IKÄÄNTYVÄN YKSIN ASUVAN NAISEN SOSIAALINEN TUKI Sosiaalisen verkostokartan kehittäminen työvälineenä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKÄÄNTYVÄN YKSIN ASUVAN NAISEN SOSIAALINEN TUKI Sosiaalisen verkostokartan kehittäminen työvälineenä"

Transkriptio

1 IKÄÄNTYVÄN YKSIN ASUVAN NAISEN SOSIAALINEN TUKI Sosiaalisen verkostokartan kehittäminen työvälineenä Tuuli Bernard - Nina Lindholm Päättötyö Kevät 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ALPPIKADUN YKSIKKÖ Tuuli Bernard Helsinki kevät 2000 Nina Lindholm 65 sivua ja 9 liitettä IKÄÄNTYVÄN YKSIN ASUVAN NAISEN SOSIAALINEN TUKI Sosiaalisen verkostokartan kehittäminen työvälineenä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvata ikääntyvän yksin asuvan naisen sosiaalisen tuen sisältöä ja saada uutta tietoa sosiaalisen tuen moninaisuudesta sekä sen laa-dusta. Tutkimus on osa Helsingin Diakonissalaitoksen HEIDI-projektia; Hyvä elämä ikääntyneille Diakonissalaitoksella. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat hyväkuntoiset yli 75-vuotiaat yksin asuvat naiset. Tutki-mus oli kvalitatiivinen ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaas-tattelua. Apuvälineenä käytettiin vanhuksen sosiaalisen verkostokartan piirtämistä. Haastat-telun teema-alueita olivat eletyn elämän muistelu, nykyisen elämän sosiaalinen verkosto, asuinympäristön merkitys, aktiviteetit ja harrastukset, mielihyvän lähteet ja ahdistuksen ai-heet sekä toiveet tulevaisuuden suhteen. Tutkimuksen haastattelut suoritettiin marras-joulukuussa Tutkimushenkilöitä oli yhteensä seitsemän, viittä ikääntynyttä naista haastateltiin Helsingin Pitäjänmäessä Palvelukeskus Kotikalliossa ja kahta haastateltiin muualla Helsingissä. Aineiston käsittelyssä käytettiin sisällön analyysi -menetelmää. Ikääntyneet saivat sosiaalista tukea enemmän epäviralliselta kuin viralliselta taholta. Emotionaalisen tuen saaminen ja antaminen nousi tärkeimmäksi sosiaalisen tuen osaksi. Henkilökontaktien lisäksi merkittävä osa saadusta emotionaalisesta tuesta tuli ympäristön, kodin esineistön sekä lemmikkieläinten katselusta ja koskettelusta. Myös oman elämän muistelusta saatiin emotionaalista tukea. Henkistä tukea saatiin harrastuksista sekä älyllisistä ponnistuksista. Tiedollista tukea tarvittiin jatkuvasti, mutta ikääntyneet eivät tarkkaan tienneet mistä tietoa voisi etsiä. Toiminnallista tukea toivottiin lisää, sillä liikkuminen kodin ulkopuolella koettiin hankalaksi ja sitä myös pelättiin. Osaksi hengellistä tukea nousivat isänmaalliset ajatukset ja sota-aikojen muistelu. Iäkkään yksin asuvan naisen sosiaalisen verkoston laajuus vaihteli, mutta kontaktien määrä ei kertonut sosiaalisen tukiverkoston toimivuudesta juuri mitään. Saadun sosiaalisen tuen tarkastelu aineellisena-, emotionaalisena-, toiminnallisena-, tiedollisena-, henkisenä- ja hengellisenä tukena sensijaan kuvasi hyvin iäkkään elämäntilannetta ja oli yhteydessä koettuun elämänhallintaan. Useimmin sosiaalisen tuen eri muotoja saatiin perheenjäseniltä, sukulaisilta tai ystäviltä. Tukea saatiin myös seurakunnalta, järjestöiltä sekä harrasteryhmiltä. Vähiten sosiaalisen tuen eri muotoja saatiin viranomaisilta. Asiasanat: Ikääntyneet, sosiaaliset verkostot, sosiaalinen tuki, elämänhallinta, vanhustyö Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto

3 ABSTRACT THE DIACONIA INSTITUTE OF HIGHER EDUCATION IN FINLAND Alppikatu Training Unit Authors: Bernard, Tuuli and Lindholm, Nina Date: Spring 2000, Helsinki, Finland; 66 pages, 9 appendices SOCIAL SUPPORT OF AGED WOMEN LIVING ALONE: development of a social network map as a tool for professionals The purpose of this study was to clarify and describe the content of social support of aged women living alone, and thus gather new information about the different aspects and quality of the social support. The study is a part of the Diaconia Institute's HEIDI-project, "A Good Life for the Aged at the Diaconia Institute". The study dealt with women over 75-years of age who were in good health and lived alone. The research was of a qualitative nature, and the data was collected using semi-structured theme interviews. The results of the study were supported by drawing a social network-map based on the interviews. The topics discussed in the interviews were recollections on past life, the current social network, the impact of the surrounding environment, activities, pleasures in life, areas of anxiety and hopes for the future. The interviews were carried out in November and December Altogether seven persons were interviewed, five aged women in the Kotikallio Seniors' Home, and two elsewhere in Helsinki, Finland. The data was evaluated using the content analysis method. The aged received more social support from the unofficial than the official quarter. Giving and receiving emotional support contributed to the most important part of the social support. In addition to human contacts, a significant part of the emotional support consisted of feelings arising from the observation of the surrounding environment, including photographs, souvenirs and objects of sentimental value. Emotional support was also received from the recalling of past memories. Spiritual support was gained from recreational activities and intellectual exercises. Informative support was continuously needed, but the aged suggested that did not exactly know where to look for it. The aged hoped for more concrete support in certain areas, for example, moving about outdoors which was difficult and caused fear. Patriotic thoughts and recollections of wartime experiences were also seen as a part of spiritual support. The depth of the social network of an aged woman living alone varied, but the number of contacts did not indicate much about the functionality of the support network. However, analysing the received social support with regard to its material, emotional, concrete, informative and spiritual aspects, gave a coherent picture of the life situation of the aged, which could also be traced to the experienced life control. In most cases, the different modes of social support were received from relatives and friends. Support was also gained from the congregation, organisations and activity groups. The different modes of social support were received least from the authorities. Keywords: the aged, social network, social support, life control, care for the aged Stored and filed at: the Diaconia Institute Library, Alppikatu Training Unit

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 2 3. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Vanhusväestö Suomessa Ikääntyvän elämänhallinta Sosiaalinen verkosto ja sosiaalinen tuki Sosiaalisen verkostokartan käyttö vanhustyössä TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tutkimushenkilöt ja tutkimushenkilöiden valinta Tutkimuksen aineiston keruu Tutkimuksen aineiston analysointi TUTKIMUKSEN TULOKSET Sosiaalinen verkosto ja saatu sosiaalinen tuki Saatu aineellinen tuki Aineelliseen tukeen liittyvät toiveet Saatu toiminnallinen tuki Toiminnalliseen tukeen liittyvät toiveet Saatu tiedollinen tuki Tiedolliseen tukeen liittyvät toiveet Saatu henkinen ja hengellinen tuki Henkiseen ja hengelliseen tukeen liittyvät toiveet Saatu emotionaalinen tuki Emotionaaliseen tukeen liittyvät toiveet JOHTOPÄÄTÖKSET Saatu aineellinen tuki Saatu toiminnallinen tuki Saatu tiedollinen tuki Saatu henkinen ja hengellinen tuki Saatu emotionaalinen tuki Yleisimmät sosiaaliseen tukeen liittyvät toiveet Sosiaalisesta verkostokartasta merkityskartaksi 46

5 7. POHDINTA Eettiset kysymykset Tutkimusongelmien valinta Tutkijan ja tutkimusorganisaation välinen suhde Tutkijan ja tutkittavan suhde ja aineiston keruu Tutkimuksen tulosten julkaiseminen Luotettavuus ja pätevyys Tutkimusaineiston arviointi Laadullisen aineiston analyysin luotettavuus Raportoinnin luotettavuus Jatkotutkimushaasteet 57 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Tutkimuslupa-anomus tutkimuksen suorittamiseksi Liite 2. Suostumuslomake tutkimukseen osallistumisesta Liite 3. Vanhusväestöennusteet Liite 4. Esimerkki Suomen Mielenterveysseuran sosiaalisesta verkostokartasta Liite 5. Annan sosiaalinen verkostokartta (1. versio) Liite 6. Annan sosiaalinen merkityskartta Liite 7. Selvitys Annan sosiaalisesta merkityskartasta Liite 8. Esimerkki haastattelusta Liite 9. Esimerkki haastattelun sisällön analyysista

6 1. JOHDANTO Suomen väestörakenteen nopean ikääntymisen takia on vanhuspalveluiden kehittäminen maassamme välttämätöntä ja jatkuvasti ajankohtaista. Liitteessä 3 on esitetty ennusteita vuotiaiden määristä ja väestönosuuksista tulevina vuosikymmeninä. Vanhuspolitiikkamme yleisenä tavoitteena on ollut hyvän elämisenlaadun turvaaminen ikääntyville, mutta samanaikainen vanhusten laitoshoidon huomattava supistaminen on luonut suuria paineita erityisesti ikääntyvien avopalveluiden kehittämiselle. Esille asetettujen tavoitteiden ja niiden toteuttamisen välille on muun muassa kuntien niukkenevien resurssien takia syntynyt useita ristiriitoja. Viime vuosien laajassa julkisessa keskustelussa kritiikkiä on esitetty laitoshoidon tilasta, avopalveluiden riittämättömyydestä ja sen laadusta sekä ikääntyvien yhteiskunnallisesta syrjinnästä. Moitteita on annettu myös ammatti-ihmisten taidoista hoitaa ja tunnistaa ikääntyvien avun tarpeita. Avoterveydenhuollon asiakaskunnassa tulee olemaan yhä enemmän yksin asuvia ikääntyviä, jotka tarvitsevat monipuolista apua selviytyäkseen itsenäisesti kotonaan mahdollisimman pitkään. Tukemalla muun muassa ikääntyvien sosiaalisia kontaktimahdollisuuksia edistetään psyykkistä hyvinvointiaan, mikä vaikuttaa positiivisesti omatoimiseen kotona selviytymiseen, ja laitoshoitoa voidaan siirtää mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen. Ikääntyvien jaksamisen ja tyytyväisyyden edellytyksenä on usein se, miten heidän taustalla oleva sosiaalinen verkosto toimii (esimerkiksi Gothoni 1990). Sosiaalinen verkosto muodostuu kaikista ihmisen vuorovaikutussuhteista, joiden kautta yksilö säilyttää sosiaalisen identiteettinsä ja solmii uusia sosiaalisia kontakteja sekä saa toisaalta myös sosiaalista tukea. Tutkimusten mukaan (esimerkiksi Svedhem 1985) hyvin toimiva sosiaalinen verkosto on terveyden tärkein peruspylväs, puskuri stressiä ja vastoinkäymisiä vastaan ja jopa elämäntapojen vaikutusta voimakkaampi suoja; sydän- ja verisuonitauteja sairastavia tutkittaessa tämä on käynyt selvästi ilmi.

7 Pohtiessamme tutkimuksemme aihetta mieleemme nousi kysymyksiä ikääntyvien yksin asuvien hoidon ja huolenpidon turvaamisesta sekä heidän elämänhallintaansa liittyvän omatoimisuuden ja itsenäisyyden tukemisesta. Valitsimme päättötyömme aiheeksi yksin asuvan ikääntyvän naisen sosiaaliselta verkostoltaan saaman sosiaalisen tuen, sillä saatu tuki on mielestämme tärkeää juuri elämänhallinnan kannalta. Aiheemme on ajankohtainen ja merkittävä, sillä riittävä sosiaalinen tuki ennaltaehkäisee myös ikääntyvien syrjäytymistä yhteiskunnassamme. Tutkimuksemme on tehty Palvelukeskus Kotikalliossa, ja se on osa DIAK:in ja Diakonissalaitoksen yhteistyönä toteutettavaa vanhustyön HEIDI-projektia: "Hyvä elämä ikääntyneille Diakonissalaitoksella". Projektin tavoitteena on kehittää geriatrisen hoitotyön laadun parantamisen lisäksi, uusia ja joustavia työmenetelmiä tukemaan Diakonissalaitoksen avoterveydenhuoltopalveluita. 2. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Osa vanhuksen sosiaalisista kontakteista sisältää elämänhallinnan kannalta tärkeäksi koettua sosiaalista tukea. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ja kuvata sosiaalisen verkostokartan avulla, ikääntyvän yksin asuvan yli 75-vuotiaan naisen sosiaalisen tuen sisältöä ja saada uutta tietoa sosiaalisen tuen moninaisuudesta sekä sen laadusta. Tutkimustehtävänä oli selvittää sosiaalisen kontaktiverkoston laajuus, sosiaalisen tuen antajat, minkälaista tuki on ollut sekä saatuun tukeen liittyvät toiveet. Tämän tutkimuksen kolme täsmentynyttä tutkimustehtävää ovat: 1. Minkälainen sosiaalinen kontaktiverkosto ikääntyvällä yksinasuvalla naisella on? 2. Millaista sosiaalista tukea ikääntyvä yksinasuva nainen saa? 3. Millaisia sosiaaliseen tukeen liittyviä toiveita yksinasuvalla ikääntyvällä naisella on?

8 Saadun tiedon tarkoituksena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä seurakunnan henkilöstön mahdollisuuksia tunnistaa sosiaalisen tuen eri muodot, niiden tarve sekä niihin liittyvät toiveet. Saatua tietoa käytetään sosiaalisen verkostokartan kehittämiseen sosiaaliseksi merkityskartaksi, josta on hyötyä käytännön työelämässä. 3. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 3.1. Vanhusväestö Suomessa Kahden seuraavan vuosikymmenen aikana Suomessa tapahtuu merkittävä väestön ikärakenteen vanheneminen. Tämä on seurausta toisen maailmansodan jälkeisestä korkeasta syntyvyydestä ja elinajan kasvusta. Yli 65-vuotiaiden määrä tulee nousemaan nykyisestä vuoteen 2030 mennessä noin 1,3 miljoonaan, joka tarkoittaa noin 70% kasvua. Vanhusten määrän lisääntyessä myös heidän osuutensa koko väestöstä tulee lisääntymään ylittäen lopulta neljänneksen. (Liite 3, Taulukko 1.) Vuoden 2030 jälkeen 65 vuotta täyttäneiden määrä ja osuus alkavat kuitenkin alentua. Suuriin ikäluokkiin kuuluvat ovat tuolloin jo 80 vuotiaita, ja alkavat tulla elämänkaarensa päähän. Eläkeläisten, 65 vuotta täyttäneen väestön kohdalla on myös huomioitava ryhmän sisäisen ikärakenteen kehitys; suhteellisesti suurin kasvu tapahtuu vanhimpien ikäryhmien koossa. (Liite 3, Taulukko 2.) Väestömme nopea ikääntyminen muodostaa muunmuassa Sarolan (1996, 17) mukaan eläke-, terveys- ja sosiaalipalvelumenoihin sekä hoito- ja hoivatyön määrälliseen kasvuun sekä sisältöön että laitosinstituutioihin kestämättömän paineen ellei vanhustyön rakenteessa ja sisällössä tapahdu muutoksia. Vanhustyölle puitteet luo vanhuspolitiikka; Koskisen (1994, 21-23) mukaan "vanhuspolitiikka liittyy vanhusten aseman parantamiseen yhteiskunnassa, mikä puolestaan on yhteydessä yhteiskunnan kulloisiinkiin aineellisiin voimavaroihin ja sosiokulttuurisessa järjestelmässä vallitseviin arvoihin ja normeihin" Vanhuspolitiikkamme kehittämiseksi Stakes:in

9 tutkijat muodostivat tutkimuksessaan (1993) kolme erilaista strategiaa tulevaisuutta varten: pluralistisen, yhteisöllisen ja normihyvinvoinnin strategian. Pluralistisessa strategiassa vanhuspolitiikkaan tulee uudenlainen työnjako markkinoiden ja julkkisen sektorin välille. Yhteisöllisessä strategiassa vanhuspolitiikka yhteisöllistyy ja työnjako julkisen sektorin, perheiden ja yhteisöjen välillä muuttuu; kotihoitoon panostetaan, mutta myös yksityisiä palveluja varaudutaan hyödyntämään. Normihyvinvointikehityksen strategiassa julkinen sektori tuottaa vain peruspalveluja, joita kohdennetaan niitä eniten tarvitseville. (Vaarama, Hurskainen 1993, 147, 239.) Yhteistä näille strategioille on pyrkimys lisätä palveluasumista ja vähentää pitkäaikaishoitoa, lisätä lyhytaikaispaikkojen määrää sekä avopalveluja, erityisesti kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa ja kohdentaa ne apua eniten tarvitseville vanhuksille sekä lisätä tukipalveluja muille apua tarvitseville. Julkisen palvelutuotannon osuutta supistetaan ja muiden palvelutuottajien osuutta kasvatetaan kustannuskehityksen hallinnassa pitämiseksi. Palvelujen kattavuus, järjestämistapa ja rakenne vaihtelevat eri strategioissa jonkin verran (Vaarama, Hurskainen 1993, , ) Koska elinympäristön, asuinolojen sekä esim. sosiaalisten kontaktien tiheyden on todettu vaikuttavan ikääntyvien mielialaan, elämän mielekkääksi kokemiseen, yleiseen tyytyväisyyteen ja elämänhallintaan, Suomen vanhuspolitiikassa tullaan paneutumaan yhä enemmän yhdyskuntasuunnitteluun, jossa otetaan huomioon ikääntyvän väestön tarpeet. (Viljaranta 1995, 10.) Puhuminen vanhuksista herättää mielikuvan ihmisistä, joilla on sellainen yhteinen tunnusmerkki, että heidät voidaan erottaa muista. Yhtenäisenä ryhmänä vanhuksista puhuminen on yhtä stigmatisoivaa kuin puhuminen juutalaisista tai neekereistä. Yksilölliset erot jäävät häviölle. Lopulta sukupuolikin häviää; puhutaan vain "vanhuksista". (Sarola 1996, 154.) Vuosissa mitattavan iän merkitys on kuitenkin vähentynyt vanhuuden määrittelyssä, toiset ihmiset säilyttävät aktiivisuutensa loppuun asti, toiset luovuttavat ja vetäytyvät vanhan ihmisen rooliin jo varhain. Vanhuudella ei ole olemassa yleisesti pätevää ikärajaa, vanheneminen on myös moniuloitteinen ilmiö; sama ihminen voi olla eri-ikäinen kronologiselta, biologiselta, sosiaaliselta ja psykologiselta kannalta. (Raassina 1994, 7.)

10 Raassinan (1994, 8) mukaan vanhus voidaan määritellä ihmiseksi, joka on ikääntymiseen liittyvän toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi jatkuvasti toisen ihmisen avun tarpeessa. Kun vanhuuden kriteeriksi asetetaan merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen ja raihnaistuminen, vanhuus ajoittuu yleensä aikaisintaan vuoden ikään. Siksi suomalaisen vanhuspolitiikan suunnittelun kannalta 75 vuoden ikärajaa vanhuuteen voidaan tässä mielessä pitää tärkeämpänä kuin nykyistä 65 vuoden eläkeikärajaa. Tulevaisuudessa iäkkäiden enemmistön muodostavat fyysisesti suhteellisen hyväkuntoiset alle 75-vuotiaat eläkeläiset. Toisen pääryhmän muodostavat ne vanhukset, jotka tarvitsevat erilaista moniammatillista vanhustyön apua ja hoivaa selviytyäkseen kotiympäristössään. Koskinen (1994, 28) mukaan vanhustyö on "vanhusten professionaalista huoltoa, hoitoa, hoivaa auttamista ja tukemista". Myös epävirallinen hoivatyö sisältyy käsitteeseen. Olennaista on erottaa vanhustyö ja julkinen palvelujärjestelmä käsitteinä toisistaan. Edellinen kuvaa "ihmistyötä, jossa yhdistyvät tekeminen, mukanaeläminen ja tunteminen", kun taas jälkimmäinen kuvaa toiminnan muotoja, laajuutta ja resursseja ilman toiminnallista ja elämyksellistä ulottuvuutta. Vanhustyön palvelutoiminnan tausta-arvona vanhuskäsitys on merkityksellinen. Se vaikuttaa hoivatyön käytännöissä siihen, miten vanhus kohdataan. Lisäksi se ohjaa palvelujärjestelmän muotoutumista. Käytännössä vanhuskäsitys vaihtelee ja vanhusten kohtelu on sen mukaan kunnioittavaa, holhoavaa tai jopa alistavaa (Koskinen 1994, 33-34, ) Kysymys on siitä, nähdäänkö vanhuus huono-osaisuutena vai voimavaroja sisältävänä elämänvaiheena. Huono-osaisuus merkitsee kontrollia, vähättelyä, puolesta tekemistä. Voimavaranäkökulma taas merkitsee vanhan ihmisen omien voimavarojen, kasvun ja kehityksen tukemista. Puhutaankin kielteisestä ja myönteisestä (esim. Koskinen 1986) vanhuskäsityksestä. Kielteiselle vanhuskäsitykselle on ominaista, että vanhuus nähdään voittopuolisesti yhteiskunnallisena ongelmana ja huoltorasituksena. Myönteinen vanhuskäsitys korostaa vanhuksia voimavarana itselleen ja yhteiskunnalle. (Vaarama 1995, 29.)

11 Tässä tutkimuksessa vanhuksella tarkoitetaan yli 75-vuotiasta henkilöä, sillä erilainen ulkopuolisen avun tarve lisääntyy selvästi juuri yli 75-vuotiailla, heillä esiintyy myös eniten pitkäaikaissairauksia. Vanhus-sanalla on yleisesti negatiivinen ja aliarvioiva kaiku; kysyimme haastateltavilta heidän mielipidettään sanasta vanhus ja kaikille tuli mieleen jotain kielteistä, myös sana "seniori-kansalainen" herätti samanlaisia ajatuksia. Tässä tutkimuksessa käytetään haastateltavista sanaa "ikääntyvä". Ikääntyneiden ihmisten oma käsitys vanhuudesta onkin yleensä myönteisempi kuin vallitseva yhteiskunnallinen vanhuskäsitys. Voidaan sanoa, että vanhuus on paljolti kokemuksellinen ja asennekysymys. Monen mielestä vanhuuden kokeminen on yhteydessä myös elämänhaluun; sanonta "ihminen on niin vanha kuin hän itse tuntee" on hyväksytty osittain myös uusimmassa vanhenemisen tutkimuksessa. Vanhat ihmiset arvioivat yleensä itsensä nuoremmiksi kuin mitä heidän todellinen ikänsä on. Ihanteellisena elinikänä suomalaiset ikääntyneet pitävät noin 80 ikävuotta. (Koskinen, Aalto, Hakonen & Päivärinta 1998, 11.) 3.2. Ikääntyneen elämänhallinta Elämänhallinta liitetään ihmisen kykyyn ohjata omaa elämäänsä, selviytyä erilaisista elämäntilanteista psyykkisten, sosiaalisten ja aineellisten voimavarojen avulla. Elämänhallinnan heikkeneminen voi johtua sairauden, vamman tai vanhuuden aiheuttamista ulkoisista, fyysisistä rajoituksista. Elämänhallinnan ongelmat kytkeytyvät myös yksilön sisäisiin, psyykkisiin rajoituksiin, esimerkiksi kyvyttömyyteen kohdata ongelmia tunnetasolla, kyvyttömyyteen käsitellä niitä tajunnallisesti tai yksilön vaikeuksiin sopeutua uusiin tilanteisiin. (Raassina 1994, 5.) Roos (1987, 64-67) erottaakin elämänhallinnan käsitteessä ulkoisen ja sisäisen elämänhallinnan. Ulkoisella elämänhallinnalla tarkoitetaan sitä, että ihminen on pystynyt suurin piirtein ohjaamaan elämänsä kulkua ilman, että sen vaiheisiin ovat vaikuttaneet kovin monet hänestä riippumattomat tekijät. Ulkoiseen elämänhallintaan vaikuttavat sukupolvi, sukupuoli, koulutus ja ammatti. Henkisesti ja aineellisesti turvattu asema on ulkoista elä-

12 mänhallintaa. Roos esittää elämän sisäisen hallinnan tarkoittavan sitä, että ihminen sopeutuu elämässään tapahtuvista muutoksista huolimatta. Sisäinen elämänhallinta opitaan vähitellen lapsuudesta lähtien. Eirola, Nikkonen & Pietilä (1996, ) tiivistävät usean tutkijan määritelmän elämänhallinnasta olevan koherenssin tunnetta; yksilön tapaa kohdata ympäristö ja elämiseen liittyviä kuormituksia tarkoituksen mukaisella tavalla. Koherenssin tunne on muuttuva ja elämänkokemukset vaikuttavat koherenssin tunteen kehittymiseen. Elämänhallinnan on havaittu olevan yhteydessä terveyteen, elintapoihin, elämäntilanteeseen ja yksilöllisiin terveyttä koskeviin valintoihin. Koherenssin tunteella ja elämään tyytyväisyydellä on selvä riippuvuussuhde. Elämänhallinta on kokemus itsestä ja ympäristöstä sekä näiden hallittavuudesta. Elämänhallinnan osa-alueiksi on määritelty esimerkiksi oman elämänkulkuun vaikuttaminen, tulevaisuuteen suhtautuminen ja tyytyväisyys omaan elämään sekä sen ihmissuhteisiin. (muun muassa Antonovsky 1985; Kalimo, Vuori 1988; Suominen 1993; Harri 1992; Peltonen 1994; Pietilä 1994; Raitasalo 1995.) Nores (1993, 34) kuvaa laitoksissa olevien ikääntyneiden naisten elämänhallintaan liittyvää selviytymistä fyysisenä, emotionaalisena ja sosiaalisena olemassaolokokemuksena, jossa keskeistä on kokemus elämisestä: elämisestä ihmisenä, kokevana ja tuntevana, ainutkertaisena; elämisestä erilaisissa tapahtumissa, asioissa, mahdollisuuksissa, ihmissuhteissa ja ympäristöissä; elämistä ihmisenä siinä fyysisessä, emotionaalisessa ja sosiaalisessa olemassaolossaan, mikä kuuluu ikääntyneen omaan persoonaan ja minuuteen. Sosiaalista vanhenemista voidaankin tarkastella esimerkiksi kysymällä mikä on vanhenemisen vaikutus sosiaaliseen kanssakäymiseen, rooleihin, käyttäytymiseen ja yleensä elämäntyyliin kokonaisuutena? Yhteisötasolla (makrotaso) sosiaalinen vanheneminen sisältää väestön vanhenemiseen liittyvät demograafiset näkökohdat ja ne muutokset, joita väestön vanheneminen aiheuttaa yhteiskunnan poliittisiin ja taloudellisiin rakenteisiin. Yksilötasolla (mikrotaso) sosiaalisella vanhenemisella tarkoitetaan niitä muutoksia, joita biologinen ja psykologinen vanheneminen aiheuttavat yksilön ja yhteiskunnan välisiin vuorovaikutussuh-

13 teisiin. Sosiaalinen vanheneminen on nähtävä yhteiskunnan, yksilön ja ympäristön välisenä aktiivisena vuorovaikutussuhteena. (Hervonen, Pohjolainen 1991, ) Vanhuksen sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen ja ylläpitäminen onkin noussut viime vuosina vanhusten parissa tehtävän sosiaalityön keskeiseksi haasteeksi (Koskinen 1994, 67). Tukemalla ikääntyvän psykososiaalista hyvinvointia vaikutetaan elämänhallintaan ja sitä kautta itsenäiseen ja omatoimiseen selviytymiseen kotona, jolloin laitoshoito voidaan siirtää mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen. Vanhuspolitiikkamme eräänä tavoitteena on, vanhuspalvelujen tarjonnan sekä ikääntyvien asuinolojen ja heidän elinympäristönsä parantamisen lisäksi huomioida ja tukea muunmuassa vanhusten olemassa olevia sosiaalisia kontaktiverkostoja. (Viljaranta 1995, 10.) Ikääntyneen elämänhallinta ymmärretään tässä tutkimuksessa koherenssintunteena, joka sisältää ikääntyvän selviytymiseen liittyviä subjektiivisia resursseja ja toimintastrategioita sekä ulkopuolelta saadun sosiaalisen tuen eri muodot Sosiaalinen verkosto ja sosiaalinen tuki Kolme toisilleen läheistä käsitettä on syytä erottaa toisistaan: sosiaalinen verkosto, sosiaalinen tukiverkosto ja sosiaalinen tukijärjestelmä. Kun puhutaan kaikista ihmisen vuorovaikutusverkostoista, puhutaan sosiaalisesta verkostosta. Osa tästä verkostosta muodostaa sosiaalisen tukiverkoston, ja se on pienempi kuin ihmisen koko sosiaalinen verkosto. Sosiaalinen tukijärjestelmä sisältää sekä yksityisen että julkisen tukijärjestelmän, jossa voimavaroja organisoi esimerkiksi lääkäri, kotisairaanhoitaja ja kodinhoitaja. Välimuotona voidaan pitää vapaaehtoisten ja itseapuryhmien antamaa tukea, jolloin taustalla on yleensä joku organisaatio esimerkiksi Punainen Risti, seurakunnat tai yhdistykset. (Gothoni 1990, 8-9, 11.) Puhuttaessa yksilön sosiaalisesta verkostosta, muodostuu se kaikista ihmisen vuorovaikutussuhteista; henkilökohtaisista kontakteista, joiden kautta yksilö säilyttää sosiaalisen identiteettinsä, solmii uusia sosiaalisia kontakteja ja toisaalta saa aineellista apua ja tietoa sekä emotionaalista tukea (esimerkiksi Cobb 1976; Walker ym. 1977; Gothoni 1990). Siksi on

14 tärkeää, että ihminen ikääntyessäänkin säilyttää paikkansa ja roolinsa niissä sosiaalisissa verkostoissa, joihin hän kuuluu. Sosiaaliset roolit ovat ns. paikkoja kommunikaatiojärjestelmässä ja yksilön pudotessa järjestelmän ulkopuolelle seurauksena on sosiaalinen eristäytyminen ja passivoituminen. Sarolan (1996, 59-61) mukaan Warnes määritteli tämän prosessin kytkeytyvän merkittävässä määrin vanhusten kokemaan elämänlaadun huononemiseen. Myös autonomian ja itsemääräämisoikeuden kannalta on tärkeää, että ihminen säilyttää sosiaalisessa ympäristössään oman roolinsa. Tämä on vanhuuden paradoksaalisuutta, sillä sosiaalinen vanheneminen merkitsee usein juuri eri rooleista luopumista. Kumpusalo (1991, 14) on yhdistänyt usean tutkijan (muun muassa Caplan 1974, Thoits 1982, Gottlieb 1983, House & Kahn 1985 ja Nutbeam 1986) käsitykset sosiaalisesta tuesta viiteen eri luokkaan: aineellinen tuki, emotionaalinen tuki, tiedollinen tuki, toiminnallinen tuki ja henkinen tuki. Kumpusalon (1991, 14) mukaan Caplan määritteli alunperin sosiaalisen tuen niiksi kiinnikkeiksi yksilöiden välille ja yksilöiden ja ryhmien välille, jotka auttavat ihmistä oman identiteetin muodostamisessa tarjoamalla mahdollisuuden palautteeseen omasta käyttäytymisestä, auttamalla psyykkisten voimien mobilisoimisessa ja henkisten ongelmien käsittelyssä sekä tarjoamalla todellista ja/tai kuviteltua apua. Kumpusalon (emt.) mukaan Thoits ymmärtää, että sosiaalinen tuki on ihmisten välistä vuorovaikutusta; myönteiset tunteet, aineellinen apu, informaatio tai palaute ovat perustarpeita, joihin sisältyvät rakkaus, arvonanto, yhteenkuuluvuus, identiteetti ja turvallisuus. Perustarpeet voidaan tyydyttää sosioemotionaalisena tai aineellisena apuna. Jantusen mukaan (1991, 21) Gottlieb liitti sosiaaliseen tukeen sekä verbaalisen ja/tai nonverbaalisen informaation tai neuvon että konkreettisen avun tai toiminnan, jonka tarjoavat sosiaalisesti läheiset ihmiset tai joka liittyy heidän läsnäoloonsa. Sillä on vastaanottajaansa hyvää tekeviä emotionaalisia tai käyttäytymiseen liittyviä vaikutuksia.

15 Kumpusalon (1991, 14) mukaan House & Kahn ymmärsivät sosiaalisen tuen (social support) ihmisten välisenä vuorovaikutussuhteena, johon sisältyy positiivinen vaikutus henkilöltä toiselle. Sosiaalinen tuki on aineellisen; konkreettisen tuen, kuten esineiden tai rahan antamista sekä ajan käyttämistä toisen hyväksi. Sosiaalinen tuki on yksilön tietoisuus siitä, että on olemassa ihmisiä, joilta hän voi saada emotionaalista tukea, arviointia sisältävää tukea, tiedollista tukea ja käytännöllistä apua. Emotionaalinen tuki sisältää arvostusta, kiintymystä, luottamusta, huolenpitoa ja kuuntelua. Arviointia sisältävään tukeen kuuluu palaute, vahvistus ja mahdollisuus sosiaaliseen vertailuun. Tiedollinen tuki sisältää neuvoja, ehdotuksia ja ohjeita, joiden avulla on helpompi selvitä henkilökohtaisista ongelmista ja ympäristön kanssa. Käytännölliseen apuun kuuluu raha, työ, aika ja apu ympäristön muovaamisessa. Kumpusalon (1991, 14) mukaan Nutbeam määritteli sosiaalisen tuen siksi yhteisöjen yksilöille ja ryhmille tarjoamaksi avuksi, joka auttaa niitä selviytymään negatiivisista elämäntapahtumista ja muista rasittavista elämäntilanteista. Sosiaalinen tuki sisältää hänen mukaansa emotionaalisen, tiedollisen ja aineellisen tuen sekä palvelut. Hän korostaa, ettei sosiaalisen tuen saatavuus ole yksin riippuvainen yksilön halusta kuulua yhteisöön, vaan myös yhteisöjen mahdollisuuksista tarjota apua. Henkistä tukea on esimerkiksi yhteinen aate, filosofia ja uskonto. Emontionaalista tukea on osanotto, kannustus, empatia ja rakkaus. Tiedollista tukea on opetus, neuvonta, palaute ja harjoitus. Toiminnallinen tuki voi olla esimerkiksi koti-tai kuljetuspalvelua ja kuntousta. Raha, tavara, apuväline ja lääke ovat esimerkkejä aineellisesta tuesta. Kussakin tuen muodossa voidaan erottaa ainakin osittain tuen määrä ja laatu, sekä tuen subjektiivinen ja objektiivinen luonne. (Kumpusalo 1991, 126.) Kumpusalon (1991,14) mukaan sosiaalinen tuki voi olla suoraa henkilöltä toiselle tai epäsuoraa, järjestelmän kautta annettua tukea. Pienyhteisössä, esimerkiksi perheessä ja hoitoyhteisössä, vuorovaikutus on suoraa ja tuki persoonallista. Näin tarjottu yhteisöturva eli lähiyhteisön tuki tyydyttää turvallisuus- ja yhteisyystarpeita sekä arvostukseen ja itsensä

16 toteuttamiseen liittyviä tarpeita. Kunta- ja yhteiskuntatasolla sosiaalisen tuen järjestelmätasot ovat eriytyneet ja tuen antaminen on kontrolloitua, joko välitöntä tai välillistä persoonatonta viranomaistyötä. Yhteisössään jokainen voi omalta osaltaan olla luomassa ja ylläpitämässä lämpimiä, sosiaalista tukea antavia ja toiset huomioon ottavia ihmissuhteita. Ihmisten välinen vuorovaikutus voi olla korjaavaa, mielialaa parantavaa ja kasvua edistävää. On huomattava, että sosiaalinen vuorovaikutus ei rajoitu pelkästään kaikkein lähimpiin ihmisuhteisiin, sillä usein satunnainen keskustelu jonkun lähes tuntemattoman henkilön kanssa on auttanutkin eteenpäin vaikeassa elämäntilanteessa. Tuntematon on sanonut jotain mieleenpainuvaa, ollut ystävällinen tai kuunnellut. Kohtaaminen on saattanut tapahtua puistossa, junassa tai satunnaisessa ryhmässä. On väärä uskomus, että kaikkien sosiaalisten kontaktien pitää olla syviä, pitkäaikaisia tai näyttäviä ollakseen arvokkaita. (Rinne, Arhovaara 1993, 5.) Ihmisillä on ympärillään ihmissuhdeverkosto, riippumatta siitä onko hän aktiivisesti tekemisissä sen kanssa vai ei. Jos verkosto ei toimi, se ei merkitse, että sitä ei olisi olemassa. Jokainen meistä on syntynyt johonkin perheeseen ja sukuun sekä on tekemisissä muiden ihmisten kanssa tavalla tai toisella, ja on läpi elämänsä sidoksissa erilaisiin hänelle tärkeisiin ryhmiin. (Naapila 1992, 8.) Tutkimusten mukaan (esimerkiksi Svedhem 1985) toimiva verkosto on terveyden tärkein peruspylväs, puskuri stressiä ja vastoinkäymisiä vastaan ja jopa elämäntapojen vaikutusta voimakkaampi suoja; sydän- ja verisuonitauteja sairastavia tutkittaessa tämä on käynyt selvästi ilmi. Saman diagnoosin saaneilla potilailla ihmissuhdeverkoston laadun on todettu vaikuttavan olennaisesti kuolevuuteen. Tutkimusten mukaan (muunmuassa Cassel 1976; Bergman, Syme 1979) yksinäisillä ja niillä, joilla on heikompi verkosto, kuolleisuus on miltei kolminkertainen verrattuna niihin potilaisiin, joiden verkosto on toimivampi. (Naapila 1992, 8.) Tässä tutkimuksessa sosiaalinen tuki käsitetään Kumpusalon (1991, 14) jaottelun mukaan: aineelliseksi, toiminnalliseksi, tiedolliseksi, henkiseksi ja emotionaaliseksi tueksi, joka helpottaa, auttaa, hoivaa tai ylläpitää yksilöä. Henkiseen tukeen olemme lisänneet hengellisen tuen käsitteen, joka liittyy uskonnollisiin kokemuksiin ja asioihin.

17 Sosiaalinen verkostokartta vanhustyössä Ihmisen sosiaalinen verkosto voidaan piirtää konkreettiseksi verkostokartaksi, jossa ihminen paikantaa merkityksellisiä ihmissuhteitaan. Liitteessä 4 on esimerkki sosiaalisesta verkostokartasta, jonka 78-vuotias Elsa on piirtänyt yhdessä avoterveydenhuollon työntekijän kanssa. Sydänystävien lisäksi sosiaaliseen verkostoon lukeutuvat perheenjäsenet, muut sukulaiset, naapurit, harrastus- ja työkaverit. Sosiaalinen verkosto toimii ikääntyneen ja yhteiskunnan välisenä linkkinä ja tukee hänen selviytymistään. Hyvä sosiaalinen verkosto mahdollistaa vastavuoroisuuden ja yhdistää voimavaroja. Hyvässä verkostossa ikääntyvä on aktiivisesti toimiva jäsen, joka voi vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiinsa. (Koskinen ym. 1998, 189.) Rinne & Arhovaara (1993, 9) olivat mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin, voiko verkostoajattelua lisäämällä auttaa työntekijöitä ratkaisemaan vanhusten ajankohtaisia ongelmia. Tarkoitus oli myös herättää keskustelua ja innostusta verkostotyön soveltamiseksi vanhusten tukemiseen, vanhusten talossa toimivien työntekijöiden ja avohoitotyöntekijöiden yhteistyön kehittämiseen sekä verkostotyömenetelmän aktiiviseen käyttöön palvelusuunnitelmaa toteutettaessa.verkostokartan avulla tutkittiin, mitkä ihmissuhteet ovat vanhukselle tärkeitä ja merkityksellisiä. Lisäksi selvitettiin, miten työntekijät havaitsivat ja tukivat luonnollisen verkoston ihmissuhteita. Kiinnostavaa tutkimuksessa oli tarkastelu laitoksen sisäisen ihmissuhdeverkoston merkityksestä vanhuksen elämässä sekä työntekijöiden suhteiden laadun tai kärjistymien merkitys vaikeuksien ilmetessä. Suoran haastattelutilanteen avulla pyrittiin käytännössä näyttämään, miten verkostoajattelu toimii keskusteltaessa vanhuksen kanssa. Tutkimuksen tarkoitus oli myös tukea työntekijöitä vuorovaikutusmenetelmien aktiiviseen käyttöön.

18 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tämän tutkimuksen lähestymistapa on fenomenologinen, sillä tavoitteena on kuvata ihmisten kokemuksia. Fenomenologia määritellään sekä filosofiaksi, tutkimusmetodiksi että lähestymistavaksi (esimerkiksi Omery 1983, ) Fenomenologiseen ajatteluun perustuva tutkimus koskee kaikkea toisen ihmisen kokemukseen kohdistuvaa tutkimusta. Jokaisella ihmisellä on oma kokemusmaailmansa, josta käytetään myös nimityksiä fenomenologinen todellisuus, sisäinen maailma tai elämismaailma, tarkoittaen ihmisen sisäisiä, merkittävinä pitämiään kokemuksia (Perttula 1995, ) Fenemenologia on metodina induktiivinen, kuvaileva metodi; sen tehtävänä on tutkia ja kuvailla ilmiöitä, mukaan luettuna ihmisen kokemusta siten kuin se ilmenee. Metodin tavoitteena on kuvailla kokemuksen rakenne, mukaan lukien merkitykset, joita näillä kokemuksilla ihmiselle on. (Omery 1983, 50.) Sosiaalista tukea tutkittaessa, lähdettiin liikkeelle yksittäisistä ilmiöistä, joita olivat muun muassa toiminnallinen- ja emotionaalinen tuki. Yksittäisten ilmiöiden tutkiminen sisältää oivaltavan havainnoimisen, tämän erittelemisen ja näiden kuvaamisen. Oivaltavuus menetelmässä tarkoittaa irtautumista ennakko-oletuksista ja pyrkimystä katsella tutkittavaa avoimesti ja paljastaa ilmiöstä sellaista, mitä ei olisi tullut ajatelleeksi ennakkokäsitysten perusteella. Ilmiön kuvaileminen on tutkimuksen ensivaihe ja vasta sen jälkeen on mahdollista tarkastella, onko ilmiössä sellaisia piirteitä, jotka voidaan yleistää. (Varto 1992, ) Fenomenologisen metodin mukaisesti, oivaltavan havainnoimisen kautta, annamme ilmiön ilmetä ja tutkimme sitä sellaisena kuin se näin ilmenee. Tämän jälkeen tutkitaan se, kuinka tutkittava ilmiö rakentuu merkityssuhteisiinsa tietoisuudessamme. Tämä liittyy tulkitsemisen, ymmärtämisen ja tulkkiutumisen kysymyksiin. Vasta edellä mainittujen vaiheiden jälkeen voimme ratkaista ilmiön olemassaoloa koskevan kysymyksen. (Varto 1992, )

19 Viimeisenä on sellaisten merkitysten tulkitseminen, jotka eivät ole välittömästi esillä havainnointia, erittelemistä ja kuvailua varten. Varton mukaan tässä kohdassa on mentävä alueelle, jota ei ole välittömästi annettu. Tämä tarkoittaa, että on mentävä syvemmälle itse ilmiöön ja rohkeasti osattava nähdä sellaisia rakenteita ja merkityskokonaisuuksia, jotka aidosti liittyvät erittelyn antamaan tietoon kooten sitä tai selvittäen siinä mahdollisesti olevat epävarmat kohdat. (Varto 1992, 89.) Fenomenologisen metodimme filosofinen tausta on tutkimuksessamme hermeneuttinen, sillä sen painopiste on juuri haastatteluiden tulkinnassa ja ymmärtämisessä; hermeneuttinen ajattelutapa on käyttökelpoinen etenkin yksilön ja ympäröivän yhteisön käyttäytymisen ymmärtämiseksi. (Koskiaho 1990, ) Tulkinta ja ymmärtäminen muodostavat kommunikaatioprosessin, joka etenee hermeneuttisessa kehässä: kokonaisuus ymmärretään sen osien kautta ja osat ymmärretään kokonaisuuden kautta. Tulkinta on kielen välittämää kommunikaatiota, johon liittyy tulkitsijan itseymmärryksen kasvu. Ymmärrys etenee kohti "oikeaa" tulkintaa. (Suomala 1998, 21.) Koska hermeneuttiselle ajattelulle tunnusomaista on muun muassa määrällisyyden osoittamisen välttäminen, tämä tutkimus on tehty kvalitatiivisesti. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, jolloin aineisto kootaan luonnollisissa, todellisissa tilanteissa. Jotta aineisto tulisi kerättyä kyllin tarkasti, suositaan ihmistä parempana tiedon keruun instrumenttina kuin erilaisia mittausvälineitä. Näin voidaan hyödyntää ihmisen kyky tehdä havaintoja ja keskustella tutkittaviensa kanssa. Perusteluna tälle on näkemys, että ihminen on riittävän joustava sopeutumaan vaihteleviin tilanteisiin. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, ) 4.2. Tutkimushenkilöt ja tutkimushenkilöiden valinta Tutkimuksemme on osa Diakonissalaitoksessa toteutettavaa vanhustyön HEIDI-projektia Helsingissä. Haastattelemamme seitsemän yksin asuvaa ikääntyvää naista valittiin tarkoi-tuksenmukaisesti, ei satunnaisotannalla. Iältään he olivat vuotiaita. Viisi heistä asuu Palvelukeskus Kotikalliossa, Pitäjänmäellä ja kaksi muualla Helsingissä. Valinnan haasta-teltavista Kotikalliossa teki talon toiminnanohjaaja, joka tuntee henkilökohtaisesti haasta-teltavamme. Kaksi muuta haastateltavaa valitsimme itse; nämä haastattelut toimivat myös esihaastatteluina, joissa testasimme haastattelun teema-alueet sekä sosiaalisen verkostokar-tan piirtämiseen liittyviä yksityiskohtia. Esihaastattelut otettiin mukaan tutkimukseen, sillä niistä saatu informaatio oli merkittävää tutkimuksen kannalta.

20 Rajasimme haastateltavamme seuraavasti: hän 1) on yli 75-vuotias, 2) on nainen, 3) asuu yksin, 4) ei ole dementoitunut. Perustelemme ikärajauksen sillä, että yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä lisääntyy ja tulee jatkuvasti lisääntymään seuraavien vuosikymmenten aikana (Liite 3, Taulukko 1). Valitsimme haastateltavaksi yli 75-vuotiaita myös siksi, että halusimme haastatella nimenomaan yli kymmenen vuotta eläkkeellä olleita. Esioletuksemme mukaan sosiaalinen verkosto ei olisi tässä iässä enää sidottu aktiivisen työelämän henkilökontakteihin, vaan olisi muotoutunut uudenlaiseksi vastaten paremmin nykyistä elämäntilannetta. Valitsimme haastateltavaksi vain yksin asuvia naisia, sillä emme tarkoituksella halunneet tehdä vertailua samanikäisten yksinasuvien miesten sosiaaliseen kontaktiverkostoon. Toi-nen syy valita yksin asuvia naisia oli Tilastokeskuksen perhetilastojen ennuste yksin asu-vien ikääntyvien naisten huomattavasta lisääntymisestä seuraavien vuosikymmenien aika-na. (Kartovaara 1997.). Valitsimme yksin asuvia ikääntyviä myös siksi, että esioletuksem-me perusteella arvelimme heillä olevan löyhemmät sosiaaliset kontaktiverkostot, kuin aviossa olevilla. Halusimme tutkia tämän oletuksen paikkansapitävyyttä. Koska tutkimuksemme perustui haastatteluiden sisällön analyysiin, ja oli siksi riippuvainen haastateltavan antaman informaation määrästä, halusimme ennen haastattelua varmistua, että ikääntyvillä oli riittävä kommunikaatio- ja puhekyky, jotta he kykenisivät kertomaan omista kokemuksistaan selkeästi. Katsoimme, että dementian lisäksi sekavuus tai huonokuuloisuus olisi este haastatelun suorittamiselle ja tutkimuksen onnistumiselle.

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Kokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM

Kokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM Kokemuksen tutkimus IV Oulu 25.4.2013 Timo Latomaa, FT, KL, PsM Miksi elämäkerta lähestymistapa Elämäkerrallinen haastattelu ja tulkinta on psykologian perusmenetelmä. Psykologia tutkii maailmasuhteiden

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat. Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat. Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu Kolme ajankohtaista näkökulmaa ikääntymiseen Kun suunnittelemme palveluja, sekä teknologiaa,

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Me muokkaamme rakennukset ja rakennukset muokkaavat meidät

Me muokkaamme rakennukset ja rakennukset muokkaavat meidät Me muokkaamme rakennukset ja rakennukset muokkaavat meidät Liisa Horelli, ympäristöpsykologian dosentti Aalto yliopisto SOCCA-seminaari, 15.8.2012 Liisa Horelli Esityksen rakenne Ympäristöpsykologian käsitteitä

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

SEKSUAALINEUVONTA. (Nummelin 2000, Ilmonen 2006, Ryttyläinen ja Valkama 2010).

SEKSUAALINEUVONTA. (Nummelin 2000, Ilmonen 2006, Ryttyläinen ja Valkama 2010). SEKSUAALIOHJAUS Seksuaaliohjaus: tavoitteellista, tilannekohtaista ammatillista vuorovaikutusta. Sen keskeisiä elementtejä ovat tiedon antaminen sekä asiakkaan seksuaalisuuden hyväksyminen. SEKSUAALINEUVONTA

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Yksin ryhmässä - Aikaisemmat tutkimukset

Yksin ryhmässä - Aikaisemmat tutkimukset Yksin ryhmässä - Vetäytyvät lapset ja syrjäytyminen päiväkodissa Aikaisemmat tutkimukset Laine Kaarina ja Junttila Nina: Lasten syrjäytyminen päiväkodin vertaisryhmästä (2002) Ulkomaisia tutkimuksia: mm.

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot