VAALIJALA KUNTOPARVEKKEELLA. Café Sopukka tarjoaa mieluisaa työtä kolmen kuntoutusyksikön asiakkaille

Transkriptio

1 VAALIJALA TIEDOTUSLEHTI 2/2015 Café Sopukka tarjoaa mieluisaa työtä kolmen kuntoutusyksikön asiakkaille KUNTOPARVEKKEELLA harjoitetaan oman kehon hallintaa ja kestävyyttä TILAUSKOULUTUS tuo oman osaamisen taas ajan tasalle Vaalijalan AAC-ohjaajat tekevät arvokasta työtä puhevammaisten asiakkaiden kommunikaation ja ennen kaikkea itsemäärämisoikeuden toteuttamiseksi 1

2 Toivomuskirje Kirjoitan tätä pääkirjoitusta tietämättä vielä mitä tapahtuu Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukselle eli tuttavallisesti sotelle loppuvuoden aikana. Siksi tämä on toivomuskirje, jossa esitän tulevaisuuden toiveita Vaalijalan näkökulmasta. Uudessa sotemaailmassa Vaalijala on Itä-Suomen (nykyinen KYSin erva-alue) vammaisia palveleva, erityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottava kokonaisuus. Vaalijalan kuntoutus toimii tiiviissä yhteistyössä lasten ja nuorten psykiatrian ja neurologian yksiköiden kanssa. Vaalijalan kuntoutuskeskuksen rooli on huolehtia lyhyt- ja pitkäkestoisesta kuntoutuksesta ja koulunkäynnistä niiden lasten ja nuorten kohdalla, jotka sitä tarvitsevat. Liikkuvat kuntoutuspalvelut toimivat lasten ja nuorten koti- ja lähiympäristössä ja saavat toimeksiannot riittävän ajoissa. Näin voidaan estää näiden lasten ja nuorten syrjäytyminen, silloin kun se on suinkin mahdollista. Kuntoutustyö tehdään yhteistyössä läpipalveluverkoston kanssa. Aina lähikuntoutus ei tuota toivottua tulosta, vaikka kuinka työtä tekisimme. Silloin kuntoutuskeskus ottaa vastuun kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta ja lapset ja nuoret saavat uuden mahdollisuuden elämässään turvallisessa ympäristössä. Kuntoutuskeskus tarjoaa myös kriisipalveluja tilanteissa, jotka kehittyvät niin nopeasti, ettei järjestelmällinen kuntoutus ehdi tilanteeseen. Liikkuvat kuntoutuspalvelut toimivat konsultatiivisesti, tukea annetaan lähiympäristön muille toimijoille. Tällaisen toiminnan edellyttämä luottamus on ansaittu. Liikkuvat kuntoutuspalvelut ja kuntoutuskeskus ovat myös aikuisten asiakkaiden käytettävissä. Vaalijalan asiakaskohderyhmään kuuluu kehitysvammaiset henkilöt, joiden elämäntapa tuottaa kohonneen riskin hänen ympäristölleen tai hänelle itselleen. Ryhmä on Suomessa pieni ja siksi tämä toiminta on valtakunnallista. Vaalijalan asumispalvelut tarjoavat asunnon ja riittävän tuen niille erityistä tukea tarvitseville henkilöille, jotka eivät voi hyödyntää yleisiä asuntomarkkinoita ja tule toimeen kevyellä tuella. Tässä lehdessä: 4-5 Kehon hallintaa ja kestävyyttä Kuntoparvekkeelta Eetun talo muutti Naarajärvelle 5 Kuntoutuskeskuksen kuulumisia 6-7 Vaalijalan AAC-ohjaajat: Rutiinit eivät korvaa toimivaa viestintää ja vuorovaikutusta AAC-ohjaajat tekevät arvokasta työtä kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten vuorovaikutuksen, kommunikaation ja ennen kaikkea itsemääräämisoikeuden toteuttamiseksi. 8-9 Muurinkoskella asuu kuin hotellissa Palvelukodin vihkiäiset ja kodin siunaus syyskuun lopulla oli lämminhenkinen juhla. 6 Turvallisuus oli päivän ajan teemana Kahvimyllyssä 6-7 Pihlajan päivätoiminta tarjoaa tekemistä ja elämyksiä arkeen Päivätoiminta tukee asiakkaiden hyvinvointia, tarjoaa mielekästä tekemistä ja rytmittää arkipäivää selkeiksi kokonaisuuksiksi. 6-7 Rovastikunnan kehitysvammaisten kirkkopyhää vietettiin Suonenjoella VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ, Nenonpellontie 40, Nenonpelto puh , fax , vaalijala@vaalijala.fi, Vaalijalan asumispalvelujen erityinen tehtävä on varmistaa, että kuntoutuksen jälkeen kaikille asiakkaillemme on asunto tarjolla, kukaan ei asu laitoksessa. Päiväaikaisen toiminnan sisältönä on työelämäosallisuus. Tavoitteena on palkkatyö ja jos se ei heti onnistu, tekeminen tukee tätä tavoitetta. Vaikeasti vammaisilla on oikeus päivätoimintaan, jossa tuetaan ja rakennetaan omatoimisuutta ja valmiuksia itsemääräämisoikeuden toteuttamiseen. Miten käy kustannusten? Eikö soten suuri ajatus ole keventää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksia? Vaalijala on viime vuodet systemaattisesti rakentanut kysynnän perusteella edellä kuvaamaani toimintatapaa. Merkittävin puuttuva osa on kattava luottamus siihen, että toimintatapa tuottaa paremmat tulokset. Vaalijalaan luotetaan kyllä, mutta edelleen osa kuntoutuksen asiakkaista tulee palvelujemme piiriin kovin huonossa kunnossa. Liikkuvien kuntoutuspalvelujen mahdollisuudet ovat jääneet käyttämättä. Kustannuksissa voidaan puhua kertoimesta 10, jos vuonna 2015 säästetään euroa asiakkaan kuntoutuksessa, maksetaan vuoteen 2018 mennessä euroa kustannuksia, jotka olisi voitu välttää. Milloin voidaan turvallisesti säästää alkuvaiheen kustannuksissa? Tarvitsemme diagnoosien lisäksi myös prognooseja, jotta kustannusten hallinta toimii oikein. Tiivistäen, jos toivomuskirjeeni toteutuu niin sosiaali- ja terveydenhuollon ja myös opetustoimen kokonaiskustannukset pienenevät Itä-Suomessa Vaalijalan asiakaskohderyhmässä lähivuosina. PÄÄKIRJOITUS Ilkka Jokinen Kuntayhtymän johtaja Vaalijalan kuntayhtymän henkilöstöja sidosryhmälehti 2/2015 Toimituskunta: Ilkka Jokinen, Merja Jäppinen, Asko Mäkinen, Maarit Rantakurtakko ja Tero Eloranta. Toimitus ja taitto: Tero Eloranta, Viestintä Oy Prodictum Paino: PieksänPrint Oy, 2015 Kansi: Sami-ryhmän Tiina Haavisto ohjaa Mikko Loikkasta kahvakuulan kanssa. Palaute & juttuvinkit: tero.eloranta@prodictum.fi Ilmoitukset: tuotanto@prodictum.fi Tiskin takana asiakkaita palvelemassa Pauli Väisänen (vas.) ja Arto Eskelinen. Kahvia hakemassa Aatu Pylkkänen. Kahvilan pyörittäminen on mieluisaa työtä Kaikille avoimen kahvilan pyörittäminen harjaannuttaa asiakaspalveluun, yhteistyöhön muiden kanssa sekä vastuunottoon omasta työstä. Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kolmen yksikön, Savosetin, Reimarin ja Sinisiiven asiakkaat odottavatkin innolla omaa viikoittaista vuoroaan. Kahvilassa tehtäviin kuuluvat myyminen, tiskien tiskaaminen, pöytien pyyhkiminen, tarjoileminen, täydennyskuormien hakeminen keittiöstä, kassan laskeminen ja roskien vieminen, luettelee Aatu Pylkkänen. Hän on tykännyt työvuorostaan niin paljon, että harkitsee myyjän ammattitutkinnon suorittamista tulevaisuudessa. Parasta Aatu Pylkkäsestä on kuitenkin vuorovaikutus asiakkaiden kanssa. Savoset, Reimari ja Sinisiipi vastaavat kuntoutuskeskuksen kahvilan hoidosta kolmena arkipäivänä. Kahtena päivänä viikossa vetovastuu on puolestaan keittiöllä. Kahvila on avoinna aamupäivästä kolme tuntia Vaalijalan henkilökunnalle ja kello kaikille asiakkaille. Nimikilpailun kautta kahvilalle löytyi tänä syksynä myös nimi. Se on nyt Café Sopukka. Kahvilatoiminta osana kuntoutusta Café Sopukan toiminta on osa kuntoutuskeskuksen toiminnallista kuntoutusta. Se tarjoaa mahdollisuuden päästä harjoittelemaan oikean työn tekemistä lähellä omaa kuntoutusyksikköä. Myynnissä olevat salaatit, täytetyt sämpylät, päivän keitto ja pitsat valmistetaan ja tuodaan valmiina kuntoutuskeskuksen keittiöstä. Se huolehtii myös myytävien tuotteiden tilauksista. Kahvilavuorolaiset huolehtivat tilausten mukaan myös henkilökunnan kokousten ja palaverien kahvituksista. Tehtäviin kuuluu tällöin kahvin keittäminen sekä sen ja tarjottavien vieminen kokoustiloihin. Hyvään palveluun kuuluu, että kahvilassa palvellaan kaikkia kuntoutuskeskuksen asiakkaita Kahvilavuorolaiset valmiina palvelemaan. Etualalla oikealta Jani Taipale, Joel Nuutinen ja Tuomas Hämäläinen. Tiskin takana oikealta Arto Eskelinen, Juha Riikola, Aatu Pylkkänen ja Pauli Väisänen. Jani Taipale pyyhkii pöytää. mahdollisimman hyvin. Tästä syystä kahvilavuorolaiset ovat yhdessä AAC-ohjaajien kanssa luomassa kommunikaatiotauluja kahvilassa eteen tuleviin tilanteisiin, kuten kahvin tai karkkien ostoon ja ostosten maksuun liittyen. Pitäähän meidän pystyä palvelemaan kaikkia kuntoutuskeskuksen asiakkaita. Myös heitä, jotka eivät pysty kommunikoimaan puhumalla, huomauttaa Aatu Pylkkänen. Savosetin, Reimarin ja Sinisiiven porukoiden kesken on suunniteltu kahvilatoiminnan kehittämistä. Myyntiin haluttaisiin tuoda erilaisia käsitöitä sekä seinille vaihtuvia taidenäyttelyitä. Parhaillaan esillä on Sinisiivessä tehtyjä töitä. Tiloissa olisi mahdollista järjestää myös erilaisia te toja. Kaikki uudet ideat ovat kahvilavuorolaisten mukaan tervetulleita. Parhaillaan mietinnässä on kovasti toivottu lauantain aukiolo. 2 3

3 Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kuulumisia Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa on nyt mahdollista harjoittaa oman kehon hallintaa ja kestävyyttä ohjatusti tarkoitukseen rakennetussa tilassa. Kahden rakennuksen välissä sijaitsevalla kuntoparvekkeella kuntoillaan raikkaassa ulkoilmassa. Kuntoparvekkeella harjoittelu perustuu Cross training-liikuntamuotoon. Harjoituksiin kuuluu mm. juoksua, hyppimistä, nostamista, kahvakuulien käyttöä ja oman kehon painon avulla tehtäviä liikkeitä. Meillä jokainen voi tehdä harjoituksia oman fyysisen kunnon mukaan. Kaikki täällä tehtävät harjoitteet on mahdollista soveltaa liikkujan oman taitotason mukaisiksi, kertoo kuntoparvekkeen perustaneen Sataman osastonhoitaja Seppo Kakkonen. Satamasta tulevat myös harjoitteisiin perehtyneet ohjaajat. Ohjaajina ja tilan huoltajina toimivat Sataman kuntoutettavista koostuvan touhuryhmän jäsenet sekä ryhmän ohjaajat. Touhuryhmän ohjaajilla on ennestään jo kokemusta lajista. Muuton yhteydessä nelipaikkainen nuorten kuntoutusyksikkö Eetun talo kasvoi kokoa yhdellä kuntoutuspaikalla. Eetun talo toimii oppilaskoti Kompassin kuntoutusyksikkönä, jossa nuoret opettelevat itsenäisempiä arkielämän taitoja ja siirtymistä omaan kotiin. Tällä hetkellä talossa asuu kaksi tyttöä ja kolme poikaa. Eetun talon väki pakkasi tavarat syyskuun puolivälin tienoilla ja suuntasi kuntayhtymän edellisen johtajan Erkki Paaran asuntonakin toimineesta omakotitalosta kohti Naarajärveä ja uutta taloa. Uusi Eetun talo sijaitsee rauhallisella omakotitaloalueella, hyvien kulkuyhteyksien päässä Naarajärven taajamasta, Pieksämäen keskustasta ja Nenonpellon kuntoutuskeskuksesta. - Kouluun Nenonpeltoon kuljetaan nyt linjaautolla avustajien kanssa, kertoo Sara Tiainen muuton mukanaan tuomista muutoksista. Vatsalihakset kuntoon. Sami-ryhmäläiset harjoittelevat Seppo Kakkosen ja Rami Väisäsen johdolla. Kuntoparvekkeella harjoitellaan oman kunnon mukaan Ajatuksena on, että kuntoparvekkeella harjoitellaan yhdessä, niin asiakkaat kuin henkilökuntakin. Yksin ei tänne pääse edes puurtamaan, vaan aina on henkilökuntaa ja ohjaaja mukana, Seppo Eetun talo muutti Naarajärvelle Sara sanoo kotiutuneensa Naarajärvelle hyvin. Hänen oma huoneensa löytyy talon alakerrasta. Sen hän on sisustanut mieleisekseen. Väritys on vaaleaa ja pinkkiä, kuten nuorelle tytölle kuuluukin. Jokaisella nuorella on Eetun talossa oma huone. Yhteisissä tiloissa katsellaan televisiota, lueskellaan ja pelataan yhdessä. Arkea rytmittää Eetun talossa koulunkäynti. Yhteisen aamupalan jälkeen lähdetään kouluun ja iltapäivällä kotiin palattuaan nuoret tekevät läksyjä ja puuhaavat yhdessä. Keittiövuoroon kuuluu iltaruuan laitto yhdessä ohjaajan kanssa. Eetun talossa toimitaan kodinomaisesti ja avoimesti. Nuoret päättävät asioista kerran viikossa pidettävissä yhteisökokouksissa. Arjen puuhien taustalla on kuntoutuksellinen tavoite lisätä nuorten itsenäisyyttä ja tukea heidän itsenäistymistään. Sara Tiainen lukee mielellään läksyjä omassa huoneessaan uudessa Eetun talossa. Yhdessä olo ja yhteinen puuhailu ovat myös Sara Tiaisen mieleen. Kavereiden kanssa on kiva puuhata kaikenlaista ja käydä vaikka pyöräilemässä, hän sanoo. Kahvakuulat mukana juoksulenkillä. Etualalla Mikko Loikkanen, takana tulee Olli-Matti Nykänen. Kakkonen sanoo. Kuntoparveke on kaikkien kuntoutuskeskuksen yksiköiden käytettävissä. Haastatteluhetkellä tuntumaa kuntoparvekkeeseen ottivat Sami-ryhmäläiset. Innolla ryhmäläiset lähtivät kokeilemaan uusia harjoitteita. Ryhmän vetäjät näkivät puolestaan kuntoparvekkeen harjoitteiden selvästi tukevan etenkin motoristen taitojen ylläpitoa ja kehittämistä. Seppo Kakkonen toivoo, että kuntoparvekkeen yhteyteen voisi myöhemmin rakentua myös yhteinen ulko-oleskelutila grillipaikkoineen ja istuinryhmineen. Naarajärven etuna onkin se, että monet harrastuspaikat, kuten esimeriksi Maaselän liikuntapuisto ja liikuntasali ovat lyhyen matkan päässä. Kävellen pääsee myös kauppaan ja kirjastoon. Vuonna 2015 syksy voisi jäädä mieleemme kauniista ruskastaan. Onneksi puut eivät näytä luopuvan millään kauniin keltaisista, punaisista, vihreistä ja ruskeista lehdistään, vaikka eletään lähes lokakuun loppua. Onneksi, koska syksyinen ruska on niin kaunis. Uudet www-sivustot on otettu käyttöön Vaalijalassa. -sivustot ovat mielestäni oikein onnistuneet ja nyt sivuiltamme löytää helposti asiat. Sivustoista on tullut paljon positiivista palautetta. Erannon peruskorjaus alkanut Seuraava kuntoutuskeskuksen peruskorjauskohde on 12-paikkainen neuropsykiatriseen valmennukseen ja kuntoutukseen erikoistuva yksikkö Eranto. Erannon remontointi on alkanut loppukesästä ja henkilöstön rekrytointi on meneillään. Valittu henkilöstö käy ensi keväänä pitempikestoisen koulutuksen, joka valmentaa työskentelemään Erannossa. Toiminta voidaan aloittaa alkukesästä Lasten ja nuorten psykososiaalisen kuntoutuksen kysyntä jatkuu edelleen. Nyt oppilaskotipaikkojen kysyntä on suurta. Varsinkin yli 18-vuotiaiden osalta meillä ei ole ollut tarjota tarpeellisia kuntoutuspaikkoja. Olemme katselleet isoa taloa viidelle nuorelle ja talo löytyikin Naarajärveltä. Oppilaskoti Koivuun kuuluva Koivu nelonen avaa ovensa marraskuun lopussa Taloon muuttavat viisi nuorta käyvät toisen asteen valmentavassa ammatillisessa opetuksessa Pieksämäellä. Henkilöstön rekrytointi taloon on meneillään. Nenonpellossa sijainneen oppilaskoti Kompassin Eetun talon lapset ovat myös muuttaneet Naarajärvelle isoon omakotitaloon Koivistontiellä. Uudessa Eetun talossa asuu nyt viisi lasta ja he käyvät koulua Sateenkaaren koulussa Nenonpellossa. Päiväaikainen toiminta uudistuu kuntoutuskeskuksessa. Taidepesula muuttaa remontoinnin jälkeen entiseen Eetun taloon ja talosta tulee oikea taidetalo. Entisiin Taidepesulan tiloihin tulee päiväaikaista toimintaa varten pyykkitupa, jossa kuntoutujat voivat harjoitella pesulatoimintaa. Toivottavasti tiloihin saadaan mahtumaan myös omien tuotteidemme myymälä, jota tällä hetkellä ei ole kuntoutuskeskuksella. Kuntoutuskeskuksen kioskia pidetään nyt elokuusta alkaen auki pääosin kuntoutujien voimin. Kioski onkin muuttunut oikeaksi kahvilaksi, joka nimikilpailun myötä sai nimekseen Café Sopukka. Tervetuloa kaikki herkuttelemaan Café Sopukkaan, siellä palvelu on iloista ja hyväntuulista! Kahvilatoimintaa kehitetään edelleen, siitä kerron varmasti lisää puolen vuoden päästä. Multisensorista kuntoutusta Päivätuvalta Toiminnallisen kuntoutuksen Päivätupa on kehittänyt toimintaansa hyvinvointipalvelujen suuntaan. Päivätuvalla on multisensorisen kuntoutuksen osaamista ja heiltä voi tilata multisensorisen kuntoutuksen palveluja ja ohjausta avopalveluihinkin. Kuntoutuskeskuksessa kehitämme kokonaiskuntoutusta koko ajan. Olemme rekrytoineet kriisiyksikkö Satamaan ja oppilaskoti Kompassiin kuntoutuskeskuksen ensimmäiset kuntoutuskoordinaattorit. He huolehtivat kokonaisvaltaisesti kuntoutusjaksolle tulevan henkilön palvelujen järjestämisestä kuntoutusyksikössä ja pitävät yhteyden kotikuntiin ja muuhun kuntoutujan verkostoon. Kuntoutuskoordinaattorit järjestävät asiakkaiden kuntoutussuunnitelmakokouksetkin ja toimivat vastuuhoitajien kanssa yhteistyössä kuntoutujan asioissa. Vaalijalaan voi edelleen hakeutua töihin. Sijaiseksi voi ilmoittautua -sivustoilla ja yhteyttä voi myös ottaa puhelimitse ja sähköpostillakin. Pimenevää syksyä ja syksyistä mieltä valaisevat mukavasti kynttilät, joita itsekin iltaisin sytyttelen mielelläni. Kuntoutuskeskuksella on elävä tuli turvallisuussyistä kielletty, mutta onneksi on saatavilla monenlaisia led-kynttilöitä ja valoja, joilla saa tunnelmaa aikaiseksi. Mieltä valaisevat syksyn juhlat ja joulun odotus suunnitelmineen. Toivon kaikille mukavaa kaunista syksyä, talvisia harrastuksia ja lunta tänne Etelä-Savoonkin, että päästäisiin taas hiihtämään! Maarit Rantakurtakko kuntoutuksen johtaja 4 5

4 Asko Mäkisen seuraajaksi Kirsi Ruutala Vaalijalan avopalvelujen johtajan virkaan on alkaen valittu yhteiskuntatieteiden maisteri Kirsi Ruutala Siilinjärveltä. Hän aloittaa Vaalijalan palveluksessa marraskuun lopulla muutosjohtajan määräaikaisessa työsuhteessa ja siirtyy hoitamaan avopalvelujen johtajan virkaa Asko Mäkisen siirryttyä eläkkeelle helmikuun lopussa Virkaa haki määräaikaan mennessä yhteensä 30 henkilöä. Avopalvelujen johtajan valitsi syyskuun lopussa Vaalijalan hallitus. Vaalijala valmistelee palvelukodin rakentamista Jyväskylään Vaalijalan kuntatyhtymä on tehnyt Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA) hakemuksen palvelukodin rakentamiseksi Jyväskylään. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Jyväskylän kaupungin vammaispalvelujen kanssa. Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen kertoo, että päätöstä ARAlta odotetaan tammikuun 2016 aikana. Mikäli päätös on myönteinen, rakentaminen voi alkaa syksyllä 2016 tai viimeistään keväällä 2017, sanoo Ilkka Jokinen. Keljonkankaantien ja Sääksvuorentien risteyksen tuntumaan suunniteltuun palvelukotiin on tulossa yhteensä 15 asuntoa. Palvelukoti tarjoaa asuntoja vammaisille henkilöille, joille ei löydy asumisratkaisuja yleisestä asuntokannasta. Vaalijala tuottaa asukkaiden tarvitsemat tukipalvelut Jyväskylän kaupungin. Asukkaat tekevät vuokrasopimukset asunnoista Vaalijalan kanssa. Jyväskylän palvelukoti liittyy valtakunnalliseen kehitysvammaisten KEHAS-ohjelmaan, jonka tavoitteena on lopettaa ja ehkäistä kehitysvammaisten laitosasumisen tarve Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tähän mennessä Vaalijala on toteuttanut 10 palvelukotia ARA-hankkeina. Yksi uusi on rakenteilla Pieksämäellä. Kuopion ja Mikkelin palvelukodit ovat suunnittelupöydällä. Asuntoja palvelukodeissa on yhteensä noin 200. AAC-ohjaajat ovat ymmärry ksen tulkkeja Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla ymmärretyksi ja ymmärtää, mitä hänen ympärillään tapahtuu Vaalijalan puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin AAC-ohjaajat tekevät arvokasta työtä kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten vuorovaikutuksen, kommunikaation ja ennen kaikkea itsemääräämisoikeuden toteuttamiseksi. AAC-ohjaajat opettavat lyhyt- ja pitkäkestoisilla kuntoutusjaksoilla olevien puhevammaisten asiakkaiden läheisiä ja heidän kanssaan työskenteleviä puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien käytössä. Menetelmiä ovat mm. ele- ja viittomakommunikaatio, esine- ja kuvakommunikaatio, kirjoittaminen, erilaiset puhelaitteet ja tietokoneavusteiset kommunikointiohjelmat. Työ on haastavaa ja monipuolista. Teemme AACohjausta työparina puheterapeuttien kanssa. Vaalijalassa olemme vielä eräänlaisia tienraivaajia sen suhteen, mitä kaikkea puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin ohjaus on, sanoo AAC-ohjaaja Marja Vilkki. Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa on tilanne AAC-ohjauksen suhteen tällä hetkellä hyvä. Ohjaajia on työssä kolme ja neljäs aloittaa vielä ennen vuodenvaihdetta. Kuntoutuskeskuksen AAC-ohjaajat tarjoavat myös liikkuvia palveluja vammaispalvelulain mukaisena sopeutumisvalmennuksena. Rutiinit eivät korvaa viestintää Työsarkaa riittää, sillä on paljon puhevammaisia aikuisia, joilla ei ole toimivaa kommunikaatiokeinoa. Kommunikaatiokoulutuksen historiaa tarkastellessa voimme todeta, että eihän meillä ole ollut aikaisemmin tämän päivän AAC-keinoja, ei nykyisiä apuvälineitä eikä varsinaista kommunikaatiokoulutusta, sanoo AAC-ohjaaja Irma Papinniemi. Vaalijalassakin ollaan aikuisten kommunikaatiokuntoutuksen suhteen alkutaipaleella. Yhä edelleen saatetaan ajatella, että päiväjärjestys ja vanhat rutiinit riittävät. Mutta ajatelkaapa, miltä tuntuisi, jos olisit kuurosokea, ja joka aamu ennakoimatta tungettaisiin lusikkaa suuhun, ja sen jälkeen riisuttaisiin vaatteet ja suihkutettaisiin vettä päälle. Ei siihen tottuisi, vaikka se kuinka olisi rutiinia. Haluaisin tietää etukäteen, milloin käydään syömään, ja milloin on vuorossa suihku, kuvaa Irma Papinniemi. Hän muistuttaa, että jos ei ole toimivaa ja hyväksyttävää keinoa tulla ymmärretyksi, pyrkii ihminen jollakin tavalla ilmaisemaan itseään. Jos lähiympäristö ei viestiä ymmärrä, lopputuloksena voi olla haastavaa käytöstä tai jopa itsensä tai toisen henkilön vahingoittamista. Toimiva kommunikaatio on osa kuntoutusta AAC-ohjaajat joutuvat toisinaan tekemään paljon pitkäjänteistä työtä, jotta puhevammaisen asiakkaan kanssa päästään viestimään. AAC-ohjaajat Irma Papinniemi (vas.), Heidi Laurila ja Marja Vilkki muistuttavat, että toimiva kommunikaatio on tärkeä osa kuntoutusta. Se vaatii paljon herkkyyttä aistia tilanteita, aitoa toisen ihmisen kohtaamista sekä eri kommunikaatiokeinojen käyttämistä, sanoo AAC-ohjaaja Heidi Laurila. AAC-ohjaajat korostavat toimivan kommunikaation merkitystä kuntoutuksen osana. Osa kuntoutusta on se, että asiakkaalla on kommunikaatiokeino, jolla hän pärjää myös kuntoutuskeskuksen ulkopuolella. Voi hyvin sanoa, että kommunikaatio on ihmisen perustarve, joka meidän on voitava tyydyttää, aivan kuten ruoka, uni tai hoiva. Jo YK:n ihmisoikeuksien julistuksen ja Suomen perustuslain mukaan ymmärretyksi sekä kuulluksi tuleminen kuuluu jokaisen ihmisen oikeuksiin, Irma Papinniemi muistuttaa. AAC-ohjaajat tekevätkin yhteistyötä Vaalijalan itsemääräämisohjaajan kanssa. Yhteistyökumppaneille on mm. pidetty koulutuksia toimivan kommunikaation Tilauskoulutuksella oma osaaminen ajan tasalle Kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen liittyvää koulutusta on mahdollista tilata omalle organisaatiolle Vaalijalan koulutuskeskus Myötätuulelta. Tilauskoulutus räätälöidään aina tilaavan organisaation ja koulutettavien tarpeiden mukaisesti. Useinkin kouluttaja ottaa vielä koulutuksen suunnitteluvaiheessa yhteyttä tilaajaan, jotta tarpeet ja koulutus kohtaisivat. Kommunikaatio- ja vuorovaikutuskoulutukset voivat räätälöinnin vuoksi painottua hyvinkin eri tavalla; jossakin koulutuksessa halutaan enemmän käydä läpi asenteisiin esimerkiksi tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen kommunikointiin ja vuorovaikutukseen liittyviä asioita. Toisessa koulutuksessa halutaan puolestaan painottua kommunikoinnin ongelmiin ja niistä selviytymiseen arjessa. Kolmannessa koulutuksessa painottuvat kommunikoinnin menetelmät ja välineet, jolloin koulutus voi olla työpajatyyppinen. Usein koulutuksessa on kuitenkin hieman kaikkea edellä esitettyä; vaikuttamista asenteisiin ja arjen työkalujen löytämistä, kertoo koulutussuunnittelija Maarit Luojus. Kouluttajina Myötätuulen toteuttamissa koulutuksissa toimivat Vaalijalan omat asiantuntijat, joihin voi käydä tutustumassa jo ennakkoon Vaalijalan verkkosivuilla. Kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen liittyvissä koulutuksissa kouluttajat ovat merkityksestä itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta. Puhevammaisille tulkkauspalveluja Vaalijalan kuntoutuskeskus tuottaa myös puhevammaisten tulkkauspalvelua. Se on Kelan kustantamaa ja vaatii Kelan päätöksen. Tulkkauspalvelua voidaan Vaalijalan AAC-ohjaus Vaalijalan omia puheterapeutteja, AAC-ohjaajia tai puhetulkkeja. Marraskuussa Vaalijalaan saadaan oma viittomakielen tulkki, joka täydentää hyvin kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen liittyvää asiantuntijuutta. Tulkki on myös kirjoitustulkki. Tilauskoulutusten kysyntä on kaiken kaikkiaan lisääntynyt viime aikoina merkittävästi, sanoo Maarit Luojus. Osaamisen ja uuden tiedon päivitystarpeen lisäksi yhtenä lisäpontimena tilauskoulutuksen hankkimiselle on Maarit Luojuksen mukaan valtion tarjoama koulutusvähennys, jonka tarkoituksena on kannustaa työnantajia lisäämään työntekijöidensä koulutuksen määrää. Koulutusvähennyksen ja koulutuskorvauksen ajatuksena on ollut korvata työntekijän palkkakustannuksia työantajalle siltä ajalta kun työntekijä on koulutuksessa. Koulutuskorvausta voi hakea 3 päivälle työntekijä/ vuosi. Korvauksen saamisen edellytyksenä on että tuo koulutukseen hakeutuminen on etukäteen suunniteltua. Koulutusta Myötätuulelta tilaavat etenkin oppilaitokset, palvelukodit sekä muut hoito- ja hoivapalvelujen organisaatiot. Itä-Suomen ohella tilauskoulutuksia on toteutettu viime aikoina enenevässä määrin Keski-Suomeen Jyväskylän seudulle. tarjota, kun asiakkaalla on käytössä toimiva kommunikointikeino. Tulkkitilaus tehdään välityskeskuksen kautta. Tulkkauspalvelua voi käyttää kaikissa tilanteissa, missä puhevammainen tarvitsee apua tulla ymmärretyksi ja ymmärtää hänelle selvitettävää asiaa. Tulkkauspalvelua Vaalijalassa tarjoavat AACohjaajat, jotka ovat suorittaneet puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon. Kuntoutuskeskuksessa AAC-ohjaajat valmistavat materiaalia kommunikoinnin tueksi sekä rakentavat esimerkiksi erilaisia päivä- ja viikkojärjestyksiä, toimintatauluja ja sosiaalisia tarinoita, valmistavat puheterapeutin ohjauksessa mm. kommunikaatiokansioita asiakkaille sekä ohjaavat näiden käytössä yhteisöjä ja asiakkaan lähihenkilöitä. Poliklinikoiden kautta AAC-ohjaajat tuottavat palveluja (esim. komminikaatioapuvälineiden ohjaukseen, opetukseen sekä materiaalin valmistukseen) asiakkaan arkiympäristöön vammaispalvelulain mukaisena sopeutumisvalmennuksena. Päätös haetaan kotikunnan sosiaalitoimesta vammaispalvelulain perusteella sopeutumisvalmennuksena. Suosituksen voi kirjoittaa puheterapeutti, lääkäri tai muu asiantuntija. 6 7

5 Katriina Pietiläinen paljasti Maija Niemen ja Osmo Koskisen avustamana Villa Purppuran nimen. Muurinkoskella asuu kuin hotellissa Hyvä on asua, tämä on hieno kuin hotelli, kehuu Osmo Koskinen kotiaan Muurinkosken palvelukotia Joroisissa. Keväällä valmistuneen yksikön kodinsiunaus- ja vihkimisjuhlaa vietettiin syyskuun lopussa. Muurinkosken palvelukodin viidestätoista asukaspaikasta neljätoista on täynnä. Asukkaat ovat pääosin joroislaisia. Työntekijöitä on yksitoista. Muurinkosken myötä Joroisissa päästiin entisestä kahden yksikön elämästä asumaan yhden katon alle. Oma palvelukoti on suuri askel paikkakunnan kehitysvammaisille. Joroisissa se tehtiin ehkä viime hetkellä, sanoi sosiaalineuvos Erkki Paara juhlapuheessaan. Hän myönsi, että uuden palvelukodin odotus Joroisissa kesti aivan liian kauan. Matkassa oli mutkia, sillä hyvin alkanut yhteistyö keskeytyi kertaalleen, kun kunta päätti yhdessä vaiheessa rakentaa talon itse. Kun Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ei rahoitusta kunnalle Vihkiäisissä musiikkia esittivät talon asukkaat. Erkki Paara kehui talon suunnitelleelle arkkitehti Art Michaelille Muurinkosken olevan ehdottomasti paras Vaalijalan palvelukoti tähän mennessä. myöntänyt, Joroinen kääntyi uudelleen Vaalijalan puoleen. Hiljaa hyvää tulee, ja turha kiire pois. Sanonnat tulivat mieleen Muurinkosken syntyä näin jälkikäteen ajatellessa, totesi leikkisästi Erkki Paara. Suunnitelmista nopeasti valmiiksi Itse palvelutalo valmistui lopulta hyvinkin nopeasti, kun suunnittelu pääsi viimein käyntiin maaliskuussa ARAn rahoituspäätös tuli helmikuussa 2013 ja rakennustyöt käynnistyivät seuraavana vuonna. Olemme päässeet pois hajallaan olevista toimipisteistä ja saaneet kauniit, valoisat tilat hyvin kirkonkylän maisemaan sopivalta paikalta, kiitteli Joroisten hallintojohtaja Marjatta Savolainen. Muurinkoski on järjestyksessään kymmenes Vaalijalan rakennuttama kehitysvammaisten palvelukoti. Koteja rakennetaan lisää, mutta vallitseva taloudellinen tilanne ja koventunut yhteiskunnan ilmapiiri heittävät varjonsa tulevien hankkeiden ylle. Valtion talousvaikeudet ja sote-uudistus hidastavat tulevia hankkeita. Eläkeläisten asumistuen leikkaukset saattavat puolestaan vaikuttaa myös Muurinkosken asukkaisiin, Erkki Paara totesi. Huolestuneena hän kertoi panneensa merkille, että kahdessa eteläsavolaisessa kaupungissa on vastustettu kehitysvammaisten palvelukodin rakentamista. Villa Purppura ja Villa Okra Muurinkosken vihkiäisissä kuultiin musiikkia talon asukkaiden esittämänä. Kodin siunauksen ja vihkimisen suoritti pastori Matti Pehkonen. Palvelukodin johtaja Katariina Pietiläinen, hänen edeltäjänsä Maija Niemi sekä Osmo Koskinen paljastivat juhlan lopuksi talon kahdelle asuinosalle annetut nimet. Toinen sai nimekseen Villa Purppura ja toinen Villa Okra. Nimet kuvaavat palvelukodin luonnonläheisyyttä ja sijaintia rauhallisella paikalla kirkonkylän liepeillä. Maalaishenkeä on tarkoitus tuoda talon pihapiiriin. Kodin johtaja Pietiläinen kertoi suunnittelevansa pihalle omaa kanalaa ensi kesäksi. Menossa liikenneturvan luento turvallisesti liikenteessä. Kouluttajana Keijo Happonen. Turvallisuus oli päivän teemana Kahvimyllyssä Kahvimyllyn palvelukodissa Suonenjoella järjestettiin 19. syyskuuta MPK- ja Reserviläisjärjestöjen kanssa yhteistyössä Turvallisuuspäivä sekä toiminnallinen poistumisharjoitus. Turvallisuuspäivän luennossa keskityttiin liikenneturvallisuuteen. Vierailijoina olivat Poliisin ja Liikenneturvan edustajat. Poistumisharjoitusten tarkoituksena oli tarkistaa turvalaitteiden toimivuus ja lisätä valmiuksia toimia hätätilanteissa sekä pitää yllä tietoa paloturvallisuuden keskeisistä asioista, ja myös omavalvonnasta, ja tunnistaa oma osoite. Samalla luotiin mahdollisuus lisätä tietoa turvallisuusjohtamisesta ja sen merkityksestä onnettomuusriskienhallinnassa. Päivän aikana päivitettiin myös tietoa turvallisuuteen liittyvistä asiakirjoista, ja kirjaamisen merkityksestä. Koulutuksen jälkeen juotiin kahvit ja sen aikana reserviläiset jakoivat pimenevien iltojen vuoksi asiakkaille heijastimet, jotka oli lahjoittanut Op- Suonenjoki. Lopuksi päästiin tutustumaan poliisiautoon ja sen sisältöön. Teksti ja kuvat: Jouko Järvi Ilmoitus aluehälytyskeskukseen lähtenyt. Suonenjoen Kiinteistöhuolto laittoi pillit soimaan. 8 9

6 Pieni liekki Syksy on kynttilöiden aikaa. Mikä olisikaan mukavampaa kuin laittaa villasukat jalkaan, kääriytyä vilttiin ja katsella rauhassa kynttilän välkehtivää liekkiä. Vuoden pimeimpään aikaan, nyt kun päiväaika on lyhyt ja ilma viilennyt, kynttilät tuovat lempeää valoa ja lämpöä keskellemme. Tunnelman luomisen lisäksi kynttilöillä on syvempi merkitys. Lokakuun lopulla vietettiin pyhäinpäivää. Tuhannet kynttilät syttyivät hautausmaille kun ihmiset muistivat edesmenneitä läheisiään. Nuo kynttilät kertoivat yhdessä jaetuista hetkistä, muistoista vuosien varrelta. Pyhäinpäivänä kynttilöiden keskellä oli läsnä kaipaus, mutta ennen kaikkea kynttilämeri kertoi kiitoksesta, rakkaudesta ja toivosta. Kun pyhäinpäivän kynttilöiden liekit alkavat hiipua, katseemme suuntaa koittavaan joulunaikaan. Ensimmäinen adventtikynttilä sytytetään Hoosianna-hymnin soidessa tänä vuonna Nuo sytytettävät neljä kynttilää muistuttavat meitä joulun sanomasta: Jeesus on elämämme valo tuoden meille toivoa, rakkautta, iloa ja rauhaa. Näitä asioita toivomme myös meidän ihmisten välille. Kun ihmisiltä kysyy, mitä he odottavat joulussa, vastaa moni: kiireetöntä yhdessä oloa läheisten kanssa. Tämä vastaus kertoo paljon. Jokainen toivoo lähelleen välittäviä ihmisiä. Häntä, joka kuulee ja näkee minut omana itsenäni. Lähimmäisiä, joiden kanssa jakaa ja kulkea yhdessä tätä elä- Tällä palstalla me Vaalijalan papit kerromme terveisiä kirkosta ja myös välähdyksiä elävästä elämästä. mänmatkaa. Jokainen meistä voi olla toisellemme Pekka Simojoen laulussa laulettu pieni liekki, joka saa toivon syttymään. Tärkeää on olla ihminen ihmiselle. Näihin Simojoen kauniisiin sanoihin kätkeytyy joulun sanoma. Pieni liekki tänään syttyy talven synkkään pimeyteen. Pieni liekki valon antaa toivon tuikkeen sydämeen. Pieni liekki pimeydessä nyt voi olla jokainen. Pieni liekki, joka kantaa valon luokse kaikkien. Pekka Simojoki: Pieni liekki Levollista joulun odotusta Sinulle toivoen, Sanna-pappi Päivätoiminta tarjoaa tekemistä ja elämyksiä arkeen Paula odottaa malttamattomana taksia jo aamukahdeksalta Muurinkosken palvelukodin ulkoterassilla. Taksin tuloon on aikaa vielä puoli tuntia, mutta Paula on ollut valmiina lähtöön jo tovin aikaa. Odottelulle on syynsä. Joroisissa sijaitsevasta Muurinkosken palvelukodista sekä muualta Joroisista on käynyt elokuun 2015 alusta alkaen päivätoiminnassa Pihlajan toimintakeskuksessa Varkaudessa yhteensä 12 henkilöä. Päivätoimintaan on Muurinkosken palvelukodista lähdetty innolla. Jo puolen tunnin taksimatka tarjoaa oman elämyksen. Päivätoiminnasta jokainen on löytänyt itselleen sopivan ryhmän ja mieleistä tekemistä. -- Minusta on mukava lähteä töihin Pihlajaan, sanoo Muurinkoskella asuva Osmo Koskinen. Muurinkoskelaiset Osmo, Jesse, Minna ja Hannu lähdössä taksilla kohti Pihlajan toimintakeskusta. Pihlajassa viihtymistä helpottaa Osmon ja muiden joroislaisten kohdalla se, että toimintakeskukseen on siirtynyt tuttu ohjaaja Muurinkosken palvelukodista. Joroisissa on huomattu, että päivätoiminta selkeästi tukee asukkaiden hyvinvointia. Toiminta tarjoaa mielekästä tekemistä useampana päivänä viikossa. Se myös rytmittää asukkaan arkipäivää selkeiksi kokonaisuuksiksi. Pihlajassa toimii viisi ryhmää. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan asiakkaan toimintakyvyn ja avun tarpeen pohjalta. Tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Mielekästä ja monipuolista toimintaa Toiminta koostuu esimerkiksi erilaisista aistiharjoituksista, käsitöistä, kuvataiteesta, askartelusta, pelien pelaamisesta ja akateemisten sekä erilaisten arjen taitojen harjoittelemisesta. Monipuolinen liikunta on koko talon yhteinen juttu. Sitä harrastetaan paljon niin ulkona kuin sisällä, kertoo vastaava ohjaaja Teija Päivinen. Pihlajassa toimii myös useita ohjaajien vetämiä pienryhmiä. Draama-, musiikki-, liikunta-, Yhdessä tehden syntyi kehitysvammaisten kirkkopyhä Suonenjoella elämys-, taide- ja muisteluryhmät kokoontuvat 1-2 kertaa kuukaudessa. Ryhmien toimintaan voi jokainen asiakas osallistua oman mielenkiintonsa mukaan. Pienryhmät tarjoavat mahdollisuuden harrastaa itselle mieluisia juttuja sekä tavata muissa ryhmissä olevia. Pihlajan nuorten ryhmä kokoontuu neljänä päivänä viikossa läheisen Eetun Klubin tiloissa. Yhdessä retkeillään, harjoitellaan kädentaitoja sekä akateemisia taitoja. Joka toinen maanantain käydään pelaamassa työkeskuksen salilla. Pisassa juhlittiin synttäreitä Pisan pihajuhlissa syyskuun alussa vietettiin samalla palvelukodin kuusivuotissynttäreitä. Ohjelmaa oli monenmoista, kuten esimerkiksi Enja Ikäheimon järjestämä karaoke, jossa lauloivat myös kuvassa esiintyvät Ossi Kasurinen ja Tenho Taskinen. Nilsiän Kehitysvammaisten Tukiyhdistys huolehti makkaranpaistosta kodalla. Tapahtumassa vieraili myös ystäväkoira. Kaikkiaan pihajuhlat ja syntymäpäivät kokosivat yhteen noin 50 juhlijaa, kutsuttuina asukkaiden lähiomaisia ja tukiyhdistyksen jäseniä. Valtakunnallinen kehitysvammaisten kirkkopyhä kokoaa vuosittain noin kehitysvammaista ihmistä ja heidän omaistaan eri puolelta Suomea. Kirkkopyhiä on vietetty yli 40 vuoden ajan vuosittain eri puolilla maata. Toiminnan on aloittanut Kehitysvammaisten Tukiliitto yhteistyössä paikallisten seurakuntien kanssa. Kirkkopyhän järjestelyvastuu siirtyi 1990-luvun alkupuolella Suomen evankelisluterilaiselle kirkolle. Kirkkohallitus toimii kirkkopyhien valtakunnallisena koordinaattorina ja järjestäjänä yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Rovastikunnallinen kehitysvammaisten kirkkopyhä keräsi Suonenjoelle 150 sanan kuulijaa Suonenjoelta, Heinävedeltä, Pieksämäeltä, Rautalammilta ja Varkaudesta. Kirkkoon tultaessa jokaiselle jaettiin messun seuraamista varten vihkonen, josta löytyi kaikki tarvittava tekstein ja pecs-kuvin. Messussa liturgina toimi kappalainen Pekka Anttila ja saarnan piti Vaalijalan pappi Matti Pehkonen. Musiikista vastasi kanttori Aulikki Salo. Raamatun vastauksia saimme kuulla Markus Väi- säsen lukemista lukukappaleista. Moni sai myös palvella messussa erilaisissa tehtävissä. Messun jälkeen juhlapaikkana toimi n. 200 metrin päässä kirkosta sijaitseva kaunis seurakunta- talo. Tuttuja tavattiin ja yhteystietoja päivitettiin kovasti seurakuntatalon eteiseen tultaessa. Juhlaan kuului maittava ateria, musiikkia laulettuna ja soitettuna sekä runonlausuntaa. kehitysvammaisten oma kuoro avusti virsissä. Kirkkopyhä ja sitä edeltänyt juhlan valmistelu osoittivat, miten tärkeää osallisuus on kehitysvammaisille ihmisille. Suonenjoella juhlaa valmistelleet ja siihen osallistuneet olivat todella sitoutuneita, kun pääsivät vaikuttamaan asioiden kulkuun ja vastuun ottamiseen. Tätä kautta osallisuuden voisin nähdä syrjäytymisen vastavoimana. Oli myös mahtavaa huomata esteettömyys kirkkoon ja seurakuntataloon mentäessä. Tunnetilaani vaikutti kuitenkin eniten avustajien iso määrä, se oli hienoa, muistin sen kautta 2000-luvun alusta erään nuoren kehitysvammaisen pojan laulun sanat, Omin voimin nyt näin pääse en eteenpäin. Pidä minusta kiinni, kunnes kasvosi nään. Teksti ja kuva:jouko Järvi Tekstin kirjoittaja suorittaa parhaillaan Kehitysvamma-alan erikoisammattitutkintoa P-KEVAEATO15 Pieksämäen Seurakuntaopistolla

7 Vaalijalan kuntayhtymä KOULUTUSTARJONTA SYKSY KEVÄT 2016 KEHITYSVAMMAISUUS JA MIELEN- TERVEYS - koulutuskokonaisuus antaa arkeen käytännöllisiä ja teoreettisia työvälineitä. Koulutus on tarkoitettu kehitysvammaisten parissa työskenteleville henkilöille. KÄYTTÄYTYMISANALYYSI Käyttäytymisanalyysi: terapiaa vai arjen työtä? Koulutuksessa tutustutaan funktionaaliseen käyttäytymisanalyysiin. Käydään läpi teoriassa ja tapausesimerkkien kautta mahdollisuuksia vaikuttaa käyttäytymisanalyysillä asiakkaan haastavaan käyttäytymiseen. Kouluttajat: psykologi, psykoterapeutti Sari Kujanpää, Ajatuskuja ja psykologi, psykoterapeutti Markus Sundin, Vaalijalan kuntayhtymä. KEHITYSVAMMAISUUS JA MIELEN- TERVEYS Koulutuksessa perehdytään kehitysvammaisen henkilön mielenterveysongelmiin, yleisimpiin psyykkisiin häiriöihin ja toimintakykyyn. Koulutuksessa käydään läpi psyykkisten ja häiriöiden ja käyttäytymisongelmien erottamista ja perehdytään kehitysvammaisten mielenterveysongelmien hoitamiseen. Kouluttajat: psykologi, psykoterapeutti Sari Kujanpää, Ajatuskuja ja psykologi, psykoterapeutti Markus Sundin, Vaalijalan kuntayhtymä. TERAPEUTTINEN ASENNOITUMINEN JA TYÖSKENTELY KUNTOUTUS- JA HOITO- TYÖSSÄ Koulutuksessa esitellään ja kerrataan käyttäytymisanalyysin perusteita. Koulutuksessa käydään läpi tunnevalmennusta, myötäelävää vuorovaikutusta, tunnetaitojen opettamismenetelmiä ja sosiaalisia taitoja. Kouluttajat: psykologi, psykoterapeutti Sari Kujanpää, Ajatuskuja ja psykologi, psykoterapeutti Markus Sundin, Vaalijalan kuntayhtymä. AUTISMIN KIRJO -koulutuskokonaisuus antaa valmiudet ymmärtää autismin kirjon henkilöiden käyttäytymistä. Koulutus antaa työkaluja opetukseen, ohjaukseen ja kuntoutukseen. Koulutuskokonaisuudesta voi valita itseään kiinnostavat koulutukset. Toivottavaa olisi, että Perustietoa autismista -koulutus olisi käytynä ennen koulutuskokonaisuuden muita osioita. AUTISMIN KIRJO VÄLINEITÄ VUORO- VAIKUTUKSEEN JA KOMMUNIKOINTIIN Koulutuksessa syvennytään autismin kirjon henkilöiden kommunikaation ja vuorovaikutuksen ominaispiirteisiin, kommunikaatiotaitojen hallinnan merkitykseen arjen sujumisessa ja keinoihin tukea kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä arjessa. Erityisesti perehdymme toiminnallisen kommunikaation kehittämiseen mm. suomalaisten puheterapeuttien kehittämän kommunikaatiokolmion ja kommunikaation ydintaitojen vahvistamisen avulla, ns. kuvavaihtokauppa-, PRT- ja keskustelumattomenetelmiin. Koulutuksessa käsitellään myös puheen vastaanottamisen ja ymmärtämisen tukemisen tärkeyttä autismin kirjon henkilöiden kanssa keskusteltaessa. Lisäksi tutustumme puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikaatiomateriaaliin. Kouluttajat: puheterapeutti Silja Ikonen ja AAC-ohjaajat Heidi Laurila ja Irma Papinniemi, Vaalijalan kuntayhtymä. AUTISMIN KIRJO AISTIT JA AUTISMIN LÄÄKEHOITO Koulutuksen aistitiedon käsittelyosiossa tavoitteena on lisätä koulutukseen osallistujien tietoa ja ymmärrystä sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn käsitteestä, teoriasta ja ongelmista sekä siitä, miten sensorinen integraatio ja sen ongelmat näkyvät arjen toiminnassa ja käyttäytymisessä. Koulutuksessa perehdytään myös siihen, kuinka ongelmia voidaan huomioida ja ehkäistä. Lääkehoidon osiossa käydään läpi autismin peruslääkehoitoa sekä uusinta tutkimustietoa siitä. Kouluttajat: toimintaterapeutti Anja Vehviläinen ja psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen, Vaalijalan kuntayhtymä. AUTISMIN KIRJO KÄYTTÄYTYMISEN HAASTEET Käyttäytymisen haasteet -koulutuksessa käsitellään autismin kirjoa ja kehitys-vammaisuutta. Perehdytään toimintakyvyn kuvaamiseen ja käyttäytymisanalyysiin. Koulutuksessa paneudutaan myös psyykkisten häiriöiden ja käyttäytymisongelmien erottamiseen. Käydään myös läpi psykologisia hoitomenetelmiä. Kouluttaja: psykologi, psykoterapeutti Markus Sundin, Vaalijalan kuntayhtymä. KOMMUNIKAATIOKOULUTUKSISSA keskitytään opettelemaan erilaisia kommunikaatio- ja vuorovaikutuskeinoja, osassa koulutuksia myös ma-teriaalin valmistamiseen. Koulutuksista voit koota itsellesi mieleisen kokonaisuuden, jolla ylläpidät ja lisäät kommunikaatio-osaamistasi. VOIMAUTTAVA VUOROVAIKUTUS Voimauttava vuorovaikutus (Intensive Interaction) on toimintatapa, joka tukee vaikeasti kehitysvammaisten ja vahvasti autististen ihmisten sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Koulutuksessa perehdytään Voimauttavan vuorovaikutuksen toimintatavan lähtökohtiin, kommunikoinnin perustaan, Voimauttavan vuorovaikutuksen periaatteisiin, toteuttamisen tapoihin arjessa ja toimintatavan vaikutusten seurantaan. Kouluttaja: puheterapeutti, työnohjaaja, Intensive Interaction Co-ordinator Kaisa Martikainen, Tikoteekki, KVL. KUVANVAIHTOKAUPALLA KOHTI TOIMIVAA VUOROVAIKUTUSTA (1/2 pv.) Kuvavaihtokauppa on menetelmä, jolla kokemuksellisesti opetetaan asiakkaalle kommunikaation perimmäinen idea: vaikuttaminen toiseen ihmiseen ja toiselle ihmiselle kommunikoimisen avulla halutun asian saaminen. Tavoitteena on oppia, miksi tarvitaan kommunikaation idean ja kuvien merkityksen opettelua kuvavaihtokaupalla ja kuvavaihtokaupan käytännön toteutusta. Koulutus on käytännönläheinen ja siinä tarjotaan arkeen sopivia harjoituksia ja toimintamalleja. Koulutus on tarkoitettu puhevammaisten kanssa työskenteleville. Kouluttajat: puheterapeutti Silja Ikonen, AAC-ohjaajat Heidi Laurila ja Irma Papinniemi, Vaalijalan kuntayhtymä. TYÖKALUJA KOMMUNIKAATIOON AAC:N ALKEET Koulutus antaa perusvalmiudet kohdata puhetta tukevaa ja korvaavaa kommuni-kaatiokeinoa (AAC) käyttävä henkilö. Koulutuksessa tutustutaan viittoma-, kuva- ja esinekommunikaation eri muotoihin, sekä perehdytään ympäristön antaman mallin tärkeyteen. Jos asiakkaasi kommunikointikeino ei vastaa arjen tarpeita, avuksi tarvitaan AAC. Koulutus on tarkoitettu kaikenikäisten puhevammaisten kanssa työskenteleville. Kouluttajat: puheterapeutti Silja Ikonen ja AAC -ohjaajat Heidi Laurila ja Irma Papinniemi, Vaalijalan kuntayhtymä. Ilmoittautuminen: 12 => Koulutus => Koulutuskalenteri TULOSSA TOUKOKUUSSA 2016 KOMMUNIKAATIOKOLMIO JA KULMAKIVET eli kommunikaation perustaidot ja niiden hallitseminen Perinteisillä testeillä on vaikeaa kartoittaa kommunikaation ydintaitoja. Pitkän työkokemuksen seurauksena kouluttajat Emilia Nivarpää-Hukki, Hannele Tanskanen sekä Sanna Tarpila ovat kehitelleet tarpeeseen menetelmän näiden perustaitojen kartoittamiseen. Tämä arviointimenetelmä keskittyy tarkastelemaan kommunikaation ydintaitoja, joita ilman arjen kommunikaatio ei onnista. Arviointimenetelmä auttaa kohdentamaan kuntoutusta ja ohjausta asiakkaan kannalta olennaisiin vuorovaikutuksen perustaitoihin. Arviointimenetelmän avulla voidaan tarkastella ydintaitojen hallitsemista. Koulutusajankohta tarkentuu myöhemmin. Seuraa koulutusilmoitteluamme Vaalijalan www-sivuilla SEKSUAALISUUS-koulutuskokonaisuus tarjoa tietoa seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä sekä antaa valmiuksia ja taitoja huomioida erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan seksuaalisuus osana omaa ammatillista työtä. Seksuaalikasvatus osana arjentyötä ja seksuaalinen hyväksikäyttö koulutukset tarjoavat syvennettyä tietoa aiheesta ja on suositeltavaa, että koulutukseen tulijalla on perustietoa seksuaalisuuteen liittyen. SEKSUAALIKASVATUS OSANA ARJEN TYÖTÄ Koulutuksen vahvistaa osallistujien valmiuksia ja taitoja tehdä seksuaalikasvatusta osana omaa ammatillista työtä erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa. Koulutuksessa tutustutaan erilaisiin turvataito- ja seksuaalisuuskasvatusmateriaaleihin sekä niiden käyttöön osana arjen työtä. Kouluttajat: seksuaalineuvojat Janika Jäntti ja Jari Lappalainen, Vaalijalan kuntayhtymä. SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ Koulutuksen tavoitteena on auttaa osallistujaa ymmärtämään seksuaalisen hyväksikäytön ilmiötä kokonaisvaltaisesti. Koulutuksessa tarkastellaan seksuaalista hyväksikäyttöä niin uhrin kuin tekijän näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on antaa työntekijälle työvälineitä toimia ja tukea erityistä tukea tarvitsevaa asiakasta seksuaalisen hyväksikäytöntilanteissa. Kouluttajat: seksuaaliterapeutti (NACS), kehittämiskoordinaattori Mari Niinivirta ja psykologi, psykoterapeutti Markus Sundin, Vaalijalan kuntayhtymä. Vaalijalan kuntayhtymä järjestää myös yksiköille ja organisaatioille räätälöityjä TILAUS- KOULUTUKSIA. Otathan yhteyttä, niin suunnitellaan juuri teidän yksiköllenne sopiva koulutuspäivä tai laajempi koulutuspaketti. VAALIJA- LAN KUNTAYHTYMÄ Ne puh , fax , vaa Lisätiedot: koulutussuunnittelija Maarit Luojus, maarit.luojus@vaalijala.fi, puh