Keskusta Keskustanuorten jäsenlehti 1/12. Alkion perintö Onnea Santeri Alkio, 150 vuotta! Keskustanuorten brändi. Presidentinvaalien jälkipuinti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskusta Keskustanuorten jäsenlehti 1/12. Alkion perintö Onnea Santeri Alkio, 150 vuotta! Keskustanuorten brändi. Presidentinvaalien jälkipuinti"

Transkriptio

1 nuori Keskusta Keskustanuorten jäsenlehti 1/12 Alkion perintö Onnea Santeri Alkio, 150 vuotta! Presidentinvaalien jälkipuinti Esikoiskirjailija Janica Brander Keskustanuorten brändi Designpääkaupunki Helsinki 1

2 Pääkirjoitus Demokratian eli kansanvallan perusajatus on siinä, että kansalaisilla on oikeus ja mahdollisuus poliittisen vallan käyttöön, eli oikeus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Viime aikoina on keskusteltu siitä, onko valta karkaamassa tai jo karannut tavallisten kansalaisten ulottumattomiin. Demokratian kriisi Luottoluokittajat, mys, miksi juuri demokraattiset maat näyttävät mahtavat pankit velkaantuvan. Onko demokratia ja suuryritykset kuin perhe, jossa kaikki saavat äänestää, ovat mahtipelureita syödäänkö ruoaksi karkkia vai kasviksia? Jos globaalissa maailmassa. lapsia on enemmistö, heidän kantansa voit- Talous ja taa. politiikka kulkevat käsi Ei ole ihme, että demokratiaa kritisoivia kädessä. Voidakseen puheenvuoroja on alkanut kuulua. Onpa varmistaa taloudelliset muuan kansanedustaja vaatinut sotilas- etunsa, massiiviset junttaa takaisin Kreikan johtoon. Tällaiset suuryritykset hamuavat puheet ovat kieltämättä vastenmielisiä ja kulisseissa itselleen myös poliittista valtaa. jopa kuvottavia. Niissä on kuitenkin se hyvä puoli, että ne saavat meidät kohdistamaan Ongelma on, että suuryritykset huomiomme demokratiamme heikkouknestäjien eivät ole ääsiin. Kehitystä tapahtuu silloin, kun itsestään- ohjailtavissa, selvyyksiä kyseenalaistetaan ja heikkouksia vaan heidän valtansa ulottumattomissa. Tämä johtaa siihen, että työntekijöiden oikeudet ja ympäristönsuojelu analysoidaan. Kun kehittyvät maat pohtivat, millainen yhteiskunta kannattaisi rakentaa, ne kääntävät katseensa menestyviin maihin. saavat usein väistyä, kun Tällä hetkellä Kiina näyttää sellaiselta. tavoitteena on voiton maksimointi. Toivottavasti vielä koittaa se päivä, jolloin öljy-yhtiöt joutuvat täysimääräisesti korvaamaan aiheuttamistaan ympäristökatastrofeista Demokratian ja ihmisoikeuksien leviämisen kannalta on vaarallista, jos Kiina saa mallimaan aseman. Mikä siis neuvoksi? Meidän kannattaisi kasvaa kohti vastuullista aikuisuutta. Siihen koituneet saattavat auttaa tässäkin lehdessä esitellyt vahingot. Santeri Alkion ajatukset. Demokratian kannalta surullinen kehitys on nähtävissä myös hallituksen ajamassa kuntauudistuksessa. Oman lähiseutunsa asioiden parhaiden asiantuntijoiden, eli tavallisten kuntalaisten, mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristönsä kehittämiseen rajoitetaan tuntuvasti. Kansanvallan kivijalka murenee, kun valta karkaa suurkuntiin ja hallintohimmeleihin. Tätäkö me todella haluamme? Läntinen maailma on pahassa velkakriisissä, Jos meillä ei ole varaa karkkiin, sen syönti on lopetettava. Velaksi ei karkkia kannata ostaa, vaikka sille olisi keksitty houkutteleviakin nimiä, kuten esimerkiksi Guggenheim. Sen sijaan, että jotkut syövät karkkia ja toiset jäävät ilman ruokaa, on parempi, että kaikille riittää edes kasviksia. Kannattaa siis kiltisti opetella syömään niitä. Voi olla, että joudumme myös nielemään kulauksen kitkerää kalanmaksaöljyä. Sekin on vain kestettävä. sillä se elää yli varojensa. Herää kysy- Samuli Nissilä sisalto 2 Pääkirjoitus 4 Kurvailua 5 Uutiset 6 Santeri Alkio 150 vuotta: Sivistyspoliitikko Alkio uskoi ihmisen henkiseen kasvuun 8 Valtahongan humina kuuluu yhä 10 Vaka vanha Alkio, näkijä iänikuinen 12 Nyt puhuu Santeri Alkio! 14 Suomi presidentinvaalien jälkeen 16 Keskustanuoria brändätään mutta miksi? 18 Annie Lööf, Ruotsin keskustapuolueen pelastaja? 20 Kolumni: Manner 21 Miten erotut massasta? 22 Lumimyrsky Kolumni: Puumala 25 Kolumni: Hämäläinen 26 Mielikuvituksen voimaa 27 Ei elämää vaan koulua varten 28 Keskustalla on Suomelle suunta 29 Leffacorner 30 Kulttuuri: Designpääkaupunki Helsinki 32 Kirjahylly 34 Piirien yhteystiedot 35 Palmusen pahat nuori Keskusta Päätoimittaja Samuli Nissilä Avustajat Salla Airaksinen Kaisu Airaksinen Jukka Koivula Saana Kortesalmi Anniina Kärkkäinen Eeva Kärkkäinen Mari Mäki Tiina Nyyssönen Lauri Palmunen Hannu Savolainen Ulkoasu Salla Airaksinen Maija Tahkola Laura Tolkkinen Tuomas Vanhanen Markus Ylimaa Painopaikka PunaMusta Oy. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. Julkaisija Suomen Keskustanuoret Osoite Apollonkatu 11 A, Helsinki Sähköposti Nuori Keskusta -lehti ISSN Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. Nuori Keskusta on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton jäsen. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa. Kansikuva Dreamstime 3

3 5 tiset Uutiset Uutiset Uutiset Uutiset Uutiset Uutiset Uutis Kurvailua Vuosi 2012 on keskustaliikkeen perustajan Santeri Alkion syntymän 150-vuotisjuhlavuosi. Laihialainen kauppias-kirjailija loi suomalaisesta kansallistunteesta, maaseudun ihmisten edunvalvonnasta ja nuorsuomalaisen puolueen ajattelusta Suomen merkittävimmän poliittisen voiman. Maalaisliitto-Keskusta on ollut mukana kaikissa historian käännekohdissa vuodesta Keskustalaiset vannovat Santerin aatteen nimiin; kaikki puoluetyössä mukana olevat tietävät hänen kirjoituksistaan iskulauseet ihmisyyden kehitystarve, köyhän asia, sivistys ja edistyksen lippu. Iskulauseiksi aate pitkälti on jäänytkin viime vuosina. Keskustan politiikka ei ole ollut 2000-luvulla kovin aatteellista. Toiseksi pie- Keksitään uusi aate! nimmäksi oppos Rehnin johdolla nuorkeskustalaiset asettivat i t i o p u o l u e e k s i keskustan kansainväliselle puoluekartalle sysättynä kansanliike vihdoin myöntää liberaaliryhmään. Keskustaliberalismi oli uusi näkökulma, jolle löytyy pohjaa aina Alkion yksimielisesti, nuorsuomalaisesta taustasta. Vaikka suurin että aatetta ei osa meistä ei voimakkaasti arvo- tai markkinaliberaaleja valtiontaloutta ja olekaan, kuuluu keskusta ministeriöitä hoidettaessa ehditty miettiä. Siihen yksimielisyys selvästi sosiaaliliberaaleihin puolueisiin korostaessaan koulutuksen ja tasapainoisen aluekehityksen merkitystä ihmisen vapauttavina loppuu. Keskustalainen tekijöinä. aatekeskustelu on tympeää ja täynnä 1980-luvun lopun jälkeen aatteellinen uudistuminen on tyssännyt. Sen kyllä huomaa leimakirveitä. Kehotan karmeasti. Kansanliikkeen jäsenet ovat kaikkia välittömästi tukkimaan korvansa ja kirkumaan, kun kuulee nielaisseet politiikan toimittajien syöttämän epä-älyllisen city-liberaalit ja maaseudun perinteinen väki jaottelun. Mukaedistysmieliset jonkun puhuvan riittävän lämmittävät jo moneen kertaan aatteellisista tai syötyjä keskustanuorten kasarieväitä. Vastineeksi perusalkiolaisista keskustalaisista. osa kenttäväestä lukee Alkiota etu- ja Keskustelu takaperin löytääkseen syyn vastustaa kaikkia alkiolaisuudesta töppää uudistuksia. usein myös siihen, että Keskustassa on auktorisoituja aatteen tulkitsijoita, joidenka näkemys Alkion perinnöstä on pyhä. Näiden aatenestorien pienen piirin ulkopuolella aatepuhe usein jää kliseiseksi köyhän asian toistamiseksi. Tällöin Alkion perintö näyttäytyy lähinnä vasemmistolaisen politiikan Keskusta-aate kaipaa raikastamista. Keskustanuoret kirjoittaa tämän kevään ja kesän aikana uuden periaateohjelman, joka on samaan aikaan haaste ja jatkumo 70- ja 80-lukujen aatetyölle. Uuden sukupolven on aika löytää omat painotuksensa. Kaikki jäsenemme ovat tervetulleita tulkitsemaan keskustalaisuutta nykyajassa ja tulevaisuutta varten. Kaikki suomalaiset nuoret saavat mahdollisuuden kommentoida työtämme tukemisena. verkon välityksellä. Onnistuessamme Ihmisyyden kehitystarpeelle ja sivistykselle pitäisi löytää käytännöllistä sisältöä ajassamme. Alkiolaisesta arvopohjasta pitää löytyä vastaus vaikkapa maahanmuuttoon, pikavippeihin ja Kreikan tukipaketteihin. Aina sellaista sisältöä ei löydy pelkistä Santerin teksteistä sadan vuoden takaa. Kun poliittinen voimme viedä keskustaa uuteen suuntaan. Jos saamme keskustan uuteen suuntaan, lähtee myös Suomi nousuun ennemmin tai myöhemmin. Urho Kekkosen sanoin: Ennakkoluulottomasti ajatteleva nuoriso on tulevaisuuden ideologinen pommi. Siinä on maailman toivo. liike on elävä, myös sen aate kehittyy luvulla Johannes Virolainen loi termin maaseutuhenkinen elämänkatsomus. Sillä Antti Kurvinen Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja hän tarkoitti talonpoikaisten hyveiden säilyttämistä myös kaupungeissa asuttaessa. Keskustanuorilla on ollut yleensä iso rooli kun aate on uudistunut luvulla toimme luonnon- ja ympäristönsuojelun osaksi keskustalaista maahenkeä luvulla Olli Sonnustaudu Alkioon juhlavuoden kunniaksi Santeri Alkiota, aateisäämme, juhlitaan ensi kesänä Laihialla. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret päättivät juhlavuoden kunniaksi teettää t-paidan, jolla jokainen alkiolaiseksi itsensä kokeva voi vuotta ja tätä hienoa miestä juhlistaa. Paita on jo tv:stäkin tuttu, sillä Kurvisen Antti esitteli sitä A-Studiossa tammikuun lopulla. Paitoja voi tilata toiminnanjohtaja Mari Pohjavaaralta, p tai KOL: Hallitus tappaa maanpuolustushengen Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) on huolissaan puolustusvoimiin kohdistuvien leikkausten vaikutuksista kansalaisten maanpuolustustahtoon. Hallituksen miljoonaleikkaukset alueellisesta maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta vaarantavat koko suomalaisen puolustusdoktriinin uskottavuuden. Asevelvollisten leirivuorokausien määrä romahtaa alle sietokyvyn ja reserviläistenkin kertausharjoitukset vähenevät jo ennestään liian alhaisesta tasosta pohjamutiin. KOL näkee, että hallituksen tulisi voimakkaasti panostaa vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen tekemään työhön. Lukijakyselyssä kaivattiin sarjakuvia Nuori Keskusta -lehden lukijakyselyyn osallistuneiden kesken arvottiin vuoden lisenssi Spotify Premium -palveluun (arvo 119,88 ). Onnetar potkaisi huittislaista Soile Tuomista, joka siis saa vuoden päivät nauttia korvia hivelevistä musiikkielämyksistä! Lehdessä pidetään kyselyn mukaan eniten sen edustamasta aatteesta, eli inhimillisyydestä ja ihmisoikeuksien puolus- Katainen ei selvästikään näytä kantavan huolta maanpuolustuksesta ja isänmaan asiasta, vaikka hänen puo-lueensa kokoomus on yleensä profiloitunut enemmän teräskypärän kuin rauhan kyyhkyn puolueeksi, toteaa KOL:n liittohallituksen jäsen Jaakko Mäki-Petäjä. Vaikka koko läntistä maailmaa runteleva talouskriisi pakottaa Suomenkin tekemään kipeitä leikkauksia, niin KOL katsoo, että puolustusvoimia ei tulisi ajaa alas pelkästään fiskaalisista syistä. Nyt tehdyt leikkaukset vaikuttavat kuitenkin vuosikymmenien päähän puolustuskykyä heikentävästi. Asevelvollisuuttaan suorittava varusmies on tamisesta, sekä sen ulkoasusta. Kehnoa lehdessä on muun muassa sen tekijöiden sortuminen epävakuuttavaan pyrkyryyteen. Lehteen toivotaan enemmän poliittisia sarjakuvia (jos lukijoiden joukossa on halukkaita tekijöitä, ilmoittautukaa oitis!), sivistäviä juttuja ja ajankohtaisuutta. osa puolustusvoimia pisimmillään aina 60-vuotiaaksi asti, jolloin hän lopulta siirtyy niin sanotusta varareservistä siviiliin. Myös varusmiesajan ja lopullisen siviiliin siirtymisen välillä täytyy olla laadukasta koulutusta. Osittain välttämättömiä leikkauksia tulisikin kompensoida panostamalla vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toimintaan. Samalla tuettaisiin horjuvaa maanpuolustushenkeä. Vapaaehtoisuu-della saataisiin kustannustehokkaasti torjuttua edes osa leikkausten negatiivisista vaikutuksista, linjaa KOL:n puheenjohtaja Petri Honkonen. Toimitus kiittää kaikkia vastanneita ja lupaa kuunnella lukijoiden toiveita herkällä korvalla nyt ja jatkossakin! nuori Keskusta Kuntavaaliristeily Turku Tukholma Lähde mukaan kouluttautumaan ja pitämään hauskaa kuntavaaliristeilylle! Kuntavaaliristeily on Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen keskustanuorten järjestämä koulutusristeily. Risteilyn aiheena on syksyn 2012 kunnallisvaalit ja se on tarkoitettu kaikille nuorille, jotka harkitsevat ehdokkaaksi lähtemistä, tukijoukkoihin osallistumista tai ovat muuten vain kiinnostuneita kunnallisvaaleista ja kunnallisesta vaikuttamisesta. Lauantain alustava ohjelmasisältö: Koulutus sisältää alustukset/luennot aiheista: 1. Kohti kuntavaaleja 2. Nuori kuntavaaliehdokkaana 3. Miten kunta toimii 4. Nuoren kuntavaikuttajan rooli 5. Mitä on keskustan kuntavaalipolitiikka. Luentojen ja alustusten jälkeen ohjelmassa on kuntavaalisuunnistus, jossa päästään hyödyntämään opittua keskustelujen ja harjoitusten pohjalta. Ajankohta: lähtö lauantaina n. klo 8 ja paluu sunnuntaina klo 7.00 Laiva: Sija Galaxy Hinta: 40 euroa (sis. majoitus/4hengen c-hytti, lounas, ohjelma, materiaali) Lisätietoa luvassa keskustanuorten nettisivuilta: lähiviikkojen aikana, jonne ilmestyy myös ilmoittautumislomake. Alustavat ilmoittautumiset ja lisätiedot järjestävien piirien toiminnanjohtajilta: tai

4 santeri alkio 150 vuotta santeri alkio 150 vuotta Sivistyspoliitikko Alkio uskoi ihmisen henkiseen kasvuun Alkio-aikajana: 1986 Avioituu opettajan Anna Augusta Faleniuksen kanssa 1906 Perustaa Etelä-Pohjanmaan nuorsuomalaisen maalaisliiton 1906 Perustaa sanomalehti Ilkan ja aloittaa sen päätoimittajana Santeri Alkio on yksi kuuluisimmista ja merkittävimmistä maalaisliitto-keskustan vaikuttajista. Hän perusti maalaisliiton ja toimi puolueen pääideologina 1900-luvun alussa. Nyky-keskustassa Alkio näyttäytyy monesti profeetallisena hahmona, jonka syvällisiin yhteiskuntapoliittisiin ajatuksiin ja linjauksiin viitataan juhlapuheissa. Ehkä voisi jopa väittää, että Alkiosta on muodostunut eräänlainen keskusta-klisee. Pahimmillaan hengettömiin ja sisällöttömiin korulauseisiin haetaan edes jotain aatteellista pontta viittaamalla puolueen syntyhistorian alkuhämärän myyttiseen hahmoon. Mutta missä määrin alkiolainen humanismi on osa 2010-luvun keskusta-aatetta? Tunnistaisiko laihialainen talonpoika, kirjailija, valtiopäivämies ja toimittaja nyky-keskustaa omaksi puolueekseen? Santeri Alkio raivaustöitä seuraamassa. Ilkan toimitus Henkilöhistoria ja ura Santeri Alkio syntyy talonpoikaisperheeseen Laihialla vuonna Alkio käy oppikoulua mutta on ennen muuta itseoppinut. Nuori laihialaismies lukee valtavat määrät aikakautensa maailmankirjallisuutta; käytännössä kaiken, mitä siihen aikaan on saatavilla omalla äidinkielellä. Toimittuaan ensin isältään perimänsä maakaupan kauppiaana Alkio ryhtyy toimittajaksi ja lehtimieheksi, sittemmin myös parlamentaarikoksi. Alkiosta jalostuu edistysmielinen ja radikaali ajattelija. Aloitellessaan poliittista uraansa hän pitää silloista Suomen maalaisväestön liittoa liian vanhoillisena ja kykenemättömänä puuttumaan maaseudun epäkohtiin. Alkio perustaa oman puolueensa, nuorsuomalaisen maalaisliiton, ja nousee eduskuntaan 1906 vaaliliitossa nuorsuomalaisten kanssa. Syynä uuden puolueen perustamiseen on halu estää maalaisväestön ajautuminen sosialismiin. Pian eduskuntatyöskentelynsä aloitettuaan Alkio kuitenkin havaitsee maalaisväestön liiton läheisemmäksi yhteistyökumppaniksi, sillä nuorsuomalaiset eivät perusta maaseudun epäkohdista. Alkion puolue ja maalaisväestön liitto nahistelevat Pohjanmaalla ja syövät toistensa kannatusta kilpaillen samoista äänistä. Järkevimmäksi ratkaisuksi osoittautuu puolueiden yhdistäminen maalaisliitoksi; täten maaseutuväestön etuja on ajamassa laaja puolue. Toisaalta edistysmielisen ja radikaalin maalaispuolueen yhdistyminen konservatiivisempaan agraaripuolueeseen luo myös jakolinjoja vastasyntyneen maalaisliiton sisälle. Alkio putoaa eduskunnasta 1908, mutta nousee sinne vuotta myöhemmin uudelleen. Alkio vaikuttaa eduskunnassa aina 1920-luvulle saakka ja toimii sosiaali- ja terveysministerinä, kun kieltolaki hyväksytään eduskunnan yksimielisellä päätöksellä. Vuonna 1906 Alkio perustaa sanomalehti Ilkan, jonka päätoimittajana hän toimi aina vuoteen 1929 saakka. Hän kirjoittaa ja julkaisee lukuisia kirjoja 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Alkion utopia Alkio oli ennen muuta aatteellinen poliitikko. Tärkeissä periaatteissaan horjumattomana Alkio moitti useasti aikakauden toisen merkittävän maalaisliittolaisen poliitikon, nivalalai-sen Kyösti Kallion tapaa tehdä myönnytyksiin ja kompromisseihin perustuvaa konsensuspolitiikkaa. Alkion poliittisten maalailujen yhteydessä voidaan puhua Alkion utopiasta, sillä hän ei koskaan vienyt visiotaan merkittävissä määrin eteenpäin politiikan keinoin. Utopian ytimessä on menetetty talonpoikainen kyläyhteisö. Siinä elämä rakentuisi yhteisöllisyyden, pienyrittämisen, osuuskuntatoiminnan sekä omavaraisuuden varaan. Tässä kohden Alkion utopian voidaan katsoa periytyvän keskustan nykypolitiikkaan hyvin selkeästi. Edellä mainitut seikat leimaavat keskustan politiikkaa vielä 2010-luvullakin. Nuorisoseuraliikkeen johtajana ja sanomalehti Ilkan pitkäaikaisena päätoimittajana Alkio ajoi yhteiskunnallisten asioiden rinnalla terveitä elämäntapoja ja raittiutta. Alkion kirjoituksissaan toistuvasti esiin nostama kasvatusfilosofinen ihanne piilee ihmisen henkisessä kasvussa, joka on toteutettavissa itsekasvatuksen kautta. Alkio oli voimakas Suomen itsenäisyyden, tasavaltalaisuuden ja demokratian kannattaja. Valtiomuotokiista nosti maalaisliiton kannatusta 1920-luvulla ja teki siitä eduskunnan suurimman puolueen Maalaisliit- toon siirtyi erityisen paljon uusia kannattajia monarkiaa puoltaneen vanhasuomalaisten riveistä. Uusi kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä repi Suomeen rantautuessaan perinteisen kyläyhteisön hajalle. Räikeästi kärjistyneet yhteiskunnalliset epäkohdat saivat vanhan ja köyhän, mutta yhteisöllisen elämänmuodon näyttämään kauniilta. Alkio tarjosi utopiansa kautta suurille maaseudun ihmisjoukoille samaistumispinnan ja oman puolueen. Maalaisväestö ei pystynyt samaistumaan sosialistiseen saati kaupunkiporvarilliseen elämänmuotoon. Alkion radikaali luonne pulpahtelee paikka paikoin esiin hänen kirjoituksistaan. Alkio oli nykyisestä keskustasta vasemmalla esimerkiksi yksityisomistukseen liittyvissä kysymyksissä. Hän nimitti vapaaseen kilpailuun perustuvaa yhteiskuntamallia veljeyden opin vastaiseksi, nojautui omassa ajatusmaailmassaan enemmänkin osuuskuntatoimintaan ja korosti kohtuullisuuden ajatusta ahneutta vastaan. Toisaalta Alkio arvosteli voimakkaasti vasemmistoa, sillä hänestä se vain vahvisti ihmisten jakautumista eri yhteiskuntaluokkiin. Vasemmisto saati oikeisto eivät Alkiosta tunteneet veljeyden lakia, vaan luokkayhteiskunta edustaa loputonta taistelua ja eripuraa. Luvatessaan palauttaa porvarillisen kateuden tuhoaman veljeyden, sosiaalidemokratia tuokin tilalle vain ihmisten välisen toran. Oletko lukenut Alkiosi? Filosofian tohtori Seppo Niemelä katsoo, että alkiolaisuuden perusteita kannattaa tutkia juuri nyt. Alkio korosti aina valtion vastuuta hyvinvoinnin edellytyksistä. Hän kuitenkin varoitti ajattelemasta, että yksin valtion toimin saataisiin aikaan hyvä yhteiskunta, Niemelä totesi Ajankohtainen Alkio -kirjansa julkistamistilaisuudessa. Vaikka alkiolaista utopiaa voidaan aiheesta kritisoida konkretian puutteesta, löytyy siitä myös hämmästyttävän paljon yhtymäkohtia nyky-suomeen. Alkion tekstit ovat yli sata vuotta vanhoinakin varsin ajankohtaisia ja siten perehtymisen arvoisia. Maalaisliittoa erotti 1900-luvun alussa suhteessa moniin muihin vastaaviin eurooppalaisiin puolueisiin yleispuoluesuuntauksen korostaminen jo puolueen perustamisvaiheessa. Alkio vastusti luokkakeskeistä ajattelutapaa ja katsoi, että maalaisliitolla on oltava vastaukset koko yhteiskunnan ongelmiin. Kenties tästä ideologisesta valinnasta johtuen keskusta on onnistunut pysymään suurena puolueena, vaikka yhteiskunnan rakennemuutos on jyllännyt jo vuosikymmeniä. Keskustaa on viime vuosina arvosteltu oman aatteen ja linjan hämärtymisestä. Ehdottaisin, että jokainen keskustalainen kansanedustaja, puheenjohtajistoa myöten, tutustuisi perusteellisesti Alkion kirjalliseen tuotantoon. Teksti: Jukka Koivula Kuvat: Keskustan ja maaseudun arkisto 1907 Nousee eduskuntaan nuorsuomalaisten ja nuorsuomalaisen maalaisliiton vaaliliitosta 1908 Etelä-Pohjanmaan nuorsuomalainen maalaisliitto ja Suomen maalaisväestön liitto yhdistyvät maalaisliitoksi 1908 Ehdolla vaaleissa tällä kertaa maalaisliiton ehdokkaana, putoaa eduskunnasta 1909 Palaa eduskuntaan maalaisliiton ehdokkaana ja istuu siellä vuoteen Palaa jälleen kansanedustajaksi Toimii sosiaali- ja terveysministerinä, säätää kieltolain 1922 Luopuu eduskunnasta 1929 Luopuu Ilkan päätoimittajuudesta Tutustu myös Santeri Alkion teoksiin: Teerelän perhe (1887) Puukkojunkkarit kuvauksia nyrkkivallan ajalta (1984) Kylistä, kodeista ja vainioilta kertomuksia ja kuvaelmia (1894) Murtavia voimia (1896) Jaakko Jaakonpoika (1913) Uusi aika (1914) Patriarkka (1916) Ihminen ja kansalainen (1919) Yhteiskunnallista ja valtiollista (1919) Maalaispolitiikkaa I II (1919, 1921) Kootut teokset I XIII ( ) Valitut teokset (1953) Lähteet: Sivistys-uutiskirje, Mikael Palola: Pro gradu -tutkielma Santeri Alkion rakentumisesta Keskustan aatteellisena fundamenttina, Seppo Niemelä: Ajankohtainen Alkio, Suomenmaa, Wikipedia. 7

5 santeri alkio 150 vuotta Valtahongan humina kuuluu yhä Kaatui valtahonka Pohjan mailla / Yhtä suurintaan on Suomi vailla / Hiljaa painuu päät. - Artturi Leinonen Santeri Alkion syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Hänen visiollaan edistyksestä ja ihmisyyden toteutumisesta on edelleen kaikupohjaa. Santeri Alkion patsas sijaitsee Laihialla. Santeri Alkio 40-vuotiaana. Alkion juhlavuosi tarjoaa hyvän sytykkeen paneutua Laihian profeetan ajatuksiin. Moni keskustalainen kokeneita kansanedustajia myöten vetoaa alkiolaisuuteen, mutta harva on syventynyt Alkion ajatuksiin. Santeri Alkio ei kirjoituksissaan määritellyt yksiselitteistä poliittista ideologiaa, ismiä. Tästä huolimatta hänen aatteellinen oppijärjestelmänsä oli kyllin vahva poliittisen liikkeen tarpeisiin. Tietokirjailija, FT Seppo Niemelä on tiivistänyt Alkion ajattelun ytimen näkemyksellisellä tavalla uudessa teoksessaan Ajankohtainen Alkio. Niemelän mukaan on perusteltua luonnehtia Alkiota keskustan aatteelliseksi isäksi: Yhdessä Kyösti Kallion kanssa he antoivat suunnan uudelle poliittiselle puolueelle. Niemelä näkee alkiolaisen maalaisliiton suomalaisuusliikkeen jatkeena. Alkio muokkasi nuorsuomalaisuudesta kansanpainoksen, jolla oli syvä sosiaalinen ja maaseudun olot huomioiva ohjelma. Sivistyskysymyksiin perehtynyt yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen yhtyy Niemelän arvioon. Hänen mukaansa Suomessa poliittisen keskustan aatteellinen ydin rakentui kolmesta peruskivestä: J. V. Snellmanin kansallisesta sivistysliikkeestä, Santeri Alkion nuorisoseuraliikkeestä sekä ajan suurista luterilaisista herätysliikkeistä. Vahva aatteellinen pohja on Volasen mielestä ollut keskustan menestyksen salaisuus. Ensisijaisesti maaseudun välittömien taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden varassa syntyneet liikkeet ovat eri maissa elinkeinorakenteen muutoksen myötä ehtyneet. Suomessa keskustan jatkuva laaja kannatus on tärkeältä osalta perustunut juuri päivän tarpeita syvempään ja laajempaan aatteelliseen perustaan, josta on ammennettu soveltaen vastauksia uusiin haasteisiin, Volanen tulkitsee. Itseoppineen ajattelijan vahva visio Santeri Alkio oli itseoppinut kirjailija, kansansivistäjä ja poliitikko. Hän sai käydä vain kansakoulun, mutta tahto ja itsekasvatus nostivat hänet yhdeksi aikakautensa tärkeimmistä näkijöistä ja tekijöistä. Alkion keskeisenä ajatuksena on ihmisen tai ihmisyyden kehittyminen, jopa luonnonvoimainen edistyspakko. Ihmisyyden kehitys ei ole Alkiolle vain järjen ja tiedon asia, vaan se koskettaa koko persoonaa. Kyse on sisällä uinuvien reservien vapauttamisesta. Itsensä sivistäminen on parhaimpien ominaisuuksiemme kirkastamista ja huonoimpien kuolettamista, kuten Juha Kuisma on muotoillut. Inhimillinen edistys ei kuitenkaan tapahdu ulkoa komentaen tai valtion mahtikäskyllä. Ihmisyyden kehityksen edellytyksiä voidaan toki parantaa yhteisön tai valtion toimesta. Kasvamista voidaan herätellä ja tukea. Inhimillisen elämänmuodon kehittyessä myös yhteiskunta muuttuu. Volanen korostaa Alkion poikkeuksellista yhteiskunnallista visiota. Useimmissa Euroopan maissa maaseudusta ja talonpojista tuli konservatiivisia monarkismin kannattajia. Toisin kävi Suomessa. Alkion edistysusko ja sivistystahto merkitsivät voimakasta halua yhteiskunnan uudistamiseen ja varoitusta asettua sitä vain vastustamaan. Alkion yhteiskuntafilosofia kattaa elämänalueet luonnosta kansantalouteen, kasvatuksesta köyhyyden torjumiseen ja ulottuu aina Jumalan ja ihmisen suhteeseen. Niemelä korostaa Alkion väkevän sanoman kantavuutta: viesti on mitä ajankohtaisin, mutta se vaatii jatkuvaa uutta tulkintaa. Varsinkin nyt, kun hyvinvointimme on uhattuna, on Niemelän mielestä syytä paneutua hyvinvointiyhteiskuntamme perusteisiin. Volasen mukaan alkiolaisuus on eurooppalaisista aatteista jäljelle jäänyt tie demokraattiseen tulevaisuuteen. Sosialismi on jo kaatunut apatiaan ja oikeiston kapitalismi on kariutumassa hillittömyyteensä. Yhteiskunnallinen näkymme vastuullisesti vapaiden ihmisten tasavallasta ei toteudu luontaisesti vaan vaatii tietoista aatteellista työtä ihmisyyden ja sivistyksen puolesta kiusaamisen, vihapuheen, julmuuden ja väkivallan malleja vastaan, muistuttaa Volanen. Keskusta Alkion jalanjäljillä Alkion asema on keskustassa vaihdellut vuosikymmenien kuluessa. Etenkin murrosvaiheissa on palattu peruskysymyksiin. Alkion merkitys oli keskeinen hänen omana aikanaan ja sen jälkeen. Artturi Leinosen muistoruno osoittaa Alkion aseman aikansa henkisenä johtajana: Kaatui valtahonka Pohjan mailla / Yhtä suurintaan on Suomi vailla / Hiljaa painuu päät. Risto Volanen muistelee, että liittyessään puolueeseen syksyllä 1967 Alkio ei ollut aatteellisessa keskiössä. Hän tuntui silloin olevan jotenkin leppeästi kunnioitettu hahmo, joka liitettiin usein Kerttu Saalastiin ja raittiusaatteeseen. Volaselle ja hänen hengenheimolaisilleen Alkio tarjosi väkevän vaihtoehdon vasemmistolaistuvassa ilmapiirissä. Sekä Niemelä että Volanen korostavat, että ja 70-lukujen vihreässä aallossa Alkion kirjoista pyyhittiin pölyt pois. Vahvan alkiolaisen virityksen jälkeen viime vuosikymmeninä keskustan oppi-isä on ollut jälleen enemmän taka-alalla. Uuden nousun ja uusien voittojen jälkeen keskustan elämää on sitten kuitenkin leimannut aatteellinen laiskuus näihin päiviin asti. Toivottavasti puolueen kannatuskriisi ja Alkion juhlavuosi tuovat tähän muutoksen, Volanen toteaa. Alkion tuntijoita on historian saatossa ollut vain kourallinen ja vakavaa tutkimusta hänen ajattelunsa perusteista on varsin vähän. Silti köyhän asia ja edistyksen lippu ovat laajasti tunnettuja iskusanoja. Alkion kantalauseisiin tiivistyy ajatuksia, jotka koetaan omiksi tai oleellisiksi. Ne ovat osa traditiota, johon liikkeen piirissä kasvetaan, muistuttaa Niemelä. Volanen korostaa, että alkiolainen aateperinne elää sisällöllisesti vahvana keskustassa. Esimerkiksi hän nostaa Oulun puoluekokouksessa hyväksytyn periaateohjelman, joka heti alussa esittää ytimekkäästi perusasiat. Onko keskusta edelleen kansanliike? Alkio korosti, että puolueiden ei pidä keskittyä vain politiikan elämänpiiriin. Niemelän mukaan Alkion suuria oivalluksia oli osallistuvan demokratian, hänen aikanaan erityisesti maalaisliiton kyläkuntatoiminnan, ja edustuksellisen demokratian saumaton yhdistäminen. Puolueet ovat vuosikymmenten saatossa kuitenkin keskittyneet yhä enemmän poliittiseen sfääriin ja osin vetäytyneet kansalaisyhteiskunnasta. Niemelä näkee kehityksen hyvät ja huonot puolet. Kansalaisjärjestöt ja -liikkeet ovat erittäin tärkeitä, mutta historian kuluessa on osoittautunut suorastaan vaaralliseksi, ellei niillä ole selkeää yhteyttä edustukselliseen demokratiaan ja tosiasialliseen päätöksentekoon. Keskustan asema kansanliikkeenä on tohtorien mielestä nykyisellään horjuva. Elävää paikallisuutta ei keskustassa enää juurikaan ole, mikä on mielestäni tärkein taustasyy sen viime vaaleissa kokemaan romahdukseen. Ihmiset ovat näihin päiviin kokeneet, että heidät otetaan liikkeessä vakavasti. Kun se kokemus heikkenee, rankaisu on kova, Niemelä toteaa. Volanen yhtyy tähän näkemykseen, mutta korostaa puoluekokouksen merkitystä: Esimerkiksi keskustan puoluekokous on jatkuvasti vahva yhteisöä muodostava, aatetta vahvistava tapahtuma. Paikallistasolla ja puolueen järjestötoiminnassa tämä puoli on kuitenkin tasaisesti heikentynyt ja seuraukset ovat näkyvissä. Alkiolaisuus tarjoaa keskustalle sekä väkevän yhteiskuntavision että keinoja sen saavuttamiseksi. Pahimpaan aatenälkään kannattaa lukea Niemelän uusi teos. Sen pohjalta on hedelmällistä pohtia, miten ihmisyyttä ja sen edellytyksiä tänä päivänä toteutetaan. Teksti: Hannu Savolainen Kuvat: Keskustan ja maaseudun arkisto Kirjoittaja työskentelee tutkijana Ajatuspaja e2:ssa. 9

6 santeri alkio 150 vuotta Vaka vanha Alkio, näkijä iänikuinen Petri Honkonen Nuorten keskustavaikuttajien lempiteokset Alkion tuotannosta Petri Honkonen: Yhdistelmänä Puukkojunkkarit ja Murtavia voimia. Kokonaisuutena nämä kaksi kirjaa kertovat tarinan ihmisenä kasvamisesta. Jokainen voi kasvaa henkisesti ja muuttaa elämänsä suunnan paremmaksi. Antti Kurvinen: Puukkojunkkarit. Romaani kuvaa hyvin nuorten syrjäytymistä ja sen millaista terroria seuraa siitä, kun nuori sukupolvi vaipuu näköalattomuuteen. Annika Saarikko Annika Saarikko: Uusi aika. Edistyksellisyyden lippu liehuu tässä teoksessa uljaana. Santeri Alkion syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Mitä nuoret keskustavaikuttajat ymmärtävät alkiolaisuudella? Onko Alkiolla muka ylipäätänsä jotain sanottavaa tämän päivän nuorille? Antti Kurvinen Suuri tuntemattomuus Santeri Alkio on tämän päivän nuorille suuri tuntemattomuus. Valtaosa nuorista on hädin tuskin kuullutkaan hänestä. Neulan löytäminen heinäsuovasta lienee puolestaan helpompaa kuin sellaisen satunnaisen nuoren kohtaaminen, joka olisi omakohtaisesti perehtynyt Alkion ajatuksiin. Edes Alkion merkittävää maalaisrealistista kaunokirjallista tuotantoa ei enää tunneta järin hyvin. Sen sijaan monet Alkion aikalaisista, kuten vaikkapa Juhani Aho, Minna Canth, Ilmari Kianto, Eino Leino ja L. Onerva ovat yhä verrattain tuttuja nimiä myös kirjallisuutta vähemmän seuraaville suomalaisille. Kaikesta huolimatta on yksi taho, jossa Alkion perintöä vaalitaan herkeämättä. Keskustan nuoren polven vaikuttajien suusta tipahtelee tasaisen varmaan tahtiin yleviä määritelmiä, kun kysyn heiltä mitä Alkiosta tulee ensimmäiseksi mieleen: edistyksellisyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kriittinen ajattelija, yhteiskuntaradikaali, ajattomuus, kauaskatseisuus ja politiikan eettisyys. Alkion vahva leimautuminen keskustaan lieneekin osasyynä siihen, että hänen kaunokirjalliset ansionsa ovat kovaa vauhtia painumassa unholaan. Keskustan nuori varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko, keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen ja Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Petri Honkonen kuuluvat siihen nuorten vähemmistöön, jotka ovat toden teolla Alkionsa lukeneet. Heti haastattelun alkuhetkistä lähtien on selvää, että nämä keskustan aktiivinuoret tietävät mistä on kyse, kun puhutaan Santeri Alkiosta. Ajaton viesti sadan vuoden takaa Haluan selvittää, onko keskustan aatteellisen oppi-isän noin 100 vuotta vanhoilla pohdinnoilla kaikupintaa tämän päivän Suomeen. Vai joutavatko alkiolaiset ajatukset jo historian romukoppaan? Kurvinen vakuuttaa, että Alkion humanistinen ja inhimillinen viesti toimii erinomaisesti tänäkin päivänä. Alkio korosti, että heikoimmista täytyy pitää huolta. Mikäpä voisi olla ajankohtaisempaa kuin vahva viesti syrjäytymiseen ja henkiseen pahoinvointiin puuttumisesta, kysyy Kurvinen. Myös Saarikko ja Honkonen uskovat, että Alkion sanomasta löytyy edelleen käyttövoimaa. Saarikon mielestä Alkion sanomaa pohdiskelemalla voi myös ymmärtää, miksi keskusta on säilynyt elinvoimaisena poliittisena liikkeenä jo yli 100 vuoden ajan. Alkion viestin ajattomuus ja tuoreus puhuttelee ainakin minua vahvasti. Hänen ajatuksissaan kiteytyy monia keskustalle tärkeitä asioita, kuten kestävä luontosuhde, vähäosaisista huolehtiminen, ylisukupolvisuus ja omatoimisuus, innostuu Saarikko luettelemaan Alkion ydinviestiä. Kunkin sukupolven on peilattava Alkion ajatuksia omaan aikakauteensa. Alkion sanomisia ei pidä tulkita kirjaimellisesti, vaan syvällisesti ja ottamalla huomioon ne muutokset, joita maailmassa ja ihmisten elintavoissa on tapahtunut viimeisen 100 vuoden aikana. Jokainen on oman aikansa lapsi ja tällaisena myös Alkio pitää nähdä, muistuttaa Honkonen. Kriittinen ajattelu keskiöön Kurvisen mukaan keskustan pitää ottaa enemmän opikseen Alkion tavasta pohtia asioita analyyttisesti. Vaikka Alkio ei käynytkään korkeakouluja, oli hän kuitenkin mieleltään pohdiskeleva. Alkion kaltainen itseoppinut filosofi ei itse olisi tyytynyt pelkkiin löyhiin populistisiin iskulauseisiin. Kurvinen näkisi mielellään, että keskustaan liitettäisiin taas voimakkaammin sellaisia mielikuvia kuin uudistusmielisyys ja edistyksellisyys, jollaisena keskusta tunnettiin Alkion aikakaudella. Keskusta voi toki käyttää esimerkiksi hallituksen järjetöntä kuntapolitiikkaa kritisoidessaan ihmisiä herätteleviä iskulauseita, kuten ei pakkoliitoksille tai ei keskittämiselle. Tämä toimii tiettyyn pisteeseen saakka, mutta kyllä tähän tarvitaan rinnalle myös älyllisen pohdiskelun kestäviä syvällisiä perusteluita ja oman vaihtoehdon kertomista. Muuten vaarana on ei-liikkeeksi leimautuminen. Näitä seikkoja Alkio varmasti peräänkuuluttaisi tällä hetkellä, uskoo Kurvinen. Kurvisen tapaan Honkonenkin korostaa Alkion yhteiskuntakriittistä, mutta samalla yhteiskuntaa vahvasti uudistavaa otetta. Hänen mukaansa nuoret ja opiskelijat voisivat ottaa Alkiolta opikseen moniulotteisen ja laaja-alaisen ajattelutavan. Alkiolla oli myös rohkeutta kyseenalaistaa vallitsevat totuudet. Harva uskaltaa enää tänään käyttää sanansäiläänsä sillä tavalla, kuten Alkio teki haastaessaan kapitalismin ja materialismiin perustuvan elämäntavan. Vastaavalla tavalla nytkin tarvitaan rohkeutta kyseenalaistaa yksiulotteinen taloustieteellinen totuus, maailmankuva jossa kaikki tehdään rahan ehdoilla. Myös laitostunut ja paikoilleen juuttunut yhteiskuntapolitiikka kaipaa tuuletusta, linjaa Honkonen. Paluu alkiolaisen politiikan juurille Saarikko toivoo, että Alkion sanoma olisi keskustalaisille muutakin kuin pelkkiä juhlapuheiden fraaseja. Sitä onko jokin yksittäinen keskustan teko tai kampanja alkiolaisen politiikan mukaista vai ei, on silti tavattoman vaikea määritellä. Alkion vaikutus näkyy Saarikon mukaan päivän politiikan sijaan ennen kaikkea keskustalaisuuden aatteellisena pohjavireenä. Alkiolle oli Saarikon mielestä leimallista, että hän korosti oikeaksi kokemiaan asioita tunteella. Alkio varmaankin kertoisi keskustan nykyjohdolle lähettämässään viestissä, että olkaa rohkeampia ja panostakaa nuoriin. Hän myös luultavasti ihmettelisi, miksi kansakunta on päästetty tällaiseen rappiotilaan. Hän haluaisi taatusti puuttua voimallisesti päihteiden käytön, erityisesti alkoholin aiheuttamiin kipeisiin ongelmiin, syyllistymättä kuitenkaan moraalisaarnaamiseen, arvelee Saarikko. Keskustan viime vuosien politiikka ei saa Kurviselta kovinkaan kummoista arvosanaa alkiolaisuuden opinnäytteenä. Hän tosin muistuttaa, että myös keskustan 2000-luvun valtavuosinaan harjoittamalla toimintatavalla pragmaattisella asialinjalla on vankka historiallinen perinne, vaikka se ei alkiolaisuutta edustakaan. Kurvinen kertoo viime vuosien keskustan muistuttaneen erityisesti presidentti Kyösti Kallion toimintatapaa, jossa pragmaattisuus ja sovittelevuus olivat keskiössä. Kurvisen mukaan alkiolaiset arvot eivät sinänsä ole kadonneet mihinkään keskustasta. Arvojen päälle on vain tullut monenmoisia rönsyjä ja pintakuohua, jolloin olennainen osa keskustan viestistä on päässyt hämärtymään. Keskustanuorten johtaja haluaa, että puolue nostaa näkyvämmin arvojaan esiin ja myös puolustaa jämäkästi niitä. Uskon, että vahvempi noja alkiolaiseen sanomaan olisi voinut tuoda paremman eduskuntavaalituloksen. Emme olisi nyt välttämättä oppositiossa. Keskustan tulee pitää tiukemmin ja kuuluvammin kiinni kannattajiensa tärkeäksi kokemista arvoista ja periaatteista, analysoi Kurvinen. Alkio lyömäaseena Alkiota käytetään helposti keskustan sisäisen valtataistelun aseena. Kun joku haluaa kritisoida keskustan poliittisia tavoitteita, voi hän heittää helpon leimakirveen ja syyttää Alkion perinnön unohtamisesta. Saarikko sanoo tunnistavansa tämän ilmiön ja myös kohdanneensa sitä toimiessaan puolueen varapuheenjohtajana. Kritiikkiä on tietysti lupa esittää ja niin pitääkin tehdä, jos päätökset eivät miellytä. On myös tärkeää, että Alkion aatteellisiin visioihin ja ajatuksiin palataan säännöllisesti, jotta niitä voidaan päivittää ajan tasalle. Ylipäätänsä on vähän hassua käyttää lyömäaseena sanoja, jotka ovat kaikuneet ilmoille kauan ennen nykytoimijoiden syntymää. Helposti myös käy niin, että Alkion sanoista poimitaan vain omaan tarkoitukseen sopivat iskulauseet ja unohdetaan ne näkemykset, jotka eivät tue omaa väitettä. Parempi olisi etsiä perustelut omasta ajasta eikä niinkään turvautua oppi-isien fraaseihin, pohtii Saarikko. Myös Honkonen haluaa korostaa kunnollista tutustumista Alkion ajatuksiin, jotta aateisän siteeraukset eivät jäisi irrallisiksi korulauseiksi. Sisällöltään merkityksettömien sanontojen viljeleminen ei tee kunniaa alkiolaisen aateperinnön vaalimiselle. Parhaiten Honkosen mielestä Alkion ajatteluun pääsee käsiksi hänen kaunokirjallisten teostensa kautta, joita on saatavilla kirjastoista ja antikvariaateista. Lukekaa mitä Alkio on sanonut ja miettikää sitten, miten hänen viestinsä heijastuu tähän päivään ennen kuin tukeudutte Alkion ajatuksiin. Sitä ei myöskään voi liiaksi korostaa, että jokaisen sukupolven on aina sovellettava keskusta-aatteen oppeja oman aikakautensa silmin, päättää Honkonen. Teksti: Tuomas Vanhanen 0 11

7 santeri alkio 150 vuotta Nyt puhuu Santeri Alkio! Sosialisteille osuustoiminta on vain taistelukeino, maalaisliittolaisille tarkoitusperä. Siinä ero. Ilkka Kansantaloudessa vallitsevat aina samat lait kuin yksityistaloudessakin. Jos jonkun kansan kulutus on suurempi kuin tuotanto, menee talous rappiotilaa kohti. YV (1911) Kielitaidon avulla me voimme lainata ja lainaamme ulkomailta kaikki uloskuluneet aatteet. Ulkomaista luottoa käyttäen me lainaamme sieltä uusimmat Pariisin muotien mukaiset vaatteet. Ja olemme sivistyskansa! YV (1911) Nuoren Keskustan toimitus poimi ajankohtaisimpia paloja Santeri Alkion kirjoituksista. Maalaisliitto on aina ollut keskustapuolue ja sellaisenaan pyrkinyt suorittamaan tehtävänsä tähän saakka verraten onnistuneesti. Ilkka Kaiken kasvatuksen tuli tarkoittaa ihmisen tekemistä paremmaksi kuin mitä hän lähempänä luonnontilaa ollessaan on. IK Ihmisyyden kannalta katsoen on meillä aina ollut syytä etsiä ystävyyttä, veljeyttä ja sopusointua. Pyrkijä 6/1899. Jokaisella maalla on sellainen sosialidemokratia kuin sen porvaristo ansaitsee. Valtioneuvoston pöytäkirja Santeri Alkio työpöytänsä ääressä. Kapitalisti kyllä voi suosia pienenviljelystä yhteiskunnallisena olojen järjestäjänä, mutta ei suinkaan omana elinkeinonaan. MP 1 (1917) Ne ovat teot, jotka poistavat vieraantumisen, luokkarajat ja puolueriidat. Ilkka Teollisuus tuottaa tärkeitä elämän kulttuurivälineitä, maaemo tuottaa elämän välttämättömät elinehdot. Ilkka Minä kyllä olen puolestani niitä, jotka suosivat kansainvälistä elinkeinovapautta, mutta elinkeinovapautta, ei keinotteluvapautta. Valtiopäiväin pöytäkirja Kotimainen työ! Koska me suomalaiset opimme käsittämään, että tämä on teon-sana eikä vain laatu-sana? Ilkka Jokainen koti on maailman keskipiste. NE (1905) Sosialismi on sellainen maailmanliike, jota ei vastusteta millään muulla kuin käytännöllisellä kilpailulla. MP 1 (1917) Järki-ihmiseltä kysytään ennen kaikkea itsenäistä arvostelua. Se on kaiken sivistystyön päämäärä. MP 1 (1917)

8 Suomi presidentinvaalien jälkeen Maaliskuun ensimmäisenä päivänä käynnistyi Suomen 12. tasavallan presidentin kuusivuotinen toimikausi. Espoolainen varatuomari, kokoomustaustainen Sauli Niinistö voitti presidentinvaalien toisella kierroksella selvin lukemin vihreiden Pekka Haaviston. Paavo Väyrynen viihtyi kampanjan aikana kansan parissa. Myös Pekka Haavisto teki hienon kampanjan. Keskustan Paavo Väyrynen oli hävinnyt tiukan kamppailun jälkeen vaalien ensimmäisellä kierroksella Haavistolle. Lähdin ottamaan selvää, miksi vaaleissa kävi niin kuin kävi. Entä mikä on poliittinen tilanne vaalien jälkeen? Sauli Niinistön valinta oli tuskin kenellekään yllätys. Niinistö johti kaikkia mahdollisia mielipidemittauksia sen jälkeen, kun hän kuusi vuotta sitten hävisi niukasti Tarja Haloselle presidentinvaalien toisella kierroksella. Noista vaaleista käynnistyi kokoomuksen ja Niinistön nousukiito, joka on huipentunut viimeisen vuoden aikana kokoomuksen nousuun päähallitus- ja nyt myös presidenttipuolueeksi. Ennen presidentinvaaleja olennaisin kysymys kuului, saako Niinistö tarvittavat puolet äänistä jo vaalien ensimmäisellä kierroksella. Vaalitaiston alettua selvisi nopeasti, että näemme toisen kierroksen. Paavo Väyrynen ja Pekka Haavisto nousivat kamppailemaan paikasta ratkaisevalle kierrokselle. Vaalien viisi muuta ehdokasta jäivät heti alkuvaiheessa kolmen pääehdokkaan jalkoihin. Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen Paavo Väyrynen tuli, näki ja voitti; ainakin aseman yhtenä johtavista keskustapoliitikoista. Väyrynen teki presidentinvaaleissa yhden Suomen poliittisen historian nousujohteisimmista kampanjoista. Vielä loppukesästä alle kymmenen prosenttia keskustan kannattajista ja alle prosentti kaikista suomalaisista oli valmiita äänestämään Väyrystä. Itseluottamusta uhkunut Väyrynen kuitenkin ilmoitti, että tulette vielä ällistymään. Toden totta tulimme. Ahkeraan Suomen kiertämiseen ja painavaan poliittisen sanomaan perustunut kampanjointi lähti aktiivisesti liikkeelle, saaden keskustaväen heräämään horrostilasta. Mukaan lähti ennen kaikkea suuri joukko nuoria, innostuen Paavon ihmiskuntapolitiikan teeseistä. Väyrysen nousujohteinen kampanja johti lopulta 17,5 prosentin kannatukseen. Väyrynen jäi vain noin prosenttiyksikön verran Haaviston taakse. Tämä oli varsin harmittava asia Paavon itsensä ja koko keskustaliikkeen kannalta. Yhtä kaikki, Väyrysen esimerkillisen työn myötä keskusta palasi puolueena suvantovaiheen jälkeen jälleen uskottavaksi vaihtoehdoksi. Väyrynen nappasi hyvästä tuloksesta ja keskustan noususta myös sulan hattuunsa. Seuraavaksi Paavo kokeilee kannuksiaan pyrkimällä keskustan puheenjohtajaksi. Teko on rohkea. Talonpoikaisen perinteen, joka on keskustalaisille tärkeää, mukaan vanha isäntä palaa tilanhoitajaksi vain poikkeustapauksessa. Rovaniemen puoluekokousväen päätettäväksi jää, onko nyt tällainen tilanne. Arvokeskeisyys nousussa Presidentinvaalit on henkilövaali. Vaalien tulos viestii kuitenkin siitä muutoksesta, joka on tapahtumassa poliittisessa kulttuurissamme. Perinteisen vasemmisto-oikeisto jaottelun tilalle ovat nousemassa yhä vahvemmin arvokysymyksiin perustuvat poliittiset jaot. Presidentinvaaleista on tehtävissä kaksi havaintoa, jotka kertovat tästä. Ensinäkin poliittisen vasemmiston, SDP ja vasemmistoliitto, ehdokkaiden yhteenlaskettu kannatus oli näissä vaaleissa vain noin 12 prosenttia. Emme ole nähneet vastaavaa sukellusta itsenäisen Suomen historian aikana. Ehdokkaan vasemmistolaisuus ei ole enää riittävää peruste äänestyspäätöstä tehdessä, mitä se oli vielä viime vuosiin asti. Toinen keskeinen havainto liittyy Haavisto-ilmiöön. Avoimen homoseksuaalinen, arvoliberaali ehdokas oli näissä vaaleissa raja-aitoja murtava tekijä. Talouskriisin koventamassa arvojen ilmapiirissä Pekka Haavisto antoi toivoa avoimemmasta ja moniarvoisemmasta Suomesta. Haaviston menestys perustui pitkälti tähän kysymykseen, mitenkään hänen asiaosaamistaan väheksymättä. Kuuden vuoden kuuliaisuus vai ei? Presidentin valtaoikeudet kaventuivat jälleen uuden presidentin toimikauden alettua. Presidentillä on kuitenkin edelleen merkittävää ulko- ja turvallisuuspoliittista valtaa. Tältä kantilta katsottuna presidentinvaalit oli lohduttavaa mutta samalla tylsää seurattavaa. Kukaan ehdokas ei esiintynyt Suomen ulkopoliittisen linjan uudistajana. Ainoastaan Väyrynen erottautui muista painottamalla tarvetta vahvemmalle globalisaatiopolitiikalle. Sauli Niinistö on flirttailut vuosien saatossa Nato-jäsenyyden ja tiiviimmän eurooppalaisen puolustusyhteistyön kanssa. Presidentinvaalien alla hän kuitenkin esiintyi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkän linjan jatkajana. Odotettavissa ei ole suuria muutoksia Halosen kauteen verrattuna. Suurimmat erot ovat mitä luultavimmin painotuksissa. Tähän liittyy toisaalta melkoinen paradoksi. Jokainen meistä ymmärtää Halosen ja Niinistön melko erilaisiksi poliitikoiksi. Mitä se kertoo poliittisesta kulttuuristamme, ettei vaihdoksen myötä ole odotettavissa suuria muutoksia? On turha ihmetellä, mikäli ihmiset eivät usko politiikan vaikutusmahdollisuuksiin. Oma jännityksensä kohdistuu myös siihen, että kokoomustaustaisen presidentin lisäksi maatamme hallitsee kokoomusjohtoinen hallitus. On mielenkiintoista seurata, miten puolue hyödyntää hegemonia-asemaansa. Keskustan kannalta tilanne on kutkuttava. Puolue on presidentinvaalien jäljiltä nousukiidossa. Samalla keskusta on terästänyt otettaan oppositiopolitiikan saralla. Katse kääntyy kohti kokoomusta ja sen hegemonisen aseman haastamista. Samalla on pidettävä kuitenkin muistissa presidentinvaalien antama opetus arvokeskeisen yhteiskunnan noususta. Puolueen on osattava asemoitua myös tähän kehityskulkuun. Teksti: Markus Ylimaa Kuvat: Ehdokkaiden kotisivut Suomen tasavallan presidentti, Sauli Niinistö. 4 15

9 Mihin brändäystä tarvitaan? 1. Tunteiden herättäminen. Poliittinen toiminta tuntuu monestanuo-resta etäiseltä ja tylsältä. Brändityön avulla keskustanuorista voidaan kiteyttää esiin parhaat puolet ja herättää nuorissa tunteita, jotka saavat aikaan toimintaa. 2. Tietotulvassa erottuminen. Vahvan brändin rakentamiseksi tarvitaan yhteistä näkemystä ja koordinaatiota viestintään. Brändi on olemassa sitten, kun riittävän suuri ryhmä näkee asian samoin. 3. Vetovoiman kasvattaminen. Brändityö lisää yhteisön vetovoimaa sekä vahvistaa jäsentensä identiteettiä ja itsetuntoa. Vahva brändi vetää puoleensa. Keskustanuoria brändätään Teollisen yhteiskunnan aikana poliittisiin puolueisiin kuuluminen ja äänestyskäyttäytyminen olivat vahvasti sidoksissa sosiaaliseen luokkaan. Rajallinen tiedonsaanti ja luokkayhteiskunnan rakenteet ylläpitivät lähipiiriltä omaksuttuja arvoja ja asenteita. Nykyään tilanne on toinen. Elämme tietoa tulvivassa postmodernissa yhteiskunnassa, jossa viestintävälineillä on yhä suurempi merkitys ja sosiaalisten yhteisöjen muodostuminen pohjautuu pitkälti elämäntyyliin. Yksilöllistä identiteettiä rakennetaan pienistä osasista, mutta samalla yhteisöllisyyden tarve kasvaa nopeasti muuttuvassa maailmassa. Yhteiskunnan muutoksella on ollut merkittävä vaikutus myös politiikkaan. Äänestyskäyttäytymistä ja puoluekannan valintaa ohjaa pikemminkin samaistuttava identiteetti kuin lompakon paksuus tai asema työpaikalla. mutta miksi? Vuoden alussa käyntiin polkaistu brändityö on herättänyt keskustanuorten parissa sekä kiinnostusta että kritiikkiä. Joku on innostunut pohtimaan nuorkeskustalaisen identiteetin syvintä olemusta ja toinen taas ihmetellyt, että mihin brändityötä edes tarvitaan, politiikkaahan tänne on tultu tekemään. Imagon kehittäminen ja poliittinen vaikutustyö eivät kuitenkaan ole ristiriidassa keskenään. Molemmille on paikkansa keskustanuorissa. Brändi on tunnetta Brändi ei ole logo tai slogan, eikä hokkus pokkus -temppu, joka voidaan vetäistä hihasta tai tilata mainostoimistosta. Brändi on kuin mielikuvapalapeli, joka muodostuu erilaisten kontaktien summana. Palapelin palat voivat muodostua esimerkiksi lehtijutun, tapahtumamainoksen ja henkilökohtaisen kokemuksen perusteella. Kun riittävän suuri ryhmä näkee palapelissä samanlaisen kuvan, voidaan brändin katsoa olevan olemassa. Yhteisön tai järjestön brändäämiseen vaikuttaa koko organisaation ja sen jäsenten toiminta. Brändityön avulla voimme löytää ne ominaisuudet, jotka yhdistävät keskustanuoria ja tekevät meistä ainutlaatuisen suhteessa muihin. Yhteisen identiteetin, eli tavoitemielikuvan määrittämisen avulla järjestöt ja yksittäiset toimijat voivat tehdä konkreettisia tekoja, jotka muuttavat imagoamme haluttuun suuntaan. Äänestyskäyttäytymistä ja puoluekannan valintaa ohjaa pikemminkin samaistuttava identiteetti kuin lompakon paksuus tai asema työpaikalla. Imagon rakentaminen on koko organisaation läpileikkaavaa, pitkäjänteistä työtä, joka perustuu keskustanuorten aitoihin, olemassa oleviin vahvuuksiin. Brändityön avulla voimme vahvistaa näitä piirteitä, viestiä niistä selkeämmin ja sitä kautta vaikuttaa keskustanuoriin liitettäviin mielikuviin. Hyvä brändi herättää ihmisissä positiivisia tunteita. Nuorkeskustalaista identiteettiä etsimässä Brändityöhön on workshoppien ja webropol-kyselyjen kautta osallistunut jo pitkästi toistasataa keskustanuorta. Työskentelyn tuloksena on syntynyt tukku analyyttisiä pohdintoja nuorkeskustalaisuudesta sekä toistakymmentä omanlaistaan prioriteettipyramidia, joissa identiteetin osasia ryhmiteltiin tärkeysjärjestykseen. Vastausten ja pyramidien kirjosta on noussut selkeästi esiin muutama ainutlaatuinen piirre, jotka määrittelevät nuorkeskustalaista identiteettiä. Keskustanuoret koettiin osallisuuden, oppimisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia tarjoavaksi lämminhenkiseksi porukaksi. Siitä kiteytyi identiteetin ydin: keskustanuoret on välittävä yhteisö. Brändi-identiteetti jaettiin viiteen osaan: Kohtuullinen elämäntapa, Aktiivinen toiminta, Lämminhenkinen poruk- Teksti: Mari Mäki Kirjoittaja opiskelee markkinointia Lapin yliopistossa, työskentelee mainosalalla ja johtaa brändityötä keskustanuorten liittohallituksen jäsenenä. lämminhenkinen solidaarisuus yhteenkuuluvuus vaikuttajaverkosto porukka osallistuminen väylä aktiivinen vaikuttaa toiminta tukea tekemiseen ohjelmatyö ihmisenä kasvaminen mahdollisuus oppia ja kasvaa politiikan akatemia toisista huolehtiminen välittävä yhteisö lähiruoka sydämen sivistys vastuun kantaminen kohtuullinen elämäntapa elää varojensa mukaan kampanjointi ka, Väylä vaikuttaa ja Mahdollisuus oppia ja kasvaa. Ominaisuudet kuvaavat keskustanuorten ainutlaatuisia piirteitä, arvoja ja toimintatapoja, jotka erottuvat massasta ja ovat se mitä meillä on tarjota. Niitä käytetään sisäisinä merkkipaaluina esimerkiksi pohdittaessa millaista toimintaa meillä tulisi olla, mitä haluamme koulutuksessa korostaa ja millaista viestintää haluamme tehdä. Identiteetti tulisi nähdä kokonaisuutena, viitenä ominaisuutena, jotka yhdessä määrittelevät keskustanuoret välittävänä yhteisönä. Seuraavaksi identiteetin elementit avataan konkreettisiksi lauseiksi ja esimerkeiksi, miten nämä ominaisuudet toiminnassamme näkyvät. Brändityön pohjalta uudistetaan myös keskustanuorten viestintämateriaalit ja toteutetaan työkalupakki toimenpiteiden käytäntöön viemiseksi. Siitä se työ sitten varsinaisesti alkaa. 6 17

10 Annie Lööf, Ruotsin keskustapuolueen pelastaja? Annie Lööfin luotsaama Ruotsin keskustapuolue pyrkii pitämään ympäristöasioita esillä. Ruotsin keskustapuolue sai viime syksynä uuden puheenjohtajan, kun 28-vuotias Annie Lööf valittiin tehtävään. Millaiseen naiseen alhaisen kannatuksen kanssa kamppaileva puolue on laittanut toivonsa? Päätin tutustua Lööfistä löytyviin tietoihin sekä haastatella häntä sähköpostitse. Annie Lööf vietti lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa pienessä Maramön kylässä Smålannin maakunnassa. Hänen perheeseensä kuuluivat kaksi siskoa, maanviljelyn ja metsänhoidon parissa työskentelevät vanhemmat sekä isovanhemmat isän puolelta. Kasvuani leimasivat turvallisuus, vapaus ja kestävät arvot ihan niin kuin keskustapuoluetta, Lööf kuvaa lapsuuttaan. Vaikka valtaosa nuoren Annien ajasta kului jalkapallon parissa, oli hän jo nuorena kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja aktiivinen oppilaskuntatoimija. Lukiossa Annie valitsi yhteiskunnallisesti suuntautuneen linjan ja tilasi abivuonna luettavakseen kaikkien puolueiden periaateohjelmat. Keskustapuolueen arvot tuntuivat sopivimmilta. Se oli ainoa liberaalipuolue, jossa yhdistyi sekä kunnianhimoinen ympäristöpolitiikka että yrittäjyys, Lööf muistelee vuonna 2001 tapahtunutta puoluevalintaansa. Ennen kuin Lööf vuonna 2006 valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan, hän oli jo ehtinyt toimia muun muassa nykyisen kotikuntansa Värnamon kunnallispolitiikassa ja Ruotsin keskustanuorten varapuheenjohtajana, saanut stipendin kansainvälisen rauhan ja ympäristökysymysten parissa osoittamastaan aktiivisuudesta sekä aloittanut oikeustieteen opinnot Lundin yliopistossa. Taistelua äänikynnystä vastaan Ruotsin keskustapuolueen kannatuskäyrä on ollut laskusuuntainen vaali toisensa jälkeen. Vielä vuonna 1973 järjestetyissä vaaleissa puolue sai yli 25 prosentin kannatuksen, mutta nykyään se taistelee reilun kuuden prosentin kannatuksellaan neljän prosentin äänikynnystä ja valtiopäiviltä putoamista vastaan. Samaan aikaan kun keskustapuolueen kannatus on pudonnut, ovat moderaatit (kokoomusta vastaava puolue) nostaneet kannatuksensa 11,5 prosentin syvänteestä 30,1 prosenttiin. Keskustan ja moderaattien kannatus sataa kuitenkin samaan laariin, sillä puolueet kampanjoivat nykyisin vaaleissa porvaripuolueiden yhteisessä Allianssissa. Tuore puheenjohtaja näkee Ruotsin poliittisessa kentässä tapahtuneen blokkiutumisen positiivisena muutoksena: porvariallianssin ansiosta keskustapuolue on saanut mahdollisuuden toteuttaa politiikkaansa hallituksessa. Samalla puheenjohtaja kuitenkin myöntää, että pienen puolueen kasvu osana suurta hallituskoalitiota on vaikeaa. Keskustapuolueen täytyy olla idearikas ja terävä, mutta samaan aikaan vastuunkantaja hallituksessa. Annie Lööf uskoo, että puolueen tulevaisuus pohjautuu ideologiseen kehittymiseen ja uskottavaan politiikkaan esimerkiksi talouden ja hyvinvoinnin alueilla. Kyse ei ole puolueen omasta asiasta vaan siitä, että Ruotsi tarvitsee tarmokkaan ja vahvan keskustapuolueen poliittisella kentällään. Meidän tulee olla selkeä, visionäärinen ja liberaali voima ruotsalaisessa politiikassa, Lööf visioi. Puolue pyrkii selkeästi profiloitumaan myös ympäristökysymyksiin. Heti valintansa jälkeen tuore puheenjohtaja kuulutti, että keskustapuolue haluaa olla, ei vain porvariallianssin, vaan koko Ruotsin vihreä ääni. Ympäristö ja liberaalius Annie Lööfin valinta puheenjohtajaksi tarkoitti sitä, että hän aloitti syyskuun lopussa myös elinkeinoministerinä. Kysyttäessä tärkeimpiä kysymyksiä Ruotsin ajankohtaisessa politiikassa, Lööfin huomio kiinnittyykin heti juuri työn ja yrittäjyyden edistämiseen. Erityisenä huolenaiheena on nuorisotyöttömyys: Minua surettaa, että niin moni nuori joutuu aloittamaan aikuiselämänsä syrjäytyneenä. Emme voi hyväksyä tätä, ja siksi meidän täytyy tarttua nuorisotyöttömyyteen esimerkiksi joustavampien työehtojen, oppisopimuskoulutuksen ja matalampien aloituspalkkojen avulla, Lööf kirjoittaa. Keinot ovat tuntuvat olevan melko selkeästi poliittisen työkalupakin oikealta laidalta, vaikka ruotsalainen media onkin arvioinut Lööfin talousliberaaliuden laimentuneen vuosien myötä. Itse nuori puheenjohtaja katsoo olevansa edelleen sama henkilö kuin poliittisen uransa alussa. Olen aina ollut idearikas ja halunnut herättää keskustelua yhteiskunnan tulevaisuudesta, hän perustelee ja kertoo haluavansa jatkaa samalla linjalla myös tulevaisuudessa. Vaikka Lööf kuvaa vaatimattomasti puoluejohtajuuden tuntuvan jännittävältä ja samalla suurelta kunnialta, näyttää siltä, että tämä nainen ruorissaan keskustapuolueen suunta on selvä: katse liberaalin vihreään tulevaisuuteen päin! Teksti: Eeva Kärkkäinen Sivun 19 kuva: Ruotsin keskustapuolueen kuvapankki Blokkipolitiikka myös Suomeen? Ruotsissa vuoden 2006 vaaleista vallinnut puoluejako porvariallianssiin ja punavihreään vasemmistoblokkiin on ajoittain herättänyt keskustelua myös Suomessa. Etenkin viime vaalien jälkeisten vaikeiden hallitusneuvottelujen aikana osa kaipaili vastaavaa järjestelmää myös Suomeen. Blokkijärjestelmän puolestapuhujat katsovat, että selkeät hallitusvaihtoehdot pitäisi olla kansalaisten tiedossa jo ennen vaaleja. Kirjavat koalitiomahdollisuudet tekevät tämän näkemyksen mukaan kansalaisille mahdottomaksi arvioida, millaista politiikkaa heidän äänestämänsä puolue ajaa vaalien jälkeen hallituksessa. Esimerkiksi kokoomusta äänestäneet eivät välttämättä olisi äänestäneet muodostunutta sateenkaarihallitusta. Keskustasta tällaisille haikailuille on (mielestäni ihan oikein) annettu tylyt rukkaset. Todellisuudessa blokkijärjestelmä kaventaa kansalaisten valinnanmahdollisuutta. Se tarkoittaisi sitä, että en voisi äänestää keskustaa antamatta samalla ääntäni samalla myös kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja RKP:n hallituspaikalle. Lisäksi Ruotsissa on maahanmuuttokriittisen ruotsidemokraattien nousun kautta törmätty uuteen ongelmaan, kumpikaan blokeista ei ole saanut enemmistöä valtiopäiville. Etukäteen lukitut rintamalinjat johtivat vihreiltä ja ruotsidemokraateilta tukea hakevan porvarien vähemmistöhallituksen syntyyn. Osana koalitioita myös yksittäisten puolueiden valta omasta politiikastaan kapenee. Samaan blokkiin kuuluvat puolueet eivät anna toisilleen kovin terävää kritiikkiä ja pienen puolueen erottuminen toisista on vaikeaa. Järjestelmä keskittää ääniä blokin suurimmalle puolueelle. Ruotsissa porvariblokin selkeä johtaja on moderaatit, muut puolueet kulkevat vanavedessä. Porvariallianssin syntyminen Ruotsissa on ymmärrettävää, sillä maassa tarvittiin vastavoima pitkään jatkuneelle punavihreälle valtakaudelle. Suomessa tilanne on kuitenkin toinen, meillä lähes kaikki puolueet voivat tehdä yhteistyötä toistensa kanssa. En usko, että vaalien jälkeiset hallitusneuvottelut vähentävät äänestäjien oikeusturvaa, päinvastoin. Uskon, että monipuoluejärjestelmä, jossa uusillakin puolueilla on mahdollisuudet lyödä itsensä läpi eduskuntaan, vahvistaa demokratiaa. Teksti ja kuva: Eeva Kärkkäinen

11 Terveisiä Brysselistä Kirjoittaja on vuonna 1981 syntynyt europarlamentaarikko, Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan jäsen, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden maisteri sekä äiti. Miten erotut massasta? Eurooppalainen Alkio Kesätyöpaikkojen hakeminen on kevään nurkilla kuumillaan. Opiskelijat, opintoja lopettelevat ja niitä vasta suunnittelevat nuoret käyvät tiukkaa kisaa monenlaisista työpaikoista ympäri Suomen. Nuori Keskusta poimi muutamia vinkkejä työhakemuksen laadintaan. Keskustaa ei mielletä juuriltaan eurooppalaiseksi puolueeksi. Taustana tälle lienee ainakin 1990-luvun vankka EU-kriittisyys puolueessamme. Uskon, että tällä hetkellä todella monet keskustalaiset näkevät EU:n tuomat hyödyt ainakin esimerkiksi aluetukien muodossa. Joka tapauksessa kriittisyys Euroopan unionia kohtaan ei sulje pois sitä, että arvot ja aatteet, joille keskusta on reilut sata vuotta sitten perustettu, ovat monin tavoin hengeltään eurooppalaisia, avoimia ja kansainvälisiä. Puolueemme esi-isä, Santeri Alkio, korosti aikanaan erityisesti valistusta ja yhteiskunnallista sekä valtiollista uudistustyötä. Mielestäni tätä periaatteellista työtä tehdään nykyään politiikan eri tasoista nimenomaan EU:ssa. Kun Suomi minun yläasteaikanani liittyi Euroopan unioniin, minulle eurooppalaisuus oli nimenomaan avautuvia opiskelumahdollisuuksia, työelämän laajentumista sekä myös kulttuurien lähentymistä. Ne ovat kaikki pohjaa sellaiselle avarakatseisuudelle, josta Alkio käsityksemme mukaan puhui. Jos katsoo Eurooppaa nyt, se on monin tavoin perusperiaatteitansa koettelevassa kiirastulessa. Talous- ja velkakriisit ovat tuoneet mukanaan kasvavaa työttömyyttä ja valtioiden välinen yhteisvastuu epäilystä eurooppalaisuutta kohtaan. Todellisuus koettelee tällä hetkellä solidaarisuutta, joka on ollut Euroopan yhtenäistymisen kantava voima. Demokratia on eurooppalaisen sivistyksen ydintä. Sekin on mielestäni koeponnistuksessa; toteutuuko demokratia entisessä laajuudessaan niissä maissa, joiden taloudellinen itsenäisyys on varsin pitkäksi aikaa mennyttä? Lisäksi ainakin Pohjoismaissa olemme tottuneet mahdollisimman tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Kuinka todellinen se enää on, kun yhteiskunnalliset erot ovat kasvaneet jyrkästi ainakin koko sen ajan, kun itse olen politiikkaa seurannut. Kun on vaikeat ajat, arvopohjaa koetellaan. Taloudelliset haasteet ovat osoittaneet sen, että suomalaisten puolueiden välillä on eroja. Hallitus ajaa linjaa, jossa koko yhteiskunta alistetaan talouskurille ja ihminen jää sivuun. Juuri nyt on paras hetki korostaa keskustalaista aatetta ja meidän keskeisimpiä poliittisia tavoitteita. Ne ovat säilyneet kaikista yhteiskunnallisista vaiheista huolimatta ja kaikilla politiikan tasoilla hyvin alkiolaisina. Me ajattelemme kuntapolitiikassa, eduskunnassa ja EU-tasolla, että jokaiselle ihmiselle pitää tarjota mahdollisuus kehittää itseään ja pitää huolta itsestään ja läheisistään. Se on menestyvän yhteiskunnan perusta että jokainen voi ajatella löytäneensä paikkansa ja antavansa oman osansa yhteiselle hyvälle. Politiikassa on pakko hoitaa taloutta, mutta se ei saa nousta itseisarvoksi. Kun nyt näköjään uudistamme pakolla kuntakartan ja monet muut yhteiskuntarakenteet, pelkään, että politiikka muuttuu entistä tehokkaammaksi taloudellisessa mielessä. Sen jälkitautina ihmiset vieraantuvat helposti yhteisestä hyvästä eli sen ymmärtämisestä, että yhteiskunnassa vastuuta kannetaan yhdessä. Minä ensin -ajattelua kiihdyttää voimakkaan talouspainotuksen lisäksi myös populismi. Keskustan pitää pysytellä molemmista ääripäistä kaukana ja korostaa Santeri Alkion meille opettamaa viestiä ihmisyydestä. Siitä nousee onnistunut ja kestävä yhteiskunta omassa kunnassa, valtakunnassa, Euroopan unionissa sekä laajasti ihmiskunnassa. Erityisesti pyrin Alkiosta muistamaan tuon EU-tason. Euroopan unionihan on perustettu rauhan ajatukselle ja ylpeästi aina korostan, että Euroopasta rauhan liittona puhui tienraivaajana juuri Alkio. Hän oli linjakas pasifisti, joka ennusti Euroopan kehityksen yhtenäistä rahaa myöten. Keskustalla on siis vahvat juuret, jotka ovat yhtä aikaa syvästi paikalliset ja eurooppalaiset. Sitä viestiä meidän kannattaa leuka pystyssä kuuluttaa eteenpäin. Väitän, että tarvetta on muistuttaa aatepohjamme monialaisuudesta säännöllisesti myös itseämme ja toinen toistamme. Riikka Manner Euroopan parlamentin jäsen Kuva: Photo European Union Työhakemuksessa on luonnollisesti viisasta kertoa aikaisemmista työkokemuksista, opinnoistaan ja osaamisestaan. Pelkkä ranskalaisten viivojen luettelo menneiden kesien työtehtävistä ei kuitenkaan riitä. Sanomalehti Kalevan tiedotus- ja rekrytointisihteeri Kaija Törmikankaan mukaan kesätyönhakijan kannattaa korostaa hakemuksessaan harrastuneisuuttaan. Hakemuksessa on myös hyvä yrittää kuvata sitä, millaisen työntekijän työnantaja hakijasta saisi. Omasta tekemisestään ja osaamisestaan olisi hyvä kertoa kuvaavasti. Sillä tavalla voi yrittää erottautua kymmenistä, tai jopa sadoista hakemuksista. Luonnollisesti valehteluun ei kannata sortua, sillä viimeistään haastattelutilanteessa totuus tulee kuitenkin ilmi, Törmikangas listaa. Mikäli tietää tarkkaan millaiseen tehtävään on hakemassa, on viisasta yrittää poimia omasta työhistoriastaan asioita mitkä voisivat olla hyödyksi juuri nyt haettavassa työtehtävässä. Kesäsijaisuuksien yhteydessä tämä on varmasti vaikeaa, sillä kesäsijaiset tekevät monesti vähän kaikkea. Poliittisesta osaamisesta, mielipiteestä tai kokemuksesta Törmikangas ei usko olevan haittaa, muttei toisaalta erityistä hyötyäkään. Hän ei kuitenkaan muista että hänelle olisi koskaan tullut vastaan hakemusta, jossa hakija kertoo omasta poliittisesta aktiivisuudestaan. Ei siitä kyllä olisi haittaa, mutta liekö myöskään hyötyäkään. Omat kiinnostuksen kohteet ja harrastukset kertovat aina hakijasta ja hänen luonteestaan, vaikka varsinaisesti väliä on kuitenkin osaamilla, koulutuksella ja kokemuksella. Ehkä se olisi kuitenkin hyvä kirjata ylös, jos kokee siitä olevan lisäarvoa, Törmikangas ynnää. Törmikangas korostaa kuitenkin, että vaikka kuvaavan ja informatiivisen hakemuksen laatiikin, ei se saa olla liian pitkä. Hyvän, tiiviin, mieleenpainuvat ja asiallisen hakemuksen resepti on vaikea. Silti oikaisua ei suositella, vaan jokaiseen paikkaan kannattaa räätälöidä oma hakemus, juuri kyseiseen työtehtävään sopivilla tiedoilla. Jokainen varmasti ymmärtää, että kun avonaiseen paikkaan tulee kymmeniä hakemuksia, jää kahden sivun mittaisen hakemuksen lukeminen helposti kesken. Hyvässä hakemuksessa on kuitenkin vain aidosti olennaiset asiat, ei koko elämänkaarta ja tarinaa. Kuvaava, erilainen, riittävän lyhyt, sisältää kokemus, osaaminen ja vähän tulevaisuuden suunnitelmiakin? Hyvän työhakemuksen resepti vaikuttaa vaikealta. Yhden yleispätevän ohjenuoran Törmikangas osaa kuitenkin helposti antaa: Hakemuksen tulee olla tiivis myyntikortti itsestään, sellainen joka houkuttelee kutsumaan haastatteluun ja kuulemaan lisää, tämän voisi uskoa pätevän varmasti jokaiseen työpaikkaan ja tehtävään, Törmikangas tiivistää lopuksi. Teksti: Maija Tahkola Kuva: 0 21

12 Keskustanuorten Lumimyrskyssä ennätysmäärä uusia keskustanuoria Kuntavaalit hallitsivat poliittista keskustelua. Vuokatin laskettelurinteet ja after ski tarjosivat keskustanuorille vapaa-ajan viihdykettä. Keskustanuorten perinteinen Lumimyrsky-talvitapahtuma järjestettiin tänä vuonna Kainuun nälkämaassa, Vuokatissa helmikuuta. Lumimyrsky on luova yhdistelmä laadukasta poliittista koulutusta ja keskustelua sekä rentoa yhdessäoloa. Asiapuolella korostuivat selkeästi keskustanuorten aatteellinen työ sekä lähestyvät syksyn kuntavaalit. Perjantaisessa uusien illassa uusille toimijoille annettiin perustietoa keskustanuorista järjestönä. Myös järjestön aate- ja arvopuolta avattiin. Päälinjat ovat yhteiskuntaan vaikuttaminen poliittisiin keinoin sekä aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen. Uskomme, että asiat muuttuvat vain, kun niitä muutetaan. Perusasiatkaan eivät ole itsestäänselvyyksiä ja nuoret tietävät, mikä on nuorille tärkeää, keskustanuorten koulutussuunnittelija Sanna-Mari Talala lausui. Ensi kertaa keskustanuorten valtakunnalliseen tapahtumaan osallistunut 18-vuotias Emilia Lautjärvi Espoosta saapui Kainuuseen innokkaana ja odottavaisin mielin. Odotan viikonlopulta erityisesti verkostoitumista ja uusiin ihmisiin tutustumista. Järvenpääläinen Sanna Koski, 19, on ollut vuoden päivät mukana keskustanuorten toiminnassa. Periaateohjelmatyö kiinnostaa itseäni eniten, Koski kertoi. Mukana runsaasti uusia Lumimyrskyssä kokeneemmat toimijat pääsivät vaihtamaan ajatuksiaan, mutta paikalle ilmaantui myös koko joukko tuoreita kasvoja. Tapahtumaan saapui yli 20 uutta toimijaa. Mänttä-Vilppulasta Pirkanmaalta paikan päälle saapuneet 23-vuotiaat Tero Saarinen, Mika Kivilahti ja Santtu Ollila ovat kiinnostuneet myös kuntavaaliehdokkuudesta keskustan riveissä syksyllä. Lumimyrskystä haen hauskanpitoa, verkostoitumista ja hyvää tietoa kuntavaaleista, Saarinen täsmentää. Kolmikko vietti perjantaista alkuiltaan pelaamalla Aliasta pelihuoneessa. Paikalla oli myös perheellisiä keskustalaisia sisarjärjestö Vesaisista. Kierretään usein näitä tapahtumia koko perheen voimin, kertoo Janne Tidström Sulkavalta. Tidström ja puoliso Minna Salonen ovat työskennelleet Vesaisille jo vuosien ajan. Lumimyrskyssä pariskunta on nyt neljättä kertaa. Yhteistyö nuorten kanssa on ollut erittäin hyvää, Salonen kiittelee. Pohjois-Karjalan maakuntaa on viime aikoina kohdeltu kaltoin. Kontiolahtelaiset Oona Arveli, 18 ja Minna Kuusela, 19, saivat ensin kuulla, että paikkakunnalta viedään varuskunta. Myöhemmin samana päivänä tuli tietoon, että itse asiassa koko kunta ollaan lakkauttamassa. Raskaista uutisista huolimatta nuoret naiset eivät lannistu vaan haluavat vaikuttaa lähiseutunsa asioihin. Kuusela harkitsee ehdokkuutta ja Arveli edellisen vaalipäällikkönä toimimista syksyn kuntavaaleissa. Totta kai ajaisin nuorena nuorten asiaa, mutta myös vanhusten palvelut ovat erittäin tärkeä asia. Kontiolahden pakkoliittämistä vastustetaan viimeiseen asti, Kuusela avaa. Aatetta kirkastettava Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko Varsinais-Suomesta käytti sunnuntaiaamuna puheenvuoron, jossa kannusti nuoria lähtemään kuntavaaliehdokkaiksi. Vaaleissa menestyy tekemällä paljon töitä ja tapaamalla ihmisiä. Omaan asiaansa pitää uskoa, siinä me kaikki voimme ottaa oppia Paavon kampanjasta. Saarikko uskoo, että keskustan on mahdollista nousta vaaleissa jopa ykköseksi. Tarvitaan selkeä visio ja tahtoa sen toteuttamiseen. Keskustan päävastukseksi Saarikko nimeää pakkoliitoksin suurkuntia ajavan kokoomuksen. Keskustanuorten puheenjohtaja, kauhavalainen Antti Kurvinen, korosti keskustan omaa vastuuta poliittisen linjansa kirkastamisesta. Sanoin kaksi vuotta sitten, että puolueemme on vakavasti sairas ja jollei jotain tehdä, tulee infarkti väistämättä. Näin kävikin viime keväänä. Onneksi puolue ei sentään kuollut, vaan hidas elpyminen on alkanut, liiton puheenjohtaja maalaili. Nyt tarvitaan terveitä elämäntapoja: kirkastusta omaan aatteeseen, tarttumapintaa ihmisten arkeen. Keskustalaisuus on ennenkin kyennyt sopeutumaan muuttuvaan yhteiskuntaan ja tarjoamaan uskottavan, omaleimaisen vaihtoehdon. Kurvinen suositteli kuntapolitiikkaan mukaan lähtemistä nuorille. Kuntapolitiikka on kovaa ja kasvattavaa politiikkaa. Omia päätöksiä pitää katsoa silmistä silmiin. Päätösten seuraukset kävelevät sinua joka päivä vastaan. Toisaalta yhteisiin asioihin vaikuttaminen on ainoa keino rakentaa parempaa huomista. Epäkohdat, huonot asiat ja vääryydet eivät johdu pahoista ihmisistä vaan niistä miljoonista, jotka vain katsovat vierestä epäkohtia ja kääntävät päänsä sivuun. Ei me tehdä niin. Teksti ja kuvat: Jukka Koivula 2 23

13 Tällä palstalla vuorottelevat keskustan varapuheenjohtajat Tuomo Puumala ja Annika Saarikko. Hämäläinen Niinistö on tainnut lukea Alkiota Kirjoittaja on paljasjalkainen mäntsäläläinen, ties kuinka monennen polven järjestöihminen, kätevä emäntä, tarkkakorvainen musiikinharrastaja ja päättäväinen äidinkielenopettajaopiskelija Jyväskylän yliopistossa. Käyttäytymisestä Suomen tasavalta sai viime viikolla uuden presidentin, kun Sauli Niinistö vannoi juhlallisen virkavalansa eduskunnassa. Leijonalippujen liehuessa siirryttiin Tarja Halosen ajasta Sauli Niinistön aikaan. Kolmekymmentä vuotta jatkunut demaripresidenttien sarja katkesi. Maailma tai Suomi ei tästä kertarysäyksellä muutu, mutta uuden valtiopäämiehen myötä aihealueet ja asiakysymykset saavat varmasti uusia sävyjä. Kansakunta odottaa presidentin ottavan entistä aktiivisemmin kantaa ajankohtaisiin asioihin, mutta se ei saa jäädä ainoastaan puheen tasolle. Haluamme myös tekoja. Kuuntelin eduskunnassa tarkkaan Niinistön puhetta. Tyylilleen uskollisena hän eteni talouden kysymyksistä maailmanpolitiikan arkipäivään. Suuria ratkaisemattomia ongelmia, jotka koskettavat kaikkia. Johdonmukaisesti hän siirtyi kuitenkin tasolle, johon jokaisen kuulijan on helppo samaistua. Jo vaalikampanjassaan Niinistö kantoi huolta yhteiskuntamme ehkä suurimmasta ongelmasta, nuorten syrjäytymisestä, johon hän lupasi puuttua, mikäli tulee valituksi. Entiseltä valtiovarainministeriltä siirtyminen raaoista luvuista ja suhdanteista ihmisläheiseen ja arvoihin perustuvaan ajatteluun tuntuu helposti vieraalta. Hän on kuitenkin oivaltanut, että asioita tulee käsitellä laajoina kokonaisuuksina, niiden taustalta on etsittävä syvempiä merkityksiä. Niinistö viittasi puheessaan vahvasti alueelliseen tasa-arvoon. Se koskee niin nuoria kuin vanhoja. Vaikka asuu syrjässä, ei saa joutua syrjään elämästä. Tämähän on sitä keskustalaisen ajattelun ydintä. Meidän tulee kantaa vastuuta jokaisesta suomalaisesta Suomen joka kolkassa. Niinistökin kehotti meitä pitämään kiinni toisistamme: Kukaan ei saa jäädä katsomaan sivusta, mitä tapahtuu. Jokaisen näkijän on oltava myös tekijä. Nämä ovat todella painavia viestejä suoraan alkiolaisuudesta. Niihin liittyy läheisesti myös syvä yhteisöllisyys. Kun ympärillä on yhteisö, ihminen pärjää ja jaksaa paremmin. Kun Matti Vanhanen valittiin keskustan puheenjohtajaksi, hän totesi, että myös naapurin puolelta voi haravoida. Tämä unohtuu meiltä usein: ystävän lapset voi ottaa hoitoon, voi järjestää talkoita tai auttaa renkaanvaihdossa. Vastuu ja välittäminen ovat myös yhteiskunnan tehtäviä. Ihmisen perusturvasta on huolehdittava ja tarjottava eväät pärjäämiselle. Toisaalta ei voida ajatella, että valtio huolehtisi kaikesta ja toisi leivän valmiina pöytään. Ihmistä täytyy rohkaista yrittämään, kehittymään ja toimimaan yhteisön hyväksi. Ihmiselle on annettava tilaa ja mahdollisuuksia. Uudelta presidentiltä odotetaan tekoja, ennen kaikkea tekoja nuorten syrjäytymisen ja alueellisen eriarvoisuuden estämiseksi. Niinistön puheille voi antaakin täyden tuen. Mutta teot ovat kauneinta puhetta. Nyt tullaan tarkkailemaan, että lupaukset pitävät. Tuomo Puumala Kansanedustaja Keskustan varapuheenjohtaja Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Näin määrää perustuslaki kansanedustajan käyttäytymisestä. Eipä muuten ole mikään huono käytösohje muullekaan kansalle. Mitä laissa oikeastaan sanotaan? Millaista käytöstä edellytämme edustajiltamme? Vakaa tarkoittaa 1) paikallaan pysyvää, horjumatonta, 2) muuttumatonta, vakiintunutta sekä 3) maltillista ja johdonmukaista. Kielitoimiston sanakirja antaa adjektiivista mainion ja meille tutun esimerkin: vakaa suomalainen talonpoika. Käytöksen lujuus ja stabiilius tarkoittanevat myös sitä, että käytös on odotuksenmukaista. Mutta entä sitten, jos tietyiltä henkilöiltä kansanedustajiltakin voi odottaa lähinnä törppöilyä? Käytöksen arvokkuus estää töppäilyn mahdollisuuden. Kukin meistä tunnistaa arvokkaan käytöksen sellaista nähdessään. Se ei ole nenä pystyssä diivailua vaan rauhallista, kenties juhlavaakin, maltillista, hillittyä, harkittua toimintaa. Arvokkuus on myös sitä, ettemme möläytä ääneen kaikkea, mitä mieleen juolahtaa. Toisen henkilön loukkaamattomuus onkin vaikeampi asia. Kun ammattina on parhaiden ratkaisujen tekeminen ja jatkuva oikeassa oleminen, voi olla vaikeaa neuvotella toimintatavoista eri mieltä olevien kanssa. Jos kasvokkain vielä onnistuu olemaan loukkaamatta toista, jokin kirjoitus, huhupuhe tai uutisjuttu saattaa osua kipeästi henkilökohtaisuuksiin. (Loukkaamattomuuteen ei taida uskaltaa puuttua tämän enempää, ettei tulisi vahingossa loukanneeksi ketään. Toisaalta loukkaantuminen poliittisena muoti-ilmiönä taitaa olla jo aika passé.) Mistä vakaata ja arvokasta käytöstä sitten oppii? Koulustako? Opettajainkoulutuksessa on eriskummallisesti tullut esille, että tapakasvatus olisi jotenkin vain äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen kuuluvaa. Kyseisen aineen opettajaksi valmistuvana ihmettelen, miksi käytöstavat olisivat muka pelkästään äikän heiniä. Käsitelläänhän historiassakin perinteitä ja esimerkiksi kotitaloudessa pöytätapoja! Käytöstavat ovat paitsi puhetta ja kirjoitusta, myös nonverbaalia viestintää. Hyvä käyttäytyminen on toiset huomioon ottavaa ja hyvää tunnelmaa tuottavaa. Käytöstapoja tarvitaan toki juhlatilaisuuksissa, mutta eniten niillä on käyttöä jokapäiväisessä kanssakäymisessä. Pieninkin sanamme tai tekomme ilmentää käytöstämme. Älkäämme sälyttäkö kaikkea kasvatusvastuuta äidinkielenopettajille tai edes kouluille. Vanhempiakaan ei voi huonosta kasvatuksesta aina syyttää. Käytöstapojemme ei pitäisi riippua vain siitä, millaisen kasvatuksen olemme saaneet. Tärkeintä on itsekasvatus, jota Santeri Alkiokin ihannoi. Itsekasvatuksen ajatuksena on, että yksilö suuntaa itseään hyviin tapoihin ja harrastuksiin ja kamppailee pahoja taipumuksia vastaan. Itseään kasvattava yksilö on oman itsensä herra, joka ottaa mallia ihanteistaan ja jota ei saa houkuteltua pois kaidalta tieltä. Itsekasvatus on henkistä kilvoittelua ja hyvään pyrkimistä. Se on sitä vakaata ja arvokasta olemista, mitä meidän kaikkien kansalaisten tulisi edustaa. Käytöstavatkin voi jättää jälkipolville paremmassa kunnossa kuin missä olemme ne saaneet. Heli Hämäläinen

14 Mielikuvituksen voimaa Palstalla ihmiset kertovat yhdestä elämänsä tärkeästä puolesta. Ei elämää vaan koulua varten matkalla Janica Branderin esikoisteos novellikokoelma Lihakuu ilmestyi viime vuonna. Kuntauudistus, kandidaatin tutkielma ja keskusta kolmen suora, joka vei Juha-Pekka Rusasen mukanaan. Keskustanuorille 22-vuotiaan valtio-opin opiskelijan viesti on ytimekäs: ole rohkea ja utelias. Näe haasteet mahdollisuutena. Janica Brander on 28-vuotias syntyperäinen tamperelainen. Hän on valmistunut keväällä 2011 filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan puheviestintä. Gradu tiedotusopista on myös valmistumassa. Leipätyökseen kirjailija työskentelee toimittajana. Kirjoittaminen on tietenkin tärkeintä ja mukavinta, mutta harva pystyy sillä itsensä Suomessa elättämään, Brander toteaa. Toimittajanakin hän pääsee kirjoittamaan, mutta on harmissaan siitä, miten huonot työolot alalla vallitsevat. Tarjolla on enimmäkseen erilaista pätkä- ja silpputyötä, minkä seurauksena työedut ja -olosuhteet ovat yleensä huonot. Tarinankertoja Brander ei osaa sanoa mistä innostus kirjoittamiseen on alkanut. Hän pohtii, että eräs tekijä on mahdollisesti ollut yksinäinen lapsuus, jolloin hän keksi kaikenlaisia mielikuvitusleikkejä. Ennen kuin Brander osasi kirjoittaa, hän kertoi suullisesti pitkiä tarinoita piirustuksistaan ja maalauksistaan. Hän huomasi, että jutuilla sai aikuisilta huomiota. Siitä jäi ehkä kipinä tarinankerrontaan. Mistä kirjailija nykyään saa ideoita ja inspiraatiota? Brander kertoo, että ideoita tulee ennemminkin spontaanisti kuin järjestelmällisen työstämisen seurauksena. Hän kirjoittaa jonkinlaisen intuition varassa ja tekee sellaisia ratkaisuja, jotka tuntuvat oikeilta. Tietenkin yleinen avoimuus elämälle, lukeminen, tv, elokuvat, ihmiset, lehdet ja maailman tapahtumat antavat aiheita. Kuten Jari Tervo kerran sanoi Mansikkapaikka-ohjelmassa, ei kannata liikaa suunnitella kirjoittamista. Kaikkein parasta on kun voi yllättää itsensäkin; mitenkäs tälle henkilölle nyt näin kävi? Aina on toivoa Janica Branderin novellikokoelmassa on hyvin erilaisia kertomuksia, mutta yhden asian hän on halunnut kaikissa teksteissään välittää. Jokaisessa synkässäkin tarinassa on toivoa. Se on hänen mukaansa elämän perusedellytys. Kirjassaan hän on halunnut myös tarkastella sukupuolta ja seksuaalisuutta ihmisyyden kannalta, eli sanoa sen ettei ole väliä onko mies vai nainen, homo vai lesbo, tärkeintä on ihmisen inhimillisyys ja persoona. Toisaalta Brander ei pidä siitä, että tekstejä tulkitaan puhki, ja hän korostaa, että tekijäkään ei voi koskaan selittää kaikkia ratkaisujaan. Hänen mielestään hienointa on se, jos on voinut luoda sellaista kirjallisuutta, josta ihmiset voivat löytää sellaisia asioita ja tulkintoja, joita kirjailija ei ole edes tullut ajatelleeksi. Silloin tekstissä on jotakin, joka tekee siitä taidetta. Mitä kirja sitten kertoo kirjailijasta itsestään? Se ei ole millään tavoin omaelämänkerrallinen, mutta kuvastaa varmasti arvomaailmaani ja elämänfilosofiaani. Ihmisillä on psykologisia pakokeinoja ja mielikuvitusta, joiden avulla voi selvitä elämästä. Eli toivoa on, mutta se täytyy itse löytää, vaikka väkisin! Kirjassa on myös sekä realistisia että hyvin mielikuvituksellisia novelleja, koska kumpikin laji tuntuu omalta mielialani mukaan. Politiikkaa ja bloggausta Janica Brander kirjoitti myös presidentinvaaleja käsittelevää Mtv3.fi:n Lämpiössäblogia. Politiikka jaksaa aina hämmästyttää minua. Se on vähän kuin hiekkalaatikko, jossa aikuiset heittelevät kuraa toistensa päälle ja yrittävät saada itsensä näyttämään syyttömiltä. Ehdottomasti parasta tosielämän teatteria! Mitä mieltä kirjailija on Paavo Väyrysen asettumisesta ehdolle keskustan puheenjohtajaksi? Joskus todellisuus on tarua ihmeellisempää, Brander naurahtaa. Paavo-ilmiö oli yhtä yllättävä kuin Haavisto-ilmiö. Hän teki käsittämätön nousun vaaleissa, kuin tuhkasta nouseva Feeniks-lintu. Mielestäni hänellä on hyvät mahdollisuudet puheenjohtajakisassa. Paavo Väyrynen on kertakaikkisesti mehukas hahmo. Nuoria Janica Brander kehottaa lukemaan paljon ja ennakkoluulottomasti. Hän myös haluaa innostaa kiinnostumaan politiikasta. Ottakaa selvää asioista ja äänestäkää! Tietoa on nykyään paljon ja se on helposti saatavilla. Asioihin täytyy suhtautua kriittisesti, eikä tehdä valintoja vain vaikuttavan esityksen tai mielikuvien perusteella. Janica Branderin Lihakuu-esikoiskirjan arvostelu on sivulla 33. Teksti: Saana Kortesalmi Kuva: Otava / Tommi Tuomi Jo viime syksynä pohdiskelin mahdollista aihetta kandidaatin tutkielmaani. Eräällä tunnilla esiteltiin Kenneth Burkea ja hänen ajatuksiaan. Sain oivalluksen: tästä rakennan kandini metodipohjan. Esittelin aiheen kandiohjaajilleni ja heille aihe kelpasi. Nyt valmistelen tutkielmaani täyttä häkää. Tämän kandityön tekeminen on mahdollista, koska aineisto rajoittuu jo tapahtuneeseen. Vielä koko kuntauudistuksesta tutkimustyön tekeminen olisi käytännössä mahdotonta - tämä on varmasti ensimmäisiä aiheeseen liittyviä tutkimustöitä. Keskustan näkökulma painottuu työssäni, mutta en anna sen vaikuttaa tutkielman lopputulokseen. Puoluepoliittinen näkökulma tulee toisaalta melko luontaisesti esiin, sillä keskusta on välikysymyksen tekijä ja oli itse käynnistämässä Parashanketta aiemmilla kausilla. Burken identifikaatio edustaa poliittisuutta parhaimmillaan Kanditutkielmani nimi on Onko kuntauudistus Paras-hankkeen jatkoa?. Käytän aineistona hallinto- ja kuntaministerin sekä eduskuntaryhmien käyttämiä ryhmäpuheenvuoroja välikysymyskeskustelussa syksyllä Metodina tutkimuksessani aion käyttää Kenneth Burken identifikaation käsitettä. Tiedostan jo tässä vaiheessa, että tutkimuskysymykseeni vastaaminen voi olla haasteellista, koska hallitus- ja oppositiopuolueet rakentavat omia identifikaatioitaan välikysymyskeskustelussa, kukin omalla tavallaan. Toisaalta, siellä missä identifikaatiota ja erottautumista havaitaan, edustetaan poliittisuutta parhaimmillaan. Retoriikka kuuluu ristiriitatilanteisiin Kenneth Burke oli yksi uuden retoriikan teoreetikoista ( ). Hänen mukaansa re- toriikan perusta on siinä, miten ihmisiä jaottelevat esimerkiksi sirpaleisuus ja hierarkiat. Jos ihmiset olisivat täysin samanmielisiä, retoriikka olisi tarpeeton. Jos ihmiset olisivat yhtä, ideaalinen ja täydellinen kommunikointi olisi mahdollista, eikä retoriikkaa tarvittaisi. Burken projekteissa retoriikka on ihmisten tai ihmisryhmien välisiin ristiriitatilanteisiin liittyvä ilmiö, joka äärimuodoissaan on lähempänä konfliktia kuin järjestäytynyttä toimintaa. Retoriikka on olemukseltaan ei-harmonisten tilanteiden ilmiö, siinä on aina vähintään vaivihkaista puolueellisuutta ja valtapyrkimyksiä. Burken mukaan näiden sisäänrakennettujen piirteiden havainnointi on retoriikkaprojektin ydin. Sukellus pintaa syvemmälle selittää systeemiä Pyrin menemään tutkielmassani pintaa syvemmälle. Lähden selvittämään, millaisia identifikaatioita puhujat rakentavat. Voin tarkastella sitä, miten ministeri ja ryhmäpuhujat rakentavat identifikaatioita erityisesti Paras-hankkeen ympärille. Pystyn myös tarkastelemaan ja arvioimaan, kuinka identifikaatiot onnistuvat ja onko identifikaatioissa havaittavissa ristiriitaisuuksia jo esimerkiksi yhden puheen sisällä tai esimerkiksi hallituksen tai opposition sisällä. Miten siis identifikaatiot suhteutuvat toinen toisiinsa? Tukevatko hallituspuolueiden ryhmäpuhujien puheet yhteistä identifikaatioita vai synnyttävätkö ne ristiriitaisuuksia? Samaa tarkastelua teen myös oppositiopuolueiden osalta. Identifikaatiossa on mahdollista, että samoja historiallisia tapahtumia voidaan käyttää hyvin eri tavoin eri asioiden perustelemiseen. Ristiriitaisissa tilanteissa saatetaan käyttää monenlaisia vakuuttamis- ja oikeutuskeinoja, jotta erimielisyyksiä voidaan peittää tai suojella rakennettua meitä. Rusanen toimii tällä hetkellä Pohjois-Savon Keskustanuorten varapuheenjohtajana. Kotikuntansa Lapinlahden kunnanvaltuustoon hän tuli valituksi ensimmäisellä kerralla ja sai merkittävän tehtävän toimia tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Rusanen uskoo keskustan edellytyksiin palata politiikan ykkösnyrkiksi. Onnistumisen edellytyksenä ovat hänen mukaansa rohkeus haastaa ja nostaa esille nyky-yhteiskunnan ongelmakohtia sekä alkiolaisuuteen nojaaminen. Meidän on uudesta luotava maa. Teksti: Laura Tolkkinen Kuva: Juha-Pekka Rusanen

15 Ulkosuhteet Keskustalla on Suomelle suunta Brysselissä asuva Anniina Kärkkäinen on huolissaan vallan keskittymisestä Suomessa. Muutin vuoden alussa Brysseliin. Teen työharjoittelua Pohjois-Suomen EU-aluetoimistossa, asun kommuunintaipaisessa arviolta kolmenkymmenen eurooppalaisen nuoren kanssa. Suurin osa asukkaista tekee harjoittelua jossakin unionin toimielimistä. Hiljattain eräs pitkäaikainen, suomalainen kommuunin asukas kertoi minut tavattuaan tavanneensa ensimmäisen EU:hun varauksellisesti suhtautuvan kommuunilaisen hänen asuinaikanaan. Edustinpa hänen elämässään myös ensimmäistä Väyrysen äänestäjää. Käsityksemme Suomesta ja suomalaisuudesta poikkesivat räikeästi toisistaan. Oikeita vastauksia kysymykseen on tietysti yhtä monta kuin on vastaajaa, mutta kuitenkin se, että Suomi halutaan nähdä ennen kaikkea Euroopan Unionin osana ja toisaalta se, että eurooppalainen identiteetti vahvasti dominoi suomalaista, on mielestäni surullista. Globalisaatiokehityksen vaikuttama, Suomen uusi asemointi maailmalla ei saa olla este kaikenlaisten suomalaisuuksien, koko Suomen ja toimivan lähidemokratian puolustamiselle. Kuntademokratia on kulmakivi Tulevat kunnallisvaalit ja hallituksen aluepolitiikka ovat tarjonneet erinomaisen mahdollisuuden keskustan ryhtiliikkeeseen; on pidettävä koko maan puolta. Niin täällä Pohjois-Suomen aluetoimistossa kuin siellä kotimaassa eletään jänniä aikoja. Unionin koheesiopolitiikan uudet strategiset suuntaviivat sekä lainsäädäntöluonnokset vuosille julkaistiin viime vuoden lopulla, keskustelu aluepolitiikan rahastojen hallinnoinnista ja kuntakarttojen uudelleenorganisoinnista käy kuumana. Ajattelen, että edustuksellinen kunnallisdemokratia on koko demokraattisen järjestelmämme kulmakivi. Edustuksellisen kunnallisdemokratian periaatteita noudattaen, on kuntalaisen ääni aluekehittämistyössä vaikutusvaltainen maakuntien liittojen edustaessa kuntasektoria kunnallisten luottamushenkilöiden kautta. TEM:ssä valmisteilla oleva uusi hallintomalli sisältää esityksen, jonka mukaan EU:n tulevan koheesiopolitiikan ohjelmakauden alueelliset ohjelmat korvattaisiin yhdellä valtakunnallisella ohjelmalla. Hallinnointi tapahtuisi TEM:n alaisuudessa toimivien ELY keskusten kautta. On syytä olettaa, ettei ministeriön virkamiehillä ole ehdottomia intressejä puolustaa syrjäisiä maaseutualueita ministeriötä kun johtaa hallitus, joka väkipakolla on vähentämässä Suomen kuntia 70:een. Kaavailtu hallintouudistus olisi vallansiirto maakuntien liitoilta keskushallinnolle; aiemmin pohjoisille ja syrjäisille maaseutualueille tarkoitettujen aluekehitysrahojen siirtämismahdollisuus kasvaviin keskuksiin. Kunnille jää vastuu, vaan ei valta Tarja Cronberg analysoi (HS ) erinomaisesti suomalaista aluepolitiikkaa ja osuvasti toteaa: (k)untien rahoittama yhteenliittymä onkin luonteva aluekehityksen työrukkanen. Maakuntien liitoissa on paras alueensa tuntemus, siihen kytkeytyvää osaamista ja laajat toimintaa tukevat verkostot. Liitoissa on myös aito halu alueen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Kun valtaa aluekehittämistyössä siirretään maakunnilta keskushallinnolle, jää vastuu lakisääteisten palveluiden tuotannosta edelleen kunnille ja kunnallisille luottamushenkilöille. Mitä tulee kuntien pakkoliitoksiin, ei kunnallisen luottamushenkilön näkemyksillä ja mielipiteillä ole painoarvoa. Kuntasektorille jää kasa painavaa vastuuta, muttei lainkaan valtaa vaikuttaa niihin rakenteisiin, jotka he parhaiksi havaitsevat voidakseen tuottaa kuntalaisille palveluita ja toisaalta sitä ekstraa, jota viihtyvyydeksi ja kuntalaisten hyvinvoinniksikin kutsutaan. Presidentinvaalikampanjansa aikana Väyrynen menestyksekkäästi osoitti, kuinka globaali ihmiskuntapolitiikka, vastuu kansainvälisistä ihmisoikeus- ja ympäristöasioista sekä toisaalta lähidemokratian ja Suomen puolueettomuuden vaaliminen ovat ristiriidattomasti yhteen sovitettavissa. Väyrysen ymmärrys alkiolaisuudesta elää yhtä aitona kuin aate eli siinä kontekstissa, jossa se kerran luotiin. Sanoma on selvä ja suomalainen. Teksti ja kuvat: Anniina Kärkkäinen 8 29 Varasto Se tunne, ettei mikään voisi mennä enää enempää pieleen, ja hetken päästä huomaa, että sittenkin voi. Varasto on hupaisa elokuva, joka on surkeiden sattumusten perikuva. Antero Rousku on maalikaupan varastotyöntekijä, joka surkean palkan vuoksi turvautuu myymään pimeästi remonttitavaraa vakio-asiakkaalleen, ottaen voitot omaan taskuunsa. Anteron työkaverit ovat vähintäänkin omalaatuisia. Anteron hieman hömppä työkaveri Raninen, joka pelaa työaikanaan tikkaa ja kuuntelee ystävänsä synkistelyä, joutuu Anteron tekemisistä vastuuseen ikävällä tavalla. Anteron ja Ranisen naistyötoveri Karita on päättänyt elää elämäänsä Anteron kanssa keinolla millä hyvänsä, tahtoi tämä tai ei. Anterolla ei kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoa kuin kulkea Karitan talutushihnassa, jotta välttyisi mahdolliselta linnareissulta. Omantunnon tuskissaan poteva Antero päättää selvittää sotkunsa ja kivikkoisesti alkanut parisuhdekkin alkaa saada hiljalleen merkitystä pienen ihmeen kautta. Varasto on laadukasta suomalaista komiikkaa ja antaa hyvän kuvan siitä millaista vähätuloisten elämä pahimmillaan voikaan olla. Tällä elokuvalla saa mielialan kohenemaan pitkäksi aikaa. Ohjaaja: Taru Mäkelä Pääosissa: Kari-Pekka Toivonen, Aku Hirviniemi, Esko Salminen, Jope Ruonansuu, Minttu Mustakallio, Vesa-Matti Loiri Genre: Komedia Kuva: Nordiskfilm Arvostelu: Kaisu Airaksinen Härmä Jukka-Pekka Siilin ohjaama elokuva Härmä kertoo, kuinka hankalat asiat selvitettiin 1800-luvulla. Puukkojen kanssa mellakoivat junkkarit muistuttavat paljon nykyajan rettelöitsijöitä kaupungin kaduilla. Elokuvan päähenkilö Matti on Välitalon nuorimmainen, kiltti, lainkuuliainen ja isänsä Antin silmäterä. Sillä välin kun Välitalon esikoinen Esko riehuu ja pelaa omaa vaarallista elämäänsä, Antti testamenttaa Välitalon tilan Matille siinä toivossa, että tila saa suoraselkäisen jatkajan. Kun Esko kuulee uutisen, alkaa veljesten kesken taistelu oikeudesta, omaisuudesta ja Ainosta, jonka sydän kuuluu Matille. Matti lähtee ystävänsä renkipoika Kallen kanssa selvittämään kuinka pääsisi eroon Eskosta ja voisi toteuttaa isänsä viimeisen toiveen. In Time Tulevaisuudessa ihmiset lakkaavat vanhenemasta 25-vuotiaana ja joutuvat tekemään töitä henkensä eteen. Valuuttana ei toimikkaan enää raha, vaan elinaikasi. Mitä tapahtuukaan, jos aikasi loppuu kesken? Entä miltä tuntuisi elää miljoona vuotta? In Time on tulevaisuuteen sijoittuva sci-fi jännäri, jossa aika ratkaisee kaiken. Jos aika loppuu kesken, kuolee. Olisitko valmis maksamaan kahvikupposesta muutaman minuutin elinajastasi, tai bussimatkaan tunnin tai kaksi? Miltä tuntuu kun rikkaus mitataan elinajassa? Will Salas on alempaan kastiin kuuluva duunari, joka ei ole voinut koskaan miettiä elämäänsä vuorokautta pidemmälle, vaan elämä eletään hetki hetkeltä vilkuillen tarkkaavaisesti omaa aikakelloaan. Eräänä päivänä rikas mies saapuu kaupunkiin ja luovuttaa koko elinaikansa Willille, jota aletaan epäillä miehen murhasta. leffacorner Nuori Keskusta suosittelee Elokuva antaa käsityksen siitä mistä selkään puukottaminen terminä todella tarkoittaa. Putouksestakin tuttu näyttelijä Aku Hirviniemi on hyvin todennäköisesti yksi vetonaula elokuvan katsojille, myös minulle. Hienosti sujui koomikolta vakavampikin rooli, Mikko Leppilammen suorituksesta puhumattakaan. Vaikka kokonaisuudessaan elokuva on synkkä draamanäytelmä, on sekaan onnistuttu ripauttamaan pieni määrä hauskojakin hetkiä ja rakkaustarina. Tämä elokuva täyttää onnistuneesta kaikki kotimaisen draaman asettamat vaatimukset. Elokuvan lopputeksteistä voi myös bongata monta tuttua nuorkeskustalaista nimeä avustajien joukosta. Ohjaaja: Jukka-Pekka Siili Pääosissa: Mikko Leppilampi, Lauri Tilkanen, Pamela Tola, Aku Hirviniemi, Esko Salminen Genre: Draama Arvostelu: Kaisu Airaksinen Will lähtee selvittämään ainutkertaisella mahdollisuudellaan kuinka saisi helpotettua köyhien kanssaeläjien elämää. Saapuessaan rikkaiden kansalaisten keskuuteen Will tutustuu maailman rikkaimman miehen tyttäreen ja tämän avustuksella pyrkii jakamaan oikeudenmukaisuutta omalle kansalleen. Asioita mutkistavat aikaa varastavat minuuttimiehet ja poliisipartio, jotka ovat karkulaisten perässä. Elokuva tarjoaa oivallisen mahdollisuuden nollata aivot ja miettiä rahan merkitystä maailmassamme. Onneksi me emme sentään menetä henkeämme, vaikka lompakko kaikuisi tyhjyyttään. Ohjaaja: Andrew Niccol Pääosissa: Justin Timberlake, Amanda Seyfried, Cillian Murphy, Alex Pettyfer Genre: Sci-fi, trilleri Arvostelu: Kaisu Airaksinen

16 kulttuuri Arjen luksusta ja täydellisyyttä hipovaa muotoilua Äitiyspakkaus saa uuden ilmeen syksyllä Olipa kerran valtakunta, jonka pääkaupungin asukasluku tammikuussa 2012 oli ihmistä. Tällä maailman mittakaavassa pienellä kaupungilla oli myös unelma: tulla tunnetuksi maailmalla. Toteutuuko se vuonna 2012? Designpääkaupunki titteliä tavoitteli 46 maata 27 maasta. Finaaliin selvisi Helsingin lisäksi Hollannin Eindhoven. Tieto Helsingin valinnasta maailman kulttuuripääkaupungiksi 2012 tuli marraskuun 25. päivänä vuonna Designpääkaupunkivuotta on suunniteltu tuosta hetkestä lähtien. Satsaus on suuri, kokonaisuudessaan tapahtumavuoden kulujen on arvioitu yltävän jopa sataan miljoonaan euroon. Helsingin designpääkaupunkivuosi starttasi perinteisessä Senaatintorin uudenvuodenjuhlassa. Avajaisissa nähtiin Mural Median ja Agent Pekan yhteistyönä toteutettu näyttävä valo- ja videoteos sekä vannottiin uudenvuoden lupaus nuoren muotoilijan sanoin. Myös juhlintaan osallistujat saivat tehdä omia uudenvuoden lupauksiaan lupausbaarissa. Tavoitteet tulevaisuudessa Pohjimmiltaan World Design Capital Helsinki hankkeessa on kyseessä halu tuoda design-ajattelua osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Ihmisten, yritysten ja kaupunkien välisellä yhteistyöllä halutaan vahvistaa kestävää kehitystä ja lisätä kansainvälisyyttä. Tavoitteenamme on yksinkertaisesti parempi kaupunki. Yritämme innostaa ihmisiä erilaisten tapahtumien, tilaisuuksien ja projektien avulla. Hankkeessa on mukana paljon erikokoisia ja -näköisiä toimijoita, tiivistää designpääkaupunkijohtaja Pekka Timonen. Koska designpääkaupunkialueeseen kuuluvat Helsingin lisäksi myös Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti, muodostuu matkailijan näkökulmasta koko eteläisestä Suomesta design-ajattelua tukeva alue. Design näkyy arjessa Designpääkaupungin epävirallinen kohtauspaikka on Helsingin keskustassa, Suomen rakennustaiteen museon ja Designmuseon välissä oleva puupaviljonki. Siellä järjestetään vuoden aikana paitsi workshopeja ja huippupuhujia kerääviä keskustelutilaisuuksia, niin myös päivätansseja, elokuvanäytöksiä, designkirpputoreja ja piknik-tapahtumia. Useimmat tapahtumista ovat kaikille avoimia, koska designpääkaupunkivuoden halutaan olevan ennen kaikkea ihmisten juhla. Kela järjesti äitiyspakkauksen suunnittelukilpailun, joka oli osa World Design Capital Helsinki -vuotta. Näin design pääsee myös jokaisen pakkauksen lunastavan kotiin kilpailun voittajan, Johanna Öst Häggblomin työn Sukupuu, muodossa. Uusi pakkauksen kuvitus otetaan tuotantoon, kun äitiyspakkaus seuraavan kerran vaihtuu eli arviolta elokuussa Suunnittelukilpailussa haettiin ilmettä, joka soveltuu vauvalle, viestii äitiyspakkauksen tarkoituksesta edistää vauvan hyvinvointia ja sopii sekä tytölle että pojalle. Sekä voittaneessa että toiseksi tulleessa suunnitelmassa nämä näkyvät hienosti, kertoo Kelan etuusjohtaja Anne Neimala. Designpääkaupunkivuosi tulee näkymään vahvasti myös julkisessa liikenteessä. Erilaisia suunnitelmia bussi- ja ratikkapysäkkien ilmeille on tehty ja visuaalisuuden lisäksi joukkoliikenteen toimivuus ja helppous koetaan designina ja käyntikorttina maailmalle. Esimerkiksi julkisten palvelujen kehittämisessä tulisi keskittyä nykyistä enemmän asiakkaaseen, siis käyttäjän kokemuksiin ja tarpeisiin. Juuri siihen tarvitaan designia ja sen menetelmiä. Toivomme, että designvuosi toimisi tässä herättäjänä, sanoo Pekka Timonen. World Design Capital Helsinki 2012 on kansainvälinen Designpääkaupunkihankkeen tapahtumia ei nähdä ainoastaan Suomessa, vaan myös ulkomailla. Esimerkiksi New Yorkissa on pidetty, osana New Finnish Design Scenarios -tapahtumaa, designpääkaupungin ilme-workshop. Ja Berliinissä järjestetyillä DMY-muotoilufestivaaleilla teemana oli Suomi, sanoo designpääkaupunkivuoden ohjelmajohtaja Kaarina Gould. Suomalainen design on saanut näkyvyyttä ja arvostusta maailmalla jo vuosikymmeniä. Esimerkiksi nimet Alvar Aalto, Aino Aalto, Eero Aarnio, Maija Isola, Harri Koskinen ja Tapio Wirkkala tunnetaan lähes kaikkialla, maasta tai maanosasta riippumatta. Tänä päivänä design on myös vahvasti osa arkielämää. Monet yhdistävät designin kalliisiin huonekaluihin tai muihin esineisiin, mutta designpääkaupunkihankkeen perimmäinen ajatus on välittää ihmisille viestiä, että jokainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä kehittämiseen. Muutoksen kohteena voi olla esimerkiksi julkinen liikenne, maisemasuunnittelu, terveydenhuolto, kotikadun lähikauppa tai lähikorttelin arkkitehtuuri. Toiveenamme on, että eri tahot sekä yksityisellä että julkisella puolella oppisivat paremmin ymmärtämään millaisia mahdollisuuksia design voi tarjota niin liikemaailman, arjen kuin yleisen hyvinvoinninkin kehittämiseen, ohjelmajohtaja Kaarina Gould sanoo. Vuosi designpääkaupunkina ei vielä takaa menestystä, mutta antaa varmasti loistavan pohjan tulla tunnetuksi maailmalla. Tärkeintä on, että voimme nauttia hankkeeseen laitettujen varojen ja työn tuloksesta vielä pitkään tulevaisuudessakin. Teksti: Salla Airaksinen Kuvat: wdchelsinki2012.fi/ Lähteet: Designpääkaupunkitapahtumista voit lukea lisää osoitteessa Faktoja designpääkaupunkivuodesta Designpääkaupunkivuoden yhteydessä on pidetty mm. jäänveistokilpailu. Desingpääkaupunkivuosi tulee näkymään vahvasti katukuvassa. 3 keskeistä teemaa: 1. Avoimuus ja Open City -ajattelu: Designpääkaupunki pyrkii löytämään keinoja, joilla kaupunkilaiset voivat itse vaikuttaa oman elinympäristönsä kehittämiseen. 2. Globaali vastuu Designin uusi rooli WDC Helsinki 2012 etsii ratkaisuja, jotka edistävät elämisen laatua ja onnellisuutta sekä toteuttaa myös kansainvälisiä hankkeita, joissa design-ajattelulla on merkittävä rooli kestävän kehityksen muutoksen käynnistäjänä. 3. Uuden kasvun juuret Embedded Design Embedded design -ajattelu laajentaa muotoilun käsitteen pelkistä tavaroista myös palveluihin ja järjestelmiin. *Nimitys jaetaan joka toinen vuosi ja sen myöntää teollisen muotoilun maailmanjärjestö Icsid. *World Design Capital Helsinki kaupunkeja ovat Helsingin lisäksi Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti. *Tapahtumavuoteen valittiin 1400 hakemuksesta 250 osahanketta. *WDC-hankkeita valittaessa painotetaan yhteyttä designiin sekä kansainvälistä ja paikallista vaikuttavuutta

17 kirjahylly Fraasien taustat Filosofian tohtori Seppo Niemelän uutuusteos tarjoaa tiiviin johdatuksen Santeri Alkion keskeisimpiin ajatuksiin. Niemelän teos on ilmestynyt sopivasti kunnioittamaan keskustan aatteellisen esi-isän syntymän 150-vuotisjuhlaa. Sukupolvi toisensa jälkeen ovat keskustapoliitikot innokkaasti toistelleet monia Alkion lanseeraamia fraaseja ja vakuuttaneet niillä kuulijakuntansa. Keskustalaisten puheissa vilisee yhä tänäkin päivänä sellaisia termejä kuin ihmisyys, itsekasvatus, köyhän asia, edistyksen lippu ja maahenki. Vaikka keskustalaisissa tilaisuuksissa törmääkin Alkion käyttämiin ilmaisuihin, jää niiden syvällisempi merkitys erityisesti keskustan nuoremmalle polvelle helposti kovin hähmäiseksi. Alkion elinvuosista on yksinkertaisesti kulunut niin kauan aikaa, ettei nuorilla ole enää mahdollisuutta ymmärtää Alkion ja hänen aikalaistensa sanomaa, jollei tunne Suomen kansallisen heräämisen aikakauden historiaa. Ohuen tietopohjan vuoksi Alkion sanoista onkin tullut suoranainen ryöstöviljelyn kohde. Hänen nimissään voi kuulla ehdotettavan laidasta laitaan lähes mitä tahansa. Tyypillisesti kun joku keskustalainen on tyytymätön keskustan poliittiseen linjaan, vaatii hän pikaista paluuta puolueen alkiolaisille aatejuurille tietämättä edes itse mitä sillä tarkoittaa. Niemelä on onnistunut raikkaalla tavalla avaamaan monen alkiolaisina pidetyn ilmaisun taustoja. Hän myös todistaa väkevästi, kuinka Alkion esittämissä ajatuksissa on yhä 2010-luvullakin virtaa. Alkion terävät ajatukset ovat kantaneet kauas yli sukupolvien. Monet Alkion esillä pitämistä teemoista, kuten ihmiskuntapolitiikka ja kestävä luontosuhde ovat tänä päivänä ehkäpä ajankohtaisempia kuin koskaan aiemmin. Alkio muun muassa ennusti hevosajan jälkeen tulevien polttomoottoriautojen olevan vain väliaikainen ratkaisu. Oman aikakautensa kömpelöiden autojen sijaan hän näki jo edessään sähkövaunuja, jotka kulkevat sirosti, ääntelemättä ja haisematta kuin ajatus. Nyt noin 100 vuotta myöhemmin Alkion visioista on tulossa totta. Luettavuudeltaan Niemelän kirja on mitä mainioin, kiitos selkeän teemoittaisen jäsentelyn. Alkionsa jo perusteellisesti lukeneet eivät Niemelän tiiviistä teoksesta enää suurta lisäarvoa saa. Ajankohtainen Alkio toimii sen sijaan erinomaisena tutustumismatkana keskustan aatteellisille alkujuurille. Niemelän uutuutta voikin lämpimästi suositella nuorten keskustalaisten muodostamien lukupiirien oppikirjaksi ja monipuolisen aatteellisen keskustelun virittäjäksi. Seppo Niemelä: Ajankohtainen Alkio. Maahenki. 98 sivua. Arvostelu: Tuomas Vanhanen Ankistin unelma Maailman kahden pidetyimmän ankkapiirtäjän joukkoon lukeutuvan Keno Don Rosan koko tuotanto on saatu yksiin kansiin. Tai tarkemmin sanottuna yhdeksään niteeseen, jotka ilmestyvät kolmen niteen sarjoissa. Ensimmäiset kolme nidettä lähetettiin tilaajille jo joulukuussa, jatkoa seuraa keväällä ja syksyllä. Rosan sarjakuvat ovat ehdottomasti alansa terävintä kärkeä. Sanaleikit ja kekseliäät juonenkäänteet jaksavat huvittaa vielä viidennelläkin lukukerralla. Ei todellakaan ole ihme, että Don Rosa on löytänyt tiensä niin monen suomalaisen sydämeen. Aikajärjestykseen aseteltujen sarjakuvien lisäksi teoksessa esitellään Don Rosan elämänvaiheita sekä taustatietoja ja luonnoksia sarjakuvista. Mukana on myös Don Rosan ensimmäinen ankkasarjakuva, josta selviää, kuka on ankanpoikien isä. Vastaus ei tosin taida olla Disneyn hyväksymä Don Rosan Kootut on arvokas paketti. Paperi on priimaa, painojälki on onnistunutta ja ulkoasu on viimeistelty. Arvokas on toki hintakin. Kaikki niteet kotiin toimitettuina maksavat 570 euroa. Onko se sen arvoista? Laadukkaat kirjat kestävät isältä pojalle, eivätkä arvosarjakuvat vanhene. Don Rosan Kootuista on tuleville lastenlapsille varmasti enemmän iloa kuin uudesta iphonesta, joka joutaa viiden vuoden kuluttua elektroniikkajätekeräykseen. Summa on kuitenkin sen verran suuri, että järjen ääntä kuunteleva saattanee silti käyttää eurot mieluummin asuntolainan lyhentämiseen kuin sarjakuviin. Don Rosan Kootut. SanomaMagazines sivua. Arvostelu: Samuli Nissilä Maailman rajat Jack on juuri täyttänyt viisi vuotta ja elämä on ihan mallillaan. Äidin kanssa leikitään, peuhataan sekä harjoitellaan lukemista ja laskemista. Välillä rakennetaan temppurata ja toisinaan huudetaan niin kovaa kuin keuhkoista ikinä lähtee. Kaikki ei kuitenkaan ole miltä se Jackin silmin näyttää. Jackin koko maailma on oikeasti yhdentoista neliön äänieristetty puutarhavaja. Vanha Kehno, mies joka säännöllisesti vierailee Jackin ja Äidin luona, on vuosia sitten siepannut Äidin. Jack on syntynyt Huoneessa, eikä paremmasta tiedä. Nyt kun Jack on tarpeeksi vanha, Äiti alkaa vähitellen kertoa totuutta maailmasta. Ulkopuolella on elämää, kaikki ei rajoitu heidän pieneen Huoneeseensa. Television näkymät ovat sittenkin totta. Huoneen kertojana on Jack. Aikuisen näkökulma silloin tällöin olisi tuonut lisää perspektiiviä tarinaan, mutta toisaalta Jackin suulla kerrottuna kirja onnistuu olemaan positiivinen ja elämänmyönteinen. Aikuisen kannalta kerrottuna tarinasta olisi voinut tulla ahdistava ja epätoivoinen, mutta Jackin näkökulmasta esimerkiksi jokapäiväiset epätoivoiset avunhuudot ovat vain hauska huutoleikki. Äidin näkökulma leikkiin on taatusti erilainen. En tiedä, voiko näin kammottavasta aiheesta ammentavaa kirjaa kutsua mielenkiintoiseksi lukuromaaniksi ja kunnon pageturneriksi, mutta niin vain kirja imaisi mukaansa ja sitä oli vaikea laskea käsistään. Ja niin imelältä kuin se kuulostaakin, Huone on kaunis kertomus vahvasta äidinrakkaudesta. Emma Donoghue: Huone. Tammi. 325 s. Arvostelu: Tiina Nyyssönen Arkista ja absurdia Janica Branderin novellikokoelma Lihakuu on nimensä veroinen. Siinä on jotakin tavallista ja tuttua, kuten taivaalla mollottavassa kuussa, mutta se ei silti ole ihan sitä miltä näyttää. Novellien tapahtumat sijoittuvat yleensä melko arkiseen miljööseen, mutta monissa on mukana absurdeja piirteitä. On Jänö King-King, joka saapuu auttamaan pelkäävää pikkupoikaa ja Lihakuu joka vaanii taivaalla, on lähestyvä maailmanloppu, josta ilmoitetaan tekstiviestillä ja aave, joka odottaa aitan portailla. Keskeisiä aiheita novelleissa ovat elämän eri vaiheet, kuten lapsuus ja vanhuus, erilaisuus, seksuaalisuus ja yhteisön ihmissuhteet ja sen asettamat odotukset. Teemoiksi nousevat erilaiset vaikeat tilanteet ja niistä selviytyminen. Vaikka novelleissa samat aiheet toistuvat, ne ovat silti keskenään erilaisia. Osa on helpommin luettavia ja tarjoaa melko helppoja tulkintoja, osa jättää enemmän tilaa ja haastaa ajattelemaan. Sielumies ja Karhut ja sudet tuntuvat sijoittuvan vuosikymmenten taa, muut ovat lähellä nykyaikaa. Sielumiehen tunnelma on melkein taianomainen, Penkit taas hyvinkin proosallinen. Kertojat ovat useimmiten joko lapsia tai vanhoja ihmisiä, jotka ovat ikään kuin erillään siitä aikuisten todellisuudesta, joka on täynnä elämän suorittamista, rahaongelmia, masennusta ja riitelyä. Niin ihmemies Kalevi kuin sisukas vanha leskirouva ja järkevä pikkutyttö Minkkukin, kaikki kertojat tuntuvat olevan tavalla tai toisella poikkeuksellisen hyviä ihmisiä. Ehkä parasta tässä kirjassa on kieli. Se on erittäin omaperäistä, melko eleetöntä, mutta kuitenkin värikästä ja nokkelaa, siinä on tuoreita ilmaisuja ja yllättäviä, hienoja kielikuvia. Kerronta on paikoin melko rujoa, mikä alleviivaa monissa novelleissa vallitsevaa alakuloista tunnelmaa. Aiheet ja tarinat ovat synkkiä - ja valitettavan lähellä todellisuutta. Silti novelleista paistaa toivo, on olemassa jotakin inhimillistä, koska sielut punovat suojaverkon kaikkein tärkeimmän ympärille. Janica Brander: Lihakuu. Otava. 142 s. Arvostelu: Saana Kortesalmi Virtahepo ulkoministeriössä Nuori Arthur Vlaminck saa unelmiensa työpaikan. Ranskan ulkoministeri Alexandre Taillard de Vorms pestaa hänet puheenkirjoittajakseen. Vlaminck siirtyy suoraan yliopistolta keskelle ulkoministeriön kaoottiseen arkea. Hämmentynyt ja epävarma päähenkilö yrittää selviytyä työstään kunnialla. Asiaa eivät helpota kummalliset työtoverit eikä itsevaltaisin ottein ministeriötään johtava herra ministeri. Ministerin tärkeä puhe YK-kokouksessa ei vakuuta lehdistöä eikä yleisöä. Kun kaiken huipuksi afrikkalaisen Ubangan kapinalliset valloittavat Oscarvillen, ovat kansainvälisen kriisin ainekset kasassa. Ministeri lentää oitis paikalle ja jalkautuu kapinallisten keskelle. Sarjakuvateoksen piirrokset ovat omalaatuisia, mutta onnistuneita. Realistisuus saa väistyä, kun kuvien keinoin kerrotaan ihmisten kokemista tunteista. Juoni jää ensimmäisessä osassa harmillisesti kesken. Teos perustuu Ranskan ulkoministeriön entisen virkamiehen kertomiin tarinoihin. Lukijan pääteltäväksi jää, kuinka paljon mukana on totta, ja kuinka paljon tarua. Toivottavasti kirja innostaa myös suomalaisia virkamiehiä kertomaan kokemuksistaan, pelkässä Kekkosen ajassa olisi varmasti aineksia useampaankin sarjakuva-albumiin. Abel Lanzac & Christophe Blain: Ulkoministeriö. Diplomaattisia merkintöjä. Ensimmäinen osa. WSOY. 98 s. Arvostelu: Samuli Nissilä Nuorista aikuisiksi Parikymppiset Emma ja Dexter, Em ja Dex, tapaavat heinäkuun viidentenätoista vuonna 1988, juuri yliopistosta valmistuttuaan. Siitä alkaa ystävyys, jonka laadusta on kummankin osapuolen vaikea ottaa selkoa. Onko se pelkkää ystävyyttä vai onko se ystävyyttä romanttisin vivahtein? Voiko ystävyys säilyä työväentaustaisen Emman ja varakkaasta perheestä tulevan hulttiopoika Dexterin välillä? Kirjan rakenne on nokkela. Emman ja Dexterin elämää seurataan seuraavat kaksikymmentä vuotta heinäkuun viidentenätoista päivänä kunakin vuonna. Tiukasta aikarajauksesta huolimatta Nicholls pystyy pitämään tarinan koossa yllättävän hyvin. Ehkä hieman junnaavan alun jälkeen lukemista halusi jatkaa aina yhden luvun ja vuoden päätyttyä, sen verran hyvin Nicholls osaa kirjoittaa koukkuja lukuihin. Kirjaa on kehuttu paljon eri kirjablogeissa ja esimerkiksi Helsingin Sanomien kriitikko oli suorastaan lumoutunut tarinasta. Itselläni oli ehkä hieman suuret ennakko-odotukset aloittaessani kirjan, ja harmikseni jouduin pettymään. Viisisataa sivua on hiukan liikaa, tarina olisi ollut tiiviimpänä mielenkiintoisempi. Välillä iski väsymys: tehkää nyt jo jotain älkääkä polkeko paikallaan! Hyvää kirjassa on sujuva, televisiomainen dialogi ja sopivan viihdyttävät juonenkäänteet. David Nicholls on kirjoittanut suosittua Rimakauhua ja rakkautta -tv-sarjaa ja samanlaista huumoria löytyy myös tästä kirjasta. David Nicholls: Sinä päivänä. Otava. 505 s. Arvostelu: Tiina Nyyssönen - Puhuva pää Eveliina Talvitien teoksen nimi on osuva. Mies joka halusi olla asia kertoo Matti Vanhasen pääministerivuosista ja hänen elämästään kansakunnan puhuvana päänä. Samalla kyseessä on kertomus poliitikosta, joka halusi vaikuttaa asioihin, mutta sai samalla kannettavakseen julkisen elämän raskaan taakan. Talvitie asettaa Vanhasen toiminnan sympaattiseen valoon, antaen päähenkilön äänen kuulua: Politiikassa olen aina laskenut sen varaan, että kun osaa asiat ja pystyy perustelemaan ja argumentoimaan, tekee työnsä hyvin, se riittää. Tämä sitaatti jäi pyörimään mieleeni. Haluaisin olla Vanhasen kanssa samaa mieltä. Kuitenkin hänen asennettaan on kutsuttava naiiviksi. Myös käytäntö sekä Vanhasen lukuisat mediakohut osoittivat, ettei hänen mediastrategiallaan enää pärjännyt nykymaailmassa. Talvitien kirja kuuluu kuitenkin ehdottomasti jokaisen politiikasta ja mediasta kiinnostuneen lukemistoon. Vanhasen kokonaisvaltainen poliittinen ajattelu ja kaukaa viisaaksi osoittautuneet poliittiset päätökset pääsevät oikeaan valoon. Myöhempi historiankirjoitus tulee antamaan niille vielä suurta arvoa. Kuitenkin hänen muu julkinen toimintansa jättää kysymyksiä ilmaan. Vanhaselle on kuitenkin annettava pisteet siitä, että hän toimi median kanssa suoraselkäisesti, vaikka se ei ollut hänen itsensä kannalta aina järkevää. Hän oli tosiaan mies, joka halusi olla asia. Eveliina Talvitie: Matti Vanhanen, mies joka halusi olla asia. WSOY sivua. Arvostelu: Markus Ylimaa 2 33

18 Piirien yhteystiedot Suomen Keskustanuoret ry Apollonkatu 11 a Helsinki Etelä-Karjalan Keskustanuoret Valtakatu Lappeenranta puh: fax: Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret Keskuskatu 11 a Seinäjoki gsm: fax: Etelä-Savon Keskustanuoret Porrassalmenkatu Mikkeli puh: Helsingin Keskustanuoret Apollonkatu 11 a Helsinki puh: Hämeen Keskustanuoret Hämeenkatu 9 A 5 krs Lahti puh: Itä-Savon Keskustanuoret Tottinkatu Savonlinna puh: gsm: fax: Kainuun Keskustanuoret Kauppakatu 26 A / 2. krs Kajaani puh: fax: Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret Isokatu Kokkola puh: fax: Keski-Suomen Keskustanuoret Cygnaeuksenkatu 12 B Jyväskylä puh: , fax: Kymenlaakson Keskustanuoret Kivimiehenkatu 7 as Kouvola puh: , fax: Lapin Keskustanuoret Kansankatu 12 A Rovaniemi puh: fax: Pirkanmaan Keskustanuoret Näsilinnankatu 23 A Tampere puh: Pohjois-Karjalan Keskustanuoret Siltakatu Joensuu puh: Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret Koulukatu 31 A Oulu puh: , fax: Pohjois-Savon Keskustanuoret Suokatu Kuopio puh: , fax: Satakunnan Keskustanuoret Itäpuisto Pori puh: fax: Uudenmaan Keskustanuoret Asemanaukio Kerava puh: Varsinais-Suomen Keskustanuoret Linnankatu 21 B Turku gsm: puh: fax: palmusen pahat bturkulaisen visakonkari Lauri Palmusen kiperät kysymykset pistävät pääkopan aivonystyrät liikkeelle. 1. Mikä Yhdysvallan osavaltioista on aakkosjärjestyksessä ensimmäinen? 2. Mikä YK:n teemavuosi on tämä vuosi (2012)? 3. Kuinka moni tammikuun presidentinvaaleissa ehdokkaana olleista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon? Ehdokkaita oli kahdeksan. 4. Mikä on Miss Suomen Sara Chafakin isän kotimaa? 5. Minkä Englannin valioliigassa pelaavan joukkueen kannatuslaulu on You ll Never Walk Alone? 6. Mistä kaupungista on kotoisin stunttiryhmä Duudsonit? 7. Kenen tuore muistelmateos on Ylitys - isän tytön kasvu huippu-urheilijaksi ja sitten näyttelijäksi? 8. Kuinka pitkä oli Suomen kaikkien aikojen pisin mies Väinö Myllyrinne? Oliko hän 218, 228, 238 vai 248 cm? 9. Mikä pelko on antropofobia? Kysymyksessä on yksi yleisimmistä fobioista. 10. Mikä liputuspäivä on tänä vuonna lokakuun 28. päivä? 10. kunnallisvaalien vaalipäivä 9. ihmisten pelko, sosiaalisten tilanteiden pelko cm. Tiedot Myllyrinteen pituudesta vaihtelevat 246 ja 254 cm:n välillä. 7. Manuela Boscon 6. Seinäjoelta 5. Liverpoolin 4. Marokko 3. kolme (Lipponen, Niinistö ja Väyrynen) 2. osuustoiminnan vuosi 1. Alabama Nuori Keskusta on Keskustanuorten jäsenlehti Jos sinulle tulee Nuori Keskusta -lehti kotiinkannettuna, olet Keskustanuorten jäsen. Jäsenenä voit myös osallistua tapahtumiimme ja koulutuksiimme ja saat mahdollisuuden vaikuttaa sinulle tärkeisiin asioihin yhteiskunnassamme. Mikäli yhteystietosi muuttuvat, teethän ilmoituksen osoitteeseen jotta lehti löytää luoksesi jatkossakin. Lisätietoja Keskustanuorten toiminnasta löydät osoitteesta Keskustanuoret maksavat postimaksun Kyllä! Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin Haluan ilmaisen näytenumeron Nuori Keskusta -lehdestä Keskustanuoret Tunnus Vastauslähetys Nimi... Lähiosoite... Postinumero ja postitoimipaikka... Sähköposti... syntymävuosi... Allekirjoitus... Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa Vastaukset:

19 ÄLÄ lähde EHDOLLE ei tulevaisuudelle! et uskalla!???!!!! ajanhukkaa! ei kuulu mulle! ##!! ##!! huono liksa VIRHE! ei kande! hyvää syytä, miksi ei kannata lähteä ehdolle kunnallisvaaleissa HUOM! Jos olet kuitenkin eri mieltä, olet lämpöisesti tervetullut Keskustan ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa ja vaikuttamaan oman kuntasi tulevaisuuteen. Suostumus Keskustan ehdokkaaksi löytyy osoitteessa: topmenu/jarjestotyo/jarjestoaineisto.iw3 Ole myös yhteydessä omaan Keskustanuorten piiriisi, yhteystiedot löydät osoitteessa: Valtuustossa ei voi vaikuttaa mihinkään. Kunnanjohtajalla on valtaa. Kun kunnanjohtaja jotain sanoo ja esittää, se menee sukkana läpi valtuustossa. Minähän en ala semmoiseen hommaan, joka ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kokouspalkkiot on huonoja. Teen vain sellaisia hommia, joista maksetaan hyvin = palkka vähintään 100 e/h. Kunnanvaltuustossa ei käsitellä tavallista ihmistä koskevia asioita. Ne eivät liippaa läheltäkään minun eikä sinun elämää, hänen maailmasta nyt puhumattakaan. Kukaan minun tuttavapiirissäni ja kavereissani ei ole ollut koskaan ehdolla missään vaaleissa. Tai siis, Martti-Esko oli kyllä ehdolla BB-talossa vuonna Nuoret eivät osaa. Nuorilla ei ole tietoa, miten asioita pitää hoitaa. On parempi, että nuoret eivät tule sotkemaan asioita ja siksi ehdokkuuden rajaksi tulisikin asettaa K-50. Samat naamat siellä aina pyörii vuodesta toiseen ja hyvä niin. Turha on vaihtaa voittavaa joukkuetta, sanoi jo Curt Lindström ja sama pätee valtuustoon. Mennään samalla valtuuston kokoonpanolla ainakin 40 vuotta. Kunnassa ei ole tulevaisuutta, jos päätöksentekijöinä ei ole alle 30-vuotiaita. Se on kuule p**ka-puhetta. Tulevaisuus on meissä, naapurin Vilhossa ja Martassa. Olethan samaa mieltä? Näillä perusteilla jyrkkä EI ehdokkuudelle kunnallisvaaleissa.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA Kansanedustaja Lauri Ihalainen pitää koulutusta merkittävänä tekijänä tulevaisuuden työelämässä ja kannustaa nuoria osallistumaan rohkeasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Keskustanuorten XXXX aluejärjestö ry. Muissa kuin virallisissa yhteyksissä yhdistyksestä voidaan

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Mitkä puolueet maan hallitukseen?

Mitkä puolueet maan hallitukseen? Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät

Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät Kun minua pyydettiin pitämään puhe tänään tässä juhlassamme, käsitin ensin, että minua pyydettiin

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

KOULUTUS- OHJELMA 2013

KOULUTUS- OHJELMA 2013 KOULUTUS- OHJELMA 2013 TERVETULOA! KÄDESSÄSI ON Kokoomuksen koulutusorganisaatio Kansion esite, josta löydät järjestämämme koulutukset vuodelle 2013. Meidän kansiolaisten tehtävänämme on kannustaa aktiivisia

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Kysymys! Onko yrityksen viestintäfunktion keskeisin rooli yrityksen strategian toteuttamisen tukeminen? Kaksi käsitystä

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Arvoisa Ville Niinistö,

Arvoisa Ville Niinistö, Arvoisa Ville Niinistö, Olitte haastateltavana TV 2:ssa eräänä iltana. Suoraselkäisesti ja rohkeasti, suorastaan intohimoisesti puolustitte Suomeen tulleitten pakolaisten oikeuksia. Hienoa. Heistä saadaan

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch? Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

suomalaisen valtaeliitin läpileikkaus

suomalaisen valtaeliitin läpileikkaus Kirja-arvio 097 suomalaisen valtaeliitin läpileikkaus jiri nieminen olitiikan uutisia seuraava suuri yleisö on saattanut törmätä vuosien varrella Ilkka Ruostetsaaren eliittitutkimuksiin. Viime vuonna julkaistu

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa.

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa. AINE 1 POLITIIKAN AATTEET 25.4. 2014 Tarkastele ekologismin keskeisiä teemoja. Paastela&Paloheimo: Tarkastele konservatiivista aatetraditiota Suomessa. 21.2.2014 Tarkastele fasisimin keskeisiä teemoja

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot