Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on antaa valmiuksia kokea taide elämän rikastajana.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on antaa valmiuksia kokea taide elämän rikastajana."

Transkriptio

1 7.16 Kuvataide KUVATAITEEN OPPISISÄLLÖT Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on antaa valmiuksia kokea taide elämän rikastajana. Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on yhdistää havainnot, mielikuvat, tiedot, tunteet ja ilmaisu taiteelliseksi toiminnaksi. Kuvailmaisu 1. Kuvallinen ajattelu ja suunnittelu: opetellaan ilmaisemaan ajatuksia, havaintoja, tietoja ja elämyksiä kuvallisesti. Sommittelu, värien käyttö, tilan ja muodon kuvaaminen. 2. Kuvaamisen tekniikat: Harjoitellaan käyttämään ilmaisun kannalta tarkoituksenmukaisia materiaaleja ja tekniikoita. Piirtäminen, maalaaminen, grafiikka, muovailu ja rakentelu, keramiikka, valokuvaus ja video, kirjoittaminen ja tekstaaminen. Taiteen tuntemus Tutustutaan taiteen ilmiöihin ja saavutuksiin eri aikoina, eri kulttuureissa. Elämyksiä, tietoja ja taitoja kuvataiteilijoista, taideammateista ja taiteen työmenetelmistä. Kuvaviestintä Opetellaan tulkitsemaan ja arvioimaan sekä tuottamaan kuvaviestejä. Eri kuvatyypit ja niiden käyttöyhteydet Kuvan ja tekstin yhdistäminen Ympäristöestetiikka Havaintojen, tietojen ja tekojen kautta kehitetään kykyä arvioida, arvostaa ja vaalia ympäristöä. Luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja arkkitehtuuri. Asuminen, esineistö ja pukeutuminen.

2 124 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET KUVATAITEEN OPETUKSESSA Kuvataiteen opiskelun eheyttävä merkitys on siinä, että sen avulla oppilas voi sisäistää ja jäsentää muissa oppiaineissa ja yleensä elämässään esille tulevia asioita. Ilmaisun avulla maailmankuva jäsentyy ja itsetunto vahvistuu. Ilmaisun ehtona on kiireetön, vähitellen etenevä asioiden sisäistäminen. Kuvataiteen oppisisältöjä on luontevaa integroida muihin oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin. Aihekokonaisuuksien huomiointi kuvataiteessa voidaan täsmentää selkeiden väitelauseiden avulla. Lauseet pyrkivät kuvailemaan aihealueen piirissä tapahtuvaa etenemistä hämeenkyröläisen oppilaan elämässä. 1.Ihmisenä kasvaminen Kuka minä olen? Kyselevä, tarkkaileva, tietoa hankkiva oppilas etsii ilmaisumuotoa havainnoilleen, kokemuksilleen, tunteilleen, mielikuvilleen ja pyrkimyksilleen. Muoto löytyy sisällön jäsentymisen kautta. Tällainen prosessinomainen,vähitellen selkiytyvä eteneminen on ominainen kuvataiteelliselle työskentelylle. Näin pyritään tukemaan oppilaan itsetuntemuksen kehittymistä kohti itsensä hyväksymistä ja terveen itsetunnon kehittymistä. 1. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Taide on tapa ymmärtää. Taiteen keinoin oppilas tunnistaa suomalaiset ja hämeenkyröläiset juurensa ja tunnistaa olevansa osa maailmanlaajuista kokonaisuutta. Hän tuntee asuinpaikkakuntansa ja osaa arvioida ja arvostaa sekä vaalia sitä. Hän ymmärtää, että ympäristö muokkaa jokaisen elämää ja uskoo, että hän voi vaikuttaa ympäristöönsä ja tietää siihen keinoja. Kansallismaisema-hanke ja kunnan sivistystoimen laatima kotiseuturetki-suunnitelma otetaan opetuksessa huomioon. Kunnan virkamiehiä ja esimerkiksi Hämeenkyrö-seuran jäseniä voidaan käyttää asiantuntijoina opetuksessa. 3.Viestintä- ja mediataito Viestintä on vuorovaikutusta. Vuorovaikutus edellyttää olennaisen löytämistä, karsintaa ja arviointia niin viestin vastaanottajana kuin lähettäjänäkin. Oppilas harjaantuu tietämään, miten sanallisen viestin tehoa voidaan lisätä tarkoituksenmukaisella taitolla ja muilla visuaalisilla järjestelyillä. Hän oppii tietoisesti katsomaan ja arvioimaan näkemäänsä. Omien mielipiteidensä tunnistamisen ja ilmaisemisen kautta hän oppii valitsemaan itselleen tärkeän informaation. 4.Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 6.Turvallisuus ja liikenne 7.Ihminen ja teknologia Sivistys on vieraantumisen voittamista. Sivistys on ihmisen jäsentymistä ajattelevana, tuntevana ja tahtovana yksilönä yhteiskuntaan ja maailmaan.(wilenius)

3 KUVAILMAISU JA KUVALLINEN AJATTELU 125 Kuvallinen sommittelu Kuvan rakentamisen perusteita tehtävien ja taide- ym kuvien tarkastelun yhteydessä. Aluksi leikinomaisesti, vähitellen tietoisemmin omiin havaintoihin perustuen. Piste, viiva, pinta, muoto, tila, liike ja aika, rytmi, harmonia, jännite, tasapaino. Kuvallinen sommittelu sisältyy kaikkiin kuvataiteen osa-alueisiin. Piirustus Elämyksellisen kuvalla kertomisen lisäksi vähitellen havaintopohjaista kuvaamista ja piirustustekniikan harjoittelua, mukaan lukien perspektiivinen ja aksonometrinen kuvaaminen. Välineet 1.-2.lk - lyijykynä, piirustuskynät 3B 6B, grafiittikynä, värikynät, hiili, sivellin, viivain, harppi, koulun resurssien mukaan myös pastelliliidut 3.-4.lk - edellisten lisäksi huopakynät, lattapäinen sivellin, kulmaviivain 5.-6.lk - edellisten lisäksi nestemäinen tussi, tussipiirtimet 7.lk - edellisten lisäksi hakaviivain Oppiaines 1.-2.lk Käsivarapiirustus: - tutustutaan viivan monipuolisiin ominaisuuksiin - tutkitaan erilaisia tapoja luoda pintavaikutelma Tekninen piirustus: - geometriset perusmuodot - muotojen etsimistä piirtämällä - harjoitellaan viivaimen käyttöä - tutustutaan harppiin - muita viivaleikkejä 3.-4.lk Käsivarapiirustus: - viiva rytmin ilmaisijana - valööriasteikot, valo, varjo - harjoitellaan havaintopohjaista piirtämistä - pintarakenne; tavoitellaan aineenmukaisuutta, materiaalin tuntua - harjoitellaan luonnostelua Tekninen piirustus: - tilan kuvaamisen esiharjoituksia - ornamentiikkaa 5.-6.lk Käsivarapiirustus: - harjoitellaan luonnostelua - varjostamistekniikka - ihmisvartalo- ja kasvotutkielmia - havaintopohjaista esineiden ja ympäristön piirtämistä Tekninen piirustus: - yhden katoamispisteen perspektiivi - mittapiirustus - harjoitellaan suuntaisprojektioide n tekemistä 7.lk Käsivarapiirustus: - syventäen edellisiä - korostuneesti luonnostelun tärkeys Tekninen piirustus: - aksonometrinen tapa kuvata - syventäen yhden katoamispisteen perspektiiviä

4 126 Grafiikka Yksinkertaisesta ja helppotekoisesta enemmän hienomotoriikkaa, voimaa ja pitkäjänteisyyttä vaativiin tehtäviin ja tekniikoihin. Toistamisen ideaa unohtamatta. Välineet 1.-2.lk - pullovärit, vesiliukoiset painovärit, väritelat, juurekset, kierrätysmateriaali 3.-4.lk - edellisten lisäksi resurssien mukaan vedostuspaperi, kaaviosilkkipaperi, press-print painolaatta jne lk - edelliset, linolevy 7.lk - edelliset, resurssien mukaan laajentaen (esim. prässi) Oppiaines 1.-2.lk - sormi-, leimasin- ja palikkapainanta, frottáge - tutustutaan ornamentiikan periaatteisiin (esim. nauha- ja keskusornamentti) - sapluunan eli kaavaimen käyttö 3.-4.lk - grafiikka-käsitteen oppiminen - erilaiset ornamentit - monotypia - kohopainolaatan valmistaminen - uurrostekniikka (pressprint) 5.-6.lk - pahvikohopaino - linoleikkaus - monivärivedos - luonnostelun tärkeys - grafiikan merkitseminen - kehystäminen - tutustumista taidegrafiikan menetelmiin 7.lk - rikastetut sapluunatyöt - monotypia - kuivaneula, jos on prässi

5 127 Maalaus ja värioppi Spontaaneista värikokeiluista ja värien leikinomaisesta käytöstä vähitellen tietoisempaan tekniikoiden kokeiluun ja harjoitteluun päämääränä tiettyjen vaikutelmien, elämysten ja havaintojen kuvaaminen. OPPIAINES 1-2 LUOKKA 3-4 LUOKKA 5-6 LUOKKA 7 LUOKKA Siveltimien ja värien hoito: -Värinapin puhdistaminen -Välineiden huolto -Vesiväritekniikan syventämistä -Ilmaperspektiivi maisemamaalauksessa Sivellintekniikka: -Veden ja värin määräsuhteen hallinta ja vaihtelu -Oikea asento, vedot, painallukset ja pinnan maalaaminen -Värin vaaleus -Päällemaalaustekniikka -Vesivärin ja väriliidun yhdistelytekniikka ja muut sekatekniikat -Värien sekoittamisen alkeet sekä liiduin että vesivärein -Tutustuminen pää- ja väliväreihin -Kylmät ja lämpimät värit -Kokemuspohjaisesti värien elämyksellistä havainnointia ja tutkimista (luonto, ympäristö, taidekuvat ja omat työt ) -Siveltimen vaihtelevan käytön harjaannuttaminen -Luonnostelu ja hahmottaminen liiduilla ja siveltimellä -Värisävyjen sekoittaminen liiduilla Maalaustekniikat: -Kuiva kuivalle -Kuiva kostealle -Kostea kostealle VÄLINEET Vesivärinapit (Wennström) -Punainen: Sinooberi ja Karmiini -Keltainen: Kromi ja Kadmium -Sininen: Preussi ja Ultramariini -Musta ja valkoinen Pullovärit Siveltimet -Yksipäiset pyörö- ja tasasiveltimet Väriliidut ja vesivärikupit Kuvasommittelu pintana ja syvyysulottuvuudessa -Etu-, keski- ja taka- ala sekä päällekkäisyys -Geometriset muodot -Asetelma -Tutustuminen väriympyrään -Pää- ja välivärit -Värin sävy ja voimakkuus -Värin taittaminen ja murtaminen liiduilla ja vesiväreillä -Värien rinnastaminen ja tietoinen käyttö sommittellullisesti Väriympyrä: -Päävärit, välivärit, vastavärit ja lähivärit -Värin taittaminen ja murtaminen -Värisävyn etsintäharjoituksia Kontrastit: -Tumma - vaalea -Kirkas - samea -Rauhallinen - levoton -Vastavärikontrasti -Väri- ja maalausopin kertaamista -Sekatekniikoiden käyttö -Värien käyttö havaintopohjaisesti ja elämyksellisesti

6 128 Muovailu ja rakentelu Kokonaisvaltaisesta tilan haltuunotosta ja muokkaamisesta (rakentelusta) tilan tietoiseen suunnitteluun. Käsillä rakentamisen ja muotoilun kokeilevasta ja kerronnallisesta vaiheesta tietoisempaan plastista ja tilallista hahmottamista aktivoivaan työskentelyyn. Välineet 1.-2.lk - savi, muovailuvaha, lumi, paperi, luonnonmateriaali, puutikut, muovailupuikot, kaulimet, silmukkarauta (tai iso paperiliitin) Oppiaines 3.-4.lk - kuten edellä 5.-6.lk - edelliset, kipsi, rautalanka, kanaverkko, liisteri, paperimassa, selluvilla 7.lk - kuten edellä, soveltaen erilaisiin tehtäviin 1.-2.lk - elämyksellistä savimuovailua - lumiveistoksia - paperintaittelua - rakentelua puutikuilla - ongelmanratkaisutehtäviä - origamitaitteluita 3.-4.lk - savityöskentelyä (levy-, makkara- ja muovailutekniikat) - yksinkertaisia rakentelutehtäviä, esim. mobile - origamitehtäviä 5.-6.lk - savitekniikkojen syventämistä ja monipuolistamista, esim. reliefi - kipsi; valu ja veistäminen - rautalangan tai kanaverkon taivuttelua rungoksi, päällystetään liisteröidyllä paperilla, paperimassalla, kipsinauhalla ym. - tuotesuunnittelu - pienoismallit - sisustaminen 7.lk vaihtelevasti - savimuovailua - rakentelua luonnonmateriaaleist a - tilaratkaisuja - pahvi- ja paperirakennelmia, esim. kaaritaitos

7 129 TAITEEN TUNTEMUS Taiteen maailmaan tutustuminen on oleellinen osa kuvataiteen opiskelua. Ns. läpäisyperiaatteella tehtäviä syvennetään ja liitetään uusiin yhteyksiin käyttäen taidekuvia ja muuta kuvamateriaalia ( diat, videot, taidepostikortit, julisteet, taidekirjat, näyttelyluettelot ja nettisivut). Ympäristön havainnointi, kuvailmaisun sovellukset, kuvaviestintä ja erilaiset teemat rikastuvat ihmiskunnan kulttuurin saavutuksien esittelyllä. Oman lähiympäristön kuvamaailma laajenee Suomea, Eurooppaa ja muita maanosia koskevaksi. Mikäli mahdollisuuksia on, voi taiteilijavierailu tai näyttelykäynti avata väylää aktiiviseksi taiteen kokijaksi kasvamiselle. OPPIAINES 1-2 LUOKKA 3-4 LUOKKA 5-6 LUOKKA 7 LUOKKA -Tehtävien yhteydessä -Tehtävien yhteydessä -Tehtävien yhteydessä esimerkkejä taideteoksista ja taiteilijoista esimerkkejä taideteoksista taiteilijoista esimerkkejä taideteoksista ja taiteilijoista -Satukuvakirjat -Kuvittajan työ, esim. Tove Janssonin muumikuvat 5- luokka: -Suomen taiteen kuvia, esim. kirkkotaide ja Kultakausi -Integraatio historiaan ja uskontoon 6- luokka: -Maailman taiteen tunnetuimpiin taideteoksiin ja taiteilijoihin tutustuminen -Integraatio historiaan ja uskontoon -Tehtävien yhteydessä esimerkkejä taideteoksista ja taiteilijoista -Hämeenkyröläisiin taiteilijoihin tutustuminen (esim. Salo, Nyström, Frang, Rauhala ja Airas) -Kyröskoski taiteilijoiden kuvaamana -Läpäisyperiaatteella tehtävien yhteydessä Ekspressionismi, Kubismi ja ornamentiikka VÄLINEET Esimerkiksi: -Diat -Videot -Taidepostikortit -Julisteet -Taidekirjat -Näyttelyluettelot -Nettisivut -Muut taidekuvat

8 130 YMPÄRISTÖESTETIIKKA, ARKKITEHTUURI JA MUOTOILU Aluksi luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön elämyksellistä kokemista ja havainnointia. Oma keho aisteineen on toiminnan lähtökohtana, mittakaavana ja toteuttajana. Esteettinen arviointi pohjautuu hyvän ja kauniin sekä toimivan määrittelyyn niin ympäristössä, arkkitehtuurissa. esineistössä kuin pukeutumisessakin. Mukana on itsestään selvästi myös eettinen ja ekologinen näkökulma. Ajan henki ilmenee eri aikoina muoti- ja tyylipiirteinä, joita opetellaan erittelemään ja tunnistamaan. Suomen rakennushistorian pääpiirteet tulee käsitellä peruskoulun aikana. Hämeenkyrön kunnan kotiseuturetki-suunnitelma tarjoaa paikallisen näkökulman ja sitä tulee hyödyntää opetuksessa. Vähitellen opiskeluun liitetään suunnittelun yleisten perusteiden selvittämistä ja suunnitteluvaiheiden läpikäyntiä. Näin aloitetaan arkkitehtuurin kansalaiskasvatus. Ympäristökasvatus maja/pesä (viihtyminen, turvallisuus, minä teen ) - kulkureittejä, kulkijoita, jälkiä - oma koti, koulu ja kylä - kylän raitti kulkijoineen (nyt ja ennen) - maisema muuttuu - arkielämän esineistöä (nyt ja ennen): työkalut, huonekalut, esineet, pukeutuminen - kansantaide, kansanperinne, ornamentiikka -mittakaava ja tilan kuvaamisen harjoituksia ( 1 katoamispisteen perspektiivi, edessätakana, koko, väri) -asuminen, oma paikka (rakentelu) - oma kotikylä suhteessa kirkonkylään ja Kyröskoskeen - Suomen rakennustaiteen peruslinjoja -aksonometria - perspektiiviharjoituksia havainnon mukaan Käytettävät materiaalit, välineet ja työtavat: Luonnon materiaali, rautalanka, paperi, pahvi, liisteri, savi, kierrätysmateriaali Erilaiset kuvantekovälineet, mukaanlukien valokuvauskamera, videokamera Rakentelu, havainnointipiirustus- maalaus, valokuvaus, videokuvaus Erilaiset teemat ja projektit, Hämeenkyrön kunnan sivistyspalveluiden suunnittelema 6 vuoden kierrolla läpivedettävä kiertoajelu/tapahtumapäivä Taiteen keskustoimikunnan ja Suomen Arkkitehtiliiton raportissa: Askeleita arkkitehtuurissa, toim. Heini Karjalainen 2001, arkkitehtuurin kansalaiskasvatuksen tavoitteet määritellään seuraavasti: Arkkitehtuurin kansalaiskasvatuksen päätavoitteina on auttaa kansalaisia ymmärtämään: mikä merkitys rakennetun ympäristön laadulla on ihmisen ja yhteiskunnan hyvinvoinnille että rakennettu ympäristö inhimillisen elämän muotona liittyy kiinteästi luonnonympäristöön ja on osa sitä että nykypäivän ympäristö on muodostunut historiallisen kehityksen tuloksena mikä on meidän vastuumme rakennetusta ympäristöstämme ja kuinka oma toimintamme vaikuttaa siihen kuinka suunnitteluprosessit kulkevat ja miten ja milloin on oikea aika vaikuttaa että he voivat vaikuttaa itse aktiivisesti omaan elinympäristöönsä ja sen muodostumiseen ja rohkaista heitä siihen

9 131 MEDIA JA KUVAVIESTINTÄ (ja kuvallinen sommittelu) Kuvien tietoisen tarkastelun ja niistä keskustelun lisäksi vähitellen myös kuvan rakentamisen, kuvan muokkauksen ja kuvalla vaikuttamisen keinoihin tutustumista. Käytetään perinteisiä välineitä ja mahdollisuuksien mukaan erilaisia kameroita ja tietokonetta. Kuvajono ja aikaulottuvuuden mukaan tuova elokuva on osa kuvaviestintää. Kirjoitus ja graafinen suunnittelu Kirjoitus on osa kuvallista viestintää, jossa historian kuluessa vakiintuneet merkit yhdistyvät kullekin kirjoittajalle ominaiseen, persoonalliseen kirjoitusliikkeen motoriikkaan. Kirjoittaminen on näin ollen kokonaisvaltaista ilmaisua, jossa ajatus saa kuvallisen muodon. Samalla kirjoittaminen ja kalligrafia ovat taidon jatkuvaa harjoittamista, joka rikastaa elämää. Graafinen suunnittelu noudattaa kuvallisen sommittelun periaatteita ja yhdistää ne viestintään. Kirjain ja tekstipinta on kuva. Media ja kuvaviestintä Liikkuvien ja liikkumattomien kuvien sisältöön eläytymistä, kuvista kertomista ja kuvilla kertomista, kuvan rakentamista draaman keinoin. Opastava kuva (merkit ja symbolit) Satukuva Eri kuvatyypit Kuvan keinot/ Sarjakuva Ruutusuurennos Kuvasymbolit Kuva liikkeeseen, plärä, hyrrä, zoetrooppi, ym videokuvausta, mikäli mahdollisuuksia on - Kuvalla vaikuttaminen: kuvan rajaus, kuva ja teksti, kuvan muokkaus mainoskuva, propagandakuva, juliste - uutiskuva, dokumenttikuva - Taitto/lehti - Elokuvan keinoista keskustelua, elokuvien tarkastelua, ehkä tekoa - Valokuvaus - Syvennetään kuvan analysointia Kuvakooste (montaasi, kollaasi) - valokuvauksen perusteet - digi-kuvaus ja kuvan käsittely atk:lla (jos välineistö hankitaan) Kirjoittamisen taidon harjoittamista ja käsialanhuoltoa. Tekstin ja kuvan yhdistämistä. Perustekstauksen harjoittelua, 5. luokalta lähtien myös historiallisia tekstaustyylejä oppilaiden mielenkiinnon mukaan. Käytettävät välineet, materiaalit ja työtavat: Piirustus- ja maalausvälineet, aikakauslehtikuvat, sarjakuvat, Kirjoitus- ja tasaterä-tekstausvälineet, kuitukärkikynä Pentel Stylo, huopakynät ja kulmikkaat tai kalligraafiset tussit. Valokuvauskamera, videokamera (tavallinen tai digitaalinen), editointivälineistö, ATK-välineistö ja taitto- sekä kuvankäsittelyohjelma.

10 132 NIVELVAIHE ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Kuvaus oppilaan minimi-valmiuksista kuvataiteessa 7. luokalle siirryttäessä. Jos ala- ja yläkoulussa pyritään samoihin realistisiin ja johdonmukaisiin työskentelytapoihin, helpotetaan oppilaan siirtymistä koulusta toiseen, eikä aikaa mene perusasioiden harjoittelemiseen. Harkitsemisen arvoinen idea voisi olla myös siirtymätehtävä yläasteelle siirryttäessä. Oppilas - on tottunut suunnittelemaan työtään luonnoksen muodossa erilliselle paperille. On tottunut viimeistelemään työnsä. - on opinhaluinen ja uskoo kykyihinsä oppia uutta. Tekemällä oppii. - on harjoitellut keskustelemaan taidekuvista, muista kuvista ja suoritetuista tehtävistä ja arvioimaan niitä. - kokee, että luokan välineistö on kaikkien oppilaiden yhteistä omaisuutta. Siten hän kokee tärkeäksi huolehtia välineistä, materiaaleista ja luokkatilasta. - muistaa merkitä kaikkiin töihinsä (esim. oikeaan alareunaan) etu- ja sukunimensä sekä luokan. - hallitsee viivaimen ja harpin käytön. - osaa maalatessaan vesiväreillä käyttää apuna värin hallitsemisessa kokeilupaperia ja käsipyyhepaperia. - hallitsee pää- ja välivärit, toisin sanoen tunnistaa päävärit, joita ei saa sekoittamalla muista väreistä. Osaa sekoittaa violetin, vihreän ja oranssin. Tämä onnistuu, jos hän osaa luokitella vesivärinapit värilämpötilan mukaan (esim. kylmä ja lämmin punainen). Osaa sekoittaa ruskean värin pääväreistä. - on tutustunut viivaperspektiiviin ja hahmottaa tilavaikutelman aikaansaavia tekijöitä (esim. kauempana oleva esine näyttää pienemmältä kuin lähellä oleva, kauempana oleva esine saattaa osaksi peittyä edempänä olevan taakse jne).

11 133 ARVIOINTI Arvioinnissa huomioidaan oppilaan työskentelytapoja ja osallistumista tuntityöskentelyyn sekä muuta kuvallista harrastuneisuuttta koulussa. Hänen saavuttamansa tieto- ja taitotaso hahmottuu suoritettujen tehtävien ja mahdollisten kokeiden avulla. Itsearviointi tapahtuu esim koostamalla portfolio tai työkansio. Voidaan käyttää myös oppilaan itsearviointi-lomakkeita. On toivottavaa, että arvioinnin avulla oppilas ryhtyy arvostamaan omaa ja muiden työskentelyä ja niiden tuloksia. Tehtävänannon yhteydessä on oppilaalle selvitettävä, mikä on tehtävän tavoite ja opittava/harjoiteltava asia ja arviointikriteerit. Tämä käytäntö lähinnä 5. luokalta lähtien. Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa on määritelty 4. luokan lopussa hyvän osaamisen kriteerit ja 7. luokan lopussa suoritettavan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8. Ohessa on lisäksi hahmotelma tuntityöskentelyn arviointiperusteista ja niitä vastaavista arvosanoista. (Työryhmä on laatinut sen avuksi opettajalle ja nivelvaiheiden helpottamiseksi.) Hylätty 4 Heikko 5 Välttävä 6 Ei ole suorittanut tehtäviä. Ei osoita kiinnostusta kuvailmaisuun. Suorittaa tehtäviä ainoastaan opettajan jatkuvan tuen avulla. Ei arvosta omaa eikä muiden työskentelyä. Häiritsee oppituntia. Tuloksia niukalti. Työn suunnittelu ja toteutus kiinnostaa vain satunnaisesti. Pääsee tehtäviin käsiksi vain opettajan avustamana, ei työskentele omaehtoisesti. Seuraa yhteisiä ohjeita puutteellisesti. Häiritsee muiden työskentelyä. Keskittyy huonosti omaan työskentelyynsä. Valmiita tuloksia vähän. Tyydyttävä 7 On useimmiten kiinnostunut työn suunnittelusta ja toteutuksesta. Keskittyy yleensä opetettaviin asioihin. Tarvitsee yksilöllistä tukea työskennelläkseen omaehtoisesti. Antaa useimmiten työrauhan muille oppilaille. Ei vaadi itseltään laadukasta suoritusta. Viimeistelyn taso vaihtelee. Hyvä 8 Kiitettävä 9 Kiitettävä 10 Työn suunnittelu ja toteutus kiinnostaa. Yrittää ratkaista tehtävät itsenäisesti ja keskittyneesti. Pyrkii tavoitteisiinsa ja suorittaa tehtävät parhaan kykynsä mukaan. On kiinnostunut myös muiden oppilaiden työskentelystä ja työn tuloksista. Tulosten laatu on hyvä. On kiinnostunut kuvataiteesta ja sen opiskelusta. Pyrkii suunnittelemaan omaperäisen ja puhuttelevan teoksen ja näkee vaivaa sen toteuttamiseksi. Pyrkii itsenäisesti ratkaisemaan työssä esille tulevat ongelmat. Käyttää eri tekniikoita ja materiaaleja tarkoituksenmukaisesti. Työskentelee mielellään vuorovaikutuksessa muiden oppilaiden kanssa. Tulokset ovat viimeisteltyjä ja hyviä. Oppilaalla on ilmeisiä kuvataiteellisia taipumuksia ja hän haluaa kehittää taitojaan omaehtoisesti ja opettajan opastuksella. Työskentelyideat ovat omaperäisiä ja oppilas pitää niiden toteuttamista tärkeänä. On aktiivinen sellaisissa kouluyhteisön toiminnoissa, joissa tarvitaan kuvataiteellista lahjakkuutta ja näkemystä. Työskentely ja työn tulokset ovat laadultaan erinomaisia.

12 7.17 Käsityö 134 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Käsityön alueella tulevat esiin teknologiset, taloudelliset, sosiologiset, kulttuuriset, historialliset, esteettiset, psykologiset ja eettiset elämän alueet. Osa opetussisällöistä on hyödyllistä ajoittaa koulukohtaisesti toisiaan eheyttäväksi esim. yhteistyöprojektein yli ainerajojen. On tärkeää, että oppilas sisäistää ja ymmärtää eri opetussisältöjen yhtymäkohdat ja osaa rakentaa omaa identiteettistä oppimishierarkiaansa eri oppiaineiden yhteisiä mahdollisuuksia hyödyntäen ja toisiinsa soveltaen. Ihmisenä kasvaminen Saavutettujen käsityötaitojen myötä oppilaan luovuus ja pitkäjänteisyys lisääntyvät ja itsetunto kehittyy. Oppilas oppii vastuullisuutta ja yhteistoimintatapoja sekä arvostamaan ja arvioimaan omaa työtään ja muiden työtä. Käsityön tehtävät laaditaan niin, että jokainen oppilas pääsisi kokemaan onnistumisen elämyksiä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas tutustuu osin suomen ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö ja teknologiakulttuureihin. Muista kulttuureista tulleiden tai Suomen vähemmistökulttuurien käsityönperinteeseen tutustumisen lähtökohtana ovat oppilaiden tuomat ideat ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Viestintä ja mediataito Oppilaan ilmaisu- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät, kun hän käsityöprosessin aikana hankkii tietoa, harjaantuu vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään sitä, esittää omia suunnitelmiaan ja työselityksiään eri raportointimenetelmin, sekä saa ja antaa palautetta. Käsityötuote on ilmaisun väline, siihen sisältyy symbolisia merkityksiä eli viestejä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas oppii tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa esim. vierailemalla paikkakunnan yrityksissä. Käsityön tekijän toimiessa itsenäisesti ja tavoitteellisesti omasta työstään vastuuta kantaen ja toimeen tarttuen, hänen sisäinen yrittäjyytensä ja osallistuvuutensa kehittyvät. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas tutustuu ekologiseen kestävään kehitykseen aiheinaan tuotteen elinkaari, kierrätys, korjaus ja huoltaminen Turvallisuus ja liikenne Työsuojelusäädösten, työvälineiden turvallisen käytön ja oppimisympäristöstä huolehtimisen avulla oppilas oppii huomioimaan turvallisuusnäkökohtia. Ihminen ja teknologia Käsityön tavoitteena on tutustuttaa oppilas perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan ja erilaisten laitteiden toimintaperiaatteisiin sekä ottaa kantaa teknologian kehittymisen ilmiöihin ja yhteiskunnallisiin seuraamuksiin.

13 135 Käsityössä on kysymys kokonaisvaltaisesta toimintaprosessista, joka toteutetaan suunnitelmallisesti ja luovasti erilaisilla materiaaleilla, työvälineillä ja toteutustekniikoilla. Työskentelyssä painotetaan omaa ajattelua, kokeilua, oivaltamista ja ongelmaratkaisutaitoja. Opittava asia kytketään oppilaan kokemusmaailmaan ja toteutetaan ongelmalähtöisesti, yksin tai ryhmässä toimien. Oppilaan kasvattaminen pitkäjänteiseen työntekoon lähtee suunnittelutaitojen oppimisesta. Työskentelyssä tulee pyrkiä jatkuvan suunnittelun periaatteeseen. Ennakoivan suunnittelun lisäksi karttuneiden tietojen ja taitojen avulla muutetaan tarvittaessa alkuperäistä suunnitelmaa paremman lopputuloksen saavuttamiseksi. Käsityökasvatuksen tavoitteena on oppilas, joka osaa arvostaa itsesuunniteltua yksilöllistä tuotetta. Oppimisessa pyritään oppimisen kokonaisvaltaisuuteen yhteistyössä eri oppiaineiden kanssa mahdollisuuksien mukaan. Opetusjärjestelyt: Opetussuunnitelma rakentuu siten, että kaikkien uusien asioiden opettaminen pohjaa aikaisemmin opittuun. Vuosiluokka 1-2, 3-4 ja 5-6 käsitellään kokonaisuuksina. Näiden kokonaisuuksien sisällä voidaan oppisisältöjen paikkaa vaihtaa. Kuitenkin aina taitekohdassa on kaikki edeltävään kokonaisuuteen kuuluvat asiat opetettu. Käsityötä opetetaan vuosiluokilla 1-2 monia materiaaleja ja tekniikoita käyttävänä käsityö-askarteluna. Vuosiluokilla 3-7 käsityön opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille, käsittäen sisältöjä teknisestä- ja tekstiilityöstä. Järjestelyistä ( ryhmien muodostaminen ) koulut päättävät tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Vuosiluokilla 8-9 tekninen työ ja tekstiilityö ovat valinnaisaineita. Opiskeluympäristö Työskentelyolosuhteet järjestetään siten, että turvallisuus ei missään olosuhteissa vaarannu. Turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat ryhmäkoon pitäminen sellaisena, että jokaiselle oppilaalle löytyy työskentelypiste sekä turvallisuusvälineet. Laitteiden ja koneiden on oltava moitteettomassa käyttökunnossa sekä käytettävien materiaalien on oltava laadultaan oppilaiden käyttöön soveltuvia. Työskentelyssä painotetaan turvallisia työtapoja, huolellisuutta ja tarkkuutta sekä arvostusta omaa ja muiden työskentelyä kohtaan. Kestävä kehitys Käsityön toimintaprosessiin sisältyy vastuu myös ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta. Oppilasta ohjataan ottamaan huomioon työskentelyssä materiaalien tarkoituksenmukaisuus, alkuperä, kestävyys ja ympäristövaikutukset. Jätteiden syntyä vähennetään hyödyntämällä materiaali tarkkaan, jäännösmateriaalien kierrätyksellä sekä ongelmajätteiden asianmukaisella käsittelyllä. Oppilaiden kulutuskäyttäytymistä voidaan ohjata mm. harkitun ostoskäyttäytymisen, tuotteiden huoltamisen ja korjaamisen opettamisella.

14 136 Käsityön yleiset tavoitteet Käsityön tavoitteet ja sisällöt niveltyvät luokka-asteelta toiselle pohjautuen aiemmin opittuun, monipuolistaen ja syventäen. Tavoitteena on käsityöprosessi, jossa on huomioitu oppilaan ikätaso ja oppimisvalmiudet. - Käytössä olevien resurssien hahmottaminen - Suunnitteluprosessi - Riittävä materiaalien ja toteutustekniikoiden tuntemus - Kyky arvioida omia ratkaisuja ja taitoja - Itsearvioinnin perusteiden hallinta - Turvallinen ja tehokas työskentely - Prosessin vaikutus ympäristöön Vuosiluokat 1-2 : Käsityöaskartelu Tavoitteet Oppii käsityön alkeita ja tutustuu käsityön perustyövälineistöön ja harjaantuu niiden edellyttämissä taidoissa. Oppisisällöt Materiaalit: kankaat (esim. huopa, vohvelikangas, teddy jne.) pumpuli- ja villalangat napit yms. Lauta, rima, vaneri jne. Työvälineet: sakset, nuppineulat, solmäneulat, maalarinteippi, liitu, mittanauha Vasara, saha, naulat, kulmaviivotin, hiomapaperi. Työtavat: etupistot, pykäpistot kankaan reunaan, vohvelikirjonta, tupsun valmistus. Luotospisto, virvittäinompelu, napin ompelu. Leikkaaminen ja liimaaminen viivaa pitkin. Sahaus, naulaus, hionta, maalaus. Vuosiluokat 3-4 Luokilla 3-4 käsityön opetus toteutetaan kaikille samansisältöisenä. Alkuopetuksessa saatua kosketusta käsityöhön syvennetään ja tavoitteena on luoda oppilaalle perustiedot ja -taidot käsityön eri osa-alueille. Työkentelyssä korostetaan edelleen tekemisen iloa sekä onnistuneita oppimiskokemuksia. Oppilaan opiskeluympäristö laajenee ja monipuolistuu, mikä lisää oppilaan vastuuta omasta työskentelystä. Käsityössä lisääntyvät koneet, työvälineet ja toteutustekniikat vaativat työturvallisuuden ymmärtämistä ja noudattamista. Työskentelyssä jätetään mahdollisimman paljon tilaa lapsen mielikuvitukselle, omalle oivallukselle ja tutkimiselle. Oppilasta ohjataan vähitellen kohti kokonaisvaltaista työskentelyprosessia. Tavoitteet Oppilas - oppii tuntemaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä sekä oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä. - oppii käsityön perustekniikoita sekä harjaantuu niiden edellyttämissä taidoissa

15 Keskeiset sisällöt 137 Tekninen työ Puu Metalli - merkitseminen ja mittaaminen - merkitseminen ja mittaus - halki-, poikki- ja muotosahaus - pakotus - naulaaminen ja liima-naulaliitos - viilaaminen - vuoleminen - pintakäsittely - poraaminen ja porakoneen käyttö valvotusti - hionta - pintakäsittelynä maalaminen/lakkaaminen/petsaaminen - liimaaminen - talttaaminen - höylääminen Tekstiilityö Ompelu Neulonta - ompelukoneen osat, lankojen pujotus ja puolaus - aloitussilmukka ja silmukoiden luominen - suoraommel ja siksak-ommel - oikea silmukka - peruutus eli pakitus - edestakaisneule - sauma ja päärme - langanvaihto - päälitasku - lankojen päättely - kaavaan tutustuminen - päättely - saumavarojen mittaaminen ja piirtäminen, - neuletyön suunnittelu ja valmistus hulpio ja langansuunta ohjatusti esim. maskotti ja hiuspanta - kankaan leikaaminen - työn viimeistely - ompelutyön suunnittelu ja valmistus ohjatusti - oikeat työotteet - työn viimeistely ja silittäminen - työturvallisuus Kirjonta - etupisto, luotospisto, tikkipisto, pykäpisto, varsipisto, ketjupisto ja laakapisto - kankaaseen sopivan neulan valinta - kirjontatyön suunnitelu ja valmistus ohjatusti esim. liina, tyyny ja taulu - lankojen päättely - työn viimeistely ja silittäminen Lisäksi tehdään mahdollisuuksien mukaan työ jotakin muuta käsityötekniikkaa käyttäen. Vaihtoehtoisia tekniikoita ovat esimerkiksi: - kankaanpainanta - huovutus Arviointi vuosiluokilla 3-4 Arvionti pohjautuu koko työskentelyprosesin ja valmiin työn tarkasteluun. Arvioinnin tulee olla rohkaisevaa ja kannustavaa. Arviointi perustuu opetussuunnitelman perusteissa esitettyyn hyvän osaamisen kuvaukseen.

16 Vuosiluokat Luokilla 5-6 käsityön opetus toteutetaan kaikille samansisältöisenä, sisältäen aineksia teknisestä- ja tekstiilityöstä. Käsityön opettamisen ydintehtävänä vuosiluokilla 5-6 on monipuolistaa oppilaan perustietoja- ja taitoja käsityön eri osa-alueilla. Työskentelyssä rohkaistaan itseohjautuvaan toimintaan, pyrkimykseen ratkaista itse eteen tulevia ongelmia ja itsenäiseen tiedonhankintaan sekä ilmaisemaan omaa näkemystään toteutettavasta aiheesta. Oppilasta ohjataan ymmärtämään hyvän työyhteisöhengen merkitystä ja huomioimaan muita yhteisön jäseniä omasssa työskentelyssään. Keskeistä on oppilaan ohjaaminen vastuullisuuteen omasta työstään ja työympäristöstään. Tavoitteena on kehittää perusvalmiuksia hallita kokonainen käsityöprosessi, jossa edetään alkuideasta suunnittelun ja ongelmanratkaisun kautta kohti lopullista tuotetta. Tavoitteet 5-6 Vuosiluokkien 1-4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin, lisäksi tulevat seuraavat tavoitteet. Oppilas - oppii käyttämään turvallisuus- ja suojavälineitä - oppii työskentelemään turvallisesti eri työvälineillä - omaksuu myönteisen suhtautumisen työskentelyyn - ymmärtää tuotesuunnittelun merkityksen omien ideoiden työstämisessä tarkoituksenmukaiseksi, toimivaksi ja esteettiseksi tuotteeksi - kehittyy avaruudellisessa hahmottamisessa - oppii tietämään eri työmenetelmissä vaadittavia taitoja ja menetelmiä - oppii tiedostamaan omien resurssien rajallisuuden - oppii hyödyntämään käytettävissä olevia työvälineitä ja koneita - oppii soveltamaan muissa oppiaineissa opittua tietoa Keskeiset sisällöt Tekninen työ Puu Metalli - ruuviliitos - kuumakäsittely (taonta ja muotoilu) - tasohiomakoneen käyttö - kylmämuokkaus - puuliitoksiin tutustuminen - poraaminen - saranointi - niittaaminen - lisäoppiaineksena sorvaaminen Muovi Elektroniikka - liittäminen tai yhdistäminen muihin materiaaleihin - yksinkertainen virtapiirityö tai elektroniikkaan ja teknologiaan - johtimien katkaisu ja kuorinta - juottaminen - virtapiirityö piirilevyllä Lisäoppiaineksena: Vuosiluokkien 3-6 aikana - toteutetaan perinnekäsityö ( esim. maaseutuperinne Hämeenkyrössä) - polkupyörähuolto - tekninen rakentelu ( esim. mekaniikka-sarjat)

17 Tekstiilityö 139 Ompelu Neulonta - aiemmin opittujen taitojen varmentamista - nurja silmukka - neulanvaihto ja paininjalan vaihto ompelukoneeseen - suljettu neule - koriste- ja jousto-ompeleiden käyttö - neulepintoja neulemerkein (sileä, joustin, - napinläpi ompelukoneella helmi) - vetoketjun ompeleminen - leventäminen ja kaventaminen - nauhakuja - silmukoiden purkaminen ja nostaminen - vinoreunake - sädekavennus - kannatin tai ripustin - yksinkertainen kirjoneule - alaosan vaatteen valmistaminen ompelu- - lankavyöte konetta käyttäen, sisältäen: - sopivien puikkojen ja langan valinta - vaatteen suunnittelun perusteet - neuletyön suunnittelu ja valmistus ohjatusti - mittojen ottamisen opetteleminen ja oikean esim. säärystimet, lapaset tai pipo koon valinta - kaavan jäljentäminen kaavapaperille ja kankaalle sekä kankaan leikkaaminen - vaatteen ompelu ja valmistus yhdessä kirjatun työjärjestyksen mukaisesti - tukikankaan käyttö - vaatteiden korjaaminen ja hoito-ohjeet Virkkaus - aloitussilmukka - ketjusilmukka - kiinteä silmukka - erilaisia pylväitä - piilosilmukka - nirkko - ympyrävirkkaus - siirtyminen seuraavalle kerrokselle - lankojen päättely - työn viimeistely - sopivan koukun ja langan valinta - oikeat työotteet - virkkuutyön suunnittelu ja valmistus ohjatusti sanallisen tai piirretyn ohjeen mukaan esim. isoäidin neliö tai reunapitsi Lisäksi tutustutaan hämeenkyröläiseen käsityöperinteeseen ja tehdään mahdollisuuksien mukaan työ jotakin muuta käsityötekniikkaa käyttäen. Vaihtoehtoisia tekniikoita ovat esimerkiksi: - kankaanpainanta - huovutus - pirtanauha - konekirjonta - applikointi/tilkkutyöt - virvittäinompelu - ryijynukka

18 140 Arviointi Arviointi pohjautuu edelleen koko työskentelyprosessiin ja valmiin työn tarkasteluun. Arvioinnissa keskitytään arvioimaan oppilaan oppimista ja kehittymistä työskentelyprosessin aikana. Arviointi on kannustavaa, myönteistä ja itsetuntoa vahvistavaa palautetta. Oppilasta ohjataan tarkastelemaan omaa oppimistaan ja työskentelyään realistisesti. Oppilas oppii vähitellen muodostamaan kuvan omista taidoistaan ja oppii kehittämään omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan palautteen mukaisesti. Käsityön kaikille yhteinen opetus vuosiluokilla 7 (3VVK) Seitsemännellä vuosiluokalla käsityön opetus toteutetaan kaikille samansisältöisenä, sisältäen aineksia teknisestä- ja tekstiilityöstä. Työskentelyssä pyritään käsityölliseen prosessiin, jossa oppilas oppii tunnistamaan tarpeen ja luomaan ratkaisumalleja olemassa olevien ratkaisujen pohjalta, niitä soveltaen, kehittäen ja uusia keinoja luomalla. Oppilasta ohjataan työskentelemään itseohjautuvasti ja kannustetaan tekemään entistä itsenäisemmin materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Keskeisenä tavoitteena on myönteisen asenteen säilyminen käsillä tekemiseen sekä oman että toisten työn arvostaminen. Ryhmän jäsenenä työskentely kasvattaa oppilasta yhteisvastuullisuuteen ja kehittää vuorovaikutustaitoja. Tavoitteet 7 lk. Oppilas - asennoituu myönteisesti työhön ja opiskeluun - harjaantuu työskentelemään turvallisesti eri työvälineillä ja käyttämään tarkoituksenmukaisia suojavälineitä - ottaa huomioon muut ryhmän jäsenet ja ymmärtää hyvän työyhteisöhengen merkityksen - ottaa vastuun omista ja yhteisistä työvälineistä ja tilojen siisteydestä - ymmärtää tuotesuunnitteluprosessin merkityksen omien ideoiden työstämisessä tarkoituksenmukaiseksi, toimivaksi ja esteettiseksi tuotteeksi - tiedostaa ja hyväksyy omien resurssiensa rajallisuuden Teknisen työn ja tekstiilityön yhteinen sisältö, joka käsitellään erikseen molemmissa aineissa niille ominaisin tavoin - erilaiset työjärjestykset ja työohjeet - materiaali- ja kuluttajatietous - tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö - käsityössä olevien ongelmien ja sovellutusten yhteys muihin oppiaineisiin - erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaustekniikoita - oman työskentelyn arviointi sekä osallistuminen myös muiden töiden tarkasteluun Keskeiset sisällöt Käsityö jatkuu syventäen ja laajentaen vuosiluokilla 1-6 opittuja taitoja.

19 Tekninen työ 1-6- luokilla saatujen pohjatietojen ja -taitojen lisäksi. - perus- ja pohjatietojen kertaaminen ja täydentävien tietojen hankkiminen puu- ja metallitöissä sekä elektroniikassa että kone- ja sähköopissa - työturvallisuuden korostaminen ja huomioiminen joka tilanteessa - teknisen piirrustuksen perusteet, mittaaminen, merkitseminen, piirrottaminen - koneellista metallintyöstöä - Mig-hitsaus - puun oiko- ja tasohöyläys, vannesahaus - töissä käytettävien materiaalien pintakäsittely - puuliitokset ja liimalevyn valmistus - sähköopin alkeiden kertaus - elektroniikan alkeet, komponentit, piirikaaviot Tekstiilityö 1-6 -luokilla saatujen pohjatietojen ja -taitojen lisäksi: - perustietojen ja -taitojen kertaaminen ja vahvistaminen ja täydentävien tietojen hankkiminen niin ompelussa, neulonnassa, kirjonnassa, virkkauksessa kuin erikoistekniikoissakin - lähdemateriaalin omatoiminen käyttö Ompelu - vartalon ylä- ja/tai alaosan vaatteen valmistaminen itselle oman suunnitelman mukaan. Tämän aikana opitaan mm. - mittojen ottaminen ja kaavakoon valinta - kankaan menekin laskeminen - kaavamerkit ja kaava-arkin käyttö - kaavan sovitus - leikkuusuunnitelma - sanallisen ja kuvallisen työohjeen tulkitseminen - ompelukoneen ja saumurin monipuolinen ja itsenäinen käyttö - joustavan materiaalin ompelu - tikkaaminen - neulos - kangas Neulonta - valmistetaan itselle oman suunnitelman mukaan neuletuote (esimerkiksi villasukka), jonka yhteydessä kerrataan luokilla 3-6 opittuja asioita ja opitaan - langan ja puikon valinta - neuletiheys ja silmukoiden laskeminen omaan työhön - lankavyöte - neulemerkit ja yleisimmät pintaneuleet (sileä, joustin, helmi, korinpohja, tunturi, palmikko, pitsineule, patentti) - kirjoneule - kuvioneule - neuleohjeen tulkitseminen - neuleen viimeistely ja hoito - silmukoiden lisääminen - erilaiset kärkikavennukset (nauha-, kolmitaho-, nelitaho- ja sädekavennus) - kerrosten ja silmukoiden laskeminen Kirjonta - kerrataan aiemmin opittuja pistoja ja tutustutaan ja opitaan laajaan kirjoon erilaisia muita pistoja - kerrataan pistojen perinteinen teko- ja käyttötapa ja opitaan käyttämään pistoja vapaasti ja luovasti - suunnitellaan ja valmistetaan oma kirjontatyö, niin mallin, värin kuin pistojenkin osalta 141

20 142 Erikoistekniikat - opitaan makrameen eli solmeilun historiaa, langan menekin laskeminen ja perussolmut - suunnitellaan ja valmistetaan makrameetyö (esimerkiksi amppeli) Muihin tekniikoihin tutustutaan mahdollisuuksien ja oppilaiden kiinnostuksen mukaan - huovutus - vapaa konekirjonta ja kirjonnassa käytettävät apumateriaalit - applikointi ja tilkkutyöt - ryijy - silkkimaalaus - kankaanpainanta ja -värjäys - virkkaus - helmityöt - kankaankudonnan perusteita Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Arviointi Oppilas harjoittelee ohjatusti tarkastelemaan omaa oppimistaan ja työskentelyään. Hän asettaa itselleen tavoitteita työskentelyprosessin alussa ja pyrkii määrätietoisesti niiden saavuttamiseen. Itsearvioinnnin avulla kehitetään oppilaan vastuuta omasta oppimisesta. Itsearvioinnissa oppilas arvioi mm. oppimistaan, asennoitumistaan, vastuullisuuttaan, työskentelyään ja valmista tuotetta. Oppilas kehittää työskentelynsä arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja hän osoittaa halua suunnata toimintansa palautteen mukaisesti. Oppilas oppii muodostamaan realistisen kuvan taidoistaan ja pyrkii kehittämään omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Opettaja arvioi oppilaan kehitysprosessia huomioiden oppilaan omat tavoitteet suhteessa päättöarvioinnin hyvän arvosanan kriteereihin.

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT LIIKUNTA

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT LIIKUNTA OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT LIIKUNTA 2013 2014 LIIKUNTA EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Oikeudenmukaisuus ja sääntöjen noudattaminen, joukkueen jäsenen oikeudet

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT KUVATAIDE

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT KUVATAIDE OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT KUVATAIDE 2013-2014 KUVATAIDE KUVATAITEEN OPPISISÄLLÖT Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on antaa valmiuksia kokea taide elämän rikastajana. Kuvataiteen

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT KÄSITYÖ

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT KÄSITYÖ OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT KÄSITYÖ 2013 2014 KÄSITYÖ EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Käsityön alueella tulevat esiin teknologiset, taloudelliset, sosiologiset, kulttuuriset,

Lisätiedot

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 301 LUOKKA 8 2 h / viikko n. 76 h / vuosi LUOKKA 9 2 h / viikko n. 76 h / vuosi Opetuksessa painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä, kuvallisen ilmaisun

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

1 lk:n tavoitteiden lisäksi oppilas kehittyy kuvallisen viestinnän välineiden käytössä havainnoi todellisen ja kuvallisen maailman eroja.

1 lk:n tavoitteiden lisäksi oppilas kehittyy kuvallisen viestinnän välineiden käytössä havainnoi todellisen ja kuvallisen maailman eroja. KUVATAIDE Kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä on ymmärtää

Lisätiedot

LIIKUNTA. 1. ja 2. vuosiluokka

LIIKUNTA. 1. ja 2. vuosiluokka LIIKUNTA Liikunnan opetuksen päämääränä on antaa oppilaille sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Opetuksen tehtävänä on vaikuttaa

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

7.3.8. KÄSITYÖ VALINNAISAINE

7.3.8. KÄSITYÖ VALINNAISAINE 7.3.8. KÄSITYÖ VALINNAISAINE 307 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön tekniikoita

Lisätiedot

Liikunta. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Vuosiluokka: 3 Vuosiviikkotuntia: 2

Liikunta. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Vuosiluokka: 3 Vuosiviikkotuntia: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Liikunta Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas tutustuu osin Suomen ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuureihin.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas tutustuu osin Suomen ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuureihin. 7.17 Käsityö Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

KÄSITYÖN YLEISET SISÄLLÖT

KÄSITYÖN YLEISET SISÄLLÖT 7.17 Käsityö VUOSILUOKAT 5 9 Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5 9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia

Lisätiedot

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät erityispiirteet vuosiluokilla 3-6

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät erityispiirteet vuosiluokilla 3-6 Oppiaine: Kuvataide Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät erityispiirteet vuosiluokilla 3-6 3. lk Oppimisympäristöt Työskentely tapahtuu luokassa ja koulun lähiympäristössä. Työvälineille ja materiaaleille

Lisätiedot

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Hei kuudesluokkalainen! Siirtyminen peruskoulun yläluokille (7.-9.) merkitsee koulunkäynnissä

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

VALINNAISAINEET 2015-2016 TURUN LYSEON KOULU

VALINNAISAINEET 2015-2016 TURUN LYSEON KOULU VALINNAISAINEET 20152016 TURUN LYSEON KOULU Valinnaisaineiden valinta 3 Painotusluokkaan sidotut valinnaisaineet 4 Englannin A1 syventävä 5 Espanja B2 6 Ranska A2 ja B2 7 Saksa B2 8 Ilmaisutaito 9 Media

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Kuvataide voi aidosti herättää kiinnostuksen vieraita kulttuureita kohtaan samalla, kun se ohjaa oman kulttuurimme ymmärtämiseen ja arvostamiseen.

Kuvataide voi aidosti herättää kiinnostuksen vieraita kulttuureita kohtaan samalla, kun se ohjaa oman kulttuurimme ymmärtämiseen ja arvostamiseen. Kuvataide Aineen kuvaus Kuvataide on taideaine. Oppiminen kuvataiteessa merkitsee elämysten saamista uusien oivallusten löytämistä. Kuvataiteen avulla oppilas ilmaisee tunteitaan itselleen tärkeitä asioita,

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA MATEMATIIKKA Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja tapa ajatella. Matemaattiset kokemukset ovat olennaisia lapsen ajattelun kehittymiselle.

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Mankolan koulu Pitkät valinnaisaineet 2015 2017 https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Hyvät oppilaat ja seitsemäsluokkalaisten huoltajat Opetussuunnitelman ja tuntijaon

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

7.2.12. KÄSITYÖ LUOKAT 1-2. Eri materiaalit ja työvälineet

7.2.12. KÄSITYÖ LUOKAT 1-2. Eri materiaalit ja työvälineet 7.2.12. KÄSITYÖ 227 Käsityön opetuksen ydintehtävä on perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa.

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Sisällöt luokilla 1 2 Osa-alueet Tekninen työ Tekstiilityö Visuaalinen ja tekninen

Sisällöt luokilla 1 2 Osa-alueet Tekninen työ Tekstiilityö Visuaalinen ja tekninen Luokat 1 2 Alkuopetuksessa käsityön oppiaines liitetään kiinteästi muuhun opetukseen ja aihepiirit muodostetaan oppilaita kiinnostavilta alueilta. Työskentelyssä korostuu leikinomaisuus ja tekemisen ilo.

Lisätiedot

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 351 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Kuvataide. Tavoitteet ja sisältö

Kuvataide. Tavoitteet ja sisältö Kuvataide Tavoitteet ja sisältö Lukion kuvataiteen opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan omakohtaista kuvailmaisua, kykyä tulkita ja arvostaa omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Opetuksen tarkoituksena

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Media ja kuvaviestintä

Media ja kuvaviestintä 7.16 KUVATAIDE Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä

Lisätiedot

Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio

Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio 1.JOHDANTO Aihepiirin tavoitteena on valmistaa esine, joka liittyy ilmaan ja entämiseen ja jossa on jokin pienen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilaan nimi ja luokka

Oppilaan nimi ja luokka Oppilaan nimi ja luokka 1 Ohjeita: Ensi lukuvuonna 5.-6. luokkien valinnaiskursseja toteutuu 7-8 kappaletta. Kurssitunnit ovat oppilaan säännölliseen, viikoittaiseen tuntimäärään kuuluvia oppitunteja,

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

TIKAPUU-PROJEKTIN OPETUSSUUNNITELMA

TIKAPUU-PROJEKTIN OPETUSSUUNNITELMA TIKAPUU-PROJEKTIN OPETUSSUUNNITELMA WinNovan Tikapuu-projekti toimii Porin Länsipuistossa ajalla 1.11.2009-30.6.2012 ja sen rahoitus tulee ESR-ohjelmasta ja Porin kaupungilta. Projektin tavoitteena on

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6 AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6 Liikutaan yhdessä toimien ja taitoja harjoitellen. Vuosiluokilla 3-6 opetuksen pääpaino on motoristen perustaitojen vakiinnuttamisessa ja monipuolistamisessa

Lisätiedot

8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit

8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit 8. Jäällä tapahtuva toiminta - lajileikit ja pelit Leikkien käyttäminen lajitaitojen oppimisen tukena Leikit ja pelit jäällä Jääkiekkoleikit LEIKKIEN KÄYTTÄMINEN LAJITAITOJEN OPPIMISEN TUKENA Leikkien

Lisätiedot

VUOSILUOKAN 6 VALINNAISAINEET LUKUVUONNA 2016 2017

VUOSILUOKAN 6 VALINNAISAINEET LUKUVUONNA 2016 2017 VUOSILUOKAN 6 VALINNAISAINEET LUKUVUONNA 2016 2017 IDEASTA TUOTTEEKSI Tehdään uutta tai muunnellaan vanhaa designin hengessä. Tavoitteena kaunis tuote, jolla on käyttötarkoitus. T1 ohjata oppilasta tutustumaan

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Kotitalous. Kuvataide. Valinnaiskurssit 9.luokalle 2016 2017

Kotitalous. Kuvataide. Valinnaiskurssit 9.luokalle 2016 2017 Valinnaiskurssit 9.luokalle 2016 2017 Yleislinjalla olevat oppilaat valitsevat 9. luokalle kaksi uutta kurssia, matemaattis-luonnontieteellisen tai liikuntapainotuksen valinneet oppilaat valitsevat yhden

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu LIIKUNTA Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä,

Lisätiedot

KATUTAIDE KERAMIIKKA

KATUTAIDE KERAMIIKKA TYÖPAJAT 2012-2013 Sinulla on edessäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE Työpajassa

Lisätiedot

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa:

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa: 3.19 Liikunta Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Viidennellä luokalla oppilaat valitsevat joko tekstiilityön tai teknisen työn.

Viidennellä luokalla oppilaat valitsevat joko tekstiilityön tai teknisen työn. Käsityö Yleinen osio Käsityöhön tutustutaan elämyksellisesti ja oppilasta kannustetaan toteuttamaan luontaista uteliaisuuttaan ja kekseliäisyyttään. Käsityön opetus ohjaa oppilasta suunnitelmalliseen,

Lisätiedot

talviliikuntaa veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia liikunnallisia leikkejä

talviliikuntaa veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia liikunnallisia leikkejä 7.18 LIIKUNTA Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen

Lisätiedot

TEHTAANPUISTON YLÄASTEEN KOULU VALINNAISAINEOPAS

TEHTAANPUISTON YLÄASTEEN KOULU VALINNAISAINEOPAS TEHTAANPUISTON YLÄASTEEN KOULU VALINNAISAINEOPAS SISÄLLYSLUETTELO: sivu Valinnaisaineiden valinta 2 Valinnaisaineet 8. ja 9. luokkaa varten 3 Ohjeet valinnaisainekortin täyttämiseen 5 Valinnaisainekortin

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017 Haarajoen koulu 4.3.2016 Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokkien oppilaille Uuden opetussuunnitelman mukaisesti taito-

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Yläkoulun opetussuunnitelman mukaan Sinulla. on mahdollisuus valita yhdeksättä luokkaa varten. Kurssi on kahden jakson mittainen ja sitä

Yläkoulun opetussuunnitelman mukaan Sinulla. on mahdollisuus valita yhdeksättä luokkaa varten. Kurssi on kahden jakson mittainen ja sitä Yläkoulun opetussuunnitelman mukaan Sinulla on mahdollisuus valita yhdeksättä luokkaa varten valinnaiskursseja. Kurssi on kahden jakson mittainen ja sitä opiskellaan 2 tuntia viikossa. Valinta pitää olla

Lisätiedot

Sompion koulun liikuntapainotusluokka

Sompion koulun liikuntapainotusluokka Sompion koulun liikuntapainotusluokka Kohderyhmä Liikuntaluokalle otetaan oppilaita koko Keravan kaupungin alueelta. Ulkokuntalaisia voidaan ottaa vain, jos keravalaisia hakijoita ei ole riittävästi aloituspaikkoihin

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

Valinnaisaineet. kahdeksannella luokalla 2007-2008. Kahden lukuvuoden valinnaisainekurssit: RANTAKYLÄN YHTENÄISKOULU.

Valinnaisaineet. kahdeksannella luokalla 2007-2008. Kahden lukuvuoden valinnaisainekurssit: RANTAKYLÄN YHTENÄISKOULU. RANTAKYLÄN YHTENÄISKOULU Mikkelin kaupunki Valinnaisaineet kahdeksannella luokalla 2007-2008 Kahden lukuvuoden valinnaisainekursseista valitaan kaksi. Kurssilla opiskellaan kaksi tuntia viikossa 8.- ja

Lisätiedot

TAITO- JA TAIDEAINEET KUVATAIDE (KU)

TAITO- JA TAIDEAINEET KUVATAIDE (KU) Taito- ja taideaineet TAITO- JA TAIDEAINEET KUVATAIDE (KU) Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Opetuksessa syvennetään

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 2006 1.6.2006 Tom Linkopuu 1 KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Toiminta-ajatus 2. Kuvataiteen opetuksen

Lisätiedot

6.3.14 Käsityö. Käsityössä korostuvat aihekokonaisuudet

6.3.14 Käsityö. Käsityössä korostuvat aihekokonaisuudet 6.3.14 Käsityö Käsityössä on kysymys kokonaisvaltaisesta toimintaprosessista, joka toteutetaan suunnitelmallisesti ja luovasti erilaisilla materiaaleilla, työvälineillä ja toteutustekniikoilla. Työskentelyssä

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA työpajat 2013-2014 TYÖPAJAOPETUS Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Kuvataiteen työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti yli 14 vuotiaille, kaksi vuotta periodiopetuksessa

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Musiikinopetuksen tavoitteisiin kuuluu erilaisten soitto- ja lauluesitysten valmistaminen koulun yhteisiin päivänavauksiin ja juhliin.

Musiikinopetuksen tavoitteisiin kuuluu erilaisten soitto- ja lauluesitysten valmistaminen koulun yhteisiin päivänavauksiin ja juhliin. hallintaa harjoitellaan esim. kitara-, basso- tai rumpukerhoissa. Kuorokerhossa harjoitellaan monipuolista laulutaitoa ja tervettä äänenkäyttöä. Soitto- ja laulutaidoissa pitemmälle edistyneet voivat harjoitella

Lisätiedot

Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä

Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Työyhteisötehtävä 3, laaja-alainen oppimiskokonaisuus Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Lähtökohdat: Vanhempainillassa tuli vanhemmilta toiveita ulkoilusta, vuorovaikutussuhteista

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

VALINNAISET LYHYTKURSSIT 9. LUOKALLA

VALINNAISET LYHYTKURSSIT 9. LUOKALLA VALINNAISET LYHYTKURSSIT 9. LUOKALLA Valitse 2 kurssia B-valinnaisia opintoja. Yhden kurssin kesto on 38 tuntia. Toisen valitsemistasi kursseista opiskelet syyslukukaudella ja toisen kevätlukukauden aikana.

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Minecraft -iltapäiväkerho. Aihekokonaisuudet:

Minecraft -iltapäiväkerho. Aihekokonaisuudet: 1 Minecraft -iltapäiväkerho Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa

Lisätiedot

KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO

KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO KUVATAIDE VALINNAINEN 2 tuntia/viikko 8.lk peruskurssi 3 ja 4 Valokuvaus ja pimiötekniikka: Opit valokuvaamaan

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot