Yrittäjien erinomainen valinta - KONICA MINOLTA

Transkriptio

1 YRITTÄJÄ-LEHTI 1 K E S K I - P O H J A N M A A N Yrittäjä YRITTÄMISEN JA TALOUSELÄMÄN ERIKOISLEHTI 3/2013 Osoitelähde: Viestimix Ky Savisilta YLIVIESKA M-Itella Oy Yrittäjien erinomainen valinta - KONICA MINOLTA ICT-alan kasvumahdollisuudet toimialajojen rajapinnoissa - Nokia-kaupalla on omat vaikutuksensa tuotekehitykseen ja koulutukseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Siellä on löydettävä jatkossa uusia suuntia. Tietenkin kaupalla on iso merkitystä myös Suomen bkt-lukuihin. Tuoretta ajattelua tarvitaan senkin takia, koska vientiä on saatava taas käyntiin, toteaa Veli-Pekka Sahlgren. KONICA MINOLTAN tulostamisen ja asiakirjahallinnan ratkaisut - kosketusvärinäytöt helpottavat käytettävyyttä joka päivä! Konica Minoltan ympäristöystävälliset ja palkitut bizhub-monitoimilaitteet ovat kustannustehokkaita ja energiaa säästäviä toimistojärjestelmiä. Uusien laitemallien kosketusvärinäytöt helpottavat käytettävyyttä joka päivä - niiltä toiminnot, valikot ja tilailmoitukset ovat selkeästi luettavissa ja hallinnoitavissa. Ota yhteyttä meihin. Tulemme kertomaan kuinka voit tehostaa asiakirjojesi sähköistämistä, arkistointia ja vielä säästää kustannuksissa. OPS-palvelukokonaisuus mahdollistaa yksinkertaisen ja selkeän rajapinnan tulostusympäristön jatkuvaa kehittämistä varten. Voit alentaa tulostamisen- ja asiakirjahallinnan kustannuksia jopa 20-30%. Soita ja pyydä meidät veloituksettomalle kartoituskäynnille yritykseesi. Keski-Pohjanmaan Konttoripiste Oy Heinolankaari 12, KOKKOLA Kauppiaankatu 2, PIETARSAARI Soita ja varaa esittely: Tuomo Lahti Timo Kuivanto Kenneth From Sivu 3 Barentsin alue tarvitsee tekijöitä Vaikka Luoteis-Venäjällä sijaitseva Shtokmanin kaasukenttähankkeen toteutumionen on vähintään pitkissä kantimissa ja tällä hetkellä jäädytettynä, Barentsin alueella tarvitaan valtavasti työvoimaa ja erilaisten hankkeiden toteuttajia. Tämä tuli jälleen kerran ilmi Kokkolassa järjestetyssä Barentskeskuksen road showssa. Sivu 8 Haapajärven kuntasivut Sivu 20-27

2 2 YRITTÄJÄ-LEHTI P Ä Ä K I R J O I T U S Keski-Pohjanmaan Liiton lausunto valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi erinomainen Suomen talous on riippuvainen maailmantaloudesta sekä Suomen vientiteollisuudesta. Kuitenkin viimeisimpien tilastojen mukaan työpaikat syntyvät Suomessa pääsääntöisesti pk-yrityksiin. Keski-Pohjanmaan yritysten alueen menestystekijöiksi on katsottu yritysten pieni koko ja monipuoliset toimialat. Meidän tulee edelleen hakea keinoja alueemme pk-yritysten kannattavan toiminnan ja kasvun löytämiseksi. Kaikilla alueemme viranomaistoimijoilla tulee olla selkeä käsitys miksi alueen yritysten toimintaa tulee edistää ja tukea. Viranomaistoimijoilla tulee ensin olla asiantuntemus hoitaa asioitaan, mutta tärkeää on myös ymmärtää yrittäjyyden lainalaisuudet ja ideologia. Tähän olemme rakentaneet erinomaisen työkirjan: Elinkeinopoliittisen ohjelman työkirjan Kunnissa tulee huolehtia yrityksille sopivien toimitilojen riittävä tarjonta. Toimitilat ovat yrityksille ensiarvoisen tärkeä seikka. Lisäksi kuntien kaavoitus-, hankintapäätökset sekä kunnan toimien ulkoistamispäätökset ovat tärkeitä asioita siksi, että saamme alueelle ja kuntiin monipuoliset palvelut, niin sote- kuin elinkeinoelämän palveluiden puolella. Edellinen luonnollisesti turvaa alueelle työpaikkoja. Lisäksi alueemme yrityksillemme tulee taata samanarvoinen tuki-, neuvonta- ja rahoituspolitiikka kuin koko Suomessa parhaimmillaan on. Alueen elinkeinotoimilla ja kehitysyhtiöillä on merkitystä. Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi ja julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista annetun lain muuttamisesta. Keski-Pohjanmaan Liitto on ottanut kantaa em. tulevaan yritystukilakiin. Tehdyssä kannanotossa on huomioitu erinomaisesti alueen pk-yritysten ajatuksia kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on aiemmin ottanut samoin kantaa ELY-keskusten, Tekes:n sekä Finnveran yritysrahoitukseen. Lisäksi kantaa on otettu ao. toimijoiden toimipaikkojen riittävyydestä, ja myös Keski-Pohjanmaan Liitto kantaa asiassa edelleen kortensa kekoon. Hienoa. Maakuntaliitto on lausunut mm. seuraavaa: Suomen Teollisuussijoitus, Tekes ja Finnvera Oyj hallinnoivat Suomessa julkista pääomasijoitustoimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön tulee jatkossa turvata tasapuolisesti nämä palvelut myös sellaisille alueilla joilla ei ole omaa ELY-keskusta, kuten Keski-Pohjanmaalla tilanne on. Sivutoimipisteiden palvelutarjontaa on laajennettava kattamaan em. palvelut myös Keski-Pohjanmaalla. Näin alueemme toimijat puhaltavat samaan hiileen ja meillä on mahdollisuus edistää oman alueemme yritysten kasvun- ja kannattavan toiminnan edellytyksiä. Yrittäjän päivä Sydämestä kiitos niille edistyksellisille kunnille jotka ovat päättäneet sitoutua julkisesti yrittäjyyteen. Kiitos myös aktiivisille paikallisyhdistyksillemme. Useat alueemme kunnat ja kaupungit ovat allekirjoittaneet 5.9. yrittäjän päivänä tai jopa aiemmin sitoumuksen siitä, että kunta ja yrittäjät lupaavat kehittää kuntaansa yhdessä. Nämä julkisesti annetut sitoumukset ovat merkityksellisempiä kuin arvaammekaan. Kunnassa tehty sitoumus ja esim. yrittäjien kanssa yhdessä tehty elinkeinopoliittinen ohjelma sitoo kunnan suhtautumisen oman alueen yrittäjien toimintaan ja koko kunnan kehityssuuntaan. Tehdyt ohjelmat ja sitoumukset tuottavat kuitenkin yhteistä hyvää vasta sitten kun sovitut toimet on toteutettu. Joten onnea matkaan edelleen, meidän kaikkien panosta tarvitaan että saamme alueemme talouden nousemaan Suomen menestyksen veturiksi, ei vain yritysten - vaan myös kuntajohtamisen kautta. Rakentavin ja aurinkoisin syysterveisin Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Palveluksessanne vuodesta 1987 P U H E E N J O H T A J A N P A L S T A Vanhasta luopuminen luo aina uutta kehitystä Uutiset viimeaikaisesta Nokian matkapuhelinten liiketoiminnan myynnistä Microsoftille ovat herättäneet ihmisissä pelonsekaisia tunteita. Nokian brändi Suomen pelastajana vuoden luvun lamasta on tähän päivään saakka ollut koko Suomen mielikuvien rakentaja. On muistettava, että rakenteet Suomen taloudessa muuttuvat koko ajan. Suomeen jää kuitenkin onneksemme verkkoliiketoimintojen Nokia (Suomessa n työntekijää). Lisäksi Nokialle jää patenttisalkku ja merkittävä taloudellinen panos, joka voi synnyttää uutta liiketoimintaa ja hyvinvointia. Toinen suuri uutinen on Fennovoiman ja Venäläisen valtiollisen ydinvoiman Rosatomin allekirjoitettu sopimus, joka tähtää ydinvoimalan rakentamiseen Pyhäjoen Hanhikivenniemeen. Venäläisen reaktorin pitäisi valmistua alustavasti vuonna 2023 Pyhäjoelle. Saksalainen erergiayhtiö E.ON vetäytyi Fennovoiman hankkeesta noin vuosi sitten ja alueella pelättiin pahimmillaan hankkeen jäävän toteutumatta. Edellisen kaupan sanotaan olevan suurempi kuin Nokian, joten toteutuessaan hanke tuottaa varmuudella Suomelle kipeästi tarvitsemiamme alihankintasopimuksia sekä työpaikkoja, suoraan että välillisesti. Vakaata taloutta on vaikea ennustaa, ja meidän on tehtävä kaikkemme suomalaisten pk-yritysten menestymisen eteen. Saadaksemme taloudellisen hyvinvoinnin, yritysten on osattava verkostoitua entistä paremmin. Alueellamme on nykyään useita hankkeita, joiden tavoite on verkottaa alueemme yritykset rakentamaan yhteisiä tarjouksia suurhankkeille. Parhaimmillaan yritysten taloudellinen kasvu luo työpaikkoja myös meidän alueelle ja sitä Saadaksemme taloudellisen hyvinvoinnin, yritysten on osattava verkostoitua entistä paremmin. kautta palvelujen tarve kasvaa. Näin saavutamme useammalle toimialalle ostovoimaa ja talouden elpyminen alueellamme on mahdollista. Elinkeinotoimien ja kuntien rooli on tässäkin asiassa merkittävä. Uusia kuntarakenteita mietitään, mutta kuntaliitokset eivät aina ole se paras ratkaisu. Usein on mentävä kauas nähdäkseen lähelle. Pienet kuntamme painivat talou- dellisessa ahdingossa, mutta aina ei osata nähdä uudenlaisia yhteistyömuotoja. Pelätään identiteetin menetystä. Verotuloja on haettava ulkopuolelta. On tehtävä tiivistä yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Sanotaan että kahden köyhän ei kannata mennä yhteen, mutta tiivistä yhteistyötä on tehtävä. On hyväksyttävä uusien toimintatapojen ja verkottumisen mahdollisuudet myös kuntataloudessa. Paikallisten pientenkin yritysten menestys tuottaa myös laajemmalle alueelle aina sekä talouden vahvistumista kuin myös työpaikkoja ja ostovoiman kasvua. Alueen pk-teollisuus on ollut monipuolista ja menestynyt keskimääräistä paremmin kuin muualla Suomessa. Meidän tulee tehdä yhteistyötä elinkeinotoimien kanssa ruokkimalla alueemme teollisuutta - näin takaamme myös alueen palvelutoimialoille kasvua. Tapio Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Päätoimittaja: Mervi Järkkälä Puh Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky Puh. (08) Ilmoitusmyynti: Kari Kaartinen Puh Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli Puh Painopaikka: Botnia Print Kokkola

3 YRITTÄJÄ-LEHTI 3 Vuodet vähensivät Nokia-riippuvuutta Keski-Pohjanmaalla ICT-alan kasvumahdollisuudet toimialojen rajapinnoissa Jorma Uusitalo Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa projektipäällikkönä työskentelevä Veli-Pekka Sahlgren on yksi keskipohjalaisista ICT-alan pitkän linjan ammattilaisista. Yllätyksellisellä Nokia-kaupalla ei hänen mukaansa ole suuria vaikutuksia Keski-Pohjanmaalla. - Nokia-asiakkuudet ehtivät pienentyä maakunnassa vuosien aikana. Sen takia negatiivisia vaikutuksia ei ole luvassa myöskään lähi vuosina, vaikka Nokia myikin kännykkätoimintansa Microsoftille. Tällä alueella enemmänkin vaikutuksia voi olla yleisellä talouskehityksellä, Sahlgren sanoo. Hänellä on näkemys siitä, miksi Nokialle kävi niin kuin kävi. - Sillä ei ollut ehkä enää loppujen lopuksi ratkaisevaa merkitystä, valitsiko Nokia Androidin, Meegon vai Microsoft-yhteistyön. Ratkaisuja olisi pitänyt tehdä aikaisemmin, Ollilan ja Kallasvuon aikoina. Monien suomalaisarvioiden mukaan kauppahinta oli aika oikea nykyisessä tilanteessa. - Kaupalla on omat vaikutuksensa tuotekehitykseen ja koulutukseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Siellä on löydettävä jatkossa uusia suuntia. Tietenkin kaupalla on iso merkitystä myös Suomen bkt-lukuihin. Tuoretta ajattelua tarvitaan senkin takia, koska vientiä on saatava taas käyntiin. ICT työllistää monipuolisesti ICT on mielenkiintoinen osaamisala, sillä sen ammattilaisia löytyy hyvin monilta toimialoilta. Sahlgren ottaa esimerkiksi opiskelijan, joka valmistuu Centriasta tietotekniikan insinööriksi erikoistumisalanaan automaatiotekniikka. Jos hän työllistyy Saskenin palvelukseen Kaustiselle, puhutaan ICT-alan henkilöstä. Mikäli työpaikka onkin Bolidenin sinkkitehdas Kokkolassa, kyse on metallin jalostajasta. - Itse katson ICT-alaa aika laajasti. Kokkolan seutukunnassa informaatiota ja viestintää edustavat KOSEKin yritysrekisterin mukaan esimerkiksi Elisa ja Anvia. Yritysrekisterin mukaiseen ammatilliseen, tieteellisen ja tekniseen toimintaan luetaan teolliseen kunnossapitoon ohjelmistoja tekevä Alma Software, tieto- ja viestintälaitteiden kauppaa erikoisliikkeissä harjoittaa Canorama, jolla on kehittämistä ja ylläpitoa, Sahlgren luettelee esimerkkejä siitä, miten ICT-alan koulutuksen saaneita ammattilaisia työskentelee useilla toimialoilla Veli-Pekka Sahlgrenin mukaan on tärkeää, että ICT-alan yritykset pystyvät kehittämään myös omia tuotteita ja niihin liittyviä palveluita. ja hyvin monen tyyppisissä tehtävissä yritysten palveluksessa. - Yhdessä asiassa informaatio- ja viestintätekniikka poikkeaa muista toimialoista, sillä julkisia alan työpaikkoja valtiolla ja kuntien palveluksessa on yllättävän paljon. Jos esimerkiksi kaupungin it-yksikkö työllistää yli 20 henkilöä, ICTalan työpaikoista niissäkin on kysymys. - KOSEKin yritysrekisterin perusteella Kokkolan seutukunnassa on 117 tietotekniikka-alan yritystä ja niissä 725 yritystyöpaikka. Näiden lisäksi tulevat julkisen sektorin työpaikat sekä yritysten it-yksiköiden työpaikat, Sahlgren kuvaa numeroiden valossa sitä tosiasiaa, kuinka paljon ICT-osaajia työllistyy eri tehtäviin pelkästään Kokkolan seutukunnassa. Kokkolan ja Pietarsaaren talousalueella oli viime vuonna yhteensä ICT- ja media-alan työpaikkaa yrityksissä ja julkisella sektorilla. Keski- Pohjanmaalla työpaikkamäärä oli Sahlgrenin mukaan Kokkolassakin esiintyy vääriä käsityksiä siitä, millä aloilla loppujen lopuksi työskentelee merkittävät määrät ihmisiä. Vanhat painolastit ja erheelliset mielikuvat saattavat vaikuttaa jopa kehittämistoimintaan. - Ei pidä unohtaa myöskään sitä, että koulutustaso tietotekniikan alalla on selvästi korkeampi kuin muilla toimialoilla. Tämä näkyy palkkatasossa ja sitä kautta kunnan saamana tuloverokertymänä. Sahlgren sanoo, että huolestuttavaa ICT:n työpaikkakehityksessä Keski-Pohjanmaalla on ollut vientityöpaikkojen menetys erityisesti Nokia-yhteistyön vähentymisen seurauksena. Ne ovat pääosin korvautuneet paikallisilla IT-palveluilla ja ohjelmistotyöpaikoilla. Alihankinnan lisäksi omia tuotteita Fotoniikan instituutissa Itä- Suomen yliopistossa professorina työskentelevä ja Piilaaksosta Suomeen palannut Jyrki Saarinen kirjoitti elokuussa Talouselämä-lehdessä, että koko Suomen kasvun idut löytyvät toimialojen rajoilta. Hän otti esimerkiksi perinteisen konepajateollisuuden, jonka pitäisi lyödä hynttyyt yhteen ohjelmistoteollisuuden kanssa. Silloin syntyy älykkäitä konepajatuotteita, joita ei tuosta vain kopioidakaan halvemman työvoiman maassa. Sahlgren on samaa mieltä Saarisen kanssa. Keski-Pohjanmaalla lähtökohdat uuden luomiseen ovat hyvät, sillä tällä hetkellä ICT-alalla toimii lukumääräisesti enemmän ja osaamiseltaan monipuolisempia yrityksiä kuin koskaan aikaisemmin. Centria ammattikorkeakoulu on osaltaan huolehtinut siitä, että alalle on saatu ammattitaitoisia työntekijöitä - Aika pitkään on jo ajateltu, että Suomen mahdollisuus ICT-alalla on siinä, että yhdistetään eri toimialoja ja liikutaan toimialojen rajapinnoissa. ICT-ammattilaisethan tekevät töitä aina jollekin toimialalle kuten Nokialle, Metsolle tai kirjapainoalan yrityksille. Jotta tässä onnistutaan, ICT-toimijoiden ehdoton edellytys on tuntea asiakas sekä asiakkaan toimialan ongelmat, jotta niihin voidaan kehittää ratkaisuja. Kun arvioidaan ICT-toimialan mahdollisuuksia synnyttää uusia työpaikkoja Kokkolaan ja Keski-Pohjanmaalle, erityisen tärkeitä ovat Sahlgrenin mukaan toimijat sekä alat, jotka voivat saada asiakkaita ulkomailta tai muualta Suomessa. - Sen lisäksi, että täältä löytyy osaavaa alihankintaa, on hyvin tärkeää kehittää omia tuotteita. Ne tuovat lisää vakautta ja lisäävät osaamista, koska silloin kun yrityksellä on oma tuote, sen täytyy hallita selvästi isompi osaamisalue kuin alihankinnassa. Tästä paras esimerkki Kokkola-Pietarsaari-alueella on Beamex, jossa kulkee töissä paljon kokkolalaisia. Beamex on erikoistunut kapeaan sektoriin, jossa se edustaa laadukkaimpia huippulaitteita koko maailmassa. Sahlgrenin mukaan toinen tuotteistamisessa mainiosti onnistunut paikallinen yritys on Raisoft, jolla on sekä tuotteita tietylle erikoisalueelle että tuotteisiin liittyviä palveluita. - Yksi yritys, joka tekee menestyksellisesti ohjelmistoprojekteja asiakkailleen on Alfame Systems. Yrityksen kehitystyö tapahtuu pääasiassa Kokkolassa mutta asiakas voi olla Helsingissä. Tärkeä edellytys uuden luomiselle on hänen mukaansa yritysten kehitystyön tukeminen. - Täkäläiset kasvuhakuiset firmat ovat kokoluokaltaan sellaisia, että niiden resurssit ovat t&k-toiminnan näkökulmasta rajalliset. Siksi niiden pitäisi saada apua julkisesta kehittämisestä, vaikka se ei aina olisikaan helppoa. - Kokonaisuutena ICT-alan tulevaisuus näyttää Keski-Pohjanmaalla vakaalta. Maakunnassa on erilaisia yrityksiä, jotka työskentelevät useilla toimialoilla. Toivon kuitenkin, ettemme tyytyisi liikaa paikallisiin markkinoihin vaan tosissamme satsaisimme kehittämiseen.

4 4 YRITTÄJÄ-LEHTI Kanava työllistämiseen Kuntakokeilu Kanava -hanke edistää alueen työttömien pääsyä takaisin työmarkkinoille ja auttaa työnantajia löytämään sopivia työntekijöitä. Hankehenkilöstö kartoittaa työnhakijoita työvoima- ja koulutustarpeet huomioiden räätälöidysti yrityksesi tarpeisiin. Ota yhteyttä niin kerromme lisää! UUDET JÄSENET Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 80 yritystä edellisen Yrittäjälehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA! Haapajärven Yrittäjät Antti Nyyssölä OY Aseman Kasarmi Kauneushoitola KultainenAurinko Olivia Hovi Oy Himangan Yrittäjät Himangan Huolto ja Hitsauspalvelu Hovipelti Kalajoen Yrittäjät Anna Brandi Easy Dog Nosto ja Siirtopalvelu KSP Oy Rakennus ja Sisustus Fordell Oy Rateko Oy Tmi Janne Lukkarila Tmi Tapio Portti Kannuksen Yrittäjät Ateljee Kuvastin Oy EL-PESI Kannuksen Automeikkaus Kaustisen Yrittäjät Hierontapalvelu Hyrinä Kälviän Yrittäjät LVI-Primo J. Santapakka Sami Myllykangas Ky Suomen Kuormalavat Oy Kauniiksi.fi Finland LVI-työ Jorma Hietaharju Ricoliina Nivalan Yrittäjät Henna Myllylä Hius Studio Zeta JP-Paino&Palvelu Jarmo Löytynoja MINNAN HIUSPISTE Tmi Tarmo Malila Ylimäki Jaakko Olavi Reisjärven Yrittäjät Hyvän Olon Hoitolasi Tmi Vihersormet Sievin Yrittäjät Askon Auto Bioecomotion Oy Ilse Eskola Ky/K-Market Mutti Misatec Avoin yhtiö Timo Ainali Toholammin Yrittäjät Bullberry Oy Maatalousyrittäjä Rauhala Alpo Salaojaurakointi Polso Oy Lisätietoja hankkeesta nettisivuilta / tai , hankkeen prosessikehittäjä Vetelin Yrittäjät AR Huonekalumyynti, Realisointi ja Kirppis Ky Huhmaroniemi Oy Kuljetusliike Huusko & Karppinen Oy Siru Tuomaala Taverna PitStop Ky Ylivieskan Yrittäjät Huoltokeskus Lintonen Ky Indoor Group Oy / Asko JasaFix avoin yhtiö Lvi ja rakennus J. Kunelius Osuuskunta PPO Tmi Petri Jutila WillaHoiva Oy Kokkolan Yrittäjät Datahifi Oy Fight4fit Isoproto Oy J.Parpala Oy Jalkojenhoitopalvelu Raija Junttila jensjobb Johansson Kotipalvelu Oy JS Katto- ja Listapalvelu Oy Kateykköset Oy Masan Milli OY Rakennus- ja Konepalvelu Jokitalo Oy Suomen Teollisuusvaaka Oy TiTo Boats Oy Tmi Ari-Pekka Lahtinen Tukki Media Oy Pietarsaaren seudun Yrittäjät BMG Bokföring Jakobstads Mekano Ab LizBoking Mia ja Mikael Rimmi Oy Pietarsaaren Soodapuhallus Avoin Yhtiö Rönn Erik Mikael Alavieskan Yrittäjät Huoltopalvelu S. Tolonen SB-Kiinteistöpalvelu T-Raasakka Ky Lestijärven Yrittäjät FUNdaMENTAL Flow Lestin kukka- ja hautauspalvelu Kruunupyyn Yrittäjät Happy Monday Tmi Anu Nissilä Halsuan Yrittäjät Aasitila Sirius Anne Nissinen. Kuntakokeilu Kanavasta myös Yrittäjien sähköisessä uutiskirjeessä. HUOMISEN TIETO JO TÄNÄÄN AJANKOHTAISET TIETOISKUT 2013 Tule paikanpäälle hakemaan ajankohtaista tietoa ja samalla verkostoitumaan. Tietoiskut on suunnattu niin yrittäjille, yrittäjyyttä suunnitteleville kuin myös opiskelijoille. Koulutukset tullaan kuvaamaan niin että ne on mahdollista katsoa myöhemmin internetin kautta osoitteessa - aikaan ja paikkaan sitomatta! Tietoiskut ovat maksuttomia. Koulutuspaikkana: Yritystalo Evaldin kokoustila, Ristirannankatu 1, Kokkola, klo Tietoteknisen ympäristön tulevaisuuden muutokset kouluttajana Juha Kykyri ja Jan Helminen, Keski-Pohjanmaan Aikuisopisto Tule kuulemaan ja keskustelemaan, mitä mullistuksia on meneillään ja mitä niistä olisi hyvä tietää! Muut tietoiskut: Tiedonhallinta murroksessa. Pilvipalvelut, sovelluskaupat, mobiililaitteet? Mitä minun tulisi tietää? Tietoturva miten järjestää? Maksuttomat avoimen lähdekoodin ohjelmat o toimisto-ohjelmat (esim. OpenOffice) o käyttöjärjestelmät (esim. Linux) 1.11 Katetuottolaskenta ja sen hyödyntäminen Toimiva ja tuloksellinen myynti ja asiakaspalvelu Ilmoittautuminen: viimeistään 2 päivää ennen jokaista koulutusta tai Anne Isokoski puh Tilaisuuksissa kahvitarjoilu. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien maakunnallinen Kokkola Ohjelmassa mm. Kirjailija, toimitusjohtaja Tommy Hellstenin luento jaksamisesta. Maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon jako. Upea Suvi Teräsniska show. SITOVAT ILMOITTAUTUMISET JUHLAAN tilille FI (K-P:n Yrittäjät) viimeistään Ilmoita nimi, yritys ja paikkakunta. Jäsenet: ilmoittautuminen mennessä 45 /hlö tulleet ilmoittautumiset 50 /hlö. Ei jäsenet 70 /hlö jälkeen tulleista peruutuksista ei osallistumismaksua palauteta. Juha Kykyri on vahvan ja monipuolisen kokemuksen omaava IT-alan kouluttaja Keski-Pohjanmaan aikuisopistosta. Hänen osaamista ovat erityisesti tietojärjestelmät, tietokanta- sekä ohjelmistosuunnittelu Jan Helmisellä on pitkä ja monipuolinen yritystausta ja hän toimii tällä hetkellä IT-alan kouluttajana Keski-Pohjanmaan aikuisopistossa. Jannen osaamista ovat erityisesti ohjelmistot, tekniikka ja tietoturva

5 YRITTÄJÄ-LEHTI 5 Yrittäjägolfissa tarkkoja lyöntejä Kauniissa auringonpaisteessa pelattu kilpailu kokosi kolmisenkymmentä pelaajaa Kalajoen viheriöille heinäkuun alussa. Yrittäjien golftapahtumassa kilpailtiin kolmessa sarjassa sekä lisäksi järjestettiin erikoiskilpailuja. Upeiden palkintojen seassa oli mm. LähiTapiolan Hole in One vakuutus vuodeksi. Kilpailu toimi myös esikarsintana valtakunnalliselle golftapahtumalle joka pelattiin elokuun alkupuolella Siuntiossa. Keski-Pohjanmaata kilpailussa edustivat Tarja ja Tapio Reinikainen Nivalasta. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Golf Open 2013 tulokset Miehet HCP 18,1-36,0 Pistebogey 1. Mäkelä Timo 2. Isopahkala Erkki 3. Raudaskoski Matti Miehet HCP 0-18,0 Tasoituksellinen lyöntipeli 1. Lauri Esa 2. Vuoti Mika 3. Liias Jani Naiset HCP 0-36,0 Pistebogey 1. Mäkelä Karita 2. Ojala Anne 3. Isopahkala Kaija Pisin draivi M: Knuutila Esa Pisin dravi N: Palola Sara Lähimmäs lippua M: Järvelä Jouko 1.36 m Lähimmäs lippua N: Mäkelä Karita 2,22 m Miehet paras scratch: Liias Jani Naiset paras scratch: Palola Sara ONNITTELUT 55 vuotta Turkistarha Erkki Manninen Ky, Kalajoki 20 vuotta Autosähkö & Korjaamo Raimo Jylhä, Kaustinen 15 vuotta Koulutettu hieroja Aila Kurvinen, Nivala 35 vuotta Kokkolan Ilmastointiasennus Ky, Kokkola 5 vuotta Helena Pesola Ky, Reisjärvi 15 vuotta Musiikkipalvelu Ikäheimo Oy, Kalajoki KALENTERI MEETING POINT 2013 mukaan suurhankkeisiin - Match Making -tapahtuma Kokkolan Vanhalla Tullipakkahuoneella (Tullikamarintie 1) TO klo 12 alkaen SEMINAARI B2B-TAPAAMISIA ILTATILAISUUS BUFFET-ILLALLINEN Hinta 40 /hlö. Ilmoittautumiset mennessä osoitteessa Lisätiedot: Jukka Oravainen Yhteiskyyditys järjestetään jos yli 20 lähtijää. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Heidi Huhtala p. (06) tai heidi.huhtala@yrittajat.fi SYYSKUU Kokkolan kauppojen ja kulttuurin yö Suunnitellusti muutokseen -seminaari Yyterin Kylpylä, Pori Kälviän Yrittäjien 30. syysmarkkinat Aluejärjestöjen puheenjohtajien koulutuspäivät SY hallitus Helsinki Keski-Pohjanmaan viides hyvinvointifoorumi Myynnin osaamisella lisää kauppoja, osa I Aktiivinen myynti Asiakasrekisteri Excelillä Omalla koneellasi (webinaari) Alihankinta messut Tampereella K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 7 LOKAKUU Järjestöseminaari Hakukoneoptimointi käytännönläheisesti Omalla koneellasi (webinaari) K-P:n Yrittäjien rentoutus- ja virkistäytymismatka Rukalle Ruka Huomisen tieto jo tänään - Lisää tehoa yrityksen tietotekniikkaan Yritystalo Evald K-P:n Yrittäjien hallituksen kokous nro Suurhankkeiden MatchMaking tapahtuma Tullipakkahuone, Kokkola Google AdWords -kampanjan luominen Omalla koneellasi (webinaari) SY:n liittokokous Lappeenranta Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Lappeenranta Vaellusretriitti Sveitsissä Keski-Pohjanmaan Yrittäjät sanomalehti nro Toholammin Yrittäjät ry 60v MARRASKUU Huomisen tieto jo tänään-katetuottolaskenta ja sen hyödyntäminen Yritystalo Evald Agritechnica messut Elmia Subcontractor SY:n hallitus Google Analytics -käytön perusteet Omalla koneellasi (webinaari) Maakunnallinen Yrittäjägaala K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro Google Analytics tehokäyttäjälle Omalla koneellasi (webinaari)

6 6 YRITTÄJÄ-LEHTI Halsualla kouluyhteistyö poikkeuksellisen laadukasta Yrittäjän päivä yhdisti yrittäjiä, kouluja ja päättäjiä Jorma Uusitalo Yrittäjän päivä näkyi monella tavalla Keski-Pohjanmaalla. Halsualla yrittäjät ja kunnan yläaste ovat tehneet jopa valtakunnallisesti esimerkillistä ja säännöllistä yhteistyötä jo useita vuosia. Yrittäjän päivä olikin luonnollinen ajankohta tutustuttaa yläastelaisia paikallisiin yrityksiin. Päivän viimeinen kohde oli betonielementtejä maatalouteen, teollisuuteen ja asumiseen valmistava Hietalahti ja Pojat Oy. Yhtiön tiloissa järjestettiin myös yhteinen päätöstilaisuus, jossa käytiin läpi päivän antia yhdessä yritysten edustajien, koululaisten ja heidän opettajiensa kanssa. Halsualla yrittäjät ja yläaste ovat luoneet kolmen vuoden kiertoon perustuvan kokonaisuuden, jonka ansiosta yläasteen jokaiselle vuodelle ajoittuu uudenlainen tapahtuma. Yhtenä vuonna yrittäjät tulevat koululle paistamaan lettuja ja puhumaan yrittämisestä, yhtenä vuonna yrittäjät ja yläaste järjestävät yhdessä Hal- Perhossa yrittäjät ja kuntapäättäjät viettivät liikunnallisen illan frisbeegolfin merkeissä. työntekijöitä. Kun työntekijät tulevat läheltä, he sitoutuvat työpaikkaan ja paikkakuntaan aivan toisella tavalla kuin monet kaukaa tulevat, jotka saat- Halsuan yläastelaiset Eveliina Leppäharju (vas.), Janne Kalliokoski ja Roosa Suominen saivat tilaisuuden tutustua kotikuntansa yrityksiin. Yrittäjä Paavo Hietalahti ja opettaja Taina Simpanen ovat tyytyväisiä yrittäjien ja yläasteen säännölliseen yhteistyöhön Halsualla. työalan yritystoimintaa. - Yhteistyö yritysten kanssa on erittäin tärkeää. Tämän päivän aikana oppilaat ovat nähneet, että työelämässä tarvitaan ihan oikeasti niitä taitoja, joita koulussa opetellaan. Halsualla tehtävä yhteistyö on sellaista, jota monet naapuritkin ovat ihmetelleet, miten meillä voi olla tällaista. On ollut hienoa nähdä, että yritykset ovat todella panostaneet tähän, ja silloin yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet, Simpanen sanoo. Hietalahtien perheyrityksessä oppilaat muun muassa kokeilivat käytännössä, kuinka onnistuu tuotantoon liittyvä teräskappaleen taivuttaminen käsikäyttöisellä taivutuslaitteella. Laskutaitojaankin nuoret pääsivät testaamaan, minkä lisäksi heille esitettiin yrityksestä kertova esittelyvideo. Päivä huipentui mehuun, munkkeihin sekä kotikunnan ruokapaikkaan jaettuihin pizzakortteihin. Eveliina Leppäharju (7. lk.), Janne Kalliokoski (8. lk.) ja Roosa Suominen (9. lk.) olivat mielissään erilaisesta koulupäivästä. - En ole vielä hirveästi miettinyt, mikä minusta tulee isona. Ainakin maatalous kiinnostaa, hevosista pitävä Eveliina kertoi. - Minulla on montakin vaihtoehtoa mielessä. Tärkeintä on löytää sellainen ala, joka kiinnostaa itseä. Tämä on ollut kiva päivä, koska nyt tiedän paremmin, mitä halsualaiset yritykset tekevät, Roosa jatkoi. Janne kertoi miettineensä yrittäjyyttä jo tässä vaiheessa. - Päivästä jäi hyvät fiilikset, ja voisin itsekin harkita ryhtyväni yrittäjäksi. On mukava työllistää itse itsensä, ja käsillä tekeminen kiinnostaa, Janne sanoi. Yrittäjäasiaa luonnon helmassa Perhossa Yrittäjän päivää vietettiin liikunnallisissa merkeissä, kun yrittäjät ja kuntapäättäjät kokoontuivat testaamaan yhdessä äskettäin käyttöön otettua täysimittaista frisbeegolf-rataa. - Perhossa olemme puhuneet paljon yhteistyön lisäämisestä. Totesimme, että on paljon kivempaa lähteä yhdessä ulos liikkumaan kuin istua sisällä pöydän ääressä. Mahdollisuus otettiin tosi hyvin vastaan ja jos joku ei päässyt paikalle, hän ilmoitti siitä meille etukäteen., iloitsi Perhon Yrittäjien puheenjohtaja Terhi Möttönen. Vaikka yrittäjät ja päättäjät olivat yhdessä rennosti vapaalla, se mahdollisti tärkeistä asioista puhumisen. - Monet yrittäjät miettivät sitä, miten Perhossa mennään jatkossa eteenpäin. Esimerkiksi Perhon kehitysyhtiön tiimoilta on ollut viime ajat hiljaisempaa, miten sen toiminta jatkuu tulevaisuudessa. Siitäkin on hyvä puhua, voisivatko kunta ja yritykset tehdä asioita yhdessä vaikkapa rekrytointiin tai markkinointiin liittyen, Möttönen kertoi. Yrittäjän päivänä yhdistykset olivat liikkeellä monella muullakin paikkakunnalla. Pietarsaaren kaupunki ja Pietarsaaren Seudun Yrittäjät allekirjoittivat sitoumuksen yrittäjyyden puolesta. Osapuolet sitoutuivat kehittämään kunnan vetovoimaisuutta, edistämään yrittäjämyönteistä ilmapiiriä, kehittämään yrittämisen edellytyksiä sekä tekemään töitä Pietarsaaren palvelumarkkinoiden kasvattamiseksi ja tasapainottamiseksi. Ylivieskassa nautittuun valtuustoaamiaiseen osallistui noin 30 henkilöä. Haapajärvellä juotiin aamukahvit yrittäjien sekä kaupunginhallituksen kanssa, ja myös Kaustisella yrittäjät tapasivat kuntapäättäjiä. suan joulunavauksen ja nyt oli vuorossa kolmas yhteistyön muoto, koululaisten tutustuminen halsualaisiin yrityksiin. Yrittäjät panostaneet kouluyhteistyöhön - Haluamme olla tekemisissä nuorten kanssa ja osoittaa, että myös Halsualla voi yrittää, tehdä töitä ja asua. Omalla kohdallamme kyse on ihan konkreettisesti siitäkin, että näissä nuorissa toivottavasti on meidän yrityksen tulevia tavat keskittyä enemmänkin siihen, että löytäisivät mahdollisimman pian uuden työpaikan omasta kotikunnastaan, Hietalahti ja Pojat Oy:n toimitusjohtaja sekä Halsuan Yrittäjien puheenjohtaja Paavo Hietalahti kertoo. Halsualla yhteistyön kynnystä on madaltanut sekin, että koulun opettajakunnasta löytyy käytännön yrittäjäkokemusta. Muun muassa opintojen ohjausta yläasteella tekevällä Taina Simpasella on opettajan työnsä ohella käsi- Hietalahti ja Pojat Oy:n tuotantotiloissa yläastelaiset saivat kokeilla teräskappaleen taivuttamista.

7 YRITTÄJÄ-LEHTI 7 Konsultti Björn Storvik korosti, että yrityksillä pitää olla valmiina myös markkinoinnin työkalut. Barentsin alue tarvitsee tekijöitä Jorma Uusitalo Vaikka Luoteis-Venäjällä sijaitseva Shtokmanin kaasukenttähankkeen toteutumionen on vähintään pitkissä kantimissa ja tällä hetkellä jäädytettynä, Barentsin alueella tarvitaan valtavasti työvoimaa ja erilaisten hankkeiden toteuttajia. Tämä tuli jälleen kerran ilmi Kokkolassa järjestetyssä Barentskeskuksen road showssa. Barentsin alueen mahdollisuuksista kertovat monet tunnusluvut ovat vaikuttavia. Pohjois-Ruotsiin, Pohjois- Norjaan ja Pohjois-Venäjälle vuoteen 2020 suunniteltujen investointien yhteisarvo nousee yli 75 miljardiin euroon. Vaikka suurin osa näistä projekteista on käynnistynyt, mukaan ehtii edelleen. Esimerkiksi Norjassa työvoiman tarve kasvaa joka vuosi ihmisillä, ja pelkästään insinöörejä tarvitaan noin Norjan rakennusurakoista voidaankin toteuttaa ainoastaan vajaa puolet työvoiman puutteen takia. Norjassa hyvä rahoitustilanne Barentskeskus Finland Oy:n toimitusjohtaja Martti Hahl selvitti tarkemmin investointien maakohtaisia rahoituksia. - Norjassa rahat investointeihin löytyvät kassasta niin valtiolta kuin yrityksiltä. Lisäksi investointeja varten on olemassa euroissa mitattuna merkittävä puskuri. Ruotsissa tilanne on lähes sama. Venäjällä riittää suuria suunnitelmia mutta kaivoksia lukuun ottamatta suunnitelmien toteuttamiseen ei ole olemassa rahoja. Kaivossektori toimii, koska siellä on paljon yksityistä rahaa. - Suomessa ei myöskään ole rahoitusta. Täältä kannattaakin lähteä Norjaan ja kun siellä on opittu asioita, siirtyä sen jälkeen Luoteis-Venäjälle, Hahl vinkkasi. Barentsin alueen työllisyystilanteesta kertoo paljon sekin, että Pohjois-Norjassa Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevassa Kirkkoniemessä työttömyysaste on ainoastaan yksi prosentti. Hahl laski, että alueen euron keskipalkalla ja 28 prosentin veroasteella työntekijälle jää rahaa käteen kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa. Veidnesin alue Pohjois- Norjassa kehittyy voimakkaasti maan öljy- ja kaasuteollisuuden ansiosta, ja Kirkkoniemi Siperian öljykuljetuksineen sekä Hammerfest ovat merkittäviä satamakaupunkeja. - Euroopan rautamalmista suuri osa tulee Ruotsista, missä Kiirunan ja Jällivaaran kaupunkien siirtoprojektit ovat valtavia urakoita. Maassa panostetaankin tällä hetkellä vahvasti infran rakentamiseen. Ruotsissa on myös vahva ympäristöomatunto. Sen takia naapurissa rakennetaan paljon tuulivoimaa, johon siihenkin tarvitaan osaajia, Hahl luetteli. Suomalaisilta Hahl toivoi enemmän aloitteellisuutta. Hänen mukaansa suomalaiset ovat loistavia suunnittelijoita, josta hyvänä esimerkkinä kahdeksan kuntatason ratahanketta. Niistä yksikään ei kuitenkaan ole edennyt tähän mennessä hallitustasolle, josta hankkeet puolestaan jatkaisivat Brysseliin rahoitusta varten. Markkinoinnin työkalujen oltava kunnossa BusinessOulun projektipäällikkö Jukka Olli kertoi muun muassa Ruotsin valtion omistaman kaivosyhtiön LKAB:n kautta avautuvista mahdollisuuksista. Valtionyhtiön pää- toimialana on rautamalmin louhinta Kiirunan ja Jällivaaran Malmbergetin rautaesiintymistä. LKAB:llä on 4000 alihankkijaa ja yhtiön tuotanto kaksinkertaistuu seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. - Suomessa on hyviä yrityksiä, mutta aina ne eivät osaa myydä osaamistaan. Hinta ei ole niinkään ratkaisevaa, vaan laatu ja luottamus. Jällivaarassa taloja on jo muutettu uuteen paikkaan, ja Jällivaaran kunta rakentaa vuoteen 2020 mennessä yli neliömetriä, Olli kertoi. Keskipohjalaisyrittäjille kerrottiin Barentsin alueen mahdollisuuksista Kokkolassa pidetyssä tilaisuudessa. Samoin Norjassa riittää tekemistä. Öljy- ja kaasuteollisuuden lisäksi maan puolustusvoimat on merkittävä työllistäjä, sillä se aikoo rakentaa 200 miljoonalla eurolla. Tiestöön ja tietunneleihin investoidaan tänä vuonna noin sata miljoonaa euroa, minkä lisäksi tekijöitä tarvitaan voimalaitosrakentamiseen sekä satama- ja teollisuushalli-investointien toteuttamiseen. Konsulttina työskentelevä Björn Storvik korosti, että yritysten on tärkeää perehtyä siihen, kuinka markkinoille on mahdollista päästä. - On ymmärrettävä markkinat sekä se, miten yrityksen tuotteet ja palvelut voisivat soveltua kyseisille markkinoille. Pitää löytää luotettava kumppani, joka tuntee markkinat sekä yhdistää voimavaroja alueella jo toimivien kanssa. - Rahoitusmekanismien hallitseminen on tärkeää, jotta riskejä voidaan alentaa. Kaiken muun lisäksi yrityksillä on oltava valmiina markkinoinnin ja myynnin työkalut. Suomenkieliset esitteet ja kotisivut eivät juuri auta. Englantia käytetään suomea enemmän, mutta norjan- tai ruotsinkieliset versiot ovat kaikkein parhaita, Storvik opasti.

8 8 YRITTÄJÄ-LEHTI Sanssi-tuen hakeminen sähköiseksi Sanssi-kortilla työnantajalla on mahdollisuus saada palkkatukea työttömän nuoren työnhakijan palkkaamiseen. Palkkatukea voi nyt hakea sähköisesti. Hakemuksen liitteeksi ei tarvita enää edes todistusta verojen maksamisesta, sillä TE-toimisto saa verotiedot suoraan verottajalta. Palkkatukihakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen työsuhteen alkamista. Sanssi-kortilla työnanta- ja voi palkata alle 30-vuotiaan nuoren työnhakijan määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai oppisopimuskoulutukseen. Palkkatuen suuruus on noin 700 euroa jopa kymmenen kuukauden ajan. Palkkatuetussa työssä työnantajan pitää maksaa nuorelle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Sanssi-kortti on yksi keino toteuttaa nuorisotakuuta. Nuoren palkkaava työnantaja on mukana kohentamassa Suomen kilpailukykyä ja tekemässä tärkeää talkootyötä yhteiskunnan tulevaisuuden eteen. ENSIN YHTEYS KOSEKIIN KOSEK on kaikille yrittäjille ja kaikenkokoisille yrityksille tarkoitettu monipuolinen ja maksuton elinkeino- ja kehittämispalveluiden sekä yritysneuvonnan tarjoaja Kokkolan seudulla. Jos mieltäsi askarruttaa jokin liiketoimintaan liittyvä asia, ota yhteyttä yritysasiamiehiimme. Yhdessä etsimme ratkaisun. Me olemme olemassa sinua varten! KOSEK Ristirannankatu 1, Kokkola Puh: (06) Faksi: (06) koordinoiva asiantuntija Naksut ja ruislastut ovat Ruislandian kehittämiä tuotteita, joille riittää kysyntää maan rajojen ulkopuolellakin. Eero Koivistolle terveellinen raaka-aine merkitsee innostuksen lähdettä Leivästä on kysymys Jorma Uusitalo Vetelissä oppinsa saanut leipomoyrittäjä Eero Koivisto kuvailee itseään oman alansa Pelle Pelottomaksi. Mainio esimerkki innovatiivisuudesta ovat naksut ja ruislastut, jotka ovat perunalastuja terveellisempi vaihtoehto naposteluun. Ruislastuja Koivisto ideoi jo ennen vuosituhannen vaihdetta. Intohimo rukiiseen, laadukkaisiin kotimaisiin raaka-aineisiin sekä uuden kehittämiseen periytyvät suvussa. - Kauko-isä teki aikanaan Suomeen yli 500 tiiliuunia ja Veteliinkin viisi. Sitten tila loppui kesken ja muutimme nykyiselle paikalle Harmaakiven teollisuusalueelle. Nuoruuden hulluudessa minäkin rakensin kaksi kiertoarinauunia, joista kummassakin on tiiltä ja jotka ovat pituudeltaan 18 metriä. Ne ovat edelleen ainutkertaisia maailmassa, ja sittemmin isän kehittämä teknologia on uudistettu. Aina tekemisessä on ollut leivästä kysymys, vaikka väliin mahtuu konkurssejakin, Koivisto kertoo. Kahdesti paistettu jälkiuunileipä Kolmisen vuotta sitten bisnekseen haettiin uutta ja selkeää profiilia, ja tuolloin brändättiin Ruislandia. Leipomisen peruslähtökohdat pysyivät kuitenkin ennallaan. - Vaikka tarjolla olisi ollut halvempia ulkomaisia vaihtoehtoja, vilja on tullut koko ajan Kemiön Myllyltä rukiin parhaalta viljelyalueelta. Me käytämme myös hapanjuurta, mikä on terveyden kannalta hyvä vaihtoehto. Ruotsissa on meneillään varsinainen hapanjuuribuumi, mutta Suomessa se on jostain syystä ollut pitkään unohduksissa. Liian usein Suomessa edelleenkin leivotaan E-koodeilla. - Suomessa esiintyy paljon keliakiaa, ja leivontaan lisätään usein gluteenia, vaikka leipoa voitaisiin ilman sitäkin. Ruislandian toiminta perustuu kotimaisuuteen, lisäaineettomuuteen, tiiliuuneihin sekä hapanjuurileivontaan, Koivisto jatkaa. Hän muistuttaa, että ihmisen hyvinvointi perustuu pitkälti siihen, mitä hän syö. Sen takia yrittäjä korostaa vastustavansa prosessoitua ruokaa ja suosivansa joutsenlippua sekä menetelmää, jonka lopputuloksena on aromikas ja terveellinen tuote. - Esimerkiksi jälkiuunileivän teemme aivan eri taval-

9 YRITTÄJÄ-LEHTI 9 la kuin kukaan muu. Paistamme sen kahdesti ja revimme välillä. Näin syntyy herkullinen leipä, joka säilyy pitkään ja silloin mahdollistuvat myös pitkät kuljetukset. Rahoituspäätöksiin yrityselämän tuntemusta Innovatiivisuus on ollut aina olennainen osa Koiviston tekemistä. Yrittäjä on joutunut kuitenkin huomaamaan, että matkan varrella vastaan voi tulla yllättäviä vaikeuksia, joiden takia ideoiden tie valmiiksi tuotteiksi saattaa jopa katketa kokonaan. Koivisto odottaa parhaillaan ratkaisua oikaisupäätökseen, jonka hän teki Pohjanmaan ely-keskuksen päätöksestä hylätä rahoitushakemus, jonka turvin yritykselle olisi hankittu uusien tuotteiden valmistuksen edellyttämiä laitteita. - Tarvitsemme laitteita muun muassa maustamiseen, kuivatukseen ja pakkaamiseen. Nyt monet toimenpiteet ovat pidossa, vaikka isossa kuvassa näemme, että uusilla tuotteilla olisi mahdollisuus merkittävään kansainvälistymiseen. Tähän asti olemme voineet toimia hyvän kumppanin Petri Salosen ansiosta, ja olemme päässeet numeroidenkin valossa tilanteeseen, jossa yrityksen oma toiminta alkaa kantaa. Koiviston sanoo, että elykeskuksen ratkaisu tuntuu kohtuuttomalta monesta syystä. Hän ei esimerkiksi ymmärrä, miksi päätöstä perustellaan muun muassa tekijöillä, jotka aiheutuivat laitetoimitusten viivästymisestä. Ruislandialla oli lisäksi mahdollisuus viedä tuotanto Porvooseen merkittävästi edullisempien logistiikkakustannusten alueelle. - Myöskään ajoitus ei tue yrityksen kehittämistä. Mikäli toimintaamme olisi panostettu yhteiskunnan taholta jo alkuvaiheessa, olisimme voineet satsata heti lähdössä oikeisiin laitteisiin. - Olen joutunut miettimään, onko tässä kyse ely-keskuksen ammattitaidottomuudesta vai siitä, että olen loppuun saakka merkitty mies, koska olen aikanaan epäonnistunut. Minusta on joka tapauksessa tärkeää, että rahoituspäätöksiä tekemään saadaan ihmisiä, jotka tuntevat riittävästi yrityselämää ja jotka uskaltavat tehdä ratkaisuja. Ei aina voi pelata varman päälle. Eikä hakemuksesta päätökseen voi kulua yli puoltatoista vuotta. - Jos asiakkaan kanssa tehdään sopimus, tuotteet pitää pystyä myös toimittamaan. Nyt meillä on tuotteita, joille on markkinoita, mutta emme pääse viemään ideoita toteutukseen. Tilanne on hämmentävä senkin takia, että juuri nyt tarvitaan työllistäviä toimenpiteitä ja vientiä, Koivisto ihmettelee. SY:n Rauno Vanhanen: Yt-lain ulottaminen entistä pienempiin yrityksiin virhe Jorma Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjien vieraana Keski-Pohjanmaalla puhunut johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä arvosteli päätöstä ulottaa yhteistoimintalaki entistä pienempiin yrityksiin. Vahingollisin vaikutus on, että yhteistoimintalain vuoksi jätetään palkkaamatta uusia työntekijöitä, jotta ei jouduttaisi lain velvoitteiden piiriin - Yhteistoimintalain soveltamisalasta on käynnistetty keskustelua. Suomen Yrittäjät pitää keskustelun avaamista tarpeellisena. Järjestö vastusti jyrkästi lain soveltamisalan laajentamista vuonna 2007, koska katsoimme velvoitteiden laajentamisen lähinnä vain lisäävän kustannuksia sekä yritysten hallintovelvoitteita ilman todellisia hyötyjä. - Sen lisäksi pidimme selvänä, että laajentaminen heikentää yritysten työllistämishalukkuutta. Tuolloin yhteistoimintavelvoitteet lavennettiin koskemaan kaikkia vähintään 20 työntekijää työllistäviä yrityksiä. Yt-velvoitteiden piiriin tuli tuolloin noin yritystä lisää, Vanhanen kertasi. Yt-laki lisäsi byrokratiaa ja kustannuksia Suomen Yrittäjät teki vuoden 2007 yt-soveltamisalan laajentamisen vaikutuksista kaksikin jäsenkyselyä. Niistä jälkimmäinen toteutettiin vuonna Vanhanen kertoo, että kysely paljasti yt-lain laajentamiseen liittyviä selkeitä heikkouksia. - Vahingollisin vaikutus on, että yhteistoimintalain vuoksi jätetään palkkaamatta uusia työntekijöitä, jotta ei jouduttaisi lain velvoitteiden piiriin työntekijän yrityksistä peräti 36 prosenttia kertoi vuonna 2010, että oli jo jättänyt palkkaamatta työntekijöitä nimenomaan yhteistoimintalain velvoitteiden vuoksi. Kokoluokan työntekijän yrityksistä noin 40 prosenttia ilmoitti, että jättää palkkaamatta työntekijöitä yhteistoimintalain vuoksi, Vanhanen esitteli kyselyn tuloksia. Hänen mukaansa yhteistoimintalaki vaikuttaa koko ajan myös yritysten rakenteisiin. Toisin sanoen siihen, millä tavoin esimerkiksi toiminnan mahdollinen laajentaminen toteutetaan. Yritykset myös vastasivat, että yhteistoimintalaki aiheuttaa yritysten näkemyksen mukaan byrokratiaa ja kustannuksia ilman siitä koituvia hyötyjä. - Luottamushenkilöiden määrä yrityksissä lisääntyi vuosien 2007 ja 2010 välillä työntekijän yrityksissä noin puolesta kahteen kolmasosaan yrityksistä. Juuri tämä olikin Suomen Yrittäjien arvion mukaan todellinen peruste sille, minkä vuoksi ay-liike ajoi voimakkaasti lain soveltamisalan laajentamista, Vanhanen sanoi. Laki vaikuttaa yhtiömuotoon Suomen Yrittäjien työmarkkinavaltuuskunnassa Keski- Pohjanmaan Yrittäjien edustajana toimiva Kimmo Hanhisalo kommentoi muun muassa kyselyn tuloksissa kohtaa, jonka mukaan yhteistoimintalaki vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka toiminnan mahdollinen laajentaminen toteutetaan. - Keski-Pohjanmaallakin on esimerkkejä siitä, että rakennetaan vaikkapa tytäryhtiöitä, mikä ei ole välttämättä kokonaistaloudellisesti järkevää. Varsinkaan, kun tällaiseen ratkaisuun pitää päätyä lain takia. Vanhanen totesi yritysten olevan realisteja siinä, että lakiin tuskin tulee muutoksia istuvan hallituksen aikana. - Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä pitää keskustelua esillä ja puida niitä uudistuksia, joita lain rakenteisiin tarvitaan. Muutoksia toivottavasti saadaan aikaan seuraavalla hallituskaudella. Hän muistutti myös siitä, että Suomessa pitäisi voida sopia nykyistä enemmän yritystasolla siitä, millä työn tekemisen ehdoilla työ saadaan kannattavaksi ja kilpailukykyiseksi. - Meillä on tässä asiassa paljon opittavaa Saksasta, missä taannoin tehtiin riittävän pitkään maltillisia palkkaratkaisuja, jotka olivat kestäviä yritysten näkökulmasta. Sen ansiosta Saksan taloudella menee tällä hetkellä hyvin, ja vaikka kansainväliset suhdanteet ovat heikot, nytkin Saksassa pystytään vastaamaan kohtuullisen hyvin työntekijäpuolen palkkavaatimuksiin. Johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä vieraili elokuun lopulla Keski-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimistossa hänen kanssaan kuulumisia vaihtoivat Kimmo Hanhisalo ja Nina Niemi.

10 10 YRITTÄJÄ-LEHTI Miksi yhä useampi yritys keskittää vakuutuksensa Ifiin? Ifistä saat korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Tosin parhaassa tapauksessa et saa sitä ollenkaan. Olemme kehittäneet työkaluja ja toimintatapoja, joilla löydämme yhdessä yrityksesi todennäköisimmät vaaranpaikat. Saat myös apua riskien vähentämiseen ja oikeiden vakuutusten valintaan. Anna palaa yrittäjä! Me emme anna. Olemme tehneet yrityksille satoja vapaaehtoisia sähkötarkastuksia, joihin sisältyy sähkökeskusten lämpökuvaus infrapunakameralla. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä löytyi Katso kuinka lämpökuvaus tehdään youtube.com/ ifvahinkovakuutus jotain korjattavaa, keskimäärin 15 vikaa per yritys. Vahinkotilastomme mukaan joka kolmas yrityksen tulipalo on sähkön aiheuttama. Tylyjä lukuja. Siksi päätimme tehostaa tarkastus- toimintaa ja rekrytoimme viisi nuorta AMK-sähköinsinööriä, joista koulutimme sähköturvallisuuden asiantuntijoita. Tässä ovat uudet asiantuntijamme ja heidän toimipaikkansa: Ari-Pekka Alatalo, Kouvola, Juuse Tammilehto, Tampere, Heidi Liimatainen, Kuopio, Matti Happonen, Espoo, kouluttaja Jussi Lehtonen, Pori sekä Aki Tainio, Oulu Aloitetaan tekemällä Oikea Turva -kartoitus. Oikea Turva -kartoituksessa selvitämme nykyisen vakuutusturvasi ja päivitämme sitä tarpeen mukaan. Saat juuri sinulle ja yrityksellesi sopivat vakuutusratkaisut, joilla turvaat toimeentulosi ja varmistat yrityksesi toiminnan jatkuvuuden. Etkä maksa mistään turhasta. If Turvatesti paljastaa piilevät riskit Räätälöity If Turvatesti käy läpi riskit, joista todennäköisimmin on vaaraa yrityksesi työntekijöille tai omaisuudelle. Saat myös selkokieliset ohjeet puutteiden korjaamiseen. Korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Jos vahinko kuitenkin sattuu, yksi ilmoitus meille riittää ja otamme asiasi hoitoon. Käsittelemme Pohjoismaissa 1,4 miljoonaa vahinkoa vuodessa, joten tiedämme kuinka toimia, jotta vahinko haittaa mahdollisimman vähän yrityksesi toimintaa. Asiakkaamme antavat korvauspalvelullemme arvosanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla 1 5. Vain Ifistä! Ilmainen sopimuskonsultointi. Investointitukea turvatoimiin. Vahingontorjunta voi olla vakuutuksesi arvokkain ominaisuus. Lue lisää if.fi/torjuvahingot tai soita

11 YRITTÄJÄ-LEHTI 11 Loppuvuoteen odottavissa tunnelmissa Keski-Pohjanmaalla on säästytty suurilta irtisanomisilta Jorma Uusitalo Keskipohjalaisten yrittäjäyhdistysten puheenjohtajien mukaan tunnelmat alkusyksystä ja loppuvuotta arvioitaessa ovat enemmän odottavat kuin pessimismiin taipuvaiset. Puheenjohtajien saaman palautteen perusteella on yrityksiä, joissa lamasta ei ole tietoakaan kun taas toisissa yrityksissä eletään hyvin tiukkoja aikoja. Positiivista on erityisesti se, ettei Keski- Pohjanmaalla ole nähty suuria irtisanomisia. - Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna suuria muutoksia ei ole juuri tapahtunut, vaikka syksystä näyttää tulevan aika rauhallinen. Esimerkiksi rakennuspuolella kohteita on käynnistynyt varsin hitaasti. Masentuneisuutta ei minusta kuitenkaan ole ilmassa, vaan ehkä jopa hieman toivon kipinää. Itse en kuitenkaan usko, että aallonpohja olisi vielä ohitettu, sanoo Kokkolan Yrittäjien puheenjohtaja Hannu Göös. Hän ennustaa, ettei kovinkaan suuria muutoksia parempaan nähdä vielä vähään aikaan. - Omalla toimialalla puusepillä on ilmeisen vähän töitä, mikä näkyy alhaisena hintatasona. Keskeneräiset soteja kuntauudistukset saavat ainakin osan toimijoista passaamaan ja odottamaan edessä olevia ratkaisuja, koska rakennusinvestointeja lykätään, vaikka kiinteistöissä olisikin korjaustarpeita. - Minusta tällaisena aikana voi olla tyytyväinen jo siihen, että yritys pystyy työllistämään ja tekemään kuitenkin tulosta ilman merkittävää kasvua. Keski-Pohjanmaalla ei myöskään ole nähty merkittäviä konkursseja tai irtisanomisia, mikä osoittaa, että yritysjohtajat osaavat sopeuttaa, Göös jatkaa. Pietarsaaressa vahvoja menestyjiä Pietarsaaren Yrittäjien puheenjohtaja Jaana Ilmonen iloitsee siitä, että kaupungissa toimii näinäkin aikoina useita hyvin menestyviä yrityksiä. Esimerkiksi Snellmanin Lihanjalostus on kasvanut todella voimakkaasti ja menestyjiä löytyy myös rakennuspuolelta. - Meillä on useilla eri toimialoilla vahvoja yrityksiä, jotka menestyvät oman erikoisosaamisensa ansiosta, Ilmonen sanoo. Erityisen innokkaasti hän odottaa ydinkeskustaan torin laidalla valmistuvaa uutta kauppakeskusta. Korttelissa nykyisin olevien kiinteistöjen purkutöiden on määrä alkaa vielä tämän vuoden puolella, ja mikä parasta, aikanaan valmistuviin liiketiloihin on löytynyt hyvin tulijoita. - Voi sanoa, että rakennettava kauppakeskus on Pietarsaaren keskustalle elintärkeä. Valmistuttuaan se lisää merkittävästi kaupan palvelutarjontaa ja kasvattaa Pietarsaaren vetovoimaa. Ilahduttavaa on ollut havaita sekin, että torin tuntumaan valmistunut Campus Allegro on jo nyt piristänyt kaupunkikeskustaa nuorta ilmettä katukuvaan tuoneiden opiskelijoiden ansiosta. He myös käyttävät keskustan palveluita. Hannu Göös - En näe tulevaisuutta kovin synkkänä, vaikka monilla pienyrittäjillä on tällä hetkellä vaikeaa, Ilmonen sanoo ja harmittelee sitä, että esimerkiksi verohelpotukset eivät ole kohdistuneet niinkään pieniin kuin isomman kokoluokan yrityksiin. Isot hankkeet piristävät taloutta Ylivieskan Yrittäjien puheenjohtaja Antti Rantala löytää lähi tulevaisuudesta jossain määrin kysymysmerkkejä varsinkin rakennuspuolelta. - Toisaalta meillä on myös ei hätää-tilanne. On hankkeita, kuten kaksoisraiteen rakentaminen, joka työllistää ja piristää taloutta alueella. Samoin vireillä olevat tuulivoimahankkeet tarjoavat monia mahdollisuuksia, Rantala muistuttaa. Hänen mukaansa tilanne Ylivieskan-seudulla ei näytä niin synkältä, kuin voisi päätellä valtion taloudesta kertovien uutisten perusteella. - Meillä ei ole ollut esimerkiksi suuria yrityskuolemia. Sillä on tietenkin oma vaikutuksensa, jos Ruukki lopettaa Kalajoella, mutta elämä jatkuu siitä huolimatta. Ylivieska on vahvistunut jo pitkään merkittävänä kaupan keskuksena ja myös kaupungin asukasluku kasvaa edelleen. Jos vielä työpaikkakehitys jatkuu suotuisana, kauppa säilyy jatkossakin kaupungin yhtenä vahvana tukijalkana. SY budjettiriihen päätöksistä: Henkilöyhtiöiden verotukseen ei tullut kaivattua kevennystä Suomen Yrittäjien mukaan yritysverotuksen rakenne säilyi hallituksen budjettiriihessä kohtuullisen kannustavana. Sen sijaan henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotukseen ei tullut tarpeellista kevennystä. Hallitus otti ensimmäiset ja sinänsä tärkeät askeleet työn tarjonnan välttämättömässä lisäämisessä, mutta vaikuttavimmat toimet työmarkkinoiden toiminnan uudistamiseksi jäävät tulevaisuuteen. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mukaan julkisen talouden tasapainottamiseen jää vielä budjettiratkaisujen jälkeenkin paljon tehtävää. - Hyvää on se, että hallitus suunnittelee verraten tuntuvaa kuntien tehtävien vähentämistä, hän sanoo. - Kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta olisi erittäin tärkeää, että lainmuutoksin tehtäisiin mahdolliseksi sopia palkoista ja muista työehdoista yritystasolla työnantajien ja työntekijöiden kesken työeh- synergia. yrittajat.fi tosopimusten toimiessa perälautana. Yhteisöveroalen vaikutukset näkyvät parin vuoden kuluttua Yhteisöveron lasku 20 prosenttiin on investointien ja talouskasvun näkökulmasta perusteltu toimenpide. Tämän kevennyksen hyödyt eivät tule vielä ensi vuoden aikana, koska yritysten kannattavuuden täytyy nousta ja taseiden vahvistua, jotta tarpeelliset investoinnit on mahdollista toteuttaa, Järventaus huomauttaa. Arvonlisäverotus kaipaa säätöä Järventauksen mukaan nykyinen arvonlisäveron taso vaikeuttaa pienyritysten toimintaa. Tämä koskee kymmeniä tuhansia palvelualojen pienyrityksiä, joiden tilanne on kotimaisen kysynnän laskun takia tänä vuonna vaikeutunut. Pienimpiin yrityksiin sovellettavaa arvonlisäverotuksen perusvähennystä tulee korottaa. älä jää tuntemattomaksi suuruudeksi. Uusi jäsenpalvelu Synergia yhdistää yrittäjät. Vihdoinkin voit kohdentaa markkinointiasi, löytää ja tulla löydetyksi. Rekisteröidy y-tunnuksellasi ja jäsennumerollasi, voita Tallink Siljan Tukholman risteily kahdelle. synergia.yrittajat.fi Jaana Ilmonen Antti Rantala UUsi UUsi jäsenpalvelu!

12 12 YRITTÄJÄ-LEHTI Yrityspörssi auttaa yrityksen myymisessä Pekka Mäntylä Yrityksen kauppaaminen voi olla hankalaa tai parhaimmillaan erittäin helppoa. Patjojen ja tyynyjen maahantuontiin ja tukkumyyntiin viime vuodet keskittyneen Bedzonen omistaja Thomas Kelter päätti kokeilla Suomen Yrittäjien Yrityspörssiä. Olin erittäin tyytyväinen! Kiinnostuneita oli yli kymmenen, sain paljon liidejä ja lopulta kolmen kanssa kävin neuvotteluja. Kaikki tämä selkeytti kuvaa yrityksen todellisesta arvosta. Lopulta Kelter päätyi myymään Bedzonen tutulle yrittäjälle, ja hän jatkaa itse taustaapuna yrityksessä vielä useamman vuoden ajan. maan löytyy jatkaja. Suomen Yrittäjät satsaa juuri nyt aktiivisesti yrityskauppojen onnistumiseen. Järjestö käynnisti heinäkuussa kolmen vuoden mittaisen valtakunnallisen omistajanvaihdoshankkeen. Tavoitteena on luoda kat- Myyjä päättää lisätietojen antamisesta Yrityspörssiin ( voivat jättää ilmoituksensa niin yritysten myymisestä kuin ostamisestakin kiinnostuneet tahot. Moni pitää etenkin palvelun nimettömyydestä: yrityksestä voi antaa myynti-ilmoituksessa niin vähän tai paljon tietoa kuin haluaa, ja ilmoittajan henkilöllisyys tulee ilmoitusta jättäessä vain palveluntarjoajan tietoon. Kun ilmoituksen katselija kiinnostuu, hän lähettää sivuston kautta ilmoituksen jättäneelle sähköpostin, joka kulkeutuu Yrityspörssin ylläpidon kautta automaattisesti perille. Tämän jälkeen myyjä päättää itse, ottaako yhteyttä kiinnostuneeseen vai ei. Syntyneiden kauppojen määrä jää siis osittain arvoitukseksi myös Yrityspörssin ylläpitäjille. Aina silloin tällöin tulee iloisia yhteydenottoja, että kiitos yhteistyöstä, kaupat tuli tehtyä, kertoo Suomen Yrittäjien viestintäassistentti Leena Niemimäki. Yrityspörssiin jätetään uusia myynti- ja ostoilmoituksia päivittäin. Ilmoittaja voi valita nettipaketin, jolloin ilmoitus näkyy verkossa puoli vuotta, tai lehti-ilmoituspaketin, jolloin verkkonäkyvyyden päälle saa kaksi peräkkäistä lehti-ilmoitusta Yrittäjäsanomissa sekä Kauppalehdessä. Suomen Yrittäjien jäsenet saavat ilmoituksista tuntuvan alennuksen. Pop Up-päivä tutustuttaa maakunnan nuoret yrittäjyyteen Jorma Uusitalo Miltä tuntuisi olla yrittäjä? Eri puolilla Keski-Pohjanmaata 14. syyskuuta järjestettävän Pop Up-päivän tapahtumissa nuoret pääsevät kokeilemaan yrittäjyyttä erilaisten teemojen ympärillä. Pop Up-päivä kuuluu osana Ideasta Yrittäjyyteen-kehittämishankkeeseen. Hanke kohdistuu maakunnan ammattiin opiskeleviin nuoriin ja maakunnasta muualle opiskelemaan lähteneisiin nuoriin. - Hankkeen tavoitteita ovat ensisijaisesti nuorten tavoittaminen, neuvonnan ja ohjauksen jakaminen yrittämiseen liittyen, yritystapahtumien järjestäminen sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä verkkoyritysfoorumin käynnistäminen. Siinä yhteydessä ideariihen tapaan kehitetään sekä jalostetaan nuorten yritysideoita, kertoo projektipäällikkö Minerva Rannila Keski-Pohjanmaan 4H-piiristä. Tapahtumia eri puolilla maakuntaa Pop Up-yrityspäivä on suunnattu Keski-Pohjanmaan alueen nuorille kannustamaan nuoria yritteliääseen asenteeseen, itsenäiseen toimintaan ja vastuun ottamiseen. Tapahtuma mahdollistaa opiskelijoille omien yritysideoiden testaamisen yhden päivän aikana yhteisesti suunnitellussa ja toteutetussa ympäristössä. Pop Up-päivän tilaisuudet pidetään pääasiassa yhteistyöoppilaitosten tiloissa. - Nuoria rohkaistaan kokeilemaan yrittäjyyttä päivän ajan ja toteuttamaan ainutlaatuista tapahtumaa, jossa heidän omat yritysideat näkevät päivänvalon. Nuoret voivat perustaa yrityksen yksin tai ryhmässä. Yrityksen perustamisella tarkoitetaan käytännössä toimimista yrittäjämäisesti tapahtumapäivän ajan. - Tapahtumien toteuttajia ovat nuoret. 4H:n, oppilaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden tehtävänä on toimia päivään liittyen tukijoina sekä tiedon jakajina, Rannila kertoo. Tapahtumia järjestetään eri puolilla maakuntaa seuraavasti: Kannus, maaseutuopisto. Koirien match show, toimintaa lapsille, tavarakirppis. Kaustinen, musiikkilukio. Lasten musiikkipaja, teatteriesityksiä, hierontaa. Kokkola, Chydenia. Pikakäyntikortteja, kauneudenhoitoa, retropolaroid-kuvia. Perho, maaseutuopiston Elojuhlat. Lasten toimintapisteitä, leivonnaisia. Reisjärvi, Kisatien koulu. ReiLun Puuhapäivä, koko perheen tapahtuma. Sievi, Kukonkylä Sadonkorjuujuhlat. Myyntipisteitä, tavarakirppis, toimintaa lapsille. Toholampi, artesaaniopisto. Sisustustuotteita ja -suunnitelmia, koruja. Hanke tavoittanut satoja nuoria Hankkeeseen liittyen Keski-Pohjanmaalla on järjestetty aikaisemmin paljon muitakin tapahtumia, joissa nuorille on tehty yrittäjyyttä tutuksi. Maakunnassa muun muassa kiersi tunnettuja julkkispersoonia kertomassa nuorille omista yrittäjäkokemuksistaan. - Tämän vuoden keväällä Ideasta Yrittäjyyteen-hanke toteutti maakunnassa eri oppilaitoksissa kolmetoista yrittäjyysteemapäivää. Päivien tavoitteena oli lisätä nuorten tietoutta yrittäjyydestä, ja he pääsivät tutkimaan mahdollisuuksia aloittaa oma yritystoiminta. Samalla nuorille kerrottiin yrittämiseen liittyvistä velvollisuuksista ja mahdollisuuksista., Rannila luettelee. Suomen Yrittäjät käynnisti omistajanvaihdoshankkeen Pekka Mäntylä Suomessa kymmenillä tuhansilla yrityksillä on lähivuosina edessään omistajanvaihdos. Koko maan talouden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moneen elinkelpoiseen fir- tava, tunnistettava omistajanvaihdosten palveluprosessi ja neuvontaverkosto koko Suomeen niin, että omistajanvaihdokset sujuvat kaikkien osapuolten kannalta optimaalisesti, kertoo tuore projektipäällikkö Mika Haavisto. Yrittäjyydestä puhuttiin myös Reisjärvellä järjestetyssä yritysvirittämössä viime keväänä.

13 YRITTÄJÄ-LEHTI 13 LEHDET KALENTERIT ESITTEET KÄYNTIKORTIT SUURKUVATULOSTUS Anne Kukkohovi kertoi nuorille yrittäjyydestä muun muassa Kalajoella. Sen lisäksi teemapäivien kuluessa nuoret saivat tilaisuuden tutustua oman alueensa yrityksiin oppilaitoskohtaisesti räätälöityjen vierailujen ansiosta tai vaihtoehtoisesti yrityselämään painottuneiden tehtäväpisteiden avulla. Käytännössä aikaisemmin pidetyt tapahtumat ja tilaisuudet ovat valmistelleet nuoria syyskuiseen Pop Up-yrityspäivään. - Jo tähän mennessä hankkeeseen voi olla tyytyväinen, sillä olemme tavoittaneet satoja keskipohjalaisia nuoria yrittäjyyden tiimoilta, Rannila sanoo. Hankkeen rahoittajia ovat Leader-toimintaryhmät Pirityiset, Rieska-Leader ja Keskipiste-Leader, ja sponsorina toimii Keski-Pohjanmaan Osuuspankkiliitto. Hankeen toteutusaika kestää tämän vuoden loppuun saakka. Vastaukset ristikkoon löytyvät seuraavalta sivulta.

14 14 YRITTÄJÄ-LEHTI Paremmat asiat syntyvät vain tekemällä paremmin. Paremmat asiat Mainospainotuotteet, myymälä- ja YLIVIESKA: tapahtumamainonta, Asiakkuuspäällikkö syntyvät premedia, crossmedia, aineiston- ja julkaisunhallitsija, Matti Knuutila iway-tilausjärjestelmä, pakkaukset, vuosikertomukset, vain taidekirjat, lehdet ja sanomalehdet, messumateriaalit ja kalenterit vain muutamia mainitaksemme. Kirjapainopäällikkö tekemällä Esko Östberg Suomen monipuolisin paremmin. Suomen monipuolisimmasta painotalosta: asiakaslehdet esitteet hinnastot hyllysomisteet julisteet järjestölehdet laatikot lehdet lomakkeet luettelot kalenterit kansiot kartat kirjat kirjekuoret kutsut kuvastot Pyydä tarjous: kuvateokset käyntikortit lattiatelineet mainostuotteet messutuotteet mobilet ohjelmalehtiset pakkaukset pop-upit postikortit pöytästandit pöytätelineet sanomalehdet taidekirjat tarrat vihkikutsut vuosikertomukset KOKKOLA: Asiakkuuspäällikkö Timo Karkia Yrittäjyys on kestävyysmatka - varmista jaksamisesi Kylpylähotelli Sani yhdessä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa, tarjoaa yrittäjille suunnitellut työhyvinvointipäivät , Kalajoel- la. Päivien sisältö toteutetaan yhteistyössä Taitoavaimen sekä Valmennuskumppani Oy:n kanssa. Yrittäjien työhyvinvointipäivät on suunniteltu mahdollisimman monipuoliseksi ja yrittäjälle helposti toteutettavaksi kokonaisuudeksi. Päivät tarjoavat lisäksi hienon mahdollisuuden verkostoitumiseen ja ajatusten vaihtoon muiden yrittäjien kanssa. Hyvinvointipäivien aikana on mahdollisuus vahvistaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia, sekä saada aikaa yrityksen osaamisen kehittämiseen. Luvassa mm. Ukkkävelykuntotesti sekä kehon koostumuksen mittaus, vesijumppaa sekä voima- ja naurujoogaa. Lisäksi yrittäjät saavat käytännön vinkkejä fyysisen kunnon ylläpitoon ja konkreettisia työkaluja ajanhallintaan. Hyvinvointipäivien varaukset ja lisätiedot: Kylpylähotelli Sani (08) ja myynti@kalajokiresort.fi Kuva: Euroopan komissio Olli Rehn Lappeenranta Jaajo Linnonmaa IlmoIttaudu nyt - paikkoja rajoitetusti! Henkka Hyppönen Inka Henelius Esko Valtaoja

15 syty YRITTÄJÄ-LEHTI 15 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan Syty-lehden erikoispainos suomalaisille yrittäjille SYT-kassan Merja Jokinen: Edullista ja simppeliä riskienhallintaa Yrittäjät voivat saada erilaista neuvontaa yritystoimintaan liittyen. Yrittäjäjärjestöillä, uusyrityskeskuksilla, kauppakamareilla, koulutusjärjestäjillä jne. on paljon koulutusja neuvontapalveluja, mutta hämmentävän usein niiden painopisteen huomaa olevan vain yritystoiminnan kehittämisessä. Se on tietysti tärkeää ja kaikki liiketoimintasuunnitelmaan, tuotteisiin, markkinointiin ja kilpailuun liittyvät tekijät ovat avainasemassa yritystoiminnan menestymiselle. Mutta yrittäjä on myös yksi rengas suomalaisten työtätekevien ihmisten joukossa, ja se sosiaaliturva, minkä palkansaajille järjestää työnantaja, tulee yrittäjän järjestää itse itselle. Ja tästä yrittäjiä ei neuvota riittävästi, tai heillä ei ole aikaa paneutua asiaan. Meitä yrittäjän sosiaaliturvasta vastaavia tahoja ovat ensisijaisesti vakuutusyhtiöt, kansaneläkelaitos ja työttömyyskassa. Yrittäjän sosiaaliturvan lähtökohtana on yrittäjän lakisääteinen eläkevakuutus YEL, johon esimerkiksi työttömyyskassan jäsenyys ja vakuutustaso perustuvat. Yrittäjän tulee itse vakuutta itsensä, sopia vakuutuksen tasosta ja muuttaa sitä tarvittaessa niin eläkelaitokseen kuin työttömyyskassaan. Jäsenyys yrittäjän työttömyyskassassa on vapaaehtoinen. SYT-kassassa on nyt reilut jäsentä, joten vain pieni osa yrittäjistä on ottanut työttömyysvakuutuksen. Yrittäjien taakkaa erilaisten maksujen puristuksessa on raskas, ja tällöin kaikki vapaaehtoiset maksut jätetään hoitamatta. Mutta jos yrittäjä haluaa hallita omaa henkilökohtaista riskiään ja turvata oman ja perheensä talouden, niin kannattaa miettiä työttömyysvakuutuksen ottamista. Muutaman sadan euron vuosimaksulla saa jo kohtuullisen turvan verrattuna kansaneläkelaitoksen maksamaan perusturvaa, jos jotain yllättävää tapahtuu ja yritystoiminta pitää lopettaa. Elämme nyt aikaa, jolloin arviot talouskehityksestä huolestuttavat. Yrityksiä lopetetaan ja uusia perustetaan vähän. Työurien pidentäminen on tärkeää, mutta samalla yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen ontuu samalla kun nuorisotyöttömyys uhkaa isoa joukkoa kohti syrjäytymistä. Suomi tarvitsee yrittäjiä ja näiden panosta. Yritystoiminnan aloittamisen kynnys pitää olla riittävän matala. Työttömyysvakuutus on yksi keinoista, joilla tätä kynnystä voi madaltaa. Kun olet vakuuttanut itsesi, niin sinulla on taloudellinen turva jos jotain sattuu. Yrittäjän ei tarvitse olla supermies tai amatzoni joka pärjää aina ja kaikkialla, vaan yrittäjyyden pitää olla yksi luonteva tapa työllistyä ja hankkia elantonsa. Ja kuten palkansaajilla, jos työt loppuvat syystä tai toisesta, niin toimeentulo varmistuu ansiosidonnaisella päivärahalla seuraavaan työllistymiseen asti. Merja Jokinen kassanjohtaja Iloisella keittiöllä menee lujaa Susan Äijälästä tuli yrittäjä Silloin perustettu Iloinen keittiö on nimensä mukaisesti erikoistunut keittiötarvikkeiden myyntiin. Vaikka tulevaisuus näyttää valoisalta, Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenyydestä nainen ei aio luopua jatkossakaan. Hyppy Keittiötarvikkeiden pariin oli aikamoinen loikka tuntemattomaan, sillä aiemman uransa Susan oli tehnyt tyystin toisessa maailmassa. Vuonna 1988 prosessi-insinööriksi valmistuneen naisen pitkäaikaisia työnantajia olivat olleet esimerkiksi Neste Chemicals ja Esso. Siinä maailmassa öljyt olivat aivan toiset kuin keittiössä. Lokakuussa avataan ovet Helsingissä Iloinen keittiö myy keittiövälineitä ja -tarvikkeita sekä sisustus- ja lahjatavaraa, miehensä kanssa yritystä pyörittävä Susan esittelee. Tuoteskaala on laaja ja ulottuu osteriveitsistä paistinpannuihin sekä valtavaan määrään erilaisia leivontatarvikkeita. Lippulaivamyymälä toimii nykyään Ideaparkissa. Meille on tärkeää, että luonnollista asiakasvirtaa on tarpeeksi. Ideaparkissa käy vuosittain noin seitsemän miljoonaa ihmistä, joten se riittää meille, Susan hymyilee. - Lahteen yritys avasi myymälän 2011 ja Hyvinkäälle viime vuonna. Nyt työn alla on neljäs myymälä. Helsingin Kannelmäessä ovet avataan lokakuussa. Iloisen keittiön tuotteita myydään myös omien liikkeiden ulkopuolella. Tukkumyynnin ansiosta niitä saa aina Kilpisjärveä ja Ahvenanmaata myöten. Jälleenmyyntipisteitä on viitisenkymmentä. Taantuma ei näy keittiöissä ainakaan negatiivisesti Yrittäjyys on vastannut odotuksia. Susan sanoo, että ennakkokuva yrittäjyydestä oli pikemmin realistinen kuin romanttinen. Vanhempani pitivät kauppapuutarhaa Porissa, joten olen nähnyt pienestä pitäen, millaista yrittäjän työnteko on. Yritystään Äijälät ovat luotsanneet kasvuhakuisesti. Liikevaihto on kasvanut vuoden eurosta viime vuoden yli euroon. Tänä vuonna tavoitteena Susan Äijälä on luotsannut yritystään komeaan kasvuun. Tänä vuonna on liikevaihdossa on tavoitteena rikkoa miljoonan euron raja. on rikkoa miljoonan raja, Susan kertoo. Epävarmasta taloustilanteesta ei ole ollut toiminnalle ainakaan haittaa. Taantumassa kotona tekemiseen liittyvät aktiviteetit monesti kasvattavat kiinnostustaan. Sekin on auttanut, että meneillään on ollut vahva leivontabuumi. Tärkeä turva SYT-kassaan Susan liittyi heti aloittaessaan yrittämisen. Joku turva on hyvä olla, vaikka menisi kuinka lujaa ja hyvin, nykyään SYT -kassan varapuheenjohtajana toimiva Susan sanoo. Kassan jäsenmäärä on kasvanut mukavasti viime vuosina, mutta tutkimusten mukaan turhan moni yrittäjä tuntee sosiaaliturvaasioita edelleen pintapuolisesti. Moni kokee, että yrittä- jä ei voi joutua työttömäksi. Se on harhaluulo. Erityisesti nykymaailmassa yrittäjä voi joutua yhtäkkiä isojen muutosten keskelle täysin itsestään riippumattomista syistä, Susan huomauttaa. Eniten hän taivastelee yrittäjiä, jotka jättävät kassan maksut väliin taloudellisen tilanteen vuoksi. Juuri silloinhan turvan säilyttäminen on kaikkein tärkeintä, hän sanoo. Vaikka oma yritys on kovassa nosteessa, Susan kertoo nukkuvansa yönsä paremmin SYTkassan jäsenenä. Jos eteen tulisi sellainen tilanne, että toiminta syystä tai toisesta loppuisi, olisi siinä paljon pohdittavaa. Näen, että jos edes sosiaaliturvaan liittyvät asiat ovat kunnossa, on se yksi murhe vähemmän. teksti ja kuva Ville Kulmala Silikoninen sydänpaistomuotti on ollut yksi yrityksen hittituotteista. Niitä on myyty Suomeen jo toistakymmentätuhatta. Brittiläinen myyjäkin totesi, että Suomessa taitaa olla paljon rakkautta ilmassa, Äijälä huomauttaa.

16 16 YRITTÄJÄ-LEHTI 2 Lasten ehdoilla Leipomoyrittäjät Christine ja Tommi Kauhanen tekevät pitkiä työpäiviä, mutta viettävät illat ja viikonloput pienten lastensa kanssa. Ylimääräiset työtunnit tehdään öisin. Pellillinen karjalanpiirakoita valmistuu hetkessä Christine ja Tommi Kauhasen yhteistyönä: Christine kaulitsee pyöreät pohjat, Tommi levittää päälle riisipuurotäytteen ja molemmat rypyttävät piirakoita näppärästi. Kauhaset perustivat Nykä- Mummon Piirakka -yrityksensä Säynätsalon keskustaan keväällä ja liittyivät saman tien myös SYT-kassaan. Se antaa taloudellista turvaa, jos jostain syystä tulee mutkia matkaan. Alku on ollut vauhdikas. Tommin mummon perinteisen karjalaisen reseptin mukaan leivotut piirakat ovat iskeneet asiakkaiden makuhermoihin. Yritys sai nimensäkin mummon mukaan. - Oikeastaan homma on lähtenyt liikkeelle paremmin kuin uskalsimme odottaa, Tommi sanoo. Pariskunta leipoo käsin piirakkaa myyntiin joka arkipäivä. Piirakoita myydään kahdessa elintarvikemyymälässä, ja lisäksi tulevat yksityiset tilaukset. Christine ja Tommi asuvat kahden lapsensa kanssa hyvin lähellä leipomoa. Toinen vanhemmista lähtee arkiaamuisin puoli kahdeksan maissa viemään 3-vuotiasta Jenna- Jasminia ja 1,5-vuotiasta Noora-Emiliaa perhepäivähoitoon. Siinä vaiheessa toinen vanhempi on ahertanut leipomolla jo pari tuntia. Ensimmäiset, kauppoihin tilatut piirakkapellilliset on saatava uuniin jo viiden jälkeen. Leipomista riittää koko päiväksi; paistovalmiita pellillisiä pakastetaan seuraavaa päivää varten. - Teemme työtä lasten ehdoilla, ja vietämme kaikki illat kello yhdessä kotona. Kun lapset ovat nukahtaneet, joudumme joskus kutsumaan lapsenvahdin kotiin ja lähtemään leipomishommiin, Christine kertoo. Pariskunta ei toimita piirakoita kauppoihin viikonloppuisin. Silloin ollaan perheen kanssa yhdessä. Ylimääräiset tilaukset on toki valmistettava yötyönä, ja silloin uni saattaa jäädä muutamaan tuntiin. Työtä on paljon, mutta omassa yrityksessä työaika on joustava. Aviopuolisot voivat myös vuorotella leipomisen ja lasten hoidon järjestelyissä. Lähikuukausina on tarkoitus avata kahvio leipomon yhteyteen. Keskimäärin yli kymmentuntisiksi venyviä työpäiviä ei enää pysty venyttämään. Vanhemmat haluavat, että heillä riittää voimia viettää aikaa myös lasten kanssa. Tommi myöntää, että haaveena on toiminnan laajentaminen joskus niin, että voisi itse keskittyä johtamiseen. Juuri nyt pariskunta iloitsee siitä, että pystyy ansaitsemaan omin käsin perheen elannon. Läheisessä S-marketissa piirakkakori on taas tyhjä. Tänään on säynätsalolaiset ovat ostaneet jo 120 piirakkaa, ja iltapäiväksi Christine ottaa puhelimessa vastaan 60 piirakan lisätilauksen. teksti ja kuva Ritva Kupari Christine ja Tommi Kauhasen alku on ollut vauhdikas. Tommin mummon perinteisen karjalaisen reseptin mukaan leivotut piirakat ovat iskeneet asiakkaiden makuhermoihin. Työttömyysturvaan parannuksia vuoden alusta lähtien Vuoden 2013 alussa yrittäjän työttömyysturvaan tuli lakimuutoksia, jotka sisälsivät merkittäviä parannuksia yrittäjän ja tämän perheenjäsenen työttömyysturvaan. Työttömyysetuutta voidaan maksaa, kun yritystoiminta on lopetettu tai tietyin edellytyksin, kun yritystoiminnassa työllistynyt henkilö ei enää työskentele yrityksessä. Perheyrityksessä työssä olevalle varsinaisen yrittäjän Ty- EL-vakuutetulle perheenjäsenelle voidaan maksaa työttömyysetuutta lomautusajalta, jos yritys on lomauttanut tai irtisanonut myös muita kuin yrittäjän perheenjäseniä. Yritystoiminnan uudelleen käynnistys myös helpottui, koska yritys saa jäädä kaupparekisteriin. Nykyisin riittää, että yrityksen taloudellinen ja tuotannollinen toiminta on lopetettu, ja henkilö on tehnyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnantajarekistereistä sekä luopunut yrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta. Lisäksi edellytetään, että henkilö on jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai ilmoituksen toiminnan keskeyttämisestä. Työttömäksi jääneen yrittäjän tulee ilmoittautua työja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Työvoimaviranomainen antaa kassalle lausunnon työttömyydestä. Lausunto on kassaa sitova. Yrittäjällä on oikeus päivärahaan, kun hän on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon ja on lopettanut yritystoiminnan ja TE-toimisto on todennut hänet oikeutetuksi etuuteen. Työssäoloehto täyttyy, kun yrittäjä on ollut kassan maksavana jäsenenä vähintään 18 kuukautta. Jotta jäsenyysaika voidaan lukea työssäoloehtoon, yrittäjyyden tulee lain mukaan olla laajuudeltaan olennaista. Toiminnan laajuus on olennaista, kun yrittäjän lakisääteisen eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo (YEL-vakuutetuilla vahvistettu työtulo) on vähintään /vuosi. Eläkevakuutusmaksujen tulee myös olla maksettu. Yrittäjä voi saada päivärahaa, jos hän todisteellisesti lopettaa yritystoimintansa. Kassan on katsottava työttömyyden alkavan TE-toimiston esteettömän lausunnon alusta lukien. Päivärahan maksaminen alkaa aikaisintaan 7 omavastuupäivän jälkeen. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa yhteensä enintään 500 päivää. Kun yli 18 kuukautta yrittäjänä toiminut jäsen lopettaa toimintansa, kassan tulee selvittää, jääkö toiminnan lopettamisesta tai myymisestä jäljelle puhdasta myyntivoittoa. Jos myyntivoittoa jää, se siirtää päivärahan maksamisen alkamista. Lue lisää SYT-kassan puheenjohta Juhani Hopsu: Kassan jäsenyys kiinnostaa Juha Hopsu toteaa, että pitkään jatkunut matalasuhdanne ja vuoden alussa voimaan tulleet yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua. Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan on tämän vuoden aikana liittynyt syyskuun alkuun mennessä ennätysmäärä uusia jäseniä eli lähes 3500 yrittäjää. Viime vuonna SYT-kassaan liittyi lähes 4700 yrittäjää. - Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla, sanoo SYT -kassan hallituksen puheenjohtaja, Talousjuristit Oy:n toimitusjohtaja Juhani Hopsu. Hopsun mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja vuoden alussa voimaan tulleet yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua. - Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet ja osakeyhtiöiden osakkaat luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Palkansaajista noin 70 % prosenttia kuuluu johonkin työttömyyskassaan. Yrittäjistä vain noin 12 % on liittynyt työttömyyskassan jäseneksi, mainitsee Hopsu. Päivärahan saajia 20 % enemmän Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli heinäkuussa 6,6. SYT-kassa maksoi heinäkuussa päivärahoja 20 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ansiosidonnaista päivärahaa sai kesäkuussa 628 jäsentä eli noin 2,7 % kassan jäsenistä. - Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida, johtuuko lisääntynyt päivärahan saajien määrä yleisestä taloustilanteesta, yrittäjän työttömyysturvaa parantaneista lakimuutoksista vai kassan jäsenmäärän kasvusta. Yrittäjien työttömyys on pysynyt pitkään 3-4 %. Tämä osaltaan kertoo sen, että yrittäjät eivät helpolla luovuta vaikeiden aikojen koittaessa, päättää puheenjohtaja Juhani Hopsu. YRITTÄJÄ, HALUATKO LISÄTIETOJA SYT-KASSASTA JA KASSAAN LIITTYMISESTÄ? SOITA KAMPANJANUMEROON

17 SYT turvasi Juha Pellisen toimeentulon YRITTÄJÄ-LEHTI 17 3 Käsillä uusi ammatti Koulutettu hieroja Juha Pellinen, 45, avaa liikehuoneistonsa oven hyväntuulisuutta ja hyvinvointia hehkuen. - On rikkaus saada tehdä tätä työtä ja olla osa ihmisten hyvinvointia. Tiedän, miten tärkeää se on. Olen itse voinut todella pahoin, Pellinen toteaa. Jäsenmaksu määräytyy työtulon mukaan SYT -kassan jäsenmaksu on nykyisin noin 0,6-1.5 % YEL, MYEL -vakuutuksen perustana olevasta työtulosta tai osaomistajien ja perheenjäsenten TyEL-palkasta. Jäsenmaksu on laskenut jo useampana Kotkalainen Pellinen on aina ollut kova tekemään töitä. Vuonna 2005 hän ryhtyi kodinkonekauppiaaksi. Vuosien mittaan tuli selväksi, että Pellisellä ei ollut enää yritykseen intoa ja paloa. Hän paloi itse loppuun, eikä nähnyt tulevaisuutta valoisana. Lopulta hän irtautui yhtiöstä ja ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi tammikuussa Onneksi Pellinen oli liittynyt Suomen Yrittäjäin Työttymyyskassaan jo vuonna Olin ollut kassan jäsenenä tarpeeksi kauan ja työssäoloehto täyttyi keposesti. SYT:ssä oli ripeää toimintaa ja minua autettiin auliisti. En ole vastaavaa ennen kokenut. Minulla on aikaisempaakin kokemusta työttömyydestä 1990-luvulta, jolloin kuuluin silloiseen Kunta-alan ammattiliitto KTV:hen. Pelliselle oli alusta saakka selvää, että hän ei jää ihmettelemään vaan ryhtyy opiskelemaan hierojaksi. Haaveissa siinsi oma pieni yritys Karhulassa. - Pieni mutka matkassa oli, että paikallisen TE-toimiston kanssa jouduin ensin vääntämään siitä, onko alalla työllistymismahdollisuuksia ja tuetaanko opiskelujani. Pellinen aloitti hierojaopintonsa Porvoossa. SYT:n kautta hän sai työttömyyspäivärahaa, jonka suuruus määräytyi YEL:n vakuutusmaksun mukaan. Lisäksi hän sai ylläpitokorvausta omaehtoisen koulutuksen aikana. Kassan turvaama toimeentulo oli merkittävä koko Pellisen perheelle, johon kuuluu vaimo ja kaksi poikaa. - Keväällä kävi vielä niin, että katosta tuli vedet läpi ja edessä oli kallis remontti. Ilman työttömyysturvaa olisi siinä vaiheessa ollut edessä hermojen menetys, hän muistelee. Kymmenessä kuukaudessa Pellinen oli opiskellut itselleen hierojan ammattitutkinnon, ja jo tammikuussa 2013 hän oli rekisteröinyt uuden yrityksensä. - Yrittämiseen sisältyy aina riski. Mutta onko nykyään missään varmaa työpaikkaa? Positiivinen pitää olla, mutta myös realisti, sanoo Pellinen, joka teki tarkat liiketoimintasuunnitelmat. Uusi yritystoiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin. - Into on kova ja työ mukavaa. Se harmittaa, etten vaihtanut alaa aiemmin. Mutta ehkä tässä iässä on enemmän ymmärrystä kohdata erilaisia ihmisiä erilaisine tarinoineen, miettii Pellinen, joka suosittelee muillekin yrittäjille työttömyyskassan jäsenyyttä. YEL kannattaa pitää oikealla tasolla, hän muistuttaa. teksti ja kuva Stiina Kiiveri SYT-kassa turvasi Juha Pellisen toimeentulon ja kouluttautumisen uuteen ammattiin hierojaksi. Esimerkkejä työtulon vaikutuksesta päivärahaan ja jäsenmaksuun vuonna 2013 Työtulo Jäsenmaksu Päiväraha Päiväraha/kk ,24 32,46 697, ,40 34,88 749, ,40 38,78 833, ,40 44,02 946, ,40 49, , ,40 52, , ,40 61, , ,40 66, , ,40 70, , ,40 78, , ,40 87, , ,40 92, , ,40 96, , ,40 104, , ,40 111, , ,40 119, , ,40 127, ,91 vuonna peräkkäin. Sen vahvistaa Finanssivalvonta vuosittain. Tarkasti sanottuna jäsenmaksun suuruus on nyt 1,70 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon euron ylittävästä osasta euron vuosityötuloon saakka ja tämän ylittävästä osasta 1,3 %. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,24 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,69 ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,92. www. syt.fi sivuilla on laskurit, joiden avulla voit laskea päivärahan ja jäsenmaksun suuruuden omalla työtulollasi. Yrittäjä varmista perusturvasi: Saat sairauspäivärahaa ja työttömyysturvaa Perheenlisäys ei ole rasite Eläkkeesi riittää elämiseen Tarkista YEL-työtulosi vuosittain Esimerkkejä: YEL-työtulo e/v e/v e/v Sairauspäiväraha (brutto) 585 e/kk e/kk e/kk Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha 749 e/kk e/kk e/kk Eläkkeelle 65 v, yrittäjäaika 20 v. 333 e/kk 667 e/kk e/kk Voit tarkistaa eläkkeesi työeläkeotteesta: Monet vakuutusmaksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Vapaaehtoisilla vakuutuksilla voit täydentää perusturvaa. Aloittavalle yrittäjälle on YEL-maksualennus. YRITTÄJÄN perusturva: Kampanjanumero on auki ma-pe klo 9-16 aikavälillä Numerosta saat perustietoja SYT-kassaan liittymisestä, jäsenyydestä ja päivärahoista. Jos olet jo SYT-kassan jäsen niin otathan yhteyttä palveluaikojen puitteissa (ma-pe klo 9-11) työttömyysturvaneuvonnan numeroon (09) tai vaihtoehtoisesti voit lähettää kysymyksesi sähköpostitse neuvonta@syt.fi.

18 18 YRITTÄJÄ-LEHTI 4 Mikä on SYT-kassa? Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) on suomalaisten yrittäjien vuonna 1995 perustama itsenäinen työttömyyskassa. Kassan tavoitteena on lisätä yrittäjien elämänlaatua ja turvallisuutta vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen avulla. SYT-kassan jäsenenä turvaat toimeentulosi työttömyyden kohdatessa. Jos jäät työttömäksi ja olet työttömyyskassan jäsenenä täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon, olet oikeutettu ansiopäivärahaan. Työttömyysetuuksia maksetaan kuukausittain keskimäärin 600 jäsenelle. SYT-kassaan kuuluu tällä hetkellä yli yrittäjää eri toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Vain liittymällä yrittäjäkassaan on työttömäksi jääneellä yrittäjällä mahdollisuus saada ansiosidonnaista päivärahaa. Kassan yleiset ehdot ja työttömyysturvan taso on määritelty työttömyyskassa- ja työttömyysturvalaeissa. SYT:n toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Miksi liittyisin SYT-kassaan? MIKÄ, MIKSI, MITEN? Yritystoiminta on aina riskialtista ja yrittäjäkin tarvitsee työttömyysturvaa. Yrittäjäjärjestön jäsenyys ei vielä takaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. SYT mahdollistaa jäsenilleen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan lapsikorotuksineen. Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvällä on mahdollisuus katkeamattomaan työttömyysturvaan. SYT-kassan jäsenenä voit saada työttömäksi jäätyäsi ansiosidonnaista päivärahaa valitsemasi vakuutustason mukaan 500 päivä ajalta. Vakuutustaso voi olla maksimissaan YEL-, MYEL-työtulon tai Ty- EL-palkan suuruinen. Kassan jäsen voi saada oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 18 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä. Uudet yrittäjät voivat saada yrittäjäpäivärahaoikeuden jo 12 kuukauden jäsenyydeltä ja yrittäjyydeltä. Työllistymistäedistävien palveluiden ajalta voi saada korotettua päivärahaa enintään 200 päivän ajan. Tältä ajalta maksetaan työttömyysetuuden lisäksi myös verotonta kulukorvausta, jonka suuruus on 9 tai 18 euroa arkipäivältä. Jäsenmaksu alkaen 46,24 euroa vuodessa Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa Miten liityn SYT-kassaan? SYT-kassaan voi liittyä netissä osoitteessa tai vaihtoehtoisesti voit tilata SYT-kassan esitteen esim. kassan nettisivujen kautta tai sähköpostitse neuvonta@syt. fi. Esitteessä on mukana paperinen liittymislomake. Mikäli haluat että kassan asiantuntijat ottavat liittymisasioissa sinuun yhteyttä niin lähetä yhteydenottopyyntö esim. sähköpostitse neuvonta@syt.fi. Kirjoita yhteydenottopyyntöön nimesi, yrityksesi nimi sekä puhelinnumerosi. Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa? Yrittäjän työttömyysturvan kannalta on tärkeää hahmottaa, katsotaanko henkilö yrittäjäksi vai palkansaajaksi. Yrittäjän käsite työttömyysturvassa on laaja, ja sellainenkin yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista pienintäkään osaa yrityksestä tai jolla ei itsellään ole hallinnollista asemaa yrityksessä, katsotaan usein yrittäjäksi työttömyysturvan näkökulmasta. Erityisesti osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannalta on tärkeää hahmottaa, ovatko he palkansaajia vai yrittäjiä, koska tällä perusteella määräytyy se, minkä työttömyyskassan jäsenenä he voivat itsensä vakuuttaa. Henkilö, joka katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvassa, voi saada työttömyysturvaa palkansaajakassasta vain niin sanottuna jälkisuoja-aikana, eli mikäli yritystoiminta lakkaa hyvin pian sen alkamisen jälkeen. -kassa YEL- ja MYELvakuutetut Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka on YEL- tai MYEL -vakuutusvelvollinen. Yrittäjänä ei kuitenkaan pidetä MY- EL-vakuutettua apurahansaajaa. Työttömyyskassaan liittymisen edellytyksenä on, että yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista, jolloin YELtai MYEL-vakuutuksen vahvistettu työtulo on vähintään euroa vuodessa. Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva osaomistaja tai perheenjäsen, jos hän omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat. Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %. TyEL-palkan tulee olla vähintää 710 kuussa (8 520 /v), jotta osaomistaja tai perheenjäsen voi liittyä kassaan. Miten valitsen kassan vakuutustason? Kassan jäsen voi itse valita työttömyysturvan vakuutustasonsa. Taso saa olla enintään eläkevakuutuksen (YEL,MYEL tai TyEL) vahvistetun työtulon suuruinen ja sen pitää olla vähintään euroa vuodessa kerryttääkseen yrittäjän työssäoloehtoa. Vakuutustasoa ei siis kannata ottaa suurempana kuin todellinen YEL-, MY- EL- tai TyEL- vuosityötulo on. Työtulon muuttuessa kannattaa myös kassan vakuutustasoa muuttaa. Muutokset tulee aina tehdä kirjallisesti esim. sähköpostilla osoitteeseen neuvonta@syt.fi. 1. YEL- ja MYELvakuutettu yrittäjä YEL-,MYEL-vakuutuksen vuosityötulo on enimmäismäärä, jonka mukaan yrittäjä voi vakuuttaa itsensä SYTkassassa YEL- ja MYEL- vakuutetulla ratkaisevaa on vakuutusyhtiön kanssa sovittu laskennallinen työtulo. YELja MYEL-työtuloja ei voi lain mukaan laskea yhteen työttömyyskassan vakuuutasoa valittaessa. Työtuloon eivät vaikuta osingot tai yksityisotot, eikä myöskään verotuksessa vahvistettu ansiotulo. 2. TyEL-vakuutettu osaomistaja tai perheenjäsen TyEL-vuosipalkka on enimmäismäärä, jonka mukaan yrittäjä voi vakuuttaa itsensä SYT-kassassa. TyEL-vakuutetulla tämä tarkoittaa todellisuudessa maksettuja eläkevakuutuksen alaisia palkkoja. Yrittäjäkassan jäsenmaksut suhteessa palkansaajakassoihin Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat korkeammat palkansaajakassoihin verrattuna, koska yrittäjän päivärahasta valtion osuus (n. 60 %) on peruspäivärahan (v ,46 ) suuruinen, loppuosa eli kassan maksama omavastuuosa päivärahasta kerätään kassan jäsenmaksuilla. Palkansaajapuolella valtio maksaa peruspäivärahan osuuden, palkansaajakassan maksama omavastuuosa päivärahasta on 5,5 %, ja muilta osin siitä vastaa työttömyysvakuutusrahasto eli TVR. Työttömyyskassojen valvontaviranomainen Finanssivalvonta edellyttää, että yrittäjäkassoilla pitäisi omavaraisuusaste olla vähintään 250 %, mikä tarkoittaa kahden ja puolenvuoden kulujen määrää (omavastuu korvauskuluista ja hallintokulut). SYTkassan omavaraisuusaste on tällä hetkellä 301 % eli SYTkassa on vakavarainen työttömyyskassa. SUOMEN YRITTÄJÄIN TYÖTTÖMYYSKASSA Perustettu kassa Yli jäsentä PL 999, Helsinki Mannerheimintie 76 a, 4.kerros, Helsinki puhelin (09) (ma-pe 9-12 ja ti 13 15) faksi (09) , neuvonta@syt.fi Kassanjohtaja Merja Jokinen Puheenjohtaja toimitusjohtaja Juhani Hopsu Talousjuristit Oy LIITY KASSAN JÄSENEKSI JA VOIT VOITTAA 1000 EURON MATKALAHJAKORTIN Liity jäseneksi SYT-kassaan välisenä aikana ja voit voittaa 1000 euron arvoisen matkalahjakortin. Arvontaan osallistuvat kaikki välisenä aikana liittyneet jäsenet. Arvonta suoritetaan Arvonnan voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. -kassa Julkaisija: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa. Päätoimittaja Merja Jokinen. Toimitus ja taitto: Viestintäharju Oy. Toimitusneuvosto: Merja Jokinen, Pekka Salokoski. Palaute ja juttuideat: toimitus@syt.fi. Painopaikka: Botnia Print. ISSN x.

19 YRITTÄJÄ-LEHTI 19 Hallitus päätti osinkoverotuksesta yhteisöveropäätös säilyi ennallaan Hallitus on sopinut vuoden 2014 budjettiesityksen ja siinä verotusta koskevat päätökset perustuvat pitkälti viime keväällä tehtyihin ratkaisuihin. Osakeyhtiöiden verotus kevenee muiden yhtiömuotojen ei Aikaisemman tiedon mukaisesti yhteisövero laskee vuoden 2014 alusta alkaen 20 prosenttiin eli 4,5 prosenttiyksikköä nykyisestä. Hallitus toivoo, että verokannan alentamisella on positiivinen vaikutus yritysten investointeihin, talouskasvuun ja työllisyyteen. Elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotukseen ei ole kuitenkaan ehdotettu muutoksia, vaan niiden verotus voi jopa nousta, koska pääomatulojen progressio kiristyy. Tämän johdosta hyvää tulosta tekevien toiminimien, avointen ja kommandiittiyhtiöiden on syytä miettiä yhtiömuodon muuttamista osakeyhtiöksi. Listaamattoman yhtiön jakamaa osinkoa verotetaan kolmella eri tavalla Kevään kehysriihen päätöksestä poiketen hallitus on sopinut, että henkilöosakkaiden listaamattomasta yhtiöstä saamien osinkojen jako ansio- ja pääomatuloina verotettaviin tuloihin säilyy. Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadusta osingosta on veronalaista 25 % siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa kuitenkin enintään euroon asti. Tuon rajan ylimenevä osa on 85 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 8 prosentin vuotuisen tuoton ylimenevältä osalta osinko on 75 prosenttisesti veronalaista ansiotuloa. Toivottavasti alla olevat esimerkit vähän selventävät tulevan osinkoverotuksen sisältöä: Suurin muutos nykyiseen osinkoverotukseen nähden, on se, ettei ensi vuodesta alkaen ole enää mahdollista nostaa täysin verovapaata osinkoa, vaan vähimmälläänkin osakas maksaa osingoistaan veroa 7,5-8,0 %. Isojen osinkojen, joiden määrä ylittää 8 % nettovarallisuudesta, verotus ei siis keventynytkään, vaan niitä verotetaan edelleenkin ansiotulona ja veronalainen osuus nousee nykyisestä 70 prosentista 75 prosenttiin. Tällä muutoksen myötä omistajayrittäjän ei ole enää niin houkuttelevaa muuttaa osaa palkkatulostaan osingoiksi. Niiden omistajayrittäjien, jotka haluavat yksityistalouteensa isot tulot, mutta haluavat välttää korkeaa ansiotulonverotusta, kannattaa harkita yritysrakenteen muokkaamista siten, että jakautumisella eriytetään kiinteistöt omaan yhtiöön. Jakautumisen jälkeen osan tuloista voi saada vuokratulona, jota verotetaan pääomatulona. Niille omistajayrittäjille, joilla on vähän ansiotuloja ja joiden yrityksellä on pieni nettovarallisuus, on osinkojen verotus ansiotulona ihan hyvä asia, silloin kun ansiotulojen veroprosentti säilyy pienempänä kuin pääomatulojen. Hallitus ei ole maininnut siirtymäsäännöstä osinkoverotukseen liittyen, vaan päättyvältä tilikaudelta vuoden 2014 puolella maksettavat osingot verotettaneen uuden mallin mukaisesti, vaikka yhtiön tuloksesta maksetaan veroa vielä korkeamman yhteisöveron eli 24,5 prosentin mukaan. Tällöin yrityksen ja osakkaan kokonaisverorasitus muodostuu väliaikaisesti korkeammaksi vanhoja voittovaroja jaettaessa, vaikka muutokset eivät jatkossa aiheutakaan olennaisia muutoksia kokonaisverorasitukseen nykymalliin verrattuna. Verotuksen painopiste siirtyy yrityksen verotuksesta nykyistä enemmän osakkaan saaman henkilökohtaisen tulonverotukseen. Pörssiyhtiöstä saadun osingon verotus Listattujen yhtiöiden osingot ovat jatkossa luonnollisille henkilöille 85-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa niiden määrästä riippumatta. Nykyisin ne ovat 70 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Tästä johtuen yksityishenkilöiden osalta pörssiyritysten suora omistus muuttuu aiempaa ankarammaksi. Suunnittelu kannattaa aloittaa nyt Verotuksellisesti tehokas voitonjako ennen osinkoverotuksen kiristymistä ja riittävä valmistautuminen muutoksiin kannattaa aloittaa nyt. Muutokset vaativat erilaisia toimenpiteitä yrityksen ja sen osakkeenomistajien erilaisista tarpeista johtuen. Omistajayrittäjän kannalta on järkevää tehdä vertailulaskelmia, joissa haetaan optimaalista osingonjakomäärää kuluvan vuoden osalta vanhojen säännösten perusteella sekä hahmotellaan itselle sopivinta varojen siirtotapaa yksityistalouteen muuttuneiden säännösten voimaan tultua. Suunnittelussa pitää huomioida osingon ja palkanmaksun lisäksi myös muut tulon siirtotavat, joilla varoja voidaan siirtää yksityistalouteen. Näitä keinoja ovat mm. pääoman palautukset, omien osakkeiden hankinta tai vuokra- tai korkotulon maksamisen osakkaalle. Suunnittelun lähtökohtana on aina yrityksen ja yrittäjän yksilöllinen tilanne. Jollakin osakkaalla voi olla pakottava tarve siirtää paljon rahaa yksityistalouteensa ja jollakin toisella tarve on hyvin pieni tai yritys itse tarvitsee kaiken kassavirran liiketoiminnan laajentamiseen. Koska yhteisövero laskee ensi vuonna 4,5 prosenttia, joissakin tilanteissa yrityksen kannalta voi olla järkevää pidentää tilikautta päättymään vuoden 2014 puolelle, jolloin koko tilikauden tulos verotetaan tilikauden päättymishetkellä voimassa olevan verokannan mukaan. Kirjoittaja: KHT-tilintarkastaja ja ELY-keskuksen sertifioima yrityskonsultti Minna Herlevi, joka toimii KPMG Oy Ab:ssä Partnerina. Lisätietoja: tai minna.herlevi@kpmg.fi Projant Oy vastaa valtiovallan haasteeseen kilpailukyvyn parantamisesta Heureka-foorumissa puhunut pääministeri Jyrki Katainen oli huolissaan Suomen talouden kasvunäkymistä ja haastoi maan talouselämän talkoisiin Suomen kilpailukyvyn ja taloustilanteen parantamiseksi. Ylivieskassa toimivan Projant Oy:n toimitusjohtaja Jouni Anttila uskoo vakaasti, että kaksi merkittävää keinoa kasvuyritysten kilpailukyvyn parantamiseen ovat myynnin tehostaminen ja kansainvälistyminen. - Tuote saattaa olla kunnossa, mutta prosessit eivät ole pysyneet haasteiden mukana. Myynti voi olla laimeaa ja kansainvälisyys hirvittää. Näihin kynnyskysymyksiin olemme tarjoamassa omat ratkaisumme, Anttila sanoo. Kasvua kansainvälistymisestä Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjyyden ja kansainvälistymisvaliokunnan jäsenenä Anttila on päässyt syventymään monilla aloilla toimivien yritysten haasteisiin ja mahdollisuuksiin ja johtopäätös on selvä kasvua on haettava viennistä. Keinotkin ovat selvillä. Jouni Anttila toteaa, että Suomessa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Tehokkailla myynninkehittämistoimilla ja oikea-aikaisella kansainvälistymisellä moni yritys pääsee yli kynnyksen, joka erottaa pelkän selviytyjän menestyvästä yrityksestä. - Suomi kaipaa nyt menestystarinoita ja jotta niitä voisi syntyä, vuoropuhelu yrittäjäjärjestöjen ja valtiovallan välillä olisi syytä tiivistyä teoiksi. Valiokuntamme tarkoitus on juuri tämä, sanoo Anttila. - Olemme valiokunnassa valmistelemassa kasvuohjelmaa, jolla Suomen talouskasvua voitaisiin edesauttaa. Kasvuohjelmassa esitellään toimenpiteitä, joilla valtio voisi poistaa tai madaltaa rakenteellisia kasvun esteitä. Näitä toimenpiteitä ovat mm. muutokset yritysverotuksen tasoon ja rakenteeseen, uudet yritysrahoitusmuodot pankkirahoituksen rinnalle, työmarkkinoiden pelisäännöt ja rakenne. - Yritysten itse täytyy pystyä huolehtimaan mm. myymiensä tuotteiden ja palvelujen laadusta, näiden tuotteiden myynti- ja markkinointitaidoista, talouden hallinnasta yli suhdannesyklien ja yritysten elinkaarien. Kaikkia ongelmia ei voi sysätä valtion hoidettavaksi, Anttila toteaa. Projant Oy perustettiin kasvuyritysten myynninkehittäjäksi Jouni Anttilan vuodenvaihteessa perustamalla, myynninkehittämiseen keskittyvällä Projant Oy:llä on ollut työntäyteinen vuosi ja sillä on voimakkaat kasvutavoitteet. - Tarvetta tarjoamallamme palvelulla on paljon, ja asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä saamiimme tuloksiin, toteaa Anttila. Syyskuun alussa Projant Oy saa arvokkaan lisän palkkalistoilleen, kun Lasse Pylväs aloittaa työnsä yrityksessä. Pylväällä on vankka kokemus kansallisesta ja kansainvälisestä yritysmaailmasta mm. Maler Oy:n ja Scanfil EMS Oy:n varatoimitusjohtajana ja tehtaanjohtajana Kiinassa Scanfil EMS Oy:n Suzhoun tehtaalla. - Omalta osaltamme haluamme vastata valtiovallan haasteeseen ja auttaa yrityksiä kasvun tielle. Tällä hetkellä toimimme 200 km:n säteellä toimipaikastamme Ylivieskassa, ja tällä alueella, johon kuuluvat Oulun, Kemin, Oulun Eteläisen, Kokkolan, Vaasan, Seinäjoen ja Iisalmen talousalueet, on paljon mahdollisuuksia, tiivistää Jouni Anttila.

20 20 YRITTÄJÄ-LEHTI H A A P A J Ä R V I Elinkeinoissa monta tukijalkaa Jorma Uusitalo Vaikka Suomen taloudessa eletään vaikeita aikoja, löytyy onneksi myös alueita, missä yritystoiminta jatkuu edelleen vahvana heikosta yleisestä talouskehityksestä huolimatta. Haapajärvi on yksi tällainen positiivinen poikkeus. - Haapajärviset yritykset ovat menestyneet hyvin, vaikka ajat ovat vaikeat, sanoo Haapajärven Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Niinikoski. Hänen mukaansa yksi selitys sille, miksi Haapajärvellä on onnistuttu kulkemaan vastavirtaan, on paikkakunnan monipuolinen elinkeinorakenne. - Haapajärven asukasluku on noin henkilöä. Siihen nähden meidän elinkeinorakenne on suorastaan poikkeuksellisen monipuolinen. Haapajärvellä toimii kymmenkunta eri alojen isoa yritystä, jotka työllistävät merkittävästi suoraan mutta myös alihankinnan kautta. Maatalous on Haapajärvellä vahvaa, ja kauppa sekä palvelut ovat samoin tärkeitä työllistäjiä. Esi- Jyrki Niinikoski vierellään cnc-työstökeskus, jolla valmistetaan tehokkaasti mittatilaustyönä kalusteovien aihioita. Haapajärven kaupungintalon pysyvät näyttelyt Haapajärven kaupungitalon valtuustosalissa on esillä hiihtäjälegenda Mika Myllylän palkintokokoelma. Näyttely on avoinna arkisin Yli 600 lahjoitusta sisältävä teekuppikokoelma on nähtävänä kaupungintalon ala-aulassa arkisin klo Tervetuloa tutustumaan! merkiksi pieniä erikoisliikkeitä kaupungin keskustasta löytyy hämmästyttävän paljon, Niinikoski esittelee. Naapureista käydään asioilla Haapajärvellä Haapajärvestä on kehittynyt omassa kokoluokassaan alueellinen kaupan keskus, osittain juuri monipuolisten erikoisliikepalveluiden ansiosta. Oma merkityksensä on ollut silläkin, että Haapajärven Yrittäjäyhdistys toimii aktiivisesti ja järjestää vuosittain useita tapahtumia joko yksin tai yhdessä kaupungin kanssa. Haapajärven yksi kaupallinen vahvuus on erikoisliikkeiden suuri määrä. - Tapahtumat tuovat kaupunkiin paljon ihmisiä naapuripaikkakunnilta, jolloin he tottuvat asioimaan täällä muulloinkin. Sen lisäksi Haapajärven työpaikkaomavaraisuus on yli sata prosenttia, mikä tarkoittaa, että meillä käydään paljon töissä muualta. Haapajärven haaste ja mahdollisuus onkin houkutella näitä ihmisiä muuttamaan pysyvästi tänne. Se tietenkin edellyttää, että heille on tarjolla riittävästi tontteja sekä palveluita. Jotta kaupan palvelut pysyvät monipuolisina jatkossakin, se edellyttää luonnollisesti sitäkin, että paikkakuntalaiset ostavat myös tulevaisuudessa Haapajärven omista liikkeistä. - Kun itsekin rakensin äskettäin huomasin, miten kattavasti kaupungista löytyy muun muassa rakennusalan palveluita. Puheenjohtajan mukaan yksi selitys yritysten menestymiseen on sekin, että Haapajärvellä valmistettuja tuotteita markkinoidaan laajasti eri puolille. Sen lisäksi löytyy yrityksiä, jotka ovat hyödyntäneet esimerkillisesti nettikaupan tarjoamat mahdollisuudet.