Ojoinen Story. Tekijänoikeudet periytyvät jälkeeni Sanni Myllymaalle ja Vilma Lohistolle Uuteenkaupunkiin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ojoinen Story. Tekijänoikeudet periytyvät jälkeeni Sanni Myllymaalle ja Vilma Lohistolle Uuteenkaupunkiin."

Transkriptio

1 Ojoinen Story Tämä on jatkuvasti uusiutuva käsikirjoitus Ojoisten asioista. Alkuperäiseen tekstiin tulee jatkuvasti lisää uusia muistikuvia itseltä ja muiltakin, joten käsikirjoitus elää elastisena tästä eteenpäinkin. Tarkoitus on julkaista täydellisempi juhlateos vuonna 2017, jolloin tulee kuluneeksi 70 vuotta Ojoisten alueen rakentamisen aloittamisesta. Samana vuonnahan Suomikin täyttää 100 vuotta itsenäisenä valtiona. Hämeenlinnan kaupunki on huomioinut työtäni kaupungin 375-vuotisjuhlarahaston apurahalla. Kirjana tämä historia on esillä kaupungin kirjastossa, maakunta-arkistossa, Keinukamarissa ja Ilves-kodissa. Tekijänoikeudet periytyvät jälkeeni Sanni Myllymaalle ja Vilma Lohistolle Uuteenkaupunkiin.

2 ii Wete Myllymaa

3 Ojoinen Story iii Wete Myllymaa OJOINEN STORY Muistitietoihin perustuva dokumentti Hämeenlinnan Ojoisten asuinalueen synnystä ja kehityksestä vuodesta 1945 uudelle vuosituhannelle Asioiden taustakulkuna seuraa perustietoja Suomen ja Hämeenlinnan aikaisemmasta kulttuuri-ja käyttäytymishistoriasta. Myös poliittisiakin

4 iv Wete Myllymaa asioita on kiinteytetty monien tapahtumien yhteyteen, koska niilläkin on oma syy-yhteytensä historian kulkuun.

5 Ojoinen Story v Omistus Tämä teos on omistettu kunnianosoituksena Karjalasta kotiseutunsa menettäneille siirtosuomalaisille ja rintamamiehille, jotka jaksoivat ponnistaa Ojoistenkin alueelta uuteen tulevaisuuteen sekä yleisesti kaikille vanhoille, nykyisille ja tuleville ojoislaisille. Tämä on samalla moniulotteinen sankaritarina siitä miten Suomi säilyi suomalaisilla ja miten uusi yhteiskunta selviytyi ankarien koettelemusten vitsauksistaan. Ojoislaiset ihmiset olkaa ylpeitä omista saavutuksistanne!

6 vi Wete Myllymaa Ojoinen 50-luvun alkupuolella

7 Ojoinen Story vii Sisällysluettelo Alkusanat...1 Nuoren Suomen taustapeili...3 Ojoisten alueen faktallista alkuhistoriaa...7 Ojoinen hiljainen viljelysalue, muttei täysin eloton...13 Saven salaisuudet...17 Perusasutus sai seuraa uudisasukkaista...19 Vanginvartijoiden Parkkimäki...25 Kettumäen ihmeellisyyksiä vankeineen...30 Koulumatkan varrelta...34 Uuden asukaspohjan sopeuttaminen onnistui...39 Omakotiunelma lähti liikkeelle...43 Ojoinen herää Työtä ja tarvikepulaa...50 Omaan kotiin elämän ahkeruudella...54 Juurtuminen Ojoisille alkaa...57 Elintila suurenee ja harrastukset monipuolistuvat...61 Kananlainausta ja muitakin vilppejä...65 Elämän aukeamista...71 Jäteongelmia ja niiden ratkaisuja...74 Ojoisten ihmisiä ja elintapoja...80 Väkeä virtaa Ojoisille...84 Mankeli Myllymaat ja Jierikan autopajan seutu...96 Elämän esittelyjä takapellolta ja Kettumäen reunamilta Koirainmäki ja Lintumäki, sekä kirkollis-infoa Teollistamishaaveita ja kaupunginpuisto Juhlia ja yhteisyyden hakua Apparanseutua ja elämiskiemuroita Toimintojen avauksia ja vaarallisia hetkiä Mielenkiintoisia vuosia Olympia huumaa Kettumäessä alkaa paukkua Vasaroiden ja sahojen ääniä Kettumäessä Poliittinen aika Suomessa heti sotavuosien jälkeen Sodan hintalappuja Ilman rahataloutta ei ole elämää Rauhanaika politisoituu Kiri-Veikot syntyi toimettomuudesta...166

8 viii Wete Myllymaa Kiri-Veikkojen toiminnan hiipuminen Aikuistumisen aikaa Kaupungin City, ojoislaisten Metropoli Moottorien pauketta Retkeilyä ja veneilyä Suurten asioiden 50-luku Toimintaa, virikkeitä ja mutkallisia asioita Aikuistuminen valmista Ajan ratas jättää uusia jälkiä Vanginvartijat löysähuulista porukkaa Teollisuutta ja työpaikkoja Ajat muuttuvat ja matkailu avartaa Arvostukset murroksessa Elämän merkkejä ja muutosasioita Väkivalta kasvaa kurjuudessa Pilvenpiirtäjien aikakausi, Tetroitti alkaa nousta Ojoistenkadun Ostarinseutu syntyy, palvelut paranevat Härkäbaarista Pikku-Eeroksi Peruspalvelut muutoksissa mukana Uusi uljas koulurakennus lastentaloksi Sosiaali-ja terveyspalvelut kohdallaan Ojoisten ilme muuttuu Muistojen perintö Epilogi: Aateluus ansaittua ja vapaus elastista Ojoisten uudisasutus täyttää vuonna 2017 kunniakkaat 70 vuotta, samana vuonna itsenäinen Suomi viettää 100-vuotisjuhliaan. Tarkoitus on täydentää tätäkin kertomusta edelleen ja julkaista tuona juhlavuonna ihan oikea Ojoisten juhlakirja, joten sisällysluetteloon mahtuu vielä paljon uusia asioitakin. Pitäkää yhteyksiä jos mielenkiintoista kerrottavaa Ojoisten alueelta on muisteissa tallessa.

9 Alkusanat Tämän kertomuksen on pääosin koonnut omista muistelmistaan allekirjoittanut Wete Myllymaa dokumenttitiedoksi ja muistohistoriaksi kaikille Ojoisilla jossain vaiheissa asuneille tai siellä eläneille ihmisille. Tämä monologi etenee yksinpuheluna asioissa vähän rönsyillenkin, eivätkä kaikki asiat ole kronologisessa järjestyksessä. Tarkoitus on kuitenkin tuoda esiin monipuolisesti Ojoisten alueen syntyhistoriaa ja siellä eläneiden ihmisten moni-ilmeistä elämää. Allekirjoittanut on itse muuttanut Ojoisille yhdeksänvuotiaana pojankloppina. Siitä päivästä alkaen olen yhtäjaksoisesti myös asunut alueella. Olen varmasti "virkaiältäni" vanhin henkilö, joka Ojoisten alueella on ajallisesti elämäänsä viettänyt. Tällä kertomuksella on tarkoitus valaista Ojoisten alueen lähihistoriaa, sen muuttumista asuinalueeksi ja alueen kehityskaarta nykyiseen elämismuotoonsa. Ojoistenkin lähihistoria on seurausta monista kansallisista ja kansainvälisistäkin tapahtumien juoksuista, joten kerronnassani on paljon viittauksia ja yhteyksiä näihinkin asioihin. Kaikki tässä dokumentissa esiintyvät asiat olen pääosin itse kohdannut tapahtumina ja niistä on sitten muodostunut se tietopohja, josta aion nyt kertoa. Tämä ei siis ole mikään historian toisto menneestä ajasta, vaan tosikertomus Ojoisten alueen syntymisestä ja siellä eläneiden ihmisten arjesta. Kerronnassa vilahtelee silloin tällöin erilaisia ammatteja ja niihin liittyviä elämäntehtäviä, siihen kirjoon olenkin ajatuksiani paljon kohdistanut. Näin syntyy ojoislaisuudesta hyvin monipuolinen asukaskuva monilta vuosikymmeniltä. Pääosiltaan näiden asioiden esittely koskee miespuolisia henkilöitä. Naisia ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus mitenkään syrjiä, mutta Ojoisten alueen alkukymmeninä pääosa äideistä oli kotiäitiä ilman näkyviä uraputkia. Heidän kunniansa rakentuu lasten kasvatuksesta ja vastuusta hoitaa perheen toimeentulo vähäisin resurssein. Vasta toisessa sukupolvessa oppimisen ja opintojen kautta elämään asettautuminen alkaa näkyä naissukupuolenkin merkittävinä uravalintoina. Tämän dokumentin luomiseen ei myöskään liity mitään toimeksiantoa tai velvoitetta. Itse olen tarkoittanut tämän kertomuksen eräänlaiseksi kunniavelaksi ja muistoksi kaikille Ojoisten alueen historiaan liittyville ihmisille. Tarkkoja päivämääriä ei muistiini ole jäänyt, mutta eri asioiden omaperäisyys ja persoonalliset ihmiset ovat kaikkien asioiden

10 2 Wete Myllymaa perusolemuksena. Useilta ojoislaisilta ystäviltä olen saanut kallisarvoisia tarkennuksia teksteihini. Olen myös yrittänyt pelkistää tapahtumia vertailupohjalta nykypäiväänkin, mutta myöskin ojoislaisten eri ihmisten tekemisiin ja olemisiin. Vieläkin tuttuja nimiä ja asioita löytynee paljon nykyasukkaillekin. Joillekin tapahtumille ja kepposille en kuitenkaan anna tunnistettavia nimiä intimiteettisuojan vuoksi. Asianosaiset sieltä kyllä helposti tuttunsa tunnistavat. Kerrotut asiat eivät myöskään kulje täydellisesti loogisessa aikajanassa oikeassa rytmissä, koska olen pyrkinyt esille tuomaan asiayhteyksiä pidemmältäkin aikaväliltä. Toivottavasti lukija tämän tarkoitusperän ymmärtää ja pystyy hahmottamaan eri aikajaksot toisiinsa itse tapahtumien kautta.

11 Ojoinen Story 3 Nuoren Suomen taustapeili Kun tässä on kyseessä samalla myöskin Suomen itsenäisyysajan historian osioita, niin on ehkä paikallaan valaista Ojoinen storyn pohjaksi tätä Suomenkin historiaa tärkeimmiltä osiltaan eli katsoa itsenäisen Suomen alkukymmeniä taustapeilistä. Ojoisten nykyalueen sodanjälkeiset rakennustyöthän aloitettiin keväällä Suomen itsenäisyys oli tuolloin vasta 30 vuotias, mutta historiakin voi olla nopeaa ja suuria asioita täynnä, eikä niitä asioita ehkä enään kaikilta osin muisteta. Suomihan julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917 ja Neuvostoliitto tunnusti Suomen valtiollisen aseman varsin pian. Valtiolliset perusrakenteet olivat jo silloin toiminnallisessa kunnossa niin hallinnollisesti kuin sivistyksellisestikin ja kulkuyhteydetkin toiminnassa mm. rataverkkokin jo 3900 km pitkä. Silloin elettiin vielä kuitenkin raskasta maaorjuuden aikaa, eli torpparijärjestelmä oli maatalouden tukiranka. Torpparijärjestelmä lakkautettiin 1918 ja torppareille syntyi oikeus lunastaa viljelysalansa ja rakennukset itselleen. Tämä uusi ihmeellinen vapaus riistäytyi kuitenkin jo ennakkoon käsistä ja syntyi kansalais-sota vuoden 1918 alussa, jonka seuraukset olivat kammottavat. Jo kesällä 1917 olot oli varsin sekavat Suomessa, johtuen Venäjän vallankumouksen suurista heijastus odotuksista. Punakaarteja perustettiin ja suojeluskunnat järjestäytyivät yhteisen johdon alle. Yksikamarinen eduskunta tasoitteli maaperää kunnallisella äänioikeudella ja 8 tunnin työaikalailla, mutta muutoksen ja "vapauden" kaipuu aktivoitui siitä huolimatta väkivallaksi. Vielä syksyllä 1917 eduskunta äänesti monargian puolesta ja kuningaskin valittiin. Eduskunta aloitti itsenäisyyden valmistelut ja tuo itsenäisyysjulistus sitten annettiin, johon pian tunnustuksiakin alkoi tulla. Kuitenkin hallitusmuotoon alkoi liittyä paljon kritiikkiä ja niinpä uudeksi valtiomuodoksi esitettiinkin tasavaltaa ja kesällä 1919 eduskunta äänesti äänin tasavaltalaisesta hallitusmuodosta. Presidentiksi valittiin K:J: Ståhlberg, joka voitti vastaehdokkaan C.G. Mannerheimin ääniluvuin Heti olojen rauhoittuessa maahamme julistettiin alkoholin kieltolaki vuonna 1919, joka kesti aina vuoteen Noina vuosina laittoman alkoholin kulutus nousi vaarallisiin lukemiin ja salakuljetus ja salapoltto, sekä väkivalta rehoittivat hallitsemattomasti. Kieltolain loputtua olot rauhoittuivat varsin pian, mutta sen päälle koettiin vielä luvun suuri

12 4 Wete Myllymaa pörssiromahdus ja sitä seurannut maailmanlama. Tämä maailmanlaajuinen talouselämän halvaantuminen johti suurtyöttömyyksiin useissa maissa, myös Suomessa. Tärkeä itsenäisyysajan tapahtuma oli myös Tarton rauhansopimus Tämän rauhan Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimi taitavasti J.K.Paasikivi. Siinä rauhassahan sovittiin Suomen ja Baltian maiden asemasta, itsenäisyydestä ja koskemattomuudesta. Samassa rauhassa Suomeen liitettiin ns. Petsamon alue ja siihen kuuluva Liinahamarin sula jäämeren satama. Samalla turvattiin väyläoikeudet Laatokan Karjalan huoltokuljetuksille. Kaiken tämän takuumiehenä oli Neuvostoliiton hallitus päätöksineen ja allekirjoituksineen. Samana vuonna 1920 Suomi hyväksyttiin Kansainliiton (nyk. YK ) jäseneksi. Varsinaiseksi YK:n jäseneksi Suomi hyväksyttiin vasta 1955 Stalinin kuoltua Tämä johtui siitä, että Neuvostoliitto esti veeto-oikeudellaan kolme kertaa Suomen liittymisanomuksen hyväksymisen YK:n jäsenvaltioksi. Kuitenkin kaikkien kansainvälisten ja Kansainliiton sotia koskevien sopimusrikkomusten, sekä Suomeen hyökkäyksen myötä itse Neuvostoliitto oli erotettu Kansainliiton jäsenyydestä joulukuussa (YK perustettiin 1945) Petsamon alue satamineen säilyi Suomella vielä Talvisodan rauhassakin 1940, mutta jatkosodan aselevon jälkeisessä välirauhassa tuo alue ympärivuotisena käytössä olevana satamana Jäämerelle menetettiin. Lopullinen sinetti Suomen kaikille uusille rajanvedoille tapahtui Pariisin rauhassa 1947, jonka jälkeen alkoi ns. kylmäsota ja samalla syntyi käsite rautaesirippu poliittisine blokkeineen, jossa Suomikin sitten oppi maailmanpolitiikan kaikki ihmeelliset kiemurat kolmen sodan rasittamana.(talvisota, Jatkosota, Lapinsota) Unohtaa ei pidä sitäkään, että Suomi oli kaiken urheilun suurvalta 1920 ja 30-lukujen ajan. Olympiamitaleita ja maailmanmestaruuksia kertyi noina vuosikymmeninä hämmästyttävä määrä ja kaikessa kilpaurheilussa/ yleisurheilussa maailmanennätykset olivat jatkuvaa pärjäämisen herkkua. Paavo Nurmi oli näistä sankareista näkyvin, hän tehtaili parin vuosikymmenen aikana kymmenittäin maailmanennätyksiä. Noiden kahden vuosikymmenen aikana pidettiin myös viidet kesä- ja talviolympialaiset ja niissä Suomi saavutti erivärisiä mitaleita toistasataa, joista kultamitaleitakin kymmeniä. (Fokus-Urheilu) Tälläkin tavoin Suomi sinniteltiin näkyväksi kansakunnaksi. Raskaat sotavuodet tuli kohtaloksi monelle huippuurheilijallekin, kaksinkertaisina isänmaan sankareina heidätkin kotiseuduilleen haudattiin ja muistot uroteoista jäivät kunnioituksina elämään.

13 Ojoinen Story 5 Suuri jääpelien kummajainenkin saapui Suomeen 1920-luvun lopulla. Pelin nimihän on tietysti jääkiekko. Siihen innostuttiin monissa osissa Suomea ja sen otti lajivalikoimaan Suomen Luistinliitto Heti seuraavana vuonna pelattiin jääkiekossa Suomen mestaruudesta ja sen voitti Viipurin Reipas. Jääkiekkoliitto perustettiin 1929 (Fokus-urheilu). Hämeenlinnalle ja Ojoisille jääkiekolla on ollut suuri merkitys, sillä ansiokkaita pelaajia maajoukkueita myöden on asunut kaikkialla kaupungin alueella. Seuroina Hämeenlinnan Tarmo, Hämeenlinnan Pallo-Kerho, Hämeenlinnan Tiikerit ja Hämeenlinnan Kiri-Veikot. Luokkayhteiskunta jännitteet leijuivat vielä politiikan yllä luvullakin. Vuonna 1932 perustettiin näiltä pohjilta Lapuan liikkeen jatkoksi Isänmaallinen Kansanliike IKL (Vihtori Kosola), jonka toiminnalla piti ehkäistä kommunismin vaikutusvaltaa ja "tervehdyttää" politiikkaa. Neuvostoliiton aloitettua sotatoimet Suomea vastaan 1939 pelästytti kuitenkin kansalaiset nuoren valtion itsenäisyyden menettämiseen ja nämäkin poliittiset jännitteet murenivat yhteiseen maanpuolustustahtoon kaikki patrioottiset järjestöt lakkautettiin rauhansopimuksella. Suuria kunnianosoituksiakin Suomelle myönnettiin noina vaikeina aikoina. Arvostettu kirjallisuus-nobel palkinto kirjailija F.E. Sillanpäälle 1939 ja kemian Nobel A.I. Virtaselle Silloin kun Suomi täytti vasta 30-vuotta maassa istui jo seitsemäs presidentti nimeltään J.K. Paasikivi. ( aikatiedot Fokus tietokirja) Näiden asioiden pohjalta vasta 30 vuotias Suomi aloitti uuden ajan elämisen uusilla haasteilla. Suomi lapio oli siis vain 30 vuotias kun se ensimmäisen kerran painui Ojoisten saviseen rakennusmaahan vappuna Näiltä pohjilta myös Ojoinen Story alkaa rakentua historian arkistoksi. Tätä kertomusta Ojoisista ei pidä kuitenkaan ymmärtää miksikään historian uusintapainokseksi, sillä tarkoituksena on vain valaista Ojoisten lähihistoriaa sellaisena kuin alueella on eletty ihmisineen ja tapoineen. Varsinainen virallinen ja ajallinen historia Ojoisten alueesta on jo julkaistu Tuolloin kirjailija Einar Palmunen julkaisi Hämeenlinnaseuran toimeksiannosta kirjan nimeltään Ojoisten latokartano ja virkatalo (arkistoitu HML:n kirjasto ja Hämeen maakunta-arkisto). Kirja on julkaistu/painettu Kariston kirjapainossa 157-sivuisena vuonna 1968, sisältäen lisäksi joitakin valokuvia ja pari karttaa. Einar Palmunen on käyttänyt kirjan luomisen hyväksi lukuisia merkittäviä arkistoja ja historian kirjoja mm. Ruotsin valtio- ja sota-arkistoa. Lisäksi useat historian asiantuntijat ovat auttaneet kirjan rakentelua omilla kirjoillaan tai lausunnoillaan. Kirja antaa hyvin tarkan ja perustellun kuvan Ojoisten alueen alkuhistoriasta aina 1300-luvulta alkaen, jolloin tavallaan

14 6 Wete Myllymaa Ojoisten arkistollinen historia alkaa. Ojoinen on siis tunnettuna alueena jo lähes 700 vuotta vanha ja seudun kolmen latokartanoiden väki (Ojoinen, Hätilä, Saarinen) ja lukuisat niiden torppariperheet rakensivat tuon tunnetun maamerkin vanhan Hämeen-linnan alusta loppuun asti. Ojoisten linnaa siitä ei silti tullut, mutta kyllä se se maakunnan linnanakin historian lehdille kelpaa. Wete Myllymaa

15 Ojoinen Story 7 Ojoisten alueen faktallista alkuhistoriaa Historiankirjojen mukaan tiedetään, että Hämeenlinnan seudulla on ollut järjestäytynyttä asutusta jo 800-luvulta alkaen (Varikonniemi). Jonkinlaisen kulkutienkin oletetaan jo silloin kulkeneen lounais-suomeen (varhainen Härkätien väylä). Ojoistenkin alueella (latokartano) oli jo kylä 1300-luvulla jolloin aloitettiin Hämeen linnan rakennustyöt Ruotsin kuningaskunnan toimesta ja myöskin sen valta-alueen suojaksi. Tuolloin seudulla oli jo muutamia pikku kyliä asuttuna, joiden työvoimaa sitten tarvittiin linnan rakentamiseen. Einar Palmusen kirja Ojoisten latokartano ja virkatalo käsittelee paljon linnan rakentamiseen liittyviä asioita ja kuvaa hyvinkin pikkutarkasti sen ajan ihmisten elämää ja alamaisuuksia. Kirjassa on myös paljon viljelyyn liittyvää tietoa, johon oleellisesti kuului myös isäntävaltio Ruotsin ankarat verotusrasitteet. Myös tilitykset ja kirjanpidot ovat hyvin tarkasti säilyneet arkistoissa, joista paljastuu myös monia veronkiertoasioita ja oikeudellisia julmuuksia. Verot, vuokrat, velvoitteet, perunkirjoitukset ja maaoikeudet on arkistoitu hyvinkin pikkutarkasti rajamerkintöineen. Kirjasta saa myös selkeän kuvan siitä, millainen Ojoisten alue oli käyttömuodoiltaan ja hallintomalleiltaan. Ensimmäiset arkistoidut merkinnät löytyvät Ojoisten kohdalta 1300-luvun alusta. Silloin koko alue oli pääosin luonnonniittyjä ja suoalueita, joiden metsäsaarekkeilla oli sitten pienimuotoista kyläasutusta. Itsenäiset talonpojat viljelivät lähialueita omaksi ravinnokseen, kunnes Ruotsin armollinen majesteetti otti väestön hellään huomaansa monenlaisin alamaisuuksin. Ojoisten, Saaristen ja Hätilän lato- ja karjakartanoiden synnyttyä alkoivat myös omistukselliset ja hallinnalliset asiat saada lainmukaisia sitovuuksia toimilleen. Hattulan käräjillä ratkottiin jo 1300-luvulla tavallisten rikosten lisäksi myös rajariitoja. Näiden asioiden yhteydestä tuleekin esiin ensimmäinen julkinen ojoislainen. Silloin vuonna 1329 lampuodiksi "päässyt" entinen talonpoika Ojoisten Matti pääsi käräjille todistamaan silloisen piispan ja erään tilallisen rajariita-asiaa. Ojoisten Matti on näin ollen ensimmäinen alueen kantaasukas, joka on nimellään arkistoihin päässyt. Silloinhan ei vielä Hämeenlinnaa kaupunkina ollut, vaan alue kuului Vanajan pitäjään ja sen seurakunnan väestörekisteriin. Silloinen Vanaja kuului taas oikeusalamaisuudeltaan Hattulan käräjäkuntaan. Kaiken

16 8 Wete Myllymaa yläpuolella oli kuitenkin Ruotsin kuningas, majesteetti, jonka armollisella suojelukirjeellä vältti jopa syytteitä ja rangaistuksia henkirikoksistakin. Hämeen linnan läheisyydessä oli kolme latokartanoa, jotka harjoittivat viljelyä ja karjanhoitoa kyläläisten ja linnan tarpeisiin. Nämä latokartanot olivat Ojoinen, Saarinen ja Hätilä. Näiden alaisuudessa olivat sitten talonpojat ja torpparit. Ojoisten kartanolla oli kymmenkunta torppaa erilaisine tuotantovelvoitteineen. Kartanon maita oli yli 200 hehtaaria niittyinä tai viljelysmaina. Metsääkin yli tuhat hehtaaria. Niin sanottuja takamaita oli Rengossa, Tammelassa, Hauholla, Koskella ja Hausjärvellä. Palmusen kirja kertoo 1500-luvun vuosista vielä, että Ruotsin kuninkaallisen majesteetin kirjeellä Ojoisten latokartanon oikeuksiin kuului kalastusalueita Anjalankoskella, Vääksynkoskella, Rautalammilla ja Tervon Äyskoskessakin Savon alueella. Näihin tehtiin vaivalloisia kalastusretkiä kesäisin ja tuotiin saaliina tynnyrikaupalla suolakalaa ravinnoksi ja osaksi verotusta. Itsenäiset talonpojat maksoivat veroa kruunulle, mutta lampuotisuhde oli suoran alamaisuuden lisäksi myös oikeuskelpoisuutta. Kun kartanot joutuivat maksamaan veroa ja vuokraa, olivat torpparit näiden velvoitteiden tärkein suorittaja. Hämeen voutikunnan keskuslinnan "alaisuudessa" toimi kolme latokartanoa, joiden torppareilla oli lähes kaksituhatta työpäivää vuodessa hevosineen taksvärkkinä kartanoille. Tämän lisäksi torpparien piti tulouttaa kartanolle noin puolet omastakin sadoistaan. Luonnonvaraisten niittyjenkin heinäsadot puolitettiin ns. talvikuormina. Talonpoikien ja torppareiden piti myös huolellisesti hoitaa tiluksiaan. Riukuaitojen ja avo-ojienkin piti olla tarpeellisessa kunnossa, muutoin tuli sakkoja tai lisätyöpäiviä. Ojoistenkin alueella oli paljon heinäniittyjä ja niille tarvittiin kymmenittäin riukurakenteisia latoja. Paimenten osuus työnsuorittajina oli hyvin tärkeää, koska suuria laidunmaita ei voinut kokonaan aidata. Karjaa oli tuolloin jo paljon ja sitä oli myös hoidettava hyvin. Lehmien ja lampaiden lisäksi myös lukuisat härät pureskelivat heinää laitumilla. Härkähän oli vielä 1700-luvulle asti tärkein vetojuhta maataloustöissä. Einar Palmusen Ojoisten latokartanon historiasta voi ammentaa loputtomasti mielenkiintoisia lukuja alkuvuosisatojen kirjanpidoista, inventaareista, oikeuden päätöksistä ja perunkirjoituksista. Myös väestön määrät, vuodenajat, sairaudet, hallintoasiat, käräjöinti, verot ja ihmisten elintavat on selkeästi tajuttavia. Myös elintarvikkeiden määristä on tarkkoja kirjauksia jo 1500-luvulta. Tarkoin on selvitetty mitä kulloinkin on ollut

17 Ojoinen Story 9 varastoitu tai teurastettu. Esillä ovat raavaan lihat, lampaanruhot, läskit, makkarat, viljamäärät, suolakalat ym. Samoin kateaineena olleet tuohiniput ja talikynttilät on luetteloitu. Eläinten määrät ovat hyvin tarkkoja ja niissä on huomioitu myös merkintöinä mittatappiot karhujen ja susien raateluista. Joskus salateurastusta peiteltiin sillä, että voudille menevässä kirjanpidossa oli maininta raatelumerkinnän lisäksi, että nahkaakaan ei jäänyt jäljelle. Vetojuhtia eli härkiä oli kirjanpidoissa enemmän kuin hevosia. Parhaimmillaan kolmessa latokartanossa oli vetohärkiä yhteensä yli sata. Sotilasratsut ja ns. matkahevoset taas kuuluivat lähinnä Hämeen linnan kirjanpitoihin. Matkahevosethan kuuluivat siihen kievarien väliseen liikennöintiin. Suurin osa linnan ja Ojoisten kartanon väestä sai palkkansa elintarvikkeina, joiden määrät oli pikkutarkasti kirjattu eri luetteloihin. Linnan pyövelikin sai palkkansa viljana ja lihoina. Teloitettavia rikollisia löytyi sopivin välein ja kuningasta vastaan vehkeilijöitäkin riitti pölkytettäväksi pyövelille hyvän elintason verran. Oikeus eläinten laiduntamiseen ja viljelemiseen oli hyvin säädeltyä ja kaikesta tuotosta piti maksaa verot latokartanon välityksellä Ruotsin kuninkaan kirstuun. Voudit valvoivat tarkkaan, että verot tulivat suoritetuiksi. Ojoisten latokartanon kohdalla kävi niinkin, että Hämeenlinnan kaupungin perustamisen aikoihin 1600-luvun lopulla Ruotsin kuningas vuokrasi Ojoisten kartanon maat uusille kaupunkilaisille peräti kymmeneksi vuodeksi. Kartanon päärakennus kuitenkin purettiin ja siirrettiin raatihuoneeksi vanhaan kaupunkiin v (Linnankasarmin alue). Hämeen linnassa tapahtui räjähdys ja suuri tulipalo 1659, jolloin alettiin uumoilla kaupungille uutta paikkaa mm. Ojoisten latokartanon alueelta. Kaavoituspäätös kuitenkin johti siihen, että uusi kaupunkikeskus toteutettiin Saaristen latokartanon mäkikumpareelle eli siis nykyiseen keskustaan vuonna Latokartanon kylät on Palmusen teoksessa kirjattu omiksi alueikseen. Niitä olivat: Ojoinen, Paikkala, Niementausta, Saarinen (nyk. keskusta), Hätilä, Luhtiala, Kankaantaka, Lehijärvi, Katinala, Kirstula, Vuorentaka, Luolaja ja Renkovaha. Kaikilla alueilla ja niityilläkin oli omat nimensä. Ojoisten nykyisin asuttu pelto oli kaiketi Kuninkaanniitty ja se silloinen suuri suo eli moottoritien alusta Linnanniemelle asti oli nimeltään Selkäsuo luvun lopulla latokartanoista alkoi muodostua ns. virkataloja. Ojoistenkin kartanosta tuli ylempien upseerien palkkiotila. Kenraalit ja everstit saivat Ruotsin kuninkailta palkkioksi ansioistaan näitä kartanoita tai suuria tiluksia. Osa kartanoista oli vuokrallakin, mutta yleensä näihin aatelisten sotaherrojen kartano isännyyksiin ei edes verotusta kohdistunut.

18 10 Wete Myllymaa Kartanot säilyivät virkataloina perinnöllisinä, vaikkakin isännän vaihdoksiakin eri sukuihin tapahtui. Näiltä pohjin lähes kaikki Suomen kartanot ovatkin vanhojen sotaupseeripohjaisten aatelissukujen hallinnassa. Palmusen kirjassa olevien karttojen mukaan Hämeen Härkätie on kulkenut Ojoisten kartanon läpi aina 1920-luvulle saakka, jolloin se omistajavaihdoksen myötä siirrettiin alkavaksi Kaupunginpuiston portilta Kurkkutietä pitkin nykyiselle paikalleen. Tiehän on aina alkanut Hämeen linnan pohjoisportilta kartanon alueelle. Tästä läpikulkutiestä oli aika ajoin riitaa kaupungin ja latokartanon kesken. Vanha pieni kaupunkihan on ennen sijainnut juuri sillä puolella linnaa. Kaupunkioikeudet v.1639 saanut Hämeenlinna oli tuolloin noin kolmenkymmenen hirsitalon kylä, jossa asukkaita oli kolmisen sataa, verorasitteisia vain satakunta. Nykyiset vanhan kaupungin alueella olevat kasarmirakennukset ovat 1800-luvulta peräisin eli Venäjänvallan ajoilta. Kaupungin siirtoa nykyiselle paikalle suunniteltiin jo 1700-luvun alussa, mutta vasta vuosikymmenten jälkeen 1700-luvun lopulla kaupunki siirrettiin Saaristen kartanon mäelle, jonne tehtiin jo oikea asemakaavakin ja rakennettiin vähän erikoisen muotoinen kirkkokin. Saaristen kartanon piti tämän vuoksi siirtyä toimiltaan Niementaustan mäelle ison vetisen Selkäsuon taakse. Tällöin saatiin myös parempi siltayhteys Mahlionniemeen eli nykyisten siltojen paikalle Keinusaareen. Alueen vanhin vesistön ylityspaikka oli nykyisen rautatiesillan paikkeilla jo 1300-luvulla. Palmusen kirja kuvailee myös monien vuosisatojen ajalta ihmisten jokapäiväistä arkea. Se oli kovaa työtä ja kovaa kurinalaisuutta. Kuninkaan solvaamisesta lähti pää, pienemmistä rikoksista taas tuli raippoja, sakkoja tai tyrmää. Ojoistenkin eräs lampuoti sai julkista raippakuritusta v ryyppäiltyään ja räyhättyään jatkuvasti varoituksista huolimatta. Ojoisten seppä ja muuan lampuoti saivat taas samoihin aikoihin jalkapuuta huonoista elämäntavoistaan ja lampuotin lapsetkin joutuivat isänsä seuraksi kirkonmäelle, kun kirkkoherralle ei kelvannut lasten halukkuus kristinopin pääkirjojen ulkoa muistamiseen. Seppo Marttisen Hämeenlinnan vankikaupunki historia vuodelta 2012 kertoo näitä rangaistusmenetelmiä vieläkin kovempina seuraamuksina. Varsinaisessa Hämeen linnassahan oli jo perustamisajasta 1300-luvulta lähtien kolkot tyrmähuoneet linnan pohjakerroksissa, mutta varsinainen sellivankila valmistui vasta Silloin sinne mahdutettiin 66 selliin noin 400 vankia.

19 Ojoinen Story 11 Ankaria olivat rangaistukset Marttisen kirjan mukaan jo linnan perustamisesta alkaen. Vielä 1400-luvullakin naineena kihlautumisesta, väkisinmakaamisesta tai toisen vaimon vikittelemisestä itselleen sai kuolemantuomion. Varastamisesta ja petoksista seurasi ruoskintaa, raippoja, silpomista, häpeäpaalua ja jalkapuuta. Tämän rangaistuskulttuurin perintönä onkin Ojoisilla sitten vielä nykypäivinäkin eletty hyvin lainkuuliaista elämää. Näissä aviollisissa asioissa kuitenkin on uskallettu siirtyä nykyaikaan, joten aviovaimotkaan eivät enää ole lainsuojattuja miltään vehkeilyltä. Kansalaissodan kahta puolen Hämeenlinnan kaupunki havitteli Ojoisten kartanoa itselleen sen ollessa yksityisessä vuokrauksessa. Kartanoa piti silloin Blomstedin suvun Alma-rouva, joka oli Vanajan seurakunnan kirkkoherra Wegeliuksen tytär. Hän joutui siitä luopumaan ja viimeiseksi haltijaksi jäi Arvo Jalas, jonka toimesta kartanon alasajo sitten tehtiin laillisuusperiaattein. Samoin kaikki kartanon torpat 10 kpl itsenäistettiin virallisesti maaliskuussa v jolloin Ojoisten kartano ja jäljelle jäänyt peltoala 122 hehtaaria siirtyi Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston haltuun. Ojoisten virallinen historia muuttui siis valtio-omisteiseksi Tällöin Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto saa haltuunsa koko yhtenäisen Ojoisten alueen. Kartanon alue uudistettiin maatalouskäyttöön ja uusi vankilarakennus sekä eläinsuojat viljamakasiineineen rakennettiin 1930-luvun taitteessa. Siellä sovittivat rangaistuksiaan lähinnä luottovangit ja sairaustoipilaat. Vielä sotienkin jälkeen Ojoisten kartanon maita viljeltiin vankityövoimalla aina 50-luvulle asti. Jo jatkosodan aikana Ojoisille suunniteltiin asevelikyläasutusta, mutta lopullinen asuttamisen alkulaukaus sai alkunsa maatalousministeriöstä lokakuussa Tällöin ministeriö pyysi lausuntoa Ojoisten virkatalon alueen kaavoittamiseksi asutuskäyttöön. Kaavoitusta tehtiin jo asian vielä ollessa vireillä ja ensimmäisiä rakennuksiakin alkoi ilmestyä Ojoisten asuinalueelle jo ennen lopullista ministeriön kaavoituspäätöstä v alkaen. Arkkitehti Heimo Kautonen laati alueelle pysyvän kaavan ja lopullinen muoto kaavalle hyväksyttiin Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa elokuussa Tämän kaavan Hämeenlinnan kaupunki esitti hyväksyttäväksi sisäasiainministeriölle joulukuussa v. 1948, jonka sitten ministeriö hyväksyikin seuraavana keväänä v Näin jo hyvään vauhtiin päässyt rakentaminen sai lopulta lainvoiman. Ensimmäinen väliaikaisen rakennustöiden alkamisluvan lähtökohta oli vappu v Silloin Ojoisten maaperään painui ensimmäinen lapionpisto uuden asuttamisen

20 12 Wete Myllymaa alkuunpanijana. Alueelle lohkaistiin n. 600 tonttia, jotka jakautuivat lähes tasan rintamamiesten ja siirtokarjalaisten eli evakkojen kesken. Tämän otsikon alla olen yrittänyt valottaa Ojoisten varhaishistoriaa Einar Palmusen Ojoisten latokartano ja virkatila teoksen viestityksin. Tästä onkin oikeastaan hyvä aloittaa oma Ojoisten kertomukseni, joka alkaa muistelmissani juuri tuosta asuttamisajasta kaikkine siihen liittyvine asioineen. Eli siirrymme sodan jälkeiseen elämään Ojoisilla. Muistutan kuitenkin vielä siitä, että silloin tällöin tekstissäni vilahtelee Hämeen linnaan liittyviä asioita. Tämä johtuu siitä, että Ojoisten, Saaristen ja Hätilän latokartanoiden väestö eli hyvin tiiviissä yhteistyössä Ruotsin kuninkaan linnakaupungin kanssa. Ojoisten kartanon lisäksi alueella oli lukuisia torppareita, lampuoteja, mäkitupalaisia ja muuta palkollista työväkeä linnan ja kaupungin työvoimatarpeeseen. Vankilakulttuuri kytkeytyy myös paljon Ojoisten latokartanon ja virkatilan toimintaan. Tämän vuoksi Ojoisten alueella on asunut paljon vanginvartijaperheitä pitkältä aikaväliltä. Pahimmillaan Hämeenlinnan vankiloiden vankimäärä oli lähellä tuhatta "lusijaa" 50- ja 60-lukujen taitteessa. Tämän vankimäärän kaitsemiseen ja huoltoon tarvittiin vankeinhoitoväkeä lähes neljäsataa henkilöä.

Hämeenlinnan kaupunginosa historia OJOINEN STORY

Hämeenlinnan kaupunginosa historia OJOINEN STORY Hämeenlinnan kaupunginosa historia OJOINEN STORY KIRJOITTANUT WETE MYLLYMAA VUOSINA 2013-2016 Toinen alkupainos lisätyin ja tarkennetuin tekstein. Lopullinen kirja valmistuu jouluksi 2016. Kirjoitustyötä

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

SM Kuvagalleria www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12

SM Kuvagalleria www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12 www.saunamafia.fi 23.4.2011 1/12 Lähtötunnelmissa Heikki, Ari, Jani ja Erkki. Jäsenemme Larissakin tavattiin kentällä. Elvikin pääsi kuvaan. Tällä koneella lennettiin. Philip ja Aija-Riitta. Tästä se sitten

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Yrittäville. Suomalaisille. Yos! Yrittäjyyden Osaamiskeskus Yrittäjän MBA - ohjelma Akateeminen yrittäjäkoulu

Yrittäville. Suomalaisille. Yos! Yrittäjyyden Osaamiskeskus Yrittäjän MBA - ohjelma Akateeminen yrittäjäkoulu Yrittäville. Suomalaisille. Yos! Yrittäjyyden Osaamiskeskus Yrittäjän MBA - ohjelma Akateeminen yrittäjäkoulu 1 Yrittäville. Suomalaisille. Yos! Yrittäjyyden Osaamiskeskus Yrittäjän MBA - ohjelma Akateeminen

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu

MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu Yhteisöhautomo KUMMIKYLIEN PUUTARHAOPINTORETKI 6.7.2013 Pihatutustuminen Pirkko ja Jaakko Kuusjärven pihaan Pirkko ja Jaakko Kuusjärvi

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Torpparilaitoksen synty

Torpparilaitoksen synty Köyliön torpparit Lähtökohtana on torpparilaitoksen synty, kehitys ja päättyminen Köyliössä. Otsikon alle mahtuu monia kysymyksiä, joista osaan yritän vastata tässä esitelmässä. 1. Miten torpparilaitoksen

Lisätiedot

ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA

ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA 4.1.2002 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja, Vesulahti,VA 6133, mf ES 941 Lauri Lukkarinen, Vuolingon neljänneskunta, 5. kymmenkunta

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO RISTO NIINIMÄKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, RAKENNUSGEOLOGI CASE: VUOSAARI VUOSAAREN JAKSO Vuosaaren jakso kuuluu pitkään harjujaksoon. Vuosaareen on muodostunut

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

- Infraa on rakennettu aina

- Infraa on rakennettu aina - Infraa on rakennettu aina - Varhaiset rakenteet (kivikaudelta 1800-luvulle) - Teollistuvan Suomen rakentaminen (1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen) - Kaupungistuvan Hyvinvointi-Suomen rakentaminen (1950-)

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 1 Kirkkovaltuusto 13.02.2012

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 1 Kirkkovaltuusto 13.02.2012 1 1 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 1 KJ 8:5 KL 7:4 Kirkkovaltuuston työjärjestys 1 Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Hollolassa on seitsemän kylän ryhmittymä Aikkala Hälvälä Jarvala Nokkola Untila Utula Vesala Vanhimmat

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

SUUTARINMÄKI. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

SUUTARINMÄKI. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista SUUTARINMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista SUUTARINMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele, että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala

Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala 2008-11-15 18 Uusikylä 1895 Kuninkaanharjulta suunnilleen nykyisen Seurojentalon alapuolelta. Edessä jyrkkä Myllymäki kaiteineen. Keskellä poikkisuuntaan nykyinen

Lisätiedot

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti.

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti. Perunkirja Kestikievarin emäntä Maria Laurintytär Ollila os. Lassila s. 24.09.1793 k. 24.09.1857 Marraskuussa 1857 tehty pelkkä omaisuusluettelo, perunkirjoitus on täydennetty vuotta myöhemmin 29 lokakuuta

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot