Ojoinen Story. Tekijänoikeudet periytyvät jälkeeni Sanni Myllymaalle ja Vilma Lohistolle Uuteenkaupunkiin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ojoinen Story. Tekijänoikeudet periytyvät jälkeeni Sanni Myllymaalle ja Vilma Lohistolle Uuteenkaupunkiin."

Transkriptio

1 Ojoinen Story Tämä on jatkuvasti uusiutuva käsikirjoitus Ojoisten asioista. Alkuperäiseen tekstiin tulee jatkuvasti lisää uusia muistikuvia itseltä ja muiltakin, joten käsikirjoitus elää elastisena tästä eteenpäinkin. Tarkoitus on julkaista täydellisempi juhlateos vuonna 2017, jolloin tulee kuluneeksi 70 vuotta Ojoisten alueen rakentamisen aloittamisesta. Samana vuonnahan Suomikin täyttää 100 vuotta itsenäisenä valtiona. Hämeenlinnan kaupunki on huomioinut työtäni kaupungin 375-vuotisjuhlarahaston apurahalla. Kirjana tämä historia on esillä kaupungin kirjastossa, maakunta-arkistossa, Keinukamarissa ja Ilves-kodissa. Tekijänoikeudet periytyvät jälkeeni Sanni Myllymaalle ja Vilma Lohistolle Uuteenkaupunkiin.

2 ii Wete Myllymaa

3 Ojoinen Story iii Wete Myllymaa OJOINEN STORY Muistitietoihin perustuva dokumentti Hämeenlinnan Ojoisten asuinalueen synnystä ja kehityksestä vuodesta 1945 uudelle vuosituhannelle Asioiden taustakulkuna seuraa perustietoja Suomen ja Hämeenlinnan aikaisemmasta kulttuuri-ja käyttäytymishistoriasta. Myös poliittisiakin

4 iv Wete Myllymaa asioita on kiinteytetty monien tapahtumien yhteyteen, koska niilläkin on oma syy-yhteytensä historian kulkuun.

5 Ojoinen Story v Omistus Tämä teos on omistettu kunnianosoituksena Karjalasta kotiseutunsa menettäneille siirtosuomalaisille ja rintamamiehille, jotka jaksoivat ponnistaa Ojoistenkin alueelta uuteen tulevaisuuteen sekä yleisesti kaikille vanhoille, nykyisille ja tuleville ojoislaisille. Tämä on samalla moniulotteinen sankaritarina siitä miten Suomi säilyi suomalaisilla ja miten uusi yhteiskunta selviytyi ankarien koettelemusten vitsauksistaan. Ojoislaiset ihmiset olkaa ylpeitä omista saavutuksistanne!

6 vi Wete Myllymaa Ojoinen 50-luvun alkupuolella

7 Ojoinen Story vii Sisällysluettelo Alkusanat...1 Nuoren Suomen taustapeili...3 Ojoisten alueen faktallista alkuhistoriaa...7 Ojoinen hiljainen viljelysalue, muttei täysin eloton...13 Saven salaisuudet...17 Perusasutus sai seuraa uudisasukkaista...19 Vanginvartijoiden Parkkimäki...25 Kettumäen ihmeellisyyksiä vankeineen...30 Koulumatkan varrelta...34 Uuden asukaspohjan sopeuttaminen onnistui...39 Omakotiunelma lähti liikkeelle...43 Ojoinen herää Työtä ja tarvikepulaa...50 Omaan kotiin elämän ahkeruudella...54 Juurtuminen Ojoisille alkaa...57 Elintila suurenee ja harrastukset monipuolistuvat...61 Kananlainausta ja muitakin vilppejä...65 Elämän aukeamista...71 Jäteongelmia ja niiden ratkaisuja...74 Ojoisten ihmisiä ja elintapoja...80 Väkeä virtaa Ojoisille...84 Mankeli Myllymaat ja Jierikan autopajan seutu...96 Elämän esittelyjä takapellolta ja Kettumäen reunamilta Koirainmäki ja Lintumäki, sekä kirkollis-infoa Teollistamishaaveita ja kaupunginpuisto Juhlia ja yhteisyyden hakua Apparanseutua ja elämiskiemuroita Toimintojen avauksia ja vaarallisia hetkiä Mielenkiintoisia vuosia Olympia huumaa Kettumäessä alkaa paukkua Vasaroiden ja sahojen ääniä Kettumäessä Poliittinen aika Suomessa heti sotavuosien jälkeen Sodan hintalappuja Ilman rahataloutta ei ole elämää Rauhanaika politisoituu Kiri-Veikot syntyi toimettomuudesta...166

8 viii Wete Myllymaa Kiri-Veikkojen toiminnan hiipuminen Aikuistumisen aikaa Kaupungin City, ojoislaisten Metropoli Moottorien pauketta Retkeilyä ja veneilyä Suurten asioiden 50-luku Toimintaa, virikkeitä ja mutkallisia asioita Aikuistuminen valmista Ajan ratas jättää uusia jälkiä Vanginvartijat löysähuulista porukkaa Teollisuutta ja työpaikkoja Ajat muuttuvat ja matkailu avartaa Arvostukset murroksessa Elämän merkkejä ja muutosasioita Väkivalta kasvaa kurjuudessa Pilvenpiirtäjien aikakausi, Tetroitti alkaa nousta Ojoistenkadun Ostarinseutu syntyy, palvelut paranevat Härkäbaarista Pikku-Eeroksi Peruspalvelut muutoksissa mukana Uusi uljas koulurakennus lastentaloksi Sosiaali-ja terveyspalvelut kohdallaan Ojoisten ilme muuttuu Muistojen perintö Epilogi: Aateluus ansaittua ja vapaus elastista Ojoisten uudisasutus täyttää vuonna 2017 kunniakkaat 70 vuotta, samana vuonna itsenäinen Suomi viettää 100-vuotisjuhliaan. Tarkoitus on täydentää tätäkin kertomusta edelleen ja julkaista tuona juhlavuonna ihan oikea Ojoisten juhlakirja, joten sisällysluetteloon mahtuu vielä paljon uusia asioitakin. Pitäkää yhteyksiä jos mielenkiintoista kerrottavaa Ojoisten alueelta on muisteissa tallessa.

9 Alkusanat Tämän kertomuksen on pääosin koonnut omista muistelmistaan allekirjoittanut Wete Myllymaa dokumenttitiedoksi ja muistohistoriaksi kaikille Ojoisilla jossain vaiheissa asuneille tai siellä eläneille ihmisille. Tämä monologi etenee yksinpuheluna asioissa vähän rönsyillenkin, eivätkä kaikki asiat ole kronologisessa järjestyksessä. Tarkoitus on kuitenkin tuoda esiin monipuolisesti Ojoisten alueen syntyhistoriaa ja siellä eläneiden ihmisten moni-ilmeistä elämää. Allekirjoittanut on itse muuttanut Ojoisille yhdeksänvuotiaana pojankloppina. Siitä päivästä alkaen olen yhtäjaksoisesti myös asunut alueella. Olen varmasti "virkaiältäni" vanhin henkilö, joka Ojoisten alueella on ajallisesti elämäänsä viettänyt. Tällä kertomuksella on tarkoitus valaista Ojoisten alueen lähihistoriaa, sen muuttumista asuinalueeksi ja alueen kehityskaarta nykyiseen elämismuotoonsa. Ojoistenkin lähihistoria on seurausta monista kansallisista ja kansainvälisistäkin tapahtumien juoksuista, joten kerronnassani on paljon viittauksia ja yhteyksiä näihinkin asioihin. Kaikki tässä dokumentissa esiintyvät asiat olen pääosin itse kohdannut tapahtumina ja niistä on sitten muodostunut se tietopohja, josta aion nyt kertoa. Tämä ei siis ole mikään historian toisto menneestä ajasta, vaan tosikertomus Ojoisten alueen syntymisestä ja siellä eläneiden ihmisten arjesta. Kerronnassa vilahtelee silloin tällöin erilaisia ammatteja ja niihin liittyviä elämäntehtäviä, siihen kirjoon olenkin ajatuksiani paljon kohdistanut. Näin syntyy ojoislaisuudesta hyvin monipuolinen asukaskuva monilta vuosikymmeniltä. Pääosiltaan näiden asioiden esittely koskee miespuolisia henkilöitä. Naisia ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus mitenkään syrjiä, mutta Ojoisten alueen alkukymmeninä pääosa äideistä oli kotiäitiä ilman näkyviä uraputkia. Heidän kunniansa rakentuu lasten kasvatuksesta ja vastuusta hoitaa perheen toimeentulo vähäisin resurssein. Vasta toisessa sukupolvessa oppimisen ja opintojen kautta elämään asettautuminen alkaa näkyä naissukupuolenkin merkittävinä uravalintoina. Tämän dokumentin luomiseen ei myöskään liity mitään toimeksiantoa tai velvoitetta. Itse olen tarkoittanut tämän kertomuksen eräänlaiseksi kunniavelaksi ja muistoksi kaikille Ojoisten alueen historiaan liittyville ihmisille. Tarkkoja päivämääriä ei muistiini ole jäänyt, mutta eri asioiden omaperäisyys ja persoonalliset ihmiset ovat kaikkien asioiden

10 2 Wete Myllymaa perusolemuksena. Useilta ojoislaisilta ystäviltä olen saanut kallisarvoisia tarkennuksia teksteihini. Olen myös yrittänyt pelkistää tapahtumia vertailupohjalta nykypäiväänkin, mutta myöskin ojoislaisten eri ihmisten tekemisiin ja olemisiin. Vieläkin tuttuja nimiä ja asioita löytynee paljon nykyasukkaillekin. Joillekin tapahtumille ja kepposille en kuitenkaan anna tunnistettavia nimiä intimiteettisuojan vuoksi. Asianosaiset sieltä kyllä helposti tuttunsa tunnistavat. Kerrotut asiat eivät myöskään kulje täydellisesti loogisessa aikajanassa oikeassa rytmissä, koska olen pyrkinyt esille tuomaan asiayhteyksiä pidemmältäkin aikaväliltä. Toivottavasti lukija tämän tarkoitusperän ymmärtää ja pystyy hahmottamaan eri aikajaksot toisiinsa itse tapahtumien kautta.

11 Ojoinen Story 3 Nuoren Suomen taustapeili Kun tässä on kyseessä samalla myöskin Suomen itsenäisyysajan historian osioita, niin on ehkä paikallaan valaista Ojoinen storyn pohjaksi tätä Suomenkin historiaa tärkeimmiltä osiltaan eli katsoa itsenäisen Suomen alkukymmeniä taustapeilistä. Ojoisten nykyalueen sodanjälkeiset rakennustyöthän aloitettiin keväällä Suomen itsenäisyys oli tuolloin vasta 30 vuotias, mutta historiakin voi olla nopeaa ja suuria asioita täynnä, eikä niitä asioita ehkä enään kaikilta osin muisteta. Suomihan julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917 ja Neuvostoliitto tunnusti Suomen valtiollisen aseman varsin pian. Valtiolliset perusrakenteet olivat jo silloin toiminnallisessa kunnossa niin hallinnollisesti kuin sivistyksellisestikin ja kulkuyhteydetkin toiminnassa mm. rataverkkokin jo 3900 km pitkä. Silloin elettiin vielä kuitenkin raskasta maaorjuuden aikaa, eli torpparijärjestelmä oli maatalouden tukiranka. Torpparijärjestelmä lakkautettiin 1918 ja torppareille syntyi oikeus lunastaa viljelysalansa ja rakennukset itselleen. Tämä uusi ihmeellinen vapaus riistäytyi kuitenkin jo ennakkoon käsistä ja syntyi kansalais-sota vuoden 1918 alussa, jonka seuraukset olivat kammottavat. Jo kesällä 1917 olot oli varsin sekavat Suomessa, johtuen Venäjän vallankumouksen suurista heijastus odotuksista. Punakaarteja perustettiin ja suojeluskunnat järjestäytyivät yhteisen johdon alle. Yksikamarinen eduskunta tasoitteli maaperää kunnallisella äänioikeudella ja 8 tunnin työaikalailla, mutta muutoksen ja "vapauden" kaipuu aktivoitui siitä huolimatta väkivallaksi. Vielä syksyllä 1917 eduskunta äänesti monargian puolesta ja kuningaskin valittiin. Eduskunta aloitti itsenäisyyden valmistelut ja tuo itsenäisyysjulistus sitten annettiin, johon pian tunnustuksiakin alkoi tulla. Kuitenkin hallitusmuotoon alkoi liittyä paljon kritiikkiä ja niinpä uudeksi valtiomuodoksi esitettiinkin tasavaltaa ja kesällä 1919 eduskunta äänesti äänin tasavaltalaisesta hallitusmuodosta. Presidentiksi valittiin K:J: Ståhlberg, joka voitti vastaehdokkaan C.G. Mannerheimin ääniluvuin Heti olojen rauhoittuessa maahamme julistettiin alkoholin kieltolaki vuonna 1919, joka kesti aina vuoteen Noina vuosina laittoman alkoholin kulutus nousi vaarallisiin lukemiin ja salakuljetus ja salapoltto, sekä väkivalta rehoittivat hallitsemattomasti. Kieltolain loputtua olot rauhoittuivat varsin pian, mutta sen päälle koettiin vielä luvun suuri

12 4 Wete Myllymaa pörssiromahdus ja sitä seurannut maailmanlama. Tämä maailmanlaajuinen talouselämän halvaantuminen johti suurtyöttömyyksiin useissa maissa, myös Suomessa. Tärkeä itsenäisyysajan tapahtuma oli myös Tarton rauhansopimus Tämän rauhan Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimi taitavasti J.K.Paasikivi. Siinä rauhassahan sovittiin Suomen ja Baltian maiden asemasta, itsenäisyydestä ja koskemattomuudesta. Samassa rauhassa Suomeen liitettiin ns. Petsamon alue ja siihen kuuluva Liinahamarin sula jäämeren satama. Samalla turvattiin väyläoikeudet Laatokan Karjalan huoltokuljetuksille. Kaiken tämän takuumiehenä oli Neuvostoliiton hallitus päätöksineen ja allekirjoituksineen. Samana vuonna 1920 Suomi hyväksyttiin Kansainliiton (nyk. YK ) jäseneksi. Varsinaiseksi YK:n jäseneksi Suomi hyväksyttiin vasta 1955 Stalinin kuoltua Tämä johtui siitä, että Neuvostoliitto esti veeto-oikeudellaan kolme kertaa Suomen liittymisanomuksen hyväksymisen YK:n jäsenvaltioksi. Kuitenkin kaikkien kansainvälisten ja Kansainliiton sotia koskevien sopimusrikkomusten, sekä Suomeen hyökkäyksen myötä itse Neuvostoliitto oli erotettu Kansainliiton jäsenyydestä joulukuussa (YK perustettiin 1945) Petsamon alue satamineen säilyi Suomella vielä Talvisodan rauhassakin 1940, mutta jatkosodan aselevon jälkeisessä välirauhassa tuo alue ympärivuotisena käytössä olevana satamana Jäämerelle menetettiin. Lopullinen sinetti Suomen kaikille uusille rajanvedoille tapahtui Pariisin rauhassa 1947, jonka jälkeen alkoi ns. kylmäsota ja samalla syntyi käsite rautaesirippu poliittisine blokkeineen, jossa Suomikin sitten oppi maailmanpolitiikan kaikki ihmeelliset kiemurat kolmen sodan rasittamana.(talvisota, Jatkosota, Lapinsota) Unohtaa ei pidä sitäkään, että Suomi oli kaiken urheilun suurvalta 1920 ja 30-lukujen ajan. Olympiamitaleita ja maailmanmestaruuksia kertyi noina vuosikymmeninä hämmästyttävä määrä ja kaikessa kilpaurheilussa/ yleisurheilussa maailmanennätykset olivat jatkuvaa pärjäämisen herkkua. Paavo Nurmi oli näistä sankareista näkyvin, hän tehtaili parin vuosikymmenen aikana kymmenittäin maailmanennätyksiä. Noiden kahden vuosikymmenen aikana pidettiin myös viidet kesä- ja talviolympialaiset ja niissä Suomi saavutti erivärisiä mitaleita toistasataa, joista kultamitaleitakin kymmeniä. (Fokus-Urheilu) Tälläkin tavoin Suomi sinniteltiin näkyväksi kansakunnaksi. Raskaat sotavuodet tuli kohtaloksi monelle huippuurheilijallekin, kaksinkertaisina isänmaan sankareina heidätkin kotiseuduilleen haudattiin ja muistot uroteoista jäivät kunnioituksina elämään.

13 Ojoinen Story 5 Suuri jääpelien kummajainenkin saapui Suomeen 1920-luvun lopulla. Pelin nimihän on tietysti jääkiekko. Siihen innostuttiin monissa osissa Suomea ja sen otti lajivalikoimaan Suomen Luistinliitto Heti seuraavana vuonna pelattiin jääkiekossa Suomen mestaruudesta ja sen voitti Viipurin Reipas. Jääkiekkoliitto perustettiin 1929 (Fokus-urheilu). Hämeenlinnalle ja Ojoisille jääkiekolla on ollut suuri merkitys, sillä ansiokkaita pelaajia maajoukkueita myöden on asunut kaikkialla kaupungin alueella. Seuroina Hämeenlinnan Tarmo, Hämeenlinnan Pallo-Kerho, Hämeenlinnan Tiikerit ja Hämeenlinnan Kiri-Veikot. Luokkayhteiskunta jännitteet leijuivat vielä politiikan yllä luvullakin. Vuonna 1932 perustettiin näiltä pohjilta Lapuan liikkeen jatkoksi Isänmaallinen Kansanliike IKL (Vihtori Kosola), jonka toiminnalla piti ehkäistä kommunismin vaikutusvaltaa ja "tervehdyttää" politiikkaa. Neuvostoliiton aloitettua sotatoimet Suomea vastaan 1939 pelästytti kuitenkin kansalaiset nuoren valtion itsenäisyyden menettämiseen ja nämäkin poliittiset jännitteet murenivat yhteiseen maanpuolustustahtoon kaikki patrioottiset järjestöt lakkautettiin rauhansopimuksella. Suuria kunnianosoituksiakin Suomelle myönnettiin noina vaikeina aikoina. Arvostettu kirjallisuus-nobel palkinto kirjailija F.E. Sillanpäälle 1939 ja kemian Nobel A.I. Virtaselle Silloin kun Suomi täytti vasta 30-vuotta maassa istui jo seitsemäs presidentti nimeltään J.K. Paasikivi. ( aikatiedot Fokus tietokirja) Näiden asioiden pohjalta vasta 30 vuotias Suomi aloitti uuden ajan elämisen uusilla haasteilla. Suomi lapio oli siis vain 30 vuotias kun se ensimmäisen kerran painui Ojoisten saviseen rakennusmaahan vappuna Näiltä pohjilta myös Ojoinen Story alkaa rakentua historian arkistoksi. Tätä kertomusta Ojoisista ei pidä kuitenkaan ymmärtää miksikään historian uusintapainokseksi, sillä tarkoituksena on vain valaista Ojoisten lähihistoriaa sellaisena kuin alueella on eletty ihmisineen ja tapoineen. Varsinainen virallinen ja ajallinen historia Ojoisten alueesta on jo julkaistu Tuolloin kirjailija Einar Palmunen julkaisi Hämeenlinnaseuran toimeksiannosta kirjan nimeltään Ojoisten latokartano ja virkatalo (arkistoitu HML:n kirjasto ja Hämeen maakunta-arkisto). Kirja on julkaistu/painettu Kariston kirjapainossa 157-sivuisena vuonna 1968, sisältäen lisäksi joitakin valokuvia ja pari karttaa. Einar Palmunen on käyttänyt kirjan luomisen hyväksi lukuisia merkittäviä arkistoja ja historian kirjoja mm. Ruotsin valtio- ja sota-arkistoa. Lisäksi useat historian asiantuntijat ovat auttaneet kirjan rakentelua omilla kirjoillaan tai lausunnoillaan. Kirja antaa hyvin tarkan ja perustellun kuvan Ojoisten alueen alkuhistoriasta aina 1300-luvulta alkaen, jolloin tavallaan

14 6 Wete Myllymaa Ojoisten arkistollinen historia alkaa. Ojoinen on siis tunnettuna alueena jo lähes 700 vuotta vanha ja seudun kolmen latokartanoiden väki (Ojoinen, Hätilä, Saarinen) ja lukuisat niiden torppariperheet rakensivat tuon tunnetun maamerkin vanhan Hämeen-linnan alusta loppuun asti. Ojoisten linnaa siitä ei silti tullut, mutta kyllä se se maakunnan linnanakin historian lehdille kelpaa. Wete Myllymaa

15 Ojoinen Story 7 Ojoisten alueen faktallista alkuhistoriaa Historiankirjojen mukaan tiedetään, että Hämeenlinnan seudulla on ollut järjestäytynyttä asutusta jo 800-luvulta alkaen (Varikonniemi). Jonkinlaisen kulkutienkin oletetaan jo silloin kulkeneen lounais-suomeen (varhainen Härkätien väylä). Ojoistenkin alueella (latokartano) oli jo kylä 1300-luvulla jolloin aloitettiin Hämeen linnan rakennustyöt Ruotsin kuningaskunnan toimesta ja myöskin sen valta-alueen suojaksi. Tuolloin seudulla oli jo muutamia pikku kyliä asuttuna, joiden työvoimaa sitten tarvittiin linnan rakentamiseen. Einar Palmusen kirja Ojoisten latokartano ja virkatalo käsittelee paljon linnan rakentamiseen liittyviä asioita ja kuvaa hyvinkin pikkutarkasti sen ajan ihmisten elämää ja alamaisuuksia. Kirjassa on myös paljon viljelyyn liittyvää tietoa, johon oleellisesti kuului myös isäntävaltio Ruotsin ankarat verotusrasitteet. Myös tilitykset ja kirjanpidot ovat hyvin tarkasti säilyneet arkistoissa, joista paljastuu myös monia veronkiertoasioita ja oikeudellisia julmuuksia. Verot, vuokrat, velvoitteet, perunkirjoitukset ja maaoikeudet on arkistoitu hyvinkin pikkutarkasti rajamerkintöineen. Kirjasta saa myös selkeän kuvan siitä, millainen Ojoisten alue oli käyttömuodoiltaan ja hallintomalleiltaan. Ensimmäiset arkistoidut merkinnät löytyvät Ojoisten kohdalta 1300-luvun alusta. Silloin koko alue oli pääosin luonnonniittyjä ja suoalueita, joiden metsäsaarekkeilla oli sitten pienimuotoista kyläasutusta. Itsenäiset talonpojat viljelivät lähialueita omaksi ravinnokseen, kunnes Ruotsin armollinen majesteetti otti väestön hellään huomaansa monenlaisin alamaisuuksin. Ojoisten, Saaristen ja Hätilän lato- ja karjakartanoiden synnyttyä alkoivat myös omistukselliset ja hallinnalliset asiat saada lainmukaisia sitovuuksia toimilleen. Hattulan käräjillä ratkottiin jo 1300-luvulla tavallisten rikosten lisäksi myös rajariitoja. Näiden asioiden yhteydestä tuleekin esiin ensimmäinen julkinen ojoislainen. Silloin vuonna 1329 lampuodiksi "päässyt" entinen talonpoika Ojoisten Matti pääsi käräjille todistamaan silloisen piispan ja erään tilallisen rajariita-asiaa. Ojoisten Matti on näin ollen ensimmäinen alueen kantaasukas, joka on nimellään arkistoihin päässyt. Silloinhan ei vielä Hämeenlinnaa kaupunkina ollut, vaan alue kuului Vanajan pitäjään ja sen seurakunnan väestörekisteriin. Silloinen Vanaja kuului taas oikeusalamaisuudeltaan Hattulan käräjäkuntaan. Kaiken

16 8 Wete Myllymaa yläpuolella oli kuitenkin Ruotsin kuningas, majesteetti, jonka armollisella suojelukirjeellä vältti jopa syytteitä ja rangaistuksia henkirikoksistakin. Hämeen linnan läheisyydessä oli kolme latokartanoa, jotka harjoittivat viljelyä ja karjanhoitoa kyläläisten ja linnan tarpeisiin. Nämä latokartanot olivat Ojoinen, Saarinen ja Hätilä. Näiden alaisuudessa olivat sitten talonpojat ja torpparit. Ojoisten kartanolla oli kymmenkunta torppaa erilaisine tuotantovelvoitteineen. Kartanon maita oli yli 200 hehtaaria niittyinä tai viljelysmaina. Metsääkin yli tuhat hehtaaria. Niin sanottuja takamaita oli Rengossa, Tammelassa, Hauholla, Koskella ja Hausjärvellä. Palmusen kirja kertoo 1500-luvun vuosista vielä, että Ruotsin kuninkaallisen majesteetin kirjeellä Ojoisten latokartanon oikeuksiin kuului kalastusalueita Anjalankoskella, Vääksynkoskella, Rautalammilla ja Tervon Äyskoskessakin Savon alueella. Näihin tehtiin vaivalloisia kalastusretkiä kesäisin ja tuotiin saaliina tynnyrikaupalla suolakalaa ravinnoksi ja osaksi verotusta. Itsenäiset talonpojat maksoivat veroa kruunulle, mutta lampuotisuhde oli suoran alamaisuuden lisäksi myös oikeuskelpoisuutta. Kun kartanot joutuivat maksamaan veroa ja vuokraa, olivat torpparit näiden velvoitteiden tärkein suorittaja. Hämeen voutikunnan keskuslinnan "alaisuudessa" toimi kolme latokartanoa, joiden torppareilla oli lähes kaksituhatta työpäivää vuodessa hevosineen taksvärkkinä kartanoille. Tämän lisäksi torpparien piti tulouttaa kartanolle noin puolet omastakin sadoistaan. Luonnonvaraisten niittyjenkin heinäsadot puolitettiin ns. talvikuormina. Talonpoikien ja torppareiden piti myös huolellisesti hoitaa tiluksiaan. Riukuaitojen ja avo-ojienkin piti olla tarpeellisessa kunnossa, muutoin tuli sakkoja tai lisätyöpäiviä. Ojoistenkin alueella oli paljon heinäniittyjä ja niille tarvittiin kymmenittäin riukurakenteisia latoja. Paimenten osuus työnsuorittajina oli hyvin tärkeää, koska suuria laidunmaita ei voinut kokonaan aidata. Karjaa oli tuolloin jo paljon ja sitä oli myös hoidettava hyvin. Lehmien ja lampaiden lisäksi myös lukuisat härät pureskelivat heinää laitumilla. Härkähän oli vielä 1700-luvulle asti tärkein vetojuhta maataloustöissä. Einar Palmusen Ojoisten latokartanon historiasta voi ammentaa loputtomasti mielenkiintoisia lukuja alkuvuosisatojen kirjanpidoista, inventaareista, oikeuden päätöksistä ja perunkirjoituksista. Myös väestön määrät, vuodenajat, sairaudet, hallintoasiat, käräjöinti, verot ja ihmisten elintavat on selkeästi tajuttavia. Myös elintarvikkeiden määristä on tarkkoja kirjauksia jo 1500-luvulta. Tarkoin on selvitetty mitä kulloinkin on ollut

17 Ojoinen Story 9 varastoitu tai teurastettu. Esillä ovat raavaan lihat, lampaanruhot, läskit, makkarat, viljamäärät, suolakalat ym. Samoin kateaineena olleet tuohiniput ja talikynttilät on luetteloitu. Eläinten määrät ovat hyvin tarkkoja ja niissä on huomioitu myös merkintöinä mittatappiot karhujen ja susien raateluista. Joskus salateurastusta peiteltiin sillä, että voudille menevässä kirjanpidossa oli maininta raatelumerkinnän lisäksi, että nahkaakaan ei jäänyt jäljelle. Vetojuhtia eli härkiä oli kirjanpidoissa enemmän kuin hevosia. Parhaimmillaan kolmessa latokartanossa oli vetohärkiä yhteensä yli sata. Sotilasratsut ja ns. matkahevoset taas kuuluivat lähinnä Hämeen linnan kirjanpitoihin. Matkahevosethan kuuluivat siihen kievarien väliseen liikennöintiin. Suurin osa linnan ja Ojoisten kartanon väestä sai palkkansa elintarvikkeina, joiden määrät oli pikkutarkasti kirjattu eri luetteloihin. Linnan pyövelikin sai palkkansa viljana ja lihoina. Teloitettavia rikollisia löytyi sopivin välein ja kuningasta vastaan vehkeilijöitäkin riitti pölkytettäväksi pyövelille hyvän elintason verran. Oikeus eläinten laiduntamiseen ja viljelemiseen oli hyvin säädeltyä ja kaikesta tuotosta piti maksaa verot latokartanon välityksellä Ruotsin kuninkaan kirstuun. Voudit valvoivat tarkkaan, että verot tulivat suoritetuiksi. Ojoisten latokartanon kohdalla kävi niinkin, että Hämeenlinnan kaupungin perustamisen aikoihin 1600-luvun lopulla Ruotsin kuningas vuokrasi Ojoisten kartanon maat uusille kaupunkilaisille peräti kymmeneksi vuodeksi. Kartanon päärakennus kuitenkin purettiin ja siirrettiin raatihuoneeksi vanhaan kaupunkiin v (Linnankasarmin alue). Hämeen linnassa tapahtui räjähdys ja suuri tulipalo 1659, jolloin alettiin uumoilla kaupungille uutta paikkaa mm. Ojoisten latokartanon alueelta. Kaavoituspäätös kuitenkin johti siihen, että uusi kaupunkikeskus toteutettiin Saaristen latokartanon mäkikumpareelle eli siis nykyiseen keskustaan vuonna Latokartanon kylät on Palmusen teoksessa kirjattu omiksi alueikseen. Niitä olivat: Ojoinen, Paikkala, Niementausta, Saarinen (nyk. keskusta), Hätilä, Luhtiala, Kankaantaka, Lehijärvi, Katinala, Kirstula, Vuorentaka, Luolaja ja Renkovaha. Kaikilla alueilla ja niityilläkin oli omat nimensä. Ojoisten nykyisin asuttu pelto oli kaiketi Kuninkaanniitty ja se silloinen suuri suo eli moottoritien alusta Linnanniemelle asti oli nimeltään Selkäsuo luvun lopulla latokartanoista alkoi muodostua ns. virkataloja. Ojoistenkin kartanosta tuli ylempien upseerien palkkiotila. Kenraalit ja everstit saivat Ruotsin kuninkailta palkkioksi ansioistaan näitä kartanoita tai suuria tiluksia. Osa kartanoista oli vuokrallakin, mutta yleensä näihin aatelisten sotaherrojen kartano isännyyksiin ei edes verotusta kohdistunut.

18 10 Wete Myllymaa Kartanot säilyivät virkataloina perinnöllisinä, vaikkakin isännän vaihdoksiakin eri sukuihin tapahtui. Näiltä pohjin lähes kaikki Suomen kartanot ovatkin vanhojen sotaupseeripohjaisten aatelissukujen hallinnassa. Palmusen kirjassa olevien karttojen mukaan Hämeen Härkätie on kulkenut Ojoisten kartanon läpi aina 1920-luvulle saakka, jolloin se omistajavaihdoksen myötä siirrettiin alkavaksi Kaupunginpuiston portilta Kurkkutietä pitkin nykyiselle paikalleen. Tiehän on aina alkanut Hämeen linnan pohjoisportilta kartanon alueelle. Tästä läpikulkutiestä oli aika ajoin riitaa kaupungin ja latokartanon kesken. Vanha pieni kaupunkihan on ennen sijainnut juuri sillä puolella linnaa. Kaupunkioikeudet v.1639 saanut Hämeenlinna oli tuolloin noin kolmenkymmenen hirsitalon kylä, jossa asukkaita oli kolmisen sataa, verorasitteisia vain satakunta. Nykyiset vanhan kaupungin alueella olevat kasarmirakennukset ovat 1800-luvulta peräisin eli Venäjänvallan ajoilta. Kaupungin siirtoa nykyiselle paikalle suunniteltiin jo 1700-luvun alussa, mutta vasta vuosikymmenten jälkeen 1700-luvun lopulla kaupunki siirrettiin Saaristen kartanon mäelle, jonne tehtiin jo oikea asemakaavakin ja rakennettiin vähän erikoisen muotoinen kirkkokin. Saaristen kartanon piti tämän vuoksi siirtyä toimiltaan Niementaustan mäelle ison vetisen Selkäsuon taakse. Tällöin saatiin myös parempi siltayhteys Mahlionniemeen eli nykyisten siltojen paikalle Keinusaareen. Alueen vanhin vesistön ylityspaikka oli nykyisen rautatiesillan paikkeilla jo 1300-luvulla. Palmusen kirja kuvailee myös monien vuosisatojen ajalta ihmisten jokapäiväistä arkea. Se oli kovaa työtä ja kovaa kurinalaisuutta. Kuninkaan solvaamisesta lähti pää, pienemmistä rikoksista taas tuli raippoja, sakkoja tai tyrmää. Ojoistenkin eräs lampuoti sai julkista raippakuritusta v ryyppäiltyään ja räyhättyään jatkuvasti varoituksista huolimatta. Ojoisten seppä ja muuan lampuoti saivat taas samoihin aikoihin jalkapuuta huonoista elämäntavoistaan ja lampuotin lapsetkin joutuivat isänsä seuraksi kirkonmäelle, kun kirkkoherralle ei kelvannut lasten halukkuus kristinopin pääkirjojen ulkoa muistamiseen. Seppo Marttisen Hämeenlinnan vankikaupunki historia vuodelta 2012 kertoo näitä rangaistusmenetelmiä vieläkin kovempina seuraamuksina. Varsinaisessa Hämeen linnassahan oli jo perustamisajasta 1300-luvulta lähtien kolkot tyrmähuoneet linnan pohjakerroksissa, mutta varsinainen sellivankila valmistui vasta Silloin sinne mahdutettiin 66 selliin noin 400 vankia.

19 Ojoinen Story 11 Ankaria olivat rangaistukset Marttisen kirjan mukaan jo linnan perustamisesta alkaen. Vielä 1400-luvullakin naineena kihlautumisesta, väkisinmakaamisesta tai toisen vaimon vikittelemisestä itselleen sai kuolemantuomion. Varastamisesta ja petoksista seurasi ruoskintaa, raippoja, silpomista, häpeäpaalua ja jalkapuuta. Tämän rangaistuskulttuurin perintönä onkin Ojoisilla sitten vielä nykypäivinäkin eletty hyvin lainkuuliaista elämää. Näissä aviollisissa asioissa kuitenkin on uskallettu siirtyä nykyaikaan, joten aviovaimotkaan eivät enää ole lainsuojattuja miltään vehkeilyltä. Kansalaissodan kahta puolen Hämeenlinnan kaupunki havitteli Ojoisten kartanoa itselleen sen ollessa yksityisessä vuokrauksessa. Kartanoa piti silloin Blomstedin suvun Alma-rouva, joka oli Vanajan seurakunnan kirkkoherra Wegeliuksen tytär. Hän joutui siitä luopumaan ja viimeiseksi haltijaksi jäi Arvo Jalas, jonka toimesta kartanon alasajo sitten tehtiin laillisuusperiaattein. Samoin kaikki kartanon torpat 10 kpl itsenäistettiin virallisesti maaliskuussa v jolloin Ojoisten kartano ja jäljelle jäänyt peltoala 122 hehtaaria siirtyi Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston haltuun. Ojoisten virallinen historia muuttui siis valtio-omisteiseksi Tällöin Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto saa haltuunsa koko yhtenäisen Ojoisten alueen. Kartanon alue uudistettiin maatalouskäyttöön ja uusi vankilarakennus sekä eläinsuojat viljamakasiineineen rakennettiin 1930-luvun taitteessa. Siellä sovittivat rangaistuksiaan lähinnä luottovangit ja sairaustoipilaat. Vielä sotienkin jälkeen Ojoisten kartanon maita viljeltiin vankityövoimalla aina 50-luvulle asti. Jo jatkosodan aikana Ojoisille suunniteltiin asevelikyläasutusta, mutta lopullinen asuttamisen alkulaukaus sai alkunsa maatalousministeriöstä lokakuussa Tällöin ministeriö pyysi lausuntoa Ojoisten virkatalon alueen kaavoittamiseksi asutuskäyttöön. Kaavoitusta tehtiin jo asian vielä ollessa vireillä ja ensimmäisiä rakennuksiakin alkoi ilmestyä Ojoisten asuinalueelle jo ennen lopullista ministeriön kaavoituspäätöstä v alkaen. Arkkitehti Heimo Kautonen laati alueelle pysyvän kaavan ja lopullinen muoto kaavalle hyväksyttiin Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa elokuussa Tämän kaavan Hämeenlinnan kaupunki esitti hyväksyttäväksi sisäasiainministeriölle joulukuussa v. 1948, jonka sitten ministeriö hyväksyikin seuraavana keväänä v Näin jo hyvään vauhtiin päässyt rakentaminen sai lopulta lainvoiman. Ensimmäinen väliaikaisen rakennustöiden alkamisluvan lähtökohta oli vappu v Silloin Ojoisten maaperään painui ensimmäinen lapionpisto uuden asuttamisen

20 12 Wete Myllymaa alkuunpanijana. Alueelle lohkaistiin n. 600 tonttia, jotka jakautuivat lähes tasan rintamamiesten ja siirtokarjalaisten eli evakkojen kesken. Tämän otsikon alla olen yrittänyt valottaa Ojoisten varhaishistoriaa Einar Palmusen Ojoisten latokartano ja virkatila teoksen viestityksin. Tästä onkin oikeastaan hyvä aloittaa oma Ojoisten kertomukseni, joka alkaa muistelmissani juuri tuosta asuttamisajasta kaikkine siihen liittyvine asioineen. Eli siirrymme sodan jälkeiseen elämään Ojoisilla. Muistutan kuitenkin vielä siitä, että silloin tällöin tekstissäni vilahtelee Hämeen linnaan liittyviä asioita. Tämä johtuu siitä, että Ojoisten, Saaristen ja Hätilän latokartanoiden väestö eli hyvin tiiviissä yhteistyössä Ruotsin kuninkaan linnakaupungin kanssa. Ojoisten kartanon lisäksi alueella oli lukuisia torppareita, lampuoteja, mäkitupalaisia ja muuta palkollista työväkeä linnan ja kaupungin työvoimatarpeeseen. Vankilakulttuuri kytkeytyy myös paljon Ojoisten latokartanon ja virkatilan toimintaan. Tämän vuoksi Ojoisten alueella on asunut paljon vanginvartijaperheitä pitkältä aikaväliltä. Pahimmillaan Hämeenlinnan vankiloiden vankimäärä oli lähellä tuhatta "lusijaa" 50- ja 60-lukujen taitteessa. Tämän vankimäärän kaitsemiseen ja huoltoon tarvittiin vankeinhoitoväkeä lähes neljäsataa henkilöä.

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA 1 TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA A) Sisältökysymykset: OSA1: OSA2: 1. Miksi myllärin nuorin poika oli surullinen perinnöstä? 2. Mitä kissa ehdotti nuorimmalle veljelle? 3. Miten saapasjalkakissa pyydysti

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015 Aika Tiistai 23.6.2015 klo 18.00 19.28 Paikka Seurakuntakeskuksessa Läsnä Poissa Läsnä Jäsenet: Eveliina Hall Kristiina Häkkänen Piia Hämäläinen Panu Karjalainen Matti Kemppainen Helen Kokkonen Liisa Kuoksa

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö

ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö 20.10.2015 Hannu Takala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo Tiivistelmä Asikkalan Kalkkisissa toteutettiin sähköverkon maakaapelointia

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

PERNIÖ, KIRJAKKALA. Näytteenottokuoppien kaivuun valvonta

PERNIÖ, KIRJAKKALA. Näytteenottokuoppien kaivuun valvonta Raportti konekaivuun valvonnasta, jonka tutkija Heljä Brusila suoritti 25.8.999 Perniön Kirjakkalan ruukin alueella näytteenottokuoppien kaivuun yhteydessä. PERNIÖ, KIRJAKKALA Näytteenottokuoppien kaivuun

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

TARTTO NUMEROIN 2014/2015

TARTTO NUMEROIN 2014/2015 TARTTO NUMEROIN 2014/2015 Tunnukset Ilmasto 2014 Kaupungin vaakuna Lippu Tarton liikemerkki Tarton kaupungin päivä 29. kesäkuuta Ilman lämpötila absoluuttinen minimi - tammikuu -24,2 C absoluuttinen maksimi

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta,

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta, Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta, runsaasti vesistöjä ja luontopolkuja vaihtelevassa maastossa.

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI Röykkiöalueen tarkastus 18.8.2006 FM Juha Ruohonen Riihimäen kaupunginmuseo Hausjärvi Vantaa Hokanmäki tarkastuksen kohde: röykkiöt > viljelyröykkiöt (?) kohteen ajoitus: historiallinen

Lisätiedot

Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1

Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 RAAHEN KAUPUNKI akm 219 Pyhtilänkankaan asutus- ja käyttöhistoria 1.6.2012 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 2 Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 Pattijoella on pitkä historia

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 1 Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 Timo Jussila Johanna Stenberg Tilaaja: Neste Oil Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 6 Vanhoja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot