Sisällysluettelo. Kenttäväki. Työväenhenkiset iltamat. No: 1/2015. Uusi päätoimittaja. Samaan aikaan sattui ja tapahtui -->

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo. Kenttäväki. Työväenhenkiset iltamat. No: 1/2015. Uusi päätoimittaja. Samaan aikaan sattui ja tapahtui -->"

Transkriptio

1 Uusi päätoimittaja

2 Sisällysluettelo Lehden lyhyet...02 Pääkirjoitus...03 Kevätkokouskutsu...04 Operaatio Vakiduuni...05 Innostu äänestämään!...06 Kansanedustajaehdokkaiden sivut...08 Vappujuhla...20 Työväenhenkiset iltamat klo 18:00 alkaen Messukylän työväentalolla tapahtui. Luvassa oli buffet-ruokailua ja improvisaatioteatteria. Puhumassa oli eduskuntavaaliehdokkaita ja lopuksi soi nostalgisen vauhdikas tanssimusiikki Trio Nautiluksen esittämänä. Kuva Sanni Halla-aho. Kenttäväki No: 1/2015 Julkaisija SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö ry Nettisivu tampere.paikallisjarjesto.fi Y-tunnus ISSN Painopaikka Kirjapaino Hermes Taitto, ulkoasu ja kuvitus Maria Vuorma: vuorma.fi Kirjoittajat Markku Kivistö, Jari Jamalainen, Maria Vuorma, Virva-Mari Rask, Inna Rokosa, Jussi-Pekka Ahonen, Annukka Isomaa, Ilmari Nurminen, Anna Kontula, Jukka Gustafsson, Sanna Marin, Kalle Hyötynen, Pauli Schadrin, Pekka Salmi ja Piia Viitanen. Valokuvat Sanni Halla-aho, Irina Kolomijets, Rami Marjamäki ja Jukka Salminen, nimetyissä kuvissa. Uusi päätoimittaja Kenttäväki-lehden päätoimittaja ja toimituskunnan uusi vetäjä olen minä, eli Maria Vuorma. Aloitin tässä tehtävässä vuoden alussa. Olen myös taittanut ja kuvittanut Kenttäväki-lehteä keväästä 2014 saakka. Visionani on toteuttaa mielenkiintoista ja laadukasta lehteä. Lehtimaailman esikuvina minulla on mm. Suomen Kuvalehti, Animalia, Tulva- ja Tiede-lehdet, joista olen imenyt erilaisia vaikutteita. Minulle on tärkeää yhteen hiileen puhaltava toimituskunta ja ajantasainen tiedotus. Sitä suuremmalla syyllä pahoittelen kovasti sitä, etten ole maaliskuun aikana ehtinyt aina vastailla sähköposteihin. Aloitin uudessa täyspäiväisessä työssä, joka pisti kaikki aikatauluni uusiksi. Hoppu oli vallan hirmuinen. Nyt tilanne on hieman rauhoittumassa ja tämä lehti ilmestyy ennen vaaleja! Taiton ja ulkoasun lisäksi nämä tämän sivun pikkujutut ovat minun käsialaa. 02 Kenttäväki 1/2015 Aineisto Ilmoitushinnat 1/1-sivu 150e, 1/2- sivu 100e, 1/3 sivu 75e ja takakansi 200e. Ilmestyminen Kenttäväki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kenttäväki-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä. Samaan aikaan sattui ja tapahtui Keskustorilla oli Ystävänpäivänä 14. helmikuuta Suurella syrämmellä - herkällä korvalla -tapahtuma ja samaan aikaan mielenilmaus vakiduunin puolesta. Ihmisiä oli paljon paikalla. Kaikille riittii kuumaa juotavaa ja suklaasydämiä. Kuvat Sanni Halla-aho. Myös lehden kansikuva on otettu Keskustorilla Sannin ikuistamana. -->

3 Puheenjohtajan pääkirjoitus Kohti kevättä ja Eduskuntavaaleja Kevät tulee kohisten, hanget ovat häipyneet. Tampereen keskustassa on paljon keväästä kertovia merkkejä havaittavissa. Eduskuntavaaleihinkaan ei ole kuin muutama viikko. NÄMÄ VAALIT OVAT palkansaajan kannalta poikkeuksellisen merkittävät. Nyt on aika sanoa ei työelämän heikennyksille! Heikennyksiä kaavaillaan muun muassa työttömyysturvaan, irtisanomissuojaan ja työajan pidentämisenä. Tämä on hyvä pitää mielessä. Tämänlaisia esityksiähän me duunarit olemme saaneet kuunnella pitkin lähimenneisyyttä. SUOMESTA ON KADONNUT työpaikkaa tämän talouslaman aikana. Työpaikkojen menetys vaikuttaa voimakkaasti Suomen hyvinvoinnin laskuun. Talouden ja työllisyyden nostamiseen täytyy olla muitakin keinoja kuin leikkaamalla ja alentamalla veroja. Talous ei nouse muuten kuin, että Suomessa on ihmisiä töissä. Tulevan hallituksen onkin päätöksissään ja linjauksissaan huomioitava voimakkaasti työllistävyyden näkökulma. TYÖ ON PARASTA terapiaa ja luo hyvinvointia. Siksi onkin tärkeää, että seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestetään sellaisia ehdokkaita joilla on palkansaaja tausta. Siten saamme palkansaajan äänen ja näkemyksen kuulumaan tulevassa eduskunnassa. Siihen tarvitaan korkea äänestysprosentti meiltä SAK:laisilta. Jokaisen meidän on käytävä äänestämässä, muuten Suomen duunarin asiat eivät parane. ÄÄNESTÄT SITTEN ENNAKKOON tai virallisena vaalipäivänä, kunhan suoritat velvollisuutesi. Vappukaan ei ole kuin muutaman viikon päässä. Nähdään työväen yhteisellä vappumarssilla ja juhlassa 1.5. Keskustorilla. Hyvää äänestysintoa ja kevään jatkoa. Markku Kivistö SAK:n Tampereen paikallisjärjestön puheenjohtaja Kenttäväki 1/

4

5

6 Hyvinvointivaltiota Historiaa Sanotaan; jos ei tunne historiaa, ei voi ymmärtää nykyisyyttä. Palaan ajassa takaisin reilut parikymmentä vuotta, sellaisina kuin asiat muistan ja käsitin. Suomi oli saatu pitkäjänteisellä työllä hyvinvointiyhteiskunnaksi. Meillä oli toteutettu ilmainen terveydenhuolto, maksuton koulutus ja työntekijöiden palkkaus saatu hiljalleen hilattua sellaiseksi, että työllä saattoi tulla toimeen. Tämä kaikki oli tapahtunut pitkäjänteisellä ja määrätietoisella työllä. Avainasemassa oli hyvä järjestäytyminen, kolmikanta ja politiikassa punamultayhteistyö. Emme me mitään selkävoittoja koskaan saaneet, mutta vähän kerrallaan saimme parannettua palkkausta, työolosuhteita ja lomaehtoja. Palkansaajien ostovoima oli meillä edelleen Länsi-Euroopan heikompia, mutta tietynlainen turva yhteiskunnassamme vallitsi, siihen oli kuitenkin muutoksia luvassa. Presidenttipeli 06 Kenttäväki 1/2015 hajottamassa Punamultayhteistyö loppui, kun keskustan silloinen puheenjohtaja halusi demarit pois hallituksesta ja hallituskumppanikseen Kokoomuksen. Ilmeisesti ajatuksena oli, että oppositioon juuttunut puolue olisi helposti kokeneen poliitikon vietävänä ja reitti presidentin linnaan aukeaisi. Vastustajan arvioinnissa tapahtui kuitenkin virhe ja keskusta jäi hallituksen ulkopuolelle, mutta sai määrävähemmistön eduskuntaan. Tilanne oli sikäli erikoinen, että aiemmin oli sovittu valtakunnan siirtymisestä vaalikauden jälkeen enemmistödemokratiaan; oppositiolla oli sellainen ase käytössä, mitä ei enää tulevaisuudessa ollut. Maailmanpoliittinen tilanne oli muuttumassa ja sinipunahallituksessa nähtiin laman olevan tulossa. Oppositiossa nähtiin mahdollisuus kilven kiillotukseen ja kyllä he sen tekivätkin tehokkaasti. Aina kun hallitus yritti saada jotain aikaan, niin se kaadettiin määrävähemmistöllä ja huudettiin, että hallitus ei tee mitään. Keskusta käytti korttinsa häikäilemättömästi hyväkseen ja sai melkoisen vaalivoiton, mutta puheenjohtaja meni vaihtoon eikä presidenttipeli siten onnistunutkaan. Valtiohistoriamme kallein hallitus Keskustan uudesta nuoresta puheenjohtajasta tuli pääministeri ja pelätty porvarihallitus oli tosiasia. Valtiovarainministeriksi valittiin riihimäkeläisen yrittäjän poika, joka oli jo pienestä pitäen oppinut halveksimaan työntekijöitä. Pankkitoiminta oli vapautettu ja siinä huumassa eräs liikepankki oli elänyt reilusti yli varojensa. Valtiota huudettiin apuun ja hallitus päätteli että jos kyseinen pankki päästettäisiin konkurssiin, se veisi verovaroja kaksi silloista miljardia. Pankkitukipiikki aukaistiin ja tuelle löytyi ottajia aina vaan lisää kunnes satakuusikymmentämiljardia oli palanut ja pankkiongelma oli siirtynyt valtiontalouden ongelmaksi. Kyvyttömyydestä kertoo myös sekin, kun markan arvo haluttiin sitoa muihin valuuttoihin, niin asiantuntijat varoittivat ettei se kestä sitä devalvoimatta. Ei ne professorit mitään tiedä - sanoi riihimäkeläinen insinööri ja lupasi, että hänpääministeri eroavat jos ei kestä. Ei kestänyt, mutta herrat eivät eronneet.

7 Valtiovarainministeri keskittyi nujertamaan ammattiyhdistysliikettä ja sosiaaliturvaa. Tämän kaksikon vallanhimosta ja Sama lupaus toistettiin uudella yrityksellä mutta samoin tulok sin, valuutta jäi kellumaan. Ainoa nousussa ollut talousasia oli korkokanta, nykyisiin korkoihin tottuneille on varmaan käsittämätöntä mitä aikanaan veloistamme maksoimme. Oppositiolla ei ollut enää määrävähemmistösääntöä käytössään ja hallitus pystyi jopa pilkkaamaan kuinka hampaatonta oppositiopolitiikka oli. Vaalikauden päätyttyä valtionvelka oli hirveä, sosiaaliturvaa oli heikennetty, terveyskeskusmaksut tulleet takaisin ja työttömyys ennennäkemätön. Oli tehty melkoinen tulonsiirto palkkatyöntekijöiltä pois. Sen selkein ilmiö oli, että työläisköyhälistö oli tullut takaisin meidän sosiaaliluokkiimme. Tällä työläisköyhälistöllä tarkoitan heitä, jotka tekevät kokopäivätyötä, mutta se ei riitä toimeentuloon. Tämä kaikki yhden vaalikauden aikana; hajottaminen on paljon helpompaa kun rakentaminen. Selittelijöitä ja oraakkeleita Kirjoitin tämän tekstin, jotta ottaisimme oppia ennen tehdyistä virheistä. Tekstilleni on tarvetta etenkin siksi, että tuon ajan valtaa pitäneistä lähes kaikki ovat julkisuudessa käyneet selittelemässä tekojaan. Ymmärrän sen hyvin, jos olisin tehnyt jotain sen kaltaista mitä he tekivät, niin kyllä selittelyhaluja olisi. Pahinta asiassa on, että nyt heidät esitetään eräänlaisina oraakkeleina, jotka neuvovat miten nykyhallituksen tulisi toimia. Haukutaan päättämättömyyttä, mutta ne päätökset mitä he tekivät, olisi saanut jättää tekemättä. Valitettavasti tilanne muistuttaa paljon sen aikaista. Nytkin palkan saajien etuja ollaan leikkaamassa ja ammattiyhdistyksiä ahdistamassa. Keskustan eduskuntaryhmän johtaja vaati paikallista sopimista. Useat yrittäjät ja työnantajien edustajat haukkuvat palkkatason vievän taloutemme perikatoon. Paikallisen sopimisen idea on siinä että sen työntekijä joutuu yksin työnantajan arvovaltaa vastaan. Mitähän me sinun rehvelin kanssa tehdään, tuolla kun on portin takana työntekijöitä, jotka tekevät kyllä pitkää päivää ilman ylityökorvauksia ja paljon pienemmällä palkalla, niin että pudotetaan palkkaa ja lopetetaan kesälomat, ja palataan taas kun joku lupaa tehdä halvemmalla. Palkkatasomme vievät kilpailukykymme. Sitä on toistettu jo niin paljon, että se on muuttumassa totuudeksi, vaikka kilpailukykymme on joka mittauksessa ollut maailman parhaita. Palkansaajien ostovoima on meillä perinteisesti ollut heikko, koska elinkustannuksemme ja verot ovat korkeita, joita sitten kierrätetään erilaisiin mm. yritystukiin. Jonkinlaisen käsityksen asiasta saa kun kykypuolueen sosiaali- ja terveysministeri ei tiennyt alle kaksituhatta tienaavia olevankaan. Melkoista ammattitaidottomuutta omaan toimialaan kuuluvista asioista, varsinkin kun valtaosa suomalaisista joutuu tulemaan toimeen pienemmillä tuloilla. Tulossa Tulevaisuus ei hyvältä näytä, jos tulee porvarihallitus, niin kyllä palkansaajia lyödään. Näyttää myös siltä, että jos työväenpuolueet osallistuvat hallitukseen, on tingittävä periaatteista, sillä tuskin sellaista vaalivoittoa tulee, että kovin jämerällä eli vaikutusvaltaisella asenteella hallitukseen pääsee. Nyt olisi tärkeää, että kaikki kynnelle kykenevät äänestäisivät. Jari Jamalainen Kenttäväki 1/

8 Virva-Mari Rask 152 Köyhyys koskettaa Se koskettaa tälläkin hetkellä :tta lasta Suomessa. Eriarvoistuminen on syventynyt ja syvenee yhä, ellei ongelmasta puhuta ja niiden syntyyn puututa. Köyhyyteen kasvetaan, siihen joudutaan ja siitä päästään tai siinä pärjätään. Siihen voi myös upota. Voidaan ajatella, että periytyneestä köyhyydestä on vaikea nousta tai siitä nousemiseen tarvitaan erityistä sinnikkyyttä. Eriarvoisessa yhteiskunnassa on edelleen asetelma, ne ja me. Luokkayhteiskunta on teknologisoitunut, uhkaa syvempi eriarvoistuminen. Nyt 15-vuotias määrittelee elämässä onnistumisen näin, kun on perhe ja on luottotiedot. Tähän, monen mielestä, pieneen tavoitteeseen päästäkseen lapset ja nuoret kokevat suunnatonta stressiä ja suorittamispaineita jo peruskoulussa. Nykyinen luokkayhteiskunta muodostuu mielestäni näin: He, joilla on vielä luottotiedot pärjäävät. He, joilla luottotiedot on jo menneet, taistelevat pärjätäkseen. Ja täysin erillinen hyvinvoiva minä ensin -luokka. Vanhemman tai vanhempien työttömyys kasvattaa eniten lapsen köyhyysriskiä, mutta nykyinen palkkataso aiheuttaa raskaan taakan myös työssäkäyville palkansaajille. Taakka on suuri. On aikaa vievää tehdä työ, hoitaa koti, hakea avustuksia ja tukia ja kasvattaa lapset, olla aikuinen ja vanhempi. Näiden yhdistäminen vaatii osaamista ja jaksamista. Tätä taakkaa on helpotettava. Ostovoimaa on parannettava. Lasten hyvinvoinnin parantaminen kotona ja yhteiskunnan osana on oltava selkeä tavoite. Perheen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista välittäminen on nostettava esiin vahvemmin. Lasten hyvinvointiin satsaaminen on investointi siinä missä mikä tahansa konkreettisesti näkyvä hanke. Jokainen euro, joka annetaan pieni- ja keskituloisille tulee kertautumaan hyvinvointina ja pienempinä sosiaalikuluina. Yhteiskunta tarvitsee enemmän empatiaa ja yhteisiä intressejä. Tässä on jo meille kaikille kylliksi syytä äänestää. Virva-Mari Rask koneenasentaja kaupunginvaltuusto; varavaltuutettu. Kuva: Irina Kolomijets 08 Kenttäväki 1/2015

9 Vaaliextra 2015 Jukka Gustafsson 42 Työväen sisäpolitiikka - rauhan ulkopolitiikka Kirjoitukseni otsikko on "vanhalta hyvältä" ajalta. Nyt puhumme mieluummin palkansaajista, mutta periaatteessa samaa työväkeä kaikki. Työväen sisäpolitiikan ydin on hyvin hoidettu talous- ja työllisyyspolitiikka. Vakaus ja luottamus ovat tärkeitä edellytyksiä. Suomalaisten elintaso on kiinni viennistä, siksi haluan tehdä työtä sen eteen. Siinä olennaista on kilpailukykyinen energian hinta, osaavat työntekijät, myös kieliä ja kulttuuria hallitseva myyntiporukka maailmalla. Vientiteollisuus on liian kapealla pohjalla, siksi Suomeen on saatava uuden teknologian yrityksiä. Suosin kasvollista yritystoimintaa. Puhtailla ammattijohtajilla on liian usein mielessä omat taskut, ahneus ja he ovat valmiita toimimaan kvartaalitalouden pikavoitto mielessä. Jotta talous voi toimia ja kasvaa tarvitsemme hyvät koulut, päiväkodit ja terveydenhoidon. Talouspolitiikan rinnalla pitää olla hyvä sosiaalipolitiikka. Se on ollut ja on edelleen sosialidemokraattien vahva laji. Myös minun. Jo riittää tuloerojen kasvu ja köyhyys. Sosiaaliturvamme taso on jälkeenjäänyt, se ei ole pysynyt esim. asumiskustannusten kasvun mukana. Suomi tarvitsee köyhyyden poisto-ohjelman. Vaadin sellaista seuraavaan hallitusohjelmaan. Haluan olla heikomman puolella aina. Olen iloinen, että SDP:n ja SAK:n vaalitavoitteet työelämän kehittämiseksi ovat hyvin samanlaiset. Alipalkattu työ on kriminalisoitava ja nollasopimukset on kiellettävä lailla. Olen tietysti allekirjoittanut asiaa koskevan kansalaisaloitteen. Aikuiskoulutusta on tehtävä helpommaksi. Rauhan ulkopolitiikasta haluan sanoa, että nukun paremmin, kun NATON koneet eivät lennä Pirkanmaalla, eivät laskeudu Pirkkalan kentälle. Ei NATO:lle. Jukka Gustafsson kansanedustaja Suomi tarvitsee köyhyyden poistoohjelman. Vaadin sellaista seuraavaan hallitusohjelmaan. Kenttäväki 1/

10 Inna Rokosa 55 Naiset jäävät työmarkkinoilla miesten jalkoihin Kasvatuksella on suuri merkitys siinä, millaisiin ammatteihin naiset ja miehet sijoittuvat. 10 Kenttäväki 1/2015 Vakavasta työllisyystilanteesta huolimatta on lohdullista, että suomalaisessa yhteiskunnassa vakituinen ja kokoaikainen työsuhde on edelleen kaikkein yleisin työsuhdemuoto. Tästä on pidettävä kiinni. Kuitenkin määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet kasaantuvat erityisesti nuorille naisille. Olen kokenut tämän itsekin. Vaikka osa palkansaajista tekee mielellään työtä määräaikaisissa ja osa-aikaisissa suhteissa esimerkiksi opintojensa takia, on olemassa myös suuri joukko heitä, jotka toivovat saavansa tilalle vakituisen ja kokoaikaisen työsuhteen. Naisten heikompi asema työmarkkinoilla on osittain hämmentävää, sillä naisilla on miehiä korkeampi koulutustaso. Koulutus ei vain näy naisten palkoissa tai vakaampana työmarkkina-asemana. Esimerkiksi naiset tienaavat 17 prosenttia vähemmän kuin miehet. Osa miesten ja naisten välisistä palkkaeroista on edelleen vailla virallista selitystä. Toisaalta perhevapaiden käyttö selittää jonkin verran palkkaeroja; naiset käyttävät edelleen suurimman osan perhevapaista. Meidän on edistettävä perhevapaamallin toteuttamista tukeaksemme naisten palkkakehitystä ja uralla etenemistä. Naisten työmarkkinatilanne ei kosketa vain tätä hetkeä. Työttömyys, työsuhteide määräaikaisuudet ja osa-aikaisuudet, naisvaltaisten alojen yleinen palkkataso, johtotehtävien vähäisyys sekä perhevapaiden käyttö näkyvät vielä kymmenien vuosien kuluttua naisten eläkkeissä. Tälläkin hetkellä naisten eläkkeet ovat noin neljänneksen miesten eläkkeitä pienempiä. Miesvaltaisilla aloilla on naisvaltaisia aloja korkeampi palkkataso. Lisäksi miehillä on yliedustus hyvin palkatuissa johtotehtävissä. Naisvaltaisten alojen työtehtävien vaativuutta ja vastuullisuutta tuleekin tarkastella perusteellisesti uudestaan. Rohkenen väittää, että esimerkiksi lähi- ja sairaanhoitajien sekä opettajien palkoissa on korjattavaa. Uskon, että kasvatuksella on suuri merkitys siinä, millaisiin ammatteihin naiset ja miehet sijoittuvat. Lapsille on tärkeää opettaa, että ei ole olemassa ns. naisten ja miesten

11 ammatteja erikseen, vaan sukupuolesta riippumatta työtä voidaan tehdä niin sairaanhoitajana kuin insinöörinäkin. Tyttö- ja poikalapsia on tuettava leikkimään kaikenlaisilla leluilla. On päästävä irti siitä ajatuksesta, että olisi olemassa erikseen ns. tyttöjen ja poikien leikit. Sekä tytöt että pojat voivat leikkiä nukeilla ja rakentaa legotorneja. He voivat olla prinsessoja ja supersankareita sukupuolestaan riippumatta. Lapsella täytyy olla aito mahdollisuus valita oman mielenkiintonsa mukaista tekemistä ilman aikuisen sukupuolittunutta ohjaamista. Naisten ja miesten välisistä palkkaeroista osa selittyy myös sillä, että miehet rohkenevat toivoa naista suurempaa Vaaliextra 2015 palkkaa. Työnantaja harvemmin maksaa toivetta parempaa palkkaa. Miehet myös pyytävät naisia herkemmin palkankorotusta. Toisaalta on tärkeää pohtia, palkattaisiinko naisia nykyistä vähemmän tehtäviin, joihin he hakevat, jos palkkatoive olisi yhtä suuri kuin vastaavaan tehtävään hakevalla miehellä. Mikäli sukupuolten väliset palkkaerot kapenevat nykyvauhdilla, naiset ja miehet saavat puolen vuosisadan kuluttua samaa palkkaa samasta ja samanarvoisesta työstä. Arvon naiset ja naisten asemasta välittävät miehet, olisiko jo meidän aikamme vauhdittaa erojen kapenemista? Inna Rokosa Kirjoittaja on opiskelija, järjestövaikuttaja ja SDP:n eduskuntavaaliehdokas. Sanna Marin 49 Kenttäväki 1/

12 Kalle Hyötynen 140 Vastakkainasettelun aikako ohi? Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelut neuvottelujärjestelmän uudistamisesta ajautuivat odotetusti täydelliseen umpikujaan vuoden alussa. Neuvotteluiden aloittamisesta sovittiin voimassa olevan TUPO ratkaisun, niin sanotun työllisyys- ja kasvusopimuksen osana syksyllä Järjestelmän uudistamista pohtimaan asetettiin työryhmä, jonka oli tarkoitus saada työnsä maaliin vuoden 2014 loppuun mennessä. Työryhmän työlistalla sovittiin syksyllä 2013 olevaksi työehtosopimusten velvoittavuus ja noudattaminen sekä sopimuksen rikkomisesta eri tahoille seuraavat sanktiot. Lisäksi arvioitaisiin keinoja sovittelujärjestelmän ja erimielisyyksien ratkaisumenettelyn kehittämisestä sekä palkankorotusten toteutumisesta sopimuksettomilla aloilla. Palkansaajapuoli toi keskustelupöytään pohdittavaksi mm. työnantajan tulkintaetuoikeuden, työpaikkakohtaisten mielenilmaisujen suhteen työrauhavelvoitteeseen, alipalkkauksen kriminalisoinnin ja kanneoikeuden. Työnantajapuoli sen sijaan ei ollut valmis keskustelemaan muusta kuin lakko-oikeuden romuttamisesta ja miksipä olisikaan: Etelärannassa ymmärretään hyvin, että lakonuhan poistuessa kaikki työntekijöiden oikeuksien heikennyksiin tähtäävät toimenpiteet voitaisiin toteuttaa. Koeaikojen pidennykset, pätkätöiden teettäminen ilman perusteita, pekkasten ja lomaltapaluurahojen poistaminen ja palkojen jäädyttäminen voitaisiin toteuttaa välittömästi. Ansiosidonnaisten päivien vähentäminen ja työvoiman tarveharkinnasta luopuminen olisi myös nopeasti toimeen pantavissa. Tämä kaikki maassa, jossa joidenkin mielestä on puolesta miljoonasta työttömästä huolimatta huutava työvoimapula. 12 Kenttäväki 1/2015 Suomen työmarkkinapoliittinen neuvottelujärjestelmä nykyisen kaltaisena toimii varsin hyvin. Sen toimivuuden varaan nykyinen hyvinvointivaltiomme on vuosikymmenten saatossa pitkälti rakentunut. Järjestelmän perustana on ollut, ja tulee jatkossakin olla, tasapuoliset voimasuhteet osapuolten kesken. Työntekijöiden lakko-oikeuksien romuttamisella ja sitä kautta voimasuhteiden vääristymisellä olisi varsin ennakoimattomat ja laajat yhteiskunnalliset vaikutukset. Lakko-oikeuden mennessä, menee työntekijöiltä kaikki edellytykset omien asioiden ajamiseen. Ammattiliittojen tehtäväksi parhaimmillaan jäisi konsultoivan asiantuntijatahon status. Pahimmillaan ne kuihtuisivat kahvinjuonti kerhoiksi, ennen lopullista valojen sammuttamista.

13 Näistä lähtökohdista katsoen tulee väkisinkin mieleen kysymys, olisiko neuvotteluihin pitänyt lähteä alun alkaenkaan? Muuan työväenpuolue lanseerasi joitakin vuosia sitten kampanjassaan lauseen; Vaaliextra 2015 vastakkainasettelun aika on ohi! Kaikki ilmassa olevat merkit kuitenkin antavat ennemminkin ymmärtää sen olevan NYT! Kalle Hyötynen Pekka Salmi Vain työ pelastaa hyvinvointimme 56 Suomen ja Pirkanmaan vakavin ongelma on korkea työttömyys. Tarvitsemme ennen kaikkea uusia työpaikkoja. Tätä kautta saamme hyvinvointia ihmisille ja verotuloja kunnille sekä valtiolle. Vain työ pelastaa hyvinvointimme! Uusien työpaikkojen syntyminen edellyttää maltillista työmarkkinaratkaisua, joka takaa ihmisten ostovoiman. Lisäksi sosiaaliturvan leikkauksista ja verojen korotuksista tulisi luopua, koska ne leikkaavat ostovoimaa ja siten vain syventävät lamaa. Miten sitten uusia työpaikkoja saadaan luotua ja mistä rahat otetaan? Peruisin yhteisöveroalennuksen ja suuntaisin siitä saatavat 900 miljoonaa euroa talouskasvuun: 1. Rakentaminen työllistää. Laitetaan rata- ja tieyhteydet kuntoon. Lisätään kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ja taloyhtiöiden korjausrakentamista. 2. Valtionyhtiöpolitiikan uudistaminen. Valtion osinkotuotot tulisi sijoittaa elinkeinoelämään uusien työpaikkojen luomiseksi. 3. Yrittämisen esteitä purettava. Turhaa sääntelyä tulee vähentää. Nostaisin yritysten arvonlisäveron alarajan euroon. 4. Panostuksia työllistämiseen. Tarvitsemme palkkatuettua työtä, kuntouttavaa työtoimintaa ja koulutusta pitkäaikaistyöttömille sekä vajaakuntoisille. Pekka Salmi Puolue: SDP. Ammatti: apulaispormestari Ikä: 40 vuotta. Koulutus: filosofian maisteri. Perhe: aviovaimo ja 12-vuotiaat kaksoset. Kenttäväki 1/

14 Ilmari Nurminen 51 Joukkovoimalla eduskuntaan Hyvä SAK:n paikallisjärjestön jäsen. Olen Ilmari Nurminen, SDP:n eduskuntavaaliehdokas Pirkanmaalta. Olen kotoisin maakunnasta Sastamalasta, jossa toimin kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana. Opiskeluiden perässä olen kuitenkin muuttanut neljä vuotta sitten Tampereen Tammelaan. Opiskelen Tampereen yliopistossa kunta- ja aluejohtamista. Työtä olen oppinut tekemään jo metrin mittaisesta. Aloitin jakamaan postia, ehkä Sinunkin postilaatikkoosi. Opiskeluni rahoitin työskentelemällä kaupan kassalla. Toimin aktiivisesti AY-liikeessä sekä useissa kansalaisjärjestöissä muun muassa Pirkanmaan omaishoitajien hallituksessa. Tällä hetkellä Suomessa puhaltaa kovat oikeistopuhurit. Johtavat oikeistopoliitikot vaativat kilpailukyvyn nimissä työehtojen heikennyksiä, pidempää työpäivää ja pienempää palkkaa. Siksi meidän on poliittisena työväenliikkeenä osattava kertoa voimakkaammin oma vaihtoehtomme. Esimerkiksi meidän on puututtava vääriin ja harhaanjohtaviin väitteisiin kuten, että Suomessa olisi Euroopan lyhyimmät työajat. Tämähän ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi Saksassa keskimääräinen viikkotyöaika on lyhyempi kuin Suomessa. Mikäli työajan pidentäminen parantaisi kilpailukykyämme, niin olisivat Romania ja Turkki Euroopan kilpailukykyisimmät maat. Toisaalta tehtiin Suomessakin 12 tunnin työpäivää, mutta sata vuotta sitten. Eduskunnassa haluan nostaa esille työväenliikkeen keskeisiä arvoja sekä päätöksenteon keskiöön ihmisen. Toiminnassani haluan vaalia työelämän pelisääntöjä ja reilua työelämää kaiken ikäisille. 14 Kenttäväki 1/2015 Tulevalla kaudella haluan myös varmistaa, ettei terveydenhuollosta tehdä kauppatavaraa. Jokaisen terveys on yhtä tärkeä. Ikäihmisten ja omaishoitajien asiat on laitettava kuntoon. Ei indeksien jäädytyksille, koska työeläkeyhtiöiden varat kuuluvat palkansaajille. Työllisyys- ja talouspolitiikan on tuettava kasvua. Eriarvoistumiselle on sanottava stoppi, koska talouden ongelmat eivät ratkea leikkauksilla, jotka vain kurittavat heikompiosaisia. Työväenliikkeellä on pitkä historia, mutta haluan olla myös rakentamassa valoisaa ja vähintään yhtä voimakasta tulevaisuutta. Tule mukaani tekemään Suomesta entistä reilumpi ja inhimillisempi. Pyydän luottamusta ja lupaan olla sen arvoinen. Ilmari Nurminen kansanedustajaehdokas (SDP) Pirkanmaa Kuva: Jukka Salminen

15 Pia Viitanen Vaaliextra Usko oikeudenmukaisuuteen antaa voimaa Usko oikeudenmukaisuuteen antaa voimaa ja perustan työlleni. On tärkeää, että ihmisillä on töitä, työelämä on reilua ja kaikilla on riittävä toimeentulo. Eriarvoistumista on torjuttava kaikin voimin. Kun sanotaan, että olemme kaikki samassa veneessä, ei saa olla niin, että vain toisilla on pelastusliivit. Nämä periaatteet ovat perusta työlleni. Usko oikeudenmukaisuuteen antaa voimaa. Vuosien varrella kokemusta on kertynyt ja kenties osaamista ja näkemystäkin. Politiikan elävinä aikoina, olen viimeisen vuoden aikana toiminut käytännössä kolmen ministerin; asunto-, viestintä- ja kulttuuriministerin tehtävissä. Paljon on siis tullut opittua ja tehtyä. Työssäni haluan olla kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen neuvottavana: parhaat vinkit saa oman elämänsä asiantuntijoilta, esim. lapsilta unelmapäiväkotipihasta ja ikäihmisiltä hyvän kodin edellytyksistä. Tämä tuo innostusta ja intohimoa, jota tarvitaan - konkreettisia tekoja, sekä uskoa mahdottomaan, jotta asetamme kyllin kovia tavoitteita ja teemme kaikkemme niiden puolesta. Konkreettisia tekoja olen koettanut käynnistää nuorisoasunnottomuuden torjumiseksi ja ikääntyvien asunto-olojen parantamiseksi. Asuntorahaston varat tulee myös jatkossa suunnata kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen. Olen myös nostanut viihtyisät lähiöt asuntopolitiikan keskiöön. On tutkittu, että kulttuurilla on suora vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin. Siksi kaikilla lapsilla ja nuorilla pitäisi olla harrastusmahdollisuudet riippumatta vanhempien kukkaron paksuudesta. Kulttuuri kuuluu kaikille. Tämä on tärkeä eriarvoisuutta vähentävä kysymys. Taide- ja kulttuurialat myös työllistävät paljon ihmisiä. Luovien alojen yrityksiä on keskimääräistä enemmän juuri Pirkanmaalla ja luovien alojen työpaikat ovat hyvin pysyneet Suomessa. Pirkanmaan taide- ja kulttuurilaitosten merkitys palveluiden tuottajina ja alan ammattilaisten työllistäjinä on suuri. Vuoden aikana Pirkanmaan festivaaleilla ja kulttuurikohteissa käy noin 2,5 miljoonaa henkeä. He tuovat alueen elinkeinotoimintaan yli 200 miljoonaa euroa. Pia Viitanen, kansanedustaja, kulttuuri- ja asuntoministeri Kenttäväki 1/

16 Anna Kontula 143 Pakkoyrittäjiä vai ihmiskaupan uhreja? Suomeen saapuu vuosittain tuhansia metsämarjanpoimijoita pääasiassa Thaimaasta. He saapuvat maahan yrittäjinä poimimaan luonnonmarjoja jokamiehenoikeudella ilman oikeusturvaa, rahaa tai työsuhdetta, vaikka todellisuudessa poimijat ovat täysin riippuvaisia heidät maahan kutsuvasta yrityksestä, jonka nimiin he marjoja poimivat. Syksyllä 2013 SAK vertasi thaimaalaisten marjanpoimijoiden maahantulon ehtoja ja heitä koskevaa lainsäädäntöä moderniin orjakauppaan. Työntekijät painavat ympärivuorokautista päivää velkavankeudessa. vain muutaman euron korvausta vastaan. Huonon satovuoden sattuessa he kantavat riskit oman terveytensä ja tulevaisuutensa uhalla. Tällainen inhimillinen hätä ja kärsimys eivät suomalaisille työmarkkinoille tai yhteiskuntaan kuulu. Jos sallimme thaimaalaisten poimijoiden riiston, päädymme ennen pitkää itse kilpailemaan samankaltaisten työehtojen kanssa. Kysymys thaimaalaisten marjanpoimijoiden asemasta on lopulta kysymys koko suomalaisten työmarkkinoiden tulevaisuudesta. Jos sallimme thaimaalaisten poimijoiden riiston, päädymme ennen pitkää itse kilpailemaan samankaltaisten työehtojen kanssa. Tulevaisuudessa on huolehdittava siitä, ettei metsämarjojen poimintaa tulla tekemään välikäsien kautta yrittäjästatuksella tai turistiviisumilla, vaan ainoastaan suorassa työsuhteessa työnantajaan. Jos hyväksymme thaimaalaisten marjanpoimijoiden kohtelun, luomme kolmannet työmarkkinat, joiden piirissä ei työehtoja, -suhteita tai oikeusturvaa tunneta. Se, jos mikä, on suoraan pois suomalaiselta duunarilta. 16 Kenttäväki 1/2015 Anna Kontula, kansanedustaja Kuva: Rami Marjamäki

17 Jussi-Pekka Ahonen 40 Pätkätyö vapaaehtoiseksi Maailmalla on paljon esimerkkejä siitä, mitä työmarkkinoilla lisääntyvä osa-aikatyö saa aikaan. Saksassa naiset ja nuoret kantavat osa-aikatyön varjopuolet. Työuran rikkonaisuus näkyy palkkauksessa, urakehityksessä ja eläkkeessä. Miljoonat joutuvat työskentelemään alle 7 euron tuntipalkalla. Toimeentulo-ongelmat ovat jatkuvasti läsnä. Yhdysvalloissa osa-aikatyö on lisääntynyt hurjasti viime vuosina. Työvoimasta 30% tekee osa-aikatyötä ja useimmin vasten tahtoaan. Monelle arki on kahden tai jopa kolmen pätkätyön tekemistä huonolla palkalla. Vapaa-aikaa ei juuri ole, lomista puhumattakaan. Hampurilaisjätti McDonald s opasti osa-aikatyöntekijöitään, kuinka tulla toimeen minimipalkalla. Ohjeistus (McBudget) lähti siitä, että pitää olla kaksi työtä. Kahden osa-aikatyön yhteenlaskettu kuukausitulo olisi noin 1700 dollaria. Ohjeistuksen mukaan työntekijälle jäisi kulujen jälkeen käteen noin 750 dollaria kuukaudessa. Laskelmista puuttuivat kuitenkin lämmitys, vaatteet, ruokakulut ja lapsista aiheutuvat kulut. Nyt pikaruokaloiden työntekijät vaativat palkkansa tuplaamista, koska nykyisellä ei tule toimeen. lainan ottaminen jopa mahdotonta. Koska palkalla ei tule toimeen, pitää pätkätyöläisen turvautua erilaisiin yhteiskunnan tukiin. Tukien hakeminen on työlästä ja epäsäännöllinen tulovirta hankaloittaa taloudenhallintaa. Tästä syystä velkakierteeseen ajautuminen on mahdollista. Pätkätyö realisoituu pienenä eläkkeenä. Reilu työelämä on mahdollista, kyse on työntekijöiden kunnioittamisesta. Paremmalla työvuorojen suunnittelulla ja työaikapankkijärjestelmillä työntekijöille voidaan taata täysi työaika. Eduskunnan tulee selkeyttää tilannetta ja säätää pätkätöistä tarkemmin. Lähtökohtana pitää olla vakiduuni. Olethan sinä jo allekirjoittanut nollatuntisopimukset kieltävän kansalaisaloitteen? Jussi-Pekka Ahonen (sd.) kansanedustajaehdokas, Ylöjärven kaupunginvaltuutettu, Metalliliiton nuorisotoimitsija. Suomessa työnantajat ja oikeistopoliitikot jotka työskentelevät suurella palkalla, vakityössä ja saavat muhkeat edut vaativat työmarkkinoiden joustoja. Suomeksi sanottuna he vaativat lisää pätkätöitä, irtisanomissuojan heikentämistä ja koeajan kasvattamista. Nollatuntisopimukset, vuokratyö ja osa-aikatyö sopivat opiskelijaelämään, mutta kun palkalla pitäisi elättää itsensä ja perheensä, asia onkin aivan toinen. Nollatuntityöntekijää ei tarvitse irtisanoa, riittää, kun ei tarjoa työtä. Työntekijän irtisanoutuessa edessä on monesti kolmen kuukauden karenssi. Pätkätyöläisen on vaikea arvioida tulojaan, siksi pankkikortin saaminen on vaikeaa ja Kenttäväki 1/

18 Annukka Isomaa Kuka Annukka ja mitkä teemat? 141 Olin todella yllättynyt saatuani viestin; "kiinnostaisiko lähteä kansanedustajaehdokkaaksi?" Luin viestin useaan kertaan ja minua hymyilytti kovasti. Mieleeni muistuivat lapsuusajat, jolloin sanat politiikka ja poliitikot aiheuttivat minulle ällötystä. Kysymystä hetken vakavasti mietittyäni en löytänyt mitään syytä, miksi olisin vastannut kieltävästi. Ainoaksi esteeksi minulle olisi saattanut tulla minä itse, koska mielikuvani siitä mitä kansanedustajan tulee olla, ei sopinut omaan profiiliini. Koin olevani liian Maija Meikäläinen. Käytännön ihmisenä minua on kiinnostanut tehdä enemmän töitä kuin lukea ja istua koulussa. Kokemuksienhaluisena ihmisenä olen halunnut liikkua, harrastaa, olla ihmisten kanssa ja kokeilla rajojani. Elämänkokemukseni on erittäin tärkeää pääomaa kansanedustajalle. Minulle on kertynyt 32 vuoden aikana paljon kokemusta elämästä. Olen ollut työelämässä mukana reilut viisitoista vuotta, työskennellyt niin ravintola- ja kaupan alalla kuin liikunnankin alalla. Olen nuorena kapinoinut ja nähnyt kipeitäkin asioita, olen harrastanut baletista potkunyrkkeilyyn, ollut partiossa ja SPR:n toiminnassa, seurustellut, eronnut, käynyt armeijan, kilpaurheillut, kokenut vanhempien eron, ollut masentunut, matkustanut, ollut työttömänä, maksanut opintotukea ja opintolainaa takaisin, näytellyt, yrittänyt teatterikorkeakouluun, elänyt yksin, nähnyt pahaa, nähnyt hyvää jne. Nämä ovat normaaleja asioita elämässä ja se tekee näistä arvokaita. Otin ehdokkuuden kunnialla vastaan ja lähdin tekemään töiden ohella opiskelutyötä kohti ehdokkuuttani. Alkuun oli haastavaa tehdä pohjatyötä, koska työpäiväni olivat pitkiä. Kävin luottamusmiehen roolissa paljon "työpaikkakäynneillä" ympäri Suomea. Ohjasin usein työpäivän päätteeksi vielä ryhmäliikuntaa. Työpaikallani oli alkamassa juuri ensimmäiset yt-neuvottelut, joten ajatukset olivat kiinni niiden hoitamisessa koko loppu vuoden. 18 Kenttäväki 1/2015 Nyt Afrikan matkani ja vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen olen päässyt paremmin vauhtiin. Elämäni ensimmäiset toritapahtumat vaaliteltoilla japaneelist on nyt koettu, omat kotisivut ja vaalivideo on tehty, kerätty tukiryhmää ja tavattu paljon ihania uusia ihmisiä. On paljon tehtävää ja päivät vierivät nopeaa. Teemojen löytäminen oli minulle helppoa ja niistä voi lukea tarkemmin kotisivuiltani, valitsin niistä seuraavat neljä tärkeintä. "Duunarien" asiat. Nollasopimusten lisäksi täytyisi rajata osa-aikaisia työsopimuksia.työehtosopimuksen rikkomisesta tulisi antaa työnantajalle sakkoja. Opiskelijat ja nuoret. Opiskelijoiden toimeentulon ja työn tekemisen välistä ahdinkoa tulisi helpottaa löysäämäällä tulorajat. Estettävä kaikki koulutusta koskevat leikkaukset. Pienyrittäjät. Suomen tulisi tukea pienyrityksiä kannattavammalla verotuksella. Turhia säädöksiä tulisi myös karsia; sellaisia, joista on suoraa haittaa yrityksille. Uusia säädöksiä laatiessa tulisi ottaa huomioon myös pienyrittäjät. Me tarvitsemme lisää innokkaita yrittäjiä. Sitä kautta saadaan lisää työpaikkoja. Liikunta ja terveellinen ravinto. Kannatan mm. koululiikunnan lisäämistä ja kouluruoaksi ravinnerikasta ruokaa. Liikunta ja terveellinen ravinto on ensisijaista terveydenhoitoa. Ympäristö ja luonnonsuojelu tulevat päätöksiä tehdessä aina etusijalle. Tästä matkani jatkuu vaalityötä tehden aina saakka. Odotan innolla tapahtumia ja uusia kohtaamisia kansalaisten parissa! Ihanaa kevättä ja kannustakaa kaikki tutut ja naapurit äänestämään 2015 eduskuntavaaleissa, nyt on aika olla aktiivinen! Annukka Isomaa pääluottamusmies, myyjä, personal trainer. Kuva: Irina Kolomijets.

19 Pauli Schadrin Vaaliextra Ammattiyhdistysliikkeen keskittyminen Käynnissä olevan keskusjärjestörakenteen uudistaminen näyttää uuden suuren keskusjärjestön perustamiselta ja rinnalle jäisi vanhat keskusjärjestöt. Näin pääluottamusmiehen näkökulmasta asia vaikuttaa aikalailla kyseenalaiselta? Jo pitkään yksityinen työttömyyskassa on alentanut järjestäytymisastetta. Kassaan liittymisen perusteena on usein kassamaksun edullisuus. Kuitenkin samaan aikaan liitot ja keskusjärjestöt kaavailevat uutta rahareikää suurkeskusjärjestöä, jonka ainoa tehtävä olisi olla työnantajakeskusjärjestön vastine. Lienee tarkoitus myöhemmin olla yksi sopijaosapuoli kolmikantaneuvotteluissa ja erilaisissa keskitetyissä palkkaratkaisuissa. On tietysti hyvä, että Ay-liikekin uudistuu, tapa ja perustelut vaan vähän ontuu. Ensinnäkin suuret keskusjärjestöt ovat tähän päivään aivan liian kankeita, päätösten teko ja demokratia ovat kaukana ruohonjuuritasolta ja maksajan ääni hukkuu byrokratiaan. Poliittiset puolueet muodostavat koko organisaation johon kuuluu vain liittojen johtohenkilöitä ja jotka joutuvat tekemään päätökset kulloinkin maassa vallitsevan taloudellisen tilanteen mukaan. Alakohtainen maksukyky ei näin enään vaikuta palkkoihin tai muihin mahdollisiin neuvottelutuloksiin siirrytään niinsanottuun keskusvaltaan, jossa päätökset perustuu erilaisiin ennusteisiin. Arjen ääni katoaa ja siirrytään harmaalle alueelle jossa ei enään tiedetä kenen etuja ajetaan? Viimeaikaisissa keskusteluissa on jo selviä merkkejä siitä, että on unohdettu kenenkä etuja ajetaan ja miksi ammattiyhdistysliike on aikoinaan perustettu. Aikaisemmin Ay-liike toimi edustamiensa ihmisten etujen valvojana. Nyt sana yhteiskuntavastuu tuntuu tulleen ainoaksi osaksi edunvalvontaa. Vastuuta yhteiskunnasta, sen heikko-osaisista ja työttömyydestä ollaan enenemässä määrin siirtämässä palkansaajan maksettavaksi. Palkoista ja lomista on tullut suurin rasite yhteiskuntaan. Niitä pitäisi leikata ja heikentää kaiken aikaa ja valitettavasti työnantajaliitto ei enään ole ainoa osapuoli joka näitä vaatii. Eduskuntapuolueet poikkeuksetta vaativat yhteiskuntaa tukemaan yrittäjyyttä, teollisuutta ja vientiä. Kukaan ei halua puhua työväestön ostovoimasta, kuluttajista saatikka hyvinvointiyhteiskunnasta. Puhutaan leikkauksista, yksityistämisestä, palvelujen tuottamisen hinnasta ja heikennyksistä sosiaaliturvaan. Mielestäni näissä neuvotteluissa, joissa ainoona asiana on leikata, heikentää tai ulkoistaa ei tarvita organisaatiota, jolla ei ole pienintäkään käsitystä tämän päivän työelämästä. Vastustetaan paikallista sopimista oman vallan pönkittämiseksi. Paikallisia sopimuksia on aina tehty ja tullaan tekeen. Liittojen ja keskusjärjestöjen pitäisi pitää huoli perälaudasta eli sopia ne minimitasot joiden alle ei edes paikallisilla sopimuksilla voida mennä. Mitä etäämmälle kentästä mennään, sitä hankalampi on ymmärtää kentän tarpeita ja ääntä. Perustettaessa uusia keskusjärjestöjä tulisi ehdottomasti selvittää sen tarve ja tehtävät. Kysyä maksajien mielipidettä, käynnistää keskustelu miksi, koska ja kuinka uudistus tehdään. Ei näin kun nyt, kenttä, maksajat ulkoistetaan ja vanha jo aiemmin valittu liittojen ja keskusjärjestöjen hallinto päättää asiasta maksumiehiltä kokonaan kysymättä. Mikäli se on demokratiaa, niin en yhtään ihmettele miksi työväestö on tyytymätön edunvalvontaansa. Pauli Schadrin pääluottamusmies kaupunginvaltuutettu Kenttäväki 1/

20

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Helsingin Musiikkitalo 20.10.2011 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

MAAILMAN PARAS TYÖELÄMÄ

MAAILMAN PARAS TYÖELÄMÄ MAAILMAN PARAS TYÖELÄMÄ Työelämää parantamassa Sanni Grahn-Laasonen Petteri Orpo Lenita Toivakka 3 MAAILMAN PARAS TYÖELÄMÄ Työelämä on muuttunut. Teknologia on tehnyt työelämästä nopeampaa, rajattomampaa

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 2015. Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana

Eduskuntavaalit 2015. Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana Eduskuntavaalit 2015 Vaalianalyysiä ja operatiivinen toiminta hallitusneuvottelujen aikana Eduskuntavaalit 2015 21,1 % +5,3 % *) 17,6 % -1,4 % 18,2 % -2,2 % 16,5 % -2,6 % 49 +14 38-1 37-7 34-8 8,5 % +1,3

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset!

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! VEROHALLINTO ESITTÄÄ Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! Uusi yrittäjä 2 Uusi yrittäjä, toimi näin: Hanki tilitoimisto Voit keskittyä oman yrityksesi toimintaan. Saat sieltä apua ja neuvoja.

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA

TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA SISÄLTÖ 1. AJANKOHTAINEN NEUVOTTELUTILANNE 2. TEHYN NELJÄ POINTTIA TULEVALLE HALLITUKSELLE 3. UUSI KESKUSJÄRJESTÖ-

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Osmo Soininvaara VATT-päivän seminaari 6.10.2009 Sosiaalipolitiikka ja taloudellinen tehokkuus Ekonomistit kontribuutio: small government Kansa on eri mieltä ja

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA On ammattiliiton jäsen 42 On vain työttömyyskassan jäsen Ei ole, mutta ollut aikaisemmin ammattiliiton jäsen Ei ole ammattiliiton jäsen, mutta luultavasti

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot