Suomen markkinoilla laskentaa hankaloittavat mm.:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen markkinoilla laskentaa hankaloittavat mm.:"

Transkriptio

1 Muistio 1 (17) 9BLtV määrittely 1 0BJohdanto Lainojen Loan-to-value (LtV) eli luototusaste lasketaan jakamalla lainan määrä lainaa kattavien vakuuksien0f1 arvolla. Tämän tarkempaa laskusääntöä luvulle on vaikea löytää mistään julkisesta lähteestä. Näennäisen yksinkertaisuudestaan johtuen laskenta on hyvin tulkinnanvaraista ja antaa mahdollisuuden laskea LtV:n hyvin eri tavoilla. Sellaisenaan sääntö toimiikin vain yksinkertaisimpien laina-vakuus kokonaisuuksien yhteydessä. Saatujen kokemusten perustella LtV tulkinta poikkeaa maittain toisistaan. Erilaiset tukinnat johtuvat todennäköisesti maiden toisistaan poikkeavista luotonantokäytännöistä, sääntelystä ja asiakkaiden maksukyvyttömyystilanteisiin liittyvästä lainsäädännöstä. Ainoastaan toisistaan poikkeavia toimintaympäristöjä ei LtV lukujen eroista voi kuitenkaan syyttää. Myös maiden sisällä laskenta poikkeaa pankeittain. Tärkeä selittäjä eroille on siis yhtenevän ohjeistuksen puuttuminen. Liian yksinkertaiseen muotoon jätettyyn laskusääntöön voi olla useita syitä. Yleensä riskienhallinnan kannalta yksityishenkilöiden lainoja riskien kannalta merkittävämpinä pidettyjen yrityslainojen vakuuskäytäntö poikkeaa hyvin paljon yksityishenkilöiden asuntoluottojen käytännöstä. Lisäksi joissakin maissa yksittäiseen, vakuutena toimivaan kohteeseen liittyy normaalitilanteissa vain yksi laina. Vaikka tätä ei Baselin dokumentaatiossa erikseen mainitakaan, näyttävät nämä käytännöt toimineen myös Basel II laskennan taustaoletuksina. Suomessa asuntovakuudellisten luottojen lainakäytännöt poikkeavat huomattavasti edellä kuvatusta. Sama tilanne on myös muissa lainsäädännöllisesti ja lainakäytäntöjen kannalta samankaltaisissa ympäristöissä, kuten muissa pohjoismaissa. Suomen markkinoilla laskentaa hankaloittavat mm.: Lainalla voi olla useita velallisia, joiden suhteellista osuutta lainasta ei ole määritelty. Velallisilla voi olla useita samaan tai eri kohteisiin liittyviä lainoja yhdessä ja erikseen. Lähes kaikkiin uudiskohteisiin ja suuria remontteja läpikäyneisiin kohteisiin liittyy suhteellisen suuriakin yhtiölainoja. Lainalla voi olla useita vakuuksia. Sama vakuus voi olla monen lainan vakuutena ilman jälkipanttausta ja määriteltyä etuoikeusasemaa. Vakuutena voidaan käyttää ostetun kohteen lisäksi myös muita reaalivakuuksia, joiden arvojen ei voi olettaa pysyvän vakioina yli 1 Käytetyissä lähteissä puhutaan vakuuksista aina yksikössä.

2 Muistio 2 (17) ajan, eikä toisaalta olettaa täysin korreloituneita asuntovakuuksien arvojen kanssa. LtV laskenta jättää takaukset huomiotta, myös institutionaaliset takaajat ja yksityishenkilöiden määräkokoiset takaukset. Lainoja pilkotaan irrottamalla kiinnitysluottopankkitoiminnan vaatimukset täyttävä osuus ja jättämällä korkeariskisempi residuaali lainasta sen myöntäneelle pankille. Huomattavan yksinkertaiseen yksi laina ja yksi vakuus esimerkkiin verrattuna edellä mainitut tekijät hämärtävät koko LtV:n merkityksen ja tekevät alkuperäisen määritelmän mukaan yksinkertaisesti lasketuista LtV luvuista käyttökelvottomia riskienhallinnan kannalta. Loan-to-Value laskenta on ongelmallista paitsi yksittäisen lainan, myös koko pankin asuntoluottosalkkua kuvaavan LtV luvun, tai LtV rakenteen, kanalta. Tällaiselle pankin asuntoluottosalkulle lasketulle yksittäiselle LtV luvulle on hyvin vaikea keksiä mielekästä tulkintaa, ja luvun merkitys riskienhallinnan kannalta on merkityksetön tai jopa harhaanjohtava. Hankalan tulkinnan lisäksi koko salkun LtV laskennalta vie pohjan pois yksittäisten lainojen LtV suhdeluvun ei toivottu käyttäytyminen. Esimerkiksi keskiarvolaskenta on LtV lukujen kohdalla käytännössä mahdotonta, koska LtV lähestyy ääretöntä vakuuden arvon lähestyessä nollaa. Tämä aiheuttaa sen, että yksikin vakuudeton asuntolaina lainasalkussa antaa koko salkun LtV keskiarvoksi äärettömän. Edellä esitettyjä ja muita määrittelyyn liittyviä ongelmia haluttiin ratkoa yhteistyössä valvojan ja valvottavien kesken. Näin jo määrittelyn alkuvaiheessa voitaisiin huomioida kaikkien osapuolten tarpeet ja samalla hyödyntää niitä kokemuksia mitä eri osapuolille on aiheesta kertynyt. Valvottavia edustamaan kutsuttiin niiden pankkien edustajia, joiden omassa toiminnassaan oletettiin joutuvan käsittelemään monimutkaisimpia lainakokonaisuuksia, harjoittavat kiinnitysluottopankkitoimintaa ja jotka ovat säännöllisesti yhteydessä luottoluokittajiin. LtV:ta käytetään toimijoissa hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin: Pankeissa luottoprosessien ohjaamisesta riskienhallintaan ja sisäiseen raportointiin. Valvojan puolelta lukuja halutaan käyttää sääntelyn lisäksi toisaalta sekä yksittäisen pankin että koko sektorin asuntoluottoriskien arviointiin. Laajasta käyttötarkoitusjoukosta huolimatta pyrittiin välttämään lukujen laskennan ja merkityksen vesittäviä kompromisseja laskentaa määriteltäessä. Kompromissi ja konsensusratkaisun sijaan päätettiin määritellä jokaiseen käyttötarkoitukseen parhaiten sopiva LtV laskentamenetelmä ja vasta sen jälkeen katsoa, voidaanko laskentamenetelmiä mahdollisesti yhdistää ja yksinkertaistaa tulosten siitä kärsimättä. Tässä paperissa esitellään lopullinen, työryhmän yhdessä laatima versio kaikkien tiedostettujen käyttötarkoitusten kannalta keskeisistä LtV luvuista ja niiden määritelmistä. Muistio ei sisällä tietoja pankkien kyvystä tuottaa

3 Muistio 3 (17) 2 1BTavoite, rajaus ja määrittelyt valitut tunnusluvut. Tämän takia lopputulosta tulee pitää ainoastaan tavoitetilana. Ennen kuin Fiva antaa aiheesta kannanoton tai ohjeen, tulee selvittää pankkien kyky laskentaan ja mahdollinen aikataulu asetetun tavoitetilan saavuttamiseksi. Lukujen merkitystä kokonaisuuden kannalta arvioitaessa on huomioitava, että eri tunnusluvut täydentävät toisiaan ja ainoastaan niiden käyttö yhdessä mahdollistaa riittävän kattavan kuvan saamisen asuntoluottojen myöntöprosessista ja sekä uusiin sopimuksiin että koko kantaan liittyvistä riskeistä. Tämän muistion rakenne on seuraava: Luvussa 2 esitellään ne tavoitteet, joita projektiryhmä on laskennalle asettanut ja toisaalta määrittelyt ja rajaukset. Luvussa 3 on esitelty verbaalisesti projektin kuluessa määritellyt LtV luvut ja niiden käyttötarkoitukset ja käytön rajoitukset. Luvussa 4 esitellään hahmotelma mahdollisesta viranomaisraportoinnista. Erillisessä liitteessä on käyty läpi joitakin laskuesimerkkejä. Esimerkkitapaukset ovat samoja, joita on käytetty projektin aikana kuvaamaan erilaisia laina- ja vakuuskokonaisuuksia. Liitteessä olevien esimerkkilaskelmien yhteyteen on myös liitetty ehdotus siitä, miten esimerkkilainat raportoitaisiin valvojalle. Jo projektin alkuvaiheessa kävi ilmi, ettei yhden yleiskäyttöisen LtV luvun muodostamista voitu pitää realistisena tavoitteena. Yksittäisen kaavan sijaan projektin tavoitteeksi asetettiin määritellä ja kuvata ne pankkien ja valvojan tarpeet täyttävät LtV luvut ja näiden laskennassa tarvittavat menetelmät, jotka soveltuisivat edellä esitettyihin käyttötarkoituksiin. Osallistujien yhteisenä toiveena oli, ettei projektilla tähdätä liian akatemiiseen määritelmään. Tällä tarkoitettiin kohtuuttoman monimutkaisia laskentasääntöjä, joiden tuloksia olisi vaikea hyödyntää käytännön riskienhallinnassa. Toive voidaan muotoilla myös tavoitteeksi: Mahdollisimman selkeillä laskenta- ja käsittelysäännöillä tuotettavat luvut, joita voidaan valvonnan ja sääntelyn lisäksi hyödyntää pankeissa läpi luotonmyöntö- ja riskienhallintaprosessien. Edellisen lisäksi muita määriteltäville LtV -luvuille asetettuja vaatimuksia ja tavoitteita olivat: Laskennan tulee täyttää ne vaatimukset, mitä sille on kansainvälisessä sääntelyssä asetettu. Lukujen laskennassa huomioidaan luottoluokittajien vaatimukset. LtV -luvut kuvaisivat mahdollisimman tarkasti ja ilman systemaattista harhaa pankkien vakuusriskiasemaa osana luottoriskien hallintaa. Luvut olisivat yksiselitteisesti laskettavissa myös monimutkaisten vakuusjärjestelyjen yhteydessä.

4 Muistio 4 (17) Yksittäisen lainan LtV -lukujen tulee olla helposti aggregoitavissa kuvaamaan koko salkun LtV:ta. Aggregoitavuuden tulee toimia myös siten, että kiinnitysluottopankin lainasalkku voidaan laskea erikseen ja helposti yhdistää osaksi koko konsernin salkkua. Pankkien LtV -luvut ovat aggregoitavissa koko sektoria kuvaaviksi luvuiksi. Menetelmien tulee huomioida Suomen joustava vakuuskäytäntö. Toisistaan poikkeavien näkemysten ja tulkintojen välttämiseksi samojen lukujen tulee olla käyttökelpoisia sekä pankkien omassa riskienvalvonnassa, että myös Fivan valvonnassa. Sääntelyyn käytettävien lukujen tulee toimia intuitiivisena ja perusteltavissa olevana mittarina valvojan ja valvottavan lisäksi myös asiakkaan näkökulmasta. Valvojan näkökulmasta LtV laskennan tulee tukea asiakkaansuojan edistämistä ja toimia osana makrovakausvalvonnan mittaristoa. Yhteisten laskentasääntöjen sopiminen on sekä Finanssivalvonnan että pankkien etu. Valvojalle pankkien yhteneväiset määrittelyt ja menetelmät mahdollistavat raportoidun tiedon yhteneväisen tulkinnan, helpottavat muutosten analysointia ja takaavat paremman vertailtavuuden pankkien ja ajankohtien välillä. Yhteinen määritelmä on myös ehdoton vaatimus, jotta raportoidut tiedot voidaan aggregoida kuvaaman haluttua kokonaisuutta tai esim. koko sektorin luottoriskiä. Pankkien näkökulmasta viranomaisen kanssa yhteistyössä toteutettu, ja koko sektorin kanssa yhtenevä käytäntö, helpottaa valittujen menetelmien legitimointia luottoluokittajien kanssa toimittaessa. Yhteistyö ja yhteinen malli asettaa myös kaikki pankit samalle viivalle valvojan näkökulmasta. Koska pankit eivät voi saada LtV mallikehityksestä suoranaista kilpailuetua muihin toimijoihin nähden, säästää yhteistyö LtV laskennan menetelmäkehityksessä kaikkien toimijoiden resursseja. Projekti rajattiin koskemaan ainoastaan KLP kelpoisia asuntovakuuksia sisältäviä lainoja. Lainan käyttötarkoitus, esim. asuntolaina, ei siis ole valintaperuste raportoitavaa lainajoukkoa muodostettaessa. Edellisen perusteella laskenta ja raportointi kattavat lainat, joiden vakuutena on asuntovakuus tai asunto-omaisuudesta saatu jälkipantti, ja lainanottajat kuuluvat johonkin seuraavista sektoreista: 1411 Maatilatalouden harjoittajat 1419 Elinkeinonharjoittajat 143 Palkansaajakotitaloudet 144 Omaisuustulolliset ja tulonsiirtokotitaloudet 145 Laitoskotitaloudet 34 Ulkomaiset kotitaloudet

5 Muistio 5 (17) 3 2BLtV tyyppiset muuttujat Vaikka kaikkia sektorien 1411 ja 1419 asuntovakuudellisia lainoja ei voidakaan luokitella asuntolainoiksi, on ne syytä sisällyttää laskentaan, koska niiden merkitys pienille toimijoille saattaa olla merkittävä. Laskennassa huomioida seuraavat vakuustyypit: Asuntopantit (panttikirjat, osakekirjat jne.) Talletukset Muu reaalivakuus (esim. osakkeet, rahasto-osuudet, jne.) Kaupalliset ja institutionaaliset takaukset (HAL, Genworth, jne.) Henkilötakaukset Asuntovakuudelliset lainat ovat niin laaja ja monia vakuus-laina variaatioita mahdollistava kokonaisuus, että kaikki eri mahdolliset kombinaatiot huomioivien laskentamallien löytämistä pidettiin hyvin epätodennäköisenä. Tämän seurauksena valittavien menetelmien tulee olla sellaisia, että ne kattavat mahdollisimman suuren osan kaikista pankkien myöntämistä asuntovakuudellisista lainoista. Ne laina-velalliset-vakuudet kombinaatiot, joita ei pystytä valituilla käsittely- ja laskentasäännöillä kattamaan, tulee tunnistaa. Näiden käsittelyssä puutteellisesti mallinnettujen tai kokonaan käsittelyn ulkopuolelle jäävien lainojen osalta tulee pankkien kyetä arvioimaan, kuinka suuri virhe niistä riskilaskennassa aiheutuu. Tehty rajaus jättää myös suuren joukon lainoja käsittelyn ulkopuolelle. Ulkopuolelle jäävät esim. osaomistusasunnot. Käsittelyn ulkopuolelle jäävien lainojen osuus lainamassasta ja merkitys lainamarkkinoille on kuitenkin häviävän pieni. Käsittelysääntöjä ja malleja mietittäessä päätettiin huomioida määrittelytyön mahdollinen laajentaminen koskemaan myöhemmin myös muita kuin nyt käsiteltäviksi rajattuja lainoja. Lainajoukon laajentamista myöhemmin ei pidetty välttämättä erityisen suurena projektina, koska hyvin monimutkaiset vakuusjärjestelyt liittyvät useimmiten juuri asuntovakuudellisiin lainoihin. Kuten jo on esitetty, Loan-to-Value on näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta hankala määritellä kattavasti suomalaisessa toimintaympäristössä. Eri käyttötarkoituksiin sopivia laskentamenetelmiä mietittäessä huomattiin, että parhaiten olemassa olevaa sääntelyä mukailevat LtV luvut kertovat kaikkein vähiten yksittäisten lainojen ja pankkien luottoriskeistä. Laskettavien lukujen käyttökelpoisuuden painottaminen ohjasi projektia suuntaan sisältö ennen muotoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osa projektin lopputuloksena esitettävistä luvuista on muodoltaan kaukana perinteisistä LtV luvuista. Sen sijaan ehdotettujen menetelmien mukaiset luvut kuvaavat hyvin luottoriskiä ja tukevat riskilaskentaa ja -raportointia.

6 Muistio 6 (17) Projektin lopputuloksena päädyttiin esittämään seuraavalla tavalla nimettyjä tunnuslukuja, joiden laskentaa ja merkitystä riskilaskennassa esitellään tarkemmin luvussa 3.2: Luototusaste LtV eli Break-even-LtV Tappiokertymä-LtV:t, joissa huomioitu o Asunto- ja talletusvakuudet sekä jälkipantit o Edelliset, sekä kaupalliset ja institutionaaliset takaukset o Edelliset, sekä muut reaalivakuudet o Edelliset, sekä henkilötakaukset Raportointi ehdotetaan suoritettavaksi solo1f2 tasolla. Mahdollisuuksien mukaan myös sivuliikkeiden tulisi raportoida omat lainasalkkunsa. Lukujen aggregoitavuuden takia tämä ei aiheuta ongelmia esim. konsernitasoa tarkasteltaessa. Koko asuntoluottosalkun tunnuslukujen lisäksi lasketaan ja raportoidaan myös vastaavat uusiin lainoihin liittyvät tunnusluvut. Tämä ei merkittävästi lisää valvottavien laskentataakkaa, koska uudet lainat muodostavat vain osajoukon laskennassa mukana olevasta koko salkusta. Taulukossa 1 on merkitty X:llä ne LtV tunnuslukuvektorit, joita ehdotetaan raportoitaviksi valvojalle. Näiden lisäksi pankkien olisi suotavaa laskea ja seurata o:lla merkittyjen lukujen kehitystä, mutta raportointivelvollisuutta niihin ei liity. Taulukko 1: Valvojalle raportoitavat LtV tunnusluvut Koko salkku Uudet sopimukset Euroina Euroina Luototusaste - - X X LtV eli Be-LtV X X X X Tappiokertymä-LtV: Asunto- ja talletusvakuudet X - o - Edel. + instit. takaukset X - o - Edel. + muut reaalivakuudet X - o - Edel. + henkilötakaukset X - o - 2 Valittu ratkaisu poikkeaa hieman luottoluokittajien vaatimasta laskentatavasta, jossa koko lainakokonaisuudelle tulee antaa junioreimman lainan LtV. Tämä käytäntö kuitenkin vääristää LtV lukujen tulkintaa, eikä sellaisenaan sovellu viranomaiskäyttöön. Tässä ehdotettu Solo tason käyttö ei vaikeuta luottokokonaisuuksiin perustuvan laskennan toteuttamista, vaan luottoluokittajien vaatima luku saadaan poimimalla lainakokonaisuuteen kuuluvista lainoista maksimi LtV.

7 Muistio 7 (17) 3.1 4BYleiset käsittelysäännöt ja laskentaohjeet Tässä luvussa kuvataan niitä yleisiä sääntöjä, jotka koskevat kaikkia LtV - lukuja ja vaikuttavat käsiteltävän laina-vakuus kokonaisuuden muodostamiseen. Keskeisin sääntö laskennassa on, että LtV -tunnusluvut lasketaan lainakohtaisesti. Laskettavasta tunnusluvusta riippuu, miten ja mitkä asuntovakuuteen liittyvät muut lainat ja lainalle annetut muut vakuudet huomioidaan. Huomioitavat vakuudet on lueteltu taulukossa 2. Taulukko 2: Laskennassa hyväksyttävät vakuusluokat tunnusluvuittain Asunto Jälkipantti Tall. as.vaihd.yht. Talletus Inst. takaus Muu reaalivakuus Henk. takaus Luototusaste X X X X Be-LtV (KLP toiminta) X X X X X Be-LtV (muu kuin KLP toiminta) X X X X X X Tappiokertymä-LtV: Asunto- ja talletusvakuudet X X X X Edel. + instit. takaukset X X X X X Edel. + muut reaalivakuudet X X X X X X Edel. + henkilötakaukset X X X X X X X Useampi velallinen ei normaalitapauksessa muuta käsittelyä lainakohtaisesta laskennasta. Poikkeuksena tähän on tilanne, jossa velallisilla on erillisiä vakuuksia, jotka kohdistuvat vain velallisen omaan osuuteen lainasta. Jotta kyseinen tilanne olisi mahdollinen, on velallisten keskinäiset prosenttiosuudet lainasta määriteltävä sopimuksessa. Tällaiset jaetut lainat käsitellään siten, että laina pilkotaan keinotekoisesti useammaksi lainaksi sopimuksessa määriteltyjen velallisten osuuksien mukaisesti. Asuntovakuus ja muut yhteiset vakuudet jaetaan samassa suhteessa kuin laina. Kiinnitysluottopankeille pilkottavat lainat käsitellään siten, että KLP:n lainaosuudelle lasketaan LtV -luvut kuten tavallisillekin asuntovakuudellisille lainoille. KLP osuuden jälkeen jäljelle jäävää residuaalia käsitellään erillisenä lainana, jonka vakuudet saadaan todellisena tai laskennallisena jälkipanttina. Jälkipantin suuruus saa olla korkeintaan KLP:lta yli jäävän va-

8 Muistio 8 (17) kuuden suuruinen2f3. Edellinen KLP luottoihin liittyvä sääntö osaltaan takaa sen, että KLP luotot voidaan käsitellä sekä omana kokonaisuutenaan että osana konsernin aggregoitua lainasalkkua. Todellisten jälkipanttien osalta pankkien tulee tietää sitä etuoikeusjärjestyksessä edeltävien panttausten suuruus, saadun jälkipantin koko ja kohteen markkina-arvo. Sisäisissä laskennallisissa jälkipanteissa pankki saa itse päättää varsinaisen pantin ja jälkipanttien osuudet. Mikäli velallinen on antanut lainan vakuudeksi yleispantteja tai vastaavasti käyttäytyviä vakuuksia, tulee nämä yleispantit useamman lainan tapauksessa jakaa keinotekoisesti lainojen määrää vastaavaksi määräksi laskennallisia erityispantteja. Yleispantin jakosuhde on pankin vapaasti valittavissa. Vaihtoehtoisesti lainat voidaan käsitellä yhtenä lainana, mikäli niiden vakuudet ja lyhennyssuunnitelmat ovat täysin yhtenevät. Edellä mainittu koskee erityisesti tilanteita, jossa asiakas ottaa esim. useita eri viitekorkoihin sidottuja lainoja asunnon oston yhteydessä. Muut reaalivakuudet kuin asunto- ja kiinteistövakuudet voidaan huomioida laskennassa sopimuksentekohetken arvoonsa. Reaalivakuuksien, kuten pantattujen rahasto- tai muiden sijoitusten arvojen oletetaan olevan täysin korreloituneita asuntojen hintakehityksen kanssa. Tämä ei kuitenkaan estä pankkia päivittämästä esim. rahastovakuuksien arvoa, mikäli se järjestelmäteknisesti on mahdollista. Tavallinen pantattu talletus käsitellään vakiosuuruisena, eikä sen arvon oleteta olevan korreloitunut asuntojen hintakehityksen kanssa. Asunnonvaihtotilanteessa pankki saa käsitellä lyhytaikaisia pantattuja talletuksia3f 4 kuten asuntovakuuksia, eli talletusten arvojen oletetaan olevan täysin korreloituneita asuntojen arvonmuutosten kanssa. Syynä tähän poikkeukselliseen käsittelyyn on tarve estää LtV lukujen heittelehtiminen asunnonvaihtotilanteissa. Ilman poikkeuskäsittelyä heilahtelu johtuu siitä, että takaukset ja reaalivakuudet pienentävät vastuuta, eli osoittajaa, ja asuntoja muut niiden kanssa täysin korreloituneet vakuudet taas kasvattavat nimittäjää. Taloyhtiölainat tulee huomioida kaikessa LtV laskennassa siten, että ne rasittavat asuntovakuutta. Taloyhtiölainat ovat asuntovakuuden etuoikeusjärjestyksessä ennen varsinaista asuntolainaa ja taloyhtiölainasta ylijäävää asunnon arvoa käsitellään kuin se olisi jälkipantti. Rakennusprojektien useissa osissa nostettavat lainat raportoidaan uusissa lainoissa ainoastaan myöntöhetken yhteydessä. Osana kantaa ne raportoidaan nostettujen määrien ja kertyneen vakuusarvon perusteella, kuten muutkin lainat. 3 Mikäli jälkipantin suuruinen osuus irrotettaisiin varsinaisesta pantista, ei KLP:n laina-vakuus kokonaisuuden LtV saa olla suurempi kuin 100 %. 4 Talletusten käsittely oli alun perin identtinen takausten kanssa, mutta pankkien toivomuksesta käsittelyä muutettiin tässä esitetyn kaltaiseksi.

9 Muistio 9 (17) 3.2 5BLtV muuttujien tarkempi määrittely BYleinen Loan-to-Value eli Break-even-LtV Mikäli takauksessa on määritelty maksimi sen kattavuudelle, huomioidaan takaus laskennassa korkeintaan tämän ilmoitetun maksimin suuruisena. Käyttötarkoitus ja tulkinta LtV eli Be-LtV ilmoittaa sen vakuus- ja takauskokonaisuuden suhteellisen arvon, jolla tunnusluvun laskennassa hyväksyttyjen vakuuksien arvo on yhtä suuri kuin asuntoon liittyvien, etuoikeusjärjestyksessä edellä olevien tai samassa asemassa olevien, nostettujen4f5 lainojen määrä. Luvun tulkinta käy helposti ilmi kuvasta 15F6, jossa vaaka-akselilla on asunnon suhteellinen arvo verrattuna lainasopimuksen tekohetkeen. Kuva 1: Be-LtV ja Tappiokertymä-LtV tulkinnat Tappiokertymä- LtV Break-even-LtV Luototusaste % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % 55 % 60 % 65 % 70 % 75 % 80 % 85 % 90 % 95 % 100 % Laina As + Jp + Tal Ed + Inst.tak Ed + Reaaliv Ed + Henk.tak Muiden kuin kiinnitysluottopankkien osalta tunnusluku huomioi kaikki lainaan liittyvät reaalivakuudet, jälkipantit ja institutionaaliset takaukset sekä mahdolliset taloyhtiölainat. Kiinnitysluottopankkien tapauksessa poikkeuksena edelliseen on se, ettei niiden kohdalla huomioida muita reaalivakuuksia kuin talletukset. 5 Nostettuja lainoja käytetään kannan raportoinnin yhteydessä ja myönnettyä määrää laskettaessa Be-LtV tunnuslukua uusille sopimuksille. 6 Esimerkkilaskelmassa käytetyt laina- ja vakuustiedot löytyvät liitteestä 1.

10 Muistio 10 (17) Lukua käytetään arvioitaessa kuinka paljon asuntovakuuksien arvo saa laskea, ennen kuin velallisen maksukyvyttömyys aiheuttaisi tappioita pankille. Luku ei kuitenkaan kerro tappion suuruutta, mikäli vakuuden arvo alittaa lasketun break-even arvon. Uusien lainojen osalta luku lasketaan nostetun määrän sijaan myönnetyn lainamäärän perusteella, jolloin se kertoo millaisella riskitasolla, eli vakuuksien kattavuudella (vakuusvajeella), pankit ovat valmiita myöntämään lainoja. Break-even-LtV on lähimpänä sitä lukua, mitä LtV:lla kirjallisuudessa tarkoitetaan, ja jota esim. luottoluokittajat seuraavat. Esitetty Be-LtV laskenta eroaa kuitenkin realistisempaan suuntaan luottoluokittajien vaatimasta käsittelystä. Luottoluokittajia varten LtV luku saadaan kuitenkin helposti laskettua poimimalla vakuuskokonaisuuteen6f7 kuuluvien lainojen maksimi Be- LtV. Laskentaohje yksittäiselle lainalle (tulos skalaari) Break-even-LtV saadaan ratkaisemalla yhtälöstä a. missä n m p f(a, c i ) + c j = l k i=1 j=1 k=1 a on asuntovakuuksien ja niiden kanssa korreloituneiden vakuuksien arvostuskerroin eli Be-LtV n on korreloituneiden vakuuksien määrä c i on asuntovakuuden tai asuntojen arvojen kanssa korreloituneen vakuuden i arvo m on korreloitumattomien tai vakioarvoisten vakuuksien ja institutionaalisten takausten määrä7f 8 c * j on korreloitumattoman tai vakioarvoisen vakuuden j arvo p on asuntoon liittyvien etuoikeusjärjestyksessä edeltävien tai samassa asemassa olevien lainojen määrä (myös yhtiölainat huomioidaan) l k on lainan k määrä f on funktio, joka palauttaa vakuuden arvon, kun asuntojen arvot laskevat (1-a) prosenttia. 7 Yleensä kokonaisuus muodostuu yhdestä KLP lainasta ja yhdestä pankin taseeseen jäävästä residuaalilainasta. Tällaisesta kokonaisuudesta luottoluokittajille raportoidaan residuaalin mukainen LtV. 8 Myös talletukset kuuluvat tähän joukkoon, mutta pankkien toivomuksesta asunnonvaihtotilanteessa niiden arvon oletetaan korreloivan täysin asuntojen arvonmuutosten kanssa, jolloin ne huomioidaan ensimmäisen termin yhteydessä.

11 Muistio 11 (17) Laskennassa keskimmäinen termi huomioi vakuudet, joiden arvo ei ole korreloitunut asuntojen hintojen kanssa. Termi voidaan siirtää myös yhtälön oikealle puolelle, eli vähentämään vastuun määrää. Vakuuksien luokittelu näihin kahteen luokkaan löytyy taulukosta 3. Asuntovakuuksien osalta laskennassa käytetään asunnon velatonta hintaa (eli kauppahinta + velkaosuus). Jälkipanttien ja talletusten osalta funktio f saa seuraavan muodon: missä i 1 0, kun ac s j j=1 i 1 i 1 i 1 f(a, c k ) = ac s j, kun s j < ac < s j + c k j=1 j=1 j=1 i 1 c k, kun ac s j + c k j=1 c k on käsiteltävän vakuuden arvo s j on etuoikeusjärjestyksessä edeltävä panttaussitoumus s i on vakuuden markkina-arvo tai panttauksen arvo C on sen vakuuden koko arvo, josta jälkipantit on annettu a on asuntovakuuksien arvostuskerroin Asuntovakuudelle funktio f on muuten sama kuin jälkipanteille, mutta vakuuden arvolla ei ole ylärajaa. Tätä ehtoa tarvitaan erityisesti tilanteissa, joissa vakuuksien arvo alittaa myönnetyn lainamäärän, eli LtV > 100 %. i 1 i 1 f(a, c k ) = ac s j, kun ac s j + c k j=1 Kaavoista voidaan nähdä, että: Arvostuskerroin a on yhden lainan ja yhden vakuuden tapauksessa sama kuin laina jaettuna vakuuden arvolla (vrt. Basel dokumentaatio ja yleinen tulkinta). Jälkipantit ja taloyhtiölainat aiheuttavat käsittelyyn epälineaarisuutta, joka estää a:n laskemisen pelkkänä suhdelukuna (kts. esimerkkilaskelmat). j=1

12 Muistio 12 (17) Taulukko 3: Vakuusluokkien jako korreloituneisiin ja muihin Asuntovakuus Jälkipantti (as-omaisuudesta) Talletus asunnonvaihdon yht. Talletus Instit. tai kaupallinen takaus Muu reaalivakuus (sij.rah.osuus) Henkilötakaus Korreloitunut as. hintakehityksen kanssa (muuttuja c) X X X X Korreloimaton tai vakio (muuttuja c*) X X X Laskentaohje kannalle ja uusille lainoille (tulos vektori) Yksittäisille lainoille lasketut luvut aggregoidaan ja raportoidaan kappale ja euromääräisesti LtV luvun mukaan ja jaetaan ennalta määrättyihin luokkiin. Toisin sanoen muodostetaan vektorit, joista ensimmäinen sisältää kuhunkin luokkaan (esim. luokkaan %) kuuluvien lainojen kappalemäärän. Toinen vektori muodostetaan samalla periaatteella, mutta kappalemäärien sijaan jokaiseen luokkaan summataan lainojen euromäärä. Hyvää: Suuressa osassa lainoja vastaa yleistä LtV määritelmää Yksittäiselle lainalle tulos yksittäinen luku Huomioi asunnon lisäksi myös muut reaalivakuudet ja institutionaaliset takaukset Huonoa: Ei huomioi epälineaarisesti kertyvää tappiota (esim. jälkipantit ja taloyhtiölainat) Luvuista ei saa muodostettua yhtä koko lainasalkkua tai uusia lainoja kuvaavaa lukua Lähestyy ääretöntä asuntovakuuksien arvon lähestyessä nollaa BLuototusaste Käyttötarkoitus ja tulkinta Luototusastetta käytetään Fivan keväällä 2010 antaman suosituksen noudattamisen seurantaan (enintään 90 % luototusaste). Ensiasunnon hankintaan liittyvä laina ja sen vakuudet ovat yleensä asunnonvaihtoja yksinkertaisempi tapaus, koska tilanteeseen harvoin liittyy suuria talletuksia. Seurannassa käytettävän mittarin tulee kuitenkin antaa

13 Muistio 13 (17) oikea tulos myös asunnonvaihtotilanteessa, jossa lainan vakuutena on yleisesti joko vanha asunto tai asunnon arvoa vastaava pantattu talletus. Mittarin tulee toimia oikein myös tilanteissa, jossa asunnoista saadut jälkipantit toimivat keskeisenä vakuutena. Tilanne on yleinen asuntosijoittajien kohdalla ja tapauksissa, joissa laina jostain syystä pilkotaan8f9 useampaan osaan, kuten jaettaessa laina KLP:n ja lainan myöntäneen pankin välillä. Työryhmä suositteleekin luototusasteen laskemista siten, että sekä talletukset että jälkipantit huomioidaan laskennassa. Näin laskettaessa luototusasteet käyttäytyvät stabiilisti asunnonvaihtotilanteiden yhteydessä, eikä luoton jakaminen vääristä suhdelukua. Luototusaste lasketaan kuten Break-even-LtV, mutta vakuuksina huomioidaan asuntovakuuden lisäksi ainoastaan asunto-omaisuudesta annetut jälkipantit ja pantatut talletukset. Lukua käytetään luotonannon sääntelyssä ja pankeilla on velvollisuus seurata sitä lainan myöntöprosessin yhteydessä. Lukua ei kuitenkaan voida käyttää asiakkaan maksukyvyttömyyden mahdollisesti aiheuttamien tappioiden analysoinnissa tai arvioinnissa. Luototusaste lasketaan vain uusille lainoille ja ainoastaan myönnetyn lainamäärän perusteella. Rakennusprojekteille suhdeluku lasketaan myönnetyn lainamäärän perusteella ja käyttämällä vakuusarvona valmiin kohteen arvioitua arvoa. Laskentaohje yksittäiselle lainalle (tulos skalaari) Luototusaste lasketaan kuten Be-LtV, mutta hyväksyttyjä vakuusluokkia on rajoitettu. Laskentaohje kannalle ja uusille lainoille (tulos vektori) Luototusaste aggregoidaan kuten Be-LtV. Hyvää: Suuressa osassa lainoja vastaa yleistä LtV määritelmää Mikäli käytetään vain yleisimpiä reaalivakuuksia, luku on sama kuin Break-even-LtV Tulos yksittäinen luku 9 Jaettaessa vakuudesta annetaan joko todellinen tai laskennallinen jälkipantti lainan myöntäneelle pankille.

14 Muistio 14 (17) Huonoa: Ei huomioi epälineaarisesti kertyvää tappiota (esim. jälkipantit ja taloyhtiölainat) Ei huomioi muita reaalivakuuksia eikä institutionaalisia takauksia Luvuista ei saa muodostettua yhtä koko lainasalkkua kuvaavaa lukua Lähestyy ääretöntä asuntovakuuksien arvon lähestyessä nollaa BTappiokertymä-LtV Käyttötarkoitus ja tulkinta Tappiokertymä-LtV kertoo euromääräisen vakuusalijäämän, eli tappiopotentiaalin, kun asuntovakuuksien arvoa muutetaan. Laskennan tulos on vektori, jossa vakuusalijäämä on ehdollistettu asuntovakuuksien arvonmuutokselle. Tappiokertymä-LtV lukuja käytetään pankin asuntoluottokannan luottotappioiden arvioinnissa, erilaisilla asunto- ja reaalivakuus sekä takaus kombinaatioilla. Käyttämällä ainoastaan asunto- ja talletusvakuuksia, saadaan mahdollisille tappioille laskettua konservatiivinen maksimiarvo. Kun kaikki reaalivakuudet ja takaukset lasketaan mukaan, saadaan ratkaistua potentiaalisten tappioiden minimi. Todellisuudessa toteutuneiden tappioiden osuus tulee olemaan näiden kahden ääritapauksen välissä. Tappiokertymä-LtV laskennassa vakuuksien arvot käyttäytyvät samoin kuin Be-LtV laskennassa. Mikäli huomioitavat vakuudet ja takaukset kattavat lainan kokonaan, on Tappiokertymä-LtV kyseisellä asuntovakuusarvostusprosentilla nolla. Tappiokertymä-LtV lasketaan ja raportoidaan neljällä erilaisella vakuuskokonaisuudella. Vakuuskokonaisuus laajenee siten, että se sisältää aina edelliseen luokkaan kuuluvat vakuudet, joihin lisätään uusi luokka. Periaatteena on, että ensimmäinen luokka sisältää riskittömimmät vakuudet, ja luokkien myötä vakuuksiin liittyvä epävarmuus kasvaa. Käytetyt neljä Tappiokertymä-LtV vakuusluokkaa ovat: 1. Asunto- ja talletusvakuudet. Luokkaan lasketaan myös asuntovakuuksien jälkipantit. Ainoastaan pantatut talletukset ovat vakuuskelpoisia. Vakuuskokonaisuus vastaa sääntelyssä käytettäväksi ehdotettua luototusastetta. 2. Edelliset, sekä kaupalliset ja institutionaaliset takaukset, kuten HAL ja Garatia. Luokka sisältää kiinnitysluottopankkien hyväksymät vakuudet. Vrt. KLP Be-LtV. 3. Edelliset, sekä muut reaalivakuudet. Muita reaalivakuuksia ovat mm. pantatut osake- ja rahasto-omistukset. Vastaavaa vakuuskokonaisuutta käytetään muiden kuin kiinnitysluottopankkien Be-LtV laskennassa. 4. Edelliset, sekä henkilötakaukset.

Laina: Myönnetty 100 000 eur Nostettu 90 000 eur Jäljellä 90 000 eur Vakuus: Asunto 100 000 eur. Yhtälö voidaan sieventää muotoon:

Laina: Myönnetty 100 000 eur Nostettu 90 000 eur Jäljellä 90 000 eur Vakuus: Asunto 100 000 eur. Yhtälö voidaan sieventää muotoon: Muistio 1 (30) 0BLtV määrittely: Esimerkkilaskelmat ja raportointimallit Case 1a: Yksi laina, yksi vakuus Esimerkin tarkoituksena on käydä läpi yleisin tapaus, jossa yhtä lainaa kohden on ainoastaan yksi

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet xx/2015

Määräykset ja ohjeet xx/2015 Määräykset ja ohjeet xx/2015 Luototussuhteen laskenta Dnro FIVA 3/01.00/2015 Antopäivä 22.6.2015 Voimaantulopäivä 1.7.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Tunnetko asuntolainariskisi?

Tunnetko asuntolainariskisi? Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit

Lisätiedot

Otantatutkimus henkilöasiakkaiden asuntoluotoista 2012

Otantatutkimus henkilöasiakkaiden asuntoluotoista 2012 Analyysiraportti 1 (15) Otantatutkimus henkilöasiakkaiden asuntoluotoista 2012 1 Tutkimuksen keskeiset havainnot 2 Taustaa Asunnon ostajille myönnetään noin 37 %:ssa tapauksista lainoja yli suositellun

Lisätiedot

Palautelomake 1 (6) 22.5.2012. Julkinen

Palautelomake 1 (6) 22.5.2012. Julkinen Palautelomake 1 (6) Määräys ja ohje kiinnitysluottopankkitoimintaa koskevasta lupamenettelystä ja riskienhallinnasta sekä Määräys ja ohje kiinnitysluottopankkitoimintaa koskevasta raportoinnista Kooste

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2015

Määräykset ja ohjeet 3/2015 Määräykset ja ohjeet 3/2015 Luototussuhteen laskenta Dnro FIVA 3/01.00/2015 Antopäivä 25.11.2015 Voimaantulopäivä 1.7.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Omistusasuntolainojen valtiontakaukset

Omistusasuntolainojen valtiontakaukset Valtiokonttori OHJE 1 (6) Omistusasuntolainojen valtiontakaukset 1 Omistusasuntolainat Omistusasuntolainojen valtiontakauksia ja takauskorvauksen maksua sääntelee laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta

Lisätiedot

Palaute saaduista lausunnoista - luototussuhteen (LTV) laskenta

Palaute saaduista lausunnoista - luototussuhteen (LTV) laskenta Muistio 1 (14) Palaute saaduista lausunnoista - luototussuhteen (LTV) laskenta 1 Tausta Finanssivalvonta pyysi 27.4.2015 lausuntoja määräys- ja ohjeluonnoksesta 3/2015 Luototussuhteen laskenta. Asiasta

Lisätiedot

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7)

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) 20.1.2012 Finanssivalvonnalle KIINNITYSLUOTTOPANKKITOIMINTAA KOSKEVA LUPAMENETTELY JA RISKIENHALLINTA SEKÄ RAPORTOINTI Finanssivalvonta on 18.11.2011 pyytänyt lausuntoamme

Lisätiedot

Millaiset ovat Suomen asuntolainamarkkinat ja miten kotitaloudet voivat hallita lainariskejään?

Millaiset ovat Suomen asuntolainamarkkinat ja miten kotitaloudet voivat hallita lainariskejään? Millaiset ovat Suomen asuntolainamarkkinat ja miten kotitaloudet voivat hallita lainariskejään? Studia Monetaria 15.11.2011 Jukka Vesala, apulaisjohtaja, Finanssivalvonta Peter Palmroos, tutkija, Finanssivalvonta

Lisätiedot

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto Front Capital Parkki -sijoitusrahaston säännöt vahvistettiin Finanssivalvonnan toimesta 14.9.2009 ja rahasto aloitti sijoitustoiminnan 26.10.2009. Rahaston tavoitteena on matalalla riskillä sekä alhaisilla

Lisätiedot

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

Otantatutkimus henkilöasiakkaiden asuntoluotoista

Otantatutkimus henkilöasiakkaiden asuntoluotoista Analyysiraportti 1 (15) Otantatutkimus henkilöasiakkaiden asuntoluotoista 1 Tutkimuksen keskeiset havainnot 2 Taustaa Ensiasunto ostetaan usein ilman omarahoitusta. Kappalemääräisesti tarkasteltuna ensiasunnon

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 4/2011

Määräykset ja ohjeet 4/2011 Määräykset ja ohjeet 4/2011 Asuntoluoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittävän enimmäiskorvauksen laskentaan käytettävät Dnro FIVA 9/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2011 Voimaantulopäivä 31.3.2012 FIASSIVALVOTA

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

1. Keskimääräisen nimellistuottoprosentin laskenta

1. Keskimääräisen nimellistuottoprosentin laskenta 1 3.10.2011/TELA/Tuotonlaskentaryhmä/R.Vanne Yli vuoden mittaisen aikavälin tuoton raportointi 1. Keskimääräisen nimellistuottoprosentin laskenta FIVAn määräykset yksityisalojen työeläkevakuuttajille sisältävät

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET 1 (5) TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeet täytetään tässä ohjeessa käytettyjen määritysten Erät on määritelty viranomaistiedonkeruun (VIRATI) Luokitusmuistion (18.10.2004) mukaisesti soveltuvin osin ja

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2 Kotitehtäviä 5. Ratkaisuehdotuksia. a) Jono a,..., a 500 on aritmeettinen, a = 5 ja erotusvakio d = 4. Laske jäsenet a, a 8 ja a 00 sekä koko jonon summa. b) Jono b,..., b 0 on geometrinen, b = ja suhdeluku

Lisätiedot

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen Helsingin OP Pankki Oyj Vesa Väätänen OP-bonuksia keskittämisestä Palkitsemme asiakkaitamme keskittämisestä markkinoiden parhailla keskittämiseduilla. Viime vuonna asiakkaillemme kertyi OP-bonuksia 195

Lisätiedot

Näytesivut LAATIMINEN. 5.1 Lainaosuuslaskelmamalleja esimerkkien muodossa

Näytesivut LAATIMINEN. 5.1 Lainaosuuslaskelmamalleja esimerkkien muodossa 5 LAINAOSUUSLASKELMAN LAATIMINEN 5.1 Lainaosuuslaskelmamalleja esimerkkien muodossa Kuten edellä on todettu, lainaosuuslaskelmat ovat muokkautuneet kentällä nykymuotoonsa. Kirjanpitolautakunnan 7.12.2010

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet.

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet. 1 FINANSSIVALVONNALLE (Dnro 11/01.00/2012) Finanssivalvonnan pyydettyä yhdistyksemme lausuntoa eläkesäätiöiden ja eläkekassojen kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista määräyksistä

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3. Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.2009 Tietosuoja - lähtökohdat! Periaatteena on estää yksiköiden suora

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2014. 941/2014 Laki. asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2014. 941/2014 Laki. asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2014 941/2014 Laki asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta Annettu Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 1 AIKASARJA ILMAN SYSTEMAATTISTA VAIHTELUA... 2 1.1 Liukuvan keskiarvon menetelmä... 2 1.2 Eksponentiaalinen tasoitus... 3 2 AIKASARJASSA

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT

KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT 1 (7) KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT Tässä muistiossa määritellään ne keskeiset periaatteet, joihin tukeutuen kaupungille esitettyjä takauspyyntöjä voidaan yleisellä

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, L 14/30 21.1.2016 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/65, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Veritas-ryhmä Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 2005 AVAINLUVUT 1-6/2005 1-6/2004 2004 Vakuutusmaksutulo, milj. 196,9 184,2 388,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto, käyvin arvoin,

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta... JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA

Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA Yksinkertainen on tehokasta Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA Puolivuosikatsaus 30.6.2012 Rahastotyyppi: Lyhyet korot, euro-alue Rekisteröimisvuosi: 4/1998 Salkunhoitajat: Jani Holmberg

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit ehtävä 5.1 Kesäkuun 3. päivä ostaja O ja myyjä M sopivat syyskuussa erääntyvästä 25 kappaleen OMX Helsinki CAP-indeksifutuurin

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko

Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko LIITE 2 1 (9) Paikallispankkien arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot. Kunkin kokonaisuuden numeerinen arvio sekä

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

KAUPINTATILIEN KÄYTTÖ JA ASIAKASTOIMEKSIANTOJEN SELVITYSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYTAVAT

KAUPINTATILIEN KÄYTTÖ JA ASIAKASTOIMEKSIANTOJEN SELVITYSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYTAVAT 1 KAUPINTATILIEN KÄYTTÖ JA ASIAKASTOIMEKSIANTOJEN SELVITYSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETTELYTAVAT 2 1 Yleistä... 3 2 Kaupintatilin käyttö... 3 2.1 Toimeksiantojen toteuttaminen ja kaupintatilin käyttö kaupan

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

Ensimmäiseen omaan kotiin

Ensimmäiseen omaan kotiin Ensimmäiseen omaan kotiin Tarja Lehtonen 18.11.2014 Ensimmäiseen omaan kotiin Aihealueet Huomioitavaa ennen asunnon ostoa ASP lyhyesti Asuntolaina Korkovaihtoehdot Vakuudet OmaTakaus Vakuutukset Verotus

Lisätiedot

Luottoriskin kattamiseksi vaadittavat omat varat

Luottoriskin kattamiseksi vaadittavat omat varat Luottoriskin kattamiseksi vaadittavat omat varat Y01 Raportoitava ajankohta / Tasearvo/ Luottovasta- Riskipaino Riskipainotettu Vakavaraisuussuhdetta koskeva laskelma Nimellisarvo arvokerroin, % % arvo

Lisätiedot

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet 1(8) Helsingin rahoituksen periaatteet 2(8) Sisällys 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät...3 1.1 Tavoitteet...3 1.2 Päätehtävät...3 1.3 Periaatteet...3 2 Rahoituksen suunnittelu...4 3 Ulkoinen velkarahoitus...4

Lisätiedot

Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla.

Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla. Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla. MYYNTIHINTALUETTELO pvm 26.1.2015 Hinnat voimassa toistaiseksi Päivitetty 4.1.2016 Huoneisto tyyppi

Lisätiedot

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta MML 3.5.2010 Eero Autere (MH) Raito Paananen Metsävaratietoasiantuntija (MMM, LKV) 5.5.2010 1 5.5.2010 2 Arvokäsitteitä Käyttöarvo

Lisätiedot

Taloyhtiölaina ja AsuntoJousto

Taloyhtiölaina ja AsuntoJousto Taloyhtiölaina ja AsuntoJousto rahoittamisen ratkaisuina Suomen Asunto-osakkeenomistajien ajankohtaiskatsaus 21.11.2011 Mikko Knuutila Johtaja, yritysasiakkaat 1745 Kanta-Helsingin Yrityskonttori Nordea

Lisätiedot

Liit tymismaksu tariffin määrit tely. Kuluttaja maksaa kaukolämpöverkostoon liittyessään liittymismaksun, jonka suuruus määrätään seuraavasti:

Liit tymismaksu tariffin määrit tely. Kuluttaja maksaa kaukolämpöverkostoon liittyessään liittymismaksun, jonka suuruus määrätään seuraavasti: EURAJOEN KUNNAN KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELU Teknltk 46 Eurajoen kunnanvaltuusto on 13.04.2004 :ssä 16 määrännyt kauko lämmön liittymismaksutaksasta ja :ssä 17 määrännyt kaukolämpömaksusta. Em. maksujen päivittäminen

Lisätiedot

FI 1 FI KOMISSION TIEDONANTO

FI 1 FI KOMISSION TIEDONANTO FI FI FI KOMISSION TIEDONANTO VALTIONTUKITOIMENPITEITÄ RAHOITUKSEN SAATAVUUDEN TURVAAMISEKSI TÄMÄNHETKISESSÄ FINANSSI- JA TALOUSKRIISISSÄ KOSKEVIEN TILAPÄISTEN YHTEISÖN PUITTEIDEN MUUTTAMISESTA 1. JOHDANTO

Lisätiedot

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2 .3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. Toisen asteen yhtälön a + b + c 0 ratkaisukaavassa neliöjuuren alla olevaa lauseketta b b 4ac + a b b 4ac a D b 4 ac sanotaan yhtälön

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta.

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 812/2015 Laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rahoitusvakausviranomaisesta

Lisätiedot

Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön

Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 28.2.2012 Markku Miettinen 27.2.2012 1 Sisältö Perusperiaatteita uudelle TM järjestelmälle vahinkovakuutuksessa

Lisätiedot

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin.

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin. Rahoitusmuodot HUOM. Tässä esitetään vain teoriaa ja joitakin esimerkkejä. Enemmän esimerkkejä ja laskuja löytyy ratkaistuina EXCEL-tiedostosta "Rahoitusmuodot - laskut ja esimerkit", joka on MOODLESSA

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

RAHOITUSTARKASTUS Annettu 18.12.2008 Korvaa - Voimassa 1.1.2009

RAHOITUSTARKASTUS Annettu 18.12.2008 Korvaa - Voimassa 1.1.2009 PP01 PP01 KOROT Luokittelutekijät Kantaerä Korko, % Rivino Tno 05 10 05 9 Luottojen keskikorko J030000, Kr 10 10 9 Talletusten keskikorko K02 15 0 Tuottavan pääoman keskikorko - 20 0 Kuluttavan pääoman

Lisätiedot

Määräys järjestämättömien ja muiden 0-korkoisten saatavien ilmoittamisesta

Määräys järjestämättömien ja muiden 0-korkoisten saatavien ilmoittamisesta Muutokset merkitty alleviivattuna 1 (6) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille Määräys järjestämättömien ja muiden 0-korkoisten saatavien ilmoittamisesta Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n

Lisätiedot

MBS2010 raportoijien kyselytunti 4

MBS2010 raportoijien kyselytunti 4 MBS2010 raportoijien kyselytunti 4 Suomen Pankki 1 Käsiteltäviä asioita Kokemuksia arvopaperikohtaisesta tiedonkeruusta Jyrki Lehtinen Tietuekuvauksen täsmennyksiä Kimmo Koskinen Tietosisällön täsmennyksiä

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta 24.3.2015 Suomen Pankin Rahamuseo Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Taloyhtiön remonttiratkaisu Kokonaisratkaisu taloyhtiön korjausrakentamisen tarpeisiin

Taloyhtiön remonttiratkaisu Kokonaisratkaisu taloyhtiön korjausrakentamisen tarpeisiin Taloyhtiön remonttiratkaisu Kokonaisratkaisu taloyhtiön korjausrakentamisen tarpeisiin Energiaekspertti kurssi 3.11.2015 OP Tampere Kati Klint Taloyhtiön remonttiratkaisu on kokonaisratkaisu taloyhtiön

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta N:o 1019 1026 SISÄLLYS N:o Sivu 1019 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 4641 1020 Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu 1 Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Markku Miettinen 2 Esityksen sisältö Taustaa tasoitusvastuujärjestelmästä ja

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

MAKSUKYKY, MAKSUKYVYTTÖMYYS 08.05.2009 Ilpo Kähkönen YTM,KTT

MAKSUKYKY, MAKSUKYVYTTÖMYYS 08.05.2009 Ilpo Kähkönen YTM,KTT MAKSUKYKY, MAKSUKYVYTTÖMYYS 08.05.2009 Ilpo Kähkönen YTM,KTT KÄSITTEEN MITTAAMINEN 1. KÄSITTEEN MÄÄRITTELY 2. KÄSITTEEN KVANTIFIOINTI 3. SUORITETAAN MITTAUS Puhtaalla mittaamisella on kvantitatiivinen

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta

Lisätiedot

Seuratiedote 2/09 LIITE 4

Seuratiedote 2/09 LIITE 4 CSA-järjestelmä Johdantoa USGAn Course Rating -järjestelmässä todetaan: USGAn Course Ratingin ja Slope Ratingin määritysten tulee vastata olosuhteita kauden aikana, jolloin suurin osa kierroksista pelataan.

Lisätiedot

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Lähestysmistapa Kolme rajoitetta Panttaamattomuussitoumuslausekkeen

Lisätiedot

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö

5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö 5. Ensimmäisen asteen ytälö 5. Ensimmäisen asteen yhtälö Aloitetaan antamalla nimi yhtälön osille. Nyt annettavat nimet eivät riipu yhtälön tyypistä tai asteesta. Tarkastellaan seuraavaa yhtälöä. Emme

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.10.2015 Anneli Tuominen Esityksen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Unelmien koti kiikarissa? ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Ensimmäisen oman asunnon ostaminen saattaa tuntua henkisesti ja rahallisesti isolta päätökseltä, johon liittyy paljon uutta ja tuntematonta. Tämä opas

Lisätiedot

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA-BoS-15/106 FI Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. +

Lisätiedot

Orava Asuntorahasto Oyj Yhtiökokous

Orava Asuntorahasto Oyj Yhtiökokous 4/5/2016 1 Orava Asuntorahasto Oyj Yhtiökokous 22.3.2016 4/5/2016 2 Orava Asuntorahasto Oyj Hallituksen puheenjohtajan katsaus 4/5/2016 3 Sisältö Missio, visio ja arvot Sijoitusstrategian päivitykset Keskeiset

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle asuntosäästöpalkkiojärjestelmää koskevan lainsäädännön kehittämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi asuntosäästöpalkkiolakia, omistusasuntolainojen

Lisätiedot

Arvonlaskennan toiminta sijoitusten osalta

Arvonlaskennan toiminta sijoitusten osalta Sivu 1/5 HEDGEHOG OY Arvonlaskennan toiminta sijoitusten osalta 6.10.2014 Tässä on kuvailtu Hedgehog Oy:n käyttämän arvonlaskentajärjestelmän toimintaa sijoitusten merkinnän, tuottosidonnaisten palkkioiden,

Lisätiedot

Eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskeminen ja sijoitusten hajauttaminen

Eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskeminen ja sijoitusten hajauttaminen VS Eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskeminen ja sijoitusten hajauttaminen VS-tiedonkeruussa kerätään vuosineljänneksittäin tietoa eläkelaitosten vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta.

Lisätiedot

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot