Tämän tutkimuksen ohjaamisesta vastaavaan työjaokseen ovat kuuluneet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tämän tutkimuksen ohjaamisesta vastaavaan työjaokseen ovat kuuluneet"

Transkriptio

1 2 ESIPUHE Liikenneministeriö on asettanut joukkoliikenteen esteettömyyttä ja helppokäyttöisyyttä käsittelevän työryhmän, jonka tarkoituksena on edistää joukkoliikenteen soveltuvuutta erityisesti liikkumisesteisten ja iäkkäiden henkilöiden kannalta. Työryhmän tulee muun muassa laatia suosituksia kulkumuotojen yhteentoimivuuden lisäämiseksi sujuvampien ja esteettömämpien matkaketjujen kehittämiseksi. Työryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Harri Cavén ja sihteerinä ylitarkastaja Irja Vesanen- Nikitin. Työryhmän jäseninä ovat ylitarkastaja Sabina Lindström, liikenne- ja viestintäministeriö; ylitarkastaja Aini Kimpimäki, sosiaali- ja terveysministeriö; projektipäällikkö Kirsti Pesola, Vanhustyön keskusliitto ry.; yliarkkitehti Marttiina Fränti-Pitkäranta, ympäristöministeriö; Silja Siltala, Suomen kuntaliitto; erikoissuunnittelija Jouko Kokko, Stakes; Tytti Viinikainen, Tiehallinto; kehittämispäällikkö Jarkko Varjo, Ilmailulaitos; Raili Mannila, Ratahallintokeskus; Olli Kautto, Oy Matkahuolto Ab; tuotepäällikkö Teppo Sotavalta, VR Osakeyhtiö; päällikkö Heikki Kortekallio, Finnair Oyj; suunnitteluinsinööri Kari Liesaho, HKL/suunnitteluyksikkö; merenkulkutarkastaja Tapio Maskulin, Merenkulkulaitos; osastopäällikkö Nina Nizovsky, Suomen Taksiliitto ry.; autoilija Päivi Virta, Suomen Palvelutaksit ry.; toimitusjohtaja Saara Remes, Bussialan Kehittämispalvelut Oy; insinööri Timo Myllymäki, Paikallisliikenneliitto ry.; projektisihteeri Olli Nordberg, Kynnys ry.; koulutussuunnittelija Varpu Kamppinen, Invalidiliitto ry.; osastopäällikkö Jari Heiskanen, Kuurojen liitto ry.; järjestöjohtaja Mirja-Liisa Rontu, Kuulonhuoltoliitto ry.; lakimies Eero Vartio, Näkövammaisten Keskusliitto ry.; filosofian tohtori Pirkko Kiviniemi, Suomen Reumaliitto ry.; sekä Jukka Jokiniemi, Innojok Oy. Tämän tutkimuksen ohjaamisesta vastaavaan työjaokseen ovat kuuluneet ylitarkastaja Irja Vesanen-Nikitin, pj. Liikenne- ja viestintäministeriö yli-insinööri Seppo Öörni, Liikenne- ja viestintäministeriö ylitarkastaja Seppo Huttunen, Itä-Suomen lääninhallitus päällikkö Heikki Kortekallio, Finnair Oyj tuotepäällikkö Teppo Sotavalta, VR Osakeyhtiö projektipäällikkö Mikko Saavola, Linja-autoliitto ry. toimitusjohtaja Saara Remes, Bussialan Kehittämispalvelut Oy osastopäällikkö Nina Nizovsky, Suomen Taksiliitto ry. autoilija Päivi Virta, Suomen Palvelutaksit ry. filosofian tohtori Pirkko Kiviniemi, Suomen Reumaliitto ry. Tutkimuksen on tehnyt liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta JP-Transplan Oy. Tekijöinä ovat olleet projektipäällikkö Reijo Vaarala ( alkaen Insinööritoimisto Liidea Oy) ja suunnittelija Max Mannola. Erityisasiantuntijana on toiminut alueasiamies Esko Kangas, Linjaautoliitto / Sisä-Suomen osasto. Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 2001 Harri Cavén osastopäällikkö, ylijohtaja

2 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Yleistä Lähtökohdat Kohderyhmän kuvaus TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA PÄÄVAIHEET MATKA-KETJUJEN TOIMIVUUDEN NYKYTILA Testiryhmän matkaketjun kuvaus Liityntä- ja syöttöyhteydet HAASTATTELUTUTKIMUS Haastateltavat Haastattelujen suoritustapa Tulokset Informaatio Ennen matkaa Matkan aikana Matkan jälkeen Henkilökohtainen palvelu ja avunsaanti Ennen matkaa Matkan aikana Fyysinen esteettömyys ja toimivuus Maksuvälineet ja matkalippujen ennakkomyynti SUOSITUKSET KULKUMUOTOJEN YHTEENTOIMIVUUDEN JA ESTEETTÖMYYDEN LISÄÄMISEKSI Informaation saanti ja tiedonkulku Henkilökohtainen palvelu Fyysinen esteettömyys Joukkoliikenteen terminaaliverkko Maksuvälineet ja varausjärjestelmät Suositukset kehittämistoimenpiteiksi Suunnitelmat Kokeiluhankkeet Koulutus...33 LIITTEET 1. Testiryhmän yhteenveto pääkaupunkiseudun matkaketjusta 2. Haastattelujen kyselylomake 3. Markku Kunnaksen matkakertomus (huonokuuloinen) 4. Ehdotukset ja suositukset maksukorttien yhteiskäytön laajentamiseksi

3 4 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Tutkimus liittyy liikenneministeriön asettaman joukkoliikenteen esteettömyyttä ja helppokäyttöisyyttä käsittelevän työryhmän toimintaan, jossa on tarkoitus edistää joukkoliikenteen soveltuvuutta liikkumisesteisille ja iäkkäille henkilöille. Yhtenä työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus siitä, miten eri joukkokulkumuotojen välistä yhteentoimivuutta ja esteettömyyttä voidaan lisätä sujuvampien matkaketjujen muodostamiseksi. Tutkimus kattaa kaikki joukkoliikennemuodot mukaan lukien juna-, linja-auto-, taksi-, lento- ja laivaliikenteen. Tässä tutkimuksessa joukkoliikennemuotojen välisellä yhteentoimivuudella tarkoitetaan sujuvaa matkaketjua, joka muodostuu esteettömästä matkan suunnittelusta, fyysisestä matkanteosta sekä informaation jakamisesta ja vastaanottamisesta matkaketjun eri vaiheissa. Matkaketjulla tarkoitetaan matkaa, joka käsittää vähintään kaksi eri joukkoliikennemuotoa ja jossa ainakin yksi joukkoliikennemuoto on kaukoliikennettä. Kävelymatkat terminaaleihin ja pysäkeille sisältyvät myös tarkasteltavaan ketjuun. Ajallisesti matkaketju muodostuu ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen tapahtuvista toiminnoista. Esteettömällä matkaketjulla tarkoitetaan useista kulkumuodoista muodostuvaa matkaa, jossa ma t- kaketjun jokaisessa vaiheessa: tarjotaan esteettömät mahdollisuudet matkan suunnitteluun ja matkalippujen varaamiseen, tarjotaan informaatiota monella tavalla ja sellaisessa muodossa, että se palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä, turvataan tasapuoliset liikkumismahdollisuudet terminaaleissa, pysäkeillä, terminaalireiteillä ja kulkuvälineissä kaikille käyttäjäryhmille (ei tasoeroja, ei rakenteellisia esteitä, ergonomiset ratkaisut, levähdysmahdollisuudet, avunsaantimahdollisuudet jne.), suositaan helppokäyttöisiä ja mielellään eri kulkumuotoihin yhteensopivia maksujärjestelmiä, tarjotaan tasa-arvoinen kohtelu kaikille käyttäjäryhmille ja lisätään matkustamisen turvallisuutta sekä annetaan mahdollisuus palautteisiin matkaketjun eri vaiheista. Taulukko 1. Esimerkkejä matkaketjun eri vaiheiden toiminnoista. Matkaketjun vaihe Toiminta Ennen matkaa matkan suunnitteleminen henkilökohtainen tiedustelumahdollisuus aikatauluinformaatio matkalippujen ja paikkojen ennakkovaraaminen ja maksaminen muu ennakkotieto; avustamismahdollisuudet, matkatavaroiden käsit tely, tieto matkaketjun esteettömyydestä; kulkuvälineet, terminaalit, vaihtopysäkit, siirtymiset, matkan varmistaminen Matkan aikana fyysinen matkan tekeminen; terminaalit, pysäkit, vaihtotapahtumat, kulkuvälineet, siirtymiset, levähdysmahdollisuudet tieto esteettömyydestä informaatio; tietolähteenä näyttötaulut, kuulutukset, henkilökunta opastus terminaalien ja vaihtopaikkojen välillä varmistaminen henkilökohtainen palvelu / avustaminen matkan maksaminen ja maksujärjestelmät turvallisuus; poikkeus- ja hätätapaukset Matkan jälkeen palautteiden antaminen yhteystiedot vastineiden saaminen

4 5 1.2 Lähtökohdat Tutkimuksen lähtökohtana oli hyödyntää esteettömyystyöryhmän työskentelyn aikana syntyneitä raportteja ja julkaisuja sekä aiemmin samasta aiheesta tehtyä muuta kotimaista ja ulkomaista materiaalia. Valmista ja jäsenneltyä aineistoa on täydennetty eri käyttäjäryhmien sekä joukkoliikennemuotojen ja viranomaisten edustajien haastatteluilla ja kommenteilla. Tutkimuksessa on hyödynnetty mm. seuraavia selvityksiä: Esteettömyystyöryhmän selvitykset Joukkoliikenteen palvelutaso iäkkäiden ja liikkumisesteisten henkilöiden kannalta - Arviointiryhmän tulokset (LM B9/2000) Joukkoliikenteen palvelutaso iäkkäiden ja liikkumisesteisten henkilöiden kannalta - Nykytilan kartoitus (LM 10/2000) Joukkoliikenteen palvelutaso iäkkäiden ja liikkumisesteisten henkilöiden kannalta - Informaation kartoitus (LM 11/2000) Joukkoliikenteen henkilökunnan ammattitaidon kehittäminen erityisesti iäkkäiden sekä liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden kannalta (LVM 11/2001) Reittilentoliikenteen esteettömyyden kehittäminen (LVM 12/2001) Muut selvitykset Matkakeskusten opastus- ja informaatiojärjestelmän suunnitteluohje (LM B13/1999) Esteetön matkakeskus (LM 9/2000) Informaatio- ja maksulaitetyöryhmä - Nykytilan kuvaus (LVM) JOULI - Joukkoliikenteen yleinen informaatiojärjestelmä; Selvitys Hollannin järjestelmästä (LVM) 1.3 Kohderyhmän kuvaus Liikkumis- ja toimimisesteisiä ovat henkilöt, joiden kyky liikkua ja toimia itsenäisesti on sairauden, vamman tai jonkin muun syyn takia heikentynyt väliaikaisesti tai pysyvästi. Liikkumis- tai toimimisesteisyys voi liittyä aisteihin, liikkumiskykyyn, ymmärtämis- ja oppimiskykyyn tai muihin liikkumista hankaloittaviin tekijöihin (esim. allergiat). Toimintarajoitteisuus voi olla joko ulospäin näkyvää tai näkymätöntä. Perinteisesti on arvioitu, että noin 10 % väestöstä on tavalla tai toisella liikkumisesteisiä. Näistä vain 5 % on pyörätuolin käyttäjiä. Joukkoliikenteessä liikkumisesteisyys ei matkustamisen kannalta välttämättä liity sairauteen tai vammaan. Esim. raskaiden kantamusten tai lastenvaunujen kanssa liikkuvat henkilöt kokevat monenlaisia liikkumisesteitä tasoerojen ja ovien kanssa. Myös he kuuluvat kohderyhmään. Eri tavoin toimintarajoitteiset matkustajat liikkuvat usein ryhmän jäsenenä tai avustajan kanssa, jolloin liikkumisesteisyyttä vähentävät ratkaisut palvelevat myös muita matkustajia. Esteettömien palvelujen kehittäminen ja esteettömän ympäristön rakent a- minen palvelee vähintään % väestöstä. Samalla se on lisää merkittävästi joukkoliikenteen yleistä houkuttelevuutta ja matkustamisen laatua kaikkien käyttäjäryhmien kannalta. (Lähde: Joukkoliikenteen palvelutaso iäkkäiden ja liikkumisesteisten henkilöiden kannalta Nykytilan kartoitus).

5 6 Taulukko 2. Ote erilaisista liikkumis- ja toimimisesteisten sekä iäkkäiden henkilöiden ryhmistä (ei kattava; Lähde: Joukkoliikenteen palvelutaso iäkkäiden ja liikkumisesteisten henkilöiden kannalta Nykytilan kartoitus). Kohderyhmä Liikuntavammainen henkilö Näkövammainen henkilö (heikkonäköinen, syvästi heikkonäköinen, lähes sokea tai sokea henkilö) Kuulovammainen henkilö (kuuro, kuuroutunut tai huonokuuloinen) Kuurosokea henkilö Kehitysvammainen henkilö Allergikko tai hengityselinsairas henkilö Iäkäs henkilö Taakan kanssa liikkuva henkilö Suppea kuvaus Henkilö, jonka vamma voi olla synnynnäinen, tai se on voinut aiheutua tapaturmasta, lihastaudeista, poliosta, tuki- ja liikuntaelin tai muusta sairaudesta tai sairauden jälkitilasta. Liikuntavamma isia ovat myös mm. lyhytkasvuiset ja raaja -amputoidut ihmiset. Liikuntavammainen henkilö saattaa käyttää pyörätuolia tai muita apuvälineitä kuten kainalosauvoja. Tarpeena on fyysinen esteettömyys, tasoerojen minimointi, luiskien olemassaolo jne. Henkilö, joka on täysin sokea tai heikkonäköinen. Sokeat jaotellaan syvästi heikkonäköisiin, lähes sokeisiin ja täysin sokeisiin. Tarpeena on informaation selkeys ja erityisesti sen saaminen myös kuullussa muodossa. Suomessa on arviolta noin näkövammaista, joista noin on syvästi heikkonäköisiä tai sokeita. Henkilö, joka on kuuro, kuuroutunut tai huonokuuloinen. Tarpeena on visuaalinen havainnointi ts. informaation saaminen myös näkyvässä muodossa sekä hälytysten huomaaminen. Suomessa kuulovammaisten kokonaismäärä on noin henkilöä vamman määrittelystä riippuen. Henkilö, jolla on vakava-asteinen näkö- ja kuulovamman yhdistelmä. Useimmat heistä näkevät ja/tai kuulevat jonkin verran. Apuna voidaan käyttää erilaisia kuulemisen ja näkemisen apuvälineitä. Hyvä akustiikka ja valaistus on myös tärkeää. Apuna voi olla myös avustaja tai tulkki. Henkilö, jolla saattaa olla suunnistautumis -, ymmärtämis - ja/tai ko mmunikointiongelmia. Tarpeena on selkeä ja yhdenmukainen informaatio. Tarpeena ovat savuttomat tilat, joissa on toimiva ilmanvaihtojärjestelmä. Lisäksi tilo jen sisustukseen, pintamateriaaleihin ja kasvillisuuteen pitää kiinnittää huomiota. Henkilö, jonka liikkumiskyky, aistit tai nopeus ovat heikentyneet iän myötä jossain laajuudessa. Tarpeena on fyysinen es - teettömyys ja informaation selkeys. Ongelmatilanteissa kaivataan usein toista ihmistä avustamaan. Suomessa on tällä hetkellä noin 0,8 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Vuonna 2020 iäkkäitä henkilöitä arvioidaan olevan noin 1,1 miljoonaa. Henkilö, jonka liikku miskyky on tilapäisesti rajoittunut tai hidastunut raskaan kantamuksen vuoksi. Tarpeena on fyysinen esteettömyys ja tilan tarve. Tarpeet ovat erilaisia ja poikkeavat melko paljon toisistaan myös kohderyhmien sisällä. Täysin esteettömän toimintaympäristön rakentaminen on haasteellinen tehtävä.

6 2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA PÄÄVAIHEET 7 Tutkimuksen tavoitteena oli löytää keinoja matkaketjujen yhteentoimivuuden ja esteettömyyden lisäämiseksi sekä edistää siten kohderyhmän itsenäistä liikkumista. Tavoitteisiin on pyritty määrittämällä suosituksia informaation saannista ja tiedonkulusta, henkilökohtaisesta palvelusta sekä fyys i- sestä esteettömyydestä ja maksuvälineistä. Tutkimuksen toivotaan omalta osaltaan lisäävän esteettömyyden huomioon ottamista ihmisten asenteissa ja eri kehittämisohjelmissa. Tällaiset ohjelmat liittyvät mm. informaation, matkakeskuksien, maksujärjestelmien ja palveluliikenneverkon kehittämiseen. Tutkimuksen painopistealueita ovat olleet: aikataulu-, reitti-, ja muun matkustajainformaation kehittäminen niin tavanomaisissa kuin poikkeustilanteissakin jaoteltuna matkaketjun eri vaiheisiin ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen maksuehtojen, -tapojen ja -välineiden kehittäminen sekä järjestelmien käytettävyys osto- ja maksutilanteissa liityntä- ja syöttöyhteyksien toimiminen terminaalien ja keskeisten vaihtopysäkkien fyysisen toimintaympäristön toimivuuden kehittäminen liikennepalvelujen yhteensovittaminen Tässä tutkimuksessa matkaketjujen toimivuus muodostaa tarkastelujen pääpainon.

7 3 MATKA-KETJUJEN TOIMIVUUDEN NYKYTILA 8 Esteettömyyteen liittyvät puutteet ovat usein samantyyppisiä kaikissa kulkumuodoissa. Joissakin kulkumuodoissa on asiaan kiinnitetty enemmän huomiota kuin toisissa, mutta täysin esteetöntä eli kaikille soveltuvaa kulkumuotoa on vaikea löytää. Tunnusomaisia ongelmia ovat mm. terminaalien välinen heikko opastus, pitkät siirtymismatkat terminaalien tai vaihtopaikkojen väleillä, terminaalireittien rakenteelliset esteet ja puutteet sekä matkatavaroiden kuljettamista helpottavien apuvälineiden tai -laitteiden puuttuminen. 3.1 Testiryhmän matkaketjun kuvaus Joukkoliikenteen palvelutaso iäkkäiden ja liikkumisesteisten henkilöiden kannalta - Arviointiryhmän tulokset -tutkimuksen testiryhmä koostui seuraavista henkilöistä: pyörätuolia käyttävä henk i- lö, sähköpyörätuolia käyttävä henkilö, ilman apuvälineitä liikkuva reumaa sairastava henkilö, näkövammainen henkilö, kuulovammainen henkilö, keppiä käyttävä iäkäs henkilö ja ilman apuvälinettä liikkuva iäkäs henkilö sekä monivammainen henkilö, jolla liikkumisvaikeuksien lisäksi on kuuloja näkövamma. Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto testiryhmän näkemyksistä matkaketjusta Helsinki - Oulu. Lisäksi liitteessä 1 on esitetty testiryhmän näkemysten yhteenveto pääkaupunkiseudun matkaketjun seuraavista vaiheista; Helsingin rautatieasema, bussipysäkki Kirkkojärventiellä Espoon keskuksessa, Helsingin linja-autoasema, reitti linja-autoasemalta Kaivokadun raitiovaunupysäkille, raitiovaunupysäkki keskusta, matalalattiaraitiovaunu, vanhan mallinen raitiovaunu sekä Katajanokan terminaali ja Viking Line Cinderella. Esille tulleet positiiviset ja negatiiviset kommentit ovat tavanoma i- sia myös muiden kulkumuotojen muodostamissa matkaketjuissa. Taulukko 3. Yhteenveto testiryhmän Helsinki - Oulu matkaketjusta (+/- tarkastelu). Lähiliikenteen bussi; Helsinki - Helsinki-Vantaa lentoasema + suuri lentokoneen kuvalla varustettu opaste pysäkkikatoksessa Rautatietorilla + matalalattiabussi + kuljettaja kuulutti pysäkit usealla kielellä Helsinki-Vantaan kotimaan terminaali + bussipysäkki lähellä terminaalin sisäänkäyntiä, vain yksi risteävä taksikaistan ylitys + pitkä suojakatos + invataksin saa ajettua katoksen alle jalkakäytävälle, jossa on turvallista siirtyä ulos autosta + sisään käynti löytyy helposti + lähtöselvitystiskit ovat sisälle tultaessa suoraan edessä + asiointitiskillä on suora kontakti virkailijoihin + kaikki tarvittava palvelu on saatavilla + lähtöinformaation saa virkailijalta, monitoreista sekä osittain myös kuulutuksien välityksellä + hissit ovat helppokäyttöiset + hyvät inva-wc:t + koneeseen pääsee yhdyskäytävää pitkin sisätiloissa opastus inva-paikoille ei ollut riittävä inva-paikat sijaitsivat melko kaukana sisäänkäynnistä inva-paikalta sisäänkäyntiin pitää kulkea taksien ajoväylää pitkin (reunakivi on jalkakäytävälle siirtymisen esteenä) jalkakäytävälle ajettu invataksi aiheutti muutaman jalankulkijan valituksen inva-palvelut täytyy tilata useita päiviä ennakkoon ja paikalla pitää olla ennen muita matkustajia lentoaseman istuimet ovat matalia eikä niissä ole tukikahvoja lentoaseman pyörätuoli on epämukava istua turvatarkastuksessa laukut jäävät vartioimatta linjastoon siksi aikaa, kun pyörätuolin käyttäjät tarkistetaan manuaalisesti suurista ikkunoista tulee häiritseviä heijastuksia törmäysvaaroja: kahvilassa kaiteen pää, lähtöaulassa monitorit, vinopalkit ja teräsputkipollarit sekä tulokäytävällä käytävän päässä lasivitriinit Finnairin kotimaan reitin koneet välillä Helsinki - Oulu + turvaohjeet ovat hyvät sähkökäyttöiset pyörätuolit eivät mahdu kaikkiin konetyyppeihin + lentoemäntä neuvoo henkilökohtaisesti poistumistiet yhtä konetta kohden saa olla pyörätuolinkäyttäjiä rajoitettu määrä wc on ahdas toisinaan liikkumisesteinen matkustaja koetaan turvallisuusesteeksi käytävän vierellä, ja hänet siirretään vaivallo isesti ikkunan viereen

8 9 Oulun lentoasema + kentällä terminaaliin kulkua ohjaavat hyvät selkeät opasteet + inva-wc on tiloiltaan ja varustukseltaan toimiva + yhteen suuntaan kuljettavat automaattiovet terminaalista ulos Palvelulinja Onni + hoitoalan koulutuksen saanut kuljettaja, joka osaa avustaa + pyörätuoli siirretään irtoluiskaa pitkin bussiin + pyörätuoli mahtuu sisälle + irtoportaat helpottavat kävelevän sisälle siirtymistä + vakioreitit, joiden varrella auto voidaan pysäyttää missä kohtaa tahansa + matkustajat haetaan ja kuljetetaan myös kotiovelta + vapaasti kaikkien käytettävissä Matalalattiabussi + käännettävä luiska pyörätuolin siirtymistä varten + sisällä väljät tilat kahdelle pyörätuolille, jotka mahtuvat peräkkäin + kuljettajan rauhallinen ajotapa koetaan turvalliseksi Kävelykatu Rotuaari + turvallinen liikkua ja liikenteen melu ei häiritse + reunakaistojen sileällä laatoituksella on hyvä liikkua apuvälineiden kanssa Rautatieaseman ulkotilat + luiska sisäänkäynnin yhteydessä asemalaiturin puolella + hissi laiturille Oulun linja-autoasema + sijaitsee rautatieaseman välittömässä läheisyydessä radan toisella puolella Invataksi Oulussa + ennakkotilausaika vain noin puoli tuntia + invatakseja on lentoasemalla koneiden saapumisaikaan useita tavallisessa taksikäytössä + hissi pyörätuolin siirtoon + hyvät pyörätuolin kiinnityshihnat pyörätuolin käyttäjien siirtymiseen portaita pitkin koneesta ulos ja koneeseen tarvitaan kaksi kantajaa kentältä terminaaliin johtavat ovet ovat manuaalisia ja pyörätuolin käyttäjä tarvitsee apua terminaali on pimeä tavallinen wc sijaitsee portaiden takana kerrosta ale m- pana inva-wc:n ovi ei pysy auki (tarvitaan apua oven avaamiseen wc-tilaan siirryttäessä) inva-wc:n ovea ei uskalla lukita tasoero bussin lattian ja jalkakäytävänvälillä liian korkea luiska ei sovellu kävelevälle irtoportaita käytettäessä täytyy ensin astua jalkakäytävälle katutasolle tilat liian ahtaat kahdelle pyörätuolille pyörätuolien kiinnittäminen hidasta lipunlukulaite vaikeasti havaittavissa mustan värinsä takia tukikaiteita liian vähän käytävällä kuljettaessa ei turvavöitä noppakiveyksellä hankala liikkua pyörätuolilla reunalla mainokset ja kahvilakalusteet ovat törmäysesteinä ja pakottavat kulkemaan keskikaistan noppakiveyksellä valaisinpylväiden ruskea sävy ei erotu riittävästi taustastaan (törmäysvaara) kevyen liikenteen kulku radan yli liian jyrkkä pyörätuolin käyttäjälle, lepotasot puuttuvat hissin ovet sulkeutuvat liian nopeasti alikulkukäytävästä laiturille kuljettavissa portaissa "lastenvaunuluiskat" törmäysvaarana laituritasoa ei ole korotettu ja tasoero Intercity-junan inva-vaunuun 35 cm inva-vaunun pysähtymiskohtaa ei tiedetä etukäteen kulkuluiska radan alta asematasolle liian jyrkkä pyörätuolin käyttäjälle, lepotasot puuttuvat ovet ovat manuaaliset sisäänkäynnin ritilän tasoero estää pyörätuolilla sisälle pääsyn kävelevien asiakkaiden hankala kulkea istumapaikoille takakautta Lähde: Joukkoliikenteen palvelutaso iäkkäiden ja liikkumisesteisten henkilöiden kannalta - Arviointiryhmän tulokset

9 Liityntä- ja syöttöyhteydet Eri kulkumuotojen vaihtotapahtuman sujuvoittaminen, polkupyörä- ja kävelyliikenteen yhteyksien parantaminen joukkoliikenteen pysäkeille ja terminaaleihin sekä pysäköinnin järjestäminen pys ä- keillä ja terminaaleissa edesauttavat toimivien matkaketjujen muodostumista. Palvelutasoa voidaan parantaa järjestämällä myös henkilöautoille ja polkupyörille saattotilat joukkoliikenteen runkoyht e- yksien pysäkeille tai terminaaleihin. Liityntäliikenteen kokeilut tekevät monilla seuduilla joukkoliikenteen käyttämisen mahdolliseksi, vaikka alueilla ei ole paljon liikennetarjontaa. Esteettömyyttä voidaan parantaa poistamalla tasoerot kulkumuotojen vaihtopaikoilla, kehittämällä maksujärjestelmiä ja lisäämällä informaatiota. Liityntäliikennejärjestelyt lisäävät liikkumisen mahdollisuuksia kaikissa käyttäjäryhmissä, koska järjestelyt tarjoavat vaihtoehdon esim. erilliskuljetuksen tilaamiselle. Liityntäkuljetukset ovat pääsääntöisesti erilliskuljetuksia edullisempia, mikä lisää alueellista ja sosiaalista tasa-arvoisuutta. Sen, miten liityntäliikenne helpottaa matkustamista, määrittää ketjun heikoin lenkki, joka on tavallisesti kulj e- tusväline tai infrastruktuurin taso vaihtopaikalla. BussiTaksi -liityntäliikenteessä on kokeiltu mm. CityPlus ja TaksiExpress -järjestelmiä, joissa pikavuoromatkaan liitettiin mahdollisuus taksipalveluun lähtö- tai tulopäässä edulliseen hintaan. Jalankulun ja pyöräilyn asemaa ja turvallisuutta osana matkaketjua on lisätty järjestämällä liityntäyhteydet eri kulkumuotojen pysäkeille ja terminaaleihin sekä varaamalla tilaa polkupyörien säilytykseen. Lisäksi eri kulkumuodoissa on otettu käyttöön erilaisia yhdistelmälippuja, jotka ovat matkustajille edullisia ja helppokäyttöisiä. Esimerkiksi JunaBussi - lippu on tuote, joka yhdistää juna- ja bussimatkat yhteislipuksi. Lippua voi käyttää 13 junabussimatkojen vaihtopaikkakunnalla ja yli 40 bussireitillä. Bussiliikenteessä on myös mahdollista ostaa yhteislippuja laiva-, juna- ja lentoliikenteen kanssa. Seuraavalla sivulla taulukossa 4 on esitetty esimerkkejä tyypillisimmistä Suomessa käytössä olevista liityntäliikennemalleista. Esimerkeissä ei ole kuitenkaan välttämättä esim. kaluston osalta kiinnitetty huomiota kohderyhmän tarpeisiin. Käytössä on myös muita toimintamalleja.

10 Taulukko 4. Esimerkkejä Suomessa käytössä olevista liityntäliikennemalleista. 11 Liityntäliikenne Taksi + muu kulkumuoto Airport Taxi MansePlus LentoTaksi LentoBussi JunaBussi JunaLaiva TaksiJuna BussiPolkupyörä BussiLaiva Kutsuohjatut järjestelmät Pikavuoropysäkkien liityntäjärjestelyt HenkilöautoJuna / HenkilöautoBussi Esimerkkejä käytöstä taksiasemien järjestäminen lento-, juna-, bussi- ja laivaterminaaleihin taksin puhelinnumeron asettaminen terminaaleihin ja tärkeimpiin vaihtopaikkoihin matkustajien kuljettaminen kiinteään hintaan lentokentältä kaupungin keskustaan / kotiosoitteeseen tai päinvastainen toimintamalli yhteistaksi, johon kootaan useita matkustajia kerralla toimii 21 paikkakunnalla / seudulla liityntäkuljetuksen hoitaminen Tampereelta ja sen ympäryskunnista Tampereen linja-autoasemalle Express-pikavuoroille tai päinvastainen toimintamalli käytössä esim. Joensuussa, Rovaniemellä ja Kemijärvellä kaukoliikenteen reittien vieminen lentoasemien kautta; esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle järjestetään suoria bussireittejä useilta seuduilta lentoaseman jatkoyhteysbussien järjestäminen bussien kaukoliikenteelle; esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on vaihtopaikka, jossa lentoaseman yhteys odottaa kaukoliikenteen vuoroa junareitin hoitaminen osittain linja -autolla (hiljainen aika / vähän kysytyt yhteydet); vuorot on merkitty aikatauluihin junaliikenteen lippu kelpaa koko matkaketjussa matkakeskuksissa juna- ja bussimatkan muodostaminen matkaketjuksi sekä paikallisilla että seudun ulkopuolisilla matkoilla kauko- ja paikallisliikenteen reittien vieminen rautatieasemien kautta henkilöliikenteen junareitin vieminen satamaan saakka (esim. Turku) käytössä esim. Tampereella ja Jyväskylässä polkupyörien pysäköintimahdollisuuksien järjestäminen pysäkeille kauko- ja paikallisliikenteen reittien vieminen laivaterminaaliin tai reittien ajaminen terminaalin ohitse bussimatkan liittäminen laivamatkoihin, risteilyihin ja pakettimatkoihin matkojenyhdistelykeskuksista tai jostain muusta paikasta liityntäkuljetusten järjestäminen runkoliikenteen terminaaleihin tai vaihtopysäkeille esimerkiksi Lapin keskussairaalan kuljetuksissa Kelan toimihenkilö suunnittelee sairaalakuljetusten matkaketjut. Asiakkaalle annetaan/lähetetään älykortti, johon on ladattu matkustusoikeutta matkaketjun tai bussimatkan tekemistä varten. Järjestelmä hyödyntää olemassa olevaa joukkoliikenteen tarjontaa. Seinäjoen keskussairaalan kuljetuksissa sairaalakuljetukset yhdistellään samaan taksikyytiin syöttöliikenteen yhteyksien järjestäminen palveluliikenteellä runkoliikenteen terminaaleihin tai pysäkeille Turun tiepiirissä muutaman keskeisen pikavuoropysäkin kehittäminen soveltumaan paremmin liityntäliikenteeseen seuraaville kulkumuodoille: henkilöautolle saatto, liityntäpysäköinti, bussien kaupunkiliikenne ja kevyt liikenne henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnin järjestäminen junien tai bussien terminaaleihin liityntäpysäköintipaikkojen osoittaminen opastusmerkeillä, joissa kerrotaan jatkoyhteyksien lähtöajat tai vuorotiheys reaaliajassa (toteutettu pääkaupunkiseudulla)

11 12 4 HAASTATTELUTUTKIMUS 4.1 Haastateltavat Haastateltavina olivat eri käyttäjäryhmien, joukkoliikennemuotojen ja viranomaisten edustajat sekä lähes kaikki tämän tut kimuksen työjaoksen jäsenet. Haastatteluista kirjoitettiin myös erilliset muistiot. Mielipiteensä kulkumuotojen yhteentoimivuudesta ja esteettömyydestä kertoivat seuraavat henkilöt eri organisaatioista: Heikki Kortekallio, Finnair Oyj Kenneth Ekholm, Finnair Oyj (näkövammainen) Teppo Sotavalta, VR Osakeyhtiö Mikko Saavola, Linja-autoliitto ry. Lauri Kivikkokangas, Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) Nina Nizovsky, Suomen Taksiliitto ry. Jouni Salakka, Suomen Taksiliitto ry. Seppo Huttunen, Itä-Suomen lääninhallitus Pirkko Kiviniemi, Suomen Reumaliitto ry. Kaisa Alanne, Kuurojen liitto ry. Helinä Hirn, Näkövammaisten Keskusliitto ry. (kouluttaja) Varpu Kamppinen, Invalidiliitto ry. Kirsti Pesola, Vanhustyön keskusliitto ry. Olli Nordberg, Kynnys ry. Markku Kunnas, huonokuuloinen Jukka Jokiniemi, näkövammainen Laivaliikenteen osalta esteettömyystyöryhmän aikaisemmissa selvityksissä haastateltiin Silja Line Oy:n, Viking Line Oy:n ja Tallink Oy:n varustamoiden edustajia. Haastatteluissa sivuttiin myös kulkumuotojen väliseen yhteentoimivuuteen ja esteettömyyteen liittyviä asioita, joita hyödynnettiin tässä tutkimuksessa. 4.2 Haastattelujen suoritustapa Kaikki haastattelut tehtiin puhelimitse. Haastattelun runko perustui ennalta jaettuun aineistoon, joka on esitetty liitteessä 2. Haastateltavia pyydettiin lähestymään tiedusteltavia asioita seuraavista näkökulmista: 1. miten liikkumisesteisten ja iäkkäiden matkustajien tarpeet on nykyään otettu huomioon eri ma t- kaketjujen vaiheissa? 2. miten eri matkaketjujen yhteentoimivuutta voidaan jatkossa kehittää ajatellen erityisesti aikatauluja, informaation jakamista, rahastusjärjestelmiä tai vaihtotilanteiden palveluja? Operaattoreita pyydettiin vastauksissaan tuomaan esille erityisesti omaa kulkumuotoa koskevia kehittämisehdotuksia koskien mm. informaation ymmärrettävyyttä tai maksujärjestelmien helppokäyttöisyyttä. Kohderyhmien edustajilta pyydettiin ehdotuksia mm. matkaketjujen sujuvuuden lisäämiseksi sekä esityksiä kehittämistoimenpiteiden vastuunkantajista ja eri intressiryhmien yhteistyön mahdollisuuksista. Haastatteluissa ei kiinnitetty erityistä huomiota matkaketjujen toimivuuteen liittyviin ongelmiin, koska nämä olivat tulleet melko hyvin esille esteettömyystyöryhmän aikaisemmissa selvityksissä. Ongelmia suuremman huomion saivat nykytilanteen toimivat osa-alueet ja erilaiset kehittämisvisiot.

12 Tulokset Haastattelujen tulokset käsiteltiin seuraavalla jaottelulla: informaatio (kohta 4.3.1), henkilökohtainen palvelu ja avunsaanti (4.3.2), fyysinen esteettömyys ja toimivuus (4.3.3) ja maksuvälineet ja matkalippujen ennakkomyynti (4.3.4). Matkaketjujen toimivuustarkasteluissa on haastattelututkimuksen lisäksi otettu huomioon työjaoksen neuvotteluissa sekä esteettömyystyöryhmän aikaisemmissa selvityksissä esille tulleet näkökohdat ja kehittämisehdotukset. Valittua lähestymistapaa tuki se, että tämän tutkimuksen työjaoksen jäsenet olivat olleet mukana myös muissa esteettömyystyöryhmän tutkimusprojekteissa. Liitteessä 3 on esitetty Markku Kunnaksen matkakertomus matkaketjusta välillä Helsinki Kuopio siihen liittyvine liityntämatkoineen Informaatio Ennen matkaa Ongelmat Keskeinen ongelma on yhdenmukaisen informaation saaminen katkeamattomasti koko matkaketjusta. Matkustajien tietotarpeet poikkeavat toisistaan sen mukaan, onko kyseessä säännöllinen joukkoliikenteen käyttäjä tai satunnaiskäyttäjä. Säännölliselle käyttäjälle syntyy ongelmatilanteita lähinnä häiriö- ja poikkeustilanteissa tai vaihtoyhteyksissä ja vaihtoehtoisissa reittien valinnoissa. Satunnaiskäyttäjälle tai joukkoliikennejärjestelmää tuntemattomalle käyttäjälle saattaa syntyä ongelmia jo siitä, mistä informaatiota on saatavissa. Tietoa tarvitaan mm. aikatauluista, sopivista kulkumuodoista ja linjoista, vaihtoyhteyksistä, fyysisestä esteettömyydestä sekä mahdollisista muutoksista ja häiriötilanteista. Matka jätetään joukkoliikenteen sijasta tekemättä tai matkustajat saattavat käyttää jotain muuta kulkumuotoa, ellei tietoa aikatauluista, fyysisestä toimintaympäristöstä, kalustosta tai opastuksesta saada kaikista matkaketjun vaiheista. Yksittäisistä kulkumuodoista on saatavissa kohtuullisesti tietoa eri lähteistä varsinkin aikataulujen osalta. Sen sijaan kaikkien kulkumuotojen aikataulujen tai matkaketjun esteettömyyden selvittäminen etukäteen on vaikeaa ainakin samasta tietolähteestä. Erityisen vaikeaa on saada tietoa matkaketjun fyysisestä toimivuudesta kuten käsin avattavista ovista, kulkuvälineiden matalalattiaisuudesta, pyörätuolin käytön esteistä, henkilökohtaisesta avunsaannista jne. Informaation muoto saattaa myös olla vaikeasti luettavaa liian pienen tekstikoon tai värien huonon kontrastin vuoksi esim. teksti- TV:ssä tai internetissä. Tekstipuhelimien käyttö voi olla hankalaa toiminnan hitauden, jonotuksen ja ruuhkaisuuden vuoksi. Puhelinpalvelujen käyttö on myös suhteellisen kallista. Lisäksi huonokuulo i- silla ja iäkkäillä henkilöillä voivat käyttökustannukset nousta puhelujen pitkittymisen vuoksi. Eri kulkumuodoissa samaa tarkoittava asia voidaan myös esittää monella tavalla, jolloin käyttäjälle saattaa syntyä epätietoisuus informaation sisällöstä. Informaation tarpeet "Joukkoliikenteen palvelutaso iäkkäiden ja liikkumisesteisten kannalta - Informaation kartoitus" - selvityksessä on ennen matkaa saatavan informaation tarpeet kiteytetty seuraavasti: Informaatiota tarvitaan koko liikennejärjestelmästä ja sen tarjoamista palveluista. Tarjonta muuttuu koko ajan, joten tiedot muutoksista ovat erityisen tärkeitä. Matkustajan täytyy voida suunnitella etukäteen koko matkaketjunsa ja varmistua matkan onnistumisesta. Informaatiota tulee voida tilata kotiin. Ennen matkaa tarvitaan tietoa tarjolla olevista kulkuvälineistä, aikatauluista, matkaan kuluvasta

13 14 ajasta, pysäkeistä, asemista, pysäköintipaikoista, kävelymatkojen pituuksista vaihdettaessa kulkuvälinettä, reittivaihtoehdoista, matkojen hinnoista ja lippuvaihtoehdoista, lipunostopaikoista, matkatavaran kuljetuksista ja jatkoyhteyksistä. Vammaiset henkilöt tarvitsevat erityisesti tietoa matkan aikana saatavista erityispalveluista, niiden käyttömahdollisuuksista, yksityiskohtaista tietoa kalustosta, pyörätuolin käyttömahdollisuuksista terminaaleissa ja kulkuvälineissä. Tiedot muutoksista: linjamuutokset, aikataulumuutokset, uudet vaihtomahdollisuudet, juhlapyhien erikoisjärjestelyt. Tieto on saatava matkaketjussa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mielellään jo ennen matkalle lähtöä, terminaalissa tai edellisessä kulkuvälineessä. Liikkumis- ja toimimisesteisten sekä iäkkäiden henkilöiden valmiudet suunnitella matkaketju etukäteen riippuu vamman tai toimintarajoitteisuuden laadusta. Informaation tarpeeseen vaikuttaa myös matkan pituus. Yleensä ensimmäiseksi valitaan käytettävä kulkumuoto ja seuraavaksi soitetaan valitun kulkumuodon operaattorille. Valinta tapahtuu pääasiassa kokemuksen perusteella, koska vertailutietoa vaihtoehdoista ei ole riittävästi saatavilla. Informaation viestittämisen keinot Tavallisimmat keinot saada informaatiota ovat painetut aikataulutuotteet puhelinpalvelut ja henkilökohtainen palvelu informaatiopalvelut internetissä informaatiopalvelut teksti-tv:ssä informaatiopalvelut tekstiviestikyselynä (SMS-tekstiviesti) Haastattelujen mukaan matkan suunnittelussa eniten käytettyjä menetelmiä ovat: henkilökohtaiset palvelut puhelinneuvonta on kalleudesta huolimatta suosituin faksi ja sähköposti painetut aikataulutuotteet internet- ja kännykkäpalvelut pääasiassa nuoremman väestönryhmän suosima ja esimerkkejä tärkeistä apuvälineistä ovat näkövammaisilla henkilöillä puhesyntetisaattorit ja pistekirjoitukset kuulovammaisilla henkilöillä induktiosilmukat ja muut kuuntelujärjestelmät Iäkkäillä henkilöillä on usein aistit, päätöksentekokyky, muisti ja uusien asioiden omaksuminen heikompaa kuin nuoremmilla henkilöillä. Tämä vaikuttaa informaation omaksumiseen. Näköva m- maisia henkilöitä palvelevien ääni- ja puheinformaation kuten kuulutusten käyttäminen on vähäistä. Yleensä kuulovammaisilla ja iäkkäillä henkilöillä on helpompaa omaksua visuaalista informaatiota. Esimerkkejä nykyisin käytössä olevista informaatiopalveluista ennen matkaa Lentoliikenteen aikataulukirjassa kerrotaan lähtö- ja saapumisajat, lentoyhtiö, joidenkin lentojen osalta konetyyppi, kohdetiedot, lennon aikainen palvelutaso, lentohinnat, matkatavaraohjeet, linjaautoaikataulut Helsingissä jne. Finnair Oyj:n aikatauluissa esitetään mm. linkit ExpressBus:iin sekä AirPort-taksien yhteystiedot. Konetyyppien pohjapiirustuksissa esitetään mm. sisäänkäynnit, poistumistiet, matkatavaroiden säilytyspaikat ja wc:iden sijainti. Kohdepaikoista tietoa annetaan mm. linja-auto- ja taksiyhteyksistä.

14 15 Junaliikenteen aikatauluissa ja www-sivuilla esitetään lähtö- ja saapumisaikataulujen lisäksi mm. junatyypit ja tarjolla olevat palvelut kuten inva- ja ravintolavaunut, hissit, matalalattiavaunut sekä puhelin. Aikatauluissa esitetään myös tärkeimmät bussien ja taksien liityntäyhteydet ja kelloajat. Junaliikenteen aikatauluja esitetään myös teksti-tv:ssä ja tekstiviestipalveluna. Junaliikenteen vammaispalvelunumeroa mainostetaan mm. kaikkien vammaisjärjestöjen lehdissä. Vammaispalvelunumeron kautta asiakas voi sopia asemalla tai junassa tarvitsemastaan avusta junamatkan osalta. VR Osakeyhtiöllä on matkan suunnittelua ja tiedottamista varten käytössä JourneyPlanner-järjestelmä, joka suunnittelee reitti- ja aikataulutietojen perusteella matkan käyttäjän määrittelemien kohteiden välille. Järjestelmän avulla voidaan esittää asiakkaalle nopeasti parhaat mahdolliset matkaketjut. Järjestelmä toimii myös lippuautomaattien perustana. Linja-autoliikenteen pikavuoroliikenteen aikatauluvihkoissa annetaan tietoa mm. joidenkin asemien portaattomuudesta, inva-wc:stä, tärkeimmistä vaihtopysäkeistä, asemien aukioloajoista, etäisyyksistä rautatie-, lento-, laiva- ja taksiliikenteen terminaaleille, pikavuoroyrityksistä sekä pik a- vuorojen yhteyksistä ulkomaille, Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Helsingin ja Turun satamiin. Pääkaupunkiseudulla ilmoitetaan paikallisliikenteen aikatauluissa myös matalalattiabussien käyttö. Joillakin seuduilla matalalattiavuorot jätetään ilmoittamatta, koska se velvoittaa liikennöitsijöitä hoitamaan kyseiset vuorot matalalattiakalustolla myös mahdollisissa poikkeustilanteissa. Oy Matkahuolto Ab:n ja VR Osakeyhtiön yhteistyössä julkaisemassa JunaBussi -aikataulukirjassa annetaan tietoa mm. Suomen juna-linja-auto matkaketjujen kulkumuotojen vaihtoyhteyksistä 32 paikkakunnalla. LaivaBussi- ja LentoBussi aikatauluissa annetaan tietoa suorista yhteyksistä terminaaleihin. Myös JunaLaiva aikatauluja on olemassa, mutta JunaLento -aikataulut eivät toistaiseksi kohtaa toisiaan. Eri kulkumuotojen yhteiset aikataulutuotteet eivät ole kuitenkaan aina toimivia; esimerkiksi Turisti koetaan vaikeaselkoiseksi. Taksiliikenteessä erityistaksien tarve pitää ilmoittaa tilauksen yhteydessä etukäteen. Invataksi täytyy tilata usein suoraan yrittäjältä. Internetissä on eri kulkumuotojen kotisivuilla tai linkkipalvelujen kautta saatavissa aikatauluista kattavaa tietoa. Lentoliikenteen, junien kaukoliikenteen, linja-autojen pikavuoroliikenteen ja Oy Matkahuolto Ab:n kotisivuilla on käytössä hakupalvelu, jonka avulla käyttäjä voi saada tietoa haluamansa yhteysvälin aikatauluista sekä mahdollisesti reiteistä ja hinnoista. Laivaliikenteessä varustamojen internet-sivuilla on saatavissa tietoa mm. aikatauluista, terminaalien liityntäkuljetuksista, muiden kulkumuotojen www-linkeistä, reittihinnoista, alennuksista jne. Internet-palvelujen käyttö lisääntyy koko ajan. Tutkimusten mukaan noin 40 % kaukojunilla matkustavista on tarkistanut aik a- taulun internetin kautta. Teksti-TV:ssä on mahdollista saada aikataulutietoa junien kaukoliikenteestä 430-alkuisilta sivuilta ja linja-autoliikenteen pikavuoroliikenteestä 440-alkuisilta sivuilta. Asiakkailla on myös mahdollisuus tilata matkapuhelimeensa SMS-tekstiviestinä mm. VR Osakeyhtiön ja Tampereen kaupungin liikennelaitoksen (TaKL) liikenteen reitit ja aikataulut. VR Osakeyhtiöllä asiakkaalle lähetettävä tieto sisältää yhteysvälin, lähtöpäivän, junan numeron, lähtöajan, saapumisajan sekä tarvittaessa vaihtopaikan ja -ajan. TaKL:n tekstiviestijärjestelmässä asiakas voi tilata pysäkkikohtaisen aikataulun tekstiviestinä matkapuhelimensa näytölle. Matkatoimistot ovat tärkeitä tiedonjakajia ennen kaikkea lento- ja laivaliikenteessä, mutta myös pitkämatkaisessa juna- ja bussiliikenteessä. Tiedotusvälineiden, lähinnä sanomalehtien ja erilaisten tiedotteiden, avulla annetaan tietoa varsinkin linjaston, aikataulujen ja hintojen muutoksista. Matkan varauksen yhteydessä saatavista palveluista kerrotaan kohdassa Ennen matkaa.

15 Matkan aikana Ongelmat Informaatiota on usein runsaasti tarjolla, mutta se ei aina ole sellaisessa muodossa, joka palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä. Samoin tiedon luotettavuudessa ja ajantasaisuudessa esiintyy joskus puutteita. Yleensä tiedotetaan liian vähän myöhästymisistä, poikkeustilanteista ja terminaalien käyttömahdollisuuksista. Pysäkkikohtaiset aikataulut tärkeimmillä vaihtopysäkeillä ovat puutteellisia tai niissä kerrotaan vain pääteasemien lähtöajat, jolloin matkustajilla ei ole tarkkaa tietoa kulkuvälineen saapumisesta pysäkille. Informaation tarpeet Matkalla pysäkille on tärkeää saada tietoa mahdollisista ruuhkista, onnettomuuksista, erityisjärjestelyistä, pysäkin tai terminaalin sijainnista, matkojen pituuksista pysäkille jne. Terminaaleissa ja pysäkeillä tarvitaan informaatiota mm. seuraavista asioista aikataulu- ja odotusaikatiedot mieluiten reaaliajassa palvelupisteiden kuten lipunmyyntipaikkojen sijainnit terminaalien palveluiden määrä ja laatu esim. wc, lepopaikat, virvokkeet, lehdet jne. kulkuvälineiden lähtö- ja saapumispaikkojen sijainnit toimintaohjeet kulkuvälineissä; käytettävät maksuvälineet, paikkatiedot, matalalattiaisuus jne. Kulkuvälineessä tarvitaan informaatiota mm. seuraavista asioista: istuinpaikat matkatavaroiden säilytyspaikat poistumispysäkkien nimet audiovisuaalisesti, laitureiden poistumispuolet, henkilökunnan avunsaantimahdollisuudet jne. saapumisajat vaihtoyhteydet kulkuvälineiden tarjoamat palvelut mahdolliset myöhästymiset ja muut poikkeamat Esimerkkejä nykyisin käytössä olevista informaatiopalveluista matkan aikana Monitorit, näyttötaulut ja ajantasaiset informaatiopalvelut Yleensä kaikkien kulkumuotojen suurimmissa terminaaleissa on monitorit, sähköiset näyttötaulut tai ainakin painettuja aikataulutuotteita sisältävät näyttötaulut. Junaliikenteessä on reaaliaikaisen matkustajainformaation avulla asemien laiturimonitoreissa ja näyttötauluissa mahdollista esittää junien todellinen saapumisaika ja mahdolliset poikkeavuudet säännöllisistä aikatauluista. Toistaiseksi järjestelmä on käytössä pääkaupunkiseudun lähiradoilla, Tampereella ja välillä Helsinki-Turku. Seinäjoen matkakeskuksessa ilmoitetaan junien myöhästyminen aikataulun mukaisista ajoista. Lentoasemien näyttötauluista selviää koneiden lähtö- ja saapumisaikataulut ja -paikat, aikataulupoikkeamat, lentonumero sekä siirtymiskehotus portille. Joillakin linja-autoasemilla asiakkaille näyt e- tään aikataulu- ja reitti-informaatiota monitoreilla ja sähköisillä näyttötauluilla. Satamissa ja lentoasemilla voi myös olla monitoreja, joissa näytetään lähtevien bussien aikataulut. Informaatiota voi saada myös erilaisista lippuautomaateista. Esimerkiksi VR Osakeyhtiön lippuautomaatista asiakas voi omatoimisesti tutustua eri reittivaihtoehtoihin, aikatauluihin ja hintoihin. Ajantasaisia pysäkki-informaatiojärjestelmiä käytetään Espoon Tapiolassa ja Westendissä, Helsin-

16 17 gissä raitiolinjalla 4 ja bussilinjalla 23. Tampereen paikallisliikenteessä ollaan ottamassa käyttöön ajantasainen pysäkki-informaatiojärjestelmä. Ajantasaisia informaatiopalveluja pidetään hyvinä ja niiden käyttö on lisääntymässä. Erityisesti nuorempi väestö käyttää lisääntyvässä määrin internet- ja kännykkäpalveluja (tekstiviestit, wap). Kulkuvälineet Pendolino-junissa ja intercity-junien 2-kerrosvaunuissa näytetään matkustamon kattoon asennetuissa informaationäytöissä matkustajille mm. saapumisaseman linja-autojen liityntäliikenteen lähtöpaikka. YTV-alueella 423-järjestelmän piirissä olevissa raitiovaunuissa ja linja-autoissa näytetään kulkuvälineessä olevalla näytöllä seuraavan pysäkin nimi. Uusissa AirBus-lentokoneissa on myös monitorit jakamassa informaatiota. Kuulutukset Kuulutuksilla voi saada tietoa ajankohtaisista liikennöintiin liittyvistä asioista mm. vaihtoyhteyksistä. Junakuulutuksissa ilmoitetaan automaattisesti ennen asemalle saapumista seuraavan aseman tai asemien nimet sekä tärkeimmillä yhteysasemilla tärkeimmät bussi-, laiva- tai lentoliikenteen jatkoyhteydet. Konduktööri voi tarvittaessa myös informoida matkustajia muista tarpeellisista asioista kuten odottamattomista viivytyksistä. Junissa automaattinen kuulutusjärjestelmä kertoo matkustajille seuraavan aseman junan todelliseen sijaintiin perustuen. YTV-alueella 423-järjestelmän piirissä olevissa raitiovaunuissa ja linja-autoissa kuulutetaan seuraava pysäkki tai sen läheisyydessä oleva terminaali. Bussien pikavuoroliikenteessä voidaan kuuluttaa tärkeimmät vaihtopysäkit tai taajaman muut pysäkit. Terminaaleissa kuulutusten laatu on usein heikkoa taustamelun tai kaiun vuoksi. Vaihtotapahtumista ja fyysisestä toimintaympäristöstä tiedotetaan liian vähän. Muut informaatiovälineet Muita tärkeitä informaatiolähteitä ovat mm. puhelinpalvelut ja painetut aikataulutuotteet. Matkaketju varmistetaan yleensä henkilökohtaisen palvelun avulla, koska terminaaleissa jaettava informaatio sisältää tietoa yleensä vain yhdestä kulkumuodosta. Poikkeus- ja hätätilanteet Poikkeus- ja hätätilanteista informoidaan terminaaleissa kuulutuksilla tai näyttötauluilla. Kulkuvälineissä informointi tapahtuu pääasiassa kuljettajien tai muun henkilökunnan välityksellä, jolloin voi olla vaarana, että tieto ei saavuta esimerkiksi kuulovammaisia henkilöitä. Laivoissa on jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla vastuualue hätätilanteen sattuessa Matkan jälkeen Palautteen antaminen yhdellä kulkumuodolla tehtävästä matkasta on yleensä melko vaivatonta. Sen sijaan koko matkaketjusta palautteen antaminen on työläämpää, koska vastuunkantajaa on vaikea löytää. Vastuu jakaantuu eri operaattoreille, joilla on usein oma laatujärjestelmä ohjaamassa palautteiden käsittelyä. Monella yrittäjällä on mm. internet-sivuilla palautemahdollisuus tai ainakin yhteystiedot niiden antamiseen. Asiakkaan on usein vaikea tietää, kenelle palautteet osoitetaan. Yleensä operaattorit kiinnittävät toistuviin palautteisiin huomiota, mutta yksittäiset palautteet voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Lentoliikenteessä Finnair Oyj:ssa analysoidaan kaikki palautteet ja tarkoitusta varten on perustettu oma osasto. Linja-autoliikenteessä ExpressBus-pikavuoroliikenteessä palautteisiin annetaan aina vastine. Vastineesta huolehtii bussiyrittäjä ExpressBus-järjestelmän tuotepäällikön koordinoimana. Joidenkin bussiyritysten oma laatujärjestelmä edellyttää aina vasti-

17 18 neen antamista. Junaliikenteessä kaikki palautteet tilastoidaan, mutta vastine annetaan tilanteen mukaan. Taksiliikenteessä kaikki palautteet osoitetaan alueen taksitarkastajalle tai -yhdistykselle, joka selvittää asian ja ilmoittaa tarvittaessa tapauksesta asiaankuuluvalle taksiautoilijalle. Taulukko 5. Haastatteluissa esille tulleita informaation kehittämisvisioita. Kehittämisvisiot on esitetty tarkemmin kohdassa 5.1. Informaatio ennen matkaa kulkumuotojen välille tulee rakentaa yhteinen informaatiojärjestelmä puhelinpalvelut tulee saada saman numeron alle tai ainakin siirtopalvelut tulee järjestää internet-palvelut kaikilla kulkumuodoilla tulee olla vähintään linkkipalvelut eri ku l- kumuotojen palvelimille kännykkäpalveluita (wap) tulee lisätä varmistuspalvelu tulee olla koko matkaketjun osalta internet- ja kännykkäpalveluja tulee lisätä terminaaleista ja vaihtopaikoista tulee tiedottaa mahdollisimman kattavasti matkojen varausjärjestelmän tulee olla mahdollisimman kattava perinteiset informaatiomuodot tulee säilyttää ja edelleen kehittää henkilökohtaisia palveluita tulee kehittää ihminen ihmiselle, puhelinpalvelut aikataulujulkaisuja tulee kehittää asiakaspalvelupisteisiin tulee varata kynä ja paperia matkojenyhdistelykeskuksien toimintaan tulee lisätä informaation jakamista matkakeskusten määrää tulee lisätä matkaketjun varausjärjestelmiä tulee kehittää Informaatio matkan aikana terminaalien ja vaihtopaikkojen monitorien ja näyttötaulujen määrää ja laatua tulee parantaa reaaliaikaista tietoa tulee lisätä eri toimintojen ja reittien esteettömyydestä tiedottamista tulee lisätä kulkuvälineisiin tulee asentaa lisää monitoreja eri kulkumuotojen terminaalien ja vaihtopaikkojen väliset reitit tulee opastaa henkilökunnan kouluttamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ääniälykorttien käyttöä tulee laajentaa inva-paikat tulee merkitä paremmin palvelupisteisiin ja kulkuvälineisiin tulee rakentaa lisää kuuntelujärjestelmiä Informaatio matkan jälkeen palautteiden antaminen koko matkaketjusta tulee voida antaa samaan paikkaan Henkilökohtainen palvelu ja avunsaanti Henkilökohtaisen palvelun osalta on keskeistä joukkoliikennehenkilökunnan asenteet, taito ja osaaminen. Informaation kartoitustyössä tehtyjen haastattelujen perusteella kaikissa eri liikkumisesteisten henkilöryhmissä löytyi esimerkkejä siitä, että informaatiota haettiin tai ainakin sen oikeellisuus tarkistettiin palveluhenkilökunnalta. Monissa tapauksissa haastatellut olivat törmänneet siihen, että palveluhenkilökunnalla ei aina ole riittävää tietämystä liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden erityistarpeista. Joukkoliikenteen henkilökunnan koulutuksessa ei ole aina kiinnitetty riittävästi huomiota vammaisryhmien tarpeisiin tai avuntarpeen tunnistamiseen. Avunsaanti voi olla liikkumisesteiselle henkilölle vaikeaa, jos vamma ei näy päälle. Ongelman vakavuus kasvaa mahdollisissa hätätilanteissa.

18 Ennen matkaa Henkilökohtaista palvelua on mahdollista saada yhden kulkumuodon osalta puhelimitse tai terminaalin neuvonta- tai infopisteessä. Puhelinpalvelujen käytössä keskeinen asia on saatavan tiedon täsmällisyys ja palvelun hinta. Matkatoimistosta voi saada samalla kertaa palvelua laajemmasta matkaketjusta. Matkakeskuksesta saa palvelua sekä juna- että linja-autoliikenteestä samalta luukulta. Matkaketjun suunnitteluun ja matkustusvaihtoehtojen etsimiseen tarvitaan yleensä eri joukkoliikennevälineiden yhteys-, aikataulu- ja hintatietoja. Esimerkkejä nykyisin käytössä olevista henkilökohtaista palvelua edistävistä järjestelmistä ennen matkaa Lentoliikenteessä on eri myyntipisteiden varaustoiminnan ja lipunmyynnin yleisenä tukena käytössä Amadeus tai jokin muu tietojärjestelmä, jossa on oma tietopaketti ns. PRM-matkustajien (= liikkumisesteisten henkilöiden) palvelemista varten. Tämä auttaa myyntitilanteessa ottamaan huomioon erilaiset varaukseen liittyvät näkökohdat ja tarpeet esiin kohderyhmään kuuluvien henkilöiden osalta. Lähtökohtana on se, että asiakas ilmoittaa etukäteen esim. liikkumiseen tai toimimiseen liittyvät mahdolliset avun tarpeet matkan aikana. Tällä tavoin tarvittava tieto saadaan lentoyhtiön tietojärjestelmään ja näin voidaan edistää avun saantia lentomatkan eri vaiheissa. Tietojärjestelmiin liittyen useat lentoyhtiöt ovat myös kehittäneet erilaisia kanta-asiakasjärjestelmiä, joiden avulla yhtiön tiedostoihin voidaan luoda valmiita asiakasprofiileja. Profiileista ilmenee asiakasta koskevat perustiedot, jotka varausvaiheessa helpottavat tarvittavien asiakastietojen huomioon ottamista matkaa varten. (LÄHDE: Reittilentoliikenteen esteettömyyden kehittäminen) Kuopiossa, Pietarsaaressa, Tuusulassa ja Seinäjoella on matkojenyhdistelykeskus. Niiden tehtävä on ohjata palveluliikennettä ja yhdistellä erilliskuljetukset kaikille avoimiksi kuljetuksiksi sekä lisätä joukkoliikenteen palvelutasoa alueilla, joissa se on muuten heikkoa. Palveluliikenteen ja matkojenyhdistelykeskuksien palvelut ovat yhteiskunnan maksamaa toimintaa ja osa joukkoliikennejärjestelmää. Toistaiseksi kuitenkin vain osa niiden järjestämistä kuljetuksista on kaikille avoimia, vaikka tätä määrää pyritään lisäämään. Toiminnan lähtökohtana on se, että se soveltuu erityisesti iäkkäille ja muille toimimisesteisille henkilöille, joiden tarpeet on otettu huomioon mm. kalustossa, henkilökohtaisessa palvelussa, aikatauluissa, ajorytmissä ja reitissä. Korkeatasoiset palvelut helpottavat kuitenkin kaikkien matkustajien joukkoliikenteen käyttöä. Kulkuvälineinä käytetään erityistä palveluliikenteen kalustoa, takseja ja/tai linja-autoja. Lapin keskussairaalassa on kokeiltu asiakkaille yksilöllisesti suunniteltuja matkaketjuja. Tässä kokeilussa asiakkaalle on tehty matkasuunnitelma, jossa yhdistellään eri matkustustapoja. Julkista liikennettä hyödynnetään niin paljon kuin mahdollista. Matkat "linjan varteen" eli lähimmälle linjaautopysäkille tai -asemalle tehdään yleensä taksilla, jolloin molemmat maantieliikenteen päämuodot ovat osallisina matkaketjuja luomassa Matkan aikana Yleensä avuntarve on suurin kulkuvälineeseen nousemisessa tai poistumisessa ja istuinpaikalle pääsemisessä. Terminaalit, vaihtopysäkit ja kulkuvälineet Kaikissa terminaaleissa on yleensä palvelupiste, jossa saa tietoa ainakin oman kulkumuodon aik a- tauluista. Sen sijaan tietoa esteettömyydestä esim. kulkuvälineiden osalta saa rajoitetusti. Muiden kulkumuotojen henkilökohtaisesta palvelusta ja avunsaannin mahdollisuuksista ei yleensä saa tietoa.

19 20 Vaihtopysäkeillä apua tarvitsevat henkilöt ovat oman henkilökohtaisen avustajan tai kanssamatkustajien palvelujen varassa. Kuljettajat voivat avustaa kulkuvälineeseen nousemisessa ja istuinpaikalle pääsemisessä. Liityntäliikenteessä voi syntyä ongelmia, jos etukäteen tilattu avustaja ei saavu sovittuun paikkaan esim. invapysäköintipaikkaan terminaaliin siirtymistä varten. Yhteys avustajaan tai korvaavan avun järjestäminen voi olla matkan aikana vaikeaa. Kulkuvälineissä henkilökohtainen palvelu ja avunsaanti on kuljettajan tai muun henkilökunnan varassa, ellei kuljetettavalla henkilöllä ole mukana henkilökohtaista avustajaa. Esimerkkejä nykyisin käytössä olevista henkilökohtaisesta palveluista terminaaleissa, pysäkeillä ja kulkuvälineissä Lentoasemahenkilökunta pyrkii avustamaan mahdollisuuksien mukaan lentoasemille tulevia apua tarvitsevia matkustajia siirryttäessä esim. paikoitusalueelta tai linja-autopysäkiltä terminaaliin, jos matkustaja sitä etukäteen pyytää. Lähtöselvityksessä tarkistetaan, että asiakkaan ennakkoon ilmoittama avun tarve on kirjattu oikein lähtöselvitysjärjestelmään ja hänelle annetaan tarkoituksenmukainen paikka lentokoneesta. Lähtöselvitysjärjestelmän kautta PRM-tieto lähetetään koneen miehistölle ja määräasemalle. Lentoasemilla apua tarvitsevia henkilöitä avustetaan tarvittaessa lentoyhtiön toimesta. Lentoaseman terminaaleissa on matkustajan liikkumisen helpottamiseksi käytössä myös matkatavarakärryt sekä tarvittaessa pyörätuoli. Juna-asemilla avustuksesta huolehtivat konduktööri tai asemapalveluhenkilöstö. Yksilöllisen palvelun saaminen voi kuitenkin olla vaikeaa varsinkin sesonkiaikoina. Suurimmilla asemilla on mahdollisuus saada pyydettäessä avustusta VR-asemapalvelun kautta. Linja-autoasemilla henkilökohtaista avustusta on mahdollista saada jossain laajuudessa kuljettajalta, autoemännältä, asemahenkilökunnalta tai erikoispikavuoroliikenteessä autohenkilökunnalta. Apua tarvitaan yleensä kulkuvälineeseen nousemisessa ja poistumisessa, istuinpaikalle siirtymisessä sekä matkatavaroiden käsittelyssä. Laivaliikenteessä varustamojen nykykäytännön mukaan apua tarvitsevilla henkilöillä on oltava aina mukana oma henkilökohtainen avustaja. Tätä pakollista avustajakäytäntöä on arvosteltu paljon vammaisjärjestöjen taholta. Henkilökohtainen avunsaanti tapahtuu eri kulkumuotojen kulkuvälineissä esim. seuraavasti: linja-autoissa kuljettajan on vaikeaa avustaa auton liikkuessa kaukoliikenteessä kuljettajat avustavat matkatavaroiden sijoittelussa sekä kulkuvälineeseen nousemisessa ja kulkuvälineestä poistumisessa paikallisliikenteessä vastaavaa avustusta voi saada kuljettajalta pyydettäessä takseissa kuljettaja avustaa tarvittaessa ns. vaihtoehtoistakseissa on mahdollisuus matkustaa pyörätuolissa istuen ja kuljettaja voi tarvittaessa toimia avustajana invataksien palveluihin kuuluu vammaisen asiakkaan kuljetus ovelta ovelle kutsuohjaukseen perustuvassa palveluliikenteessä palveluun kuuluu henkilökohtainen avustaminen kotiovelta lähtiessä asiakas saatetaan tarpeen vaatiessa seuraavan kulkumuodon terminaalille, vaihtopysäkille tai kulkuvälineeseen, jos eri kulkumuotojen aikataulujen yhteensovittaminen on otettu huomioon jo tilausvaiheessa. lentokoneissa matkustamohenkilökunta avustaa matkatavaroiden sijoittelussa ja istuinpaikalle pääsemisessä apua tarvitsevat matkustat hoidetaan lentokoneeseen ja sieltä pois henkilökunta avustaa matkan aikana myös esim. wc:n siirtymisessä ja ruokailutarjoilussa voimassa olevan käytännön mukaan henkilökunta ei avusta syömisessä tai wc:ssä

20 21 junissa konduktööri avustaa mahdollisuuksien mukaan vastaavissa asioissa kuin lentokoneen matkustamohenkilökunta, mutta resurssit ovat lentoliikennettä heikommat laivaliikenteessä on liikkumis- ja toimimisesteisellä henkilöllä oltava mukana oma avustaja poikkeus- ja hätätilanteissa jokaisella henkilökunnan jäsenellä on kuitenkin oma vastuualue hoidettavanaan Taulukko 6. Haastatteluissa esille tulleet henkilökohtaisen palvelun kehittämisvisiot. Kehittämisvisiot on esitetty tarkemmin kohdassa 5.1. Henkilökohtainen palvelu ennen matkaa tietojärjestelmien käyttöä tulee laajentaa PRM-matkustajien palvelemista varten kaikissa kulkumu odoissa (kts. sivu 19) terminaaleissa tulee lisätä henkilökohtaisen avustajan käyttömahdollisuuksia yhteistyötä operaattoreiden ja kohderyhmän etujärjestöjen kanssa tulee lisätä kaikkien kulkumuotojen henkilökunnan koulutusta tulee lisätä eri kulkumuotojen välistä yhteentoimivuutta tulee lisätä matkojenyhdistelykeskuksien välistä yhteistyötä tulee lisätä Henkilökohtainen palvelu matkan aikana henkilökohtainen avustus tulee turvata koko matkaketjun ajaksi terminaaleihin tulee palkata avustavaa henkilökuntaa palveluliikennettä tulee kehittää kaikkien kulkumuotojen henkilökunnan koulutusta tulee lisätä kulkuvälineisiin tulee asentaa henkilökunnan kutsujärjestelmiä henkilökohtaista avuntarvetta tulee minimoida ainakin seuraavilla toimenpiteillä: fyysisen toimintaympäristön ja kulkuvälineiden kehittäminen esteettömäksi (ma talalattiaka lustot, sopivat istuimet, portaattomat ratkaisut, luiskat,...) informaation lisääminen ja kehittäminen inva-paikkojen parempi merkitseminen Fyysinen esteettömyys ja toimivuus Matkaketjun fyysisen toimintaympäristöön vaikuttavat terminaalien, pysäkkien ja kulkuvälineiden ominaisuudet. Vieraan ihmisen on vaikeaa hahmottaa matkaketjun fyysinen toimintaympäristö etukäteen ilman visuaalista havainnointia. Lentoliikenteen aikatauluissa esitetään eri konetyyppien ja joidenkin terminaalien pohjapiirustuksia. Linja-autoliikenteessä pikavuorojen aikatauluvihkoissa esitetään joidenkin asemien portaattomuustietoja. Piirustuksia lukemaan tottumattomille on kuitenkin fyysisen toimintaympäristön hahmottaminen vaikeaa. Esteettömyyden sanallinen kuvaaminen on myös vaikeaa, jos tila ei ole täysin esteetön. Joitakin ominaisuuksia, kuten portaattomuus, hissien käyttömahdollisuus, korotetut laiturit tai lämmitetyt kulkureitit, on kuitenkin syytä ilmoittaa aina. Valitettavasti näistä ominaisuuksista on erittäin vaikeaa saada tietoa etukäteen eikä uusien vie s- tintäjärjestelmien tuomia mahdollisuuksia, kuten 3D-mallintamista, olla vielä hyödynnetty riittävästi. Esimerkkejä fyysisen esteettömyyden ongelmista Terminaalit ja niiden ympäristö Eri kulkumuotojen terminaaleissa voi olla erilaisia rakenteellisia esteitä. Reittien kattaminen ja kulkuteiden lämmittäminen on vielä harvinaista ja näin liikkuminen ainakin talvella voi olla hankalaa ja turvatonta. Tasoerot ja tukikahvojen puuttuminen voivat vaikeuttaa kulkuvälineisiin nousemista tai poistumista. Ongelmia voi syntyä myös matkatavaroiden kuljettamisessa, säilyttämisessä tai lepotilojen löytämisessä.

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla. TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla. TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on pääkaupunkiseudun vireillä olevien hankkeiden,

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Lentomatkat. Tietoa pyörätuolin kanssa matkustavalle!

Lentomatkat. Tietoa pyörätuolin kanssa matkustavalle! Lentomatkat Kaikki reittiliikenteen lentoasemat ovat liikuntaesteettömiä ja varustettu Inva-WC:llä. Lentopalvelut ovat joustavat ja kohtelu myönteistä. Lentokoneeseen on helppo siirtyä matkustasiltaa pitkin

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

Ohje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen parantamiseksi

Ohje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen parantamiseksi Ohje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen parantamiseksi FITS-KEVÄTTAPAAMINEN 10.4.2003 1/12 Projektista lyhyesti 1/2 projekti käynnistettiin tammikuun 2002 lopulla ja valmistui tammikuun 2003 alussa tuloksena

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Hyvä tietää. Rostock Helsinki. Tallink Superfast Helsinki Rostock

Hyvä tietää. Rostock Helsinki. Tallink Superfast Helsinki Rostock Tallink Superfast Helsinki Rostock Rostock Helsinki Hyvä tietää YLEISTÄ: Passi/viisumi: Jokaisen Saksaan matkustavan on oman turvallisuutensa takia pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä tarvittaessa

Lisätiedot

Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne

Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Kalustovaatimukset, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Cityliikenteen tarjouskilpailu 2016 Linja-autokalustoa koskevat vaatimukset Diaarinumero TARJOUSPYYNNÖN LIITE 2. Kalustovaatimukset 1(6) Tässä

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Kaikille helppo matkanteko -seminaari 25.5.2016 Mirva Ilmoniemi, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lippujärjestelmän uudistus Arvioitu aikataulu Uudet kortinlukijat

Lisätiedot

VAMPO-seminaari. VR:n vammaispalvelut Rautatieyrityksen kokemuksia EU:n rautatievastuuasetuksesta

VAMPO-seminaari. VR:n vammaispalvelut Rautatieyrityksen kokemuksia EU:n rautatievastuuasetuksesta VAMPO-seminaari VR:n vammaispalvelut Rautatieyrityksen kokemuksia EU:n rautatievastuuasetuksesta Pia-Mari Sotavalta Palvelun kehityspäällikkö VR-Yhtymä Oy 3.6.2015 Matkustajien oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne Solmu-pilottikohteet Solmu-päätösseminaari 8.2.2017 2 Esittäjän nimi Pitkä- ja lyhytmatkaisen joukkoliikenteen väliset vaihdot HAASTE: Joukkoliikenteen järjestäminen on usean

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Marja-radan liikennepalvelukonsepti

Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti on YTV:n, Vantaan kaupungin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen yhteinen projekti. Konsulttina työssä toimivat

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia

Lisätiedot

Esteetön ympäristö kaikkien etu!

Esteetön ympäristö kaikkien etu! Esteetön ympäristö kaikkien etu! Kajaani 3.12.2012 Harri Leivo, ry www.esteetön.fi 1 Esteettömyys koskee koko yhteiskuntaa Kaikille soveltuva, esteetön yhteiskunta työ, harrastukset, kulttuuri, opiskelu,

Lisätiedot

Lappeenrannan paikallisliikenteen (LIITE 1) yhteystarkastelu ja kehittäminen

Lappeenrannan paikallisliikenteen (LIITE 1) yhteystarkastelu ja kehittäminen Lappeenrannan paikallisliikenteen (LIITE 1) yhteystarkastelu ja kehittäminen Lappeenrannan paikallisliikenteen vuosittaisessa asiakaskyselyssä paikallisliikenteen sisäiset vaihtoyhteydet, sekä yhteydet

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

VAASA-SEINÄJOKI-KOKKOLA MATKAKETJUSELVITYS

VAASA-SEINÄJOKI-KOKKOLA MATKAKETJUSELVITYS VAASA-SEINÄJOKI-KOKKOLA MATKAKETJUSELVITYS HENKILÖLIIKENTEEN KYSYNTÄ Matkatuotoksiin vaikuttaa lukuisia yksilöllisiä ja ulkoisia tekijöitä. Suuressa mittakaavassa matkustuskysyntä melko staattista. Hot

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUOHJEET TAVALLISEN TAKSIN KÄYTTÄJILLE sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu

KULJETUSPALVELUOHJEET TAVALLISEN TAKSIN KÄYTTÄJILLE sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu KULJETUSPALVELUOHJEET TAVALLISEN TAKSIN KÄYTTÄJILLE sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Hyvä kuljetuspalvelun asiakas! Tässä on avuksenne kuljetuspalveluiden käyttöohje. Kuljetuspalvelumatkat on

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä Kokous 11.5.2016 Seuraa https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevuhq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Määritelmät 1) kuljetuspalvelulla henkilöiden tai tavaroiden

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Koulutuspäivä 24.4.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa

Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa Helsinki kaikille Esteettömyys kaavoituksessa ja asuntorakentamisessa 12.2.2014 Hyvät käytännöt asuntorakentamisessa ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUOHJEET TAVALLISEN TAKSIN KÄYTTÄJILLE SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU

KULJETUSPALVELUOHJEET TAVALLISEN TAKSIN KÄYTTÄJILLE SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU KULJETUSPALVELUOHJEET TAVALLISEN TAKSIN KÄYTTÄJILLE SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU Hyvä kuljetuspalvelun asiakas! Tässä on avuksenne kuljetuspalvelujen käyttöohje. Kuljetuspalvelumatkat on

Lisätiedot

OPAS. vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustamiseen rautateillä

OPAS. vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustamiseen rautateillä OPAS vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustamiseen rautateillä Sisällys Saatteeksi 3 1. Yleistä rautatieliikenteestä 4 1.1 Rautatiealan toimijat 4 1.2 Käsitteitä 5 2. Esteettömyyden huomiointi junamatkalla

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUOHJEET 1.11.2011 lähtien ikaalislaisille vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita käyttäville asiakkaille

KULJETUSPALVELUOHJEET 1.11.2011 lähtien ikaalislaisille vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita käyttäville asiakkaille 1/5 Sosiaali- ja terveystoimi/ vammaispalvelut KULJETUSPALVELUOHJEET 1.11.2011 lähtien ikaalislaisille vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita käyttäville asiakkaille KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMINEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Kayttäjälähtöisen tilasuunnittelun perusteet kurssi 05.11.2015 Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Instituutti Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi 05.11.2015 Yhteistyötahot

Lisätiedot

Palvelutiskit, kalusteet

Palvelutiskit, kalusteet Palvelutiskit, kalusteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Kalusteista määrätään F1:ssä seuraavaa: Rakennuksen pääasiallisen käytön mukaisten tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen, varusteiden

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Tarkistuslista on tehty vuonna 2004. Se pohjautuu norjalaisen DELTA-senteretin Museot kaikille pohjoismaissa -projektin puitteissa kehittämään kartoituskaavakkeeseen.

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUOHJEET VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJILLE

KULJETUSPALVELUOHJEET VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJILLE KULJETUSPALVELUOHJEET VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJILLE Hyvä kuljetuspalvelun asiakas! Tässä on avuksenne kuljetuspalvelujen käyttöohje. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle

Lisätiedot

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen Henkilöliikenteen kehitystoimenpiteet Kouvolassa 2009-2013 Kaupunginhallituksen joulukuussa 2009 hyväksymään joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan kirjattiin henkilöliikenteen kehitystoimenpiteitä. Toimenpiteet

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Puhelinnumero Etunimet Sähköpostiosoite Osoite Ammatti Henkilötunnus Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tietojärjestelmät

Joukkoliikenteen tietojärjestelmät Joukkoliikenteen tietojärjestelmät tietopalvelut ja työkalut pysäkit, reitit, aikataulut Martin Johansson Sisältö Matkustajanäkökulma (matka.fi ja digitransit.fi) Infopalveluiden kehittäjät avoin data

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT

JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT Järvenpään JOUKKOLIIKENTEEN KESÄAIKATAULUT 6.6.2016 9.8.2016 Liikennöintikauden vaihtumisessa on vaihtelua liikennöitsijöittäin. Tarkista aikataulut tarvittaessa liikennöitsijältä tai Matkahuollosta. Koosteen

Lisätiedot

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä MUUTOSESITYKSET/TAUSTAA Erityisryhmien lippusubventio

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Opasteet Opasteiden on sovelluttava kaikille Pelkästään näköön tai kuuloon perustuvat opasteet ja informaatio tulee aina täydentää siten että aistin puuttuminen ei estä opasteen tai informaation käyttämistä.

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. joukkoliikenteen valtionavustuksista

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. joukkoliikenteen valtionavustuksista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2013 267/2013 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Ratkaisut harjoitusviikon 2 tehtäviin

Ratkaisut harjoitusviikon 2 tehtäviin Ratkaisut harjoitusviikon 2 tehtäviin Jarmo Vestola, Tommi Voss, Kari Piukka, Jonne Kohvakka, Perttu Määttä Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Ohjelmistotekniikan menetelmät -kurssi Kevät

Lisätiedot

Kuljetuspalvelu (färdtjänst)

Kuljetuspalvelu (färdtjänst) Kuljetuspalvelu (färdtjänst) 2016-03-24 Erityinen joukkoliikenteen muoto Voimassa 1.10.2015 alkaen TEKNISKA KONTORET 2 (6) Färdtjänst Sisältö Tervetuloa matkustajaksi 2 Matkustustavat 3 Päätöksesi saattaa

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Esteettömyys rautatiejärjestelmässä

Esteettömyys rautatiejärjestelmässä 1 (5) Antopäivä: 18.12.2014 Voimaantulopäivä: 1.1.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia ja erityistapauksia määräys koskee: Komission

Lisätiedot

Liikennelabra päivä: Kokemukset liikkujan datasta ja analytiikasta (Liikennelabra 1.0)

Liikennelabra päivä: Kokemukset liikkujan datasta ja analytiikasta (Liikennelabra 1.0) Liikennelabra päivä: Kokemukset liikkujan datasta ja analytiikasta (Liikennelabra 1.0) LVM / Sonckin-Sali Liikenteen sähköiset palvelut -hankkeen tavoitteet 1. Edistää liikenteen sähköisten palveluiden

Lisätiedot

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 13.00 Osallistujat: Hannu Lakka, Mäntyharjun kunta Kyllikki Komulainen,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS 1(9) SOSIAALIVIRASTO Tarjouspyyntö nro 1/2011 Liite 1 27.5.2011

HELSINGIN KAUPUNKI HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS 1(9) SOSIAALIVIRASTO Tarjouspyyntö nro 1/2011 Liite 1 27.5.2011 HELSINGIN KAUPUNKI HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS 1(9) SOSIAALIVIRASTON SIJAISHUOLLON JA AVOHOIDON ASIAKKAIDEN KULJETUSTEN PUITEJÄRJESTELYHANKINTA, JONKA KAIKKI EHDOT ON VAHVISTETTU SISÄLLYS 1 HANKINNAN TAUSTA...

Lisätiedot

VR laski hintoja pysyvästi. Uudet hinnat ja tuotteet 16.2.2016 alkaen

VR laski hintoja pysyvästi. Uudet hinnat ja tuotteet 16.2.2016 alkaen VR laski hintoja pysyvästi Uudet hinnat ja tuotteet 16.2.2016 alkaen Tärkeää tietoa uusista lipputuotteista matkatoimistoille Sisällysluettelo Uudet ja edulliset VR lipputuotteet Lipputuotteet matkatoimistoverkkokaupassa

Lisätiedot

Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa (ESKO)

Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa (ESKO) Työn tavoitteet: Kehittää erityisesti Kotkan palveluliikenteen esteettömyyttä määrittämällä kehittämistoimenpiteitä. Syventää Esteetön Kotka hankkeen kartoitustyötä liikennejärjestelyjen osalta. Lisätä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12.2015 COM(2015) 615 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

Esteetön piha ja puutarha

Esteetön piha ja puutarha Esteetön piha ja puutarha 1 Kun puhutaan esteettömyydestä, niin on kysyttävä: MITÄ OVAT ESTEET? On pitänyt oppia itse syömään ja kävelemään Oppia lukemaan, ajamaan polkupyörällä, hiihtämään ja luistelemaan

Lisätiedot

Kyytineuvo puh. 015 194 6000

Kyytineuvo puh. 015 194 6000 MIKKELIN KAUPUNGIN MATKOJENYHDISTELYKESKUS KYYTINEUVO KULJETUSPALVELUOHJE VAMMAISPALVELULAIN TAI SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJÄLLE Kyytineuvo puh. 015 194 6000 2 Hyvä kuljetuspalveluasiakas!

Lisätiedot

Uusi reittiopas otettu käyttöön huhtikuussa 2015 (reittiopas.foli.fi)

Uusi reittiopas otettu käyttöön huhtikuussa 2015 (reittiopas.foli.fi) Uusi reittiopas otettu käyttöön huhtikuussa 2015 (reittiopas.foli.fi) Muutamia kymmeniä pysäkkinäyttöjä asennettu Föli alueelle Mobiililiput luetaan sähköisesti samalla lukijalaitteella kuin bussikortitkin.

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikenteen muutos o Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN KULJETUSPALVELUIDEN OHJEET

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN KULJETUSPALVELUIDEN OHJEET 1111 NOKIAN KAUPUNKI 1 Perusturvakeskus/Vammaispalvelut ASIAKASNUMERONNE ON: VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN KULJETUSPALVELUIDEN OHJEET Kuljetuspalvelumatkat Kuljetuspalvelumatkat myönnetään määräaikaisesti

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Hyvä Ikä 2016 tapahtuma Esteettömyyskartoittajien tapaaminen Johanna Hätönen, Kynnys ry Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Tilaajan yhteydenotto

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Autonkuljettajan tietotarpeet ja liikennetiedottaminen. Pirkko Rämä

Autonkuljettajan tietotarpeet ja liikennetiedottaminen. Pirkko Rämä Autonkuljettajan tietotarpeet ja liikennetiedottaminen Pirkko Rämä 29.1.2003 Johdantoa Uudet tiedonkäsittely- ja tiedonsiirtotekniikat Suuret tietomäärät Laadullinen muutos esim. joukkotiedottaminen henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna

Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna 2014-2015 Taustaa: Koulukuljetuksen piiriin kuuluu noin 760 Kajaanin kaupungin peruskoulun oppilasta. Joka lukuvuoden alussa toteutettavan tuntirajakyselyn

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA OHJEET 1.5.2016 ALKAEN

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA OHJEET 1.5.2016 ALKAEN Liite nro Per 6.4.2016 43 Perusturvaosasto Yhteistoiminta-alue VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA OHJEET 1.5.2016 ALKAEN ID 1412309 2 (8) SISÄLLYS 1. KULJETUSPALVELUN HAKEMINEN

Lisätiedot

Taksialan kokemukset henkilöliikenteen kehittämisestä Invalidiliiton seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Taksialan kokemukset henkilöliikenteen kehittämisestä Invalidiliiton seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus. Taksialan kokemukset henkilöliikenteen kehittämisestä Invalidiliiton seminaari 20.10.2016 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Jouni Mutanen 1 Sisältö 1. Taksialan tunnuslukuja 2. Yhteiskunnan korvaamat matkat

Lisätiedot

Ajankohtaista koulukuljetuksista

Ajankohtaista koulukuljetuksista Ajankohtaista koulukuljetuksista Karhukuntien liikenneturvallisuusja koulukuljetusseminaari 4. 5.10.2012 Kai Leppimäki, Porin kaupungin koulutusvirasto Porin koulutoimen kuljetusoppilaat Tilastopäivän

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

PALVELULIIKENNE KANTA NAANTALIN JA MERIMASKUN ALUEET

PALVELULIIKENNE KANTA NAANTALIN JA MERIMASKUN ALUEET AIKATAULU PALVELULIIKENNE KANTA NAANTALIN JA MERIMASKUN ALUEET TALVIAIKATAULU Voimassa kouluvuoden aikana NAANTALIN KAUPUNKI TLO Tervetuloa turvallisen ja mukavan palveluliikenteen kyytiin! Naantalissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot