Kytkentöjen suunnittelun kehittäminen. Käyttötoimikunnan kokous Kimmo Kuusinen

Transkriptio

1 Kytkentöjen suunnittelun kehittäminen Käyttötoimikunnan kokous Kimmo Kuusinen

2 Kytkennät kpl/vuosi 2 Kytkennät vuosina

3 3 160 Kytkentöjen lukumäärä vuonna 2009 verrattuna vuosien keskiarvoon sekä minimi- ja maksimiarvoihin min max ka

4 4 Kytkentöjen jakautuminen vuonna % 16 % 17 % 58 % Kunnonhallinta Investoinnit Asiakas Vikakorjaus Pääsääntöisesti investointien aiheuttamat kytkentäpäätökset ovat kytkennällisesti vaativampia ja näin ollen investointihankkeisiin liittyvien kytkentäpäätösten aiheuttama kytkentöjen (toimenpiteiden) lukumäärä on suurempi kuin kunnonhallinnan, asiakkaan tai vikakorjauksen kytkentäpäätöksissä. Vikakorjaukseksi luokitelluista kytkennöistä pieni osa oli kiireellisen tai pakottavan vikakorjauksen vaatimia kytkentöjä, merkittävän osan vikakorjauksen kytkennöistä voisi luokitella kunnonhallinnan kytkennöiksi

5 5 Kytkentäsuunnittelun tavoitteet 1/2 1. Sähkötyöturvallisuus Sähkötyöturvallisuus on kytkennänsuunnittelussa kaikkein tärkein tavoite. Selkeät kytkentöihin liittyvät dokumentit edesauttavat virheettömyyttä ja vähentävät inhimillisen erehtymisen vaaraa. Kytkentätarpeita niputtamalla vältetään turhia kytkentöjä. Jokaisen kytkennän yhteydessä on olemassa mahdollisuus inhimillisen virheen tapahtumiseen ja kytkentöjen yhteydessä verkon rakenne muuttuu ns. ehjästä verkosta, jolloin käyttövarmuuden voidaan katsoa heikkenevän. 2. Käyttövarmuus Käyttövarmuuslaskelmilla varmistetaan käyttövarmuuden pitäminen korkealla tasolla. Laskelmien tuloksena voidaan tehdä kokonaistaloudellinen arvio, jossa otetaan huomioon tilanteesta riippuen työkustannukset, häviöt, KAH ja markkinavaikutukset. Kattava kytkentöjen ennakkosuunnittelu laajoissa investointi- ja perusparannusprojekteissa on tärkeää. Huolellisella suunnittelulla voidaan edesauttaa sähkö- ja muuta työturvallisuutta, käyttövarmuuden ylläpitämistä, sähkömarkkinoiden toimintaa sekä välttää mahdollisesti syntyviä ylimääräisiä vastakauppakustannuksia. Noudatetaan sovittua kunnossapitopolitiikkaa, jolloin ei esim. huoltoväliä pidentämällä kasvateta laitevaurion riskiä.

6 6 Kytkentäsuunnittelun tavoitteet 2/2 3. Asiakkaiden ja markkinoiden huomioon ottaminen Annetut kytkentätarpeet tulee pystyä toteuttamaan sovitussa aikataulussa. Kytkentöjen suunnittelussa tulee tähdätä yhtenäisiin toimintatapoihin koko Suomessa. Kytkennät ajoitetaan sähkömarkkinoiden kannalta mahdollisimman optimaalisesti. Sähkömarkkinoille tiedotetaan kytkennöistä NordPoolin sääntöjen mukaisesti. Toimilla edesautetaan sähkömarkkinoiden toimintaa ja sähköjärjestelmän hallintaa. 4. Tehokkuus Tehokkaassa ja selväpiirteisessä kytkentäsuunnittelumallissa voidaan tarpeettomia työvaiheita välttää, nopeuttaa dokumenttien käsittelyä, parantaa tiedonkulkua ja vapauttaa resursseja muihin työtehtäviin vaarantamatta kuitenkaan sähkötyöturvallisuutta ja käyttövarmuutta. Kytkentöjen suunnittelussa on hyvä säilyttää kyky joustaa tarvittaessa, mutta on huolehdittava, että jousto ja muutosten hallinta tehdään turvallisuudesta tinkimättä. Kehitetään tietojärjestelmiä tukemaan kytkentäsuunnittelua. Kytkentätarpeiden keruuta, dokumenttien laadintaa ja kytkentätoimenpiteiden suunnittelua voidaan edesauttaa nykyaikaisilla tietojärjestelmillä.

7 7 Muutokset toimintaympäristössä: Kameravalvotut kauko-ohjaukset Jännitetöiden lisääminen Toimitilamuutos Kytkentöjen toteuttamisen haasteet (investoinnit, uudet ulkomaanyhteydet, suuret voimalaitokset, tuulivoiman merkittävä lisääntyminen) Puhallusavauksista luopuminen

8 8 Kytkentäsuunnittelun kehityskohteet, asiakasnäkökulma: Miten toimii kytkentätarpeiden keruu? Riittääkö talvella tehtävä kysely vai pitääkö tehdä vielä tarkennuksia esim. keväällä? Miten Fingridin kytkentäprosessi ajallisesti toimii? Soveltuvatko käytettävät ajat asiakkaiden omiin prosesseihin? Miten kytkentöjen aikataulutus toimii vuosi-, viikko- ja päivätasolla? Miten tärkeä merkitys on paikallisten olosuhteiden ja verkon tuntemisella? Onko ehdottoman tärkeää säilyttää paikallinen yhteyshenkilö vai voisiko prosessi toimia keskitetyn toimipisteen kautta? Mitä eroa on paikallisella toimijalla verrattuna valtakunnalliseen toimijaan? Miten toimintaympäristön muutokset heijastuvat yhteistyöhön, esim. puhallusavausten loppuminen, kameravalvotut kauko-ohjaukset, tuulivoiman lisääntyminen? Onko palvelutoimittajien käytössä päällekkäisyyksiä? Esim. käytetään samoja kytkijöitä, koestajia jne.? Miten tietojärjestelmät tukevat yhteistyötä?