Suomen markkinoilla laskentaa hankaloittavat mm.:
|
|
- Kaija Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muistio 1 (17) 9BLtV määrittely 1 0BJohdanto Lainojen Loan-to-value (LtV) eli luototusaste lasketaan jakamalla lainan määrä lainaa kattavien vakuuksien0f1 arvolla. Tämän tarkempaa laskusääntöä luvulle on vaikea löytää mistään julkisesta lähteestä. Näennäisen yksinkertaisuudestaan johtuen laskenta on hyvin tulkinnanvaraista ja antaa mahdollisuuden laskea LtV:n hyvin eri tavoilla. Sellaisenaan sääntö toimiikin vain yksinkertaisimpien laina-vakuus kokonaisuuksien yhteydessä. Saatujen kokemusten perustella LtV tulkinta poikkeaa maittain toisistaan. Erilaiset tukinnat johtuvat todennäköisesti maiden toisistaan poikkeavista luotonantokäytännöistä, sääntelystä ja asiakkaiden maksukyvyttömyystilanteisiin liittyvästä lainsäädännöstä. Ainoastaan toisistaan poikkeavia toimintaympäristöjä ei LtV lukujen eroista voi kuitenkaan syyttää. Myös maiden sisällä laskenta poikkeaa pankeittain. Tärkeä selittäjä eroille on siis yhtenevän ohjeistuksen puuttuminen. Liian yksinkertaiseen muotoon jätettyyn laskusääntöön voi olla useita syitä. Yleensä riskienhallinnan kannalta yksityishenkilöiden lainoja riskien kannalta merkittävämpinä pidettyjen yrityslainojen vakuuskäytäntö poikkeaa hyvin paljon yksityishenkilöiden asuntoluottojen käytännöstä. Lisäksi joissakin maissa yksittäiseen, vakuutena toimivaan kohteeseen liittyy normaalitilanteissa vain yksi laina. Vaikka tätä ei Baselin dokumentaatiossa erikseen mainitakaan, näyttävät nämä käytännöt toimineen myös Basel II laskennan taustaoletuksina. Suomessa asuntovakuudellisten luottojen lainakäytännöt poikkeavat huomattavasti edellä kuvatusta. Sama tilanne on myös muissa lainsäädännöllisesti ja lainakäytäntöjen kannalta samankaltaisissa ympäristöissä, kuten muissa pohjoismaissa. Suomen markkinoilla laskentaa hankaloittavat mm.: Lainalla voi olla useita velallisia, joiden suhteellista osuutta lainasta ei ole määritelty. Velallisilla voi olla useita samaan tai eri kohteisiin liittyviä lainoja yhdessä ja erikseen. Lähes kaikkiin uudiskohteisiin ja suuria remontteja läpikäyneisiin kohteisiin liittyy suhteellisen suuriakin yhtiölainoja. Lainalla voi olla useita vakuuksia. Sama vakuus voi olla monen lainan vakuutena ilman jälkipanttausta ja määriteltyä etuoikeusasemaa. Vakuutena voidaan käyttää ostetun kohteen lisäksi myös muita reaalivakuuksia, joiden arvojen ei voi olettaa pysyvän vakioina yli 1 Käytetyissä lähteissä puhutaan vakuuksista aina yksikössä.
2 Muistio 2 (17) ajan, eikä toisaalta olettaa täysin korreloituneita asuntovakuuksien arvojen kanssa. LtV laskenta jättää takaukset huomiotta, myös institutionaaliset takaajat ja yksityishenkilöiden määräkokoiset takaukset. Lainoja pilkotaan irrottamalla kiinnitysluottopankkitoiminnan vaatimukset täyttävä osuus ja jättämällä korkeariskisempi residuaali lainasta sen myöntäneelle pankille. Huomattavan yksinkertaiseen yksi laina ja yksi vakuus esimerkkiin verrattuna edellä mainitut tekijät hämärtävät koko LtV:n merkityksen ja tekevät alkuperäisen määritelmän mukaan yksinkertaisesti lasketuista LtV luvuista käyttökelvottomia riskienhallinnan kannalta. Loan-to-Value laskenta on ongelmallista paitsi yksittäisen lainan, myös koko pankin asuntoluottosalkkua kuvaavan LtV luvun, tai LtV rakenteen, kanalta. Tällaiselle pankin asuntoluottosalkulle lasketulle yksittäiselle LtV luvulle on hyvin vaikea keksiä mielekästä tulkintaa, ja luvun merkitys riskienhallinnan kannalta on merkityksetön tai jopa harhaanjohtava. Hankalan tulkinnan lisäksi koko salkun LtV laskennalta vie pohjan pois yksittäisten lainojen LtV suhdeluvun ei toivottu käyttäytyminen. Esimerkiksi keskiarvolaskenta on LtV lukujen kohdalla käytännössä mahdotonta, koska LtV lähestyy ääretöntä vakuuden arvon lähestyessä nollaa. Tämä aiheuttaa sen, että yksikin vakuudeton asuntolaina lainasalkussa antaa koko salkun LtV keskiarvoksi äärettömän. Edellä esitettyjä ja muita määrittelyyn liittyviä ongelmia haluttiin ratkoa yhteistyössä valvojan ja valvottavien kesken. Näin jo määrittelyn alkuvaiheessa voitaisiin huomioida kaikkien osapuolten tarpeet ja samalla hyödyntää niitä kokemuksia mitä eri osapuolille on aiheesta kertynyt. Valvottavia edustamaan kutsuttiin niiden pankkien edustajia, joiden omassa toiminnassaan oletettiin joutuvan käsittelemään monimutkaisimpia lainakokonaisuuksia, harjoittavat kiinnitysluottopankkitoimintaa ja jotka ovat säännöllisesti yhteydessä luottoluokittajiin. LtV:ta käytetään toimijoissa hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin: Pankeissa luottoprosessien ohjaamisesta riskienhallintaan ja sisäiseen raportointiin. Valvojan puolelta lukuja halutaan käyttää sääntelyn lisäksi toisaalta sekä yksittäisen pankin että koko sektorin asuntoluottoriskien arviointiin. Laajasta käyttötarkoitusjoukosta huolimatta pyrittiin välttämään lukujen laskennan ja merkityksen vesittäviä kompromisseja laskentaa määriteltäessä. Kompromissi ja konsensusratkaisun sijaan päätettiin määritellä jokaiseen käyttötarkoitukseen parhaiten sopiva LtV laskentamenetelmä ja vasta sen jälkeen katsoa, voidaanko laskentamenetelmiä mahdollisesti yhdistää ja yksinkertaistaa tulosten siitä kärsimättä. Tässä paperissa esitellään lopullinen, työryhmän yhdessä laatima versio kaikkien tiedostettujen käyttötarkoitusten kannalta keskeisistä LtV luvuista ja niiden määritelmistä. Muistio ei sisällä tietoja pankkien kyvystä tuottaa
3 Muistio 3 (17) 2 1BTavoite, rajaus ja määrittelyt valitut tunnusluvut. Tämän takia lopputulosta tulee pitää ainoastaan tavoitetilana. Ennen kuin Fiva antaa aiheesta kannanoton tai ohjeen, tulee selvittää pankkien kyky laskentaan ja mahdollinen aikataulu asetetun tavoitetilan saavuttamiseksi. Lukujen merkitystä kokonaisuuden kannalta arvioitaessa on huomioitava, että eri tunnusluvut täydentävät toisiaan ja ainoastaan niiden käyttö yhdessä mahdollistaa riittävän kattavan kuvan saamisen asuntoluottojen myöntöprosessista ja sekä uusiin sopimuksiin että koko kantaan liittyvistä riskeistä. Tämän muistion rakenne on seuraava: Luvussa 2 esitellään ne tavoitteet, joita projektiryhmä on laskennalle asettanut ja toisaalta määrittelyt ja rajaukset. Luvussa 3 on esitelty verbaalisesti projektin kuluessa määritellyt LtV luvut ja niiden käyttötarkoitukset ja käytön rajoitukset. Luvussa 4 esitellään hahmotelma mahdollisesta viranomaisraportoinnista. Erillisessä liitteessä on käyty läpi joitakin laskuesimerkkejä. Esimerkkitapaukset ovat samoja, joita on käytetty projektin aikana kuvaamaan erilaisia laina- ja vakuuskokonaisuuksia. Liitteessä olevien esimerkkilaskelmien yhteyteen on myös liitetty ehdotus siitä, miten esimerkkilainat raportoitaisiin valvojalle. Jo projektin alkuvaiheessa kävi ilmi, ettei yhden yleiskäyttöisen LtV luvun muodostamista voitu pitää realistisena tavoitteena. Yksittäisen kaavan sijaan projektin tavoitteeksi asetettiin määritellä ja kuvata ne pankkien ja valvojan tarpeet täyttävät LtV luvut ja näiden laskennassa tarvittavat menetelmät, jotka soveltuisivat edellä esitettyihin käyttötarkoituksiin. Osallistujien yhteisenä toiveena oli, ettei projektilla tähdätä liian akatemiiseen määritelmään. Tällä tarkoitettiin kohtuuttoman monimutkaisia laskentasääntöjä, joiden tuloksia olisi vaikea hyödyntää käytännön riskienhallinnassa. Toive voidaan muotoilla myös tavoitteeksi: Mahdollisimman selkeillä laskenta- ja käsittelysäännöillä tuotettavat luvut, joita voidaan valvonnan ja sääntelyn lisäksi hyödyntää pankeissa läpi luotonmyöntö- ja riskienhallintaprosessien. Edellisen lisäksi muita määriteltäville LtV -luvuille asetettuja vaatimuksia ja tavoitteita olivat: Laskennan tulee täyttää ne vaatimukset, mitä sille on kansainvälisessä sääntelyssä asetettu. Lukujen laskennassa huomioidaan luottoluokittajien vaatimukset. LtV -luvut kuvaisivat mahdollisimman tarkasti ja ilman systemaattista harhaa pankkien vakuusriskiasemaa osana luottoriskien hallintaa. Luvut olisivat yksiselitteisesti laskettavissa myös monimutkaisten vakuusjärjestelyjen yhteydessä.
4 Muistio 4 (17) Yksittäisen lainan LtV -lukujen tulee olla helposti aggregoitavissa kuvaamaan koko salkun LtV:ta. Aggregoitavuuden tulee toimia myös siten, että kiinnitysluottopankin lainasalkku voidaan laskea erikseen ja helposti yhdistää osaksi koko konsernin salkkua. Pankkien LtV -luvut ovat aggregoitavissa koko sektoria kuvaaviksi luvuiksi. Menetelmien tulee huomioida Suomen joustava vakuuskäytäntö. Toisistaan poikkeavien näkemysten ja tulkintojen välttämiseksi samojen lukujen tulee olla käyttökelpoisia sekä pankkien omassa riskienvalvonnassa, että myös Fivan valvonnassa. Sääntelyyn käytettävien lukujen tulee toimia intuitiivisena ja perusteltavissa olevana mittarina valvojan ja valvottavan lisäksi myös asiakkaan näkökulmasta. Valvojan näkökulmasta LtV laskennan tulee tukea asiakkaansuojan edistämistä ja toimia osana makrovakausvalvonnan mittaristoa. Yhteisten laskentasääntöjen sopiminen on sekä Finanssivalvonnan että pankkien etu. Valvojalle pankkien yhteneväiset määrittelyt ja menetelmät mahdollistavat raportoidun tiedon yhteneväisen tulkinnan, helpottavat muutosten analysointia ja takaavat paremman vertailtavuuden pankkien ja ajankohtien välillä. Yhteinen määritelmä on myös ehdoton vaatimus, jotta raportoidut tiedot voidaan aggregoida kuvaaman haluttua kokonaisuutta tai esim. koko sektorin luottoriskiä. Pankkien näkökulmasta viranomaisen kanssa yhteistyössä toteutettu, ja koko sektorin kanssa yhtenevä käytäntö, helpottaa valittujen menetelmien legitimointia luottoluokittajien kanssa toimittaessa. Yhteistyö ja yhteinen malli asettaa myös kaikki pankit samalle viivalle valvojan näkökulmasta. Koska pankit eivät voi saada LtV mallikehityksestä suoranaista kilpailuetua muihin toimijoihin nähden, säästää yhteistyö LtV laskennan menetelmäkehityksessä kaikkien toimijoiden resursseja. Projekti rajattiin koskemaan ainoastaan KLP kelpoisia asuntovakuuksia sisältäviä lainoja. Lainan käyttötarkoitus, esim. asuntolaina, ei siis ole valintaperuste raportoitavaa lainajoukkoa muodostettaessa. Edellisen perusteella laskenta ja raportointi kattavat lainat, joiden vakuutena on asuntovakuus tai asunto-omaisuudesta saatu jälkipantti, ja lainanottajat kuuluvat johonkin seuraavista sektoreista: 1411 Maatilatalouden harjoittajat 1419 Elinkeinonharjoittajat 143 Palkansaajakotitaloudet 144 Omaisuustulolliset ja tulonsiirtokotitaloudet 145 Laitoskotitaloudet 34 Ulkomaiset kotitaloudet
5 Muistio 5 (17) 3 2BLtV tyyppiset muuttujat Vaikka kaikkia sektorien 1411 ja 1419 asuntovakuudellisia lainoja ei voidakaan luokitella asuntolainoiksi, on ne syytä sisällyttää laskentaan, koska niiden merkitys pienille toimijoille saattaa olla merkittävä. Laskennassa huomioida seuraavat vakuustyypit: Asuntopantit (panttikirjat, osakekirjat jne.) Talletukset Muu reaalivakuus (esim. osakkeet, rahasto-osuudet, jne.) Kaupalliset ja institutionaaliset takaukset (HAL, Genworth, jne.) Henkilötakaukset Asuntovakuudelliset lainat ovat niin laaja ja monia vakuus-laina variaatioita mahdollistava kokonaisuus, että kaikki eri mahdolliset kombinaatiot huomioivien laskentamallien löytämistä pidettiin hyvin epätodennäköisenä. Tämän seurauksena valittavien menetelmien tulee olla sellaisia, että ne kattavat mahdollisimman suuren osan kaikista pankkien myöntämistä asuntovakuudellisista lainoista. Ne laina-velalliset-vakuudet kombinaatiot, joita ei pystytä valituilla käsittely- ja laskentasäännöillä kattamaan, tulee tunnistaa. Näiden käsittelyssä puutteellisesti mallinnettujen tai kokonaan käsittelyn ulkopuolelle jäävien lainojen osalta tulee pankkien kyetä arvioimaan, kuinka suuri virhe niistä riskilaskennassa aiheutuu. Tehty rajaus jättää myös suuren joukon lainoja käsittelyn ulkopuolelle. Ulkopuolelle jäävät esim. osaomistusasunnot. Käsittelyn ulkopuolelle jäävien lainojen osuus lainamassasta ja merkitys lainamarkkinoille on kuitenkin häviävän pieni. Käsittelysääntöjä ja malleja mietittäessä päätettiin huomioida määrittelytyön mahdollinen laajentaminen koskemaan myöhemmin myös muita kuin nyt käsiteltäviksi rajattuja lainoja. Lainajoukon laajentamista myöhemmin ei pidetty välttämättä erityisen suurena projektina, koska hyvin monimutkaiset vakuusjärjestelyt liittyvät useimmiten juuri asuntovakuudellisiin lainoihin. Kuten jo on esitetty, Loan-to-Value on näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta hankala määritellä kattavasti suomalaisessa toimintaympäristössä. Eri käyttötarkoituksiin sopivia laskentamenetelmiä mietittäessä huomattiin, että parhaiten olemassa olevaa sääntelyä mukailevat LtV luvut kertovat kaikkein vähiten yksittäisten lainojen ja pankkien luottoriskeistä. Laskettavien lukujen käyttökelpoisuuden painottaminen ohjasi projektia suuntaan sisältö ennen muotoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osa projektin lopputuloksena esitettävistä luvuista on muodoltaan kaukana perinteisistä LtV luvuista. Sen sijaan ehdotettujen menetelmien mukaiset luvut kuvaavat hyvin luottoriskiä ja tukevat riskilaskentaa ja -raportointia.
6 Muistio 6 (17) Projektin lopputuloksena päädyttiin esittämään seuraavalla tavalla nimettyjä tunnuslukuja, joiden laskentaa ja merkitystä riskilaskennassa esitellään tarkemmin luvussa 3.2: Luototusaste LtV eli Break-even-LtV Tappiokertymä-LtV:t, joissa huomioitu o Asunto- ja talletusvakuudet sekä jälkipantit o Edelliset, sekä kaupalliset ja institutionaaliset takaukset o Edelliset, sekä muut reaalivakuudet o Edelliset, sekä henkilötakaukset Raportointi ehdotetaan suoritettavaksi solo1f2 tasolla. Mahdollisuuksien mukaan myös sivuliikkeiden tulisi raportoida omat lainasalkkunsa. Lukujen aggregoitavuuden takia tämä ei aiheuta ongelmia esim. konsernitasoa tarkasteltaessa. Koko asuntoluottosalkun tunnuslukujen lisäksi lasketaan ja raportoidaan myös vastaavat uusiin lainoihin liittyvät tunnusluvut. Tämä ei merkittävästi lisää valvottavien laskentataakkaa, koska uudet lainat muodostavat vain osajoukon laskennassa mukana olevasta koko salkusta. Taulukossa 1 on merkitty X:llä ne LtV tunnuslukuvektorit, joita ehdotetaan raportoitaviksi valvojalle. Näiden lisäksi pankkien olisi suotavaa laskea ja seurata o:lla merkittyjen lukujen kehitystä, mutta raportointivelvollisuutta niihin ei liity. Taulukko 1: Valvojalle raportoitavat LtV tunnusluvut Koko salkku Uudet sopimukset Euroina Euroina Luototusaste - - X X LtV eli Be-LtV X X X X Tappiokertymä-LtV: Asunto- ja talletusvakuudet X - o - Edel. + instit. takaukset X - o - Edel. + muut reaalivakuudet X - o - Edel. + henkilötakaukset X - o - 2 Valittu ratkaisu poikkeaa hieman luottoluokittajien vaatimasta laskentatavasta, jossa koko lainakokonaisuudelle tulee antaa junioreimman lainan LtV. Tämä käytäntö kuitenkin vääristää LtV lukujen tulkintaa, eikä sellaisenaan sovellu viranomaiskäyttöön. Tässä ehdotettu Solo tason käyttö ei vaikeuta luottokokonaisuuksiin perustuvan laskennan toteuttamista, vaan luottoluokittajien vaatima luku saadaan poimimalla lainakokonaisuuteen kuuluvista lainoista maksimi LtV.
7 Muistio 7 (17) 3.1 4BYleiset käsittelysäännöt ja laskentaohjeet Tässä luvussa kuvataan niitä yleisiä sääntöjä, jotka koskevat kaikkia LtV - lukuja ja vaikuttavat käsiteltävän laina-vakuus kokonaisuuden muodostamiseen. Keskeisin sääntö laskennassa on, että LtV -tunnusluvut lasketaan lainakohtaisesti. Laskettavasta tunnusluvusta riippuu, miten ja mitkä asuntovakuuteen liittyvät muut lainat ja lainalle annetut muut vakuudet huomioidaan. Huomioitavat vakuudet on lueteltu taulukossa 2. Taulukko 2: Laskennassa hyväksyttävät vakuusluokat tunnusluvuittain Asunto Jälkipantti Tall. as.vaihd.yht. Talletus Inst. takaus Muu reaalivakuus Henk. takaus Luototusaste X X X X Be-LtV (KLP toiminta) X X X X X Be-LtV (muu kuin KLP toiminta) X X X X X X Tappiokertymä-LtV: Asunto- ja talletusvakuudet X X X X Edel. + instit. takaukset X X X X X Edel. + muut reaalivakuudet X X X X X X Edel. + henkilötakaukset X X X X X X X Useampi velallinen ei normaalitapauksessa muuta käsittelyä lainakohtaisesta laskennasta. Poikkeuksena tähän on tilanne, jossa velallisilla on erillisiä vakuuksia, jotka kohdistuvat vain velallisen omaan osuuteen lainasta. Jotta kyseinen tilanne olisi mahdollinen, on velallisten keskinäiset prosenttiosuudet lainasta määriteltävä sopimuksessa. Tällaiset jaetut lainat käsitellään siten, että laina pilkotaan keinotekoisesti useammaksi lainaksi sopimuksessa määriteltyjen velallisten osuuksien mukaisesti. Asuntovakuus ja muut yhteiset vakuudet jaetaan samassa suhteessa kuin laina. Kiinnitysluottopankeille pilkottavat lainat käsitellään siten, että KLP:n lainaosuudelle lasketaan LtV -luvut kuten tavallisillekin asuntovakuudellisille lainoille. KLP osuuden jälkeen jäljelle jäävää residuaalia käsitellään erillisenä lainana, jonka vakuudet saadaan todellisena tai laskennallisena jälkipanttina. Jälkipantin suuruus saa olla korkeintaan KLP:lta yli jäävän va-
8 Muistio 8 (17) kuuden suuruinen2f3. Edellinen KLP luottoihin liittyvä sääntö osaltaan takaa sen, että KLP luotot voidaan käsitellä sekä omana kokonaisuutenaan että osana konsernin aggregoitua lainasalkkua. Todellisten jälkipanttien osalta pankkien tulee tietää sitä etuoikeusjärjestyksessä edeltävien panttausten suuruus, saadun jälkipantin koko ja kohteen markkina-arvo. Sisäisissä laskennallisissa jälkipanteissa pankki saa itse päättää varsinaisen pantin ja jälkipanttien osuudet. Mikäli velallinen on antanut lainan vakuudeksi yleispantteja tai vastaavasti käyttäytyviä vakuuksia, tulee nämä yleispantit useamman lainan tapauksessa jakaa keinotekoisesti lainojen määrää vastaavaksi määräksi laskennallisia erityispantteja. Yleispantin jakosuhde on pankin vapaasti valittavissa. Vaihtoehtoisesti lainat voidaan käsitellä yhtenä lainana, mikäli niiden vakuudet ja lyhennyssuunnitelmat ovat täysin yhtenevät. Edellä mainittu koskee erityisesti tilanteita, jossa asiakas ottaa esim. useita eri viitekorkoihin sidottuja lainoja asunnon oston yhteydessä. Muut reaalivakuudet kuin asunto- ja kiinteistövakuudet voidaan huomioida laskennassa sopimuksentekohetken arvoonsa. Reaalivakuuksien, kuten pantattujen rahasto- tai muiden sijoitusten arvojen oletetaan olevan täysin korreloituneita asuntojen hintakehityksen kanssa. Tämä ei kuitenkaan estä pankkia päivittämästä esim. rahastovakuuksien arvoa, mikäli se järjestelmäteknisesti on mahdollista. Tavallinen pantattu talletus käsitellään vakiosuuruisena, eikä sen arvon oleteta olevan korreloitunut asuntojen hintakehityksen kanssa. Asunnonvaihtotilanteessa pankki saa käsitellä lyhytaikaisia pantattuja talletuksia3f 4 kuten asuntovakuuksia, eli talletusten arvojen oletetaan olevan täysin korreloituneita asuntojen arvonmuutosten kanssa. Syynä tähän poikkeukselliseen käsittelyyn on tarve estää LtV lukujen heittelehtiminen asunnonvaihtotilanteissa. Ilman poikkeuskäsittelyä heilahtelu johtuu siitä, että takaukset ja reaalivakuudet pienentävät vastuuta, eli osoittajaa, ja asuntoja muut niiden kanssa täysin korreloituneet vakuudet taas kasvattavat nimittäjää. Taloyhtiölainat tulee huomioida kaikessa LtV laskennassa siten, että ne rasittavat asuntovakuutta. Taloyhtiölainat ovat asuntovakuuden etuoikeusjärjestyksessä ennen varsinaista asuntolainaa ja taloyhtiölainasta ylijäävää asunnon arvoa käsitellään kuin se olisi jälkipantti. Rakennusprojektien useissa osissa nostettavat lainat raportoidaan uusissa lainoissa ainoastaan myöntöhetken yhteydessä. Osana kantaa ne raportoidaan nostettujen määrien ja kertyneen vakuusarvon perusteella, kuten muutkin lainat. 3 Mikäli jälkipantin suuruinen osuus irrotettaisiin varsinaisesta pantista, ei KLP:n laina-vakuus kokonaisuuden LtV saa olla suurempi kuin 100 %. 4 Talletusten käsittely oli alun perin identtinen takausten kanssa, mutta pankkien toivomuksesta käsittelyä muutettiin tässä esitetyn kaltaiseksi.
9 Muistio 9 (17) 3.2 5BLtV muuttujien tarkempi määrittely BYleinen Loan-to-Value eli Break-even-LtV Mikäli takauksessa on määritelty maksimi sen kattavuudelle, huomioidaan takaus laskennassa korkeintaan tämän ilmoitetun maksimin suuruisena. Käyttötarkoitus ja tulkinta LtV eli Be-LtV ilmoittaa sen vakuus- ja takauskokonaisuuden suhteellisen arvon, jolla tunnusluvun laskennassa hyväksyttyjen vakuuksien arvo on yhtä suuri kuin asuntoon liittyvien, etuoikeusjärjestyksessä edellä olevien tai samassa asemassa olevien, nostettujen4f5 lainojen määrä. Luvun tulkinta käy helposti ilmi kuvasta 15F6, jossa vaaka-akselilla on asunnon suhteellinen arvo verrattuna lainasopimuksen tekohetkeen. Kuva 1: Be-LtV ja Tappiokertymä-LtV tulkinnat Tappiokertymä- LtV Break-even-LtV Luototusaste % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % 55 % 60 % 65 % 70 % 75 % 80 % 85 % 90 % 95 % 100 % Laina As + Jp + Tal Ed + Inst.tak Ed + Reaaliv Ed + Henk.tak Muiden kuin kiinnitysluottopankkien osalta tunnusluku huomioi kaikki lainaan liittyvät reaalivakuudet, jälkipantit ja institutionaaliset takaukset sekä mahdolliset taloyhtiölainat. Kiinnitysluottopankkien tapauksessa poikkeuksena edelliseen on se, ettei niiden kohdalla huomioida muita reaalivakuuksia kuin talletukset. 5 Nostettuja lainoja käytetään kannan raportoinnin yhteydessä ja myönnettyä määrää laskettaessa Be-LtV tunnuslukua uusille sopimuksille. 6 Esimerkkilaskelmassa käytetyt laina- ja vakuustiedot löytyvät liitteestä 1.
10 Muistio 10 (17) Lukua käytetään arvioitaessa kuinka paljon asuntovakuuksien arvo saa laskea, ennen kuin velallisen maksukyvyttömyys aiheuttaisi tappioita pankille. Luku ei kuitenkaan kerro tappion suuruutta, mikäli vakuuden arvo alittaa lasketun break-even arvon. Uusien lainojen osalta luku lasketaan nostetun määrän sijaan myönnetyn lainamäärän perusteella, jolloin se kertoo millaisella riskitasolla, eli vakuuksien kattavuudella (vakuusvajeella), pankit ovat valmiita myöntämään lainoja. Break-even-LtV on lähimpänä sitä lukua, mitä LtV:lla kirjallisuudessa tarkoitetaan, ja jota esim. luottoluokittajat seuraavat. Esitetty Be-LtV laskenta eroaa kuitenkin realistisempaan suuntaan luottoluokittajien vaatimasta käsittelystä. Luottoluokittajia varten LtV luku saadaan kuitenkin helposti laskettua poimimalla vakuuskokonaisuuteen6f7 kuuluvien lainojen maksimi Be- LtV. Laskentaohje yksittäiselle lainalle (tulos skalaari) Break-even-LtV saadaan ratkaisemalla yhtälöstä a. missä n m p f(a, c i ) + c j = l k i=1 j=1 k=1 a on asuntovakuuksien ja niiden kanssa korreloituneiden vakuuksien arvostuskerroin eli Be-LtV n on korreloituneiden vakuuksien määrä c i on asuntovakuuden tai asuntojen arvojen kanssa korreloituneen vakuuden i arvo m on korreloitumattomien tai vakioarvoisten vakuuksien ja institutionaalisten takausten määrä7f 8 c * j on korreloitumattoman tai vakioarvoisen vakuuden j arvo p on asuntoon liittyvien etuoikeusjärjestyksessä edeltävien tai samassa asemassa olevien lainojen määrä (myös yhtiölainat huomioidaan) l k on lainan k määrä f on funktio, joka palauttaa vakuuden arvon, kun asuntojen arvot laskevat (1-a) prosenttia. 7 Yleensä kokonaisuus muodostuu yhdestä KLP lainasta ja yhdestä pankin taseeseen jäävästä residuaalilainasta. Tällaisesta kokonaisuudesta luottoluokittajille raportoidaan residuaalin mukainen LtV. 8 Myös talletukset kuuluvat tähän joukkoon, mutta pankkien toivomuksesta asunnonvaihtotilanteessa niiden arvon oletetaan korreloivan täysin asuntojen arvonmuutosten kanssa, jolloin ne huomioidaan ensimmäisen termin yhteydessä.
11 Muistio 11 (17) Laskennassa keskimmäinen termi huomioi vakuudet, joiden arvo ei ole korreloitunut asuntojen hintojen kanssa. Termi voidaan siirtää myös yhtälön oikealle puolelle, eli vähentämään vastuun määrää. Vakuuksien luokittelu näihin kahteen luokkaan löytyy taulukosta 3. Asuntovakuuksien osalta laskennassa käytetään asunnon velatonta hintaa (eli kauppahinta + velkaosuus). Jälkipanttien ja talletusten osalta funktio f saa seuraavan muodon: missä i 1 0, kun ac s j j=1 i 1 i 1 i 1 f(a, c k ) = ac s j, kun s j < ac < s j + c k j=1 j=1 j=1 i 1 c k, kun ac s j + c k j=1 c k on käsiteltävän vakuuden arvo s j on etuoikeusjärjestyksessä edeltävä panttaussitoumus s i on vakuuden markkina-arvo tai panttauksen arvo C on sen vakuuden koko arvo, josta jälkipantit on annettu a on asuntovakuuksien arvostuskerroin Asuntovakuudelle funktio f on muuten sama kuin jälkipanteille, mutta vakuuden arvolla ei ole ylärajaa. Tätä ehtoa tarvitaan erityisesti tilanteissa, joissa vakuuksien arvo alittaa myönnetyn lainamäärän, eli LtV > 100 %. i 1 i 1 f(a, c k ) = ac s j, kun ac s j + c k j=1 Kaavoista voidaan nähdä, että: Arvostuskerroin a on yhden lainan ja yhden vakuuden tapauksessa sama kuin laina jaettuna vakuuden arvolla (vrt. Basel dokumentaatio ja yleinen tulkinta). Jälkipantit ja taloyhtiölainat aiheuttavat käsittelyyn epälineaarisuutta, joka estää a:n laskemisen pelkkänä suhdelukuna (kts. esimerkkilaskelmat). j=1
12 Muistio 12 (17) Taulukko 3: Vakuusluokkien jako korreloituneisiin ja muihin Asuntovakuus Jälkipantti (as-omaisuudesta) Talletus asunnonvaihdon yht. Talletus Instit. tai kaupallinen takaus Muu reaalivakuus (sij.rah.osuus) Henkilötakaus Korreloitunut as. hintakehityksen kanssa (muuttuja c) X X X X Korreloimaton tai vakio (muuttuja c*) X X X Laskentaohje kannalle ja uusille lainoille (tulos vektori) Yksittäisille lainoille lasketut luvut aggregoidaan ja raportoidaan kappale ja euromääräisesti LtV luvun mukaan ja jaetaan ennalta määrättyihin luokkiin. Toisin sanoen muodostetaan vektorit, joista ensimmäinen sisältää kuhunkin luokkaan (esim. luokkaan %) kuuluvien lainojen kappalemäärän. Toinen vektori muodostetaan samalla periaatteella, mutta kappalemäärien sijaan jokaiseen luokkaan summataan lainojen euromäärä. Hyvää: Suuressa osassa lainoja vastaa yleistä LtV määritelmää Yksittäiselle lainalle tulos yksittäinen luku Huomioi asunnon lisäksi myös muut reaalivakuudet ja institutionaaliset takaukset Huonoa: Ei huomioi epälineaarisesti kertyvää tappiota (esim. jälkipantit ja taloyhtiölainat) Luvuista ei saa muodostettua yhtä koko lainasalkkua tai uusia lainoja kuvaavaa lukua Lähestyy ääretöntä asuntovakuuksien arvon lähestyessä nollaa BLuototusaste Käyttötarkoitus ja tulkinta Luototusastetta käytetään Fivan keväällä 2010 antaman suosituksen noudattamisen seurantaan (enintään 90 % luototusaste). Ensiasunnon hankintaan liittyvä laina ja sen vakuudet ovat yleensä asunnonvaihtoja yksinkertaisempi tapaus, koska tilanteeseen harvoin liittyy suuria talletuksia. Seurannassa käytettävän mittarin tulee kuitenkin antaa
13 Muistio 13 (17) oikea tulos myös asunnonvaihtotilanteessa, jossa lainan vakuutena on yleisesti joko vanha asunto tai asunnon arvoa vastaava pantattu talletus. Mittarin tulee toimia oikein myös tilanteissa, jossa asunnoista saadut jälkipantit toimivat keskeisenä vakuutena. Tilanne on yleinen asuntosijoittajien kohdalla ja tapauksissa, joissa laina jostain syystä pilkotaan8f9 useampaan osaan, kuten jaettaessa laina KLP:n ja lainan myöntäneen pankin välillä. Työryhmä suositteleekin luototusasteen laskemista siten, että sekä talletukset että jälkipantit huomioidaan laskennassa. Näin laskettaessa luototusasteet käyttäytyvät stabiilisti asunnonvaihtotilanteiden yhteydessä, eikä luoton jakaminen vääristä suhdelukua. Luototusaste lasketaan kuten Break-even-LtV, mutta vakuuksina huomioidaan asuntovakuuden lisäksi ainoastaan asunto-omaisuudesta annetut jälkipantit ja pantatut talletukset. Lukua käytetään luotonannon sääntelyssä ja pankeilla on velvollisuus seurata sitä lainan myöntöprosessin yhteydessä. Lukua ei kuitenkaan voida käyttää asiakkaan maksukyvyttömyyden mahdollisesti aiheuttamien tappioiden analysoinnissa tai arvioinnissa. Luototusaste lasketaan vain uusille lainoille ja ainoastaan myönnetyn lainamäärän perusteella. Rakennusprojekteille suhdeluku lasketaan myönnetyn lainamäärän perusteella ja käyttämällä vakuusarvona valmiin kohteen arvioitua arvoa. Laskentaohje yksittäiselle lainalle (tulos skalaari) Luototusaste lasketaan kuten Be-LtV, mutta hyväksyttyjä vakuusluokkia on rajoitettu. Laskentaohje kannalle ja uusille lainoille (tulos vektori) Luototusaste aggregoidaan kuten Be-LtV. Hyvää: Suuressa osassa lainoja vastaa yleistä LtV määritelmää Mikäli käytetään vain yleisimpiä reaalivakuuksia, luku on sama kuin Break-even-LtV Tulos yksittäinen luku 9 Jaettaessa vakuudesta annetaan joko todellinen tai laskennallinen jälkipantti lainan myöntäneelle pankille.
14 Muistio 14 (17) Huonoa: Ei huomioi epälineaarisesti kertyvää tappiota (esim. jälkipantit ja taloyhtiölainat) Ei huomioi muita reaalivakuuksia eikä institutionaalisia takauksia Luvuista ei saa muodostettua yhtä koko lainasalkkua kuvaavaa lukua Lähestyy ääretöntä asuntovakuuksien arvon lähestyessä nollaa BTappiokertymä-LtV Käyttötarkoitus ja tulkinta Tappiokertymä-LtV kertoo euromääräisen vakuusalijäämän, eli tappiopotentiaalin, kun asuntovakuuksien arvoa muutetaan. Laskennan tulos on vektori, jossa vakuusalijäämä on ehdollistettu asuntovakuuksien arvonmuutokselle. Tappiokertymä-LtV lukuja käytetään pankin asuntoluottokannan luottotappioiden arvioinnissa, erilaisilla asunto- ja reaalivakuus sekä takaus kombinaatioilla. Käyttämällä ainoastaan asunto- ja talletusvakuuksia, saadaan mahdollisille tappioille laskettua konservatiivinen maksimiarvo. Kun kaikki reaalivakuudet ja takaukset lasketaan mukaan, saadaan ratkaistua potentiaalisten tappioiden minimi. Todellisuudessa toteutuneiden tappioiden osuus tulee olemaan näiden kahden ääritapauksen välissä. Tappiokertymä-LtV laskennassa vakuuksien arvot käyttäytyvät samoin kuin Be-LtV laskennassa. Mikäli huomioitavat vakuudet ja takaukset kattavat lainan kokonaan, on Tappiokertymä-LtV kyseisellä asuntovakuusarvostusprosentilla nolla. Tappiokertymä-LtV lasketaan ja raportoidaan neljällä erilaisella vakuuskokonaisuudella. Vakuuskokonaisuus laajenee siten, että se sisältää aina edelliseen luokkaan kuuluvat vakuudet, joihin lisätään uusi luokka. Periaatteena on, että ensimmäinen luokka sisältää riskittömimmät vakuudet, ja luokkien myötä vakuuksiin liittyvä epävarmuus kasvaa. Käytetyt neljä Tappiokertymä-LtV vakuusluokkaa ovat: 1. Asunto- ja talletusvakuudet. Luokkaan lasketaan myös asuntovakuuksien jälkipantit. Ainoastaan pantatut talletukset ovat vakuuskelpoisia. Vakuuskokonaisuus vastaa sääntelyssä käytettäväksi ehdotettua luototusastetta. 2. Edelliset, sekä kaupalliset ja institutionaaliset takaukset, kuten HAL ja Garatia. Luokka sisältää kiinnitysluottopankkien hyväksymät vakuudet. Vrt. KLP Be-LtV. 3. Edelliset, sekä muut reaalivakuudet. Muita reaalivakuuksia ovat mm. pantatut osake- ja rahasto-omistukset. Vastaavaa vakuuskokonaisuutta käytetään muiden kuin kiinnitysluottopankkien Be-LtV laskennassa. 4. Edelliset, sekä henkilötakaukset.
Laina: Myönnetty 100 000 eur Nostettu 90 000 eur Jäljellä 90 000 eur Vakuus: Asunto 100 000 eur. Yhtälö voidaan sieventää muotoon:
Muistio 1 (30) 0BLtV määrittely: Esimerkkilaskelmat ja raportointimallit Case 1a: Yksi laina, yksi vakuus Esimerkin tarkoituksena on käydä läpi yleisin tapaus, jossa yhtä lainaa kohden on ainoastaan yksi
LisätiedotMääräykset ja ohjeet xx/2015
Määräykset ja ohjeet xx/2015 Luototussuhteen laskenta Dnro FIVA 3/01.00/2015 Antopäivä 22.6.2015 Voimaantulopäivä 1.7.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotOtantatutkimus henkilöasiakkaiden asuntoluotoista 2012
Analyysiraportti 1 (15) Otantatutkimus henkilöasiakkaiden asuntoluotoista 2012 1 Tutkimuksen keskeiset havainnot 2 Taustaa Asunnon ostajille myönnetään noin 37 %:ssa tapauksista lainoja yli suositellun
LisätiedotPalautelomake 1 (6) 22.5.2012. Julkinen
Palautelomake 1 (6) Määräys ja ohje kiinnitysluottopankkitoimintaa koskevasta lupamenettelystä ja riskienhallinnasta sekä Määräys ja ohje kiinnitysluottopankkitoimintaa koskevasta raportoinnista Kooste
LisätiedotTunnetko asuntolainariskisi?
Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 3/2015
Määräykset ja ohjeet 3/2015 Luototussuhteen laskenta Dnro FIVA 3/01.00/2015 Antopäivä 25.11.2015 Voimaantulopäivä 1.7.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 3/2015
Määräykset ja ohjeet 3/2015 Luototussuhteen laskenta Dnro FIVA 3/01.00/2015 Antopäivä 25.11.2015 Voimaantulopäivä 1.7.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotLausuntoyhteenveto enimmäisluototussuhteen laskentaa koskevan määräyksen 3/2015 muutoksien johdosta annetuista palautteista
1 (6) Lausuntoyhteenveto enimmäisluototussuhteen laskentaa koskevan määräyksen 3/2015 muutoksien johdosta annetuista palautteista Finanssivalvonta pyysi lausuntoa luototussuhteen laskennasta annettuihin
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 3/2015
Määräykset ja ohjeet 3/2015 Luototussuhteen laskenta Dnro FIVA 3/01.00/2015 Antopäivä 25.11.2015 Voimaantulopäivä 1.7.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotFinanssivalvonnan lausuntopyyntö määräyksistä ja ohjeista 3/2015 (Dnro FIVA 1/01.00/2017)
Lausunnon antajan ja yhteyshenkilön nimi: Finanssialan Keskusliitto, Inna Aaltonen Finanssivalvonta pyytää lausuntoa määräyksiin ja ohjeisiin 3/2015 tehtävistä muutoksista. Lausunnot pyydämme toimittamaan
LisätiedotOlli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS
Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista
LisätiedotOP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7)
OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) 20.1.2012 Finanssivalvonnalle KIINNITYSLUOTTOPANKKITOIMINTAA KOSKEVA LUPAMENETTELY JA RISKIENHALLINTA SEKÄ RAPORTOINTI Finanssivalvonta on 18.11.2011 pyytänyt lausuntoamme
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 3 Supremum ja infimum Tarkastellaan aluksi avointa väliä, ) = { : < < }. Tämä on joukko, johon kuuluvat kaikki reaaliluvut miinus yhdestä yhteen. Kuitenkaan päätepisteet
LisätiedotPalaute saaduista lausunnoista - luototussuhteen (LTV) laskenta
Muistio 1 (14) Palaute saaduista lausunnoista - luototussuhteen (LTV) laskenta 1 Tausta Finanssivalvonta pyysi 27.4.2015 lausuntoja määräys- ja ohjeluonnoksesta 3/2015 Luototussuhteen laskenta. Asiasta
LisätiedotOmistusasuntolainojen valtiontakaukset
Valtiokonttori OHJE 1 (6) Omistusasuntolainojen valtiontakaukset 1 Omistusasuntolainat Omistusasuntolainojen valtiontakauksia ja takauskorvauksen maksua sääntelee laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 Väliarvolause Oletetaan, että funktio f on jatkuva jollain reaalilukuvälillä [a, b] ja derivoituva avoimella välillä (a, b). Funktion muutos tällä välillä on luonnollisesti
LisätiedotMillaiset ovat Suomen asuntolainamarkkinat ja miten kotitaloudet voivat hallita lainariskejään?
Millaiset ovat Suomen asuntolainamarkkinat ja miten kotitaloudet voivat hallita lainariskejään? Studia Monetaria 15.11.2011 Jukka Vesala, apulaisjohtaja, Finanssivalvonta Peter Palmroos, tutkija, Finanssivalvonta
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 15/2013 Finanssipalvelujen ja -tuotteiden markkinointi: Yhteenveto ja palaute lausunnoista
Muistio 1 (5) Määräykset ja ohjeet 15/2013 Finanssipalvelujen ja -tuotteiden markkinointi: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Viittaus Kommentit perusteluineen Finanssivalvonnan vastaus Yleiset kommentit
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Supremum ja inmum Tarkastellaan aluksi avointa väliä, Tämä on joukko, johon kuuluvat kaikki reaaliluvut miinus yhdestä yhteen Kuitenkaan päätepisteet eli luvut ja
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 7/2012
Määräykset ja ohjeet 7/2012 Kiinnitysluottopankkitoimintaa koskeva Dnro 8/01.00/2011 Antopäivä 26.7.2012 Voimaantulopäivä 31.12.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden
LisätiedotMatematiikan tukikurssi, kurssikerta 3
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus
LisätiedotMääräykset ja ohjeet X/2011
Määräykset ja ohjeet X/2011 Kiinnitysluottopankkitoimintaa koskeva raportointi Dnro 8/01.00/2011 Antopäivä 31.1.2012 Voimaantulopäivä 1.6.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 4/2011
Määräykset ja ohjeet 4/2011 Asuntoluoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittävän enimmäiskorvauksen laskentaan käytettävät Dnro FIVA 9/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2011 Voimaantulopäivä 31.3.2012 FIASSIVALVOTA
LisätiedotTakauksen saamisen edellytyksiä
Konvertointitakaus 868/2008 (HE 136/2008 vp) Voimaantulo 1.1.2009 Hyväksymisvaltuus valtion talousarviossa (2009: takausvastuun enimmäismäärä 1 miljardi ) Valtiokonttori päättää lainan hyväksymisestä takauslainaksi
LisätiedotReaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)
Luvut Luonnolliset luvut N = {0, 1, 2, 3,... } Kokonaisluvut Z = {..., 2, 1, 0, 1, 2,... } Rationaaliluvut (jaksolliset desimaaliluvut) Q = {m/n m, n Z, n 0} Irrationaaliluvut eli jaksottomat desimaaliluvut
LisätiedotFront Capital Parkki -sijoitusrahasto
Front Capital Parkki -sijoitusrahaston säännöt vahvistettiin Finanssivalvonnan toimesta 14.9.2009 ja rahasto aloitti sijoitustoiminnan 26.10.2009. Rahaston tavoitteena on matalalla riskillä sekä alhaisilla
LisätiedotETUOIKEUSASEMAA KOSKEVA SOPIMUS 1. joka liittyy Porin Energian biomassavoimalaitoksen rahoittamiseen. Euroopan investointipankin.
Lopullinen luonnos, päiväys 9. tammikuuta 2019 FI nro 88.639 Serapis nro 2017-0777 ETUOIKEUSASEMAA KOSKEVA SOPIMUS 1 joka liittyy Porin Energian biomassavoimalaitoksen rahoittamiseen osapuolten Euroopan
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2011 1143/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyhdistyksen oikaistun vakavaraisuuspääoman rajojen, tasoitusmäärän ja sen
LisätiedotFinanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä
Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä
LisätiedotVakka-Suomen taloyhtiöilta
Vakka-Suomen taloyhtiöilta 28.3.2019 S i n i k k a S a r i n K a l a n n i n S ä ä s t ö p a n k k i Säästöpankkiryhmä Edistämme säästäväisyyttä ja asiakkaidemme taloudellista hyvinvointia lähellä asiakasta.
LisätiedotMiten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta
Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 2 Lisää osamurtoja Tutkitaan jälleen rationaalifunktion P(x)/Q(x) integrointia. Aiemmin käsittelimme tapauksen, jossa nimittäjä voidaan esittää muodossa Q(x) = a(x x
LisätiedotSOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET
N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta
LisätiedotHE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotOtantatutkimus henkilöasiakkaiden asuntoluotoista
Analyysiraportti 1 (15) Otantatutkimus henkilöasiakkaiden asuntoluotoista 1 Tutkimuksen keskeiset havainnot 2 Taustaa Ensiasunto ostetaan usein ilman omarahoitusta. Kappalemääräisesti tarkasteltuna ensiasunnon
LisätiedotMBS2010 raportoijien kyselytunti 3
MBS2010 raportoijien kyselytunti 3 Suomen Pankki 1 TERVETULOA! 2008 2007 2006 2005 2009 3 500 Milj. EUR 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Lähde: Suomen Pankki. 2 Käsiteltäviä
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotRatkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2
Kotitehtäviä 5. Ratkaisuehdotuksia. a) Jono a,..., a 500 on aritmeettinen, a = 5 ja erotusvakio d = 4. Laske jäsenet a, a 8 ja a 00 sekä koko jonon summa. b) Jono b,..., b 0 on geometrinen, b = ja suhdeluku
LisätiedotNäytesivut LAATIMINEN. 5.1 Lainaosuuslaskelmamalleja esimerkkien muodossa
5 LAINAOSUUSLASKELMAN LAATIMINEN 5.1 Lainaosuuslaskelmamalleja esimerkkien muodossa Kuten edellä on todettu, lainaosuuslaskelmat ovat muokkautuneet kentällä nykymuotoonsa. Kirjanpitolautakunnan 7.12.2010
LisätiedotKiinnitysluottopankkitoimintaa koskeva lupamenettely ja riskienhallinta sekä raportointi
Lausunto 1 (6) Finanssivalvonnalle Kiinnitysluottopankkitoimintaa koskeva lupamenettely ja riskienhallinta sekä raportointi Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt Finanssialan Keskusliiton (FK) lausuntoa
Lisätiedot1. Keskimääräisen nimellistuottoprosentin laskenta
1 3.10.2011/TELA/Tuotonlaskentaryhmä/R.Vanne Yli vuoden mittaisen aikavälin tuoton raportointi 1. Keskimääräisen nimellistuottoprosentin laskenta FIVAn määräykset yksityisalojen työeläkevakuuttajille sisältävät
LisätiedotRahoitusratkaisuja vientiin
Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia
Lisätiedotottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,
L 14/30 21.1.2016 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/65, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta
LisätiedotPÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.
1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan
LisätiedotFinanssivalvonnan standardin 3.1 muutokset
Finanssivalvonnan standardin 3.1 muutokset Tilinpäätös ja toimintakertomus Esityksen rakenne Nykyisen 3.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus laajuus ja rakenne Uudet Fivan sääntelyn ohjeet Esitystekniset
LisätiedotLineaarialgebra ja matriisilaskenta I, HY Kurssikoe Ratkaisuehdotus. 1. (35 pistettä)
Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, HY Kurssikoe 26.10.2017 Ratkaisuehdotus 1. (35 pistettä) (a) Seuraavat matriisit on saatu eräistä yhtälöryhmistä alkeisrivitoimituksilla. Kuinka monta ratkaisua yhtälöryhmällä
LisätiedotMatematiikan tukikurssi, kurssikerta 4
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 4 1 Raja-arvo äärettömyydessä Tietyllä funktiolla f() voi olla raja-arvo äärettömyydessä, jota merkitään f(). Tämä tarkoittaa, että funktio f() lähestyy jotain tiettyä
LisätiedotInjektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f )
Injektio (1/3) Määritelmä Funktio f on injektio, joss f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f ) Seurauksia: Jatkuva injektio on siis aina joko aidosti kasvava tai aidosti vähenevä Injektiolla on enintään
LisätiedotKAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN
00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien
LisätiedotHelsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen
Helsingin OP Pankki Oyj Vesa Väätänen OP-bonuksia keskittämisestä Palkitsemme asiakkaitamme keskittämisestä markkinoiden parhailla keskittämiseduilla. Viime vuonna asiakkaillemme kertyi OP-bonuksia 195
LisätiedotOlisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet.
1 FINANSSIVALVONNALLE (Dnro 11/01.00/2012) Finanssivalvonnan pyydettyä yhdistyksemme lausuntoa eläkesäätiöiden ja eläkekassojen kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista määräyksistä
LisätiedotSoft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma
Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei
LisätiedotTäydennys Finanssivalvonnan hyväksymään Orava Asuntorahasto Oyj:n listalleottoesitteeseen. (FIVA 51/ /2015).
Orava Asuntorahasto Oyj LISTALLEOTTOESITTEEN TÄYDENNYSASIAKIRJA 24.8.2015 Täydennys Finanssivalvonnan 30.6.2015 hyväksymään Orava Asuntorahasto Oyj:n listalleottoesitteeseen. (FIVA 51/02.05.04/2015). Listalleottoesitteessä
Lisätiedot1 (5) Suomen Hypoteekkiyhdistys Palveluhinnasto Yksityishenkilöt. Voimassa lukien
1 (5) YLEISTÄ Tätä palveluhinnastoa noudatetaan yksityishenkilöiden lainoihin ja vakuuksiin liittyvissä maksuissa ja palkkioissa sekä Hypoteekkiyhdistyksen toimiessa vuokranantajana tai sen tarjoamissa
LisätiedotToimiiko lainakatto? Veli-Matti Mattila Pääekonomisti
Toimiiko lainakatto? Veli-Matti Mattila Pääekonomisti 19.4.2017 Mikä on lainakatto? Lainakatto eli enimmäisluototussuhde kertoo, miten paljon asuntolainaa pankki saa myöntää suhteessa vakuuksien käypään
LisätiedotSAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1
SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä
LisätiedotTekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)
K1 a) Tekijä MAA Polynomifunktiot ja -yhtälöt 6.8.016 ( + + ) + ( ) = + + + = + + + = + 4 b) 4 4 ( 5 + ) ( 5 + 1) = 5 + + 5 + 1 4 = + + + 4 = + 5 5 1 1 Vastaus a) 4 + b) 4 + 1 K a) f ( ) = + 1 f () = +
Lisätiedotk=0 saanto jokaisen kolmannen asteen polynomin. Tukipisteet on talloin valittu
LIS AYKSI A kirjaan Reaalimuuttujan analyysi 1.6. Numeerinen integrointi: Gaussin kaavat Edella kasitellyt numeerisen integroinnin kaavat eli kvadratuurikaavat Riemannin summa, puolisuunnikassaanto ja
LisätiedotMillainen on Osuuspankin asuntopalvelu?
Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotLukujonon raja-arvo 1/7 Sisältö ESITIEDOT: lukujonot
Lukujonon raja-arvo 1/7 Sisältö Esimerkki lukujonon raja-arvosta Lukujonossa a 1,a 2,a 3,... (jossa on äärettömän monta termiä) voivat luvut lähestyä jotakin arvoa, kun jonossa edetään yhä pidemmälle.
LisätiedotMakrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?
Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN
KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty
LisätiedotFI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)
1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan
LisätiedotTehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1
Tehtävä : Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: a) a) x b) e x + Integraali voisi ratketa muuttujanvaihdolla. Integroitava on muotoa (a x ) n joten sopiva muuttujanvaihto voisi olla
LisätiedotHae yrityslainaa suoraan verkosta
Hae yrityslainaa suoraan verkosta Suomalaisilta sijoittajilta suomalaisille yrityksille Tavoitteenamme on tarjota laadukasta ja asiantuntevaa palvelua sekä olla johtava kotimainen pankkien ulkopuolinen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2014. 941/2014 Laki. asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2014 941/2014 Laki asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta Annettu Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2014 Eduskunnan
Lisätiedot1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...
JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen
LisätiedotTAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET
TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen
Lisätiedot1 Määrittelyjä ja aputuloksia
1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia
Lisätiedot2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2
.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. Toisen asteen yhtälön a + b + c 0 ratkaisukaavassa neliöjuuren alla olevaa lauseketta b b 4ac + a b b 4ac a D b 4 ac sanotaan yhtälön
LisätiedotMillaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen
Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely (KuntaL 118 ) Kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet
LisätiedotFI 1 FI KOMISSION TIEDONANTO
FI FI FI KOMISSION TIEDONANTO VALTIONTUKITOIMENPITEITÄ RAHOITUKSEN SAATAVUUDEN TURVAAMISEKSI TÄMÄNHETKISESSÄ FINANSSI- JA TALOUSKRIISISSÄ KOSKEVIEN TILAPÄISTEN YHTEISÖN PUITTEIDEN MUUTTAMISESTA 1. JOHDANTO
LisätiedotLuottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp
HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä
LisätiedotKUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT
1 (7) KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT Tässä muistiossa määritellään ne keskeiset periaatteet, joihin tukeutuen kaupungille esitettyjä takauspyyntöjä voidaan yleisellä
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä
Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Veritas-ryhmä Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 2005 AVAINLUVUT 1-6/2005 1-6/2004 2004 Vakuutusmaksutulo, milj. 196,9 184,2 388,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto, käyvin arvoin,
LisätiedotSÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.
SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista
LisätiedotBIS Consolidated banking statistics: esimerkkejä
Tiedostossa esitetään KOTI-raportointiin liittyviä esimerkkejä. RATI-raportoinnin esimerkit esitetään erillisessä tiedostossa. Esimerkeillä pyritään havainnollistamaan raportointivaatimuksia. Kaikki kentät
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi
LisätiedotFinanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista
Muistio 1 (5) Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittäminen FK pitää yhdenmukaisen ja läpinäkyvyyden kannalta kannatettavana,
LisätiedotY-tunnus Kotipaikka Helsinki. Konkurssituomioistuin Helsingin käräjäoikeus, diaarinumero K 14/000
1 (6) KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 2 NEUVOTTELUKUNTA LIITE 1. Malli vähimmäisvaatimukset täyttävästä pesäluettelosta PESÄLUETTELO Velallinen X Oy Y-tunnus 1234567-9 Kotipaikka Helsinki Konkurssituomioistuin
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2018
PANKKIBAROMETRI II/18 1.6.18 1 Pankkibarometri II/18 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 Yritykset... 6 Pankkibarometri II/18 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin
LisätiedotA250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit
A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit ehtävä 5.1 Kesäkuun 3. päivä ostaja O ja myyjä M sopivat syyskuussa erääntyvästä 25 kappaleen OMX Helsinki CAP-indeksifutuurin
LisätiedotTAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET
1 (5) TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeet täytetään tässä ohjeessa käytettyjen määritysten Erät on määritelty viranomaistiedonkeruun (VIRATI) Luokitusmuistion (18.10.2004) mukaisesti soveltuvin osin ja
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.217 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 38.9% edellisvuodesta ollen EUR 52.m (EUR 37.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan
LisätiedotSOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri
SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta
LisätiedotLiit tymismaksu tariffin määrit tely. Kuluttaja maksaa kaukolämpöverkostoon liittyessään liittymismaksun, jonka suuruus määrätään seuraavasti:
EURAJOEN KUNNAN KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELU Teknltk 46 Eurajoen kunnanvaltuusto on 13.04.2004 :ssä 16 määrännyt kauko lämmön liittymismaksutaksasta ja :ssä 17 määrännyt kaukolämpömaksusta. Em. maksujen päivittäminen
LisätiedotNäytesivut 40 Kylppärit kuntoon
ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten
LisätiedotMetsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä
Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta MML 3.5.2010 Eero Autere (MH) Raito Paananen Metsävaratietoasiantuntija (MMM, LKV) 5.5.2010 1 5.5.2010 2 Arvokäsitteitä Käyttöarvo
LisätiedotTasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön
Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 28.2.2012 Markku Miettinen 27.2.2012 1 Sisältö Perusperiaatteita uudelle TM järjestelmälle vahinkovakuutuksessa
LisätiedotLuottoriskin kattamiseksi vaadittavat omat varat
Luottoriskin kattamiseksi vaadittavat omat varat Y01 Raportoitava ajankohta / Tasearvo/ Luottovasta- Riskipaino Riskipainotettu Vakavaraisuussuhdetta koskeva laskelma Nimellisarvo arvokerroin, % % arvo
LisätiedotTALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2017
PANKKIBAROMETRI II/2017 13.6.2017 1 Pankkibarometri II/2017 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 2 Yritykset... 7 2 Pankkibarometri II/2017 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain
LisätiedotYrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. rahoituspäällikkö Johanna Reinikainen
Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja rahoituspäällikkö Johanna Reinikainen 2 [pvm] 3 [pvm] Finnveran rahoitusperiaatteet 4 [pvm] Finnveran rahoitusperiaatteet Pk-yritykset Painopisteenä on
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta.
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 812/2015 Laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rahoitusvakausviranomaisesta
Lisätiedot