Kuorma-autotekniikka 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuorma-autotekniikka 2011"

Transkriptio

1 Kuorma-autotekniikka 2011

2 Kuorma-auton perusrakenne

3 Voimalinja

4 Voimalinja

5 Sisältö ja toteutussuunnitelma Opintojakson tyyppi Pakollinen Opintojakson taso Ammattiopinnot Rovaniemi Oulu Kokkola Ylivieska Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Varkaus Tampere Turku Hanko Pääkaupunkiseutu Kotka/Hamina

6 Sisältö Opintojaksossa opiskelija tutustuu raskaiden hyötyajoneuvojen rakenteisiin ja käyttäytymiseen. Aiheet Renkaat ja ajokäytös, kaarreajo ja yhdistelmä stabiliteetti, voimansiirto, paineilma- ja jarrujärjestelmät, perävaunujen ja kuormakorien teknologia. Huoltojärjestelmät.

7 Toteutuksesta Koe antaa 50 % arvosanasta Tehtävä 50 % Molemmat suoritettava hyväksytysti

8 Kuorma-autotekniikka 1 Tentti painoarvo (50 %) 6 kysymystä, viiteen vastataan 12,5 p Hyväksytty suoritus molemmat tentit Parempi arvosana jää voimaan (molempiin osallistutaan) 2. Harjoitustyö painoarvo (50 %) Välinäyttö Työn palautus ( ) Työnesittely

9 Kuorma-autotekniikka 3 Kirjallisuus Kuljetukset ja varastointi 2004 tai 2009 Autokoulunkuorma-autokirja SATL Autoteknilinen taskukirja Bosch 4 Aineisto Kuorma-autotekniikan monisteet Ajankohtaiset artikkelit ja julkaisut

10 Yleistä kuorma-autoista

11 Yleistä kuorma-autoista

12

13 Eritarkoituksiin

14 Tavaramäärä (1000 t) KUORMA-AUTOJEN KULJETTAMA TAVARAMÄÄRÄ 2008 ( t) Maa-ainekset Puu, paperi ja sahatavara Lähde: Tilastokeskus/Tavarankuljetustilasto 2008 Elintarvikkeet ja rehut Koneet ja Kemikaalit Kiinteä polttoaine Rakennus-kulkuvälineemateriaalit Tienpäällystemassa Öljytuotteet Metallijalosteet Jätteet Muut tavaralajit, tyhjät pakkaukset ja kontit, jne.

15 Milj.tkm KUORMA-AUTOJEN KULJETUSSUORITE 2008 ( milj. tkm) Puu, paperi ja sahatavara Elintarvikkeet ja rehut Lähde: Tilastokeskus/Tavarankuljetustilasto 2008 Maa-ainekset Kemikaalit Metallijalosteet Koneet ja Rakennusmateriaalit Kulkuvälin. Öljytuotteet Kiinteät polttoaineet Maataloustuoteet ja eläimet Lasi, keramiikka muovi,jne. Muut tavaralajit ja tyhjät pakkaukset, kontit, jne.

16 Metsäteollisuuden päivittäiset tavaravirrat Raaka-aineet Valmiit tuotteet 5650 autoyhdistelmää 1250 autoyhdistelmää 45 junalastia 35 Junalastia 20 Laivalastia

17 Ajoneuvovero Suomessa ja EU:n minimitaso LÄHDE: SKAL

18 ELINTARVIKKEIDEN TUONTI JA VIENTI , ( ) milj. Lähde: ELT/Tulli

19 Meritse kuormaa vihannekset hedelmät kala maitojalosteet ( esim. jogurtti ) ELINTARVIKKEIDEN TUONTI JA VIENTI kuormaa Meritse kuormaa liha voi juusto kuormaa Lähde: Tullihallitus Lämpösäädeltyjä kuljetuksia ; 72 % viennistä, 65 % tuonnista Autokuljetuksina ( sis. auto-laiva ) jopa 90 % elintarvikekuljetuksista Euroopassa

20 SUOSITUKSET JA KESKINÄISET SOPIMUKSET Asiakasvaatimukset tuotekohtaiset asiakaskohtaiset Pitkäaikaisia kuljetussopimuksia vakiintunut toimintatapa Laatujärjestelmät

21 3.3. Kaluston hankinta Myyjän vastuu tarjotaan oikeaa kalustoa kirjataan kaikki sovitut asiat paperille tuote ja sopimus vastaavat toisiaan paperit myös kuntoon luovutettaessa Ostajan vastuu kerrotaan tarve mahdollisimman tarkkaan; ei tulkinnan varaa tarkistetaan, että sopimuksessa on kaikki asiat mitkä on sovittu tarkistetaan tuote/sopimus tuotetta vastaanotettaessa Laatu, puhtaus, soveltuvuus

22 Suunnittelutehtävä Kappaletavaraliikenteen ka Jakeluauto ka Maansiirto ka Säiliö ka (öljy-, meijeri-,) Kontti ka Autonkuljetus Ka Vaihtolava ka Tukkiauto ka Mepa tms. Erikoisajoneuvot Jäte ka Elintarvikekuljetus Lakaisu ka Loka ka Hinaus ka Nosturi ADR-kuljetus Kaukoliikenteen la

23 JOHDANTO Ajoneuvokaluston valinta tiettyyn käyttötehtävään on monivaiheinen prosessi, jossa tavalla tai toisella, tietoisesti tai tiedostamattaan joutuu tekemään valintoja laajasta tarjonnasta.

24 JOHDANTO Tavallisesti käydään läpi eri merkkiorganisaatioiden tarjoamat vaihtoehdot ja niiden ominaisuudet sekä verrataan eri merkkejä keskenään. Oman arvioinnin apuna toimivat tällöin omat sekä toisten kokemukset, myyjien ammattitaito ja alan lehtien vertailutestitarjonta. Jos valintaprosessin vaiheita halutaan erittelemällä selkeyttää, voidaan käyttää esim. seuraavaa kolmijakoa.

25 1. Tekninen valinta Materiaali/tuote Toimintaympäristö Käsittelylaitteet Käsittely-yksikkö Kuorma-auton alusta Tehonsiirto Runkorakenne Kuormatila Ohjaamo Vetotapa Jarrut Moottori Jousitus Pyörät, renkaat

26 Mitoitusta

27 2. Taloudellinen valinta Elinkaarikustannukset - Pääoma - Käyttökustannukset - Huoltosopimus - Leasing

28 3. Laadullinen valinta 1. Toimintavarmuus 2. Huollon saatavuus 3. Varaosien saatavuus 4. Huollon toimivuus 5. Asiakaspalveluntaso Itulointia, mutua tai anoppi tietää Perustuu kokemukseen

29 Laadullinen valinta Ominaisuus 1. Vaihtoeh. 2. Vaihtoeh. 3. Vaihtoeh. paino as pxas as pxas as pxas Ominaisuus Ominaisuus painokertoimet esim. yhteensä 100, arvosanat 0-10 pxas yhteensä

30 Valmistajia Kuorma-autovalmistajien kotisivuja Renault Trucks DAF Iveco Jelcz Ford MAN Mercedes-Benz Scania Sisu Volvo Päällirakentajia mm. Jyki Group Ekeri Fokor Kaupe Närko Piako VAK Kome Saurus

31 KÄSITTEILY-YKSIKÖT Kuljetettavien tuotteiden yksiköinti suuremmiksi kokonaisuuksiksi on edullista toteuttaa useastakin syystä: - standardisoidut yksiköt mahdollistavat hyvän täyttöasteen, - lastaus ja purku nopeutuvat apuvälineitä käyttäen, - kuljetusvauriot vähenevät ja - kustannuksia säästyy.

32 KÄSITTEILY-YKSIKÖT

33 Käsittely-yksiköt Kappaletavarakuljetuksissa on yksikön mitoituksen lähtökohtana ISO 3394 normin mukainen pakkauksen perusmoduuli 400 x 600 mm² sekä sen kerrannaiset ja jako-osat. Esim. 800 x 600 mm², 1200 x 1000 mm² ja 1200 x 800 mm²

34 Pienyksiköt - Pien- ja suuryksikön raja ei ole selkeä, yleensä sen massa on maksimissaan kg ja tilavuus enintään 3 m³. Merkittävää on myös se, että käsittelyyn riittää lihasvoima, pieni haarukkatrukki tai vastaava kone/laite.

35 Kuormalavat Kuormalavalla tarkoitetaan alustaa, jonka päälle lastataan kuljetettavat tuotteet ja joita voidaan käsitellä lastattuna haarukkavaunulla tai - trukilla.

36 Käytössä on seuraavia lavatyyppejä: - standardin mukaiset lavat, joita ovat FIN-lava kooltaan 1200x 10OO mm² (SFS 3651, SFS-EN ), EUR-lava kooltaan 1200 x 800 mm² (SFS 3652, SFS-EN ) ja myymälälava kooltaan 600 x 800 mm (SFS 5903), - virvoitusjuomateollisuuden käyttämä ns. panimolava kooltaan 1200 x 900 mm - kertalavat, jotka eivät ole standardien mukaisia ja joita on käytössä lukuisajoukko eri materiaaleista valmistettuja ja - vuokralavat (CHEP lavajärjestelmä)

37 Rullakot Rullakko on yleisimmin sinkitystä putkesta ja teräslangasta valmistettu pyörällinen, kapea ja korkea häkki, jossa voi myös kaksi vastakkaista sivua puuttua kokonaan tai olla matalampia kuin toiset..

38 Rullakot Käyttö on tyypillistä päivittäistavarakaupan jakelussa ja postin toiminnassa. Meijeritoiminnassa aiemmin yleisen rullakon on korvannut osaksi pyörällisen alusvaunun päälle pinotut muovilaatikot tai suoraan sen päälle ladotut tuotteet välitasoineen. Rullakon mitat vaihtelevat, tyypillinen jakelurullakko on pohja-alaltaan 800 x 700 mm ja korkeudeltaan 1750 mm.

39 Rullakko Omapaino on n. 30 kg ja kapasiteetti n. 300 kg. Tyhjän rullakon tilantarpeen minimoimiseksi on kehitetty erilaisia rakenteita, toiset voidaan "litistää", toiset työntää osittain sisäkkäin.

40 Lämpötilarajoitteisten tuotteidenjakeluun on saatavissa rullakoihin lämpöhuppuja. On myös käytössä lämpöeristettyjä kaappimallisia rullakoita, joissa halutun lämpötilan säilymistä voidaan pidentää käyttämällä välitasoina ns. eutektisia levyjä. Näitä on saatavissa eri lämpötiloihin sovitettuina

41 Pienkontit ja -säiliöt Pienkontit on tarkoitettu erilaisten nesteiden ja kuivabulkin (jauheet ja rakeiset tuotteet) kuljettamiseen. Ne on valmistettu tavallisesti kuormalavan pohjamitoilla ja ovat pinottavissa päällekkäin.

42 Käsittely tapahtuu haarukkavaunulla tai -trukilla. Materiaalina on alumiini tai muovi. Muovinen säiliö vaatii ympärilleen seinämiä tukemaan teräslangasta valmistetun häkin.

43 Säiliön sisällä saatetaan käyttää ohutta, käytön jälkeen jätteeksi menevää, muovipussia, jolloin vältytään säiliön sisäpuoliselta pesulta. Tilavuudet vaihtelevat 500 l 1500 l Tähän ryhmään kuuluu myös vaarallisten aineiden kuljetuksissa pakkaukseksi hyväksytty IBC-kontti. Sen erottaa säiliöstä vain hyväksymismerkintöjen avulla.

44 Suursäkki Tarvittaessa keskisuuria määriä kuivabulktuotteita, kuten sementtiä ja rehuja, on edullista käyttää pienten 40 kg säkkien asemesta 1000 kg kg suursäkkejä, joita käsitellään nostimien avulla joko yksitellen tai useampi kerrallaan.

45 Kontit Konttien varaan on rakentunut mittavia kuljetusjärjestelmiä konttisatamineen ja - laivoineen. Rakenteellisesti kontti perustuu ISO 668 standardiin, jossa on märitelty mitat, kokonaismassat, tartunnat ja testaus.

46 Nimellispituudet ovat 10, 20, 30 ja 40 jalkaa ja todelliset pituudet vastaavasti 2991, 6058, 9125 ja millimetriin. Kokonaismassat ovat 10160, 24000, ja kilogrammaa. Sisäleveydeksi jää 2330 mm, mikä on ongelmallisen kapea ajatellen kuormalavamitoilla olevien yksiköiden lastausta. Valmistusmateriaali konteissa on teräs tai alumiini, lattiapinnoite on vaneria tai puuta.

47 DryCargo on perinteinen, umpinainen, päätyovilla varustettu merirahtikontti, joka on valmistettu profiiliteräksestä. Open Top kontti eroaa edellisestä irrotettavan katon osalta. Tämä katto on PVCmuovista valmistettu, helposti siirrettävä peite, joskus voi olla myös verkko. Open Side kontissa vastaavasti sivuseinät muodostuvat muovipeitteestä tai verkosta.

48 Flatti alustat kiinteillä päätyrakenteilla, alustat kääntyvillä päätyrakenteilla ja alustat ilman päätyrakenteita eli Platform

49 Vaihtokuormatilat soveltuvia pelkästään maantiekuljetuksissa käytettäväksi mittojensa ja omamassansa vuoksi.

50 Kysymyksiä 1. Ryhmittele ja kuvaa lyhyesti eri käsittelyyksikkövaihtoehdot. 2. Kuvaa FI2002 kuormalavajärjestelmän toimintaperiaate 3. Laskutehtäviä Montako FINja EUR lavaa mahtuu 40 ft standardinmukaiseen merikonttiin 45 ft pallet wide konttiin - 13,5 m sisäpituuden omaavaan puoliperävaunuun 7,7 m vaihtokuormatilaan

51 Kuormatilat Erilaisia kuormatiloja on valtava määrä johtuen tehtäväkohtaisista vaatimuksista ja osittain myös ostajien mieltymyksistä. Kuormatilateollisuus kun on pääosin pientuotantoon perustuvaa ja asiakaskohtaiset erilaiset toiveet voidaan näin ottaa hyvin huomioon.

52 KUORMATILAT (ATP)

53 Materiaalit Perinteinen ja edelleen vahvasti mukana oleva rasituksen alaisten rakenteiden materiaali on teräs, jonka monet eri laadut mahdollistavat myös kevyen ja lujan rakenteen tekemisen. Vähemmän rasitetuissa kohteissa on alumiinin käyttö yleistynyt pieneen omamassaan pyrittäessä.

54 Seuraavassa taulukossa on luettelomaisesti esitetty näiden molempien materiaalien ominaisuuksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että molemmissa löytyy suuri valikoima eri laatuja, joiden ominaisuudet poikkeavat suurestikin toisistaan

55 Teräs Hyvä lujuus, sekä staattinen että dynaaminen korjattavuus yl. hyvä (hitsaus) edullinen hinta korroosioherkkä (suojattava) tyypillisiä laatuja hienoraeteräkset ruostumaton / haponkestävä kulutusteräs Alumiini kevyt, tiheys 1/3 teräksestä alhainen kimmomoduuli n. 1/3 Fe ei myötörajaa, (ns. 0,2 raja) ei varsinaista väsymislujuutta ei kylmähaurautta Lujuus lämpökäsittelyllä suulakepuristetut profiilit Säänkestävä kallis, kierrätys laskee hintaa

56 Staattisessa kuormituksessa alumiini yltää lähes teräksen tasolle, mutta dynaamisessa, etenkin vaihtokuormituksessa se jää selkeästi jälkeen. Hitsauksessa alumiinin väsymislujuus laskee huomattavasti, riippuen tosin laadusta. Mm. huonon dynaamisen kuormituskeston vuoksi ei alumiinia käytetä esim. kuormaautojen runkorakenteissa, alhaisempi lujuus sekä kimmomoduuli johtavat materiaalimäärän kasvattamiseen, joka taas pienentää saatavaa massahyötyä.

57 Rasituksen alaisissa pintarakenteissa käytetään paljon puumateriaalia, joko ponttilankkuna (lattia) tai vanerina (lattia, seinät, katto, ovet). Vanerilaatuja on kehitetty erityisesti kuljetuskaluston tarpeisiin ottaen huomioon lujuus- ja kosteudensietovaatimukset. Filmivaneri / vesivaneri

58 Elementtikorin seinämissä käytetään useasti pintamateriaalina lasikuitulaminaattia, jonka etuihin kuuluvat paikallinen korjattavuus ja valmistuksen helppous.

59 Eriste- ja täyteaineet Kerroselementissä eriste-/täyteaine toimii oleellisena osana koko rakennetta ja vaikuttaa osaltaan myös seinämän mekaaniseen lujuuteen. Kaarevapintaisessa eristetyssä rakenteessa, esim. säiliö, täytyy eristeen olla taipuisaa tai olla ruiskutettavissa, kuten esim. polyuretaani

60 Eristeelle voidaan asettaa liikkuvassa kalustossa seuraavat vaatimukset: - alhainen lämmönjohtavuus - hyvä lujuus, sitkeys, tärinän sieto - alhainen vesihöyryn läpäisykerroin - keveys - ominaisuuksien pysyvyys

61 Kerroselementin rakenne Kerros eli sandwichelementti muodostuu kahdesta pintalevystä ja niiden väliin vaahdotetusta tai liimatusta eriste- /täyteaineesta sekä tarvittaessa väliin sijoitetuista vahvikeprofiileista (vaneri-, terästai alumiiniprofiili)

62 Kuormakori Seinämärakenne

63 Korin eristyskyvyn laskeminen Lämpösäädellyissä kuljetuksissa tulee korilla olla riittävä eristyskyky, jotta lämpötila saadaan jakautumaan tasaisesti sekä lämmitys- /jäähdytystehontarpeen pienentämiseksi. Eristyskyvyn mittana käytetään keskimääräistä k-arvoa (rakennustekniikassa u-arvo), joka kertoo lämmön läpäisytehon pinta-alayksikköä ja lämpötilaeroa kohti.

64 Tarvittavat kaavat

65 Symbolit P = tarvittava teho Δ = lämpötilaero A = ala άs = lämmön siirtymiskerroin sisäseinän ja ilman välillä dl... dn = elementin erilaisten kerroksien ainevahvuudet λ1 λn = eri kerroksien lämmönjohtavuudet άu = lämmön siirtymiskerroin ulkoseinän ja ilman välillä

66 Koska kokonaislämpöhäviö muodostuu eri elementtien läpi siirtyvän lämpötehon summana, on ka = k1al + k2a2 + k3a3... knan

67 Korin keskimääräinen k-arvo

68 Lämmönjohtavuuden arvot muutamille materiaaleille: - vaneri, kosteus 9,3 % 0,135 W/m²K - vaneri, kosteus 17 % 0,194 W/m²K - lasi- ja mineraalivilla 0,045 W/m²K - styrox 0,045 W/m²K - polyuretaanivaahto 40 kg /m3 0,030 W/m²K - polystyreenivaahto (finnfoam) 0,030 W/m²K

69 Avonaiset kuormatilat Avonaisiin kuormatiloihin luetaan tässä mukaan myös kaarilla ja peitteellä varustetut ns. kapellikorit, koska niiden perustana on avonainen rakenne. Pressukatteelliset rakenteet ovat voimakkaasti kehittyneet ja muodostavat oikeastaan oman rakenneryhmänsä, esim. erilaiset sivuverholliset tai eteen laskosteltavat rakenteet. Avonaisissa kuormatiloissa on kuljetettava materiaali sään vaihteluille alttiina tai ainoastaan sateelta ja tuulelta suojassa.

70

71 Maa-aineskuljetukset lava on taakse ja/tai sivulle kippaava, yleensä kiinteillä sivulaidoilla varustettu, teräslevystä valmistettu rakenne. Tasarakeiselle materiaalille, kuten seulottu sora tai multa, voidaan käyttää myös alumiinista lavaa.

72 Teräsrakenteisena ovat materiaalipaksuudet laidoissa n. 3 mm ja pohjassa ja palkeissa 4..5 mm, tilavuudet yleensä m³ ja omamassa kippeineen kg. Pohja, etupääty ja sivulaidat muodostavat yhtenäisen lujan rakenteen ja lisäksi pakollisena turvavarusteena on ohjaamosuoja eli ohjaamon päälle tuleva lippa, ns. komusuoja. Pohja ja laidat ovat kulutusterästä, vahvuudeltaan mm ja palkit mm rakenneterästä. Tilavuus on myös m³ ja omamassa kg.

73 Kiviaineslava, komulla varustettu

74 Yleislava Yleislavaksi voidaan nykyään kutsua kevyissä kuorma-autoissa ja pakettiautoissa käytettäviä avolavoja, jotka on tarkoitettu sekalaisten tuotteiden kuljettamiseen. Lava on useimmiten koottu alumiiniprofiileista, joita on tarjolla mittava valikoima suunniteltuna nimenomaan lavarakenteisiin. Laidat ovat yleensä avattavat ja varusteena voi olla kevytnostin sekä kippi

75 Kappaletavaralava Kappaletavaralava on joko avonainen, avattavin laidoin varustettu tai lisänä ovat peitekaaret ja peitteet. Se on kiinteästi asennettu lava, jonka pohja muodostuu pitkittäis- ja poikittaisprofiileista sekä näiden päälle kiinnitetyistä ponttilankuista päällystettynä vanerilla tai paksusta vanerilevystä yksinään.

76 Umpikorit ATP luokitus Kaappimalliset umpikorit jaetaan tavallisesti neljän luokkaan vaadittavan keskimääräisen k- arvon perusteella. Näistä luokat 3 ja 4 ovat ATP luokituksen mukaisia rakenteita.

77 Luokkaan 1 kuuluvat korit, joille ei ole eristysvaatimusta. Näin kori on rinnakkainen kapellilavalle antaen tuotteille sääsuojan. Rakennetapa voi olla kehikkoon ja pinnoitelevyyn perustuva tai se on koottu vanerielementeistä tai profiloidusta teräslevystä kontin tapaan tai alumiinisista pursoteprofiileista tai kerroselementeistä. Lattiarakenne voi olla kuten avonaisessa kappaletavaralavassa.

78 Luokan 2 eristysvaatimus on k 1,2 W/m²K. Se soveltuu lämmityslaitteella varustettuna mm. kappaletavaralle, joka ei saa kuljetuksen aikana jäätyä. Rakenteellisesti se on kerroselementtikori.

79 Luokassa 3 eristysvaatimus on k 0,7 W/m²K, jota vastaa ATP luokitusta, esim. FNA. Se on tarkoitettu mm. tuoreille elintarvikkeille ja hedelmille ja on varustettu lämmönsäätölaitteella. Rakennetapa on kerroselementteihin perustuva.

80 Luokan 4 eristysvaatimus k 0,4 W/m2K vastaa myös ATP luokitusta, esim. FRC. Kori on varustettu jäähdytys / lämmityslaitteella ja soveltuu mm. pakasteiden kuljettamiseen. Rakennetapa on kerroselementteihin perustuva. Luokituksessa on huomattava, että paremmin eritetty kattaa aina edellisten soveltuvuusalueet, tietenkin tuotekohtaiset rajoitukset kuten puhtaus ja hygieniavaatimukset huomioon ottaen.

81 Tehtävä Katso Elintarviketurvallisuusviraston nettisivut

82 Oviratkaisut Perinteisesti umpikorissa on takana pariovet, joiden kautta lastaus ja purku hoidetaan. Lisäksi voi oikealla sivulla edessä olla lehtiovi suoraa pääsyä varten etuosaan. Kuormauksen ja purun helpottamiseksi pitäisi pääsy koriin olla helppoa monelta suunnalta. Voidaan käyttää sivulla liukuovia, joilla puolet kerrallaan sivusta saadaan auki tai ns. kokosivun aukeavassa ratkaisussa monilehtiset, toisiinsa saranoidut ovet mahdollistavat täysin sivusta avonaisen rakenteen.

83 Perälautanosturi

84 Jalkalavakontti

85

86

87

88 Säiliöt Nestesälliöitä käytetään öljytuotteiden, irtomaidon ja muiden elintarvikenesteiden sekä teollisuusprosesseissa tarvittavien happojen, emäksien yms. kuljettamiseen. Säiliöiden rakennetapa ja materiaali sekä käytettävät sisäpuoliset pinnoitteet vaihtelevat kuljetettavien tuoteryhmien mukaisesti. Teollisuustuotteilla on tärkeätä, etteivät ne reagoi materiaalin kanssa ja elintarvikenesteillä merkittävin rakennetapaja materiaalikysymys liittyy hygieniaongelmien eliminoimiseen.

89 Palavien nesteiden ja muiden vaarallisiin aineisiin luettavien nesteiden kuljettamisesta on LVM asetus (Liikenne- ja viestintäministeriö), jossa on mm. esitetty rakenne- ja materiaalivaatimukset eri aineille. Maidon kuljetussäiliöistä on MMM-päätös (Maa- ja metsätalousministeriö), jonka pohjalta VAKOLA (Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos) on laatinut rakenne- ja tyypitysohjeet.

90 Kuormatilojen kehityssuuntia Tarpeet kuorman varmistamiseen liittyvien rakenteellisten muutosten tekemiseksi tuennan ja sidonnan helpottamiseksi ovat tulleet voimakkaasti esille viime vuosina. Omamassan pienentäminen on edelleen akuutti asia. Kokeilu ja tutkimusmielessä on parin keskieurooppalaisen valmistajan toimesta rakennettu itsekantava hiilikuiturakenteeseen perustuvia puoliperävaunu sekä kipattava massatavarakuljetuksiin että umpikorinen kappaletavaran kuljettamiseen.

91 Kehityssuuntia Painonsäästö on näissä mahtavaa luokkaa: kippiperävaunun omamassa kolmiakselisena 3600 kg ja painonsäästö näin 1, kg, umpiperävaunu, megaversiona omamassaltaan 3700 kg ja painonsäästöksi ilmoitetaan n kg.

92 Hiilikuiturakenteen etuina ovat lujuus ja keveys sekä haittoina kalleus ja rakenteen haurastuminen ajan myötä, mistä johtuen se voi murtua yhtäkkisesti. monella valmistajalla on jo tuotannossa ns. light-versioita, joissa hyödynnetään teräs- ja alumiinirakenteiden yhdistämistä ja joissa rakenteesta riippuen päästään kg painonsäästöön perinteisiin ratkaisuihin verrattuna. (Lähde: Lastauto und Omnibuss 6/2007) Suomessa on Komella tuotannossa komposiittirakenteinen hake- ja turvekori, kts

93 Lähteitä - products - product information - Produkte

94 Tehtäviä 1.Vertaa toisiinsa terästä ja alumiini ajoneuvoon liittyvien rakenteiden kantavana materiaalina. 2.Selvitä kuormakorien jaottelu lyhyesti ja esitä jokaiseen ryhmään kuuluvien korien rakenneratkaisut pääpiirteittäin ja niiden käyttöalueita.

95 Laskutehtäviä Laske umpikorin keskimääräinen k-arvo, kun korin ulkomitat ovat pituus 7,7m, leveys 2,6 m ja korkeus 2,8 m. Seinämien rakenne on: - sivut ja takapääty 4 mm vaneri +32 mm eriste + 4 mm vaneri - katto ja etupääty 4 mm vaneri + 62 mm eriste + 4 mm vaneri - lattia 4 mm vaneri + 68 mm eriste + 18 mm vaneri materiaalien lämmönjohtavuudet ovat: vaneri 0,135 W/m/K ja eriste 0,030 W/m/K. Sisä- ja ulkopinnan lämmönsiirtymiskertoimet keskimääräiset. Mikä on tarvittavan kylmäkoneen minimiteho ATP mukaan, kun lämpötilaero on 50 K

96 Korin keskimääräiseksi k-arvoksi halutaan 0,4 W/m²K. Kuinka paksu eriste vaaditaan sivuseiniin, kun - lattian ja katon k-arvo on 0,25 W/m²K sekä pinta-ala kummallakin 10,5 m² - etupäädyn k-arvo on 0,30 ja pinta-ala 6,5 m² - takapäädyn k-arvo on 0,48 ja pinta-ala 6,5 m² - sivuseinien pinta-ala on kumpikin 18,2 m² sekä rakenne muodostuu 6 mm vanerista + eristeestä + 6 mm vanerista. Eristeen lämmönjohtavuus on 0,030 W/mK ja vanerin 0,135 W/mK - lämpötilaero on 50 K

97 Hyvä tietää alumiinista.. Alumiini on hapen ja piin jälkeen maapallon kolmanneksi yleisin alkuaine. Sitä on oksidina ympärillämme joka paikassa, maassa, ilmassa ja vedessä. Maan kuoresta peräti 8 % on alumiinia. Teollisesti alumiini rikastetaan bauksiitista, jonka alumiinipitoisuus on noin 25 %. Bauksiittiesiintymät sijaitsevat päiväntasaajan molemmin puolin. Maailman bauksiittivarannot ovat mittaamattomat, ne jopa lisääntyvät kallioperän rapautumisen myötä.

98 Keveys Alumiinin ominaispaino on 2,7 kg/dm³ eli vajaa kolmasosa teräksen ominaispainosta. Samat lujuusominaisuudet omaava teräspalkki on noin kaksi kertaa alumiinipalkkia painavampi. Alumiinin keveys ja lujuus tuovat merkittäviä säästöjä mm. kuljetusteollisuudessa Alumiinin käyttö autoissa, junissa, laivoissa, lentokoneissa ja muissa kulkuneuvoissa tuo säästöjä käyttökustannuksissa ja mahdollistaa hyötykuormien kasvun.

99 Korroosionkestävyys Alumiinin korroosionkestävyys on erinomainen, koska se muodostaa ilman hapen kanssa kovan ja tiiviin oksidikerroksen, joka estää hapettumisenjatkumisen. Tämän ominaisuuden ansiosta alumiinirakenteilla on pitkä käyttöikä ja vähäinen huollon tarve. Korroosionkestävyyttä voidaan vielä parantaa anodisoinnilla, joka lisäksi antaa alumiinille kauniin pinnan.

100 Muotoiltavuus Nykyaikainen pursotustekniikka ja verrattain halvat työkalukustannukset antavat suunnittelijalle varsin suuren vapauden räätälöidä profiili kuhunkin käyttötarkoitukseen sopivaksi. Profiiliin on helppo sisällyttää monia kokoonpanoa ja toimintaa palvelevia yksityiskohtia. Useiden pintakäsittelyvaihtoehtojen ansiosta profiili saadaan myös pinnaltaan ja väriltään sopimaan eri kohteisiin.

101 Lämmönjohtavuus Alumiinin hyvää lämmönjohtavuutta hyödynnetään etenkin elektroniikkateollisuudessa. Alumiinin lämmönjohtavuus on esimerkiksi rautaan verrattuna noin kolminkertainen.

102 Sähkönjohtokyky Alumiinin sähkönjohtokyky on erittäin hyvä ja sitä voidaan vielä parantaa käyttämällä tähän tarkoitukseen kehitettyä erikoisseosta. Alumiininen johdin painaa puolet sähköisesti samanarvoisesta kuparijohtimesta.

103 Ympäristöystävällisyys On totta että alumiinin tuottamiseen bauksiitista tarvitaan paljon sähköenergiaa, noin kwh/tonni. Uusia menetelmiä kuitenkin kehitetään ja koelaitoksissa energiankulutusta on jo voitu vähentää kwh:iin/tonni. Lisäksi primäärialumiinin tuotannossa käytetty energia varastoituu" alumiiniin. Sekundaari alumiinin sulatukseen kuluu vain 5 % energiasta, joka tarvitaan primääri alumiinin sulatukseen.

104 Alumiini on myös arvokas kierrätysmetalli, joka voidaan helposti erotella muusta metallista yhä uudelleen hyötykäyttöön. Kaikesta alumiini jätteestä palautuu uusiokäyttöön kolme neljäsosaa, mikä on jo j kansantaloudellisestikin merkittävää. Jätealumiinista maksetaan noin 50 sentiä/kilo 2010

105 KUORMA- AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT MITAT JA MASSAT

106

107 Teli: Akselimassa: Telimassa: Omamassa: Kokonaismassa: kahden tai useamman akselin muodostama akselistorakenne, jossa kuormitus jakaantuu määräsuhteessa ja peräkkäisten akselien väli on enintään m se osa ajoneuvon kokonaismassasta, joka kohdistuu tiehen määrätyn akselin välityksellä se osa ajoneuvon kokonaismassasta, joka kohdistuu tiehen telin välityksellä auton massa täysissä varusteissa, kuljettaja mukaan luettuna ajoneuvon valmistajan suurin sallima kuormatun ajoneuvon massa.

108 Auton tai perävaunun akselipainot Autoa tai perävaunua tiellä kuljetettaessa voi suurimmat akselimassat olla: muu kuin vetävä akseli 10,0 t vetävä akseli 11,5 t

109 Kuorma-auton suurimmat kokonaismassat 2- akselinen kuorma-auto 18,0 t 3- akselinen kuorma-auto 25,0 t 3- akselinen kuorma-auto 26,0 t ilmajousitettu/harmoninen teli 4- akselinen kuorma-auto 31,0 t 4- akselinen kuorma-auto 32,0 t ilmajousitettu/harmoninen teli 5- akselinen kuorma-auto 38,0 t

110 Kuorma-auton siltasääntö 4- ja 5- akselisten autojen suurin massa voi rajoittua myös siltasäännön perusteella: 4-akselinen pienin akseliväli täydelle kokonaismassalle = 5,9 m / 6,3 m 5-akselinen pienin akseliväli täydelle kokonaismassalle = 7,0 m

111 Siltasääntö 4-akselinen, akseliväli 6,0 m 20 t kg x (60 18) = 31,34 t 5-akselinen, akseliväli 6,8 m 20 t kg x (68 18) = 37,5 t

112 Yhdistelmien suurimmat kokonaismassat puoliperävaunuyhdistelmä 48,0 t keskiakseliperävaunuyhdistelmä 44,0 t täysperävaunuyhdistelmä 26,0 t 4- akselinen 5- akselinen 6- akselinen 7- akselinen 36,0 t 44,0 t 53,0 t 60,0 t

113 Ppv-yhdistelmän suurimmat kokonaismassat Vetoauto / puoliperävaunu 2 / 2 (18t + 20t) 38 t 2 / 3 (18t + 24t) 42 t 3 / 2 (25/26t + 20t) 45/46 t 3 / 3 (25/26t + 24t) 48 t

114 Massojen rajoitukset yhdistelmissä perävaunuyhdistelmä (akseliväli 16,7 m) 20 t kg x (167 18) = 60 t tehovaatimus (60 t yhdistelmä) 5 kw / 1 tn = 300 kw renkaiden kantavuusluokitus (295/80 R 22,5) 3550 kg / kpl = 7,1 t

115 Kuorma-auton/yhdistelmän pituudet kuorma-auto puoliperävaunu puoliperävaunuyhdistelmä keskiakseliperävaunuyhdistelmä täysperävaunuyhdistelmä 12,00 m 12,50 m 16,50 m 18,75 m 25,25 m

116 Kaksiakselinen kuorma- auto 4,2m 12m ƒ auton pituus kuormineen enint. 12 m ja korkeus 4,2 m ƒ etuakselimassa väh. 20 % auton kokonaismassasta ƒ suurin sallittu kokonaismassa 18 t ƒ akselille kohdistuva massa ei saa ylittää arvoja muu kuin vetävä akseli 10 t, vetävä akseli 11,5 t

117 Kolmiakselinen kuorma- auto 25 t / 26 t ƒ suurin sallittu telimassa 11,5 t...18 t ƒ suurin sallittu kokonaismassa 25 t ƒ paripyörin varustetun ilmajousitetun telin tai telin, jonka molemmat akselit on vetäviä ja varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistu yli 9,5 t massaa, suurin sallittu telimassa 19 t ja auton kokonaismassa 26 t

118 Neliakselinen kuorma- auto 31 t / 32 t suurin sallittu kokonaismassa 31 t (32 t)

119 Neliakselinen kuorma- auto 31 t / 32 t ohjautuva akseli ƒ kolmiakselisen telin (trippeli) telimassa saa olla 21 t...24 t telin akseleiden väleistä pienemmän määräävänä ƒ kolmiakselisen telin yksi akseli on oltava ohjautuva

120 Neliakselinen kuorma- auto 31 t / 32 t ƒ neliakselisen auton kokonaismassa ei saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 tonniin 270 kg, jokaiselta 0,10 metriltä, jonka auton äärimmäisten akseleiden väli ylittää 1,80 metriä

121 Viisiakselinen kuorma- auto 38 t ohjautuva akseli ƒ suurin sallittu kokonaismassa 38 t ƒ kolmiakselisen telin telimassa saa olla 21 t...24 t telin akseleiden väleistä pienemmän määräävänä

122 Viisiakselinen kuorma- auto 38 t ƒ viisiakselisen auton kokonaismassa ei saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 tonniin 350 kg, jokaiselta 0,10 metriltä, jonka auton äärimmäisten akseleiden väli ylittää 1,80 metriä

123 Kytkentäratkaisut

124 Vetopöytä

125 Vetokita

126 AJONEUVON PERÄVAUNUT

127 Perävaunulajit puoliperävaunu suunniteltu kytkettäväksi puoliperävaunun vetoautoon tai apuvaunuun aiheuttaa huomattavan kohtisuoran kuormituksen vetoautoon tai apuvaunuun

128 Perävaunulajit varsinainen perävaunu -vähintään kaksiakselinen -ei aiheuta pystysuuntaisia kuormituksia vetoautoon

129 Perävaunulajit keskiakseliperävaunu -nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu -akselisto perävaunun painopisteessä -vähäinen osa kuormituksesta kohdistuu vetoautoon -apuvaunu on keskiakseliperävaunu

130 Henkilö- paketti- ja erikoisauton perävaunut 18,75m ƒ pituus kuormineen enintään 18,75 m---> merkittävä > 15,5 m!! ƒ vaunun leveys enintään 2,30 m tai jos ƒ ajoneuvon leveys yli 1,7 m saa perävaunun leveys olla + 0,6m, ei yli 2,6 m

131 Auton ja puoliperävaunun yhdistelmä 13,6 m 12,0m 2,04 m 16,5 m ƒ yhdistelmän pituus saa olla enintään 16,5 m ƒ kääntöpisteestä perävaunun takana uloimpaan osaan mitattu etäisyys saa olla enintään 12,0 m ƒ perävaunun mikään osa edessä ei saa ulottua kääntöpisteen kautta piirretyn ympyrän kaaren ulkopuolelle, säteen ollessa enintään 2,04 m ƒ perävaunun leveys saa olla 35 cm leveämpi kuin vetoauto (ei yli 2,6 m)

132 Auton ja puoliperävaunun yhdistelmä 16,5m ƒ yhdistelmän suurin sallittu massa on 48 t

133 Puoliperävaunun maksimimassat yksiakselinen akselimassa 10 t kaksiakselisen telimassa t telin rakenteesta riippuen ( akselien väli <1.0 m...>1.8 m) kolmiakselisen telimassa t telin rakenteesta riippuen (akselien väleistä pienempi < 1.3 m...>1.3m) neli- tai useampiakselinen teli 24 t

134 Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä S 16,4 m R 18,75m ƒ yhdistelmän pituus saa olla enintään 18,75 m ƒ kuormatilojen pituuden summa (R + S =) enintään 15,65 m ƒ etäisyys vetoauton kuormatilan etureunasta perävaunun kuormatilan takareunaan enintään 16,40 m

135 Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä ƒ yhdistelmän suurin sallittu massa on 44 t

136 Keskiakseliperävaunun maksimimassat Perävaunun kokonaismassasta saa kuormittaa vetoautoa tai perävaunua, johon perävaunu on kytketty, pystysuunnassa enintään 10 prosenttia kytkentämassasta tai enintään 1000 kg. Pienemmän arvoista ollessa määräävänä.

137 Keskiakseliperävaunun maksimimassat Akselimassa = perävaunun kokonaismassa: 10 t t telin rakenteesta riippuen ( akselien väli <1.0 m...>1.8 m)

138 Auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmä 12+1,6 m enintään 12 m 4,2m enint. 25,25m ƒ varsinaisen perävaunun pituus yli 22 metrin yhdistelmissä on 12,00 + 2,04 metriä ƒ perävaunun leveys saa olla 2,6 m:n rajoissa 15 cm vetoautoa leveämpi

139 Auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmä 12,50 m m ƒ enintään 22 metrin yhdistelmissä perävaunun suurin sallittu pituus on 12,50 metriä

140 Auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmä ƒ varsinaisen tai yli 22 metrisen yhdistelmän massat ƒ neliakselisena 36 t ƒ viisiakselisena 44 t ƒ kuusiakselisena 53 t ƒ vähintään seitsemänakselisen 60 t

141 Yli 22 metrin yhdistelmät 12 +1,6 m 7,82m DOLLY 25,25m ƒ kuorma-autoon kytketään dollyn eli apuvaunun avulla puoliperävaunu ƒ yli 22 metrin yhdistelmien kuormatilojen yhteenlaskettu pituus saa olla enintään 21,42 metriä

142 Yli 22 metrin yhdistelmät keskiakseliperävaunu puoliperävaunu 25,25m ƒ puoliperävaunuun kytketään keskiakseliperävaunu

143

144

145 Moduuliyhdistelmä vaatimukset ABS kaikissa yksiköissä vetopalkkien ja vetokytkimien kestettävä pystykuormaa kytkentäkohtaan pitää kohdistua 10% keskiakseliperävaunun massasta ja aina vähintään 1000 kg

146 Dollyn vaatimukset ABS taka-, jarru- ja suuntavalot heijastimet ja roiskesuojat rekisteröitävä katsastettava vuosittain

147 EU-mitat max. pituus max. leveys max korkeus max paino 18,75 m 2,55 m 4,20 m 40 t moduulit vain ETA valtioiden kalustosta muiden maiden kaluston täytettävä EU-mitat koskee myös suomalaisia yhdistelmiä Ruotsia lukuun ottamatta

148 Renkaat

149 Ohjaamo

150 Viikkoja tiellä

151 Ohjaamontuenta

152 Ohjauslaitteet 1 ohjauspyörä 2 rattiakseli 3 ohjaustehostin 4 tehostinpumppu 5 kääntövarsi 6 yhdysakseli 7 ohjausvarsi 8 olka-akseli 9 ohjausvarsi 10 raidetanko

153 Kääntyminen

154 Rengastyypit Vetopyörä

155 Rengastyypit Vapaasti pyörivä

156 Rengastyypit Peräkärry

157 Renkaan valinta Valmistajan antama rengaskoko Vältä käyttämästä eri merkkisiä ja eri kokoisia renkaita Jos valitset nastarenkaat, on kaikki renkaat oltava nastoitettuja (henkilöauto) ja raskaassa kalustossa samalla akselilla olevien on oltava nastoitettuja

158 Painollakin on merkitystä

159 Renkaan asennus Renkaan asentamisen yhteydessä vanne tarkastetaan ja venttiili vaihdetaan uuteen Sisärenkaattomat (tubeless) ja sisärenkaalliset (tube type) renkaat

160 Renkaiden alle laittaminen Tarkista rengaspaineet Tasapainotuta alle asennettavat pyörät Tarkasta alta irrotettavien pyörien kunto tulevaa kautta ajatellen Pese pyörät miedolla pesuaineella Merkitse pyöriin niiden sijaintipaikka. Älä vaihda pyörimissuuntaa!

161 Renkaiden kiristys kiristä pultit/mutterit tasaisesti "ristiinkiinnitys"-periaatteella Lopullinen kiristys on momenttiavaimella vanteiden sallimalla momentilla ( Nm) Jälkikiristys 200 km:n jälkeen Huom. alumiinivanteilla on usein omat pultit/mutterit.

162 Rengaspaineet Oikeat rengaspaineet eri kuormituksille auton ohjekirjasta noin 6 9 bar polttoainekorkin kannesta kuljettajan ovitolpasta hansikaslokeron kannesta

163 Rengaspaineet Tarkasta mikä on oikea paine autosi renkaisiin Lämpötila vaikuttaa renkaan ilmanpaineeseen: kylmällä ilmalla painetta pitää olla enemmän kuin lämpimällä. Älä koskaan säädä rengaspainetta heti ajon jälkeen Muista tarkistaa myös vararenkaan ilmanpaine säännöllisesti.

164 Rengaspaineet Väärät rengaspaineet vaikuttavat auton ajoominaisuuksiin ja lyhentävät renkaiden käyttöikää Toisistaan poikkeavat rengaspaineet auton eri puolilla on todellinen turvallisuusriski!

165 Rengaspaineet Tarkista rengaspaineet väh. kerran kuukaudessa unohtamatta vararengasta Mittaa rengaspaine aina kylmenneistä renkaista Erityisesti pakkasaikana varmista, ettei venttiili jää vuotamaan

166 Rengaspaineet Raskaassa kalustossa 6-10 bar Paine riippuu: akselimassasta renkaan koosta onko rengas paripyöränä vai yksittäisenä

167

168 Rengasvauriot Tarkkaile säännöllisesti renkaidesi kuntoa ja kulumista Vesiliirtovaara pienillä urasyvyyksillä Kulutuspinnassa tai renkaan sivussa ulkoisia vaurioita, pistoja, viiltoja, hankautumia tai epätasaista kulumista Tarkasta kolhut vanteessa

169 Renkaiden kuluminen Kuluu toiselta laidalta camber-kulma

170 Akseliston suuntauksen virheet syövät renkaiden lisäksi myös polttoainetta

171 Renkaiden kuluminen Sahalaitainen kuluminen auraus tai haritus Molemmilta laidoilta Ajettu vajailla paineilla Keskeltä Ajettu liian korkeilla paineilla Laikuttain Jarrutukset, ravistus, nivelviat

172 Renkaiden kulumista aiheuttaa Nopeus Ylikuorma Lämpötila Tie Ajotapa

173 Renkaiden säilytys Varastoi renkaat valolta suojassa kuivassa ja viileässä etäällä bensiinistä, öljyistä ja rasvoista

174 Renkaiden kierrätys VNn päätös käytöstä poistettujen renkaiden hyödyntämisestä ja käsittelystä Kierrätystoiminnan hoitamiseksi on rengasala itse perustanut Suomen Rengaskierrätys Oy:n. Perustajia ovat mm. Nokian Renkaat, suurimmat maahantuojat ja Autorengasliitto ry.

175 Renkaiden kierrätys Suomen rengaskierrätys Oy: Yhtiön tehtävänä on organisoida käytöstä poistettujen renkaiden keräily, uudelleenkäsittely ja markkinointi hyötykäyttöön. Lisäksi yhtiö huolehtii kaikista muista toiminnoista, joilla edistetään renkaiden ympäristösuojelullisesti hyväksyttävää uusiokäyttöä.

176 Renkaiden kierrätys Suomessa poistuu vuosittain käytöstä yli tonnia käytettyjä renkaita, mikä vastaa noin 2,5 miljoonaa henkilöautonrengasta. Ilman kierrätystä kaatopaikoille Yli 90 % kierrätykseen Rengaskierrätys on poikinut joukon uusia hyötykäyttökohteita

177 Renkaiden kierrätys Renkaiden pinnoitus Tarkastus, pinnan irroitus, uuden liimaus, polttaminen

178 Renkaiden kierrätys

179 Renkaiden kierrätys Rengasrouhe: pengerrykset, meluvallit, tien pohjat

180 Renkaiden kierrätys

181 Rengasmääräyksiä Auto on varustettava sen rekisteröidyn kokonaismassan ja akseleille kohdistuvien massojen edellyttämin renkain ja vantein E-hyväksytyt Renkaita, joissa kudos on näkyvissä tai jotka ovat ilmeisessä vaarassa räjähtää, ei saa käyttää

182 Rengasmääräyksiä Kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 1,6 mm kesällä. Pääurilla tarkoitetaan leveitä uria renkaan kulutuspinnan keskialueella noin kolmen neljänneksen leveydellä kulutuspinnasta

183 Rengasmääräyksiä Kesärenkaiden suositeltava urasyvyys sadekelillä ajettaessa on vähintään 4 mm. Henkilöautonrenkaan kulutuspinnan uria ei saa lisätä tai syventää Raskaan kaluston renkaisiin saa tehdä lisää kuviota, luettava regroovable, ei saa syventää

184 Rengasmääräyksiä Talvirenkaat: Joulu-, tammi- ja helmikuun aikana on käytettävä talvirenkaita (nastarengas/ nastaton), joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 mm. Suositeltava minimi vaikeissa kelioloissa on 5 mm.

185 Rengasmääräyksiä Talvirenkaita ei tarvitse käyttää: paripyörien molemmissa renkaissa auton valmistukseen, maahantuontiin, kauppaan, korjaukseen tai katsastukseen liittyvissä tilapäisissä enint. 20 km siirroissa museoautoissa sellaisissa autoissa joihin talvirenkaita ei ole saatavissa

186 Rengasmääräyksiä Nastarenkaita saa käyttää Muunakin aikana nasta-renkaita saa käyttää, kun keli sitä edellyttää Henkilöauton perävaunussa, jonka paino on yli 750 kg kg on käytettävä nastarenkaita, jos vetoautossa on sellaiset.

187 Rengasmääräyksiä Autoon ei saa samanaikaisesti asentaa sekä vyö- että ristikudosrenkaita Auton etupyörissä ei saa käyttää renkaita, joiden puutteellinen tasapaino voi haitata ohjausta

188 Rengasmääräyksiä Pinnoitetuissa renkaissa tulee olla tiedot renkaan koosta ja kantavuusluokasta sekä renkaan molemmilla puolilla pysyvä merkintä "Pinnoitettu-Regummerad paitsi jos pinnoitettu rengas on E-hyväksytty ja merkitty tekstillä "Retread".

189 Rengasmääräyksiä Auto on muutoskatsastettava, jos renkaan leveys poikkeaa alkuperäisestä yli 30 mm Renkaan ulkohalkaisijaa ei saa suurentaa enempää kuin 51 mm eikä leveyttä enempää kuin 102 mm alkuperäiseen renkaaseen nähden

190 Rengasnormit Normijärjestelmät: STRO: skandinaavinen järjestelmä ETRTO: eurooppalainen järjestelmä, joka ei koske Itä-Euroopan maita TRA: amerikkalainen järjestelmä

191 1. Kokomerkintä 175 = Poikkileikkausleveys milleinä 65 = Profiilisuhde R = Radial (vyörengas) 14 = Vannehalkaisija tuumina 82 = Kantavuustunnus T = Nopeustunnus 2. Tubeless (TL) = sisärenkaaton 3. TWI = Kulumisvaroittimen sijainti 4. Lisämerkinnät Reinforced = Vahvistettu Määrätty pyörimissuunta Outside = Ulkopuoli (vanneasennuksessa) 5. Erikoismerkki E , jossa E5 = Hyväksymistunnus = Hyväksymisnumero 6. Valmistuskoodi = viikko/vuosi 7. Erikoismerkki DOT (USA) Rengasmerkinnät STRO

192 Rengasmerkinnät raskaan kaluston renkaissa 275/80 Renkaan leveys (mm) / poikkileikkaussuhde (%) R Vyörengas 22,5 Vanteen halkaisija ( ) 146/143 Kuormitustunnus (yksittäin 3000 kg/pareittain 2725 kg) K Nopeussymboli (110 km/h)

193 Kokomerkintä Ilmoittaa renkaan suurimman leveyden ja käytettävän vanteen halkaisijan Poikkileikkaussuhde renkaan korkeus jaettuna renkaan leveydellä matalaprofiilin etuja: alhainen painopiste, kulutuskestävyys, pito ja ajo-ominaisuudet

194 Renkaan rakenteen merkintä Ristikudosrengas: viiva tai kirjain D kokomerkinnän numeroiden välissä tai ei merkintää ollenkaan Vyörengas: radial tai R Ristikudosvyörengas: B Sisärenkaaton: tubeless Sisärenkaaton: tube type tai ei mitään Talvirengas MS tai M+S

195 Renkaan rakenteen merkintä Kantavuus PR-lukuna tai tunnusluvulla (taulukosta), amerikkalaisissa PLY-luku eli todellisten kudoskerrosten määrä Kudoskerrosten lukumäärä myös LI-luvulla (taulukosta)

196 LI-taulukko Kudoskerrosten lkm ja kuormitusluokka A 2 B 4 C 6 D 8 E 10 F 12 G 14 H 16 I 18 L 20 M 22 N24

197 Nopeusluokkamerkintä Ilmoittaa jatkuvan suurimman nopeuden, jolla kyseisin renkain autoa voi ajaa Taulukosta

198 Nopeusluokkasymbolit A1 5 km/h B 50 km/h L 120 km/h U 200 km/h A2 10 km/h C 60 km/h M 130 km/h H 210 km/h A3 15 km/h D 65 km/h N 140 km/h V 240 km/h A4 20 km/h E 70 km/h P 150 km/h W km/h A5 25 km/h F 80 km/h Q 160 km/h Y 300 km/h A6 30 km/h G 90 km/h R 170 km/h Z km/h A7 35 km/h J 100 km/h S 180 km/h A8 40 km/h K 110 km/h T 190 km/h

199 Renkaan rakenne Kudosrunko välittää kiihdytyksestä ja jarrutuksesta aiheutuvat kehävoimat vanteen ja kulutuspinnan välillä ottaa vastaan sivuvoimien aiheuttamat aksiaalivoimat ottaa vastaan tien iskut

200 Renkaan rakenne Kudosrunko ottaa vastaan pyöräkuormasta johtuvat radiaalivoimat koostuu kudoslangoista (nylon, polyester, teräs) jotka on sidottu toisiinsa kumilla

201 Renkaan rakenne Kulutuspinta uloin kumikerros suojaa kudosrakennetta kulutukselta ja tienpinnan aiheuttamilta vaurioilta kehittää tiehen voiman, joka välittää auton veto- ja jarrutusvoimat tiehen kuvio riippuu renkaan käytöstä

202 Renkaan rakenne Kyljet suojaavat runkoa ulkopuolisilta vaurioilta joustaa ajon aikana kuormituksen vaihdellessa Välikerros kudosrungon ja kulutuspinnan välissä vaimentaa tiestä kudosrunkoon liittyviä voimia

203 Renkaan rakenne Vyö vyörenkaissa vyöt kulkevat kehän tavoin renkaan ympäri R-kirjain kokomerkinnän yhteydessä Jalkaosa kudoslankojen päät kierretty reunavaijerin ympäri päällystetty kovalla reunakumituksella

204 Renkaan rakenne Kumiaines luonnonkumia tai synteettistä eli keinokumia renkaan valmistuksen lopussa rengas paistetaan muotissa, rengas saa lopullisen muotonsa ja kumiaines vulkanoituu

205 Kulutuspinnan kuviointi Pitkittäisuritus kulkevat renkaan kehää pitkin eturenkaissa raskaassa kalustossa vierimisvastus pieni hyvä sivuttaispito vähäiset rengasäänet pitkittäispito huonompi

206 Kulutuspinnan kuviointi Poikittaisuritus hyvä pitkittäispito renkaan vierimisvastus suurehko sivuttaispito huonompi kulutuspinta herkempi epätasaiselle kulumiselle rengasäänet voimakkaammat

207 Kulutuspinnan kuviointi Yhdistelmäkuvio pitkittäiskuviointi renkaan keskiosassa parantaa sivuttaispitoa poikittaiskuvio reunoilla parantaa veto- ja jarrutuspitoa poikittaiskuvio herkempi epätasaiselle kulumiselle

208 Kulutuspinnan kuviointi Palakuvio Kulutuspinta jaettu erillisiin palasiin Paremmat veto- ja jarrutusominaisuudet parantaa pitoa lumisilla ja mutaisilla teillä kuluu nopeammin vierimisvastus melko suuri

209 Kulutuspinnan kuviointi Epäsymmetrinen kuviointi Jaetaan tehtäviä renkaan eri osille Ulkoreunalla pitkittäiskuviointi Keskiosaan ja sisäreunalle poikittaiskuviointi

210 Renkaan ja vanteen osien nimitykset Renkaan ja vanteen osien nimitykset

211 Vanne

212 Vannetyypeistä

213 Pyörä

214 Renkaan ja vanteen osien nimitykset

215 Renkaan ominaisuudet

216 Ristikudosrengas On ollut yleisin rengastyyppi Koostuu tietyssä kulmassa toisiinsa olevista päällekkäisistä kudoskerroksista Sivut tukevat ja jäykät, kulutuspinta melko taipuisa Hitaaseen ajoon ja huonopintaisille teille

217 Vyörengas Kudoslangat kulkevat poikittain kulutuspintaan nähden reunavaijerilta toiselle = radial Pienempi lämpeneminen, pienempi vierimisvastus, parempi sivuttainen pitokyky, kuluu tasaisemmin, kestää suuria nopeuksia, äänekkäämpi, käyttöikä pidempi, paremmat ajoominaisuudet

218 Ristikudosvyörengas Uusin kudosrakenteen muoto Pyrkii yhdistämään ristikudos-renkaan ja vyörenkaan hyvät ominaisuudet Runko-osan kudosrakenne on kuten ristikudosrenkaassa ja sen päälle on asennettu jäykistävä vyö

219 Sisärenkaallinen rengas Sisärengas muodostaa erillisen ilmasäiliön, jonka ilmanpitävyys ei riipu vanteesta tai ulkorenkaasta Lämpenee ja rikkoontuu helposti

220 Sisärenkaaton eli tubeless- rengas Ei erillistä sisärengasta vaan ilmatila muodostuu renkaasta ja vanteesta Pehmeämpi ja äänettömämpi, ei lämpene, ei räjähdä, on helppo paikata Tyhjenee puhjetessaan hitaasti

221 Pinnoitus Runko voidaan pinnoittaa 2-3 krt Pinnoitettu rengas n. 50% halvempi Kudosrunko tarkastetaan, entinen kulutuspinta poistetaan ja pohja karhennetaan, levitetään sidekumi, laitetaan päälle kulutuspinta, vulkanoidaan alipainekammiossa 92 o C. - >merkintä: pinnoitettu

222 Vierimisvastus Kun rengas pyörii, muuttaa kulutus-pinta ja renkaan sivut muotoaan, muodonmuutoksista johtuva vastus on 90 % vierimisvastuksesta Renkaan ja tien välisen kitkan aiheuttama vierintävastus syntyy renkaan luistamisesta tien pintaa vasten. 5-10% vierintävastuksesta

223 Vierimisvastus Vierimisvastukseen vaikuttavat tekijät: tien pinnan laatu (karhea pinta +) ajonopeus (nopeuden noustessa +) rengaspaineet (paineiden noustessa -) renkaan madaltaminen (jäykkyys -) renkaan rakenne (vyörengas -)

224 Renkaan lämpeneminen Renkaan joustaessa muuttuu joustamiseen tarvittava energia lämmöksi Renkaan lämmönjohtokyky huono Liiallinen kuumuus heikentää kumikerrosten ja kudoslankojen välisiä sidoksia

225 Renkaan lämpeneminen Lämpenemiseen vaikuttavia tekijöitä: rengaspaine (pieni +) kuormitus (suuri +) ajonopeus (suuri +) renkaan rakenne (vyörengas -) tubeless -, sisärenkaallinen +

226 Renkaan jarrutusominaisuudet Riippuvat kitkakertoimesta vaikuttaa tienpinta, sää, rengastyyppi, rengasrakenne Pienellä kitkakertoimella jarrutusmatka pidempi

227 Rengasäänet Kun rengas joutuu kosketuksiin tien pinnan kanssa, sen kulutuspinnan urissa on ilmaa. Ilma puristuu kokoon, paine kohoaa ja ilma poistuu urista nopeasti aiheuttaen äänen. Kulutuspinta sellainen ettei ilma poistu helposti - > kovemmat äänet

228 Renkaan muodonmuutos Kun ajonopeus kasvaa, rengas joutuu joustamaan nopeammin. Rengas pyrkii alkuperäiseen muotoonsa, mutta suurilla nopeuksilla rengas pyörii liian nopeasti ehtiäkseen alkuperäiseen muotoonsa. Rengas alkaa värähtelemään ja lämpenee. Suurin sallittu ajonopeus

229 Vesiliirto Jos rengas ei pysty poistamaan vettä renkaan ja tien välistä, rengas nousee vesikerroksen päälle. Alenna nopeutta märällä tiellä Kohota rengaspainetta Älä käytä loppuunkuluneita renkaita

230 Kaarreominaisuudet Keskipakovoima työntää autoa ulos päin mutkassa Keskihakuvoima kehittyy renkaan muodonmuutoksen ja luiston avulla kitkasta. Se vetää autoa mutkassa sisäkaarteeseen. Vaikuttaa renkaan ominaisuudet, kuorma, rengaskoko, tienpinta, renkaan paine, pyörän sivukallistuma

231 Jarrujärjestelmät

232 Jarrujärjestelmä

233 Levyjarrun ja rumpujarrun vertailu Edut Haitat Rumpujarru itsetehostava tarvitsee erillisen säätölaitteen kuumenee helposti kerää likaa painavampi rakenne Levyjarru parempi jäähdytys helpompi huoltaa automaattisesti säätyvä puhdistuu itsestään tarvitsee erillisen tehostimen seisontajarru vaikeampi toteuttaa

234 ABS = Lukkiutumaton jarru järjestelmä

235 ABS- ja EBS -järjestelmät turvallisiin jarrutuksiin Entisestään kehitetty ABSjärjestelmän ohjaus ABS-yksikkö ohjaa reaaliajassa myös hidastimen ja pakokaasujarrun toimintaa EBS-ohjain laskee perävaunun jarrusovituksen automaattisesti Hidastinta voidaan käyttää vakionopeusjarrutukseen Brake blending -toiminto

236 EBS -levyjarrut Sähköinen ohjaus, manuaalinen varmistus Scaniassa aina kaikilla akseleilla Yksinkertainen, luotettava ja kevyt rakenne Huoltovapaa vain jarrupalojen vaihto Rumpujarruja parempi lämmönsieto Jäähtyy rumpujarruja tehokkaammin EBS => aina myös ABS Tunnistaa vetoauton ja perävaunun massat ja säätää jarruvoimat oikein

237 EBS - levyjarrujen edut Pieni häviämistaipumus Jarrutusmatkat lyhenevät Tasainen kuluminen, ilmoitus vaihtotarpeesta Hidastuvuus suhteessa polkimen asentoon Olemattomat jarruviiveet Toimii yhtä hyvin peruutettaessa Vähemmän jarruääniä ja värähtelyjä Brake blending Täysjarrutuksessa tarvittava jarrutusteho on moninkertainen moottoritehoon verrattuna.

238 ESP -ajonvakautusjärjestelmä Käyttää kiihtyvyys-, kallistusja ABS-antureita auton liiketilan tunnistamiseen Pyrkii luistotilanteissa palauttamaan auton kuljettajan hallintaan käyttämällä yksittäisiä pyöräjarruja ja säätämällä moottorin tehoa Vähentää tieltä suistumisen ja kaatumisen riskiä Toistaiseksi vain 4x2-mallisiin veto- ja kuorma-autoihin

239 Pakokaasujarru vaatii kierroksia Toimiakseen tehokkaasti, pakokaasujarru vaatii moottoriin kierroksia Jarrut ovat vauhdin surma, pakokaasujarru on vauhdin hillitsin Käytä pakokaasujarrua aina, kun se on mahdollista liukkaalla kuitenkin harkiten Vaihda tarpeeksi pienelle vaihteelle, jotta saat

240 Scania hidastin säästää jarruja Hydraulinen lisäjarru Integroitu vaihteistoon Suurin jarrutusteho 650 kw (n. 900 hv, vertaa moottoriteho) Voi käyttää sekä manuaalisesti että automaattisesti Säästää käyttöjarruja Kasvattaa mäkisessä maastossa keskinopeuksia, koska jarruja ei tarvitse säästellä Kehittää lämpöenergiaa myös hyötykäyttöön (ohjaamon ja moottorin nopea lämpiäminen) Vakionopeusjarrutus mahdollinen

241 Jarrutusmomentti Brake blending älykästä yhteistyötä Haluttu jarrutusmomentti Saavutettu jarrutusmomentti Hidastimen jarrutusmomentti Pyöräjarrujen jarrutusmomentti Aika Hidastin saavuttaa suurimman jarrutusvoimansa muutaman sekunnin kuluttua sen aktivoimisesta. Brake Blending toiminnossa hidastin ja pyöräjarrut toimivat yhdessä siten, että pyöräjarrut aktivoituvat välittömästi ja luovuttavat jarrutuskuormaa hidastimelle sitä mukaa kun sen jarrutusmomentti kasvaa. Tämän ansiosta haluttu ja vakiona pysyvä jarrutusvoima saavutetaan nopeasti, ilman hidastimen toimintaan liittyvää viivettä.

242 Scania Opticruise kuljettajan apuna Vaihdeautomatiikka, jolla voi ajaa sekä manuaaliettä automaattitoiminnolla Automaattitoiminnossa voi vaihtaa myös manuaalisesti Kytkintä käytetään vain lähdettäessä liikkeelle ja pysähdyttäessä Valitsimessa asennot R/N/D/H sekä + ja vaihteiden vaihtamiseen Mäkiasento erittäin jyrkkiin nousuihin

243 Scania Opticruisen edut Automatiikka helpottaa kuljettajan työtä Optimaalinen vaihde kaikissa ajotilanteissa Polttoaineenkulutuksen vaihtelut eri kuljettajien kesken pienemmät Jättää kuljettajalle täyden kontrollin ajamiseen Kytkinpoljin tallella kuljettajien toivomuksesta (liukkaat olosuhteet, peruuttaminen ahtaaseen paikkaan ja hätätilanteet)

244 Jos poltat, älä kuitenkaan kytkintä % % 57% 54% 4,5% 2,2% 0,3% A B Kuvasta nähdään havainnollisesti, miten liian suuri vaihde ja liian korkeat moottorin kierrokset liikkeelle lähdettäessä lyhentävät kytkimen kestoikää dramaattisesti! 1 Liikkeellelähtövaihde 2 3 A = normaalit moottorin kierrokset B = korkeat moottorin kierrokset

245 Ohjaava takateliakseli säästää montaa asiaa Hydraulinen ohjaus Keskittyy häiriötapauksissa keskiasentoon Alkaa ohjata, kun etupyörien kääntymiskulma ylittää 4astetta Koska akselien murtaminen jää pois: - parantaa ketteryyttä - pienentää rengaskulutusta - pienentää polttoaineen kulutusta - vähentää akseliston rasituksia - vähentää tien ja pihojen rasitusta

246 Kalustonhallintajärjestelmät apua arkipäivään Interactor 100 ja 200 Pohjana kämmentietokone Kokoaa ja tallentaa ajoneuvo- ja matkatietoja Tiedonsiirto autosta konttoriin ja päinvastoin (200) Puhelin + SMS-viestit (200) Internet ja sähköposti (200) Ajoneuvonavigointi (200) Käyttää yleisiä standardeja Parantaa tehokkuutta, taloudellisuutta ja turvallisuutta (hälytykset)

247 Kalustonhallintajärjestelmät hyötyä ja huvia Interactor 500 ja 600 Mahdollisuus myös muiden valmistajien ohjelmistojen käyttöön 100/200:n lisäksi myös: - 10,4 tuuman kosketusnäyttö - TV - CD/DVD-soitin (600) sekä haluttaessa myös: - peruutuskamera

248 Talvi voi yllättää Liukkauden torjunta

249 Ajoneuvon tarkastus liikkeelle lähdettäessä Valot Ajovalot Takavalot Jarruvalot Peruutusvalot Työvalot Äärivalot Suuntavalot Heijastimet

250 Ajoneuvon tarkastus Täyttökohteet moottoriöljyn määrä/laatu jäähdytinnesteen määrä ohjaustehostimen öljymäärä tuulilasin pesunestemäärä renkaat renkaiden kiinnitys

251 Ajoneuvon tarkastus Tekniikka kytkentälaitteet jarruletkut, liittimet sähköliittimet jarrujärjestelmä kuormatilat sisä- ja ulkopuoli sidontavälineet työkalut, hinausvaijeri, varapyörä muut varusteet

252 Ajoneuvon tarkastus Paperit ajoneuvon paperit perävaunun paperit kartat piirturin levy käsikirjat

253 Tarkastuskierros poista lumi ja jää kuormatilan katolta kytkinlaite ja liitännät lukot ja lukitus jarruvalot, heijastimet, takavalot valonheittimet, lasit, peilit moottori kuorman varmistus paineilmasäiliöt, jäätymisenestolaite katso alle kaikki renkaat, erityisesti paripyörien sisemmät renkaat

254 Ajonopeudet Nopeus tilanteen mukaan - ajan menetys - ajokin hallinta - pysähtyminen - taloudellisuus

255 Nopeus vaikuttaa... Suurella nopeudella ajaessasi sinun on vaikeata: nähdä ajoissa hallita ajokki pysyä tiellä pysähtyä ajoissa Jos joudut onnettomuuteen, ajonopeus vaikuttaa seurausten vakavuuteen

256 Nopeusrajoitukset Kuorma-auton ja yhdistelmän suurin sallittu ajonopeus Nopeuden rajoittimen asetantanopeus YLINOPEUS!

257 Paljonko säästät tai menetät aikaa? Esimerkissä vertailunopeudet ovat keskinopeuksia. Onko mahdollista saavuttaa tuollaisia keskinopeuksia?

258 Liian suuri nopeus kaarteessa aiheuttaa renkaiden pidon murtumisen Varo heilahdusliikkeen kertautumista kaarteessa

259 Koetilanne - hätäjarrutus nopeus 80 km/h 0 km/h, kostea asfaltti Kuormattu yhdistelmä (8-akselia), kokonaismassa noin kg vetoautossa ja perävaunussa sähköisesti ohjatut levyjarrut (EBS) Jarrutusmatka noin 41 metriä, hidastuvuus noin 6 m/s²

260 Hidastuvuusvoima Paineilmajarruin varustetun ajoneuvon käyttöjarrulla on saavutettava vähintään 5 m/s² jarrutushidastuvuus tien ja renkaiden välisen kitkakertoimen ollessa enintään 0,8. Henkilöautolla saavutetaan parhaimmillaan noin 10m/s² hidastuvuus.

261 Hidastuvuus 5 m/s 2 Kuva havainnollistaa mitä hidastuvuus 5 m/s² merkitsee; kuinka paljon nopeus hidastuu alkunopeudesta 80 km/h sekunneittain. 1s 1s 1s SEIS 7 km/h 2 m/s 25 km/h 7 m/s 1s 43 km/h 12 m/s 61 km/h 17 m/s Aikaa jarrutuksen aloittamisesta pysähdyksiin asti kuluu 4.4 sekuntia ja jarrutusmatkaa 49 metriä. JARRUTUS ALKAA 80 km/h 22 m/s

262 Jarruviipeet Kytkentäviive Vapautusviive EBS järjestelmässä jarruviipeitä ei ole juuri lainkaan 0,8 s

263 Nopeuden vaikutus pysähtymismatkaan Kuljettajan reaktioajan ( 1 s ) ja jarruviipeen ( 0,5 s ) aikana kuljettu matka Jarrutusmatka, hidastuvuus 5 m/s 2 90 km/h = 100 m 80 km/h 70 km/h = 67 m = 83 m Paljonko nopeutta? 60 km/h 50 km/h = 40 m = 53 m Lähes 50 km/h! 40 km/h = 29 m Pysähtymismatka metriä

264 Nopeuden ja kelin vaikutus pysähtymismatkaan Kuljettajan reaktioajan ( 1 s ) ja jarruviiveen ( 0,5 s ) aikana kuljettu matka Jarrutusmatka Pitävä keli 80 km/h = 83 m hid. 5 m/s² Luminen keli hid. 2,5 m/s² 80 km/h = 133 m Luminen keli hid. 2,5 m/s² 60 km/h = 81 m Alempi nopeus on turvallisempi!

265 Vartti pois vauhdista, jarrutusmatkasi lyhenee lähes puoleen Fysiikan lain mukaan jarrutusmatka nelinkertaistuu, kun nopeus kaksinkertaistuu. Laki toimii myös toisin päin: Nopeuden alentaminen neljänneksellä lyhentää jarrutusmatkan lähes puoleen.

266 Esimerkki ajonopeuden vaikutuksesta polttoaineen kulutukseen 90 = 31 l / 100km 80 = 26 l / 100km 70 = 23 l / 100km

267 Liian suuri nopeus kaarteessa aiheuttaa renkaiden pidon murtumisen

268 Puskeminen... puskee... kääntyy

269 Vetävien pyörien lukkiutuminen voi aiheuttaa sivuluisun

270 Riskit Kääntyykö? Olosuhteet, liukas sohjo ylämäki alamäki käännökset * vetoakselin sivuttaispito * vetopöytäkuormitus, kitka * teliakselin sivuttaispito

271 Riskit. kääntyykö? Yhdistelmän pituus alle 22 metriä Edelleen samat ongelmat jatkuvat Miten vältettävissä?

272 Riskit. kääntyykö? Yhdistelmän pituus 25,25 metriä Entä kesällä hyvissä olosuhteissa Olosuhteet, liukas sohjo ylämäki sivuttaispito, sivuttaisvoimat, jyrkät alamäki käännökset käännökset vetoakselin sivuttaispito vetopöytäkuormitus ja kitka, jos kysymyksessä dolly teliakselin, -akseleiden sivuttaispito

273 Ajoneuvoyhdistelmässä on millä tahansa akselilla tapahtuva pyörien lukkiutuminen helposti kohtalokas

274 Talvi ja liukkaus

275 Paineilma autoissa Raskaan kaluston jarrut toimivat nykyisin paineilmalla Paineilma voi olla vain tehostavana, jolloin voima siirretään nesteen avulla Voima voidaan myös siirtää paineilman avulla pyöräjarruun saakka Käytettävissä olevaa paineilmaa käytetään myös tehostamaan vaihteensiirtoa ja kytkimen käyttöä sekä ilmajousituksissa ja päällerakenteissa Paineilma tuotetaan moottorin yhteydessä olevalla kompressorilla Henkilöautoissa paineilmaa käytetään ilmajousitusten yhteydessä Ilmajousi on joko pääjousena tai apujousena kantamassa kuormaa rinnan pääjousen kanssa Henkilöautossa tarvittava paineilma tuotetaan omalla kompressorilla

276 Paineilmakaaviot Autojen paineilmakaaviot on yleensä piirretty standardin DIN mukaan Standardissa liitännät numeroidaan eritavoin kuin teollisuuspneumatiikassa

277 Kevyissä hyötyajoneuvoissa (6-9t) käytetään paineilmatehosteista jarrujärjestelmää Paineilma tehostaa kuljettajan poljinvoimaa Jarruvoima siirretään nesteen avulla pääsylinteriltä pyöräjarruille Paineilmapiiri on jaettu kahteen piiriin Suojaventtiili huolehtii siitä, että toisen piirin vaurioituminen ei vaikuta toisen piirin toimintaan Seisontajarrun käyttö on mekaaninen

278 Järjestelmä on käytössä vähän raskaimmissa hyötyajoneuvoissa (6-13t), jotka eivät vedä perävaunua Edelliseen järjestelmään on erona se, että järjestelmä on jaettu nelipiirisuojaventtiilin avulla neljään piiriin Kahteen jarrupiiriin, seisontajarrupiiriin ja sivukuluttaja piiriin Voima välitetään paineilmaohjatulta pääsylinteriltä nesteen avulla pyöräjarruille Kuljettaja säätää polkimen avulla pääsylinteriin vaikuttavan paineilman painetta

279 Paineilmajärjestelmä

280 Paineilman tuotto Paineilma tuotetaan moottoriin kytketyllä mäntäkompressorilla Systeemit jaetaan korkeapaineisiin p>10bar ja matalapaineisiin p<10bar Kompressorit voivat olla, joko ilma- tai vesijäähdytteisiä Kompressori pyörii aina, kun moottori pyörii Imuilma kompressorille kulkee moottorin imuilmansuodattimen lävitse ja sen voitelu on kytketty moottorin voitelujärjestelmään Paineensäädin voi kytkeä kompressorin vapaakierrolle, jolloin se siirtää ilmaa imupuolelta ulkoilmaan vasten ulkoilman painetta

281 Leppuuttaja

282 Paineensäädin Paineensäätöventtiili ohjaa kompressorilta tulevan ilman joko säiliöihin tai ulkoilmaan Ulkoilmaan ilma johdetaan, kun säiliöiden paine on saavuttanut asetetun painearvon Venttiilissä on myös nippa, josta auton paineilmajärjestelmä voidaan täyttää ulkopuolisesta lähteestä tai ottaa ilmaa ulkopuoliseen käyttöön (renkaiden täyttö) Esimerkiksi paloautot voidaan pitää lähtövalmiudessa ulkopuolisen paineilmaverkon avulla

283 Paineilman kuivaus Ilman kyky sitoa vesihöyryä riippuu lämpötilasta ja paineesta Lämpimämpi ilma pystyy sitomaan kosteutta enemmän kuin kylmä Suurempi paineinen ilma kykenee sitomaan vähemmän kuin pienempi paineinen

284 Paineilman kuivaus Aikaisemmin veden haittavaikutuksia koitettiin estää passiivisesti Säiliöihin asennettiin vedenpoistoventtiilit ja ilmaan sekoitettiin jäätymisenestoainetta (spriitä) Sekoitinlaite oli joko automaattinen tai manuaalinen

285 Paineilmankuivain Paineilman kuivaaminen huomattavasti tehokkaampi tapa vähentää veden haittoja Kuivaimet toimivat adsorptio periaatteen mukaisesti Kuivain perustuu kosteutta sitovaan materiaaliin, jonka kyky sitoa kosteutta riippuu ympäröivän ilman paineesta ja lämpötilasta

286 Paineilmankuivain Kompressorista tulevan kostean ilman virratessa adsorptio aineen ohitse sitoo se kosteutta ilmasta Osa kuivasta ilmasta johdetaan kuivaimen säiliöön Kun paineensäädin asettaa kompressorin vapaakierrolle, virtaa myös kuivaajan säiliöstä kuivaa ilmaa adsorptio aineen ohi suoraan ulkoilmaan Pienemmässä paineessa kuiva ilma sitoo kosteuden ja kuljettaa sen ulkoilmaan

287 Paineilmankuivain Kuivaimen poistoaukkoon on sijoitettu lämmitin, joka varmistaa ettei se jäädy pakkasilla Kuivain ja paineensäädin voidaan myös yhdistää yhdeksi laitteeksi

288 Vedenpoistoventtiilit Säiliöihin kertyvän veden poistamiseksi on säiliöiden alapinnassa vedenpoistoventtiilit Ne ovat joko manuaalisesti tai automaattisesti toimivia

289 Ylivirtausventtiilit Eri piirit suojataan ylivirtausventtiilein siten, että yhden piirin vuoto ei tyhjennä muita piirejä Kaksipiirisissä systeemeissä käytetään kaksi- tai nelipiirisuojaventtiiliä Suojaventtiilit voivat sallia Täyden takaisinvirtauksen Rajoitetun takaisinvirtauksen Ei takaisinvirtausta olenkaan

290 Nelipiirisuojaventtiili Nelipiirisuojaventtiili koostuu neljästä ylivirtausventtiilistä, jotka huolehtivat tarvittavasta paineesta Kahdelle jarrupiirille Käsijarrupiirille Perävaunupiirille Sivukuluttajille Venttiilin avulla taataan tarvittava jarrutusteho vaikka jokin piireistä saa vuodon

291 Paineenrajoitusventtiili Paineenrajoitusventtiilillä voidaan jonkin piirin tai toimilaitteen maksimi paine rajoittaa ennalta asetettuun arvoon

292 Poljinventtiili Kevyissä ajoneuvoissa voidaan käyttää paineilmalla tehostettua pääsylinteriä, jossa kuljettajan poljinvoimaa vahvistetaan paineilman energialla Vähän raskaimmissa ajoneuvoissa voidaan ohjata polkimella paineilman painetta, joka vaikuttaa pääsylinterissä nesteeseen Pääsylinteri on oikeastaan muunninsylinteri, joka muuntaa paineilman paineen korkeammaksi nesteen paineeksi Paineilma- ja nestepiirit on kahdennettu

293 Poljinventtiili Raskaissa autoissa käytetyissä paineilmajarruissa poljinventtiilillä säädetään suoraan jarrusylinterissä vaikuttavaa painetta Vetoautoissa tämä paine johdetaan perävaunuventtiilin avulla myös perävaunulle Venttiili koostuu kahdesta säätöventtiilistä, joita ohjataan samalla tavoin

294 Kuormantunteva venttiili (ALB) Raskaan kuorma-auton akselipainot vaihtelevat niin paljon, että jarruvoimaa/-painetta on vähennettävä, kun auto on kuormaamaton Jos näin ei tehdä, lukkiutuu jokin akseli helposti Täydellä kuormalla pyörälle johdetaan täysi jarrupaine ja tyhjällä autolla jarrupainetta vähennetään Vivun kulma tai jousipalkeen paine määrittää alennussuhteen

295 Kuormantunteva venttiili (ALB) Venttiili kytketään mittaamaan vetoakselin kuormaa Lehtijousitetuissa autossa mitataan jousen painumaa Ilmajousitetussa mitataan ilmajousen painetta Venttiili voi sisältää releventtiilin ALB-venttiili voi perustua kalvon pinta-alan muutokseen tai vipusuhteen muutokseen Venttiileillä on myös eroja säätyykö venttiili paineen alaisena tai ei Venttiilin säätöarvot kirjataan ALB-kilpeen, jolloin venttiilin toiminnan tarkastaminen on helppoa

296 Etuakselin säätöventtiili Etuakselin jarruvoimaa voidaan säätää kuormituksen mukaan poljinventtiilin yhteyteen asennetulla säätöventtiilillä tai erillisellä venttiilillä Molemmissa venttiileissä etuakselin jarrupainetta säädetään ALBventtiilin antamalla vetoakselin kuormasta riippuvalla jarrupaineella

297 Painesuhdeventtiilit Jarrupainetta voidaan alentaa myös tietyllä painealueella esimerkiksi haluttaessa estää jonkin kevyesti kuormitetun akselin lukkiutuminen pienillä jarrutuksilla/jarrupaineilla Erästä tällaista venttiiliä kutsutaan taittoventtiiliksi Jotkin venttiileistä ovat säädettäviä

298 Releventtiili Releventtiilin avulla voidaan toimilaitteelle ohjata suuria tilavuusvirtoja suoraan säiliöltä Toimilaitteelle menevä paine seuraa ohjauslinjan painetta Pienillä paineilla ohjauspaine on hieman korkeampi kuin ulostulopaine Paineen laskiessa venttiili ohjaa toimilaitteen paineen ulos venttiilin pohjasta Venttiiliä käytetään, kun tahdotaan jarruviiveet pieniksi

299 Jarrusylinterit Jarrun kiristysvoima tuotetaan kalvosylinterein Kalvosylinterin isku on rajoitettu Sylinterin kokoa kuvataan tuumissa (16, 20, 24 ) joka on se likimääräinen sylinterin pinta-ala neliötuumissa Sylinterivoima saadaan laskettua esitetiedoissa annetuista sylinterivoima tietyllä paineella arvoista

300 Jarrusylinterit Jarruvoima on vakio vain tietyllä osalla sylinterin iskua On säädettävä jarruja säännöllisesti tai käytettävä automaattisäätöisiä jarruvipuja jotta isku pysyisi oikealla alueella Sylinterin männänvarren ja jarruvivun kulman tulee olla lähellä suoraa kulmaa, jotta kaikki sylinterivoima voidaan käyttää hyödyksi

301 Jousijarrusylinterit Seisontajarrun tarvitsema voima tuotetaan jousijarrusylinterillä Sylinterissä on yhdistetty käyttöjarrun kalvosylinteri ja seisontajarrun vaatima jousisylinteri Seisontajarru vapautetaan paineilman avulla, joka painaa jousen kokoon Jos autosta häipyy paineilma, kytkeytyvät seisontajarrut päälle Liikkeelle lähdettäessä voidaan seisontajarru poistaa päältä vasta kun seisontajarrupiirin paine on noussut tarpeeksi korkealle

302 Jousijarrusylinterit Jotta ajoneuvo saataisiin hätätilanteessa liikkeelle ilman paineilmaa, on jousijarrusylintereissä yleensä mekaaninen vapautus Vapautus voi tapahtua kuusioruuvilla, jonka avulla voidaan jousi puristaa kokoon

303 Jousijarrusylinterit Vapautus kiertämällä välitystankoa osakierros, jolloin kytkentä jousen ja välitystangon välillä katkeaa

304 Jousijarrusylinterit Joissain malleissa vapautus tehdään vasaran iskulla sylinterin takapäähän, jolloin kytkentä avautuu

305 Yksikertainen jarrukello

306 Käsijarrukello Milloin on: 1. Käsijarru päällä 2. Ei jarrutusta 3. Jarrutus

307 Rumpujarru

308 Levyjarrut

309 Perävaunun jarrut Perävaunussa on oma säiliönsä paineilman varastointia varten Säiliöitä täytetään vetoauton paineilmapiiristä Perävaunu kytketään kahdella letkulla vetoautoon Toinen letkuista välittää paineen avulla jarrutussignaalin vetoautosta perävaunulle Toisella letkulla täytetään perävaunun paineilmasäiliöitä

310 Vetoauton perävaunuventtiili Perävaunun vetoon tarkoitetun auton paineilmajärjestelmässä on perävaunun jarruventtiili Venttiili huolehtii jarrutussignaalin nopeasta siirrosta perävaunulle ja paineilman siirrosta perävaunun säiliöihin Venttiili on oikeastaan releventtiili, jota ohjataan kolmella ohjauksella

311 Perävaunun jarruventtiili Perävaunussa oleva jarruventtiili ohjaa perävaunun paineilmasäiliöstä paineen jarrusylintereihin ohjauspaineen mukaisesti Jos syöttöpaine laskee tarpeeksi kytkee perävaunun jarruventtiili perävaunun jarrut päälle Jarrujen päälle meno voidaan estää perävaunun jarruventtiilissä olevalla painonapilla

312 Kuorma-auton jarruvaatimuksia mm: Hidastuvuus 5 m/s² Toisistaan riippumattomat jarrujärjestelmät Jarrut joka akselilla ABS Erilliset laahainpinnat Jarruvoima säädeltävissä Tasaisuus Jarrukäytävä jne

313 Ilmajousitus Ilmajousitusta säädetään mekaanisella tai sähköisellä venttiilillä Molemmissa mitataan rungon ja akselin välistä matkaa ja sen perusteella lisätään tai vähennetään ilmaa ilmajousessa Mekaanisilla venttiileillä on ilman kulutuksen vähentämiseksi keskiasennossa niin sanottu kuollut alue, jolloin ilma ei kulje Pienet korkeusmuutokset eivät silloin aiheuta ilman siirtymistä

314 Sähköinen tasonsäätö Sähköisellä tasonsäädöllä on seuraavia etuja Lyhyet nosto- ja laskuajat, koska käytetään suurempia venttiileitä ja letkuja Pienempi ilman käyttö, koska tasonsäätöä voidaan viivästyttää ajallisesti Mukavampi käyttää esimerkiksi ohjaimen muistiin voidaan tallettaa kaksi runkokorkeutta Järjestelmä valvoo itseään ja ilmoittaa vioistaan Tarvitaan vähemmän osia ja asennustyö on pienempi

315 315 Syöttöpiiri

316 316 Etujarrupiiri

317 317 Takajarrupiiri

318 318 Seisontajarrupiiri

319 319 Luistonestopiiri

320 Huoltojärjestelmät.

321 Huolto, Että näin ei kävisi

322 Huollon tarkoitus Pitää auto kunnossa ja käytössä Huomata viat pieninä Pienentää korjauskustannuksia Vähentää seisonta-aikoja Lisätä jälleenmyyntiarvoa Lisätä varmuutta ja työllisyyttä Turvaa yrityksen jatkumisen

323 Huollon määräytyminen Kilometrien mukaan Kalenterin mukaan Kuljettajan on tiedettävä mikä huolto on seuraava ja milloin se on tehtävä Omistajan (valmistajan) määrit-tämiä huoltovälejä ei saa ylittää

324 Huollon määräytyminen km X

325 Huoltovälin määräytyminen Ajomäärä vuodessa Ajo-olosuhteet Kokonaismassa Päällirakenne Käytetyt voiteluaineet ja polttoaineet Omistajan tottumukset Huoltoväli ei määräydy moot-torin öljynvaihdon mukaan

326 Esimerkkejä huoltoväleistä Kappaletavara-ajo < km Jakeluajo km Puu-, turve-, bulk-ajo km Maansiirtoajo km Linjaliikenne < km Kaupunkiliikenne km puolitettu huoltoväli moottorin öljyn-vaihdon tai päällirakenteiden vuoksi

327 Huoltotyypit Pieni huolto Öljynvaihto ja rasvaus Alustan perustarkastus Vuosi huolto Kaikkien öljyjen vaihto Alustan täystarkastus Syyshuolto Kylmään varautuminen Keväthuolto Kuumaan varautuminen

328 Syyshuolto Talveen varautumisen tärkeimmät toimenpiteet : polttoainejärjestelmän huolto paineilmajärjestelmän huolto kylmäkäynnistyslaitteiden tarkastus akkujen huolto nesteiden pakkaskestävyyden tarkastus

329 Syyshuolto

330 Voiteluöljyn tehtävät moottorissa

331 Voiteluöljyn tehtävät A Voitelu yhtenäinen öljykalvo, jotta kitka ja kuluminen on mahdollisimman pientä B Jäähdytys johtaa lämpöä pois laakereista ja männänpohjasta

332 Voiteluöljyn tehtävät C Tiivistys tiivistää männän rengasalueen D Puhdistus ja suojaus kuljettaa noen öljypohjaan, sitoo palamisjätteet ja neutraloi syövyttävät aineet

333 Voiteluöljyn luokitus 1 API-luokitus (American Petroleum Institute) ilmoittaa öljyn laadun bensiinimoottorit SA - SL dieselmoottorit CA - CI-4 2 ACEA-luokitus (Association des Constructeurs Europeens de l'automobile ) ilmoittaa öljyn laadun bensiinimoottorit A1, A2, A3, A5 dieselmoottorit E2, E3, E4, E5

334 3 SAE-luokitus (Society of Automotive Engineers ) ilmoittaa juoksevuuden (viskositeetin) 10W - 40 juoksevuus kylmässä juoksevuus kuumassa

335 SAE-luokitus (Society of Automotive Engineers ) Halutaan: moottoriöljy ympärivuotiseen käyttöön

336 API-luokitus (American Petroleum Institute) ACEA-luokitus (Association des Constructeurs Europeens de l'automobile ) SFoil Erittäin Hyvä Moottoriöljy ylittää seuraavat kansainväliset ja autonvalmistajan vaatimukset: API CF ACEA E3, E4 DAF HP1, HP2 (5W30) E4 (10W40) Mercedes-Benz MAN M3277 Scania LDF (10W30) Volvo VDS-2 RVI RXD (10W40)

337 Vaihteistoöljy Huom: öljysuosituksena voi olla API GL 1, 4 tai 5 moottoriöljy, esim API CF / ACEA E3

338 Vetopyörästö-öljy Huom: Vetopyörästöjen viskositeettivaatimus voi poiketa vaihteistojen vaatimuksesta Yleensä vaatimuksena API GL-5

339

340 Viskositeetti-indeksi Viskositeetti-indeksi ilmoittaa lämpötilan vaikutuksen öljyn juoksevuuteen

341 Voiteluöljyn termit 1 Viskositeetti sisäinen kitka, joka ilmoittaa öljyn juoksevuuden 2 Viskositeetti-indeksi ilmoittaa lämpötilan vaikutuksen öljyn juoksevuuteen 3 Pumpattavuus ilmoittaa alimman lämpötilan, jossa öljy toimii voiteluaineena

342 4 SAE-luokitus ilmoittaa juoksevuuden käytännössä 5 API / ACEA-luokitus ilmoittaa laadun ja sopivuuden käyttökohteisiin

343 Ominaisuudet Viskositeetti = määrää öljyn juoksevuuden Pumpattavuus = määrää käynnistymislämpötilan

344 Ajoneuvon öljyt 1 Moottori valmistajan määrittämä moottoriöljy huomioi öljynvaihtoväli 2 Vaihteisto valmistajan määrittämä vaihteistoöljy tai moottoriöljy 3 Vetopyörästö valmistajan määrittämä vaihteistoöljy (API GL-5)

345 Ajoneuvon öljyt 4 Ohjaustehostin Yleensä ATF 5 Lisälaitteet valmistajan määrittämät öljyt huomioi sekoittuminen

346 Moottorin voitelukierto

347 Moottorin öljynpaine Moottorin öljynpaine normaalissa ajotilanteessa

348 Moottorin öljynpaine Sammuta! = moottori välittömästi

349 SCR (Selective Catalytic Reduction) EU tiukentaa päästömääräyksiä raskaille ajoneuvoille. Käsittelemällä vain pakokaasuja moottori voidaan optimoida mahdollisimman polttoainetaloudelliseksi samalla kun hyötysuhde paranee ja partikkelipäästöt vähenevät.

350 SCR on luotettava ja yksinkertainen tekniikka, ja sitä on käytetty laivoissa ja voimalaitoksissa jo vuosikymmeniä. Teknologia soveltuu myös tehokkaisiin moottoreihin. SCR:n käytöllä ei ole juuri vaikutusta vaadittuun jäähdytyskapasiteettiin.

351 SCR-menetelmässä pakokaasuihin ruiskutetaan AdBlue-nestettä. AdBlue on kauppanimike urean ja veden seokselle. Pakokaasujen lämpö muuttaa urean ammoniakiksi ja hiilidioksidiksi. Tämän jälkeen ammoniakki reagoi typen oksidien kanssa katalysaattorissa pelkistäen ne vaarattomaksi typpikaasuksi ja vesihöyryksi. AdBluen kulutus on noin 4% Euro 4 -moottorin polttoaineenkulutuksesta. Käytännössä siis 40 litraa AdBlueta riittää yhtä pitkälle kuin litraa polttoainetta. AdBlue-säiliötä, putkia ja liittimiä lämmitetään, jotta varmistetaan järjestelmän toimivuus alhaisissa lämpötiloissa. Jos AdBlue jäätyy auton seistessä pitempään, se sulatetaan ja lämmitetään auton käynnistyksen yhteydessä. Koska SCR on pakokaasujen jälkikäsittelyä, ainoa tapahtuva asia on että pakokaasujen käsittely viivästyy. Tämä on otettu huomioon lainsäädännössä. SCR ei vaikuta moottorin kylmäkäynnistykseen.

352

353 Kemiallinen prosessi Adblue liuoksen vahvuus on 32,5 %. Jäätyy Järjestelmä on herkkä roskille. Häiriötilanteissa moottorin teho laskee.

354 EGR = Pakokaasun takaisinkierrätys Pakokaasun takaisinkierrätys eli EGR-järjestelmä, joka tulee sanoista Exhaust Gas Recirculation ja kierrättää osan pakokaasuista uudelleen sylintereihin. Pakokaasun takaisinkierrätysjärjestelmä on yleensä pakosarjasta imusarjaan tuleva putki, jonka imusarjan päässä on EGR-venttiili. EGR-venttiili voi olla ohjattu alipaineella tai sähköisesti, joista jälkimmäinen on tarkempi. EGR-venttiili säätelee saapuvan pakokaasun määrää imusarjan paineen mukaan - venttiili on kiinni tyhjäkäynnin alipaineessa ja suurella ylipaineella, eli on avoinna osapaineella ja silloin sallii pakokaasun virtauksen imusarjaan.

355

356 Ajoneuvon katsastus ja AKE tai Trafi Verotusjärjestelmä Järjestelmä ajoneuvojen vuotuiseen verottamiseen Rekisteröintijärjestelmä Järjestelmä ajoneuvojen rekisteröintiin ja kiinnityksiin Katsastusjärjestelmä Katsastuksen ja siihen liittyvän raportoinnin järjestelmä Teknisen hyväksynnän järjestelmä Järjestelmä ajoneuvojen tyyppihyväksyntään Tyyppihyväksyntätietojen tietovarasto Ajo-oikeudet ja kortit Ajo-oikeusjärjestelmä kuljettajan ajooikeustietojen hallinnointiin Ajokortin toimittamisen ja sen raportoinnin järjestelmä

357 Katsastus ja AKE Kokeet Järjestelmä kuljettajatutkintojen hallinnointiin Piirturikortti Järjestelmä digitaaliseen ajopiirturiin liittyvien piirturikorttien toimittamiseen ja hallinnointiin Ajoneuvotietopalvelu Järjestelmä ajoneuvokyselyiden ja päivityspalveluiden tuottamiseen viranomais- ja kaupalliseen käyttöön Kuljettajatietopalvelu Järjestelmä kuljettajakyselyiden ja päivityspalveluiden tuottamiseen viranomais- ja kaupalliseen käyttöön Portaali Tietopalvelu, viestintä ja asiointikanava kansalaisille, AKElaisille, viranomaisille ja muille kumppaneille Kanava muihin järjestelmiin

358 Ajoneuvotietojen ylläpitojärjestelmä Ajoneuvotietojen ylläpitojärjestelmä Henkilöjärjestelmä Talousjärjestelmä Teknisen hyv. järjestelmä Koodistojärjestelmä Asianhallintajärjestelmä Kilpivarastojärjestelmä WWW SS FIL RAP Kilpivarastojärjestelmä WWW SS FIL RAP Katsastustietojärjestelmä WWW SS FIL RAP. Katsastustietojärjestelmä WWW SS FIL RAP. Käytön hallintajärj. Tietopalvelujärjestelmä VEROjärjestelmä Vakuutus yhtiöt Kansalaiset AKE Yritykset Autoliikkeet, rahoitusyhtiöt LVK Ulosotto viranom. Ennakkoilmoittajat Kilpienvalmistaja Siirtomerkkien valmistaja Ajoneuvojen rekisteröinti WWW SS FIL RAP Ajoneuvojen rekisteröinti WWW SS FIL RAP Johdon raportointijärj LVM Katsastus tmp. Ajon.valm ja edustajat Kunnat ja romuttamot Valmiusjärjestelmä Tulli Poliisi Vakuutustietovarasto Ennakkoilm. järjestelmä WWW SS FIL RAP Ennakkoilm. järjestelmä WWW SS FIL RAP Kilpitiedot Kilpitiedot Katsastus tiedot Katsastus tiedot Rekisteröintitiedot Rekisteröintitiedot Rekisteröintitiedot Enn.rek tiedot Enn.rek tiedot Rajavartio laitos REMU Sov.-sov. tai eräsiirtoa Suorakäyttö Oheistulostus Sähköinen rek. (myöhemmin)

359 Liikenteestä poisto "Suomessa rekisteröidyn ajoneuvon liikennekäytöstä poistaminen" omistaja tai haltija tekee rekisteröintitodistuksen ilmoitusosalla toistaiseksi voimassa kilpiä ei tarvitse palauttaa (paitsi mopot ja kelkat) kilpien palautuksella vaikutus liikennevakuutuksen voimassaoloon verokausi katkeaa

360 Liikenteestä poisto muutokset liikenteestä poistetulle ajoneuvolle mahdollistetaan liikenteestä poistettua ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä paitsi ajoneuvon siirto sille erikseen varattuna aikana katsastukseen ja edelleen korjauspaikkaan

361 Liikenteeseen otto omistaja tai haltija tekee rekisteröinti- tai katsastustodistuksen ilmoitusosalla katsastusta ei pääsääntöisesti vaadita, paitsi ulkomaanpoiston jälkeen vaurioituneena poiston jälkeen sekä LTJ:n aikana rekisteristä poistetuille ajoneuvoille kilvet annetaan tarvittaessa ajoneuvoveroa ei saa olla maksamatta liikennevakuutus ajoneuvo käyttökiellossa, jos ajoneuvon määräaikaiskatsastus ei ole voimassa merkintä käyttökiellosta rekisteröintitodistukseen

362 Vakuutustietovarasto VATI liikennevakuutuksen todistemerkistä luopuminen REKI tarkastaa voimassaolevan liikennevakuutuksen VATIsta ja hakee vakuutustiedot ajoneuvon tiedoiksi vakuutus myönnetään rekisteröinnin yhteydessä väliaikainen vakuutustietojen säilytyspaikka uusi liikennevakuutus varastovakuutus koenumerovakuutus tiedot suoraan vakuutusyhtiöiltä tiedot ajoneuvosta, vakuutuksesta ja vakuutuksenottajasta VATIn reaaliaikaisuus tärkeää

363 Vakuutustietovarasto VATI osa REKI-järjestelmää vakuutusyhtiöt vastaavat tietosisällöstä haku reknon/valmistenumeron ja nimen/tunnuksen perusteella tiedot passivoidaan/poistetaan käytön jälkeen, pl siirtolupaan käytetyt vakuutukset varastovakuutukset käyttämätön vakuutus passivoidaan

364 Rekisteröintitodistus kaksiosainen todistus 1. osa eli tekninen osa pidettävä ajossa mukana tulostuu määräaikaiskatsastuksen yhteydessä tulostuu rekisteröinnin yhteydessä 2. osa eli ilmoitusosa rekisteri-ilmoituksen tekemistä varten tulostuu rekisteröinnin yhteydessä huomioidaan ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista annetun direktiivin (1999/37/EU) vaatimukset pakolliset ja valinnaiset tiedot harmonisoidut koodit

365 Rekisteritunnus maksimimerkkimäärä edelleen 6 auton sarjakilven muoto edelleen ABC-123 kirjaimet ja numerot erotetaan toisistaan väliviivalla (sarjakilvet) tai välilyönnillä (erityiskilvissä asiakkaan halutessa) AAA 111 ja AAA-111 ovat kuitenkin sama tunnus tietojen haku ja kyselyt vastaavasti mahdollisia ei samaa rekisteritunnusta eri ajoneuvoluokilla

366 Erityiskilvet erityiskilpi voi olla ajoneuvokohtainen tai henkilökohtainen (10 v) mahdollistetaan nimikilpi, esim. PIRKKO merkkimäärä vähintään 2 merkkiä, esim. A-1 tai AA vähintään 1 kirjain, ei pelkkiä numeroita enintään 6 merkkiä, esim. AAA-111, AAA 111 tai PIRKKO käyttöönottoajankohta avoin

367 Katsastusajat Katsastusasetuksen mukaan katsastusajankohta määräytyy rekisteröintitodistukseen (rekisteriote) merkityn käyttöönottopäivän mukaan. Raskaankaluston ajoneuvon saa viedä puolivuotta etukäteen katsastukseen

368 Päivämäärän mukaan

369 Ei käyttöönottopäivää eli ns. vanhat ajoneuvot Rekisteri otteessa käyttöönotto päiväys => Rekisteritunnuksen mukaan.

370 Ajoneuvoveron määrä

371

372

373 Dieselmoottorin toimintaperiaate imutahti puristustahti

374 Dieselmoottorin toimintaperiaate työtahti poistotahti

375

376

377 Polttoainejärjestelmän osat

378 Käsipumpun sijainti

379 EDC:n tunnistimet

380 Pumppusuuttimen toiminta

381 Ylivuoto tankkiin sijainti Ruiskutussuuttimen Polttoaineen tulo pumpult a

382 Ruiskutussuutin Suutin on aina moottorikohtainen! viritys lisää päästöjä viritys lyhentää moottorin kestoikää viritys poistaa takuun Suuttimen uusintatarve ilmenee: savutuksesta käyntiäänestä polttoaineen kulutuksesta

383 Polttoainejärjestelmä

384 Polttoainejärjestelmän ilmaus Laita letku suodattimen ilmausruuviin. Avaa ilmausruuvia. Pumppaa käsipumpulla, kunnes letkusta tulee vain puhdasta kuplatonta polttoainetta. Kiristä ilmausruuvi. Avaa tarvittaessa sylinterin kannen ilmausruuvi ja toista ilmaus.

385 Jäähdytysnesteen kierto

386 Suljettu kierto Paisuntasäiliö toimii: jäähdytysnesteen varastona tasaa järjestelmän lämpölaajenemista

387 Jäähdytyskierto 1 moottori 2 vesipumppu 3 tyhjennys 4 paisuntasäiliö 5 sisälämmitykselle 6 jäähdytin 7 sisälämmitykseltä 8 vaihteiston jäähdytin

388 Vesipumppu ja termostaatti

389 Termostaatti Vahatermostaatti kiinni, kun moottori on kylmä Vahatermostaatti aukeaa, kun jäähdytysveden lämpö nousee säädettyyn arvoonsa

390 Painekorkki Ylipaineventtiili aukeaa,kun jäähdytysnesteen paine nousee yli säädetyn paineen (0,5-1 bar)

391 Painekorkki Alipaineventtiili aukeaa,kun jäähdytysnesteen paine laskee moottorin jäähtyessä

392 Tiivistevuoto

393 Jäähdytysnesteen seossuhde

394 Vetävä kytkin vauhtipyörä kytkinakseli kytkinlevy kytkimen runko painelaakeri levyjousi painelevy

395 Työntävä kytkin

396 painelaakeri kytkimen runko painelevy kytkinakseli kytkinlevy

397 Paineilmatehostettu kytkin kytkinnestesäiliö työsylinteri kytkinpoljin kytkin tehostinsylinteri paineilman tulo

398 Paineilmatehostettu kytkin työsylinterin mäntä työntää kytkinnesteen tehostimeen kytkinpoljin painetaan alas tehostimen venttiili (4) aukeaa ja paineilma työntää männän (5) kohti kytkintä kytkin irrottaa

399 Kuorma-auton voimansiirto

400 Vaihteiston voimankulku

401 Synkronilaite

402 Synkronointi

403 Aluevaihde Planeettavaihde perusvaihteiston takana

404 Aluevaihteen iso alue

405 Aluevaihteen pieni alue

406 Vaihteensiirtovivusto

407 Vaihteensiirtovivusto Salpasylinteri (3) ja salpaventtiilit (4,5) sallivat alueen vaihdon vain vapaa-asennossa Magneettiventtiili (6) estää pienen alueen kytkeytymisen yli 30 km/h vauhdissa Keinukatkaisin vaikuttaa aluevaihtajan sylinteriin(2)

408 Tasauspyörästä

409 AJONEUVOLAINSÄÄDÄNTÖ Asennus- ja korjausluvat

410 Luvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa tehdään korvausta vastaan asianmukaiset ilmoitukset viranomaisille Työtilat Osaava henkilöstö Tarvittava laitteisto

411 Jarrujärjestelmät A-lupa: kaikki jarrujärjestelmät, kaikki toimenpiteet B-lupa: kaikkien järjestelmien korjaus- ja huoltotoimenpiteet, ei kuitenkaan jarrujen sovitus- ja muutostyöt eikä lukkiutumattomien jarrujen säätölaitteisiin liittyvät huolto- ja korjaustyöt

412 Jarrujärjestelmät Ei tarvita lupaa: päivittäiset huolto- ja säätötoimenpiteet jarrusylinterin ja sen kalvon vaihtaminen jarruputkien ja -letkujen uusiminen ilmakompressorin suodattimen vaihtaminen merkinanto- ja varoituslaitteisiin ja jarruvaloihin liittyvien komponenttien korjaus venttiilit, joita ei tarvitse säätää

413 Jarrujärjestelmät Työnjohtajalla tulee olla vähintään teknikkotasoinen koulutus ja työkokemusta / väh. 5 vuoden kokemus korjaamon esimiehenä tai asentajana ja lisäkurssit käytynä Työntekijällä väh. 5 vuoden kokemus autoasentajana ja riittävä kokemus mainituista töistä

414 Jarrujärjestelmät Ajoneuvokohtaiset tiedot suoritetuista luvanvaraisista töistä, korjauksen päivämäärä ja tarkempi kohde Säilytettävä korjausvuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun

415 Ajopiirturit A-lupa: oikeus suorittaa piirturin ja sen liitännän asennukset, korjaukset, tarkastukset ja sinetöinnit B-lupa: ei saa korjata piirturia, säätää eikä sinetöidä. Saa muuttaa autoon asennetun piirturin kilometrit ja siihen liittyen sinetöidä kotelon

416 Ajopiirturit Asennus- ja korjaustyöstä vastaavilla sellainen koulutus tai kokemus, joka piirturin valmistajan tai maahantuojan tai toimialueen katsastusmiehen antaman selvityksen perusteella katsotaan riittäväksi

417 Ajopiirturit Luvanvaraisia korjauksia koskevat tiedot säilytettävä kahden vuoden ajan: päivämäärä asennuksesta, säädöstä tai korjauksesta auton rekisteritunnus renkaiden kehä kilometrilukema mahdolliset näyttövirheet

418 Nopeudenrajoitin Valmistajan, autonvalmistajan tai katsastusmiehen (tai näiden valtuuttaman) hyväksymä korjaamo saa suorittaa korjauksia, asennuksia ja säätöjä, kun on käytettävissä tarvittava laitteisto

419 Autorekisterikeskus Myöntää luvan taksamittarin ja ajopiirturin asennukseen Voi myöntää poikkeusluvan määräajaksi suorittaa asennuksia vaikka kaikkia vaatimuksia ei voida täyttää Voi perua luvan korjaamolta Lopetettaessa toiminta on ilmoitettava katsastuskonttorille

420 Ylikuorma

421 Tieliikennelaki Laki ylikuormamaksusta /51

422 Maksuvelvollinen Ylikuormamaksu määrätään sen maksettavaksi, joka ylikuorman kuljettamisen aikaan on kuljetukseen käytetyn ajoneuvon omistaja. Jos ylikuorma on ajoneuvoyhdistelmässä, ylikuormamaksu määrätään vetoajoneuvon omistajan maksettavaksi.

423 Maksun peruste Ylikuormamaksu määrätään jos ylitys on yli: 5 % sallitusta kokonaismassasta 10 % sallitusta akseliin tai teliin kohdistuvasta massasta

424 Maksunsuuruus Ylikuormamaksu on jokaiselta: täydeltä sadalta kilolta 10 euroa kiloa ylittävältä sadalta kilolta 30 euroa kiloa ylittävältä sadalta kilolta 40 euroa Esimerkki: ylikuorma 5500 kg 20 x 10 = x 30 = x 40 = 600 Yhteensä 1400

425 Esimerkki

426 Ylikuorman toteaminen Ylikuorma todetaan punnitsemalla akseliin ja teliin kohdistuvat massat tai kokonaismassa Ylikuorma voidaan todeta myös laskemalla kuorman massa tilavuuden perusteella, rahtikirjoista tai muulla luotettavalla tavalla Liikenteen valvoja voi ylikuorman toteamiseksi määrätä ajoneuvon kuljetettavaksi kiinteään punnituspaikkaan, jos ajoneuvossa todennäköisin syin epäillään kuljetettavan ylikuormaa. Määräyksestä ei saa aiheutua kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta ajanhukkaa

427 Kuljetuksen jatkaminen Jos liikenteen valvoja on kieltänyt jatkamasta ylikuorman kuljettamista, mutta sitä kiellosta ja annetusta maksumääräysilmoituksesta huolimatta jatketaan, voidaan ylikuormamaksun määrääjän harkinnan mukaan määrätä uusi ylikuormamaksu

428 Maksun määrääminen Poliisi Ylikuormamaksu voidaan yksittäistapauksissa jättää määräämättä tai poistaa, jos ylikuorman kuljettaminen on johtunut olosuhteet huomioon ottaen anteeksiannettavasta huomaamattomuudesta tai muusta siihen verrattavista erityisestä syystä

429 Ulkomaisen ajoneuvon maastavientikielto Ulkomailla rekisteröityä ajoneuvoa, jossa todetusta ylikuormasta on määrättävä ylikuormamaksu, ei saa viedä maasta ennen ylikuormamaksun maksamista

430 Maksuaika Ylikuormamaksu on maksettava kuudessa kuukaudessa maksumääräyksen antamisesta

431 Kuljetustehtävän antajan korvausvastuu Ylikuormamaksun suorittaneella liikenteenharjoittajalla on oikeus saada maksun määrä kokonaan tai osaksi takaisin kuljetustehtävän antajalta, jos tämän toimenpide on johtanut siihen, että ylikuormaa on kuljetettu

432 Kuljettajan korvausvastuu Ajoneuvon kuljettaja voidaan velvoittaa kokonaan tai osaksi korvaamaan ylikuormamaksu maksuvelvolliselle vain, jos kuljettaja tahallaan vastoin maksuvelvollisen ohjeita on kuljettanut ylikuormaa tai poikennut reitiltä, jolla kuormaa olisi saanut kuljettaa

433 Rikosoikeudelliset seuraamukset Ylikuorman kuljettamisen tuottamaa taloudellista hyötyä ei tuomita valtiolle menetetyksi, jos samasta teosta määrätään ylikuormamaksu

434 Hurja tukkilasti Kiteellä Iltasanomat :54 Kiteellä punnittu tukkirekka kellotti vaa'alla myöhään lauantaina 20 tonnin ylipainon. Liikkuva poliisi punnitsi kuutostiellä kuusitukeilla lastatun rekan, jonka sallittu massa oli 60 tonnia. Vaaka näytti kuitenkin 81 tonnia. Poliisi määräsi ylikuorman purettavaksi ennen matkan jatkamista. Lisäksi kuljettajalle kirjoitettiin ilmoitus ylikuormasta ja rangaistusvaatimus. Paljonko tällainen kuorma voisi maksaa?

435 Tehtäviä 1. Ilmajousitteinen 3-akselinen teliauto varustettuna 3-akselisella varsinaisella perävaunulla on punnittu tien päällä. Akseli- /telikohtaiset punnitustulokset ovat edestä lukien tonneina: 9, 22, 12 ja 24 t. Auton etuakselille on sallittu kuormitus 7 t ja muille akseleille/teleille sekä ajoneuvoille ja yhdistelmälle asetuksen mukaiset maksimiarvot. Laske maksettavaksi tulevan mahdollisen ylikuormamaksun suuruus. Kuka sen maksaa?

436 Tehtävä 3. 2-akselisen vetoauton ja 3 -akselisen varsinaisen perävaunun muodostamalle yhdistelmälle ovat sallitut akseleille/telille kohdistuvat massat edestä lukien 5, 9, 8 ja 16 t. Rekisteriotteen mukaan on sallittu kokonaismassa vetoautolle 13 t ja perävaunulle 24 t Tarkastuksessa saatiin punnitsemalla akseleille/telille kohdistuvat seuraavat massat edestä lukien 7,10, 12 ja 20 t. Mikä on suurin ylikuormamaksulain mukainen ylitys ja paljonko olisi ylikuormamaksu? Kenelle se osoitetaan maksettavaksi? (Vastaus 5120 e, vetoauton omistaja/haltija maksaa.)

437 Tehtäviä 2. 3-akselisen kuorma-auton ja 3-akselisen varsinaisen perävaunun muodostamalle yhdistelmälle punnitaan tien päällä seuraavat akseli4telikohtaiset massat edestä lukien: 8; 20; 14 ja 21 tonnia. Rekisteriotteiden mukaan sallitut arvot ovat edestä lukien: 6,5; 16; 10 ja. 18 tonnia. Mikä on määrättävän mahdollisen ylikuormamaksun suuruus ja kuka sen maksaa?

438 Digitaalinen ajopiirturijärjestelmä Digitaalinen ajopiirturilaite tuli pakolliseksi alkaen kaikissa yli 3,5 tonnia painavissa ajoneuvoissa, joita käytetään henkilö- ja tavaraliikenteessä (Nas 2135/98/EY). Vaatimus koskee ensi kertaa käyttöönotettavia ajoneuvoja sekä niitä ajoneuvoja, joihin ajopiirturilaite joudutaan vaihtamaan.

439 Yleistä ajopiirturilaitteistosta sekä digitaalisesta ajopiirturista Digitaalisen ajopiirturin ajoneuvolaitteisto koostuu seuraavista osista: Ajoneuvoyksikkö, joka sisältää kaksi korttipaikkaa, näyttöruudun, printterin sekä valintanäppäimet. Älykäs anturi, joka asennetaan vaihteistoon. Kaapelointi ajoneuvoyksikön ja anturin välillä

440 Ajoneuvoyksikön muistiin tallentuu vuoden ajalta tiedot mm. kuljetusta matkasta, aikaryhmävalintatiedot, viat ja katkokset virransyötössä sekä laitteessa käytettyjen piirturikorttien tiedot. Ajoneuvon nopeustiedot tallentuvat ajoneuvoyksikköön viimeisen ajovuorokauden ajalta. Tiedot voidaan ottaa ulos laitteesta joko verkko kaapelia käyttäen tai laitteen oman tulostimen kautta.

441 Käyttöönotto Digitaalisen ajopiirturijärjestelmän tarkoituksena on parantaa liikenneturvallisuutta, varmistaa tasapuoliset kilpailuedellytykset kuljetusyritysten ja -muotojen välillä sekä parantaa kuljettajien työoloja. Järjestelmä otetaan käyttöön samanaikaisesti kaikissa EU-maissa.

442 Järjestelmän käyttö tulee todennäköisesti laajenemaan myös muihin Euroopan maihin (AETR -sopimusvaltiot), mutta esimerkiksi Venäjällä (AETR-sopimusvaltio) ei yllä olevan päivämäärän jälkeen välttämättä käy digitaalinen ajopiirturi. Saattaa olla niinkin, että Venäjä vaatii edelleen pelkästään analogisen (nykyisen mukaisen) piirturijärjestelmän käyttöä omassa maassaan siihen asti, kunnes AETR-sopimusvaltiot ratifioivat kyseisen EY-direktiivin.

443 Laitteisto Ajoneuvolaitteisto koostuu itse tallennuslaitteesta (digipiirturi), kaapeloinnista ja vaihteistossa olevasta nopeusanturista. Tallennuslaite muistuttaa huomattavasti mekaanisia ajopiirtureita. Siinä on kaksi korttipaikkaa, käyttökytkimet, tulostin ja näyttöruutu. Kaikki ajoneuvolla ajettu tieto tallentuu ajoneuvoyksikön muistiin.

444 Neuvoston asetus sanoo, että jos mekaaninen piirturi on vaihdettava uuteen, on sen oltava digitaalinen. Ajoneuvohallintokeskuksen kannan mukaan digitaaliseen piirturiin on siirryttävä (vaihtotilanteessa) vain jos koko piirturilaitteisto vaihdetaan samalla kerralla. Pelkän piirturin korvaaminen vaihtopiirturilla katsotaan korjaamiseksi.

445 Piirturikortit Piirturikortti on luottokortin kokoinen, muistisirulla varustettu kortti, jonka passiivimuistiin on tallennettu kortin personointitiedot ja aktiivimuistiin tallentuu käytön aikana syntyvää tietoa. Kortteja on neljä erilaista. Kaikkien korttien hinta on Suomessa 103 euroa. Kortin hinta muodostuu sen valmistamisesta, jakelusta ja ennen muuta siihen liittyvästä tietohallinnosta.

446 Kuljettajakortti Kuljettajakortti on kuvalla varustettu henkilökohtainen kortti, joka muistuttaa ajokorttia. Kuljettajakortin muistiin tallentuvat mm. ajo- ja lepoaikatiedot, kuljettu matka ja ajonopeudet kuluneen 28 vuorokauden ajalta. Kuljettajakortin voimassaoloaika on 5 vuotta. Kuljettajakortin oikeudet riittävät saamaan näytölle tai tulosteelle tietoja kuljettajan toimista (ajoaikoja, matkoja, ym.), rajoitetusti ajoneuvokohtaista käyttötietoa ja ajoneuvoon liittyviä asetustietoja (mm. rengaskoko). Sähköisessä muodossa ei piirturilta tietoja saa ulos kuljettajakortin avulla.

447 Yrityskortti Yrityskortti mahdollistaa yritykselle kuuluvien ajoneuvojen digitaalisiin ajopiirtureihin tallennettujen tietojen selaamisen, siirtämisen ja tulostamisen. Piirturi lukitaan antamaan tietoja tietylle yrityskortille. Ajoneuvon vaihtaessa omistajaa, on lukitus tehtävä uudelleen. Uudella omistajalla ei ole pääsyä vanhan omistajan aikaisiin tietoihin. Yrityskortin voimassaoloaika on 5 vuotta ja sen avulla saadaan tietoa myös sähköisessä muodossa. Tämän vuoksi ajoaikatietojen hyödyntäminen esimerkiksi palkanlaskennassa tarkentuu ja helpottuu huomattavasti.

448 Korjaamokortti Korjaamokortti myönnetään valtuutetulle piirturikorjaamolle ja se mahdollistaa digitaalisen ajopiirturilaitteen testauksen, kalibroinnin ja ohjelmoinnin. Korjaamokortin voimassaoloaika on 1 vuosi ja se haetaan Ajoneuvohallintokeskukselta. Nykyinen ajopiirtureiden korjauslupa ei kata digitaalisten ajopiirtureitten korjaamista. Digipiirturin korjaamiseen on haettava lupa AKE:lta. Yhtenä kriteerinä tulee mitä ilmeisimmin olemaan se, että sama yritys ei voi harjoittaa kuljetustoimintaa ja korjata digitaalisia ajopiirtureita.

449 Valvontakortti Valvontakortti on viranomaisten valvonnassa käyttämä kortti, joka mahdollistaa pääsyn digitaalisen ajopiirturilaitteen tietomuistissa ja kuljettajakortilla oleviin tietoihin. Kun valvoja syöttää ajoneuvoyksikköön valvontakortin, hän saa sieltä sekä ajoneuvoyksikön että sen hetkisen kuljettajan (jonka kuljettajakortti on koneessa) tiedot. Tämän jälkeen valvoja voi siirtää tiedot suoraan kannettavalle tietokoneelle - jos hänellä on siinä käytössään tietojen purkuohjelma. Toisaalta hän voi myös ottaa ajoneuvoyksiköstä tiedot erityistä muistitikkua (downloadkey) käyttäen, jonka avulla hän siirtää tiedot joko mukanaan olevalle tietokoneelle (jossa purkuohjelma)tai jollekin kiinteälle tietokoneelle. Valvontakortin voimassaoloaika on 5 vuotta. Tämä kortti on käytössä poliisilla, tullilla, rajavartiostolla ja työsuojelutarkastajilla. Teksti: Erkki Vikman, LP-Helsinki

450

451

452

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Perävaunun käyttöohje

Perävaunun käyttöohje Perävaunun käyttöohje Ennen ajoa tarkistakaa: vetolaitteen ja sen kiinnitysosien kunto perävaunun ja auton kiinnityksen varmuus, perävaunun turvavaijerin tulee olla kiinnitetty autoon valojen kunto pyörien

Lisätiedot

RASKAAN KALUSTON RENKAAT JA LEVYPYÖRÄT 2011

RASKAAN KALUSTON RENKAAT JA LEVYPYÖRÄT 2011 Ryhmä 18-08 1118-785 05/11 RASKAAN KALUSTON RENKAAT JA LEVYPYÖRÄT 2011 AL10 AL15 AM15 DL10 TL10 1 Raskaan kaluston Hankook-renkaiden tyyppimerkinnät AH11 Akseli Käyttö Sarjanumero Akseli Pitkän matkan

Lisätiedot

Volvo Auto Oy Ab VALITSE OIKEAT RENKAAT

Volvo Auto Oy Ab VALITSE OIKEAT RENKAAT Volvo Auto Oy Ab VALITSE OIKEAT RENKAAT Miksi renkaat ovat niin tärkeät? Auton ja tien välissä ei ole muuta kuin renkaat. Renkaiden heikot ominaisuudet voivat siten heikentää myös auton muita turvaominaisuuksia.

Lisätiedot

M. Alander Oy Helsingintie 406 TARJOUSHINNASTO 21500 Piikkiö Puh. 02-479 5115 1.4.2011 GSM 040-5455 601 www.malander.fi

M. Alander Oy Helsingintie 406 TARJOUSHINNASTO 21500 Piikkiö Puh. 02-479 5115 1.4.2011 GSM 040-5455 601 www.malander.fi M. Alander Oy Helsingintie 406 TARJOUSHINNASTO 21500 Piikkiö Puh. 02-479 5115 1.4.2011 GSM 040-5455 601 www.malander.fi SARIS HYDRAULISET KIPPIPERÄVAUNUT Saris hydraulisia kippivaunuja on kokonaispainoluokat

Lisätiedot

Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot

Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot LVM:n 17.12.2012 julkistaman ajoneuvojen käyttöasetuksen muutosluonnoksen ajoneuvot 18.1.2013 Antti Korpilahti antti.korpilahti@metsateho.fi Olavi H. Koskinen

Lisätiedot

Lue Kaikki Renkaista. KAIKKI RENKAIDEN KOKOLUOKISTA. Rengaskokomerkintä:

Lue Kaikki Renkaista. KAIKKI RENKAIDEN KOKOLUOKISTA. Rengaskokomerkintä: Lue Kaikki Renkaista Pirellin Rengastietous Yli satavuotisen rengastekniikan kokemuksensa ansiosta Pirelli on pystynyt yhdistämään tuotteissaan mahdollisimman hyvin turvallisuuden, pitkäikäisyyden, ajomukavuuden

Lisätiedot

Vetolaitteet. Yleistä vetolaitteista PGRT

Vetolaitteet. Yleistä vetolaitteista PGRT Yleistä vetolaitteista Yleistä vetolaitteista Vetolaite on yhteinen nimi yhdelle tai monelle komponentille, jo(t)ka ajoneuvoon on asennettava, ennen kuin se voi vetää perävaunua. Vetolaitteen tarkoituksena

Lisätiedot

Yliajokoemenetelmäkuvauksen tarkentava liite

Yliajokoemenetelmäkuvauksen tarkentava liite Versio 1.0 Antopäivä: 3.4.2014 Voimaantulopäivä: 12.5.2014 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ajoneuvon renkaiden nastoista 408/2003 (viimeisin muutos 466/2009)

Lisätiedot

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Rengaspaineet pysyvät kun käytät typpeä Ilma ympärillämme koostuu pääosin hapesta ja typestä. Erottamalla nämä kaasumaiset alkuaineet toisistaan

Lisätiedot

Karting-auton ajo-ominaisuudet

Karting-auton ajo-ominaisuudet Karting-auton ajo-ominaisuudet Karting-auton hyvät ajo-ominaisuudet voidaan listata esim. seuraavasti: se saavuttaa suuria sivuttaiskiihtyvyyksiä se on helppo ajaa se käyttäytyy kuljettajan mieleisesti

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitat ja massat Suomessa 1.10.2013 alkaen. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto

Ajoneuvojen mitat ja massat Suomessa 1.10.2013 alkaen. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto Ajoneuvojen mitat ja massat Suomessa 1.10.2013 alkaen Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto Aineiston käyttöehdot Tämän opintomateriaalin on kehittänyt Suomen

Lisätiedot

Tämä kuorma-auto sopii sinulle, jos työtehtäviisi kuuluvat jätehuolto, kunnallistekniset palvelut tai jakelukuljetukset.

Tämä kuorma-auto sopii sinulle, jos työtehtäviisi kuuluvat jätehuolto, kunnallistekniset palvelut tai jakelukuljetukset. VAIN YKSI ASKEL Tämä kuorma-auto sopii sinulle, jos työtehtäviisi kuuluvat jätehuolto, kunnallistekniset palvelut tai jakelukuljetukset. Sinulle, joka poistut ohjaamosta ja kiipeät takaisin monta kertaa

Lisätiedot

Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder.

Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder. Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder. Äärimmäistä voimaa äärimmäistä kuormitusta varten. Arocs Loader ja Arocs Grounder. Erityisen korkeaa hyötykuormaa ja äärimmäistä kuormitusta varten. Arocs Loaderin

Lisätiedot

ENNAKOIVA AJAMINEN ELÄINKULJETUS- AJONEUVOLLA

ENNAKOIVA AJAMINEN ELÄINKULJETUS- AJONEUVOLLA ENNAKOIVA AJAMINEN ELÄINKULJETUS- AJONEUVOLLA Ennakoiva ajaminen mitä se on? Muut kuljettajat ajoneuvoineen Liikenneympäristö olosuhteet Kuljettaja Ajoneuvo Kevytliikenne - Järjestää itselle Pelivaraa

Lisätiedot

Yleistietoja polttoaineenkulutuksesta. Yhteenveto PGRT

Yleistietoja polttoaineenkulutuksesta. Yhteenveto PGRT Yhteenveto Yhteenveto Tässä asiakirjassa esitellään ja selitetään lyhyesti ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat tekijät. Ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat useat eri tekijät: Renkaat

Lisätiedot

Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille

Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille kuljetusalan monet haasteet Uudistunut tavaraliikennelaki Yrittäjäkuljettajien työaikalaki Mitta- ja massauudistus Petri Murto Tavaraliikennelain

Lisätiedot

LMM KARTING TEAM. Rungon perussäädöt

LMM KARTING TEAM. Rungon perussäädöt Rungon perussäädöt 1. Aurauskulma 1. Auraus 2. Haritus Auraus ja haritus on kulma jolla etupyörien kulmat poikkeavat ajosuunnassa toisistaan. Auraus = pyörät on kääntynyt sisäänpäin. Haritus = pyörät sojottavat

Lisätiedot

TRAKTORI MAXI TRACTION IF MAXI TRACTION PERFORMER 65. Erinomainen työrengas: ehkäisee maan pakkautumista ja tehostaa työskentelyä.

TRAKTORI MAXI TRACTION IF MAXI TRACTION PERFORMER 65. Erinomainen työrengas: ehkäisee maan pakkautumista ja tehostaa työskentelyä. RENGASVALIKOIMA MAATALOUSVYÖRENKAAT 2016 TRAKTORI MAXI TRACTION IF Erinomainen työrengas: ehkäisee maan pakkautumista ja tehostaa työskentelyä. Jopa 20 % suuremmat kuormat. Erinomainen ajomukavuus suurissakin

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Transporter

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Transporter Tekniset tiedot Mallivuosi 2014 Transporter Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

Raskaan kaluston renkaat 2014

Raskaan kaluston renkaat 2014 Helsinki 0214 Raskaan kaluston renkaat 2014 koivunen.fi hankooktire.com Raskaan kaluston Hankook-renkaiden tyyppimerkinnät AH22+ Hankook-renkaiden käyttösuositukset kuorma- ja linja-autoille sekä perävaunuille

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) muuttamisesta LAKIEHDOTUKSIIN LIITTYVÄT VN-ASETUSLUONNOKSET Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) muuttamisesta 1 LUKU Soveltamisala ja määritelmät (6.6.2013/407) 3 Ajoneuvoluokkia

Lisätiedot

AL02 Ohjaaville ja vapaasti pyöriville akseleille. Lyhyet ja keskipitkät matkat

AL02 Ohjaaville ja vapaasti pyöriville akseleille. Lyhyet ja keskipitkät matkat hankook.fi HANKOOK Kuorma-auto rengashinnasto KESÄ 2015 www.hankook.fi KM-RRR YHTIÖT OY Virkamaankatu 7 95420 Tornio, Suomi puh. 040-5868199 tai 016-431066 info@kmrrr.fi tilaukset@kmrrr.fi DM09 Uusi vetorengas

Lisätiedot

Metsjö MetaQ monitoimiperävaunut

Metsjö MetaQ monitoimiperävaunut Metsjö MetaQ monitoimiperävaunut Metsjö perävaunutehdas on ollut uranuurtaja isoissa maatalousperävaunujen valmistuksessa. MetaQ perävaunuissa on huomioitu nykyaikaisten tilojen kasvaneet kuljetusvaatimukset.

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

PRESS info. Scanian kulutusoptimoidut vetoautot. P09904EN / Per-Erik Nordström Syyskuu 2009

PRESS info. Scanian kulutusoptimoidut vetoautot. P09904EN / Per-Erik Nordström Syyskuu 2009 PRESS info P09904EN / Per-Erik Nordström Syyskuu 2009 Scanian kulutusoptimoidut vetoautot Uuden R-sarjan kuorma-autojen julkistuksen yhteydessä Scania esittelee uuden vetoautomalliston, joka on räätälöity

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

HENKILÖAUTOT 1.1.2015 HUOLTOTÖIDEN YHDISTELMÄT (EUROMASTERIN VÄLITTÄMIIN TUOTTEISIIN)

HENKILÖAUTOT 1.1.2015 HUOLTOTÖIDEN YHDISTELMÄT (EUROMASTERIN VÄLITTÄMIIN TUOTTEISIIN) HENKILÖAUTOT HUOLTOTÖIDEN YHDISTELMÄT (EUROMASTERIN VÄLITTÄMIIN TUOTTEISIIN) Teräsvanne Nimike Tuotenro alv 0% alv 24% HA ½ vannetyö + tasapainotus 16112 8,50 10,54 HA vannetyö + tasapainotus 16110 13,00

Lisätiedot

Vaihtolava-ajoneuvot. Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista

Vaihtolava-ajoneuvot. Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista Vaihtolava-ajoneuvoja pidetään vääntöherkkinä. Vaihtolava-ajoneuvojen kanssa voidaan käyttää erilaisia kuormalavoja erilaisiin

Lisätiedot

Yhteystiedot: Kymenlaaksonkatu 2 A19 48100 KOTKA FINLAND Y-tunnus: 1227866-7. Ajotilaukset / yhteydenotot:

Yhteystiedot: Kymenlaaksonkatu 2 A19 48100 KOTKA FINLAND Y-tunnus: 1227866-7. Ajotilaukset / yhteydenotot: Yhteystiedot: Kymenlaaksonkatu 2 A19 48100 KOTKA FINLAND Y-tunnus: 1227866-7 Ajotilaukset / yhteydenotot: Antti Kallas 0400 829 707 Petri Kallas 0400 757 105 Jarkko Kallas 040 536 4595 TAI Internet: www.kallas.fi

Lisätiedot

Käyttetty lavetti 4 aks PPV 2.4.2015. Puoliperävaunu 80 T kuormalle

Käyttetty lavetti 4 aks PPV 2.4.2015. Puoliperävaunu 80 T kuormalle Puoliperävaunu 80 T kuormalle 1. Päämitat: Esitekuva T620-4 Reknro WLY-998; valm nro 734/2006 Vuosimalli 2006 (rek 30.3.2006) Renkaat 285 / 70 R19.5, 8-pulttiset Rakennekantavuus 80 tonnia Kuormatilan

Lisätiedot

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, sen alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Akselipainolaskelmien tavoitteena on optimoida alustan ja päällirakenteen

Lisätiedot

PMC1720 PARASTA VEDETTÄVYYTTÄ JA KESTÄVYYTTÄ LAVETTI- VAUNU ALUMIINILAIDOILLA. Lavettiperävaunu

PMC1720 PARASTA VEDETTÄVYYTTÄ JA KESTÄVYYTTÄ LAVETTI- VAUNU ALUMIINILAIDOILLA. Lavettiperävaunu PMC0 PARASTA VEDETTÄVYYTTÄ JA KESTÄVYYTTÄ LAVETTI- VAUNU ALUMIINILAIDOILLA Lavettiperävaunu PL0 Hakemisto Matkalla asiakkaalle sivu Lavettiperävaunu Lavettiperävaunu pituus /0 sivu 4 Lavettiperävaunu pituus

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA SISÄLLYS

SÄÄDÖSKOKOELMA SISÄLLYS SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 670 676 SISÄLLYS N:o Sivu 670 Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta... 2155 671 Asetus ajoneuvojen

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko elinkeinoelämään Barometrin viisarit arvio toteutuma ennuste 3 4

Lisätiedot

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset

Lisätiedot

ALBERNI OY myynnissä olevat käytetyt ja esittelykäytössä olleet 1.3.2015

ALBERNI OY myynnissä olevat käytetyt ja esittelykäytössä olleet 1.3.2015 ALBERNI OY myynnissä olevat käytetyt ja esittelykäytössä olleet 1.3.2015 SARIS PK30M hydraulinen kippivaunu 2014 3600 alv 0 % - kokonaispaino 2700 jg, kantavuus n. 2000 kg - kuormatilan sisämitat 170 x

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caravelle

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caravelle Tekniset tiedot Mallivuosi 2014 Caravelle Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

Vetoautot. Yleisiä tietoja vetoautoista. Suositukset. Akseliväli

Vetoautot. Yleisiä tietoja vetoautoista. Suositukset. Akseliväli Yleisiä tietoja vetoautoista Yleisiä tietoja vetoautoista Vetoautot on tarkoitettu puoliperävaunujen vetämiseen ja siksi ne varustettu vetopöydällä perävaunujen helppoa vaihtamista varten. Jotta vetoauto

Lisätiedot

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus BIOENERGIA JA PUUKULJETUSTEN TULEVAISUUS -seminaari 27.10.2010, Kemi Asko Poikela Sisältö Kaluston kehitysnäkymiä Kuormatilat Kokonaispainot

Lisätiedot

Takaosan alleajosuoja. Yleistä

Takaosan alleajosuoja. Yleistä Yleistä Yleistä Standardin UN ECE R58 vaatimusten täyttämiseksi kuorma-autot on varustettava takaosan alleajosuojalla. Alleajosuoja voidaan toimittaa tehtaalta tai sen voi asentaa päällirakentaja. Tässä

Lisätiedot

Ajoneuvon OTM-493 kaikki tiedot

Ajoneuvon OTM-493 kaikki tiedot Ajoneuvon OTM-493 kaikki tiedot Huom. Liikenteestä poisto (alkaen 06.08.2015) Tietoja ajoneuvosta Ajoneuvo: Audi A4 LIMOUSINE Sedan (AA) 4ov 1968cm3 Ajoneuvolaji: Henkilöauto Väri: Harmaa Istumapaikkojen

Lisätiedot

VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028

VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028 VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028 1(7) VTA-akselistot Volvo FH, FM neliakseliset autot, 8x2 tai 8x4 VTA-mallimerkinnät; VTA4111.3T lehtijousitettu 2.etuakseli

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

MB - Engineering Rengaskoneet 2015

MB - Engineering Rengaskoneet 2015 MB - Engineering Rengaskoneet 2015 1 www.eurovulk.fi Rengaskoneet henkilöauton rengastöihin MB TC322 Asennuskone Helppokäyttöinen, vahva ja pieneen tilaan mahtuva MB CT 322 asennuskone on puoliautomaattinen

Lisätiedot

MECHRON www.hako.fi. Tekniset tiedot. Malli Mechron 2210 Moottori. 3 syl. nestejäähdytteinen 4-tahti Diesel 16,4 kw (22 hv) Voimansiirto

MECHRON www.hako.fi. Tekniset tiedot. Malli Mechron 2210 Moottori. 3 syl. nestejäähdytteinen 4-tahti Diesel 16,4 kw (22 hv) Voimansiirto Tekniset tiedot Malli Mechron 2210 Moottori malli tyyppi teho iskutilavuus kierrosluku polttoainetankki 3C100LWU 3 syl. nestejäähdytteinen 4-tahti Diesel 16,4 kw (22 hv) 1007 cm³ 2200 rpm 28 litraa Voimansiirto

Lisätiedot

Vaihtolava-autot. Yleistä tietoa vaihtolava-autoista

Vaihtolava-autot. Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Vaihtolava-autoja käytetään, jotta kuormalava olisi nopea vaihtaa, mikä lisää ajoneuvon monipuolisuutta ja lyhentää seisokkeja. Esivalmiudet

Lisätiedot

MITSUBISHI PBF25N2. Lavansiirtovaunu kiinteällä seisomatasolla

MITSUBISHI PBF25N2. Lavansiirtovaunu kiinteällä seisomatasolla MITSUBISHI PBF25N2 Lavansiirtovaunu kiinteällä seisomatasolla P= Power Pallet B= Battery F= Fixed platform 25 = 2500kg kapasit. PBF25N2 kiinteällä seisontatasolla ja sivusuojilla/selkänojalla. - Max ajonopeus12km/h

Lisätiedot

PK30. Hydrauliset kippivaunut

PK30. Hydrauliset kippivaunut PK0 K U S TA N N U S - T E H O K K U U T TA K U L J E T U K S I I N Hydrauliset kippivaunut PK Compact 0 Hakemisto Kippivaunu Kippivaunu pituus 55 sivu Kippivaunu pituus 0 sivu 4 Kippivaunu pituus 0/0

Lisätiedot

3-AKSELINEN PPV JATKETTAVA/LEVITETTÄVÄ IRTOKEULALAVETTI

3-AKSELINEN PPV JATKETTAVA/LEVITETTÄVÄ IRTOKEULALAVETTI KÄYTETTY LAVETTI 2.2.2015 Alkuperäinen omistaja: Moto-Olli Oy Nimike: PPV T492-23A Valmistenumero: YF9T492237L008762 Vuosimalli: 2008 Kuvat otettu kesällä 2014 3-AKSELINEN PPV JATKETTAVA/LEVITETTÄVÄ IRTOKEULALAVETTI

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Amarok

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Amarok Tekniset tiedot Mallivuosi 2014 Amarok Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

Yksittäishyväksynnän voimassaolo 21 :n 2 mom korotuksille

Yksittäishyväksynnän voimassaolo 21 :n 2 mom korotuksille Tiedote katsastajille 4/2013 17.9.2013 (päivitetty 20. ja 27.9.2013) Asetuksen 407/2013 mahdollistamat massamuutokset Tässä tiedotteessa käsitellään asetuksen 407/2013 voimaantulon mahdollistamia muutoskatsastuksia,

Lisätiedot

Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen

Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen HVAC Apulaitteiden energiankulutus HDENIQ Osku Kaijalainen Aalto yliopisto Koneenrakennustekiikan laitos Auto ja työkonetekniikan tutkimusryhmä Renkaiden

Lisätiedot

N:o 526 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ

N:o 526 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ 1644 N:o 526 11 000-11 099 11 100-11 107 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ Yleistä LUOKKA 1. RÄJÄHTEET

Lisätiedot

INDUSTRIAL HYÖDYLLISTÄ TIETOA. Tutustu Firestonen etuihin. DURAFORCE-UTILITY R8000 UTILITY

INDUSTRIAL HYÖDYLLISTÄ TIETOA. Tutustu Firestonen etuihin. DURAFORCE-UTILITY R8000 UTILITY RENGASVALIKOIMA MAATALOUSVYÖRENKAAT 2015 HYÖDYLLISTÄ TIETOA Tutustu Firestonen etuihin. Italiassa suunnitellut ja Espanjassa valmistetut Firestonen eurooppalaiset maataloustuotteet vastaavat eurooppalaisten

Lisätiedot

Move For The Better Life, KUMHO TYRE KUMHO KESÄRENGASKUVASTO henkilöauto, SUV, maastoauto, pakettiauto KH17 on kestävä, hiljainen rengas ja vaivaton ajettaessa. Optimaalinen vierintävastus. KH27 on edullinen

Lisätiedot

Kaapelikelavaunu JKS 750V

Kaapelikelavaunu JKS 750V Kaapelikelavaunu JKS 750V Kaapelikelavaunu kevyempiin verkonrakennuksen tarpeisiin Kokonsa puolesta JKS 750 soveltuu erinomaisesti antenniurakoitsijoiden ja sähköasennusliikkeiden käyttöön. Vaunu on tarkoitettu

Lisätiedot

Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin. Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075

Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin. Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075 Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075 Taustaa Valtioneuvoston ministerityöryhmä on esittänyt kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien korkeuden

Lisätiedot

1.1.2013 Suomen Euromaster Oy pidättää oikeuden huoltotyöhinnaston hinnanmuutoksiin.

1.1.2013 Suomen Euromaster Oy pidättää oikeuden huoltotyöhinnaston hinnanmuutoksiin. HUOLTOTYÖ- HINNASTO Suomen Euromaster Oy pidättää oikeuden huoltotyöhinnaston hinnanmuutoksiin. HENKILÖAUTOT HUOLTOTÖIDEN YHDISTELMÄT (EUROMASTERIN VÄLITTÄMIIN TUOTTEISIIN) Normaalivanne Tuote- Nimike

Lisätiedot

Hinnasto 18.8.2014 Talvirenkaat

Hinnasto 18.8.2014 Talvirenkaat Hinnasto 18.8.2014 Talvirenkaat 2 Nokian Renkaat Talvirenkaat, hinnasto 18.8.2014 HAKKAPELIITTA 8 Ennenkokematonta pitoa Vakaa ja tarkka ohjaustuntuma, luotettava talvipito Ympäristöystävällinen: pienempi

Lisätiedot

Scania laajentaa edelleen maansiirtoajoneuvojen tarjontaa

Scania laajentaa edelleen maansiirtoajoneuvojen tarjontaa PRESS info P11906SE / Per-Erik Nordström 16. syyskuuta 2011 Scania laajentaa edelleen maansiirtoajoneuvojen tarjontaa Scania jatkaa rakennus- ja maansiirtoajoon suunniteltujen ajoneuvojen tarjonnan laajentamista

Lisätiedot

RENGASPAINEIDEN SÄÄTÖ PUUTAVARA-AUTOISSA

RENGASPAINEIDEN SÄÄTÖ PUUTAVARA-AUTOISSA RENGASPAINEIDEN SÄÄTÖ PUUTAVARA-AUTOISSA (Tireboss) Antti Korpilahti 1 Sisältö Rengaspaineiden säädön tavoitteet Käyttöesimerkkejä Rengaspaine ja kosketusala tiehen Rengaspaineiden säädön hyötyjä Teknisiä

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

TEKNISET TIEDOT Pakokaasukela sarja 865, jousipalautteinen

TEKNISET TIEDOT Pakokaasukela sarja 865, jousipalautteinen TEKNISET TIEDOT Pakokaasukela sarja 865, jousipalautteinen No. 981117101 Kuvaus Turvalukitus mahdollistaa rummun lukitsemisen letkunvaihdon yhteydessä. Räikkämekanismi lukitsee uloskelatun letkun halutulle

Lisätiedot

Ryhmä 18-08 1118-766 Helsinki 08/14

Ryhmä 18-08 1118-766 Helsinki 08/14 Ryhmä 18-08 1118-766 Helsinki 08/14 Raskaan kaluston kesä- ja talvirenkaat 2014-2015 MIKÄ ON AEOLUS Aeolus on tunnettu kuorma-autojen, sekä maansiirtokoneiden renkaiden valmistajana. Vuonna 2012 Aeolus

Lisätiedot

Tilavat Canterit esittäytyvät kuljetusnäyttelyssä

Tilavat Canterit esittäytyvät kuljetusnäyttelyssä MEDIIATIIEDOTE Helsinki 17.5 Julkaisuvapaa Tilavat Canterit esittäytyvät kuljetusnäyttelyssä Seitsemännen sukupolven Mitsubishi Fuso Canter -kevytkuorma-autoille on ominaista käytännöllisyys, muunneltavuus

Lisätiedot

Apurungon valinta ja kiinnitys. Kuvaus. Suositukset

Apurungon valinta ja kiinnitys. Kuvaus. Suositukset Kuvaus Kuvaus Runko, apurunko ja vahvistus käsittelevät yhdessä erilaisia kuormituksia, joita ajoneuvoon kohdistuu käytön aikana. Apurungon mitoitus ja rakenne, kiinnitys ja vahvistus määräytyvät useiden

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Myynti ja valmistus: NWE Network Engineering Oy Uppstutåget 2 FI-64200 Närpiö www.nwe.fi info@nwe.fi

KÄYTTÖOHJE. Myynti ja valmistus: NWE Network Engineering Oy Uppstutåget 2 FI-64200 Närpiö www.nwe.fi info@nwe.fi KÄYTTÖOHJE Yleisesti FIX kuorman sidontapeite on sidontaväline, sillä voi korvata muita sidontamenetelmiä, esim. esim liinasidontaa. FIX valmistetaan kutomalla erikoiskuidusta ja päällystämällä kangas

Lisätiedot

-RAKENNUSSIRKKELI UUTUUS! RAKENNUSSIRKKELI RS 400/450 LISÄVARUSTEET. SIVUPÖYTÄ leveys 600 mm pituus 685 mm. PÄÄTYPÖYTÄ leveys 685 mm pituus 530 mm

-RAKENNUSSIRKKELI UUTUUS! RAKENNUSSIRKKELI RS 400/450 LISÄVARUSTEET. SIVUPÖYTÄ leveys 600 mm pituus 685 mm. PÄÄTYPÖYTÄ leveys 685 mm pituus 530 mm -RAKENNUSSIRKKELI RAKENNUSSIRKKELI RS 400/450 4,0 (otto 4,82) kw/400v, 2800 r/min, IP 54, sähkömagneettisella jarrulla Kuvan sirkkeli lisävarustein. ESKO-rakennussirkkeli on kovaan ammattikäyttöön tarkoitettu

Lisätiedot

Ohjeita Volvo -kuorma-autojen jarrutarkastuksen suorittamiseen

Ohjeita Volvo -kuorma-autojen jarrutarkastuksen suorittamiseen Ohjeita Volvo -kuorma-autojen jarrutarkastuksen suorittamiseen Mittauspisteiden sijainti ALB-kilven sijainti Laskentapaineet Yleisesti jarruhidastuvuusmittauksissa käytettävät laskentapaineet ovat VOLVO

Lisätiedot

Dodge Avenger TEKNISET TIEDOT. Yleistä. Sterling Heights Assembly, Michigan, USA

Dodge Avenger TEKNISET TIEDOT. Yleistä. Sterling Heights Assembly, Michigan, USA TEKNISET TIEDOT Dodge Avenger Alla esitetyt tiedot pohjautuvat julkaisuajankohdan (20.06.2007) tietoihin ja ne voivat muuttua ilman erillistä ilmoitusta. Tiedot ovat Euroopan markkina-alueelle tarkoitettuja

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

Myynnissä olevat käytetyt ja esittelykäytössä olleet 15.7.2015

Myynnissä olevat käytetyt ja esittelykäytössä olleet 15.7.2015 SARIS PKC20 E hydraulinen kippivaunu Rekisteröity 12-2014 - kokonaispaino 2000 kg, kantavuus noin 1500 kg - kuormatilan sisämitat 150 cm x 270 cm - sähköhydrauliikka ja 90 ah akku - 30 cm alumiinilaidat

Lisätiedot

MAAKAUHAT LUMIKAUHAT

MAAKAUHAT LUMIKAUHAT FIN 2012 MAAKAUHAT Maakauha 400 400 1400 155 365 Maakauha 600 600 1700 215 455B Maakauha 850 850 1800 335 655C Maakauha 1000 1000 2100 365 655C Maakauha 1300 1300 2300 450 855C - Erilaisten maalajien kuormaukseen

Lisätiedot

PALAX KLAPIKONEMALLISTO

PALAX KLAPIKONEMALLISTO COMBI M II - 3 KS 35-6 POWER 70S - 10 POWER 100S - 14 PALAX KLAPIKONEMALLISTO Yhteiset ominaisuudet Poistokuljetin Yhteinen ominaisuus kaikille koneille on nyt uudistettu 4,3 m pitkä ja 0,2 m leveä taittuva

Lisätiedot

Kuljeta ja siirrä kaapelikelat oikein

Kuljeta ja siirrä kaapelikelat oikein Kuljeta ja siirrä kaapelikelat oikein Kaapeli on arvokas tuote. Kaapelin kuljetuspakkaus on yleensä kela. Paksut laipat voivat vaikuttaa särkymättömiltä, mutta yli neljä tonnia painava kela on suhteellisen

Lisätiedot

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus. BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus. BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti Sisältö Kustannusrakenne Mitat ja akseli- ja kokonaismassat Kaluston

Lisätiedot

Esitys: Mercedes-Benz hyötyajoneuvot maakaasukäy t tö i s i n ä

Esitys: Mercedes-Benz hyötyajoneuvot maakaasukäy t tö i s i n ä Maakaasuyhdistyksen kevätpäivä 23.04.2009 Esitys: Mercedes-Benz hyötyajoneuvot maakaasukäy t tö i s i n ä Asko Salminen Veho Group Oy Ab Mercedes-Benz hyötyajoneuvot PL 118 / Lommilanrinne 3 02771 ESPOO,

Lisätiedot

Jarru- ja kytkinnesteen vaihtajat, paineilmakäyttöinen Kevyt ja helppokäyttöinen, soveltuu ajoneuvojen hydraulisten jarrujen ja kytkimien ilmaukseen

Jarru- ja kytkinnesteen vaihtajat, paineilmakäyttöinen Kevyt ja helppokäyttöinen, soveltuu ajoneuvojen hydraulisten jarrujen ja kytkimien ilmaukseen Jarru- ja kytkinnesteen vaihtajat, paineilmakäyttöinen Kevyt ja helppokäyttöinen, soveltuu ajoneuvojen hydraulisten jarrujen ja kytkimien ilmaukseen 10705 10805 TULPPASARJAT AUTOILLE Yhdesarja, malli 11001

Lisätiedot

Rengas. pidemmälle. , jolla pääset SISÄLTÖ TUOTTEET JA HINNAT KESÄRENKAAT 2015 HENKILÖAUTON, SUV-/4X4- JA JAKELUAUTON RENKAAT

Rengas. pidemmälle. , jolla pääset SISÄLTÖ TUOTTEET JA HINNAT KESÄRENKAAT 2015 HENKILÖAUTON, SUV-/4X4- JA JAKELUAUTON RENKAAT Rengas, jolla pääset pidemmälle N 7 44 E 98 46 TUOTTEET JA HINNAT KESÄRENKAAT 2015 HENKILÖAUTON, SUV-/4X4- JA JAKELUAUTON RENKAAT SISÄLTÖ HENKILÖAUTON RENKAAT SIVU 27 SUV-/4X4-RENKAAT SIVU 28 JAKELUAUTON

Lisätiedot

KUORMA- JA LINJA- AUTON RENKAAT. Hinnasto 1.3.2015. www.nokiantyres.com/heavy

KUORMA- JA LINJA- AUTON RENKAAT. Hinnasto 1.3.2015. www.nokiantyres.com/heavy KUORMA- JA LINJA- AUTON RENKAAT Hinnasto 1.3.2015 www.nokiantyres.com/heavy 19 Eturenkaat Nokian Hakkapeliitta Truck F 295/80 R 22.5 152/148M Nokian Hakkapeliitta Truck F x x D C 74 )) 860, 1 066, T675020

Lisätiedot

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 OFIX Lukitusholkit Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177 e-mail: konaflex@konaflex.fi Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 Internet: www.konaflex.fi

Lisätiedot

TRAKTOREIDEN, LIIKENNETRAKTOREIDEN JA MOOTTORITYÖKONEIDEN VALVONTA

TRAKTOREIDEN, LIIKENNETRAKTOREIDEN JA MOOTTORITYÖKONEIDEN VALVONTA 1 TRAKTOREIDEN, LIIKENNETRAKTOREIDEN JA MOOTTORITYÖKONEIDEN VALVONTA Ilkka Kantola Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 31.3.2016 Uus-Urakka-hankkeen koulutustilaisuus 2 MÄÄRITELMIÄ TRAKTORI Traktori, T-luokka,

Lisätiedot

Korkeatason keräilytrukki 1000 kg 20.5.1998

Korkeatason keräilytrukki 1000 kg 20.5.1998 ROCLA PICKUP PHL-10 TEKNISET TIEDOT Korkeatason keräilytrukki 1000 kg 20.5.1998 Yleistä Kaikki mallit CE-vaatimusten mukaisia. Materiaaleista on n. 95% kierrätettäviä. Kuljettajan tila Ergonomisesti haarukoiden

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy Tekniset tiedot Mallivuosi 14 Caddy Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

Alberni Oy HINNASTO sivu 1 Rajakaari 10 20780 KAARINA www.alberni.fi 1.1.2015 050-300 2950 SARIS HYDRAULISET KIPPIPERÄVAUNUT

Alberni Oy HINNASTO sivu 1 Rajakaari 10 20780 KAARINA www.alberni.fi 1.1.2015 050-300 2950 SARIS HYDRAULISET KIPPIPERÄVAUNUT Alberni Oy HINNASTO sivu 1 SARIS HYDRAULISET KIPPIPERÄVAUNUT malli sisämitat kokon.paino renkaat alulaidat hinta alv 0 % SARIS PKR140 käsipumpulla 135x255 cm 1400 kg 185x13 30 cm 2 900 SARIS PKC20 käsipumpulla

Lisätiedot

KOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA

KOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA KOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA Pohjoisen logistiikkafoorumi 16.1.2013 Oulu SKAL Heikki Huhanantti SKAL:n mitat ja massat työryhmän tavoitteet Tavoite: selkeä käsitys muutoksista Euroopassa

Lisätiedot

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Kuntatekniikan päivät 21-22.5.2015 Turku Mikko Rauhanen SiltaExpert Oy 2.4.2015 MITÄ ON TAPAHTUNUT - 1.10.2013 raskaan liikenteen suurimmat sallitut mitat ja massat kasvoivat

Lisätiedot

VARISCO itseimevät keskipakopumput J

VARISCO itseimevät keskipakopumput J VARISCO itseimevät keskipakopumput J Teollisuuskäyttökohteet Nesteensiirto: puhtaat tai likaiset nesteet, neutraalit nesteet, hapot, emäkset; hiekka, muta- tai kiintoainesuspensiot; puhtaat tai likaiset

Lisätiedot

Raskaan kaluston kesä- ja talvirenkaat 6/2015

Raskaan kaluston kesä- ja talvirenkaat 6/2015 Ryhmä 18-08 1118-766 Helsinki 0615 Raskaan kaluston kesä- ja talvirenkaat 6/2015 MIKÄ ON AEOLUS Aeolus on tunnettu kuorma-autojen, sekä maansiirtokoneiden renkaiden valmistajana. Vuonna 2012 Aeolus ryhtyi

Lisätiedot

POKSI PRO. perävaunut 2015

POKSI PRO. perävaunut 2015 POKSI PRO perävaunut 2015 POKSI PRO 7527 K 7527K : (lava koko 262x131), kippi, upotettuja kuorman sidontalenkkejä 6kpl, nokkapyörä, tukijalat, pressu kiinnitykset, laidan korkeus 35 cm, vesivaneri, avattava

Lisätiedot

PONSSE EH25 energiapuukoura

PONSSE EH25 energiapuukoura PONSSE EH25 energiapuukoura Ponsselta työkalu energiapuualalle RATKAISUNA UUSI EH25 ENERGIAPUUKOURA Energiapuun hankinnasta on muodostumassa pysyvä osa puunhankinnan kokonaiskuvaa. Valtion tukemana Suomeen

Lisätiedot

3. NESTEIDENKÄSITTELY

3. NESTEIDENKÄSITTELY 3. NESTEIDENKÄSITTELY NESTEIDENKÄSITTELY OIKEA TUOTE OIKEAAN TARKOITUKSEEN Käytät sitten töissäsi öljyä, jäähdytysnestettä tai rasvanpoistoainetta, meiltä löytyy sinulle sopiva astia. Oil-Safe on ainutlaatuinen

Lisätiedot

UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6

UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6 Sisältö VÄÄNTÖJÄYKKÄ PÄÄLLIRAKENNE 3 UMPIKORI JA KONTTI 4 Umpikorin ja kontin kiinnitys 5 PAKASTUS- JA KYLMÄLAITTEET 6 SÄILIÖ JA BULKKI 6 Kiinnitys - säiliö 9 Kiinnitys - punnituslaitteet 11 Kiinnitys

Lisätiedot

Valitse voittajarengas

Valitse voittajarengas Valitse voittajarengas Monipuolisuus on nyt tärkeämpää kuin koskaan Nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa yksi parhaista kuljetus- ja kalustotoimintojen optimointitavoista on hyödyntää jokaista kuorma-autoa

Lisätiedot