuutta kaupungin toiminnoissa. Kaupungilla on tulevina vuosina merkittävä investointipaine, sillä monissa toimitiloissa on esiintynyt sisäilmaepäilyjä, tiloja on suljettu tai tilat ovat muutoin tulleet elinkaarensa päähän. Tämä antaa mahdollisuuden suunnitella ennakkoluulottomasti uuden palveluverkon kokoa ja sen fyysisiä sijaintipaikkoja. Kaupungin velkaantuminen on vähentynyt viimeiset neljä vuotta. Vuoden 2014 vuoden talousarvion mukaan velkamäärä pysyy vielä viime vuoden tasolla. Seuraavien vuosien velkaantumisen tasoon tulee vaikuttamaan investointipaineen purkaminen, yleisen talouden kehitys ja kaupungin tulorahoituksen riittävyys. Julkisen talouden kestävyysvaje heijastuu kaupungin talouteen. Valtio on tehnyt ylimääräisiä leikkauksia kuntien valtionosuuksiin. Uudet lisäleikkauspäätökset ovat todennäköisiä valtion talouden heikon tilan vuoksi. Kaupunki vastaa tulevaisuudessa yhä kasvaviin vanhuspalvelutarpeisiin. Kaupungin väestön ikääntyminen nopeutuu lähivuosina. Ikääntymisen ohella työikäinen väestö vähenee, mikä heikentää kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen kasvua ja kaupungin verotulojen kasvua. 11

12 1.1.5 Kaupungin henkilöstö Kaupungin henkilöstön palvelussuhteiden määrä kasvoi yhteensä 25 palvelussuhteella. Suurin muutos tapahtui vakinaisen henkilöstön määrässä, joka lisääntyi 41 palvelussuhteella. Näistä 15 oli omaan tehtäväänsä palanneita henkilöitä, jotka vuonna 2012 olivat vapautettuina omasta tehtävästään. Vuoden 2013 lopussa omasta tehtävästään vapautettuja oli 91, kun edellisen vuoden lopussa heitä oli 106. Vakinaisten palvelussuhteiden määrä lisääntyi henkilöstösuunnitelman mukaisesti kun sosiaali- ja terveystoimeen on lisätty terveydenhoitajia, perhe- ja sosiaalityöntekijöitä lainsäädäntömuutosten ja asiakasmäärien kasvun perusteella. Sivistystoimessa on vakinaistettu pitkään määräaikaisena toimineita, kun palvelutarve on vakiintunut. Konsernihallintoon on palkattu mm. controller ja LVI-tarkastaja. Määräaikaisten määrä on laskenut 14 palvelussuhteella ja lyhytaikaisia sijaisia on ollut 13 enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. TOIMIALA Henkilökunta Palkat ja palkkiot milj muutos, % muutos, % Konsernihallinto ,8 % 10,3 10,3 0,0 % Sosiaali- ja terveystoimi ,8 % 36,0 35,2 2,3 % Sivistystoimi ,1 % 50,4 49,2 2,6 % Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ,6 % 7,4 7,1 4,2 % Porvoon vesi ,0 % 1,8 1,8 0,0 % Kuninkaantien työterveys ,6 % 1,1 0,9 22,2 % Porvoon tilapalvelut ,0 % 8,1 8,3 1,2 % YHTEENSÄ ,6 % 115,1 112,8 2,4 % 12

13 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä Kaupungin riskien itsearviointi tehtiin vuonna Tässä kappaleessa on kuvattu lyhyesti merkittävimmiksi arvioidut riskit. Merkittävin taloudellinen riski on kaupungin velkaantuminen. Kaupungin vuosien strateginen tavoite oli kaupungin velkamäärän vähentäminen. Kaupungin lainamäärää on vähennetty strategiakaudella. Vuonna 2013 velkamäärä laski alle kuntien keskimääräisen velkamäärän ollen 2396 euroa asukasta kohden (kunnat keskimäärin 2553 eur). Kaupungin lainamäärä vuoden 2013 päättyessä oli 118,4 miljoonaa euroa. Kaupungin lainat ovat euromääräisiä tai valuutanvaihtosopimuksella euromääräisiksi muunnettuja. Valuuttariskejä ei ole. Lainat on hajautettu eripituisiin sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisiin lainoihin. Lainojen ja johdannaisten keskikorko vuoden päättyessä oli 1,6 prosenttia. Porvoon Saariston Vesihuoltolaitokselle myönnetyn 2 mijoonan euron lainatakauksen takausvastuun toteutuminen on varmaa tai todennäköistä. Takausvastuusta on tehty tilinpäätökseen 2 miljoonan euron suuruinen varaus. Henkilöstöön liittyvät riskit muodostuvat pääosin saatavuuteen ja rekrytointiin liittyvistä haasteista. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön saatavuusongelma on osin helpottanut lisääntyneen oppilaitosyhteistyön ja rekrytointiin liittyvien toimintamallien kehittämisen johdosta. Myös Porvoon Tilapalveluissa on kehitetty toimintaa henkilöstövajeen estämiseksi. Konserniohjauksen riskit liittyvät omaisuuden hallinnan ja hoidon valvomiseen. Konserniohjaus ei toimi kaikelta osin tarkoituksenmukaisesti johtuen osittain osakeyhtiölain ja kuntalain yhteensopimattomuudesta. Konserniohje päivitettiin vuonna 2013 ja toimenpiteitä konserniohjauksen kehittämiseksi jatketaan vuonna Kaupungin vaikutusmahdollisuudet suurten kuntayhtymien toimintaan ovat vähäiset, jolloin esim. erikoissairaanhoidon ja vammaispalveluiden järjestäminen ei välttämättä toteudu kaupungin kannalta taloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Kaupungin toimitiloissa on todettu lukuisia sisäilmaongelmia, jotka ovat johtaneet tilojen sulkemisiin ja tilapäisiin järjestelyihin. Kiinteistöomaisuuden hoitoa ja kiinteistöjen kunnossapitoa kehitetään mm. uusilla sopimusmalleilla, kuntokartoituksilla sekä korjaus- ja uudisrakentamisella. Omaisuuden, toiminnan ja vastuuvelvollisuuden riskit sekä henkilöstön työtapaturmariskit on vakuutettu. Vakuutussopimukset kilpailutettiin uudelleen vuonna 2013 ja vakuutusturvaa lisättiin merkittävästi. Normaaliolojen häiriötilanteet ja poikkeusolojen hallitseminen hoidetaan pääsääntöisesti normaalistikin johtovastuussa olevan henkilöstön toimesta. Poikkeusolojen aikaiset mahdolliset uudet tehtävät annetaan normaalisti samankaltaisissa tehtävissä työskenteleville henkilöille. Kaupunginjohtaja on nimennyt poikkeusolojen johtoryhmän. Valmiussuunnittelun kehittämistyö jatkuu. Kaupungin johtoryhmä ja erityisvastuussa olevat viranhaltijat ovat osallistuneet säännöllisesti valmiussuunnitteluun ja valmiuskoulutuksiin Ympäristötekijät Kestävää ja viihtyisää kaupunkiympäristöä on toteutettu strategiaprosessin vahvistamin tavoittein. Asukkaiden, ympäristön ja luonnon hyvinvointi sekä taloudellisen toiminnan edellytykset ovat lainsäädännön ohella ohjanneet toimintaa. Porvoon ympäristöohjelman kärkitavoite, kaupungin hiilijalanjäljen pienentäminen, on edistynyt. Rakennusten lämmityksessä on enenevästi otettu käyttöön uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä ja kaukolämpöä sekä maalämpöä. Skaftkärrin energiansäästöön tähtäävä kaava on edennyt. Kaupungin ilmastotyöryhmä on ideoinut uusia keinoja pienentää kaupungin hiilijalanjälkeä. Monia energian säästötoimenpiteitä on löydetty ja toteutettu kaupungin eri toiminnoissa. Porvoon melukartoitus ja meluntorjuntasuunnitelma valmistuivat. Ne antoivat eväitä ymmärtää paremmin kaupungin melumaisemaa ja suunnitella meluntorjuntatoimia. Useita maaperän pilaantumisesta epäiltyjä kohteita tutkittiin. Kevätkummun ylijäämämaista muodostunut maatäyttömäki todettiin puhtaaksi. Muista tutkituista kohteista osa vaati puhdistustoimenpiteitä. Kilpilahden teollisuusalueen hankkeet ja ympäristövaikutukset työllistivät vuoden aikana erityisesti rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun henkilöstöä. Epäillyn fluorivetypäästön yhteydessä testattiin käytännössä myös hätätiedotusorganisaation toimivuutta. Ympäristötiedotusta ja -kasvatusta on toteutettu. Kaupunki on tiedottanut median ja internetsivujen välityksellä ajankohtaisista ympäristöasioista. Ekotehopäivä järjestettiin kuntalaisille Porvoon luontokoulu järjesti 2013 aikana 112 toimintapäivää suomen- ja ruotsinkielisille koululaisille. Kaupungin ympäristövalvontasuunnitelma valmistui keväällä Se antaa pohjan ympäristöä likaavan toiminnan ja yritysten ympäristövaikutusten systemaattiselle valvonnalle. 13

14 Tunnuslukuja Ympäristönsuojelun viranomaistyö, Kaupungin tukemien sarjabussilippujen myynti kpl Liikennesuoritteet Porvoossa milj. km / vuosi Tilapalvelujen hallinnoimien kiinteistöjen sähkönkulutus kwh öljynkulutus litraa Kevyen liikenteen väylän pituus, km Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta koostuu kunnan ja kuntakonsernin sisäisistä menettely- ja toimintatavoista, joilla pyritään varmistamaan, että toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto riittävää ja luotettavaa ja että lakeja, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Porvoon kaupungissa on laadittu sisäisen valvonnan ohjeet, jotka on hyväksytty kaupunginhallituksessa Kaupungin hallinto- ja toimintasäännön (60 ) mukaan kaupunginhallitus, tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat eli toimialojen johtavat viranhaltijat, tehtäväalueen päälliköt ja yksiköiden esimiehet vastaavat sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta johtamansa toiminnan osalta. Sisäisen tarkastuksen järjestämisestä osana sisäistä valvontaa vastaa kaupunginhallitus ja sen toteuttamisesta kaupunginjohtaja. Kaupungin tehtävät on järjestettävä ja hoidettava taloudellisesti ja riskejä välttäen niin, että toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on kaikilla tehtäväalueilla ja tulosyksiköillä. Näillä tulee olla hyvää hallinto- ja johtamistapaa edistävät menettelyt ja käytännöt (hallinto- ja toimintasääntö 26 ja 60 ). Toimialat ja liikelaitokset ovat antaneet selonteot sisäisen valvonnan järjestämisestä, joista on koottu seuraava yhteenveto. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimialat ja liikelaitokset ovat noudattaneet lakeja ja säännöksiä sekä kaupungin johtosääntöjä ja muita sisäisiä ohjeita. Johtavat virkamiehet ovat valvoneet päätösten ja hyvän hallintotavan noudattamista. Johtoryhmätyöskentelyn, esimiestapaamisten, säännöllisten työpaikkakokousten sekä muun sisäisen tiedottamisen välityksellä työyksiköt ja henkilökunta ovat saaneet tietoa työhön liittyvistä olennaisista säännöistä, ohjeista ja päätöksistä. Kaupungin prosessien kuvaamista ja kehittämistä on jatkettu tavoitteena tunnistaa myös sisäisen valvonnan kannalta olennaiset asiat. Korkein hallinto-oikeus päätti hyväksyä talousja velkaneuvojan irtisanomista koskevat perusteet, mutta säilytti virkasuhteen. Näsin sairaalassa on hävinnyt potilaiden rahoja lukollisesta lääkekaapista. Tapauksesta tehtiin tutkintapyyntö poliisille ja kadonneet rahat on korvattu potilaille. Teknisen työn luokassa 2012 tapahtuneen oppilastapaturman johdosta ei nostettu syytettä työsuojelurikkomuksesta, joten ohjeistus on ollut riittävää. Lisäksi on vireillä joitakin valituksia ja korvausvaatimuksia koskien mm. hankintapäätöstä, katusuunnitelmaa, pilaantuneiden maiden puhdistustöitä, pysäköintivirhemaksuja, rakennuslupapäätöksiä sekä rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksiä. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talouden ja tavoitteiden toteutumista on seurattu säännöllisesti. Kuukausi- ja osavuosiraportteja on käsitelty kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja liikelaitosten johtokunnissa sekä sisäisesti eri johtoryhmissä. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Talousarvion muutokset on esitetty kaupunginvaltuustolle. Sivistystoimi on syksyllä 2013 tarkastanut käteiskassat ohjeiden mukaan. Tavoitteena on luopua tarpeettomista käteiskassoista. Liikelaitos Kuninkaantien Työterveydessä on panostettu laskutuksen tehostamiseen. Riskienhallinnan järjestäminen Valmiussuunnittelun ja toimintaprosessien kuvaamis- ja kehittämisprojekteja jatketaan edelleen. Valmiussuunnitteluun liittyen kaupungin johtoryhmälle on hankittu virve-puhelimet ja niiden käyttöä on harjoiteltu säännöllisesti kuukausittain. Kaupungin johtoryhmä on ulkopuolisen asiantuntijan johdolla toteuttanut riskien itsearvioinnit syksyllä 2012 ja keväällä Riskien itsearvioinnin tavoitteena oli tunnistaa keskeiset ja merkittävät kaupungin toimintaan kohdistuvat strategiset, operatiiviset, toiminnalliset ja rahoitusriskit sekä määritellä olennaiseksi arvioiduille riskeille hallintatoimenpiteet. Arvioinnin tuloksia on käytetty myös vakuutusten kilpailutuksen pohjatietona. Myös liikelaitoksissa on tehty riskien kartoitusta. Tietoturvariskit on kartoitettu vuonna Tuolloin käynnistettiin myös henkilökunnan tietoturvakoulutus. Nykyinen henkilöstö on suorittanut koulutuksen kattavasti (~85%) ja tavoitteena on, että jokainen uusi työntekijä suorittaa koulutuksen perehdytyksen yhteydessä. Vuonna 2014 tietoturvan toimintaohjeet- ja käytännöt tullaan päivittämään yhteistyössä ns. Kuuma-kuntien tietohallinto-organisaatioiden ja Tiera Oy:n kanssa. 14

15 Koulut ovat laatineet turvallisuuskansiot, joissa lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Lisäksi sivistystoimi on kokoontunut säännöllisesti toimitilajohdon ja tilapalveluiden kanssa käymään läpi ajankohtaiset kiinteistöjen ylläpitoon liittyvät asiat. Työsuojelullisten riskien hallinta ja seuranta on parantunut v käyttöön otetun Zef-järjestelmän avulla sekä ohjeistukseen ja valvontaan panostamalla. Liikelaitos Porvoon Tilapalveluissa on kehitetty sijaisrekrytointia sekä systemaattista sairauspoissaolojen varhaista puuttumista. Porvoon vesi on pääosin vienyt läpi valmiussuunnitelmansa uudistamisen sekä toteuttanut Hamarin vesitornin rakenteellisen kunnon riskiarvioinnin ja valmistellut korjauksen tehtäväksi vuonna Lisäksi liikelaitoksissa on pyritty ehkäisemään työsuojeluriskejä entistä paremmin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintapäätökset on tehty lainsäädännön ja hankintaohjeiden mukaisesti sekä määrärahojen puitteissa. Vuoden aikana ei ole tullut ilmi seikkoja, jotka antaisivat aihetta muuttaa nykyisiä hankintakäytäntöjä. Kaupungin vuonna 2007 myöntämä 2 miljoonan euron omavelkainen takaus Porvoon saariston vesihuoltolaitos osuuskunnalle on edelleen kriittinen. Osuuskunta on järjestellyt lainojensa lyhennys- ja korkosuunnitelmaa siten, että se vastaisi paremmin vesilaskutuksen tulovirtaa. Kaupunginvaltuusto on vuonna 2012 hyväksynyt järjestelyä vastaavat muutokset takausehtoihin. Osuuskunta anoi vuoden 2013 lopussa runsaan miljoonan euron lisätakausta. Kaupunki on teettänyt selvityksen osuuskunnan taloudellisesta tilanteesta vuonna 2010 ja uudelleen vuonna Kaupunginvaltuusto päätti alkuvuodesta 2014 että osuuskunnalle ei myönnetä lisätakausta. Osuuskunnan taloudesta saatujen lisätietojen perusteella takaustappion syntymistä 2 miljoonan euron takausvastuusta voidaan pitää varmana tai todennäköisenä. Takausvastuu on kirjattu tilinpäätökseen. Sopimustoiminta Sopimusseuranta on pääsääntöisesti hoidettu asianmukaisesti ja säännöllisesti nimettyjen vastuuhenkilöiden toimesta. Käytössä olevaa sopimushallintaohjelmaa ja toimialojen omia seurantamenetelmiä on kehitetty, mutta järjestelmä ei kaikilta osin palvele sopimusseurannan tarpeita. Sosiaali- ja terveystoimi on tehnyt useita valvonta- ja yhteistyökäyntejä sopimuskumppaneiden toimintayksiköihin. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Kaupungilla on aloittanut controller marraskuussa Sisäisen tarkastuksen tehtäviin kuuluu arvioida ja varmistaa sisäisen valvonnan järjestelmiä ja riskienhallintaa, toimintoja suhteessa tavoitteisiin, lainsäädäntöön, päätöksiin ja annettuun ohjeistukseen, resurssien tehokasta ja taloudellista käyttöä sekä johtamisessa ja päätöksenteossa käytettävän tiedon luotettavuutta. Sisäistä tarkastusta suoritetaan sisäisen tarkastuksen periaatteiden ja vuosittaisen tarkastussuunnitelman mukaisesti yhteistyössä kaupungin toimintojen, luottamusmiesorganisaation ja ulkoisen tarkastuksen kanssa. Sisäisen valvonnan kehittäminen Kuntalakiin (325/2012) vuonna 2012 lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulevat voimaan vuonna Muutosten tavoitteena on terävöittää kuntien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja siitä raportoimista. Valtuuston tulee päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja lisäksi hallintosääntöön tulee päivittää tarvittavat toimivallan ja tehtävien jaon muutokset. Muutokset tulee panna toimeen vuoden 2014 aikana. Porvoon kaupungissa on laadittu kaupunkitasoinen sisäisen valvonnan yleisohje. Toimialojen ja toimintayksiköiden omat sisäisen valvonnan ohjeet valmistellaan sisäisen valvonnan yleisohjeen periaatteiden mukaisesti. Ohjeet laaditaan yksiköiden johtamisen ja toiminnan sisäisinä kehittämisprojekteina. Kaupungin sisäistä tarkastusta kehitetään osana koko sisäisen valvonnan järjestelmän kehittämistä. 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden 2013 tulokseen on yhdistelty kaupunkiorganisaatioon kuuluvat liikelaitokset ja taseyksikkö. Tuotoista ja kuluista on eliminoitu sisäiset erät. Tilikauden yhdistelty tulos oli 1,3 miljoonaa euroa alijäämäinen ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilinpäätös osoittaa 1,7 miljoonan euron alijäämää. Liikelaitosten osuus tilikauden tuloksesta oli -1,9 miljoonaa euroa. Liikelaitosten alijäämä johtuu poistojärjestelmän muutoksesta ja kertaluontoisista vuodelle 2013 kohdistuneista poistoista. Tilikauden tulosta rasittaa takausvastuusta johtuva 2 miljoonan euron pakollinen varaus. Kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset tulot olivat 69,8 miljoonaa euroa. Tulot kasvoivat edellisestä vuodesta 5,4 miljoonaa euroa, mikä oli 8,5 prosenttia. Ulkoiset menot olivat 302,4 miljoonaa euroa. Ulkoisten menojen kasvu oli 11,6 miljonaa euroa, mikä oli 4 prosenttia. Toimintakate oli 232,6 miljoonaa euroa. Toimintakate heikkeni 6,2 miljoonaa euroa, mikä oli 2,7 prosenttia. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista nousi 22,8 prosenttiin. Vuotta aikaisemmin osuus oli 21,7 prosenttia. Verorahoitus eli verot ja valtionosuudet yhteensä nousivat 17,6 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Verotuloja kertyi 15

16 209,8 miljoonaa euroa, mikä on 16 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Verotulojen kasvu oli 8,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Verotulojen kasvun syynä on verotilitysjärjestelmän muutos ja verotulojen jako-osuuksissa tehdyt oikaisut vuosina 2012 ja Kunnallisveroja kertyi 12,9 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteisöveroa 2,3 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa noin 0,7 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtionosuudet kasvoivat 1,6 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Valtionosuuksiin tehtiin kuitenkin ylimääräinen 141 euron suuruinen asukaskohtainen vähennys, mikä alensi kaupungin valtionosuuksia 6,9 miljoonaa euroa. Valtionosuudet kasvoivat ylimääräisestä leikkauksesta huolimatta siksi, että valtionosuuksien perusteena olevat keskeiset tekijät erityisesti väestön ikärakenteen heikkeneminen lisäsivät valtionosuuden perusteena olevia menoja. Kaupunki maksaa verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta. Tasausvähennys oli 11,4 miljoonaa euroa. Korkotaso on ollut taantumavuodesta 2009 lähtien erittäin matala. Korkotaso nousee ja palautuu normaalitasolle vasta, kun talous kääntyy nousuun. Korkokulut laskivat 0,7 miljoonaa edellisestä vuodesta. Rahoitustuottojen ja rahoituskulujen erotus oli lievästi ylijäämäinen. Vuoden 2013 vuosikate oli 29,4 miljoonaa euroa, mikä on 11,9 miljoonaa euroa parempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate ennen liikelaitosten yhdistelyä oli 25,8 miljoonaa euroa. Hyvä tulos syntyi verotulojen kasvusta ja käyttömenojen maltillisesta kasvusta. Verotulojen kasvu sisältää tosin poikkeuksellisen lisäyksen tilitysjärjestelmämuutoksesta. Käyttötalouden menojen kasvu hidastui ja käyttötalouden tulot toteutuivat ennakoitua paremmin. Toimintakate pysyi alkuperäisen talousarvion puitteissa. Tilinpäätöksen asukaskohtainen vuosikate oli 594 euroa ja edellisenä vuonna 357 euroa. Kaupungin talous on tilinpäätösvuonna lähes tasapainossa, sillä vuosikatteella voitiin rahoittaa valtaosa käyttöomaisuuden poistoista. Vuosikatteella voitiin rahoittaa nettoinvestoinnit. Vuosikatteen osuus poistoista on 95,8 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 69,9 prosenttia. Kaupungin poistot ovat noin 25 miljoonaa euroa ja liikelaitosten poistot noin 5,5 miljoonaa euroa. Liikelaitosten poistosuunnitelman muutos nostaa vuoden 2013 poistoja poikkeuksellisesti noin kahdella miljoonalla eurolla. Kaupungin poistosuunnitelma tarkistettiin vuoden 2011 alusta. Poistosuunnitelman muutos lisäsi vuotuisia poistoja noin 8 miljoonalla eurolla. Velvoite poistosuunnitelman tarkistamiseen on ollut voimassa vuodesta 2013 lähtien. Käyttöomaisuuden lyhemmät poistoajat vastaavat omaisuuden todellista kulumista ja antavat realistisen kuvan kaupungin taloudellisesta tilanteesta. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä tehdyt tilinpäätössiirrot koskevat maanhankintarahaston varoilla tehtyjä kiinteistökauppoja ja Aluepelastuslaitoksen perussopimuksen mukaisia tasauksia. Tilikauden tulos on 1,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan taseen kertyneestä ylijäämästä. Tuloslaskelman tunnusluvut ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista on noussut yhdellä prosenttiyksiköllä 22,7 prosenttiin. Asukaskohtainen vuosikate on noussut 594 euroon. TULOSLASKELMA (Sisältää liikelaitokset) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 22,7 21,7 Vuosikate / Poistot, % 95,8 69,9 Vuosikate, / asukas Asukasmäärä

17 1.3.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan ja investointien rahavirta oli 16,5 miljoonaa euroa. Nettoinvestointeihin liikelaitokset mukaan lukien käytettiin 15,5 miljoonaa euroa ja ilman liikelaitoksia 10,8 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit vähenivät 4,5 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Toiminnan ja investointien rahavirta tilinpäätösvuodelta ja neljältä edelliseltä vuodelta on 15 miljoonaa euroa. Viiden vuoden rahavirran tulee olla positiivinen eli ylijäämäinen, jotta se täyttää kunnille asetetun omarahoitusvaatimuksen. Investointien tulorahoitusprosentti eli vuosikatteen osuus nettoinvestoinneista parani 190 prosenttiin, kun se oli edellisenä vuonna 87 prosenttia. Myös pääomamenojen tulorahoitusprosentti, joissa huomioidaan investointien lisäksi lainojen lyhennykset, parani 74 prosenttiin. Lainanhoitokatetta kuvaava suhdeluku oli 1,2. Lainanhoitokate nousi tyydyttäväksi luokiteltuun arvoon. Parantunut vuosikate ja matala korkotaso edesauttoivat lainanhoitokatteen paranemista. Uusia talousarviolainoja nostettiin 12 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 24,1 miljoonaa euroa. Lainamäärä laski runsaalla 12 miljoonalla eurolla. Kaupungin kassavarat olivat vuoden päättyessä 28 miljoonaa euroa. Kaupungin maksuvalmius on hyvä. Kassan riittävyys vuoden päättyessä oli 31 päivää. Tavoiteltavana maksuvalmiustasona voidaan pitää noin 30 päivän maksuvalmiutta. RAHOITUSLASKELMA (Sisältää liikelaitokset) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 108 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta milj ,7 Investointien tulorahoitus, % 189,9 87,1 Lainanhoitokate 1,2 0,8 Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitus % = 100 x vuosikate/investointien omahankintameno Investointien tulorahoitusprosentti osoittaa, kuinka suuri osa investoinneista on rahoitettu vuosikatteella. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut)/ (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainahoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainahoitokykyä pidetään hyvänä, jos tunnusluku arvo on yli 2. Lainanhoitokate on tyydyttävä tunnusluvun arvoilla 1-2 ja heikko, jos arvo on pienempi kuin 1. Kassan riittävyys, pv = 365 x Rahavarat 31.12/ Kassasta maksut tilikaudella Kassan riittävyys ilmaisee kuinka monen päivän kassasta maksut voidaan kattaa kaupungin rahavaroilla. 17

18 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pääomasta parani 45,9 prosenttiin edellisen vuoden 45,1 prosentista. Kaupungin velkaantuneisuus on yhä syy siihen, että taseen omavaraisuusaste ei ole vielä ylittänyt 50 prosenttia. Suhteellinen velkaantuneisuus eli vieraan pääoman osuus koko tulorahoituksesta parani viime vuonna 49,50 prosenttiin, kun se oli edellisvuonna 56,3 prosenttia. Suhteellisen velkaantuneisuuden tulisi olla alle 50 prosenttia. Pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2013 päättyessä on 118,4 miljoonaa euroa, joka on 2396 euroa asukasta kohti. Velkamäärä laski 268 euroa asukasta kohti. Kaupungin velkamäärä on nyt ensimmäistä kertaa kuntaliitoksen jälkeen kuntien keskiarvoa pienempi. Ennakkotiedon mukaan kuntien keskimääräinen velkaantuneisuus asukasta kohti on 2553 euroa. Useita taseen tunnuslukuja käytetään kriisikuntien arviointiin. Kaupungin tunnusluvut ovat parantuneet viime vuosina niin, että ainoastaan omavaraisuusaste täyttää enää kriisikuntakriteerin. TASE, VASTAAVAA TASE, VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet IV Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset V Edellisten tilikausien menot yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAA- 2. Rakennukset EHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesken- C PAKOLLISET VARAUKSET eräiset hankinnat Muut pakolliset varaukset III Sijoitukset D TOIMEKSIANTOJEN Osakkeet ja osuudet PÄÄOMAT 2. Muut lainasaamiset Valtion toimeksiannot Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen 1. Valtion toimeksiannot pääomat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet E VIERAS PÄÄOMA Muut toimeksiantojen varat I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja C VAIHTUVAT VASTAAVAT vakuutuslaitoksilta I Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Aineet ja tarvikkeet Ostovelat Liittymismaksut ja muut II Saamiset velat Pitkäaikaiset saamiset II 1. Myyntisaamiset Lyhytaikainen Lainasaamiset 2. Lainat rahoitus- ja 3. Muut saamiset vakuutuslaitoksilta Lyhytaikaiset saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Myyntisaamiset Saadut ennakot Muut saamiset Ostovelat Siirtosaamiset Muut velat Siirtovelat IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 46,5 45,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 49,5 56,3 Kertynyt yli- / alijäämä, milj. 52,6 54,2 Kertynyt yli- / alijäämä, / asukas Lainakanta 31.12, milj. 118,4 130,6 Lainakanta , / asukas Asukasmäärä

19 Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot). Omavaraisuusaste kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Hyvänä omavaraisuusasteena pidetään 70 %. Jos omavaraisuusaste on 50 % tai sitä alempi merkitsee se kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtosaamiset + Muut velat) Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakanta/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla lainakanta vuoden lopun asukasmäärällä. Suhteellinen velkaantuneisuusaste, % = 100 x (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan toimintatuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmin kunta selviytyy velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. 1.5 Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja taseyksiköt on yhdistelty. Kokonaistulojen ja -menojen laskelma kuvaa rahanlähteitä ja -käyttöä. TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut Korkotuotot 94 Muut rahoituskulut 23 Muut rahoitustuotot 2355 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos Pysyvien vastaavien Pysyvien vastaavien luovutustappiot hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 815 Investointimenot Pysyvien vastaavien myyntituotot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset 11 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot= Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos=

20 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kunnan, joka muodostaa tytäryhteisöineen kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään konsernitase, konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma sekä niiden liitetiedot. Kunnan konsernitilinpäätös laaditaan kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä niiden kuntayhtymien, joissa kunta on jäsenenä, tilinpäätösten yhdistelmänä. Kunnan konsernitilinpäätökseen yhdistellään lisäksi konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty yhteensä 24 tytäryhteisöä. Porvoon kaupunkikonserniin kuului 12 tytäryhteisöä, 6 osakkuusyhteisöä ja 6 kuntayhtymää. Luettelo konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä on tilinpäätöksen liitetiedoissa. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n ja Länsi-Uudenmaan alueella toimivan Rosk'n Roll Oy Ab:n fuusio on siirtynyt. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä: Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 5 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 3 Muut yhtiöt 3 Säätiöt 1 Kuntayhtymät 6 Osakkuusyhteisöt 6 Yhteensä Konsernin toiminnan ohjaus Konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muut hallinto- ja toimintasäännössä määrätyt viranhaltijat. Konsernijohto vastaa kuntalain mukaisesti kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Kaupunginjohtaja vastaa kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden yleisestä johtamisesta Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Porvoon energia-yhtiöt Porvoon Energia Oy:n toiminta muodostuu kaukolämpö- ja maakaasuliiketoiminnasta, energiantuotannosta, sähkönmyyntitoiminnasta ja konsernipalveluista. Tytäryhtiö Porvoon Sähköverkko Oy vastaa sähköverkkotoiminnasta. Tolkkisten uusi biovoimalaitos vihittiin käyttöön Porvoon Energia Oy:n kaukolämpötuotannosta 90 % tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla. Sähköverkon käyttövarmuuden parantamiseksi on investoitu paljon ja vuoden aikana saatiin myös sähkömittareiden massavaihtoprojekti onnistuneesti vietyä läpi. Kaukolämmön kysyntä on edelleen suuri sekä uusilla että vanhoilla alueilla. Syy tähän on kaukolämmön vaivattomuus ja edullinen hinta verrattuna muihin lämmitysmuotoihin. Sähkönmyynnissä yhtiön päämääränä on ylläpitää kilpailukykyinen hintataso. Konsernin liikevaihto on 51,6 milj., joka merkitsee 3,0 % laskua edellisvuoteen nähden. Myyntikate on 23,4 milj., liikevoitto 2,5 milj. ja tulos ennen veroja 1,5 milj.. Suunnitelman mukaisia poistoja on tehty 7,0 milj.. Investointeja tehtiin 15,9 milj. edestä. Investointien rahoitus on hoidettu tulorahoituksella ja 14,0 milj. :n lainoilla. Rahalaitoslainojen yhteismäärä on 37,2 milj.. Maksuvalmius on ollut tyydyttävä. Konserni työllisti yhteensä 105 henkilöä. Porvoo EventFactory Oy Ab Yhtiön toimiala on Porvoon Taidetehtaan alueen tila- ja tapahtumamarkkinoinnista ja myynnistä vastaaminen sekä matkailupalvelujen tuottaminen Porvoon alueella. Yhtiö on kokonaan Porvoon kaupungin omistama. Yhtiö markkinoi kokous-, kongressi- ja muita tapahtumia sekä kehittää ja tuottaa näihin liittyviä palveluja ja tuotteita. Porvoon kaupungin toimitilajohto on Taidetehtaan kiinteistön päävuokralainen ja vuokraa tiloja edelleen EventFactory Oy:lle sekä muille kiinteistössä toimiville yrityksille ja toimijoille. Vuonna 2013 EventFactory Oy oli vapautettu vuokranmaksusta. 20

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Sisältö. 1 Toimintakertomus... 4

Sisältö. 1 Toimintakertomus... 4 TILINPÄÄTÖS 2015 Sisältö 1 Toimintakertomus... 4 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 4 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 4 1.1.2 Kaupungin hallinto... 5 1.1.3 Yleinen ja Porvoon kaupungin

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 30.09.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 24.8.2015 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys 13.8.2015

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot