2pTiedostonvaihto TEEMANA LAAJAKAISTA. tappaa dvd:n. verkot tekniikat ohjelmat tulevaisuus

Transkriptio

1 Hotmailin haastajat: testissä ilmaiset web-sähköpostit TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA 5/2005 HINTA 6,90 TEEMANA LAAJAKAISTA verkot tekniikat ohjelmat tulevaisuus 2pTiedostonvaihto tappaa dvd:n PAL.VKO WEBIN PARHAAT ATK-KAUPAT WIMAX TUO LANGATTOMAN LAAJAKAISTAN IPTV VIE TELEVISION INTERNETIIN

2 päätoimittajalta Hannu Järvinen Tulevaisuudessa myös hyötypalvelut vaativat lisää vauhtia. Kaistalla Laajakaistaisen internetin levittäytyminen kaikkien ulottuville muuttaa maailmaa enemmän kuin mikään tietotekniikan ilmiö ennen sitä. Se rikkoo viihdeteollisuuden rakenteet, vapauttaa tiedonvälityksen ja mullistaa kaupankäynnin. Laajakaista synnyttää kokonaan uusia palveluja ja mahdollistaa vanhojen toteutuksen ennennäkemättömällä kustannustehokkuudella. Yrityksille laajakaista on elinehto, kuluttajille osa kodin perusvarustusta. Nimi laajakaista nostaa yhteyden nopeuden sen tärkeimmäksi ominaisuudeksi, mutta monasti oleellisinta ei ole nettiyhteyden kaistanleveys, vaan se, että yhteys on kiinteähintainen ja päällä koko ajan. Elokuvien imurointiin p2p-verkoista mikään nopeus ei ole liian suuri, mutta pankkipalveluiden ja sähköpostin kaltaiset välttämättömyydet toimivat mainiosti hitaallakin yhteydellä, jopa modeemilla. Tulevaisuudessa myös hyötypalvelut vaativat lisää vauhtia. Videota hyödyntävä terveyden- ja sairaanhoito, etäopetus tai vaikkapa internetin yli toimiva videovuokraus edellyttävät useamman megabitin sekuntinopeuksia, eikä 256 kbps enää kauan kelpaa viralliseksi alarajaksi. Operaattorit saavat siis myytyä vielä monta päivityskierrosta halvoilla perusliittymillä haalimilleen asiakkaille. Operaattorin on hankala keksiä nettiyhteyteen muita lisäarvoja kuin mahdollisimman suuri häiriötön nopeus, mutta esimerkiksi osaaville sisällöntuottajille laajakaista lupaa paljon enemmän. Kuluttajien enemmistö ei hae sisältöjä vertaisverkoista vaan on valmis ostamaan ne virtuaalikaupasta. Äänitekauppa verkossa on jo lähtenyt hyvin käyntiin, ja seuraavaksi ovat vuorossa elokuvat. Luvanvaraiselle tv- ja radiotoiminnalle laajakaista heittää kovan haasteen. Mainostajalle on yhdentekevää, seurataanko lähetystä avoimessa netissä vai suljetussa digi-tv-verkossa, eikä katsoja pian huomaa eroa edes päätelaitteissa ja niiden käytettävyydessä. Perinteisten radiokanavien soittolistoillekin alkaa ennen pitkää syntyä todellisia vaihtoehtoja, ja jyvien erottaminen akanoista siirtyy markkinoiden tehtäväksi. Hallitus tavoittelee laajakaistaa kaikkien suomalaisten kotitalouksien ulottuville vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Tavoite toteutuu, mutta se ei vielä tarkoita, että kaikki suomalaiset olisivat internetissä. Suuremmissa asutuskeskuksissa yhteyden saa helposti joka paikkaan, mutta vähänkään syrjemmällä tilanne on täysin toinen. Laajakaistayhteydet rakennetaan ja myydään kannattavuuden ja markkinoiden ehdoilla. Suuria operaattoreita kiinnostava bisnes on kaupungeissa, joten haja-asutusalueiden verkottaminen jää käytännössä paikallisten toimijoiden aktiivisuuden varaan. Monella pikkupaikkakunnalla rakennetaankin jo uusia teknisesti edistyksellisiä yhteyksiä. Kun rasitteena ei ole vanhaa infrastruktuuria, edelläkävijyys syntyy kuin itsekseen. TK Ps. Tietokone aloittaa tässä teemanumerossa pääkaupunkiseudulla tarjottavien laajakaistaliittymien hintaseurannan. Kerromme tästedes joka numerossa, miten eri operaattoreiden erilaisten liittymien kuukausihinta on kehittynyt kuluvan vuoden alusta lähtien. Ensimmäisen hintaseurantaraportin löydät tämän lehden sivulta 14, ole hyvä. 4 TIETOKONE huhtikuu 2005

3 sisältö huhtikuu 2005 numero 5 26 P2P räjäyttää tiedonjaon rakenteet P2P- eli vertaisverkko-ohjelmista on tullut kirosana varsinkin viihdeteollisuuden edustajille. Kuinka nämä ohjelmat toimivat? Onko kyse vain piratismista? Ja mikä on vertaisverkkojen tulevaisuus? 32 Videopuhelu ei maksa mitään Laajakaistaliittymä mahdollistaa jo nyt 3gliittymiin tulossa olevat videopuhelut. Kerromme, kuinka puhut kuvapuheluita pc:ltäsi - ilmaiseksi. Vertailu kannattaa 46 verkkokaupassa Tietotekniikkaa myydään internet-kaupoissa houkuttelevilla tarjouksilla. Testiostoskorimme osoittaa, että hintojen huolellinen vertailu koti- ja ulkomaisten verkkokauppojen kesken säästää ostajalle pitkän pennin. 6 TIETOKONE huhtikuu 2005

4 t e e m a n a l a a j a k a i s t a Laajakaista muuttaa yhteiskuntaa Laajakaistan muuttuessa joka kodin vakiovarusteeksi murtuvat työnteon, viihteen ja kaupankäynnin totutut tavat. Vetureina kehityksessä ovat vertaisverkot ja porno. Kuusiokunnat rakensivat seutuverkon Miten laajakaista toteutetaan siellä, minne operaattorin kiinnostus ei yllä? Ähtärin ympäristön kunnat ratkaisivat ongelman rakentamalla oman, nopean valokuituverkon. Televisio sujahtaa ip-verkkoon Laajakaistayhteydet mahdollistavat televisiokuvan katselun tietoverkon kautta. Digi-tv ja kaapeliverkot saavatkin uuden haastajan iptv:stä. Viranomainen palvelee webissä Internet-yhteydet mahdollistavat viranomaisasioinnin ajasta ja paikasta riippumatta. Nettikäyttö uudistaa myös viranomaisten omia prosesseja. Wimax tuo laajakaistan korpeen Uuden polven nopea langaton tekniikka mahdollistaa laajakaistaverkkojen laajentamisen myös haja-asutusalueille. Ensimmäiset ratkaisut ovat jo käytössä Suomessa. 18 TULEVAISUUDEN TIETOTEKNIIKKA Tunnistaminen tulee iholle Biometrinen tunnistus nojaa käyttäjien yksilöllisiin fyysisiin piirteisiin. Kun yksilö tunnistetaan kasvojen, iiriksen tai sormenjäljen avulla, ei tunnuslukuja enää välttämättä tarvita. 16 VAIKUTTAJA Jarmo Peltoniemi, IDC Ymmärryksen hankkiminen asiakasorganisaatioissakin on paljon isomman työn takana kuin aikaisemmin. LABS PIKAKOKEET Web-sähköpostit Google Mail MSN Hotmail MTV3 Luukku Suomi24 Sähköposti Creative Audigy 2 ZS Notebook Stinghorn Instant Firewall 1.2 Panda Platinum Internet Security 2005 Palmone Treo 650 Barracuda Spam Firewall 300 Epson P-2000 Check Point Connectra SW 2.0 Sonera Laajakaista Kaapeli Logitech Harmony 688 Microsoft Optical Desktop Elite with Fingerprint Reader for Bluetooth VAKIOT 4 Pääkirjoitus, 8 Lukijalta, 82 Luettua & katsottua, 83 Vapaalla, 84 Uudet tuotteet, 89 Mediatiedot ja palvelukortti, 90 Ensi numerossa Anna sähköistä palautetta Tietokone-lehden artikkeleista Tietokone.fi-palveluun on avattu kaikille lukijoillemme tarkoitettu palautelomake, jolla voit arvioida uusimman lehden jutut. Linkki lomakkeeseen löytyy etusivulta uusimman lehden kansikuvan vierestä Lisäksi Tietokoneen runsaat sähköiset palvelut Tuoreimmat it-uutiset joka arkipäivä Tuhansien shareware- ja freeware-hyötyohjelmien kirjastot AJANKOHTAISTA Langaton laajakaista syntyy talkoovoimin Sähköiset julkispalvelut sekavia Secnet palvelee turvallisuusviranomaisia 64-bittisyys muuttuu todeksi Telekilpailussa huomiota palveluihin Laajakaistaseuranta alkaa VERKOT KYTKENTÖJÄ, PERTTI HÄMÄLÄINEN Runkoverkko langattomasti Mesh-verkot lupaavat nopeita, itseorganisoituvia langattomia yhteyksiä. TEHOKÄYTTÄJÄN VINKIT Sähköposti kilahtaa kännykkään Sähköpostin saaminen kännykkään on monen matkapuhelimen käyttäjän toive. Kännyposti onnistuu, mutta vaatii virittelyä ja oikeita asetuksia. Palomuuri Linux-koneelle Linux-työasemakin tarvitsee palomuurin suojakseen. Esittelemme työkalut ja ohjelmat pingviinin turvaamiseen. Hyvät kysymykset Kuinka kannettava liitetään televisioon? Työkaluja laajakaistan käyttäjälle. KOLUMNIT Petteri Järvinen, Tietoturva paranee Osmo A. Wiio, Emolla on muutospaineita Antti Aromaa, Rohkeiden ihmisten maailma Näköaloja Mika Koivusalo, Sekaisin, ei rikki huhtikuu 2005 TIETOKONE 7

5 Tietokone, lukijalta, PL 2, Sanoma Magazines lukijalta Toimivia viruksia Mac OS X:lle? Tietokoneen numeron 4/2005 keskitetyn virustorjunnan vertailussa pisti silmään pieni lisälaatikko: Muut ympäristöt. Mitä siinä tarkoittaa tämä: Macintoshkoneet ovatkin pysyneet lähes täysin suojassa tuholaisilta. Muutamia yksittäistapauksia on vuosien varrella nähty. Josko toimittaja voisi mainita nimeltä edes yhden, joka on tehty vuoden 2000 jälkeen, OS X järjestelmälle. Siis toimivan, leviävän tuholaisen. Minä kun en tiedä yhtään. Erkki K. Kangas Macin OS X -käyttöjärjestelmää vastaan ei ilmeisesti ole yhtään internetissä vapaasti leviävää virusta. Virustorjujille on kylläkin toimitettu OS X -viruksia, mutta niitä ei ole toistaiseksi joutunut yleiseen levitykseen. Sen sijaan vanhemmille Mac-koneille on ehditty julkaista kymmeniä viruksia, ja lisäksi monet Microsoft Wordin makrovirukset toimivat myös Macissä. Näyttääkin olevan vain ajan kysymys ennen kuin myös OS X:lle julkaistaan toimivia viruksia. Ilmeisesti juuri tämän vuoksi Mac-virustorjunnan suosio on myös kovassa kasvussa siis ennaltaehkäisevässä mielessä. Samuli Kotilainen Tarkennuksia Suseen Kiitos Tietokoneen 4/2005 vertailusta Linux työpöydälle. Taulukon mukaan Suse 9.2 -paketissa on yksi dvd-levy ja viisi cd-levyä. Ainakin minun Suse 9.2 -paketissani oli 5 cd:tä ja 2 dvd:tä. Samoin Susesta on julkaistu jo versio 9.3. Artikkelissa ei myöskään mainittu Susessa olevaa suomennettua työpöytää, joka on ollut versiosta 8.x lähtien. Risto Vuorinen Susen levyjen määrä riippuu jakelun hankintakanavasta. Pahvilaatikossa toimitettavassa versiossa on kaksi dvd-levyä, mutta internetistä kopioitavassa versiossa on vain yksi dvd-levykuva. Versiota 9.3 ei jutussa mainittu, sillä se julkistettiin lehden painoonmenon aikoihin. Suomenkielinen työpöytä on saatavilla Susen ohel- Cebit 2005: viihde vetää uutta tietotekniikkaa tietoturvaa TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA 4/2005 HINTA 6, vertailu: Linux-jakelut työpöytäkäyttöön Virustutkat vertailussa Vakoiluohjelmien torjunta Näin suojaat kannettavasi Ensituntuma: BTX uudistaa emolevyt PAL.VKO Testi: Värit kohdalleen kalibroinnilla Parhaat ohjelmat älypuhelimeen 10 kysymystä & vastausta digikuvauksesta la lähes kaikkiin muihinkin paketointeihin, sillä käännöshankkeet ovat pitkälti Gnome- ja KDE-yhteisöjen tuotosta. Panu Mäntylahti Ubuntu on noussut kärkeen Distrowatch.com-sivuston Linuxjakeluiden suosituimpien listalla. Ubuntu ja Mepis mukaan! Luin mielenkiinnolla asiantuntevan ja kiihkottoman Linux-vertailunne viime numerosta. Jostakin syystä vertailussa ei ollut mukana Ubuntua, joka on muun muassa ohittanut Mandraken Distrowatchin latausvertailussa ( ja on todennäköisesti kaikkien aikojen nopeimmin suosiotaan kasvattanut jakelu. Miksi siis tämä valtavan suosittu jakelu jätettiin vertailun ulkopuolelle? Pois olisi sen sijaan voinut jättää täysin merkityksettömän LBA Linuxin. Jarmo Kuikka Kun seuraavan kerran vertailette Linuxeja, ottakaahan Mepis mukaan! Kari Ehonsalo Kiitos palautteesta. Linux-vertailujen vaikeutena on aina paketointien suuri määrä. Erilaisia jakeluita on satoja ja työpöydälle sopivia kymmeniä. Kattavan vertailun tekeminen tästä joukosta ei ole järkevää, joten pyrimme rajaamaan joukon kiinnostavimpiin paketointeihin. Tällä kertaa joukkoa rajattiin jakelujen yleisyyden ja yrityskäyttöön sopivuuden perusteella. Fedora Core valittiin edustamaan tuotteistamatonta jakelua. LBA Linux otettiin mukaan sen kotimaisuuden vuoksi. Mepis oli jo esillä live-linux -pikakokeessa numerossa 3/2005. Ubuntua ja muita merkittäviä uutuuksia, kuten Gentoota, voidaan käsitellä samoin pikakokeessa. Jos jokin jakelu saavuttaa merkittävän aseman markkinoilla, otamme sellaisen toki tarkempaan käsittelyyn. Toimitus Kuvat jakoon internetiin Internetissä on paljon palveluita (Hello, Flickr jne), joiden avulla digikuviaan voi jakaa ystäville ja sukulaisille tarvitsematta lähettää niitä sähköpostilla erikseen jokaiselle. Voisitteko vertailla näitä palveluja esimerkiksi hinnan, saatavilla olevan tilan jne. suhteen? Tapani Kurki Kiitos ideasta. Varaudumme katsastamaan kuvien jakoon tarkoitettuja palveluita tulevissa numeroissa. Toimitus Ilmainen Hello-ohjelma mahdollistaa kuvien jakamisen verkossa ja esimerkiksi kuvien suoran siirron Blogger-blogiin. Image-ohjelmat esiin Lehtenne aktiivitilaajana ja lukijana ehdottaisin, että tekisitte asiantuntemuksellanne jutun erilaisten image-ohjelmien (Norton Ghost, Neron oma, Image Sheriff etc.) käytöstä ja kenties vertailunkin. Kyselyä ja keskustelua aiheesta ilmenee paljonkin nykyään, niin oman lehtenne foorumissa kuin muuallakin erilaisilla alan saiteilla. Mille käyttöjärjestelmille ne sopivat, paljonko toiminnot vaativat tilaa, mistä miten ja mihin lataillaan jne. Eräs ongelma varmasti on, ettei monessakaan em. ohjelmassa ole suomenkielistä käyttöopasta. Voi tosin olla, että aiheesta on jo ollut artikkeleita aiemmissa numeroissa, mutta en ole vielä ehtinyt arkistoanne tyystin koluamaan. Eikä uusinta aina silloin tällöin ole pahitteeksi, koska uusia ohjelmaversioita on taas tullut. Antti Hellsten Kiitos ehdotuksesta. Levykuvien tekoon tarkoitettuja ohjelmia ei olekaan aikoihin käsitelty. Pidämme aiheen mielessä. Toimitus Avoin sisällöntuotanto ei toimi Viime numeron hehkutus avoimen sisällöntuotannon ihanuudesta perustui näköjään Wikipedian perustajan Jimmy Walesin näkemyksiin. Todellisuus on kuitenkin paljon Walesin kuvauksia huonompi. Esimerkiksi monista Wikipedian artikkeleista löytyy virheitä tai jopa asiattomuuksia. Tämän voi kuka tahansa todeta vilkaisemalla suomenkielisen Wikipedian Tuoreet muutokset -sivua (fi.wikipedia.org/wiki/toiminnot:recentchanges). Avointa sisällöntuotantoa ei voikaan verrata avoimeen ohjelmakehitykseen. Kerran tehty ohjelma on olemassa ja käyttökelpoinen. Sen sijaan kenen tahansa jatkuvasti muokattavissa oleva artikkeli tai uutinen saattaa sisältää mitä tahansa virheellisyyksiä. Siihen ei voi luottaa. Janne Oikarinen Oikaisu Numeron 3/2005 3GSM-artikkelissa mainittu Lothar Pauly ei ole Siemensin, vaan Siemens Communicationsin pääjohtaja. Hänen etunimessään oli lisäksi lehdessä lyöntivirhe. TK 8 TIETOKONE huhtikuu 2005

6 12 Sähköisissä palveluissa kohentamista bittisyys etenee isoin askelin 14 Mitä maksaa laajakaistayhteys? ajankohtaista Langatonta laajakaistaa talkoilla Internetiin pääsee helposti kotoa ja työpaikalta. Jos Openspark-talkoot saavat ilmaa sipiensä alle, ne avaavat ovet verkkoon monesta muustakin paikasta. ARI KARKIMO Turun seudulla on kudottu olemassa olevia langattomia verkkoja yhteen, jotta nettiyhteyksien tarjonta mobiililaitteisiin kohentuisi. Hyvin menestyneen Sparknet-verkon kylkiäiseksi ollaan pystyttämässä Openspark-talkooverkkoa, jossa nettiyhteyttä tarjotaan yksityisten tukiasemien kautta muille talkoolaisille. Opensparkiin liittyvä antaa muiden käyttää nettiä oman tukiasemansa kautta ja saa vastineeksi tunnukset, joilla voi hyödyntää muiden tukiasemia. Alku on vielä vaatimaton, mutta kasvaessaan Openspark antaa aivan uudenlaiset puitteet mobiilille netinkäytölle. Toistaiseksi mukana on vasta muutamia kymmeniä tukiasemia. Opensparkin avulla laajakaistayhteydet saadaan käyttöön myös oman kodin ja työpaikan ulkopuolella. Openspark tarjoaa jokaiselle kansalaiselle tavan itse osallistua tietoyhteiskunnan rakentamiseen, hankkeen moottorin MP-Masterplanetin toimitusjohtaja Matti Kiviö linjaa. Openspark käytännössä Keskitetty tunnistautuminen Internet Opensparkiin liittyminen ei vaadi kuin jaettavan nettiyhteyden, langattoman tukiaseman sekä ilmaisen ohjelmiston. Vaatimaton alku Openspark ei ideana ole hirveän uusi, jo tietoyhteiskuntagurut, kuten Manuel Castells, ovat visioineet, että ihmiset voivat tarjota omaa yhteyttään muiden käyttöön. Opensparkin perustana on adsl-yhteys, siihen liitetään wlan-tukiasema ja ladataan Masterplanetilta ilmainen ohjelmisto. Yhteyttään tarjoava rekisteröityy yhteisöön ja saa käyttäjätunnuksen, jolla käyttää muiden yhteyksiä. Eli talkookaljat tarjotaan vain talkoolaisille, ICT Turun toimitusjohtaja Jaakko Kuosmanen kuvailee. ICT Turku vastaa yhdessä Masterplanetin kanssa Sparknetin kehittämisestä ja kaupallisesta puolesta. Jakaminen ei juuri kuormita yhteyttä. Toistaiseksi se tuo vasta marginaalista hyötyä, mutta sen merkitys kasvaa käyttäjämäärän mukana. Kaupunkien keskustoissa jo muutamalla sadalla tukiasemalla saadaan varsin hyvä kattavuus, Kuosmanen sanoo. Huhtikuussa talkoolaisia oli vielä alle sata. Kuosmasen mukaan operaattorit ovat tahtoen tai tahtomattaan asettaneet es- xdsl teitä toiminnalla, mutta eräät ovat jo kantaansa lievittäneet. Operattorien sopimusehtoihin on ilmestynyt lauseke, jolla kielletään jakamasta yhteyttä kolmansien osapuolten kanssa. Käytännössä yhteyttään ei saisi antaa käytettäväksi naapureille ja tuttaville, ei heidän eikä liittymänhaltijan koneelta. Kieltoahan on mahdotonta valvoa, mutta siellä sopimusehdoissa se on. Song ja Elisan tytäryhtiö Lounet ovat nyt sallineet jakamisen, ja etenkin Lounet ollut Opensparkissa aktiivisesti mukana. Tämä on iso muutos, Kuosmanen iloitsee. Sparknet menestys Turkulaisten langaton menestystarina on Sparknet-verkko. Se on alun perin vain Turku Science Parkin alueella toiminut langaton verkko, jossa samoilla käyttäjätunnuksilla oli pääsy koko verkkoon. Alueella oli useita verkkoja, joista suurimmat siellä toimivilla korkeakouluilla. Niiden kesken viriteltiin yhteistyötä, johon myös Science Parkissa toimivat yritykset halusivat mukaan. Joukkoon on liittynyt Koti tai pientoimisto Sisäverkko Lähde: MP-Masterplanet paljon muitakin, seudun kuntia myöten. Sparknetiin voi törmätä nykyisin Varsinais- Suomen ulkopuolella. Sparknet on oikeastaan joukko palveluita, jotka huolehtivat esimerkiksi autentikoinnista ja verkkovierailuista. Sen kustannukset ovat olleet pienet, koska itse verkot ovat olleet olemassa, vain tukiasemia on lisätty, Jaakko Kuosmanen toteaa. Sparknetillä on nyt yli käyttäjätunnusta ja noin 5000 aktiivikäyttäjää. Suurimman ryhmän muodostavat korkeakouluopiskelijat, joille verkon käyttö on maksutonta. Tukiasemia on yli 500. Sparknet on rakennettu ilman julkista tukea, joten tämä hanke ei lopahda, kun julkinen projektirahoitus loppuu. Liiketoimintamalli on pysyvä, rahaa tulee liittymien myynnistä, Kuosmanen kertoo. Käyttöoikeuden voi lunastaa kuukausimaksulla. Erittäin suosittuja ovat olleet kahdeksan euron hintaan myydyt käyttövuorokaudet, joita esimerkiksi yritykset ovat voineet hankkia vierailleen kahvin ja viinerin ohella tarjottaviksi. TK huhtikuu 2005 TIETOKONE 11

7 ajankohtaista Voip-liittymät kymmenkertaistuvat Tutkimuslaitos IDC:n arvion mukaan Pohjois-Amerikassa on tämän vuoden lopussa kolme miljoonaa internetiin luottavaa puhelinasiakasta. Vuonna 2009 voip-puhelijoiden määrä nousee 27 miljoonaan. Puheluiden edullisuus ja laajakaistayhteyksien yleistyminen ovat voimakkaimpia houkuttimia. Tulevaisuudessa uudenlaisista palveluista odotetaan merkittävää vetoapua. Internetin protokollia hyödyntämällä voidaan rakentaa uudenlaisia palveluita, joilla todella on mahdollista tarjota parempaa kuin mihin lankapuhelimilla päästään. Poliiseille ohjeet oikeaan teleurkintaan Soneran teleurkintajupakan jälkipyykkiä pestään myös sisäministeriössä, sillä tapauksen yhteydessä törmättiin ainakin kolmen eri poliisiviranomaisen epäiltyihin väärinkäytöksiin. Jatkossa tietojen hankinta tapahtuu kokonaan pelkästään Keskusrikospoliisin kautta, ja tiedon hankkimiseksi teleyrityksistä on laadittu yhteinen käsikirja. Sisäministeriön komitea moittii lainsäädäntöä epäselväksi. Tiedonhankinnasta säädetään useissa laeissa, jotka ovat saaneet nykymuotonsa lukuisissa osittaisuudistuksissa. Lapsipornosta tuhansia ilmoituksia Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihje on noin kahden ja puolen vuoden aikana saanut toistakymmentätuhatta ilmoitusta netistä löytyvästä sopimattomasta aineistosta. Neljännes ilmoituksista on koskenut laitonta lapsipornoa. Lasten nettiturvallisuuteen on kiinnitetty runsaasti huomiota myös kansainvälisesti. Vastikään on paljastettu yli 5000 henkilön ryhmä, joka oli välittänyt yli lapsipornoa sisältävää kuvaa, videota tai äänitiedostoa internetissä ja chateissä. Sähköiset julkispalvelut sekavia SATU SUMMA Suomalaiset toivovat kattavampaa kokonaispalvelua julkishallinnon sähköisistä palveluista ja asiointikanavat koetaan sekaviksi ja hajanaisiksi, ilmenee tutkimuslaitos Accenturen Egovernment-selvityksestä, joka arvioi julkishallinnon palveluiden tarjontaa kansalaisille ja yrityksille. Accenture selvitti 22 eri maassa julkishallinnon sähköisten palveluhankkeiden tasoa sekä kansalaisten mielipidettä niistä. Yhteensä haastateltavia 9000 ihmistä, joista 400 suomalaisia. Kanada selviytyi vertailussa ykkössijalle ja Suomi Norjan kanssa jaetulle kolmannelle sijalle. Sähköisten asiointipalveluiden osalta arvioitiin palveluiden määrää ja laajuutta sekä asiakaspalvelun laatua. Lähes kaikki tarkastelluista 177 palvelusta on jo jollain tasolla saatavilla verkosta. Sen sijaan varsinaista asiointitapahtumaa ei voida vielä tehdä verkossa. Suomessa selvitetyistä palveluista 96 prosenttia on jo verkossa. Sen sijaan kehitettävää on esimerkiksi siinä, että lupa-asioiden tai hakemusten käsittely voidaan hoitaa verkossa vuorovaikutteisesti kansalaisen ja viranomaisen välillä, Accenturen ARI KARKIMO Kansalaisten turvallisuudesta vastaavien viranomaisten toimintaa ja etenkin yhteistoimintaa auttamaan pystytetään lähivuosina Secnet-verkko. Se auttaa muun muassa muodostamaan yhteisistä tiedoista tarkkoja tilannekuvia esimerkiksi kriisipäätöksenteon työvälineiksi. Viranomaiset tarvitsevat viestintäverkon, joka on suojattu myös ruuhkilta, Puolustusministeriön tietohallintojohtaja Sauli Savisalo muistuttaa. Secnet ei ole viestintäverkko vaan paljon enemmän. Se yhdistää poliisin, sosiaali- ja terveysalan, pelastustoimen, rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien tiedot niiden omiin ja yhteisiin tarpeisiin. Samoin se palvelee esimerkiksi valtiojohtoa. Secnet-suunnittelu on alkanut 2004, toteuttamisvaiheeseen on tarkoitus päästä ensi vuonna ja valmista pitäisi olla Secnetiin kootaan yhteiset ja yhteiskäyttöiset tiedot, joita Secnet säilyttää ja jakaa. Siihen luodaan eri turvatason liittymäverkkoja sekä yhteisiä palveluita. Fyysisesti Secnet muodostuu erityisesti suojatuista palvelinkeskuksista, joita yhdistävät suojatut tiedonsiirtoyhteydet. Se mahdollistaa hallinnon rajat ylittävän syvän yhteistyön, Savisalo lupaa. Tietoliikenneyhteydet Secnetiin hoidetaan useaa kanavaa käyttäen viranomaisten Virve-verkosta aina tavallisiin gsm-yhteyksiin. Sauli Savisalo korostaa, että vahva, kattava ja Julkisten palveluiden käyttö ja toiveet Puhelin Henkilökohtainen kontakti Posti Internet/ sähköposti Fax Kaavio kertoo, mitä palvelukanavia haastatellut 400 suomalaista ovat vuoden aikana käyttäneet, ja minkä käyttö olisi heille mieluisinta. julkisten palvelujen toimialajohtaja Elina Piispanen sanoo. Suomalaiset haluavat edelleen sähköisten palveluiden lisäksi asioida julkishallinnon kanssa myös puhelimitse ja kasvokkain, mutta internet ja sähköposti koettiin helpommaksi kanavaksi asioida. Suomalaisista internetin käyttäjistä 76 prosenttia on käyttänyt julkishallinnon sähköisiä asiointipalveluita, ja 35 prosenttia kaikista netin käyttäjistä käy säännöllisesti julkishallinnon verkkopalveluissa. Toimenpide-ehdotuksina julkishallinnolle Accenture listaa asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden kartoittamisen ja keskittymisen niiden palveluiden kehittämiseen, joilla on kysyntää. TK Viranomaisverkot kasvavat 3 % 6 kpl 20 % 46 kpl 46 kpl 25 % 71 kpl 51 % 75 kpl käyttö12 kk:n aikana, kpl mieluisin yhteydenottotapa, % Sauli Savisalo muistuttaa vaaroista, joita viranomaisten laajojen tietokantojen yhdistäminen kansalaisten yksityisyydelle tuo. päästä päähän ulottuva tietoturva on Secnetissä välttämättömyys. Se on myös keskeinen haaste, johon vastaamisen tekee vaikeaksi kokonaisuuden monimutkaisuus. Ongelmaa voidaan pienentää pyrkimällä yksinkertaisuuteen jo suunnitteluvaiheessa. Tietoturva on rakennettava automaattiseksi, järjestelmät on suunniteltava sellaisiksi, että ne pakottavat tietoturvallisiin ratkaisuihin, hän vaatii. Savisalo ottaa myös esiin vaarat, joita eri viranomaiset tietovarastojen yhdistäminen tuo tullessaan: Kansalaisten yksityisyyden säilyttäminen on tärkeää. Secnetin kaltainen kokonaisuus mahdollistaa paljon isoveli valvoo -toimintaa. Tämä vaara on torjuttava lainsäädännön ja valvonnan avulla. TK Ari Karkimo Lähde: Accenture 12 TIETOKONE huhtikuu 2005

8 Ari Karkimo 64-bittinen palapeli täydentyy ARI KARKIMO Usko 64-bittisen teknologian voittokulkuun sai uusia tukijalkoja lähes yhdellä rysäyksellä, kun Microsoftin, Dellin ja Intelin palaset loksahtivat yhteen. Intel julkisti juuri uusia Xeon-palvelinprosessoreja ja Microsoft 64-bittisen Windowsin x86-palvelimille. Hyvä ajoitus, kiittelee Dellin markkinointijohtaja Jouni Halme, kun niiden jatkoksi esitellään kaksi uutta Poweredge-palvelinta. Laitteistopuolella on tapahtumassa selkeä siirtymä 32-bittisistä 64-bittisiin koneisiin. 64-bittiset x86-palvelimet ovat yleisimpiä vuoden sisällä, Microsoftin tuote- ja ratkaisumarkkinointipäällikkö Antti Kirmanen povaa. Microsoft kykenee nyt tarjoamaan Windows Server 2003:n niin 32- kuin 64-bittisiin x86-koneisiin sekä Itanium-palvelimiin. Mistään näistä ei olla luopumassa sellaisena ajanjaksona, jonka minä pystyn kuvittelemaan. Kaikki kolme arkkitehtuuria säilyy, siirtymä 64-bitisyyteen on huomattavasti nopeampaa laitteistokannassa kuin sovelluspuolella, Kirmanen toteaa. Hänen mukaansa rinnakkaisten palvelinkäyttöjärjestelmien ylläpito ja kehittäminen eivät ole Microsoftille rasite: Rinnakkaisversiot eivät rasita, koska niitä ei kehitetä yksitellen vaan synkronoidusti. Hieman lisätyötä tulee yhteensopivuustestauksesta. Jouni Halme kertoo, että palvelinmarkkinoilla ARI KARKIMO Elisan toimitusjohtajan Veli-Matti Mattilan mielestä operaattorien kilpailu on muodostunut pelkällä hinnalla nokittamiseksi. Hän viittasi lähinnä kännykkänkäyttäjien suosiosta käytävään kisaan, mutta samat merkit ovat olleet pitkään ilmassa myös laajakaistapuolella. Uskomme, että huomio on markkinoilla kääntymässä palvelujen suuntaan. Ne pärjäävät, jotka pystyvät palveluja tarjoamaan, Mattila vakuuttaa. Odotamme liiketoiminnassa kasvua etenkin ollaan selkeästi siirtymässä epästandardeista ratkaisuista standardien suuntaan ja torneista räkkipalvelimiin: Kahden suorittimien räkkipalvelimet ovat selvästi suosituin ryhmä. Kahdeksan suorittimen palvelimet ovat jäämässä syrjään, koska suorittimet ovat nykyään niin tehokkaita, että neljä riittää järeisiinkin tarpeisiin. Dell julkisti kaksi tehokasta tietokantapalvelinta, Poweredge 6800:n ja 6850:n. Ne on varustettu neljällä Intelin uudella 64-bittisellä Xeon MP - suorittimella. Uutuuksien tieltä markkinoilta poistuvat Poweredge 6600 ja Samoja Xeon-tehosuorittimia on jo luvattu kevään aikana saatava ainakin HP:n ja Unisysin palvelimiin pakattuina. TK Elisan Veli-Matti Mattila: Kilpailuun palveluilla Veli-Matti Mattilaa harmittaa, että operaattorien kilpailu käydään liian yksipuolisesti hinnalla. Windowsin rinnakkaiset palvelinversiot eri laiteympäristöihin eivät ole Microsoftille ongelma, Antti Kirmanen vakuuttaa. laajakaistamarkkinoilta. Liittymien määrä lisääntyy edelleen, samoin palvelujen kysyntä ja myynti. Kasvun varaa on myös mobiilipalveluissa, hän uskoo. Langattoman laajakaistan tarjoajana odotetun 3g-puhelinverkon menestys ei ole ollut järisyttävää. Suurimmat operaattorit Elisa ja Sonera avasivat 3g-verkkonsa viime syksynä. Mattila myöntää, että liikkeellelähtö on ollut varovainen ja käyttäjät pääasiassa yritysasiakkaita. Erittäin hyvin siellä on otettu vastaan Vodafonen Mobile Connect -kortti, jolla kannettavalta tietokoneelta saadaan nettiyhteys 3g-verkon kautta, hän iloitsee. Usko 3g:n voittokulkuun ei ole horjunut: Kilpailevat tekniikat, kuten wlan ja wimax täydentävät 3g:tä, eivät syrjäytä sitä. Operaattorien erityisenä murheena Suomessa on valtavat maantieteelliset etäisyydet, jotka rassaavat verkkoja rakennettaessa. 3g-investoinnit ovat mittavia, koska asukastiheys Suomessa on toiseksi matalin Euroopassa, aivan eri luokkaa kuin Keski-Euroopassa tai esimerkiksi Tanskassa, jossa se on 40-kertainen. Verkon rakentaminen vaatii aikaa, sillä pitää varoa yli-investointia. 3gverkko laajenee tänä vuonna tarpeen mukaan, Veli-Matti Mattila lupaa varovaisesti. TK Ari Karkimo ajankohtaista Otaniemi kurkottaa Piilaaksoon Suomen suurimmassa teknologiakeskittymässä toimiva Otaniemen kehitys Oy perustaa teknologiatoimiston Kalifornian Piilaaksoon helpottamaan tutkimusorganisaatioiden toimintaa USA:ssa ja lisäämään mahdollisuuksia kansainväliseen tutkijavaihtoon. Paikallisen toimiston perustaminen helpottaa merkittävästi pitkäjänteisten vaihto- ja yhteistyöprojektien toteuttamista sekä tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuden aktiiviseen yhteistyöhön amerikkalaisten kanssa entistä aikaisemmissa vaiheissa innovaatioketjua. Tuplahuijauksia lentolipuilla Internetissä on esiintynyt lentolippuhuijauksia, joilla edullisia lippuja etsiviltä asiakkailta viedään kaksinkertaisessa huijauksessa sekä henkilötiedot että rahat, mutta lippua ei tipu. Joissakin tapauksissa asiakkailta on kerätty luottokorttitietoja, jotka sitten joutuvat rikollisten käsiin. Kaksinkertaiseksi huijaus muuttuu, kun asiakasta pyydetään maksutapahtumassa sattuneen virheen vuoksi maksamaan lippunsa vielä pankkisiirrolla. Huijaussivustoja on suljettu, mutta tilalle tulee uusia. Apple keräsi musiikkialan palkintoja Applen musiikkituotteet ovat voittaneet kaksi palkintoa Frankfurtissa pidetyillä musiikkialan Mipa Musikmesse -messuilla. Järjestäjien jakamia palkintoja pidetään yleisesti musiikkiteollisuuden omina Grammyina, arvostettuina kunnianosoituksina hyvin tehdystä työstä. Garagebandin uusin versio voitti innovatiivisin tuote -kategorian ja samaan ohjelmaan tarkoitettu Jam Pack -lisäpaketti palkittiin parhaimpana äänikirjastona. Kaikissa kategorioissa ei sentään tullut voittoa: Applen Logic Pro 7 -paketti hävisi äänitysohjelmien kisan Cakewalkin Sonar 4:lle. huhtikuu 2005 TIETOKONE 13

9 LAAJAKAISTASEURANTA TERO LEHTO Laajakaistayhteyksien hintaseuranta alkaa Nopeudet nousevat, hinnat ennallaan Kuluttajien laajakaistaliittymien hinta- ja nopeuskilpailu on käynyt kiivaana toista vuotta. Tietokone-lehti aloittaa nyt kerran kuukaudessa päivitettävän laajakaistaliittymien markkinoiden seurannan. Laajakaistaliittymien alueellisen tarjonnan ja erilaisten hinnoittelualueiden vuoksi yhtenäistä hinnoittelua on mahdotonta koota vertailukelpoisesti koko maasta. Vertailualueeksi onkin valittu pääkaupunkiseutu, jossa kaikilla suurimmilla operaattoreilla on melko yhtenevät hinnoittelualueet. Hintaseurannassa ei ole myöskään toistaiseksi Saunalahden oman runkoverkon (Saunaverkon) liittymiä, koska niiden saatavuus vaihtelee suuresti pääkaupunkiseudulla. Alle 20 euroon Kuluttajaliittymien perustasoksi on muodostunut alueesta ja operaattorista riippuen 256 tai 512 kilobitin kaistan si- 40 LABS säänpäin tarjoava nopeusluokka, jonka hintataso on tip punut pääkaupunkiseudulla ja muissa 25 suuremmissa taajamissa alle 20 eu- 20 roon kuukaudessa. Tiukka hintakilpailu on aiheuttanut sen, LABS euroa Elisa 2M ,5 DNA 2M euroa 2 MBPS -LIITTYMIEN HINNAT HUHTIKUUSSA Saunalahti 2M Welho 2M 14 TIETOKONE huhtikuu ,9 etteivät hintaerot ole järin suuret. Operaattorit nostavat mieluummin nopeuksia kuin laskevat hintoja, joten odotettavissa onkin liittymien perustason nouseminen ensin 512 kilobittiin ja myöhemmin useisiin megabitteihin. Elisa ja Sonera kertovat, että uusista liittymistä jo puolet on vähintään megabitin tasolla. Syrjäseudulla edullisimmat hinnat ovat yleensä euroa korkeammat kuin kaupungeissa, joten halvimmat hinnat asettuvat euroon. Vastaavasti korkeimmat nopeusluokat puuttuvat syrjäseuduilta monesti kokonaan. 500 KBPS -LIITTYMIEN HINNAT HUHTIKUUSSA Elisa 512 Saunalahti 512 DNA 512 Welho 525 TeliaSonera 512 Go Home , ,9 Telia-Sonera 2M Go Home 2M 25 23,9 23,9 47 Netsonic 2M 44,8 Maxinetti 2M Uuteen nopeusluokkaan Hinnanlaskut ovat jääneet tänä keväänä toistaiseksi vähiin, mutta muutoksia on tapahtunut liittymien yläpäässä. Esimerkiksi Elisa tiedotti tammikuussa luopuvansa neljän megabitin adsl-liittymistä ja päivittävänsä ne kahdeksaan megabittiin. Myös DNA Finland, Saunalahti ja Sonera ovat tuoneet markkinoille niin sanottuja full-rateliittymiä tai laajentaneet olemassa olevien liittymiensä saatavuusalueita. Toistaiseksi voittamatonta ykköspaikkaa pitää Saunalah- den Tampereella tarjoama adsl2plus-liittymä, jonka hinta lähtee 63 eurosta kuukaudessa. Liittymää ei tarjota muualla, edes pääkaupunkiseudulla. Tämä onkin kuvaava esimerkki siitä, että laajakaistaliittymien hintakilpailu on muuttumassa hyvin paikalliseksi. Entiset puhelinyhtiömonopolit laajentavat toimintaansa uusille paikkakunnille ja vastaavat siellä täsmennetysti paikallisen operaattorin hinnoitteluun. Paikallisuus on myös tehnyt hintojen seuraamisesta vaikeaa, koska hinnat ja nopeusluokat vaihtelevat jopa kunnittain. TK Laajakaistaliittymien hintakehitys 1 4/2005 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu Elisa ADSL 256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9 512k/512k 24,9 24,9 24,9 24,9 1M/512k M/512k M/512k 59 ** ** ** 8M/1M ** DNA Finland 256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9 512k/512k 23,9 23,9 23,9 23,9 1M/512k M/512k M/512k ** ** ** ** 8M/1M (* Saunalahti ADSL 512k/512k M/512k 38,5 38,5 38,5 38,5 2M/512k 48,5 48,5 48,5 48,5 4M/512k 55,5 55,5 55,5 55,5 HTV Welho Welho 275 / 100k 19,9 19,9 19,9 19,9 Welho 525 / 200k Welho 1M / 300k Welho 2M / 400k Welho 3M / 500k Welho Max 10M / 500k (* Telia-Sonera 256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9 512k/512k 23,9 23,9 23,9 23,9 1M/512k M/512k M/1M Go Home (ent. MTV3) 256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9 512k/512k 23,9 23,9 23,9 23,9 2M/512k 41,9 41,9 41,9 41,9 8M/1M Netsonic Prolink+A18 ADSL 1M/512k M/512k M/640k (* M/1M Maxinetti Multi Lite 2M/512k 44,8 44,8 44,8 44,8 8M/1M 75,9 75,9 75,9 75,9 (*1 Saatavuus rajoitettu, ** Ei saatavissa Pääkaupunkiseudulla 512 kilobitin laajakaistayhteyteen pääsee kiinni noin 25 euron kuukausimaksulla. Taulukossa ei ole huomioitu mahdollisia avaus-, asennus- ja laitekustannuksia. Hinnat tarkistetaan operaattoreilta joka kuun toinen perjantai.

10 VAIKUTTAJA TEKSTI: ANTTI J. LAGUS KUVAT: TIMO SIMPANEN Jarmo Peltoniemi Konsultista tuli tutkija Tutkimusyritys IDC seuraa itc-markkinoiden kehitystä, mutta se osaltaan myös muovaa markkinoita tutkimustuloksillaan ja valinnoillaan tutkittavista aihealueista. Viime vuoden lopulta Suomen IDC:tä luotsannut Jarmo Peltoniemi pitää yrityksen yhtenä tärkeänä tehtävänä uusien ajatusten tuomista keskusteluihin laitetoimittajien ja loppukäyttäjäorganisaatioiden kanssa. Näin IDC saa myös näkemystä siitä, mihin päin asioita pitäisi viedä. Tällaisten keskustelujen kautta on syntynyt muun muassa IDC:n ahkerasti käyttämä termi dynamic it. Dynaamisessa tietotekniikassa on kyse siitä, että yrityksen tietotekniikka toimii joustavasti niin, että it voi kiihdyttää ennemminkin kuin hidastaa liiketoiminnan kehitystä. Tällainen toimintamalli perustuu IDC:n mukaan muun muassa palveluperustaiseen arkkitehtuuriin (soa), standardoituihin modulaarisiin ohjelmistorakenteisiin, joustaviin hankintamalleihin, joihin kuu- luvat niin ulkoistaminen kuin sisäistäminen tarpeen mukaan, sekä it-kustannusten muuttamiseen kiinteistä muuttuviksi. Palvelimet vajaakäytössä Ensisijaisesti saamme tietoa tästä hetkestä taaksepäin, mutta tutkimuksia hahmotellessamme katsomme seuraavaa viittä vuotta eteenpäin. Uskon, että näin syntyvällä trendillä on myös muokkaava vaikutus, Suomen IDC:n toimitusjohtaja Jarmo Peltoniemi sanoo. Keskusteluissa toimittajien ja loppukäyttäjien kanssa puhutaan Peltoniemen mukaan paljon myös palvelinkannan tehokkaasta käytöstä. Esimerkiksi Intel-pohjaisten palvelinten teho on yrityksissä melkoisessa vajaakäytössä. Tätä voidaan korjata tiivistämällä eli konsolidoimalla palvelinkantaa. Tällaisia asioita on hyvä ottaa esille myös ulkoistamisten yhteydessä. Kun käytettyjen palvelinten määrää voidaan vähentää, KUKA? Jarmo Peltoniemi Ikä 51 vuotta Perhe naimisissa, kaksi lasta Koulutus 1980, taloustieteiden maisteri, Jyväskylän yliopisto Työura 2004 IDC Nordic Suomi, toimitusjohtaja PA Consulting Group, it- ja liikkeenjohtokonsultti Arthur Andersen BC, Senior Manager SAS Institute, myyntipäällikkö Oracle Finland, mm. koulutuspäällikkö ATK-instituutti, jatkokoulutusosaston johtaja PSP-rahoitus, systeeminsuunnittelija Harrastukset hiihto, juoksu, golf, musiikki 16 TIETOKONE huhtikuu 2005 saadaan palveluita halvemmalla, Peltoniemi sanoo. Kannettavien myynti piti pc-markkinat pinnalla IDC:n Pc-trackerina tunnettu tutkimus ilmestyy neljännesvuosittain viisi viikkoa neljänneksen päättymisen jälkeen. Siinä luodaan katsaus edellisen neljänneksen pc-laitteiden myyntiin. Suomen pc-markkinoiden IDC arvioi kasvaneen viime vuonna 19 prosenttia. Kulut-

11 JARMO PELTONIEMI tajamyynti on tasaantunut viime vuodesta, mutta yritysmyynti kasvoi nopeammin. Erityisesti kannettavat tietokoneet vauhdittivat markkinoita. Aletaan lähestyä sitä, että hyvin suurella osalla niistä, jotka ovat halukkaita käyttämään tietokoneita, on tietokone. Uushankinnoissa kolmen vuoden aallot alkavat näkyä entistä selvemmin, Peltoniemi arvioi. Pc-kauppa saa haasteita siitä, kun markkinat eivät enää kasva. Peltoniemi muistuttaa, että kapasiteettia kuitenkin tarvitaan aina lisää samoin kuin muistia, oheislaitteita ja litteitä näyttöjä ja langattomia lähiverkkoja. Kaiken kaikkiaan hän uskoo, että laskevat yksikkökustannukset ajavat kasvua eteenpäin jatkuvasti. Liikevaihto ei kyllä välttämättä kasva samaa tahtia. Erikoisosaajat nousevat ulkoistusten myötä Tutkimusyrityksetkin kilpailevat keskenään. Peltoniemen mukaan yritykset hakevat vähän erilaisia profiileja, joilla erottaudutaan kilpailijoista. IDC:n profiilina Peltoniemi näkee nimenomaan laite- ja ohjelmistotoimittajia varten rakennetut palvelut. Itc-alan yritykset ovat muutoksessa. Seuraamme sitä muutosta. Dynaamisen it:n lisäksi tarvitaan jalostusarvon nostamista, mikä tuo mahdollisuuksia erityisosaajille, niche-pelaajille, Peltoniemi sanoo. Isommat yritykset hakevat sitä, että päästään ylemmäs arvoketjussa eli saadaan lisäarvoa toimintaan. Mekin olemme panostamassa liiketoimintaprosessien ulkoistuksen tutkimukseen, Peltoniemi sanoo. Prosessiulkoistuksessa ulkoistetaan pelkän tietotekniikan sijasta esimerkiksi koko henkilöstöhallinto tai perustetaan palvelukeskuksia. Voip ja mobiliteetti pohjoismaiseen selvitykseen IDC teki viime vuonna pohjoismaisen laajakaistatutkimuksen, jossa se arvioi dsl- ja kaapeliyhteyksien säilyttävän johtavan asemansa nettiliittymissä. Kui- Jarmo Peltoniemen mielestä it-ala kasvaa edelleen, vaikkei kasvun kulmakerroin ihan näin jyrkkä olekaan. tupohjaisten kaupunkiverkkojen uskotaan kuitenkin kasvavan Suomessa, Tanskassa ja Norjassa. Ruotsissa ne ovat jo hyvässä vedossa. IDC tekee kevään aikana pohjoismaisen telekommunikaatiotutkimuksen, jossa haastatellaan 150 yritystä kustakin Pohjoismaasta. Tutkimuksessa selvitetään sitä, mikä on voip:n ja mobiliteetin tilanne yrityksissä. Mobiliteetissa mietitään nyt fyysisten laitteiden lisäksi sitä, mitkä olisivat hyviä sovelluksia ja Voip pyrkii kytkeytymään muuhun infrastruktuuriin vähän kiinteämmin kuin kännykkä, Peltoniemi sanoo. Jatkuva markkinaseuranta tuottaa numerotietoa ja analyysia siitä, mitkä ovat olleet markkinoilla vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi IDC tekee vuotuisia tutkimuksia, joissa katsotaan kalenterivuosittain markkinatilanteita ja lisäksi tehdään ennusteita. IDC tekee myös toimittajaprofiileita, joissa selvitetään kunkin toimittajan strategiaa, vahvuuksia ja heikkouksia. Peltoniemen mukaan toimittajaprofiilit eivät ole tutkittujen yritysten sponsoroimia tilaustöitä vaan IDC:n analyytikoiden itsenäisen tutkimussuunnitelman mukaan laatimia tutkimuksia. Tutkimuksesta polttoainetta konsultointiin Tutkimukset muodostavat IDC:n toiminnasta vain yhden osan. Nykyään lähes yhtä suuren liikevaihdosta tuo konsultointi, jossa ratkotaan Peltoniemen mukaan nimenomaan asiakasspesifejä kysymyksiä. Tekemämme vakiotutkimus on polttoainetta suunnitteluprosesseihin. Konsultoiva tutkimus on hyvin lähellä strategiaprosesseja. Niiden tietojen avulla, joita olemme markkinoilta keränneet, asiakkaat ovat tehneet merkittäviä päätöksiä. Tällainen konsultointi voi liittyä johonkin uuteen tuotteeseen, markkinaalueeseen tai yrityskauppaan, Peltoniemi kertoo. Aletaan lähestyä sitä, että hyvin suurella osalla niistä, jotka ovat halukkaita käyttämään tietokoneita, on tietokone. Yleensä asiakkaat ovat itcalalla, mutta Peltoniemi kertoo konsultointia tehdyn muillekin. Yleensä projektissa tietotekniikan täytyy olla jollakin tavalla mukana. Moni mieltää IDC:n olevan amerikkalaisen tutkimusyrityksen suomalainen jakelija, mutta Peltoniemen mukaan yritys tekee merkittävästi myös suomalaista tutkimusta. IDC seuraa Suomessa viittä pääaluetta, jotka ovat laitteistot, ohjelmistot, palvelut, ulkoistaminen ja telekommunikaatio. Tutkimukset tehdään samojen määritysten mukaan jokaisessa maassa, myös Suomessa. Osalle asiakkaista riittää kansainvälinen materiaali, mutta hienojakoisen tutkimusotteen ansiosta pääsemme tarvittaessa kiinni myös paikallisiin markkinoihin, Peltoniemi sanoo. Kolmas IDC:n toiminta-alue tutkimusten ja konsultoinnin lisäksi on konferenssit, jotka on suunnattu loppukäyttäjäorganisaatioille. Tämä toimintamuoto IDC:ltä on välillä puuttunut Suomesta, mutta ensi syksyksi yritys suunnittelee kolmea tilaisuutta turvallisuudesta, ulkoistuksesta ja ip-puheliikenteestä. Tutkimusten käyttö olennaista strategiatyössä IDC tuottaa eri puolilla maailmaa vuosittain tuhansia raportteja, joista osa on mapitettuna yrityksen Suomen toimitiloissa Helsingissä. Yhden huoneen seiniä peittävät mappirivit. Siellä säästäväiset asiakkaat, jotka eivät halunneet tilata jotakin tiettyä raporttia, saattoivat ennen käydä tutustumassa raporttiin henkilökohtaisesti. Nykyään raportit kuitenkin myydään ja luetaan etupäässä pdf-muodossa. Kahdeksan viime vuotta konsultointia tehnyt Peltoniemi sanoo, että konsultin työn olennaisia osia on tutkimusten käyttö. Hän oli myös teettämässä monia tutkimuksia. Strategiatyössä on hänen mielestään olennaista se, että pystytään keräämään tietoa markkinoiden ymmärtämiseksi ja sen ennakoimiseksi, minne pitää mennä. Aikoinaan kun PSP-rahoitukseen ostettiin Digitalilta yksi Vax-tietokone, se oli siinä. Nyt sen sijaan komponentteja on paljon enemmän, mistä kertoo sekin, että julkaisemme tutkimusta vuodessa. Ymmärryksen hankkiminen asiakasorganisaatioissakin on paljon isomman työn takana kuin aikaisemmin, Peltoniemi sanoo. Aikoinaan jalkapalloa ja jääkiekkoa divisioonatasolla pelannut Peltoniemi harrastaa tätä nykyä talvisin hiihtoa ja kesäisin juoksemista. Viime talvena hän teroitti luistimensa, mutta jäälle ei kerinnyt. Urheilun sosiaalisen ulottuvuuden hän tavoittaa golfissa. TK MIKÄ? Itc-markkinoita seuraavalla IDC:llä on palveluksessaan noin 800 analyytikkoa eri puolilla maailmaa. Pohjoismaisessa IDC Nordicissa työskentelee 40 henkeä, joista 5 Suomessa. huhtikuu 2005 TIETOKONE 17

12 TULEVAISUUDEN JANNE AUKIA TIETOTEKNIIKKA Biotunnisteet tulevat Biometrinen tunnistus tekee henkilötunnuksista ja luottokorteista pian historiaa. Tunnistusmenetelmät, kuten kolmiulotteinen kasvotunnistus, iiristunnistus ja sormenjälkitunnistus, kehittyvät yhä luotettavammiksi. Iiristunnistaminen perustuu kahden täysin samanlaisen iiriksen olemassaolon äärimmäisen pieneen todennäköisyyteen. B iometrisen tunnistamisen tekniikka ei enää ole uusi asia: Esimerkiksi sormenjälkeä on voinut käyttää salasanana jo useiden vuosien ajan. Biometrisellä tunnistamisella voitaisiin periaatteessa korvata kaikki tilanteet, joissa nykyisin tarvitaan luottokorttia tai henkilöllisyyden todistamista esimerkiksi allekirjoituksella. Uusien tunnistusmenetelmien avulla kaupassakäynti voisi olla todella helppoa: Kävelet vain liikkeeseen ja otat haluamasi tuotteet. Kaupan kamera tunnistaa sinut ja ostokset laskutetaan automaattisesti tililtäsi. Biometriikkaa on kuitenkin otettu hitaasti käyttöön. Suurin syy hitauteen on ollut järjestelmien epäluotettavuus ja kallis hinta. Nyt tekniikkaa pidetään riittävän kypsänä käytettäväksi osana virallisia asiakirjoja. Kuva: Byometric Systems A4Visionin kasvontunnistusjärjestelmä etsii mitattavia piirteitä kasvojen kolmiulotteisesta mallista. Kasvotunniste passeihin Passien takia biometriikka on saanut paljon huomiota viimeisen vuoden aikana. Tärkein syy biotunnisteen käyttöönottoon on Yhdysvallat, joka vaatii kaikilta viisumivapailta mailta biotunnisteita passeissa tämän vuoden lopussa. Passeihin liitettävän biometrisen kasvokuvan uskotaan estävän identiteettivarkauksia. Biotunniste todistaa passinkantajan olevan sama henkilö kuin se, jolle passi on alun perin luovutettu. Suomalaiset voivat hakea biopassia mahdollisesti jo tänä vuonna. Suomi tilasi uudet biopassit Hollannin valtion omistamalta Sdu Identificationilta. Tarjouskilpailun hävinnyt suomalainen Setec on kuitenkin riitauttanut sopimuksen, minkä vuoksi biopassien käyttöönotto saattaa vielä viivästyä. Alkuvaiheessa biometrisyys tarkoittaa ainoastaan, että passiin on upotettu mikrosiru, joka sisältää henkilötietoja ja kasvokuvan passinhaltijasta. Muutaman vuoden sisällä mikrosirulta löytyvät myös passinhaltijan sormenjälkitiedot. Kuva: A4Vision Tunniste aina mukana Ihmiskeho on monilta osin ainutlaatuinen. Biometrisessä tunnistuksessa pyritään mittaamaan nämä yksilölliset piirteet mahdollisimman tarkasti, jotta voidaan varmasti selvittää henkilön identiteetti. Edes identtiset kaksoset eivät ole täysin samanlaisia. TEKNIIKKA Biometriikkaa keveästi Kuva: VTT Vaikka nykyiset biometriset tunnistusmenetelmät ovat melko luotettavia, voidaan niitäkin huijata. Muutama vuosi sitten japanilainen tutkija Tsutomu Matsumoto osoitti, että liivatemakeiseen painetulla sormenjäljellä pystyi hämäämään kaikkia silloisia sormenjälkitunnistimia. VTT:llä tutkitaan tutkimusprofessori Heikki Ailiston johdolla uusia biometrisen tunnistuksen menetelmiä, joiden avulla tunnistus voidaan toteuttaa aikaisempaa tehokkaammin ja yksityisyyttä vähemmän häiritsevästi. Eräs kiinnostava tutkimuskohde on niin sanottu kevyt biometrinen tunnistus, jossa ihminen tunnistetaan yksinkertaisten piirteiden, kuten painon ja pituuden perusteella. Kevyen tunnistuksen etuna on, että sitä ei koeta yhtä tunkeilevana kuin vaikkapa sormenjäljen lukemista. Huijauksen onnistumismahdollisuus on ainoastaan kaksi prosenttia käytettäessä tunnistuksessa sekä painoa että pituutta. Kevyt tunnistus ei sovi kaikkialle: Tunnistuksen laatu ja luotet- Tutkimusprofessori Heikki Ailisto vetää biometriikkatutkimusta VTT:llä. tavuus eivät ole samalla viivalla esimerkiksi sormenjäljen tunnistuksen kanssa, Ailisto kertoo. Pituus ja paino saattavat vaihdella paljon - henkilön pituuteen voivat vaikuttaa kengät, kampaus tai huono ryhti. Kevyitä menetelmiä voidaan kuitenkin käyttää sellaisenaan silloin, kun ei tarvita kovin suurta luotettavuutta, esimerkiksi työpaikan kulunvalvonnassa. Kun tarvitaan erityisen luotettavaa tunnistusta, voidaan yhdistää useita eri tunnistusmenetelmiä. Tätä kutsutaan multimodaaliseksi biometriikaksi. Yhdistämällä kevyt menetelmä luotettavaan menetelmään, kuten sormenjälkitunnistukseen, saadaan järjestelmästä erittäin luotettava ja vaikeasti huijattava. Vaikka järjestelmä olisi periaatteessa täydellinen, täytyy aina varautua siihen, että joku voi mennä pieleen, Ailisto kuitenkin korostaa. 18 TIETOKONE huhtikuu 2005

13 Tarkka sormenjälkitunnistin ovensuussa korvaa avaimet ja ovikoodit. Uusimpia laitteita ei voi huijata vaikkapa kumisormella. Kuva: Recognition Systems Biometristen tunnisteiden etuna on niiden helppokäyttöisyys: Ihminen kantaa sormenjälkeään aina mukanaan, eikä hänen siis tarvitse muistaa esimerkiksi hankalia salasanoja. Biometristä tunnistetta ei voi myöskään varastaa yhtä helposti kuin luottokorttia. Kasvojen tai sormenjäljen lisäksi biotunnisteena voidaan käyttää monia muita kehon piirteitä, kuten silmän iiristä, käden muotoa, ääntä tai dna:ta. Esimerkiksi iiristunnistamista pidetään hyvin tarkkana tunnistuskeinona. Täsmälleen samanlaisen iiriskuvion todennäköisyydeksi arvioidaan 1: Biometriikassa puhutaan aina todennäköisyyksistä. Koska jokainen mittaustilanne on erilainen, ei koskaan voida olla täysin varmoja, että henkilö vastaa järjestelmästä löytyviä tietoja. Virherajat pyritään asettamaan sellaisiksi, että oikea käyttäjä tunnistetaan aina, ja silti väärä ihminen paljastuu mittauksessa. Käytännössä on pakko tehdä kompromissi näiden tavoitteiden välillä. Kasvot kolmiulotteisesti Aikaisemmin kasvojen tunnistus on ollut melko epäluotettavaa. Tunnistus on perustunut kaksiulotteiselle kuvalle ihmisen kasvoista, ja sen toimintaa on voinut hämätä helposti esimerkiksi kampausta tai meikin määrää muuttamalla. Uudet kasvojentunnistusmenetelmät perustuvat kolmiulotteiseen mittaamiseen. Yhdysvaltalainen kasvojentun- nistusjärjestelmien toimittaja A4Vision käyttää kuviokoodattua valoa kolmiulotteisen mallin luomiseen kasvoista. Näkymätön kuvioitu valonsäde heijastetaan kasvoille, jota kuvataan videokameralla. Kasvoista luodaan kolmiulotteinen malli vertaamalla alkuperäistä kuvioita kasvonmuotojen vääristämään kuvioon. Kolmiulotteisen tunnistuksen huijaaminen esimerkiksi kampausta muuttamalla on vaikeaa, sillä ihmiset tunnistetaan ainoastaan sen perusteella, minkä kokoisia heidän kovat kasvonpiirteensä ovat, ja miten ne sijaitsevat suhteessa toisiinsa. Tämä tapahtuu erottamalla 3dmallissa kovat pisteet, kuten luut, pehmeistä kudoksista. Edes plastiikkakirurgialla ei voida muuttaa kasvojen osien välisiä suhteita, kuten esimerkiksi silmien etäisyyttä toisistaan. Eräs kasvontunnistukseen liittyvä haaste on, kuinka tehdä tunnistus, joka toimii myös ihmisen ikääntyessä: Vielä ei ole riittävästi tutkimustuloksia siitä, miten pään muoto muuttuu ihmisen vanhetessa. Heikkeneekö yksityisyys? Biometriikan ongelmat ovat jännityselokuvista tuttuja mitä enemmän ja tärkeämpiä tietoja voidaan saada sormenjäljen tai kasvokuvan perusteella, sitä suurempi vaara on, että näitä tietoja yritetään käyttää väärin. Suurin haaste on henkilöllisyyden väärentäminen. Monia tunnistusmenetelmiä voidaan hämätä erilaisia valeruumiinosia tai valokuvia käyttämällä. Jos joku varastaa luottokorttisi, voit aina kuolettaa kortin. Sama ei onnistu biometristen tunnisteiden kanssa: jos joku väärentää sormenjälkesi, et voi koskaan enää käyttää sitä luotettavana tunnisteena. Toinen uhkakuva on niin sanottu isoveli valvoo -ongelma. Kun biometrinen tunnistus muuttuu riittävän helpoksi, voidaan yksittäisen ihmisen liikkeitä vakoilla aikaisempaa helpommin esimerkiksi valvontakameroiden avulla. TK BIOMETRINEN TUNNISTUS Kännykkä pingismailana Kännyköihin integroitu kamera tarjoaa uusia haasteita mobiilipelien kehittäjille. VTT on lähtenyt avaamaan tietä kehittämällä Symball-pelin, jossa kaksi pelaajaa voi pelata pöytätennistä toisiaan vastaan kamerapuhelimia pelivälineinä käyttäen. Sovellus lienee maailman ensimmäinen tällä saralla. Symbian Series 60 -älypuhelimille kehitetty sovellus tarjoaa aivan uudenlaisen käyttöliittymän. Pelaajat näkevät puhelimen näytöllä virtuaalisen pöydän, verkon ja pallon sekä mailat, joita heilutetaan peliohjaimen ja näppäimistön sijaan puhelinta kääntelemällä. Ohjelmisto tunnistaa puhelimen liikkeet kamerakuvasta valitun värihahmon perusteella. Pelaaja voi valita kännykän asennon määrääväksi kiintopisteeksi kiinteän kohteen taustasta tai esimerkiksi vastustajan paidan, jolloin vastustajan vartalon hämäysliikkeet tuovat peliin uudenlaisen haasteen. Tietoliikenne puhelinten välillä hoidetaan bluetooth-yhteydellä tai pitkillä etäisyyksillä gprs:n avulla. Pelin jatkokehityssuunnitelmiin kuuluu videokuvan liittäminen pelimaisemaan. Kuva: IBM Kuva: VTT Tietokone aivojen tapaan Käsitietokoneita valmistavan Palmin perustaja Jeff Hawkins on käynnistänyt Numenta-nimisen yrityksen, jonka tavoitteena on rakentaa aivojen lailla toimiva tietokone. Hawkins on rahoittanut alan yliopistotutkimusta viiden vuoden ajan. Aivojen toiminta on lähempänä muistijärjestelmää kuin laskentasirua. Hawkinsin mukaan tekoäly ja neuroverkot eivät ole täyttäneet odotuksia, koska biologinen pohja on puuttunut. Hänen teoriansa mukaan muistisolut järjestyvät hierarkkiseksi tilapäismuistiksi, (Hierarchical Temporal Memory, HTM). Nämä ovat käänteisiä puumaisia rakenteita, jotka jalostavat tietoa latvoja kohti. Biologisesti hierarkian eri tasot vastaavat ihmisen oppimista, tietoisuutta, ajattelua ja luovuutta. Matemaattisesti ne käsittelevät todennäköisyysjakaumia. Tasot joko tunnistavat hahmon tai välittävät tiedon jalostettuna ylemmälle tasolle. Htm-muistit voivat tunnistaa syy-seuraus-suhteet monimutkaisista järjestelmistä ja sen perusteella ennakoida tulevaa käyttäytymistä. Samalla tavoin kuin tenniksen pelaaja osaa viedä mailan pallon tielle Hawkins haaveilee robotista, joka taivasta tarkkailemalla yhdistäisi kosmologian teoriat. Askeleena sitä kohti hän kehittää ohjelmointityökaluja. Reikäkortin paluu IBM esitteli toimivan prototyypin Millipedenimellä tunnetusta tallennustekniikasta. Siinä nanoluokan naskalit takovat lommoja polymeeriin. Cebit-messuilla esiteltyyn alle puolen neliösentin elektromekaaniseen mems-piiriin oli ahdettu 1024 kirjoituspäätä. Muistimediana toimivaa filmiä liikutellaan neulamatriisin alla kahden akselin suunnassa. Tallennustiheys on 1,5 gigatavua neliömillille eli postimerkin kokoiselle alalle mahtuu 25 dvd-levyn tieto. Kirjoituspäät ovat 32 x 32 neulan matriisissa, ja niitä voi ohjata erikseen kirjoittamaan, lukemaan sekä pyyhkimään tietoa. Tällä saavutetaan tehokas rinnakkainen toiminta. Polymeerifilmin xy-suuntainen liike antaa kullekin neulalle sivuiltaan sadan mikrometrin tallennuspinnan. Kirjoituspäissä on neulan lisäksi lämpöherkkä vastus. Tietoa kirjoitettaessa neula lyö muutaman nanometrin syvyisen lommon vastuksen lämmittämään filmiin. Luettaessa käytetään pelkkää vastusta, jonka lämpötila laskee (ja vastus muuttuu) kuopan kohdalla. Pyyhittäessä bitti poistetaan lämmittämällä ja vasaroimalla samaan tapaan kuin auton pieniä peltilommoja oiotaan. KIM LEIDENIUS huhtikuu 2005 TIETOKONE 19

14 petteri järvinen Diplomi-insinööri Petteri Järvinen on tietokirjailija ja tutkija. Tietoturva paranee Tietoturvaongelmat ovat toistuvasti otsikoissa. Uutisista päätellen madot, virukset ja roskaposti lisääntyvät koko ajan, kunnes lopulta koko internet romahtaa. Todellisuus ei ole niin synkkä kuin uutisista voisi päätellä, sillä tunnetusti ikävät asiat ylittävät helpommin uutiskynnyksen kuin hyvät. Tietoturvan alalla on viime aikoina tapahtunut paljon myönteistä kehitystä. Windows kunnossa? Useimmat haittaohjelmat hyödyntävät tavalla tai toisella Windowsin aukkoja. Viime syksynä tullut XP sp2 -päivitys paransi turvaa merkittävästi. Ehkä merkittävin parannus oli se, että päivitykset asentavat nyt itsensä puoliväkisin, eivätkä ne enää odota käyttäjän hyväksyntää. Sitten lokakuussa 2001 tapahtuneen julkistuksen Microsoft on paikannut Windowsista ja selaimesta tusinoittain aukkoja. Ei kannata uskoa, että Windows olisi vielä kunnossa, mutta jokin vaikutus sitkeällä korjaustyöllä on varmasti ollut. Turva-aukkoja on kuitenkin rajallinen määrä. Tilanne pahenee vasta sitten, kun Microsoft tuo markkinoille seuraavan Windows-version, jonka jälkeen rumba alkaa taas alusta. Onneksi Longhornkoodinimellä kulkeva versio on myöhässä ja ilmestynee aikaisintaan ensi vuonna. Turvaa on parantanut myös Firefox-selaimen suosio. Monet tietoturva-asiat on siinä huomioitu Microsoftin selainta paremmin. Nigeria opettaa Omaan sähköpostiini on tullut virusviesti viimeksi kaksi kuukautta sitten. Tauko on ollut pitkä, sillä vielä joulukuussa viruksia tuli parisenkymmentä. Maailmanlaajuista virusepidemiaa ei ole koettu vuoteen. On liian aikaista sanoa, onko tämä vain tyyntä myrskyn edellä, vai ovatko viruskirjoittajat lopultakin suunnanneet energiansa johonkin hyödylliseen. Todennäköisesti viruksia tehtailevat nuoret ovat pelästyneet, sillä viime vuonna pidätettiin 18-vuotias saksalaismies, joka oli tehnyt Sasser- ja Netsky-virukset. Tämän vuoden tammikuussa 19-vuotias amerikkalaismies sai 1,5 vuoden tuomion Blaster-variantista. Myös roskapostin tulva näyttää ainakin väliaikaisesti talttuneen. Oman laatikkoni roskapostihuippu osui viime vuoden marraskuuhun. Sen jälkeen roskapostin määrä on lievästi laskenut. Vaikka tässäkin voi olla kyse tilapäisestä ilmiöstä, roskaposti ei kasva loputtomiin. Postia ei lähetetä kiusan tai haitan vuoksi, vaan kyse on markkinoinnista. Lisääntynyt suodatus ja käyttäjien epäluulo vähentävät markkinoinnin tehoa, jolloin myyjien halu käyttää sitä vähenee. Sekä roskaposti että virukset ovat kansainvälisiä ilmiöitä. Mailla ei ole mitään pakkoa kriminalisoida virusten kirjoittamista tai roskapostitusta, mutta ne joutuvat tekemään sen kansallisen edun nimissä. Moni yritys suodattaa kaikki Kiinasta tulevat sähköpostit pois, sillä ne on helppo tunnistaa, ja ne ovat suurella todennäköisyydellä mainoksia. Aikaa myöten tämä alkaa haitata kiinalaisten yritysten imagoa ja liiketoimintaa niin paljon, että maan on pakko ottaa tiukempi kanta roskapostiin. Tsekkiläinen eläkeläinen ampui Nigerian konsulin helmikuussa 2003 menetettyään rahansa nigerialaiskirjeissä. Huijaukset toivat maalle niin paljon huonoa mainetta ja haittasivat rehellistenkin yritysten kansainvälistä kauppaa, että ongelmaan oli pakko puuttua. Uudet uhkat odottavat Tietoturvaa on kohentanut myös aktiivinen tiedotustoiminta, jota on tehty parin vuoden ajan aina ylintä valtiojohtoa myöten. Jokainen koululainenkin tietää jo, että laajakaistayhteys vaatii suojautumista. Erityisen hyvin on mennyt perille virustiedotus. Viime kesänä suoritetun kyselyn mukaan Helsingin ja Espoon kauppakamareiden jäsenyrityksistä 99 prosentilla oli käytössä virustorjunta ja 95 prosentilla palomuuri. Viestintävirasto antoi hiljattain määräyksen, joka estää kotikäyttäjiä lähettämästä sähköpostia muun kuin oman operaattorin postipalvelimen kautta. Vaikka määräys hankaloittaa liikkuvien nettikäyttäjien elämää, se rajoittaa varsinkin virusten leviämistä. Toivottavasti muut maat ottavat tässä oppia Suomesta. Niin ikään roskapostin rajoittamiseen on löytynyt yksinkertainen keino: vastaanottava palvelin ei vastaa roskapostin lähettäjälle, jolloin tämä siirtyy seuraavaan osoitteeseen. Sen sijaan hyötypostia lähettävä palvelin jää odottamaan ja yrittää lähetystä uudelleen jonkin ajan kuluttua. Internet ei vielä romahda Suuri kysymysmerkki ovat Kiinan, Venäjän, Brasilian ja muiden nopeasti kehittyvien maiden käyttäjät. Heille netti on täysin uusi maailma, eikä heillä ole sitä varovaisuutta, mikä nykyisille käyttäjille on vuosien työllä saatu iskostettua. Uudet käyttäjät osaltaan ratkaisevat, jääkö netissä tapahtunut parempi käänne pysyväksi. Lisäksi kokonaan uudet uhat tekevät jo tuloaan. Nettirikolliset ja muut hyökkääjät siirtyvät käyttämään menetelmiä, joissa on mukana yhä enemmän psykologiaa ja yhä vähemmän tekniikkaa. Matkapuhelimissa leviävät haittaohjelmat antavat jo viitteitä siitä, että pc-maailmassa koettu kehitys saattaa toistua. Se olisi vakava isku koko alan teollisuudelle. Joka tapauksessa pelko internetin romahtamisesta on siirtynyt taas kauemmaksi tulevaisuuteen. TK Roskapostia ei lähetetä kiusan vuoksi, vaan kyse on markkinoinnista. Suodatus ja käyttäjien epäluulo vähentävät markkinoinnin tehoa, jolloin halu käyttää sitä vähenee. huhtikuu 2005 TIETOKONE 21

15 TEEMANA LAAJAKAISTA Laajakaistan lumo Laajakaista yleistyy nopeasti suomalaisissa kodeissa. Sen myötä työnteko, markkinointi ja viihdeteollisuus kokevat mullistuksen, jonka ensimmäiset merkit ovat jo nähtävissä. Vielä 1990-luvun lopussa aktiivisella nettikäyttäjällä oli kotonaan kallis isdn-liittymä. Sen 64 kilobitin nopeudessa ei ollut hurraamista, mutta silti parannus modeemiyhteyden ankeuteen oli tuntuva. Vuosituhannen vaihteessa alkoi mullistus. Teletoimiala avattiin kilpailulle velvoittamalla operaattorit vuokraamaan omia kaapeleitaan muille operaattoreille kohtuulliseen hintaan. Aiemmin se paikallinen puhelinyhtiö, joka omisti kotiin tulevan puhelinkaapelin, pystyi hinnoittelemaan verkkonsa niin kalliiksi kuin halusi. Tämä esti tehokkaasti kilpailua, sillä kukaan muu ei pystynyt tarjoamaan kotikäyttäjälle laajakaistayhteyttä. Samaan aikaan osui tekninen kehitys, joka toi markkinoille muitakin keinoja nopean nettiyhteyden toteuttamiseen. Rinnakkaiset tekniikat ja puhelinverkkojen avautuminen kilpailulle käynnistivät todellisen laajakaistabuumin, jonka seuraukset ovat nyt kaikkien nähtävissä. Aitoa imua Vuoden 2004 marraskuussa Suomessa arvioitiin olevan noin laajakaistaliittymää. Kasvu on ollut huimaa, sillä lähes koko kehitys on tapahtunut viiden vuoden kuluessa. Kehitystä voi verrata digitv:hen, joka on ollut markkinoilla suunnilleen saman ajan. Lähe- tykset alkoivat elokuussa Alkuvaikeuksien jälkeen boksimyynti vetää nyt hyvin. Marraskuussa 2004 digiboksi tai -televisio löytyi kotitaloudesta. Laajakaista on siis levinnyt selvästi digibokseja nopeammin siitäkin huolimatta, että digiboksi on pakko hankkia ennemmin tai myöhemmin, koska analogiset lähetykset lopetetaan. Laajakaistan käyttöön tarvitaan tietokone. Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 2004 tietokone oli käytössä 65 prosentilla kotitalouksista, mutta televisio peräti 94 prosentilla. Näin olleen niistä, jotka ylipäätänsä voivat käyttää laajakaistaa, jo 45 prosenttia on sen hankkinut. Televisiotalouksista vasta 23 prosentilla on digiboksi. Voi siis sanoa, että laajakaista on omassa kohderyhmässään kaikkien aikojen nopeimmin yleistynyt teknologia. Se todistaa, että laajakaistassa on aitoa imua. Mutta mitä sillä oikein tehdään? Vetureina p2p ja porno Kun perhe hankkii kotiin laajakaistayhteyden, aloite tulee yleensä perheen nuorisolta, joka haluaa päästä käyttämään netin monia viihde- ja sisältöpalveluita. Peer-to-peer- eli vertaisverkot ovat olleet monelle nuorelle tärkein syy laajakaistan hankkimiseen. Moni imuroi nykyään netistä ilmaiseksi uusimmat biisit ja katsoo etukäteen elokuvat, jotka tulevat teatterilevitykseen vasta kuukausien päästä. Usein p2p-verkot edellyttävät käyttäjän levittävän imuroimiaan tiedostoja eteenpäin, ja silloin niiden käyttö muuttuu selvästi laittomaksi. Tekeillä oleva tekijänoikeuslain uudistus kieltää myös tekijänoikeudella suojattujen tiedostojen kopioinnin netistä omaan käyttöön, jos alkuperäinen kappale on tehty laittomasti. Toinen laajakaistan suosion syy on porno. Sisältöä, jota ennen piti ostaa punastellen kioskilta, saa nyt napin painalluksella netistä, eikä siitä aina tarvitse edes maksaa. Tässä ei ole mitään uutta. Aikuisviihde on aina valokuvan keksimisestä lähtien toiminut uuden tekniikan kaupallistami- 22 TIETOKONE huhtikuu 2005

16 PETTERI JÄRVINEN KUVA: TIMO SIMPANEN TEEMANA LAAJAKAISTA sen veturina. Vhs-videot, cd-romit, mobiiliviihde ja maksulliset nettipalvelut ovat kaikki saaneet alkuvauhtinsa seksiteollisuudelta. P2p-verkot ovat uhka sisältöteollisuudelle, joka on vihdoin reagoinut tilanteeseen ja alkanut myydä sisältöä verkossa. Ja kauppa käy: tammikuussa 2004 sähköisiä biisejä myytiin Britanniassa 22-kertaisesti vuotta aiempaan verrattuna. Sähköinen myynti ohitti jo cd-singlejen myynnin. On helppo uskoa, että aikaa myöten sisältöteollisuus saa laajakaistasta uuden jakelukanavan, jolloin niin tekijät kuin asiakkaatkin hyötyvät. Viihdepalvelujen perässä tulevat perinteisesti hyöty- ja asiointipalvelut. Niissä ei useinkaan tarvita laajakaistan koko nopeutta, vaan tärkeämpää on käytön vaivattomuus ja kiinteän kuukausimaksun tuoma mielenrauha. TAUSTAT Joulukuussa 2003 julkistettiin Suomen hallituksen laajakaistatyöryhmän ehdotus kansalliseksi laajakaistastrategiaksi. Tekstissä linjattiin periaate, jonka mukaan laajakaistan merkitys myönnetään, mutta toisin kuin tieverkon suhteen aikanaan, valtio ei itse ryhdy niitä rakentamaan. Maan verkottaminen on jatkossakin tehtävä pääosin kaupalliselta pohjalta, mutta apuna tarvitaan yhteiskunnan erityistoimia sekä jonkin verran julkista rahaa. Tavoitteeksi asetettiin saada Suomeen nopeat, alueellisesti kattavat ja kohtuuhintaiset yhteydet kaikkien kansalaisten ulottuville vuoden 2005 loppuun men- Investointi tuottavuuteen Viihdekäytön suuresta osuudesta huolimatta laajakaista ei ole television kaltainen viihdeputki vaan kansantaloudellinen investointi. Se mahdollistaa etätyön, sähköiset kansalaispalvelut ja antaa pohjan uudelle yritystoiminnalle. Tähän todellisuuteen teollisuusmaat ovat havahtuneet vasta viime aikoina. Lähes jokainen maa haluaa nyt olla laajakaistan edelläkävijä. Tilastoja eri maiden laajakaistan yleisyydestä seurataan samalla kiinnostuksella kuin matkapuhelinten vastaavia lukuja kymmenen vuotta sitten. Suomen asema tilastoissa on tyydyttävä. Kaikista OECDmaista Suomelle ilmoitettu lukema 9,5 laajakaistaliittymää sataa asukasta kohti oikeuttaa sijalle kymmenen. Arvo on selvästi OECD-maiden keskiarvoa 7,3 parempi. Oma lukunsa on Korea, jossa tiheys on 23,2. Uudemmassa tutkimuslaitos Eiton listassa Suomi ylsi kuudennelle sijalle Euroopan sisäisessä levinneisyysvertailussa. Eniten laajakaistayhteyksiä on Hollannissa, jossa se löytyy 44 prosentilta kotitalouksista. Suomen edelle menivät lisäksi Sveitsi, Belgia, Tanska ja Norja. Tänä vuonna kaikkien ulottuville Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Tilastokeskus ja Viestintävirasto Lähde: FinnPanel/TV-mittaritutkimus Laajakaistaliittymien määrän kehitys Hyötyä ykkösasemasta Jokainen maa haluaa olla ykkönen, mutta mitä todellista hyötyä siitä on? Britanniassa Centre for Economics and Business Research -tutkimuslaitoksen raportin mukaan laajakaista lisää maan tuottavuutta 2,5 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Vaikutus on sama kuin jos jokainen britti tekisi yhden tunnin enemmän töitä viikossa. Suomessa asia oivallettiin vuoden 2003 aikana, jolloin maahan luotiin ensi kertaa laajakaistastrategia. Aivan täysin laajakaistan merkitystä ei ehkä silti ole ymmärretty, sillä liikenneministeri Leena Luhtanen on Nuorten television katseluun käyttämä aika min/pv nessä. Lisäksi päätettiin tavoitella asemaa Euroopan eturivin maana laajakaistayhteyksien käytössä ja saatavuudessa. Alkuperäisessä strategiassa laajakaistayhteyden määritelmä asetettiin löysästi 256 kilobittiin sekunnissa. Kun alkoi näyttää siltä, että tavoitteet saavutetaan helposti, työryhmän vuotta myöhemmin julkaistu seurantaraportti korosti jo nopeuden merkitystä. Siinä päätettiin tavoitella tilannetta, jossa vuoden 2005 loppuun mennessä suurin osa yhteyksistä olisi nopeudeltaan vähintään kaksi megabittiä, ja vuoden 2007 loppuun mennessä yleisin yhteysnopeus olisi peräti kahdeksan megabittiä sekunnissa. Siinä, miten tämä harvaan asutussa maassa toteutetaan, riittää pohtimista, sillä nykyiset xdsltekniikat eivät yllä vaadittuihin nopeuksiin pitkillä yhteyksillä. Kansallisen laajakaistatyöryhmän sivusto jakaa tietoa Suomen laajakaistayhteyksien tilanteesta ja strategian toteuttamisesta osoitteessa Laajakaistayhteyksien määrä on lisääntynyt nopeasti. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kansallisen laajakaistastrategian miljoonan tavoite vuoden 2005 loppuun mennessä saavutetaan helposti. Television katseluun käytetyt minuutit vuotiaiden ikäryhmässä kääntyivät Suomessa laskuun jo vuonna On helppo arvata, että laajakaistan ansiosta netti haukkaa yhä suuremman osan nuorten ajasta. toistuvasti korostanut, ettei laajakaistalla ole merkitystä ilman vastaavia kansallisia palveluita. Tässä näkemyksessä unohdetaan verkon erityisluonne. Palveluita löytyy jo nyt Suomen rajojen ulkopuolelta ja toisin kuin televisiossa, jokainen käyttäjä voi luoda myös omia palveluitaan. Seurantaraportissa korostettiin jälleen sisältö- ja palvelutuotannon merkitystä. Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaa ehdotettiin suunnattavaksi sisältöjen kehittämiseen. huhtikuu 2005 TIETOKONE 23

17 TEEMANA LAAJAKAISTA Infrastruktuuri on oltava, mutta palveluiden suhteen nettimedia poikkeaa kaikista aiemmista medioista. Laaja kaista kaikille? Vaan miten saada laajakaista kaikkien ulottuville? Valtio on tehnyt osansa toimintaympäristön luomisessa. Siitä huolimatta kaikilla ei ole tietokonetta kotona, eivätkä kaikki koe laajakaistaa tarpeelliseksi. Tilastokeskuksen kyselyssä viime vuoden elokuussa tärkein syy olla hankkimatta laajakaistaa oli se, ettei sille ollut tarvetta. Muita syitä olivat mahdollisuus käyttää nettiä muualta, liittymän kalleus sekä käyttöönoton pelätty hankaluus. Aiemmat mediat radio, televisio, puhelin, lehdet ovat levinneet hiljalleen kaikkien kansalaisten ulottuville. Kehitys on ollut kansallisen edun mukaista, sillä edustuksellinen demokratia tai onnettomuuksista tiedottaminen eivät voisi toimi ilman näitä välineitä. Netti on enemmän kuin media. Sen varaan voidaan rakentaa julkisia palveluita, jotka tuottavat merkittäviä kustannussäästöjä ja auttavat Suomea säilymään kilpailukykyisenä maana. Siksi laajakaista on saatava kaikkien ulottuville. Tässä pitkien etäisyyksien Suomella on omat ongelmansa. Laajakaistayhteyttä on verrattu moderniin maantieverkkoon. Sen rakentaminen syrjäseuduille ei ole taloudellisesti kannattavaa, mutta ilman teitä alueet eivät koskaan pääse kehittymään. TEKNIIKKA Kuinka nopea on nopea? Nopeaa nettiyhteyttä voi käyttää vaikkapa näköislehden lukemiseen. Siirtonopeuden jälkeen ongelmaksi muodostuu kuitenkin näyttölaitteen paperia huonompi erottelukyky ja pieni koko. Jopa Etelä-Suomessa on yhä alueita, joilla ei saa mitään isdn:ää nopeampaa yhteyttä. Toisaalta kilpailu on tehnyt tehtävänsä, sillä enää vain 12 kunnassa ollaan ainoastaan yhden laajakaistaoperaattorin varassa. Keskimäärin laajakaistayhteyksiä tarjoaa kunnissa 3,1 teleyritystä. velujen lumo näkyy tv:n parissa vietetyn ajan laskuna. Varsinkin nuoret miehet ovat televisiolle yhä vaikeammin saavutettava kohderyhmä. Amerikkalaisen Harris Researchin mukaan vuotiaat jenkkinuoret käyttävät netissä surffailuun keskimäärin 16,7 ja tv:n katseluun 13,6 tuntia viikossa. Television luvatussa maassa tulokset ovat hämmentäneet mainostajia, sillä nettimarkkinointi on vain murusia television mainosdollareista. Tulevaisuudessa raja netin ja television välillä hä- Osuuskunta Valokaista ( alkaa rakentaa Ylistaron alueelle kuituverkkoa, joka lupaa koteihin peräti 100 megabitin yhteyksiä. Laajakaista on yleisnimitys nopeasta internet-yhteydestä, joka täyttää kolme ehtoa: se on tuntuvasti modeemi/isdn-tekniikkaa nopeampi, sen käytöstä maksetaan kiinteä kuukausihinta, eikä yhteyttä tarvitse erikseen avata, vaan yhteys nettiin on aina auki. Laajakaistalle ei ole mitään virallista miniminopeutta. Yleisesti katsotaan, että nopeuden verkosta käyttäjälle päin on oltava vähintään 256 kilobittiä sekunnissa eli kaksinkertainen kahden isdnkanavan nopeuteen (128 kbit/s) verrattuna. Tämän tulkinnan jakaa myös kansainvälinen televiestintäliitto ITU. Monien nettifriikkien mielestä neljännesmegan nopeus on vielä mopoluokkaa, ja että aidot laajakaistat alkavat vasta yhden tai kahden megabitin tasolta. Yhteystekniikat kehittyvät juuri nyt nopeasti, joten alarajasta kiistelyllä ei ole käytännössä merkitystä. Paljon tärkeämpää on yhteyden symmetrisyys. Monet laajakaistayhteydet ovat luonteeltaan epäsymmetrisiä eli data siirtyy nopeasti netistä käyttäjälle, mutta päinvastainen suunta on paljon hitaampi. Surffailussa tai isoja tiedostoja ladattaessa nopeus oman koneen suuntaan ratkaisee. Mutta jos aikoo perustaa palvelimen jakamaan tiedostoja muillekin tai siirtää isoja työtiedostoja esimerkiksi etätyössä kotoa toimistolle, lähtevän datan hitaus saattaa muodostua pullonkaulaksi. Laajakaista vieroittaa televisiosta Tutkimusten mukaan laajakaista muuttaa netin käyttötottumuksia. TNS Gallupin kyselyn mukaan modeemikäyttäjän 3,5 tuntia viikossa netissä venyy laajakaistalla kahdeksaan viikkotuntiin. Kaikkien käyttäjien keskiarvosta laskettu luku ei kerro mitään nuorista, joiden elämästä netti haukkaa yhä suuremman osan. Television ääressä vietetyt illat ovat vaihtuneet keskusteluiksi irc-kanavilla ja keskustelupalstoilla. Vuorovaikutteisten nettipalmärtyy, kun laajakaistan ansiosta tv-kuvaa voidaan kuljettaa muun nettisisällön tavoin suoraan katsojan ruudulle. Hyvälaatuiseen tv-kuvaan riittää noin neljän megabitin sekuntinopeus. Nyt digikanavalla pyörivä Diilin johtoryhmä tulisi toimeen jopa yhdellä megabitillä, koska ohjelma koostuu lähinnä puhuvista päistä ja varsinaisessa Diilissä nähtyjen pätkien uusinnoista. Skypen tunnetuksi tekemät laajakaistapuhelut hyötyvät aina auki olevasta nettiyhteydestä, vaikka hyvälaatuisen puheen siirtämiseen riittäisi pienempikin nopeus. Sen sijaan kuvapuhelin vaatii jo usean sadan kilobitin siirtonopeuden näkyäkseen miellyttävästi. Uudenlaista käyttöä Tulevaisuus tuo nopealle nettiyhteydelle uusia sovelluksia. Voimme lukea päivän sanomalehden ruudulta näköispainoksena niin, että lehden sisältö päivittyy jatkuvasti eikä sitä tarvitse kantaa kotiin asti. Voimme ostaa säilytyspalvelun digikameran kuville, niin et- Laajakaistaa ei ole sidottu mihinkään tiettyyn tekniikkaan. Teknisesti helpointa on toteuttaa yhteys puhelinkaapelissa, mutta siirtotienä voidaan käyttää myös kaapeli-tv-verkkoa, langatonta wlan-verkkoa tai jopa kolmannen sukupolven matkapuhelinta. Koska matkapuhelimen laskutus perustuu yleensä puheluminuutteihin tai siirretyn datan määrään, se ei tarkkaan ottaen täytä laajakaistan määritelmää kiinteästä kuukausimaksusta. 24 TIETOKONE huhtikuu 2005

18 TEEMANA LAAJAKAISTA tä joku toinen huolehtii kuvien varmistuksista ja säilyttämisestä jälkipolville. Kuvia voidaan katsella suoraan palvelusta. Nopea siirtoyhteys tuo kuvat näytölle missä vain, vaikka oltaessa kylässä sukulaisten luona. Kaukana tulevaisuudessa siintää aika, jolloin emme enää osta tietokoneita koteihin. Kotona on vain yksinkertainen pääte, jolla tietoteknisiä palve- luita ostetaan tarpeen mukaan it-operaattoreilta. Ei enää päivityksiä, ohjelmien asennuksia tai tiedostoja, joiden varmuuskopiointi unohtuu. Tietotekniikan käytöstä maksetaan kuten vedestä tai sähköstä: käytön mukaan. Tuon ajan koittaessa nuoret ihmettelevät, miten kukaan pystyi vielä 2000-luvun alussa elämään ilman laajakaistaa. TK TEKNIIKKA Monta liittymää laajaan kaistaan Laajakaistayhteys voidaan toteuttaa usealla eri tekniikalla. Suomen kaltaisessa laajassa, mutta harvaanasutussa maassa usealle rinnakkaiselle tekniikalle riittää markkinoita. Xdsl Xdsl (digital subscriber line) on yhteisnimitys kotiin tulevaa puhelinkaapelia ( kupari ) käyttäville tekniikoille, joilla pystytään hyödyntämään kaapelin koko taajuusalue. Näin saavutetaan jopa yli kymmenen megabitin sekuntinopeus. Koska puhelinkaapeli on alunperin suunniteltu vain puheen siirtoon 64 kbit/s nopeudella, nopeuden venyttäminen kutistaa toimintaetäisyyttä. Mitä kauempana kotitalous on puhelinyhtiön keskuksesta, sitä alhaisemmaksi nopeudet jäävät. Yleisin tekniikka on adsl (asymmetric dsl), jota käyttää 86 prosenttia Suomen laajakaistaliittymistä. Nimensä mukaisesti nopeus on epäsymmetrinen, jolloin siirto omalta koneelta verkkoon päin käy hitaammin kuin siirto verkosta itselle. Perustekniikan ohella käytetään adsl+ ja adsl2-laajennuksia, joissa nopeudet voivat lyhyillä etäisyyksillä nousta jopa 24 megabittiin sekunnissa. Kaapelimodeemi Ne kotitaloudet, joihin ulottuu kaapeli-tv-verkko, pystyvät käyttämään nettiyhteyttä sen kautta. Tämä edellyttää, että kaapeli-tv-operaattori on päivittänyt alunperin vain yksisuuntaiseen liikenteeseen suunnitellun verkon kaksisuuntaiseksi, ja tarjoaa siihen sopivaa nettiliittymää. Kaapelimodeemi on helppo ottaa käyttöön, koska mitään muutoksia operaattorin päähän verkkoa ei tarvitse tehdä. Toisaalta useat kotitaloudet jakavat keskenään saman pätkän kaapelia, mikä voi näkyä siirtonopeuden vaihteluna. Suomessa kaapelimodeemien osuus laajakaistoista on noin kahdeksan prosenttia. Wlan Langaton lähiverkko (wireless lan) alkoi yleistyä vuoden 2001 aikana. Alunperin sisätiloihin tarkoitettu lähiverkko sopii myös laajakaistayhteydeksi, kunhan operaattori rakentaa tätä varten riittävästi tukiasemia. Koska liikenne wlan-verkossa on langatonta, yhteydet on salattava. Jaetun kaistan vuoksi nopeus voi vaihdella käyttäjämääristä riippuen ja myös sääolot voivat vaikuttaa käytön sujuvuuteen. Wlan toimii vapaalla 2,4 gigahertsin taajuudella, mikä saattaa johtaa nopeuden alenemiseen yhteentörmäyksin vuoksi. Perustason 11 megabitin enimmäisnopeus on nykymittapuun mukaan vaatimaton, mutta uudemmat standardit tukevat jopa 54 megabitin sekuntinopeutta. Wlan-liittymien osuus Suomen markkinoilla oli viime vuoden lopussa noin neljä prosenttia. Datasähkö Nettiyhteys voidaan kuljettaa 230 voltin verkkovirran mukana, jolloin erillistä datakaapelointia ei tarvita. Datasähköksi kutsuttua tekniikkaa on testattu pitkään, mutta lopullinen läpimurto antaa yhä odottaa. Joka tapauksessa datasähkön käyttöalue jää talokohtaiseksi runkoverkoksi sen tekniikasta ei ole. Tekniikan suurin ongelma on sen tuottamissa häiriöissä, jotka osuvat juuri radiotekniikassa käytetyille lyhyille aalloille. Kesällä 2004 Suomessa arvioitiin olevan tuhatkunta datasähköliittymää. Homepna Homepna ei ole varsinainen laajakaistatekniikka. Sitä käytetään kiinteistön sisällä jakamaan tuleva adsl- tms. laajakaistayhteys yksittäisiin asuntoihin. Tekniikan etuna on se, että nettiyhteys kulkee samassa kaapelissa lankapuhelimen kanssa, ja puhelinta voi käyttää normaalisti samaan aikaan kun netissä surffataan. Homepna:ta kutsutaan usein kiinteistöliittymäksi, koska sellainen hankitaan taloyhtiön päätöksellä kaikille halukkaille. Tällaisia liittymiä oli Suomessa kesällä 2004 noin kappaletta. Wimax Wimax-tekniikka (standardi ) on wlania järeämpi langaton laajakaista. Se toimii yleensä 3,5 gigahertsin taajuuskaistalla, jossa ei ole päällekkäisyyksiä. Tekniikalla saavutetaan jopa yli 30 kilometrin toimintaetäisyyksiä. Pohjoismaiden ensimmäinen Wimax-verkko avattiin Ruotsissa viime vuoden lopussa. Wimax tarjoaa Skellefteån kunnan alueella enintään kahdeksan megabitin nopeudet ja vaatii kunkin talon katolle asennettavan antennin. Suomen ensimmäistä laajamittaista Wimax-verkkoa rakennetaan parhaillaan Ylivieskaan. Sitä tarjotaan 1 8 megabitin nopeuksilla. Satelliitti Laajakaistayhteys satelliitin kautta kuulostaa eksoottiselta. Italialainen Tiscali tarjoaa satelliittilaajakaistaa Suomeen DNA:n välityksellä. Käyttöä varten tarvitaan satelliittiantenni, päätelaite tai lisäkortti sekä asiakassopimus. Hinnat alkavat 24,90 eurosta kuukaudessa. Tiscalin palvelun maksiminopeus on kaksi megabittiä. Yhteys on yksisuuntainen, joten paluukanavana on käytettävä modeemia, isdn:ää tai gprs:ää. Yhteys on siten erittäin epäsymmetrinen, mikä rajaa sen käytön lähinnä tiedostojen siirtoon ja surffailuun. Pelaamisen voi unohtaa satelliittiyhteyden pitkän latenssin (jopa 300 ms) vuoksi. Maailmalla on tarjolla myös kaksisuuntaisia satelliittiyhteyksiä, mutta silti satelliitti pystyy kilpailemaan muiden vaihtoehtojen kanssa vain siellä, missä mitään muuta yhteystekniikkaa ei ole saatavissa. Digi-tv Digi-tv:n ensimmäisissä visioissa 1990-luvun lopulla kaavailtiin nettiliikenteen välittämistä tv-signaalilta ylijäävällä kaistalla. Turun seudulla tehtiin koelähetyksiä, joissa Nokiakin oli mukana. Laajakaistan päästyä vauhtiin digi-tv-vaihtoehto on käytännössä unohdettu. Teknisesti se muistuttaa satelliittia: data siirtyy nopeasti kuluttajan suuntaan, mutta paluukanava on toteutettava hitaalla tekniikalla. Lähettimen alueella asuvat käyttäjät jakavat saman kaistan keskenään. Digi-tv:n etuja satelliittiin verrattuna ovat lyhyemmät viiveet sekä vastaanotossa käytettävä tavallinen harava-antenni. Valokuitu Valokuidun vetäminen kotiin (ftth, fiber to the home) on jokaisen nettinörtin unelmien täyttymys, sillä sen avulla saavutetaan helposti jopa 100 megabitin sekuntinopeus. Valokuidun vetäminen ei ole Suomessa halpaa erään arvion mukaan hinta on 5000 euroa kilometriltä. Lisäksi on ainakin teoreettinen vaara siitä, että jokin tuleva langaton tekniikka vie pohjan investoinnin kannattavuudelta. Eikä kuidusta kotiin ole iloa, ellei sen takana ole vähintään gigabitin runkoverkkoa pidempiä yhteyksiä varten. Suomessa on rakennettu ftth-ratkaisuja paikallisen kiinnostuksen ja uskon varassa. Esimerkiksi verkkoosuuskunta Valokaista ( alkaa rakentaa ensi kesänä 10 ja 100 megabitin kotiliittymiä Ylistaron seudulla. Pääkaupunkiseudulla toimiva Naveco ( tarjoaa samaa nopeutta hyperlaajakaista-nimellä. Kansallisessa laajakaistastrategiassa vuonna 2003 laskettiin, että kuidun vetäminen jokaiseen suomalaiseen kotiin maksaisi 2,5 8 miljardia euroa. Muut tekniikat Uusia, erityisesti langattomia yhteystekniikoita kehitetään koko ajan. Helmikuussa liikenne- ja viestintäministeriö asetti nmt-450-matkapuhelimilta varautuneet taajuudet hakuun. Taajuuksia tullaan käyttämään syrjäseutujen verkottamiseen jollakin uudella, joko cdma- tai ofdm-perusteisella tekniikalla. huhtikuu 2005 TIETOKONE 25

19 TEEMANA LAAJAKAISTA Vaihtokauppaa verkossa Nopeitten ja edullisten laajakaistayhteyksien myötä vertaisverkkojen käyttö on yleistynyt rajusti. Miten sisältöä levittävät vertaisverkot toimivat? Yleisimmin käytössä olevien verkkojen arkkitehtuurit voidaan jakaa kahteen ryhmään. Asiakas-palvelinmallissa (client/server) palvelin tarjoaa resursseja asiakkaan käytettäväksi. Tyypillinen tapaus on sähköpostipalvelin. Rajanveto asiakkaan ja palvelimen roolien välillä riippuu katsontakannasta. Monet käytännön järjestelmät toteuttavat asiakas-palvelinmallia, mutta roolit vaihtuvat tilanteen mukaan. Esimerkiksi postin luvun aikana työasema on asiakas ja sähköpostijärjestelmä palvelin. Postia eteenpäin toimittava sähköpostipalvelin muuttuu asiakkaaksi keskustellessaan toisen postipalvelimen kanssa. Vaikka asiakas-palvelinmallissa rooleja voidaankin vaihtaa, useimmilla jäsenillä on ensisijaisesti joko asiakkaan tai palvelimen tehtävä. Vertaisverkkomallissa kahtiajakoa ei tehdä, vaan kaikki verkon jäsenet ovat sekä asiakkaita että palvelimia. Tietotekniikan mittapuulla tarkasteltuna vertaisverkko on ikivanha keksintö. Ensimmäinen internet-käytäntöjä käsittelevä rfc-dokumentti (request for comments) julkaistiin keväällä Se käsitteli tietojen vaihtamista kahden tietokoneen välillä. Vuosien saatossa vertaisverkot vaipuivat unholaan, sillä asiakaspalvelinmalli sopi useimpiin liikeelämän tarpeisiin kuin kuokka Pohjantähden Jussille. Internetin massoille näkyvin palvelu, www, noudatti myös kahtiajakoa. Myrsky nousee Nykymuotoisten vertaisverkkojen nousu alkoi vuonna 1999, kun Napster-palvelu avattiin. Kyseessä oli vertaisverkko, jonka käyttäjät saattoivat kopioida toisiltaan tiedostoja vaivattomasti. Järjestelmän tehokkuus piili ilmaisuudessa, laajassa tarjonnassa ja kätevässä hakemistopalvelussa. Napster ei ollut huomattava tekninen innovaatio, sen vaikutukset olivat ennen kaikkea yhteiskunnalliset. Merkittäväksi 26 TIETOKONE huhtikuu 2005

20 PANU MÄNTYLAHTI ALOITUSKUVITUS, PIIRROKSET: MINNA AHO P2P-VERKOT palveluksi se nousi mahdollistamalla bittiviihteen tehokkaan levittämisen. Mp3-musiikin vaihtaminen oli sitä ennen mahdollista vain pienen teknoeliitin piirissä. Kuluttajakäytössä Napster oli todellinen hitti, ja se sai nopeasti miljoonia käyttäjiä. Tiedostojen jakamisen ajatus levisi kulovalkean tavoin synnyttäen yrityksiä ja kilpailevia ratkaisuja. Vaikka tiedostojen jakamiseen käytettävät vertaisverkot ovat näkyvimmin esillä, tekniikalla on muitakin käyttökohteita. Useimmat sen sovellukset on tarkoitettu tiedonvälitykseen. Valtaosa pikaviestimistä perustuu vertaistekniikkaan. Useimmissa käytetään keskitettyjä hakemistoja, joiden kautta käyttäjät löytävät toisensa. Näin toimii myös ilmaisia ip-puheluita tarjoava Skype. Viestimien käyttämä toimintamalli on hyvin lähellä Napsteria. Merkittävimmän poikkeuksen tekee irc, joka on toteutettu asiakas-palvelinmallilla. Vähäisemmälle huomiolle jääneitä vertaisverkkoja edustavat vertaislähetykset (peercasting). Osa sisältöä vastaanottavista asiakkaista jakaa sitä edelleen muille käyttäjille. Toimivia ratkaisuja ovat Peercast-radion lisäksi New Yorkin yliopistossa kehi- NÄKÖKULMA Sisältöjen valvonta ei kuulu meille tetty hajautettu www-välimuisti Coral. Hyvin toimiva väline onkin joutunut tuomiolle, koska suuri osa sen käytöstä on lain hengen vastaista. Lapsi uhkaa mennä pesuveden mukana. Tietoa vaikka muille jakaa Tiedostoja jakaviin vertaisverkkoihin on helppo liittyä. Tiedostojen jakoon liittyvillä hakusanoilla hakukoneet palauttavat lavean listan käyttökelpoisia ohjelmia. Valtaosa osumista on yritteliäiden tahojen sivustoja, jotka myyvät ilmaisien sovellusten uudelleen nimettyjä versioita. Vertaisverkoissa jaetaan tiedostoja. Keskitettyjen hakemistojen puutteen vuoksi todellisia käyttäjämääriä ja sisältötarjontaa on vaikea arvioida objektiivisesti. Hakutoimintojen avulla on helppo löytää esimerkkejä sekä laillisesta että laittomasta materiaalista. Piraattitarjonnan osuutta voi vain arvailla. Kolmannen sukupolven vertaisverkoissa pyritään piilottamaan verkkoon osallistuvien tunnistetiedot salauksella. Kehitystä perustellaan sananvapauden ja yksityisyyden jalojen aatteiden nimissä. Taustalla on kuitenkin usein käyttäjien halu suojautua tekijänoikeusjärjestöjen oikeustoimilta. Keppiä ja porkkanaa Tietoturvan kannalta vertaisverkot ovat vaikea kysymys. Anonymiteetin suojissa verkkoon voi laskea lähes mitä tahansa sisältöä. Uutuuspeli saattaakin olla troijan hevonen, eikä musiikki- tai videotiedostossa välttämättä ole sitä, mitä nimestä voisi päätellä. Linux-paketointien osalta vertaisverkkoihin voi yleensä luottaa, sillä eheys voidaan varmistaa tarkastussummilla ja allekirjoituksilla, jotka voi hakea valmistajan www-sivuilta. Laittomien ohjelmakopioiden tai muuten varmistamattomien sovellusten nouto verkosta on riskialtista. Vertaisverkkojen toiminta perustuu jakamiseen. Jolleivät käyttäjät tarjoa muille tiedostoja, ei verkosta ole juuri hyötyä. Suurelle osalle käyttäjistä ei tiedostotarjonnan porkkana riitä, joten protokollissa on turvauduttu keppiin. Fast track -verkkoon on sisäänrakennettu suhdejärjestelmä. Jos verkon jäsen vain kopioi tiedostoja lähettämättä niitä kenellekään, hänen siirtonopeuttaan pudotetaan. Tosin nopeasti tarjolle ilmestyi asiakasohjelma, josta rajoitus oli poistettu. Direct connect -keskittimiin liittyminen vaatii tietyn datamäärän jakamisen. Elisalla on lähes 30 prosentin markkinaosuus laajakaistayhteyksistä. Yli liittymän hallinnassa on omat haasteensa, mutta tiedostojen jako vertaisverkoissa ei ole suuri ongelma. Tiedustelimme internet-palveluntarjoajan näkökulmaa vertaisverkkoihin ja niiden sulkemiseen operaattorin toimesta. Olemme käyneet keskusteluja vertaisverkoista monien tahojen kanssa, kertoo johtaja Veli-Matti Viitanen Elisan kiinteän verkon palvelut -yksiköstä. Suhtautuminen p2p-liikenteen suodattamiseen on suoraviivainen: Asiakkaat hakevat meiltä palveluita. Sisältöjen Veli-Matti Viitanen. Kuva: Panu Mäntylahti valvonta ei kuulu meille. Vertaisverkko-ohjelmien käyttämiä portteja ei suljeta, eikä asiakkaan liikennettä muutoinkaan seurata. Laki kieltää palveluntarjoajaa kurkkimasta pakettien sisälle, eikä oikeudellisuutta voi määritellä ilman sisällön tutkintaa. P2p-verkoissa on myös paljon asiallista toimintaa. On voip-yhteyksiä ja laillisia musiikkikauppoja, Viitanen kuvailee. Volyymikin on hurja, sillä Elisan ulkomaanliikenteestä noin prosenttia on vertaisverkkojen aikaansaamaa, kertoo Viitanen. Palveluntarjoajien sopimusehdoissa yleensä kielletään palvelinten pitäminen kuluttajayhteyksissä. Viitanen hahmottelee rajanvetoa palvelimen määritelmään: Se tarkoittaa lähinnä kaupallisia palveluita, ei niinkään ohjelmia, jotka osaavat toimia myös palvelimina. Poikkeuksen liikenteen tarkkailuun muodostaa roskaposti, joka huomataan smtp-liikenteen määrän räjähtämisessä. Suljemme portteja madoilta suojautumista varten, Viitanen sanoo. Toiminta tapahtuu Viestintäviraston ohjeiden ja suositusten mukaan. Kaapattujen koneiden yhteyksiin puuttumista Viitanen perustelee: roskapostin tapauksessa asiakkaan koneelle on tunkeuduttu laittomasti. Tällaiseen toimintaan puuttuminen on asiakkaan palvelemista. huhtikuu 2005 TIETOKONE 27