IKÄÄNTYVÄN YKSIN ASUVAN NAISEN SOSIAALINEN TUKI Sosiaalisen verkostokartan kehittäminen työvälineenä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKÄÄNTYVÄN YKSIN ASUVAN NAISEN SOSIAALINEN TUKI Sosiaalisen verkostokartan kehittäminen työvälineenä"

Transkriptio

1 IKÄÄNTYVÄN YKSIN ASUVAN NAISEN SOSIAALINEN TUKI Sosiaalisen verkostokartan kehittäminen työvälineenä Tuuli Bernard - Nina Lindholm Päättötyö Kevät 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ALPPIKADUN YKSIKKÖ Tuuli Bernard Helsinki kevät 2000 Nina Lindholm 65 sivua ja 9 liitettä IKÄÄNTYVÄN YKSIN ASUVAN NAISEN SOSIAALINEN TUKI Sosiaalisen verkostokartan kehittäminen työvälineenä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvata ikääntyvän yksin asuvan naisen sosiaalisen tuen sisältöä ja saada uutta tietoa sosiaalisen tuen moninaisuudesta sekä sen laa-dusta. Tutkimus on osa Helsingin Diakonissalaitoksen HEIDI-projektia; Hyvä elämä ikääntyneille Diakonissalaitoksella. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat hyväkuntoiset yli 75-vuotiaat yksin asuvat naiset. Tutki-mus oli kvalitatiivinen ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaas-tattelua. Apuvälineenä käytettiin vanhuksen sosiaalisen verkostokartan piirtämistä. Haastat-telun teema-alueita olivat eletyn elämän muistelu, nykyisen elämän sosiaalinen verkosto, asuinympäristön merkitys, aktiviteetit ja harrastukset, mielihyvän lähteet ja ahdistuksen ai-heet sekä toiveet tulevaisuuden suhteen. Tutkimuksen haastattelut suoritettiin marras-joulukuussa Tutkimushenkilöitä oli yhteensä seitsemän, viittä ikääntynyttä naista haastateltiin Helsingin Pitäjänmäessä Palvelukeskus Kotikalliossa ja kahta haastateltiin muualla Helsingissä. Aineiston käsittelyssä käytettiin sisällön analyysi -menetelmää. Ikääntyneet saivat sosiaalista tukea enemmän epäviralliselta kuin viralliselta taholta. Emotionaalisen tuen saaminen ja antaminen nousi tärkeimmäksi sosiaalisen tuen osaksi. Henkilökontaktien lisäksi merkittävä osa saadusta emotionaalisesta tuesta tuli ympäristön, kodin esineistön sekä lemmikkieläinten katselusta ja koskettelusta. Myös oman elämän muistelusta saatiin emotionaalista tukea. Henkistä tukea saatiin harrastuksista sekä älyllisistä ponnistuksista. Tiedollista tukea tarvittiin jatkuvasti, mutta ikääntyneet eivät tarkkaan tienneet mistä tietoa voisi etsiä. Toiminnallista tukea toivottiin lisää, sillä liikkuminen kodin ulkopuolella koettiin hankalaksi ja sitä myös pelättiin. Osaksi hengellistä tukea nousivat isänmaalliset ajatukset ja sota-aikojen muistelu. Iäkkään yksin asuvan naisen sosiaalisen verkoston laajuus vaihteli, mutta kontaktien määrä ei kertonut sosiaalisen tukiverkoston toimivuudesta juuri mitään. Saadun sosiaalisen tuen tarkastelu aineellisena-, emotionaalisena-, toiminnallisena-, tiedollisena-, henkisenä- ja hengellisenä tukena sensijaan kuvasi hyvin iäkkään elämäntilannetta ja oli yhteydessä koettuun elämänhallintaan. Useimmin sosiaalisen tuen eri muotoja saatiin perheenjäseniltä, sukulaisilta tai ystäviltä. Tukea saatiin myös seurakunnalta, järjestöiltä sekä harrasteryhmiltä. Vähiten sosiaalisen tuen eri muotoja saatiin viranomaisilta. Asiasanat: Ikääntyneet, sosiaaliset verkostot, sosiaalinen tuki, elämänhallinta, vanhustyö Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto

3 ABSTRACT THE DIACONIA INSTITUTE OF HIGHER EDUCATION IN FINLAND Alppikatu Training Unit Authors: Bernard, Tuuli and Lindholm, Nina Date: Spring 2000, Helsinki, Finland; 66 pages, 9 appendices SOCIAL SUPPORT OF AGED WOMEN LIVING ALONE: development of a social network map as a tool for professionals The purpose of this study was to clarify and describe the content of social support of aged women living alone, and thus gather new information about the different aspects and quality of the social support. The study is a part of the Diaconia Institute's HEIDI-project, "A Good Life for the Aged at the Diaconia Institute". The study dealt with women over 75-years of age who were in good health and lived alone. The research was of a qualitative nature, and the data was collected using semi-structured theme interviews. The results of the study were supported by drawing a social network-map based on the interviews. The topics discussed in the interviews were recollections on past life, the current social network, the impact of the surrounding environment, activities, pleasures in life, areas of anxiety and hopes for the future. The interviews were carried out in November and December Altogether seven persons were interviewed, five aged women in the Kotikallio Seniors' Home, and two elsewhere in Helsinki, Finland. The data was evaluated using the content analysis method. The aged received more social support from the unofficial than the official quarter. Giving and receiving emotional support contributed to the most important part of the social support. In addition to human contacts, a significant part of the emotional support consisted of feelings arising from the observation of the surrounding environment, including photographs, souvenirs and objects of sentimental value. Emotional support was also received from the recalling of past memories. Spiritual support was gained from recreational activities and intellectual exercises. Informative support was continuously needed, but the aged suggested that did not exactly know where to look for it. The aged hoped for more concrete support in certain areas, for example, moving about outdoors which was difficult and caused fear. Patriotic thoughts and recollections of wartime experiences were also seen as a part of spiritual support. The depth of the social network of an aged woman living alone varied, but the number of contacts did not indicate much about the functionality of the support network. However, analysing the received social support with regard to its material, emotional, concrete, informative and spiritual aspects, gave a coherent picture of the life situation of the aged, which could also be traced to the experienced life control. In most cases, the different modes of social support were received from relatives and friends. Support was also gained from the congregation, organisations and activity groups. The different modes of social support were received least from the authorities. Keywords: the aged, social network, social support, life control, care for the aged Stored and filed at: the Diaconia Institute Library, Alppikatu Training Unit

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 2 3. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Vanhusväestö Suomessa Ikääntyvän elämänhallinta Sosiaalinen verkosto ja sosiaalinen tuki Sosiaalisen verkostokartan käyttö vanhustyössä TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tutkimushenkilöt ja tutkimushenkilöiden valinta Tutkimuksen aineiston keruu Tutkimuksen aineiston analysointi TUTKIMUKSEN TULOKSET Sosiaalinen verkosto ja saatu sosiaalinen tuki Saatu aineellinen tuki Aineelliseen tukeen liittyvät toiveet Saatu toiminnallinen tuki Toiminnalliseen tukeen liittyvät toiveet Saatu tiedollinen tuki Tiedolliseen tukeen liittyvät toiveet Saatu henkinen ja hengellinen tuki Henkiseen ja hengelliseen tukeen liittyvät toiveet Saatu emotionaalinen tuki Emotionaaliseen tukeen liittyvät toiveet JOHTOPÄÄTÖKSET Saatu aineellinen tuki Saatu toiminnallinen tuki Saatu tiedollinen tuki Saatu henkinen ja hengellinen tuki Saatu emotionaalinen tuki Yleisimmät sosiaaliseen tukeen liittyvät toiveet Sosiaalisesta verkostokartasta merkityskartaksi 46

5 7. POHDINTA Eettiset kysymykset Tutkimusongelmien valinta Tutkijan ja tutkimusorganisaation välinen suhde Tutkijan ja tutkittavan suhde ja aineiston keruu Tutkimuksen tulosten julkaiseminen Luotettavuus ja pätevyys Tutkimusaineiston arviointi Laadullisen aineiston analyysin luotettavuus Raportoinnin luotettavuus Jatkotutkimushaasteet 57 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Tutkimuslupa-anomus tutkimuksen suorittamiseksi Liite 2. Suostumuslomake tutkimukseen osallistumisesta Liite 3. Vanhusväestöennusteet Liite 4. Esimerkki Suomen Mielenterveysseuran sosiaalisesta verkostokartasta Liite 5. Annan sosiaalinen verkostokartta (1. versio) Liite 6. Annan sosiaalinen merkityskartta Liite 7. Selvitys Annan sosiaalisesta merkityskartasta Liite 8. Esimerkki haastattelusta Liite 9. Esimerkki haastattelun sisällön analyysista

6 1. JOHDANTO Suomen väestörakenteen nopean ikääntymisen takia on vanhuspalveluiden kehittäminen maassamme välttämätöntä ja jatkuvasti ajankohtaista. Liitteessä 3 on esitetty ennusteita vuotiaiden määristä ja väestönosuuksista tulevina vuosikymmeninä. Vanhuspolitiikkamme yleisenä tavoitteena on ollut hyvän elämisenlaadun turvaaminen ikääntyville, mutta samanaikainen vanhusten laitoshoidon huomattava supistaminen on luonut suuria paineita erityisesti ikääntyvien avopalveluiden kehittämiselle. Esille asetettujen tavoitteiden ja niiden toteuttamisen välille on muun muassa kuntien niukkenevien resurssien takia syntynyt useita ristiriitoja. Viime vuosien laajassa julkisessa keskustelussa kritiikkiä on esitetty laitoshoidon tilasta, avopalveluiden riittämättömyydestä ja sen laadusta sekä ikääntyvien yhteiskunnallisesta syrjinnästä. Moitteita on annettu myös ammatti-ihmisten taidoista hoitaa ja tunnistaa ikääntyvien avun tarpeita. Avoterveydenhuollon asiakaskunnassa tulee olemaan yhä enemmän yksin asuvia ikääntyviä, jotka tarvitsevat monipuolista apua selviytyäkseen itsenäisesti kotonaan mahdollisimman pitkään. Tukemalla muun muassa ikääntyvien sosiaalisia kontaktimahdollisuuksia edistetään psyykkistä hyvinvointiaan, mikä vaikuttaa positiivisesti omatoimiseen kotona selviytymiseen, ja laitoshoitoa voidaan siirtää mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen. Ikääntyvien jaksamisen ja tyytyväisyyden edellytyksenä on usein se, miten heidän taustalla oleva sosiaalinen verkosto toimii (esimerkiksi Gothoni 1990). Sosiaalinen verkosto muodostuu kaikista ihmisen vuorovaikutussuhteista, joiden kautta yksilö säilyttää sosiaalisen identiteettinsä ja solmii uusia sosiaalisia kontakteja sekä saa toisaalta myös sosiaalista tukea. Tutkimusten mukaan (esimerkiksi Svedhem 1985) hyvin toimiva sosiaalinen verkosto on terveyden tärkein peruspylväs, puskuri stressiä ja vastoinkäymisiä vastaan ja jopa elämäntapojen vaikutusta voimakkaampi suoja; sydän- ja verisuonitauteja sairastavia tutkittaessa tämä on käynyt selvästi ilmi.

7 Pohtiessamme tutkimuksemme aihetta mieleemme nousi kysymyksiä ikääntyvien yksin asuvien hoidon ja huolenpidon turvaamisesta sekä heidän elämänhallintaansa liittyvän omatoimisuuden ja itsenäisyyden tukemisesta. Valitsimme päättötyömme aiheeksi yksin asuvan ikääntyvän naisen sosiaaliselta verkostoltaan saaman sosiaalisen tuen, sillä saatu tuki on mielestämme tärkeää juuri elämänhallinnan kannalta. Aiheemme on ajankohtainen ja merkittävä, sillä riittävä sosiaalinen tuki ennaltaehkäisee myös ikääntyvien syrjäytymistä yhteiskunnassamme. Tutkimuksemme on tehty Palvelukeskus Kotikalliossa, ja se on osa DIAK:in ja Diakonissalaitoksen yhteistyönä toteutettavaa vanhustyön HEIDI-projektia: "Hyvä elämä ikääntyneille Diakonissalaitoksella". Projektin tavoitteena on kehittää geriatrisen hoitotyön laadun parantamisen lisäksi, uusia ja joustavia työmenetelmiä tukemaan Diakonissalaitoksen avoterveydenhuoltopalveluita. 2. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Osa vanhuksen sosiaalisista kontakteista sisältää elämänhallinnan kannalta tärkeäksi koettua sosiaalista tukea. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ja kuvata sosiaalisen verkostokartan avulla, ikääntyvän yksin asuvan yli 75-vuotiaan naisen sosiaalisen tuen sisältöä ja saada uutta tietoa sosiaalisen tuen moninaisuudesta sekä sen laadusta. Tutkimustehtävänä oli selvittää sosiaalisen kontaktiverkoston laajuus, sosiaalisen tuen antajat, minkälaista tuki on ollut sekä saatuun tukeen liittyvät toiveet. Tämän tutkimuksen kolme täsmentynyttä tutkimustehtävää ovat: 1. Minkälainen sosiaalinen kontaktiverkosto ikääntyvällä yksinasuvalla naisella on? 2. Millaista sosiaalista tukea ikääntyvä yksinasuva nainen saa? 3. Millaisia sosiaaliseen tukeen liittyviä toiveita yksinasuvalla ikääntyvällä naisella on?

8 Saadun tiedon tarkoituksena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä seurakunnan henkilöstön mahdollisuuksia tunnistaa sosiaalisen tuen eri muodot, niiden tarve sekä niihin liittyvät toiveet. Saatua tietoa käytetään sosiaalisen verkostokartan kehittämiseen sosiaaliseksi merkityskartaksi, josta on hyötyä käytännön työelämässä. 3. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 3.1. Vanhusväestö Suomessa Kahden seuraavan vuosikymmenen aikana Suomessa tapahtuu merkittävä väestön ikärakenteen vanheneminen. Tämä on seurausta toisen maailmansodan jälkeisestä korkeasta syntyvyydestä ja elinajan kasvusta. Yli 65-vuotiaiden määrä tulee nousemaan nykyisestä vuoteen 2030 mennessä noin 1,3 miljoonaan, joka tarkoittaa noin 70% kasvua. Vanhusten määrän lisääntyessä myös heidän osuutensa koko väestöstä tulee lisääntymään ylittäen lopulta neljänneksen. (Liite 3, Taulukko 1.) Vuoden 2030 jälkeen 65 vuotta täyttäneiden määrä ja osuus alkavat kuitenkin alentua. Suuriin ikäluokkiin kuuluvat ovat tuolloin jo 80 vuotiaita, ja alkavat tulla elämänkaarensa päähän. Eläkeläisten, 65 vuotta täyttäneen väestön kohdalla on myös huomioitava ryhmän sisäisen ikärakenteen kehitys; suhteellisesti suurin kasvu tapahtuu vanhimpien ikäryhmien koossa. (Liite 3, Taulukko 2.) Väestömme nopea ikääntyminen muodostaa muunmuassa Sarolan (1996, 17) mukaan eläke-, terveys- ja sosiaalipalvelumenoihin sekä hoito- ja hoivatyön määrälliseen kasvuun sekä sisältöön että laitosinstituutioihin kestämättömän paineen ellei vanhustyön rakenteessa ja sisällössä tapahdu muutoksia. Vanhustyölle puitteet luo vanhuspolitiikka; Koskisen (1994, 21-23) mukaan "vanhuspolitiikka liittyy vanhusten aseman parantamiseen yhteiskunnassa, mikä puolestaan on yhteydessä yhteiskunnan kulloisiinkiin aineellisiin voimavaroihin ja sosiokulttuurisessa järjestelmässä vallitseviin arvoihin ja normeihin" Vanhuspolitiikkamme kehittämiseksi Stakes:in

9 tutkijat muodostivat tutkimuksessaan (1993) kolme erilaista strategiaa tulevaisuutta varten: pluralistisen, yhteisöllisen ja normihyvinvoinnin strategian. Pluralistisessa strategiassa vanhuspolitiikkaan tulee uudenlainen työnjako markkinoiden ja julkkisen sektorin välille. Yhteisöllisessä strategiassa vanhuspolitiikka yhteisöllistyy ja työnjako julkisen sektorin, perheiden ja yhteisöjen välillä muuttuu; kotihoitoon panostetaan, mutta myös yksityisiä palveluja varaudutaan hyödyntämään. Normihyvinvointikehityksen strategiassa julkinen sektori tuottaa vain peruspalveluja, joita kohdennetaan niitä eniten tarvitseville. (Vaarama, Hurskainen 1993, 147, 239.) Yhteistä näille strategioille on pyrkimys lisätä palveluasumista ja vähentää pitkäaikaishoitoa, lisätä lyhytaikaispaikkojen määrää sekä avopalveluja, erityisesti kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa ja kohdentaa ne apua eniten tarvitseville vanhuksille sekä lisätä tukipalveluja muille apua tarvitseville. Julkisen palvelutuotannon osuutta supistetaan ja muiden palvelutuottajien osuutta kasvatetaan kustannuskehityksen hallinnassa pitämiseksi. Palvelujen kattavuus, järjestämistapa ja rakenne vaihtelevat eri strategioissa jonkin verran (Vaarama, Hurskainen 1993, , ) Koska elinympäristön, asuinolojen sekä esim. sosiaalisten kontaktien tiheyden on todettu vaikuttavan ikääntyvien mielialaan, elämän mielekkääksi kokemiseen, yleiseen tyytyväisyyteen ja elämänhallintaan, Suomen vanhuspolitiikassa tullaan paneutumaan yhä enemmän yhdyskuntasuunnitteluun, jossa otetaan huomioon ikääntyvän väestön tarpeet. (Viljaranta 1995, 10.) Puhuminen vanhuksista herättää mielikuvan ihmisistä, joilla on sellainen yhteinen tunnusmerkki, että heidät voidaan erottaa muista. Yhtenäisenä ryhmänä vanhuksista puhuminen on yhtä stigmatisoivaa kuin puhuminen juutalaisista tai neekereistä. Yksilölliset erot jäävät häviölle. Lopulta sukupuolikin häviää; puhutaan vain "vanhuksista". (Sarola 1996, 154.) Vuosissa mitattavan iän merkitys on kuitenkin vähentynyt vanhuuden määrittelyssä, toiset ihmiset säilyttävät aktiivisuutensa loppuun asti, toiset luovuttavat ja vetäytyvät vanhan ihmisen rooliin jo varhain. Vanhuudella ei ole olemassa yleisesti pätevää ikärajaa, vanheneminen on myös moniuloitteinen ilmiö; sama ihminen voi olla eri-ikäinen kronologiselta, biologiselta, sosiaaliselta ja psykologiselta kannalta. (Raassina 1994, 7.)

10 Raassinan (1994, 8) mukaan vanhus voidaan määritellä ihmiseksi, joka on ikääntymiseen liittyvän toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi jatkuvasti toisen ihmisen avun tarpeessa. Kun vanhuuden kriteeriksi asetetaan merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen ja raihnaistuminen, vanhuus ajoittuu yleensä aikaisintaan vuoden ikään. Siksi suomalaisen vanhuspolitiikan suunnittelun kannalta 75 vuoden ikärajaa vanhuuteen voidaan tässä mielessä pitää tärkeämpänä kuin nykyistä 65 vuoden eläkeikärajaa. Tulevaisuudessa iäkkäiden enemmistön muodostavat fyysisesti suhteellisen hyväkuntoiset alle 75-vuotiaat eläkeläiset. Toisen pääryhmän muodostavat ne vanhukset, jotka tarvitsevat erilaista moniammatillista vanhustyön apua ja hoivaa selviytyäkseen kotiympäristössään. Koskinen (1994, 28) mukaan vanhustyö on "vanhusten professionaalista huoltoa, hoitoa, hoivaa auttamista ja tukemista". Myös epävirallinen hoivatyö sisältyy käsitteeseen. Olennaista on erottaa vanhustyö ja julkinen palvelujärjestelmä käsitteinä toisistaan. Edellinen kuvaa "ihmistyötä, jossa yhdistyvät tekeminen, mukanaeläminen ja tunteminen", kun taas jälkimmäinen kuvaa toiminnan muotoja, laajuutta ja resursseja ilman toiminnallista ja elämyksellistä ulottuvuutta. Vanhustyön palvelutoiminnan tausta-arvona vanhuskäsitys on merkityksellinen. Se vaikuttaa hoivatyön käytännöissä siihen, miten vanhus kohdataan. Lisäksi se ohjaa palvelujärjestelmän muotoutumista. Käytännössä vanhuskäsitys vaihtelee ja vanhusten kohtelu on sen mukaan kunnioittavaa, holhoavaa tai jopa alistavaa (Koskinen 1994, 33-34, ) Kysymys on siitä, nähdäänkö vanhuus huono-osaisuutena vai voimavaroja sisältävänä elämänvaiheena. Huono-osaisuus merkitsee kontrollia, vähättelyä, puolesta tekemistä. Voimavaranäkökulma taas merkitsee vanhan ihmisen omien voimavarojen, kasvun ja kehityksen tukemista. Puhutaankin kielteisestä ja myönteisestä (esim. Koskinen 1986) vanhuskäsityksestä. Kielteiselle vanhuskäsitykselle on ominaista, että vanhuus nähdään voittopuolisesti yhteiskunnallisena ongelmana ja huoltorasituksena. Myönteinen vanhuskäsitys korostaa vanhuksia voimavarana itselleen ja yhteiskunnalle. (Vaarama 1995, 29.)

11 Tässä tutkimuksessa vanhuksella tarkoitetaan yli 75-vuotiasta henkilöä, sillä erilainen ulkopuolisen avun tarve lisääntyy selvästi juuri yli 75-vuotiailla, heillä esiintyy myös eniten pitkäaikaissairauksia. Vanhus-sanalla on yleisesti negatiivinen ja aliarvioiva kaiku; kysyimme haastateltavilta heidän mielipidettään sanasta vanhus ja kaikille tuli mieleen jotain kielteistä, myös sana "seniori-kansalainen" herätti samanlaisia ajatuksia. Tässä tutkimuksessa käytetään haastateltavista sanaa "ikääntyvä". Ikääntyneiden ihmisten oma käsitys vanhuudesta onkin yleensä myönteisempi kuin vallitseva yhteiskunnallinen vanhuskäsitys. Voidaan sanoa, että vanhuus on paljolti kokemuksellinen ja asennekysymys. Monen mielestä vanhuuden kokeminen on yhteydessä myös elämänhaluun; sanonta "ihminen on niin vanha kuin hän itse tuntee" on hyväksytty osittain myös uusimmassa vanhenemisen tutkimuksessa. Vanhat ihmiset arvioivat yleensä itsensä nuoremmiksi kuin mitä heidän todellinen ikänsä on. Ihanteellisena elinikänä suomalaiset ikääntyneet pitävät noin 80 ikävuotta. (Koskinen, Aalto, Hakonen & Päivärinta 1998, 11.) 3.2. Ikääntyneen elämänhallinta Elämänhallinta liitetään ihmisen kykyyn ohjata omaa elämäänsä, selviytyä erilaisista elämäntilanteista psyykkisten, sosiaalisten ja aineellisten voimavarojen avulla. Elämänhallinnan heikkeneminen voi johtua sairauden, vamman tai vanhuuden aiheuttamista ulkoisista, fyysisistä rajoituksista. Elämänhallinnan ongelmat kytkeytyvät myös yksilön sisäisiin, psyykkisiin rajoituksiin, esimerkiksi kyvyttömyyteen kohdata ongelmia tunnetasolla, kyvyttömyyteen käsitellä niitä tajunnallisesti tai yksilön vaikeuksiin sopeutua uusiin tilanteisiin. (Raassina 1994, 5.) Roos (1987, 64-67) erottaakin elämänhallinnan käsitteessä ulkoisen ja sisäisen elämänhallinnan. Ulkoisella elämänhallinnalla tarkoitetaan sitä, että ihminen on pystynyt suurin piirtein ohjaamaan elämänsä kulkua ilman, että sen vaiheisiin ovat vaikuttaneet kovin monet hänestä riippumattomat tekijät. Ulkoiseen elämänhallintaan vaikuttavat sukupolvi, sukupuoli, koulutus ja ammatti. Henkisesti ja aineellisesti turvattu asema on ulkoista elä-

12 mänhallintaa. Roos esittää elämän sisäisen hallinnan tarkoittavan sitä, että ihminen sopeutuu elämässään tapahtuvista muutoksista huolimatta. Sisäinen elämänhallinta opitaan vähitellen lapsuudesta lähtien. Eirola, Nikkonen & Pietilä (1996, ) tiivistävät usean tutkijan määritelmän elämänhallinnasta olevan koherenssin tunnetta; yksilön tapaa kohdata ympäristö ja elämiseen liittyviä kuormituksia tarkoituksen mukaisella tavalla. Koherenssin tunne on muuttuva ja elämänkokemukset vaikuttavat koherenssin tunteen kehittymiseen. Elämänhallinnan on havaittu olevan yhteydessä terveyteen, elintapoihin, elämäntilanteeseen ja yksilöllisiin terveyttä koskeviin valintoihin. Koherenssin tunteella ja elämään tyytyväisyydellä on selvä riippuvuussuhde. Elämänhallinta on kokemus itsestä ja ympäristöstä sekä näiden hallittavuudesta. Elämänhallinnan osa-alueiksi on määritelty esimerkiksi oman elämänkulkuun vaikuttaminen, tulevaisuuteen suhtautuminen ja tyytyväisyys omaan elämään sekä sen ihmissuhteisiin. (muun muassa Antonovsky 1985; Kalimo, Vuori 1988; Suominen 1993; Harri 1992; Peltonen 1994; Pietilä 1994; Raitasalo 1995.) Nores (1993, 34) kuvaa laitoksissa olevien ikääntyneiden naisten elämänhallintaan liittyvää selviytymistä fyysisenä, emotionaalisena ja sosiaalisena olemassaolokokemuksena, jossa keskeistä on kokemus elämisestä: elämisestä ihmisenä, kokevana ja tuntevana, ainutkertaisena; elämisestä erilaisissa tapahtumissa, asioissa, mahdollisuuksissa, ihmissuhteissa ja ympäristöissä; elämistä ihmisenä siinä fyysisessä, emotionaalisessa ja sosiaalisessa olemassaolossaan, mikä kuuluu ikääntyneen omaan persoonaan ja minuuteen. Sosiaalista vanhenemista voidaankin tarkastella esimerkiksi kysymällä mikä on vanhenemisen vaikutus sosiaaliseen kanssakäymiseen, rooleihin, käyttäytymiseen ja yleensä elämäntyyliin kokonaisuutena? Yhteisötasolla (makrotaso) sosiaalinen vanheneminen sisältää väestön vanhenemiseen liittyvät demograafiset näkökohdat ja ne muutokset, joita väestön vanheneminen aiheuttaa yhteiskunnan poliittisiin ja taloudellisiin rakenteisiin. Yksilötasolla (mikrotaso) sosiaalisella vanhenemisella tarkoitetaan niitä muutoksia, joita biologinen ja psykologinen vanheneminen aiheuttavat yksilön ja yhteiskunnan välisiin vuorovaikutussuh-

13 teisiin. Sosiaalinen vanheneminen on nähtävä yhteiskunnan, yksilön ja ympäristön välisenä aktiivisena vuorovaikutussuhteena. (Hervonen, Pohjolainen 1991, ) Vanhuksen sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen ja ylläpitäminen onkin noussut viime vuosina vanhusten parissa tehtävän sosiaalityön keskeiseksi haasteeksi (Koskinen 1994, 67). Tukemalla ikääntyvän psykososiaalista hyvinvointia vaikutetaan elämänhallintaan ja sitä kautta itsenäiseen ja omatoimiseen selviytymiseen kotona, jolloin laitoshoito voidaan siirtää mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen. Vanhuspolitiikkamme eräänä tavoitteena on, vanhuspalvelujen tarjonnan sekä ikääntyvien asuinolojen ja heidän elinympäristönsä parantamisen lisäksi huomioida ja tukea muunmuassa vanhusten olemassa olevia sosiaalisia kontaktiverkostoja. (Viljaranta 1995, 10.) Ikääntyneen elämänhallinta ymmärretään tässä tutkimuksessa koherenssintunteena, joka sisältää ikääntyvän selviytymiseen liittyviä subjektiivisia resursseja ja toimintastrategioita sekä ulkopuolelta saadun sosiaalisen tuen eri muodot Sosiaalinen verkosto ja sosiaalinen tuki Kolme toisilleen läheistä käsitettä on syytä erottaa toisistaan: sosiaalinen verkosto, sosiaalinen tukiverkosto ja sosiaalinen tukijärjestelmä. Kun puhutaan kaikista ihmisen vuorovaikutusverkostoista, puhutaan sosiaalisesta verkostosta. Osa tästä verkostosta muodostaa sosiaalisen tukiverkoston, ja se on pienempi kuin ihmisen koko sosiaalinen verkosto. Sosiaalinen tukijärjestelmä sisältää sekä yksityisen että julkisen tukijärjestelmän, jossa voimavaroja organisoi esimerkiksi lääkäri, kotisairaanhoitaja ja kodinhoitaja. Välimuotona voidaan pitää vapaaehtoisten ja itseapuryhmien antamaa tukea, jolloin taustalla on yleensä joku organisaatio esimerkiksi Punainen Risti, seurakunnat tai yhdistykset. (Gothoni 1990, 8-9, 11.) Puhuttaessa yksilön sosiaalisesta verkostosta, muodostuu se kaikista ihmisen vuorovaikutussuhteista; henkilökohtaisista kontakteista, joiden kautta yksilö säilyttää sosiaalisen identiteettinsä, solmii uusia sosiaalisia kontakteja ja toisaalta saa aineellista apua ja tietoa sekä emotionaalista tukea (esimerkiksi Cobb 1976; Walker ym. 1977; Gothoni 1990). Siksi on

14 tärkeää, että ihminen ikääntyessäänkin säilyttää paikkansa ja roolinsa niissä sosiaalisissa verkostoissa, joihin hän kuuluu. Sosiaaliset roolit ovat ns. paikkoja kommunikaatiojärjestelmässä ja yksilön pudotessa järjestelmän ulkopuolelle seurauksena on sosiaalinen eristäytyminen ja passivoituminen. Sarolan (1996, 59-61) mukaan Warnes määritteli tämän prosessin kytkeytyvän merkittävässä määrin vanhusten kokemaan elämänlaadun huononemiseen. Myös autonomian ja itsemääräämisoikeuden kannalta on tärkeää, että ihminen säilyttää sosiaalisessa ympäristössään oman roolinsa. Tämä on vanhuuden paradoksaalisuutta, sillä sosiaalinen vanheneminen merkitsee usein juuri eri rooleista luopumista. Kumpusalo (1991, 14) on yhdistänyt usean tutkijan (muun muassa Caplan 1974, Thoits 1982, Gottlieb 1983, House & Kahn 1985 ja Nutbeam 1986) käsitykset sosiaalisesta tuesta viiteen eri luokkaan: aineellinen tuki, emotionaalinen tuki, tiedollinen tuki, toiminnallinen tuki ja henkinen tuki. Kumpusalon (1991, 14) mukaan Caplan määritteli alunperin sosiaalisen tuen niiksi kiinnikkeiksi yksilöiden välille ja yksilöiden ja ryhmien välille, jotka auttavat ihmistä oman identiteetin muodostamisessa tarjoamalla mahdollisuuden palautteeseen omasta käyttäytymisestä, auttamalla psyykkisten voimien mobilisoimisessa ja henkisten ongelmien käsittelyssä sekä tarjoamalla todellista ja/tai kuviteltua apua. Kumpusalon (emt.) mukaan Thoits ymmärtää, että sosiaalinen tuki on ihmisten välistä vuorovaikutusta; myönteiset tunteet, aineellinen apu, informaatio tai palaute ovat perustarpeita, joihin sisältyvät rakkaus, arvonanto, yhteenkuuluvuus, identiteetti ja turvallisuus. Perustarpeet voidaan tyydyttää sosioemotionaalisena tai aineellisena apuna. Jantusen mukaan (1991, 21) Gottlieb liitti sosiaaliseen tukeen sekä verbaalisen ja/tai nonverbaalisen informaation tai neuvon että konkreettisen avun tai toiminnan, jonka tarjoavat sosiaalisesti läheiset ihmiset tai joka liittyy heidän läsnäoloonsa. Sillä on vastaanottajaansa hyvää tekeviä emotionaalisia tai käyttäytymiseen liittyviä vaikutuksia.

15 Kumpusalon (1991, 14) mukaan House & Kahn ymmärsivät sosiaalisen tuen (social support) ihmisten välisenä vuorovaikutussuhteena, johon sisältyy positiivinen vaikutus henkilöltä toiselle. Sosiaalinen tuki on aineellisen; konkreettisen tuen, kuten esineiden tai rahan antamista sekä ajan käyttämistä toisen hyväksi. Sosiaalinen tuki on yksilön tietoisuus siitä, että on olemassa ihmisiä, joilta hän voi saada emotionaalista tukea, arviointia sisältävää tukea, tiedollista tukea ja käytännöllistä apua. Emotionaalinen tuki sisältää arvostusta, kiintymystä, luottamusta, huolenpitoa ja kuuntelua. Arviointia sisältävään tukeen kuuluu palaute, vahvistus ja mahdollisuus sosiaaliseen vertailuun. Tiedollinen tuki sisältää neuvoja, ehdotuksia ja ohjeita, joiden avulla on helpompi selvitä henkilökohtaisista ongelmista ja ympäristön kanssa. Käytännölliseen apuun kuuluu raha, työ, aika ja apu ympäristön muovaamisessa. Kumpusalon (1991, 14) mukaan Nutbeam määritteli sosiaalisen tuen siksi yhteisöjen yksilöille ja ryhmille tarjoamaksi avuksi, joka auttaa niitä selviytymään negatiivisista elämäntapahtumista ja muista rasittavista elämäntilanteista. Sosiaalinen tuki sisältää hänen mukaansa emotionaalisen, tiedollisen ja aineellisen tuen sekä palvelut. Hän korostaa, ettei sosiaalisen tuen saatavuus ole yksin riippuvainen yksilön halusta kuulua yhteisöön, vaan myös yhteisöjen mahdollisuuksista tarjota apua. Henkistä tukea on esimerkiksi yhteinen aate, filosofia ja uskonto. Emontionaalista tukea on osanotto, kannustus, empatia ja rakkaus. Tiedollista tukea on opetus, neuvonta, palaute ja harjoitus. Toiminnallinen tuki voi olla esimerkiksi koti-tai kuljetuspalvelua ja kuntousta. Raha, tavara, apuväline ja lääke ovat esimerkkejä aineellisesta tuesta. Kussakin tuen muodossa voidaan erottaa ainakin osittain tuen määrä ja laatu, sekä tuen subjektiivinen ja objektiivinen luonne. (Kumpusalo 1991, 126.) Kumpusalon (1991,14) mukaan sosiaalinen tuki voi olla suoraa henkilöltä toiselle tai epäsuoraa, järjestelmän kautta annettua tukea. Pienyhteisössä, esimerkiksi perheessä ja hoitoyhteisössä, vuorovaikutus on suoraa ja tuki persoonallista. Näin tarjottu yhteisöturva eli lähiyhteisön tuki tyydyttää turvallisuus- ja yhteisyystarpeita sekä arvostukseen ja itsensä

16 toteuttamiseen liittyviä tarpeita. Kunta- ja yhteiskuntatasolla sosiaalisen tuen järjestelmätasot ovat eriytyneet ja tuen antaminen on kontrolloitua, joko välitöntä tai välillistä persoonatonta viranomaistyötä. Yhteisössään jokainen voi omalta osaltaan olla luomassa ja ylläpitämässä lämpimiä, sosiaalista tukea antavia ja toiset huomioon ottavia ihmissuhteita. Ihmisten välinen vuorovaikutus voi olla korjaavaa, mielialaa parantavaa ja kasvua edistävää. On huomattava, että sosiaalinen vuorovaikutus ei rajoitu pelkästään kaikkein lähimpiin ihmisuhteisiin, sillä usein satunnainen keskustelu jonkun lähes tuntemattoman henkilön kanssa on auttanutkin eteenpäin vaikeassa elämäntilanteessa. Tuntematon on sanonut jotain mieleenpainuvaa, ollut ystävällinen tai kuunnellut. Kohtaaminen on saattanut tapahtua puistossa, junassa tai satunnaisessa ryhmässä. On väärä uskomus, että kaikkien sosiaalisten kontaktien pitää olla syviä, pitkäaikaisia tai näyttäviä ollakseen arvokkaita. (Rinne, Arhovaara 1993, 5.) Ihmisillä on ympärillään ihmissuhdeverkosto, riippumatta siitä onko hän aktiivisesti tekemisissä sen kanssa vai ei. Jos verkosto ei toimi, se ei merkitse, että sitä ei olisi olemassa. Jokainen meistä on syntynyt johonkin perheeseen ja sukuun sekä on tekemisissä muiden ihmisten kanssa tavalla tai toisella, ja on läpi elämänsä sidoksissa erilaisiin hänelle tärkeisiin ryhmiin. (Naapila 1992, 8.) Tutkimusten mukaan (esimerkiksi Svedhem 1985) toimiva verkosto on terveyden tärkein peruspylväs, puskuri stressiä ja vastoinkäymisiä vastaan ja jopa elämäntapojen vaikutusta voimakkaampi suoja; sydän- ja verisuonitauteja sairastavia tutkittaessa tämä on käynyt selvästi ilmi. Saman diagnoosin saaneilla potilailla ihmissuhdeverkoston laadun on todettu vaikuttavan olennaisesti kuolevuuteen. Tutkimusten mukaan (muunmuassa Cassel 1976; Bergman, Syme 1979) yksinäisillä ja niillä, joilla on heikompi verkosto, kuolleisuus on miltei kolminkertainen verrattuna niihin potilaisiin, joiden verkosto on toimivampi. (Naapila 1992, 8.) Tässä tutkimuksessa sosiaalinen tuki käsitetään Kumpusalon (1991, 14) jaottelun mukaan: aineelliseksi, toiminnalliseksi, tiedolliseksi, henkiseksi ja emotionaaliseksi tueksi, joka helpottaa, auttaa, hoivaa tai ylläpitää yksilöä. Henkiseen tukeen olemme lisänneet hengellisen tuen käsitteen, joka liittyy uskonnollisiin kokemuksiin ja asioihin.

17 Sosiaalinen verkostokartta vanhustyössä Ihmisen sosiaalinen verkosto voidaan piirtää konkreettiseksi verkostokartaksi, jossa ihminen paikantaa merkityksellisiä ihmissuhteitaan. Liitteessä 4 on esimerkki sosiaalisesta verkostokartasta, jonka 78-vuotias Elsa on piirtänyt yhdessä avoterveydenhuollon työntekijän kanssa. Sydänystävien lisäksi sosiaaliseen verkostoon lukeutuvat perheenjäsenet, muut sukulaiset, naapurit, harrastus- ja työkaverit. Sosiaalinen verkosto toimii ikääntyneen ja yhteiskunnan välisenä linkkinä ja tukee hänen selviytymistään. Hyvä sosiaalinen verkosto mahdollistaa vastavuoroisuuden ja yhdistää voimavaroja. Hyvässä verkostossa ikääntyvä on aktiivisesti toimiva jäsen, joka voi vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiinsa. (Koskinen ym. 1998, 189.) Rinne & Arhovaara (1993, 9) olivat mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin, voiko verkostoajattelua lisäämällä auttaa työntekijöitä ratkaisemaan vanhusten ajankohtaisia ongelmia. Tarkoitus oli myös herättää keskustelua ja innostusta verkostotyön soveltamiseksi vanhusten tukemiseen, vanhusten talossa toimivien työntekijöiden ja avohoitotyöntekijöiden yhteistyön kehittämiseen sekä verkostotyömenetelmän aktiiviseen käyttöön palvelusuunnitelmaa toteutettaessa.verkostokartan avulla tutkittiin, mitkä ihmissuhteet ovat vanhukselle tärkeitä ja merkityksellisiä. Lisäksi selvitettiin, miten työntekijät havaitsivat ja tukivat luonnollisen verkoston ihmissuhteita. Kiinnostavaa tutkimuksessa oli tarkastelu laitoksen sisäisen ihmissuhdeverkoston merkityksestä vanhuksen elämässä sekä työntekijöiden suhteiden laadun tai kärjistymien merkitys vaikeuksien ilmetessä. Suoran haastattelutilanteen avulla pyrittiin käytännössä näyttämään, miten verkostoajattelu toimii keskusteltaessa vanhuksen kanssa. Tutkimuksen tarkoitus oli myös tukea työntekijöitä vuorovaikutusmenetelmien aktiiviseen käyttöön.

18 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tämän tutkimuksen lähestymistapa on fenomenologinen, sillä tavoitteena on kuvata ihmisten kokemuksia. Fenomenologia määritellään sekä filosofiaksi, tutkimusmetodiksi että lähestymistavaksi (esimerkiksi Omery 1983, ) Fenomenologiseen ajatteluun perustuva tutkimus koskee kaikkea toisen ihmisen kokemukseen kohdistuvaa tutkimusta. Jokaisella ihmisellä on oma kokemusmaailmansa, josta käytetään myös nimityksiä fenomenologinen todellisuus, sisäinen maailma tai elämismaailma, tarkoittaen ihmisen sisäisiä, merkittävinä pitämiään kokemuksia (Perttula 1995, ) Fenemenologia on metodina induktiivinen, kuvaileva metodi; sen tehtävänä on tutkia ja kuvailla ilmiöitä, mukaan luettuna ihmisen kokemusta siten kuin se ilmenee. Metodin tavoitteena on kuvailla kokemuksen rakenne, mukaan lukien merkitykset, joita näillä kokemuksilla ihmiselle on. (Omery 1983, 50.) Sosiaalista tukea tutkittaessa, lähdettiin liikkeelle yksittäisistä ilmiöistä, joita olivat muun muassa toiminnallinen- ja emotionaalinen tuki. Yksittäisten ilmiöiden tutkiminen sisältää oivaltavan havainnoimisen, tämän erittelemisen ja näiden kuvaamisen. Oivaltavuus menetelmässä tarkoittaa irtautumista ennakko-oletuksista ja pyrkimystä katsella tutkittavaa avoimesti ja paljastaa ilmiöstä sellaista, mitä ei olisi tullut ajatelleeksi ennakkokäsitysten perusteella. Ilmiön kuvaileminen on tutkimuksen ensivaihe ja vasta sen jälkeen on mahdollista tarkastella, onko ilmiössä sellaisia piirteitä, jotka voidaan yleistää. (Varto 1992, ) Fenomenologisen metodin mukaisesti, oivaltavan havainnoimisen kautta, annamme ilmiön ilmetä ja tutkimme sitä sellaisena kuin se näin ilmenee. Tämän jälkeen tutkitaan se, kuinka tutkittava ilmiö rakentuu merkityssuhteisiinsa tietoisuudessamme. Tämä liittyy tulkitsemisen, ymmärtämisen ja tulkkiutumisen kysymyksiin. Vasta edellä mainittujen vaiheiden jälkeen voimme ratkaista ilmiön olemassaoloa koskevan kysymyksen. (Varto 1992, )

19 Viimeisenä on sellaisten merkitysten tulkitseminen, jotka eivät ole välittömästi esillä havainnointia, erittelemistä ja kuvailua varten. Varton mukaan tässä kohdassa on mentävä alueelle, jota ei ole välittömästi annettu. Tämä tarkoittaa, että on mentävä syvemmälle itse ilmiöön ja rohkeasti osattava nähdä sellaisia rakenteita ja merkityskokonaisuuksia, jotka aidosti liittyvät erittelyn antamaan tietoon kooten sitä tai selvittäen siinä mahdollisesti olevat epävarmat kohdat. (Varto 1992, 89.) Fenomenologisen metodimme filosofinen tausta on tutkimuksessamme hermeneuttinen, sillä sen painopiste on juuri haastatteluiden tulkinnassa ja ymmärtämisessä; hermeneuttinen ajattelutapa on käyttökelpoinen etenkin yksilön ja ympäröivän yhteisön käyttäytymisen ymmärtämiseksi. (Koskiaho 1990, ) Tulkinta ja ymmärtäminen muodostavat kommunikaatioprosessin, joka etenee hermeneuttisessa kehässä: kokonaisuus ymmärretään sen osien kautta ja osat ymmärretään kokonaisuuden kautta. Tulkinta on kielen välittämää kommunikaatiota, johon liittyy tulkitsijan itseymmärryksen kasvu. Ymmärrys etenee kohti "oikeaa" tulkintaa. (Suomala 1998, 21.) Koska hermeneuttiselle ajattelulle tunnusomaista on muun muassa määrällisyyden osoittamisen välttäminen, tämä tutkimus on tehty kvalitatiivisesti. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, jolloin aineisto kootaan luonnollisissa, todellisissa tilanteissa. Jotta aineisto tulisi kerättyä kyllin tarkasti, suositaan ihmistä parempana tiedon keruun instrumenttina kuin erilaisia mittausvälineitä. Näin voidaan hyödyntää ihmisen kyky tehdä havaintoja ja keskustella tutkittaviensa kanssa. Perusteluna tälle on näkemys, että ihminen on riittävän joustava sopeutumaan vaihteleviin tilanteisiin. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, ) 4.2. Tutkimushenkilöt ja tutkimushenkilöiden valinta Tutkimuksemme on osa Diakonissalaitoksessa toteutettavaa vanhustyön HEIDI-projektia Helsingissä. Haastattelemamme seitsemän yksin asuvaa ikääntyvää naista valittiin tarkoi-tuksenmukaisesti, ei satunnaisotannalla. Iältään he olivat vuotiaita. Viisi heistä asuu Palvelukeskus Kotikalliossa, Pitäjänmäellä ja kaksi muualla Helsingissä. Valinnan haasta-teltavista Kotikalliossa teki talon toiminnanohjaaja, joka tuntee henkilökohtaisesti haasta-teltavamme. Kaksi muuta haastateltavaa valitsimme itse; nämä haastattelut toimivat myös esihaastatteluina, joissa testasimme haastattelun teema-alueet sekä sosiaalisen verkostokar-tan piirtämiseen liittyviä yksityiskohtia. Esihaastattelut otettiin mukaan tutkimukseen, sillä niistä saatu informaatio oli merkittävää tutkimuksen kannalta.

20 Rajasimme haastateltavamme seuraavasti: hän 1) on yli 75-vuotias, 2) on nainen, 3) asuu yksin, 4) ei ole dementoitunut. Perustelemme ikärajauksen sillä, että yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä lisääntyy ja tulee jatkuvasti lisääntymään seuraavien vuosikymmenten aikana (Liite 3, Taulukko 1). Valitsimme haastateltavaksi yli 75-vuotiaita myös siksi, että halusimme haastatella nimenomaan yli kymmenen vuotta eläkkeellä olleita. Esioletuksemme mukaan sosiaalinen verkosto ei olisi tässä iässä enää sidottu aktiivisen työelämän henkilökontakteihin, vaan olisi muotoutunut uudenlaiseksi vastaten paremmin nykyistä elämäntilannetta. Valitsimme haastateltavaksi vain yksin asuvia naisia, sillä emme tarkoituksella halunneet tehdä vertailua samanikäisten yksinasuvien miesten sosiaaliseen kontaktiverkostoon. Toi-nen syy valita yksin asuvia naisia oli Tilastokeskuksen perhetilastojen ennuste yksin asu-vien ikääntyvien naisten huomattavasta lisääntymisestä seuraavien vuosikymmenien aika-na. (Kartovaara 1997.). Valitsimme yksin asuvia ikääntyviä myös siksi, että esioletuksem-me perusteella arvelimme heillä olevan löyhemmät sosiaaliset kontaktiverkostot, kuin aviossa olevilla. Halusimme tutkia tämän oletuksen paikkansapitävyyttä. Koska tutkimuksemme perustui haastatteluiden sisällön analyysiin, ja oli siksi riippuvainen haastateltavan antaman informaation määrästä, halusimme ennen haastattelua varmistua, että ikääntyvillä oli riittävä kommunikaatio- ja puhekyky, jotta he kykenisivät kertomaan omista kokemuksistaan selkeästi. Katsoimme, että dementian lisäksi sekavuus tai huonokuuloisuus olisi este haastatelun suorittamiselle ja tutkimuksen onnistumiselle.

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Yksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa

Yksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa Yksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa 1987 2010. Timo Anttila, Tomi Oinas, Armi Mustosmäki, Mari Kivitalo Jyväskylän yliopisto Yksin yhteiskunnassa -hanke Koneen säätiö Suomalaisten yksinäisyys

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?

Lisätiedot

Hyvän hoidon ulottuvuudet

Hyvän hoidon ulottuvuudet Hyvän hoidon ulottuvuudet Kysymyksiä omaishoitajuudesta -seminaari 18.10.2017 Tieteiden talo, Helsinki Jari Pirhonen, FT Hyvä elämä Onnellisuus edellyttää mahdollisuutta ja valmiutta elää mahdollisimman

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Aineistonkeruumenetelmiä

Aineistonkeruumenetelmiä Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,

Lisätiedot