höyrylaivojen myötä Merimies-Unionin toiminta käynnistyi Nº7/2008 FÖRTROENDEMANNA- UNIONI MUKANA Suurliittoselvityksessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "höyrylaivojen myötä Merimies-Unionin toiminta käynnistyi Nº7/2008 FÖRTROENDEMANNA- UNIONI MUKANA Suurliittoselvityksessä"

Transkriptio

1 Nº7/2008 MARRASKUU SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Merimies-Unionin toiminta käynnistyi höyrylaivojen myötä UNIONI MUKANA Suurliittoselvityksessä TYÖNANTAJAT: Jäänmurronpalvelut turvattava UTREDNINGSMAN: Ett nytt fackförbund för logistikbranschen FÖRTROENDEMANNA- 1 KURSEN 2008

2 SISÄLTÖ: Merimies-unioni on mukana kuljetusliittojen yhteistyön kehittämisprojektissa5 6 Merimies-Unionin toiminta käynnistyi höyrylaivakauden myötä 10 Merisalin historiallinen kokous 12 Ministeriö teki jäänmurrosta innovaatiotoimintaa 13 GTS Finnjet muistoissamme 15 Pekka Teräväiselle SAK:n kultainen ansiomerkki 18 Helsingin satamavalvojat ulkoistuksen uhan alla 6 Noin 25 vuotta sitten ruotsalaiset olivat ostamassa jäljellä olevia suomalaisia höyrylaivoja, mutta valtiovalta pisti hanttiin, kertoo Suomen Höyrypursiseuran jäsen Esko Malmi. Ja hyvä niin, nyt Suomessa on jäljellä vielä noin 100 höyrylaivaa. Höyrylaiva Karjalankoski on laitettu hienoon kuntoon. Alus oli päässyt repsahtamaan, mutta nyt se on jälleen arvoisessaan ulkoasussa, tuumii Höyrypursiseuran jäsen Eero Hietalahti. Voiko tämän parempaa enää olla 2 22 RVL SMU IAU PAU SMU SMU PAU SLSY AKTAKTVML SLSYRVLVML RVL Människorna jagar efter exotiska upplevelser men det här är något äkta och unikt. De små glädjeämnena är samtidigt de största: kaffepaus på ett gammalt ångfartyg. Logistikbranschens fackförbund

3 Pääkirjoitus: Nº 7/2008 Suomen Merimies-Unioni SMU ry Finlands Sjöman-Union FSU rf PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA, TIEDOTTAJA REDAKTÖR, INFORMATÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu Oy TOIMITUS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki puh. (09) REDAKTION John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors tel. (09) PAINO Art Print Oy 2008 OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. 77. vuosikerta, 77:e årgången TILAUSHINNAT VUODELLE /1 vuosi 20 e 1/2 vuosi 10 e Yksiväri-ilmoitukset 1 e/ppm (värilisä 200 e, 1 lisäväri) Moniväri-ilmoituksista sovittava erikseen. MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2008 no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges joulun tienoolla / på veckan 52 POSTI- JA KÄYNTIOSOITE John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) TELEFAX +358 (0) KOTISIVUT / HEMSIDOR SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS AUKIOLOAJAT JOULUN TIENOILLA Toimisto on suljettu Toimisto on avoinna jälleen maanantaina alkaen. ÖPPETTIDER KRING JUL Kontor är stängt den Kontoret öppnar igen måndagen den Logistiikka-alan ammattiliitto olisi kuljetusalojen suurliitto Professori Harri Melin pyydettiin viime keväänä selvittämään kuljetusliittojen yhteistyötä ja tulevaisuuden tarpeita. Selvitys valmistui tänä syksynä ja Melin esitteli sen 9. lokakuuta kuljetusliittojen hallituksille Helsingissä. Selvitysmiehen viesti hallituksille oli hyvin selkeä: Hän esittää kuljetusaloille perustettavaksi kuljetusalojen suurliittoa, joka turvaisi ja tehostaisi jäsenten edunvalvontaa tämän päivän nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kuljetusliitot painivat tänä päivänä useasti aivan samojen ongelmien kanssa. Kuljetusketjussa on monia toisiinsa liittyviä toimintoja ja yhteistyö eri liittojen välillä on jo Logistiikka-alan ammattiliitto vahvistaisi vielä nykyisestään liittojen välillä olevaa sopimustoimintaa ja solidaarisuutta. nykyisin arkea. Melinin selvitystyössä kuljetusliitoista mukana olivat Merimies-Unionin lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Veturimiesten liitto VML, Rautatievirkamiesliitto RVL, Ilmailualan Unioni IAU sekä Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY. Selvitysmies Melinin esittämä logistiikka-alan ammattiliitto kokoaisi yli kuljetusalan ammattilaista yhteiseen liittoon! On selvää, että tällaisen suurliiton ääntä kuunneltaisiin tarkkaan eri tahoilla ja sen jäsenet muodostaisivat katkeamattoman ketjun kuljetussektorilla. Logistiikka-alan ammattiliiton toimintamalliksi Melin esittää sektorimallia, jossa kukin sektori vastaisi omasta sopimustoiminnastaan. Tämä olisikin aivan looginen toimintatapa, eli merenkulkijasektori vastaisi merimiesten edunvalvonnasta, ilmailualan sektori ilmailusta, autosektori kuljettajien asioista ja niin edelleen. Suurliitossa mahdollisuudet erityisosaajiin, esimerkiksi lakimiehiin, olisivat myös paremmat. Ammattiliitot tarvitsevat myös tehokkaampaa jäsenhankintaa ja markkinointia, jossa suurliiton resurssit olisivat vahvat. Logistiikka-alan ammattiliitto vahvistaisi vielä nykyisestään liittojen välillä olevaa sopimustoimintaa ja solidaarisuutta. Kuljetusliitoillahan on ollut jo useiden työehtosopimuskierrosten osalta olemassa herrasmiessopimus kaveria ei jätetä. Suurliitossa yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuudet olisivat nykyistä huomattavasti paremmat ja edellytyksiä kansainvälisen toiminnan kehittämiseen olisi enemmän. Kuljetusalan työntekijät, jos ketkä, kohtaavat kansainväliset haasteet eturintamassa niin hyvässä kuin pahassa. Selvitysmies Melin esittikin kuljetusliittojen hallituksille järjestetyssä tilaisuudessa ripeitä toimia uuteen liittoon tähtäävän työn aloittamiseksi. Melin esitti, että liitot asettaisivat jo alkuvuodesta 2009 työryhmätyön käyntiin. Mitään aikarajaa hän ei kuljetusalan suurhankkeelle kuitenkaan asettanut. Merimies-Unionin valtuusto käsittelee Melinin selvitystä jo tänä syksynä syyskokouksessaan ja päättää jatkosta. Tämä syksy voi siis tuoda Unionin historiaan suuria muutoksen alkuaskeleita. Kenneth Bondas liittosihteeri 3

4 KT RVL VML LSY MU VML SLSY U PAU RVL AKT Selvitysmies esittää kuljetusliittojen yhdistämistä LOGISTIIKKA-ALAN ammattiliitoksi Selvitysmies, professori Harri Melin esittää seitsemän kuljetusalan ammattiliiton yhdistämistä Logistiikka-alan ammattiliitoksi. Melin esitteli raporttinsa yhteistyön tiivistämisestä torstaina kuljetusalan liittojen hallituksille Helsingissä. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Kuljetusalojen ammattijärjestöt päättivät viime helmikuussa ryhtyä tekemään selvitystä kuljetusliittojen yhteistyön tiivistämisestä. Selvitysmieheksi kutsuttiin sosiologian professori Harri Melin Turun yliopistosta. Hankkeessa ovat mukana Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Ilmailualan Unioni IAU, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Rautatievirkamiesliitto RVL, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY, Suomen Merimies-Unioni SMU ja Veturimiesten liitto VML. Maailma muuttuu, niin myös ay-liike Maailman muuttuminen on asettanut paineita myös ammattiyhdistysliikkeen suuntaan. Mitä tehdä, kun kansainvälinen kilpailu työpaikoista kiristyy jatkuvasti ja monet ovat joutuneet kokemaan jopa henkilökohtaisesti ns. Kiina-ilmiön. Miten turvata jäsenten edunvalvonta ja tehostaa sitä tilanteessa, jossa toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja jossa vanhat rakenteet ja toimintatavat eivät enää riitä, tiivisti selvitysmies Harri Melin ammattiliittojen tulevaisuuden haasteet. Kuljetusliitot ryhtyivät selvitystyöhön kysymykseen vastatakseen. Selvityksen poh- jana on käytetty tutkimustietoa ja tilastoita sekä haastateltu liittojen johtoa, hallituksia ja työntekijöitä. 20 vuotta vanhat ammattiyhdistysliikkeen toimintatavat kaipaavat uusia avauksia. Työelämän ja yhteiskunnan muutokset heijastuvat nopeasti liittojen jäsenten elämään. Työ liikkuu maailmassa nopeammin kuin koskaan, Melin totesi. Haasteita vastaan eturintamassa Kuljetusalan ammattiliitot ovat kohdanneet globalisaation tuomat muutokset usein aivan eturintamassa. Ajoneuvot, olipa kyseessä sitten laiva, rekka, veturi tahi lentokone, on helppoa ja nopeaa siirtää maasta toiseen. Useassa kuljetusalan ammattiliitossa taistellaan edunvalvontakentällä tällä hetkellä aivan samojen ongelmien kanssa. Kuljetusalan ammattiliittojen rakenteet ja toiminnat ovat hyvin samankaltaisia, Melin ynnäsi yhteen haastattelujen vastauksia. Kansainvälistymisen myötä myös kotimaan sopimuskentällä on tapahtunut suuria muutoksia parin viime vuoden aikana. SAK:n alle on syntynyt kaksi suurliittoa: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palvelualojen ammattiliitto PAM. Kolmannen, TEAMin, Yhteistyöselvityksessä mukana olevissa seitsemässä kuljetusalan ammattiliitossa on noin jäsentä ja 300 ammattiosastoa. Liitot solmivat noin 30 työehtosopimusta. Liitoissa työskentelee työttömyyskassat mukaan lukien yli 110 työntekijää. eli Teknologian ammattilaisten unionin on kaavailtu aloittavan toimintansa vuoden 2010 alussa. Työnantajapuolella puolestaan syntyi muutama vuosi sitten Elinkeinoelämän keskusliitto EK, joka kokoaa alleen 35 jäsenliittoa. Työnantajaleirin yhteistyön tiivistyminen on näkynyt myös merenkulussa tänä vuonna, kun Suomen Varustamot ry aloitti toimintansa kesäkuun alussa. Suurliittojen synty asettaa haasteita myös kuljetusliittojen suuntaan. Neuvottelupöytien takana istuvat jatkossa suuremmat yksiköt. Muutoksia on tapahtunut myös jäsenten arjessa. Elämänrytmi on toisenlainen 4

5 kuin 20 vuotta sitten. Työn ja kodin yhteensovittamisen välillä perinteiseen kokoustoimintaan ei ole yhtä paljon aikaa käytettävissä kuin menneinä vuosina. Selvitysmies Melinin mukaan ay-liikkeen toimintatapojen olisi syytä seurata muutosta. Vahva kollektiivisuus ei ole häviämässä, se vain muuttaa muotoaan, hän totesi. Paikallis- ja luottamusmiesverkosto kasvuun! Selvityksen pohjalta Melin näki ammattiosastojen olevan merkittäviä toimijoita, joiden roolia pitäisi vahvistaa nykyistä enemmän. Kuljetusliitoista vain AKT:llä on tällä hetkellä olemassa maan kattava aluetoimistoverkosto. Myös luottamusmiehet ovat avainroolissa nykyisiä ja tulevaisuuden työelämän kysymyksiä ratkottaessa. Kun alueille saadaan kattava luottamusmies- ja aluetoimistoverkosto, on edunvalvonta entistä tehokkaampaa. Kuljetusalojen liitoilla on tällä hetkellä noin 1200 luottamusmiestä, Melin laski. Työelämän nopeat muutokset ovat jatkossa nykyistä enemmän arkipäivää. Siihen tarvitaan enemmän resursseja. Ulkoistamiset ovat lisääntyneet viime vuosina, eikä ole nähtävissä että tilanne muuttuisi joksikin muuksi, selvitysmies kertoi. Muutoksiin on kyettävä reagoimaan nopeasti. Melinin mukaan suuren kuljetusalan ammattiliiton ääni kantaisi kauas sekä SAK:n kentällä kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossakin. Suurliitossa sopimustoimintaa hoidettaisiin sektoreittain Vastauksena edellä mainittuihin haasteisiin Melin esittää selvityksessään seitsemän kuljetusalan ammattiliiton yhdistämistä yli jäsenen Logistiikka-alan ammattiliitoksi. Toimintamalliksi hän esittää sektorimallia, jossa kukin sektori vastaa sopimustoiminnasta. Esimerkkeinä sektoreista Melin ehdottaa autoliikenne-, ilmailuala-, merenkulku-, postiala- ja rautatiesektoreita. Uusi Logistiikka-alan ammattiliitto kokoaa logistiikka-alan yli jäsenen vaikuttajaksi. Se vahvistaa sopimustoimintaa, vahvistaa solidaarisuutta kokoamalla tuhansia aktiiveja, tehostaa kansainvälistä edunvalvontaa sekä lisää jäsenten yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia, arvioi selvitysmies Harri Melin. Melinin raportti menee seuraavaksi hankkeessa mukana olevien liittojen hallintojen käsittelyyn, jonka jälkeen kukin liitto päättää mukanaolostaan jatkoselvittelyssä. Käy katsomassa kuvagalleria kuljetusalan ammattiliittojen kokouksesta Merimies-Unionin kotisivuilta: > viestintä > selvitys kuljetusliittojen yhteistyöstä > katso kuvagalleria tilaisuudesta tästä -linkki Selvitysmies Harri Melin Merimies-unioni on mukana kuljetusliittojen yhteistyön kehittämisprojektissa Merimies-Unionin valtuusto kokoontui lokakuuta Helsingissä. Valtuusto teki päätöksen olla mukana kuljetusliittojen yhteistyön kehittämisprojektissa. Valtuuston kokouksessa oli perjantaina paikalla selvitysmies Harri Melin, joka esitteli valtuustolle selvityksen tuloksia. Asiasta käytiin monipuolinen keskustelu, jonka jälkeen tehtiin päätös mukanaolosta. Merimies-Unioni on ensimmäinen kuljetusliitto, jonka hallinto on tehnyt päätöksen kehitysprojektiin osallistumisesta. Päämäärä on selvittää mahdollisuudet uuden logistiikka-alan ammattiliiton perustamiseen. 5

6 Vaativat ja raskaat työolosuhteet alusten konehuoneissa olivat varmasti yksi merimiehiä järjestäytymään ajavista voimista. Merimies- Unionin edeltäjä oli Helsingin merimiesten ja lämmittäjäin ammattiosasto, joka perustettiin vuonna Unionin nimi muuttui muutaman kerran ensimmäisten toimintavuosien aikana ja liitto toimi pitkään nimellä Suomen Merimiesten ja Lämmittäjäin Unioni. Nykyinen nimi Suomen Merimies-Unioni otettiin käyttöön vuonna

7 Teksti: Eero Hietalahti, Saana Lamminsivu, Esko Malmi Kuvat: Esko Malmi Suomen Merimies-Unionin toiminnan alku on kiinteästi sidoksissa höyrylaivojen kauteen Hevoskyydistä höyryvoimiin höyrylaivatoiminnan alku Suomessa Ensimmäinen rannoillamme nähty höyrylaiva oli Samuel Owenin S/s Stockholm, joka puksutti Ruotsista Aurajoen suistoon vuonna Stockholm vieraili vielä samana vuonna myös Helsingissä. Höyrylaiva uudenajan kulkupeli teki varmasti lähtemättömän vaikutuksen 1800-luvun ihmisiin, jolloin paikasta toiseen kuljettiin konevoimien sijaan hevoskyydillä. Tiet ja maaseutujen kärrypolut olivat vaatimattomat ja teollisuuden kuljetukset niitä pitkin vaivalloisia. Sahanomistajat Nils Arppe ja Johan Hackman näkivät höyryvoimissa tulevaisuuden ja rakensivat Suomen ensimmäisen höyrylaiva Ilmarisen Kiteen Puhoksella Kattila ja kone siipiratashinaajan hankittiin Pietarista. Ilmarinen oli puualus, jolla hinattiin lautalotjia Saimaan alueen sahoilta Joutsenoon ja Lauritsalaan. Samana vuonna Ilmarisen rakentamisen aikaan nähtiin myös Helsingissä poikkeuksellinen höyrylaiva ja keisarillinen näytelmä. Venäjän keisarinnapari teki Helsinkiin visiitin 1833 höyrypursi Ishoralla. Kauppatorin keskellä on vielä tänäkin päivänä esillä suuri obeliski, Keisarinnan kivi, muistona tästä vierailusta. Turussa ensimmäinen höyrylaivavarustamo Ilmarisen rakentamisen jälkeen höyrylaivatoiminta virisi vauhdilla muuallakin kotimaassa. Suomen ensimmäinen hyörylaivavarustamo Åbo Ångfartygs Bolag perustettiin Turussa vuonna Varustamon ensimmäisen laivan nimi oli Furst Menschikoff Suomen kenraalikuvernöörin mukaan. Alus aloitti reittiliikenteen Tukholmaan ja myöhemmin Storfursten-laivalla Pietariin. Höyrylaivakauden alussa keskityttiin pääasiassa matkustajaliikenteeseen. Höyrylaivat olivat kalliita hankkia purjelaivoihin nähden ja niihin ei mahtunut yhtä paljon lastia kuin vastaavan kokoisiin purjealuksiin. Höyrylaivojen koneisiinkaan ei luotettu alkuvuosina vielä täydellisesti, vaan laivoissa oli tuon aikaisten määräysten mukaan takila ja purjeet, jos koneet tekisivät tenän. Höyrylaivojen esiinmarssi ei ollut mitenkään vauhdikas. Teknologian kehitystä hidastutti Suomessa myös kilpailu eri kuljetusmuotojen välillä, kun esimerkiksi Pietarin rata valmistui 1870-luvulla. Höyrylaivojen määrä oli purjelaivoihin nähden vain muutaman prosentin luokkaa 1870-luvun lopulla. Höyrylaivoilla kuljettiin sisävesillä ja Itämerellä. Höyrylaivat toivat kotimaiseen merenkulkuun kuitenkin jotakin, mitä siinä ei aikaisemmin vielä ollut: linjaliikenneyhteydet. Toisin kuin purjelaivoissa, höyrylaivoissa matkanteko oli tuulista riippumatonta. Suomen merkittävimmät höyrylaivavarustajat 1900-lukua lähestyttäessä höyryalusten määrä alkoi kasvaa ja niitä käytettiin yhä enemmän rahdinkuljetukseen. Legendaarinen FÅA (Finska Ångfartygs-Aktiebolag), eli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (SHO) perustettiin Helsingissä Yhtiöstä kasvoi maan merkittävin höyrylaivavarustamo. FÅA:n laivat toimivat esimerkiksi yhteen aikaan emigranttilaivoina ja kuljettivat siirtolaisia Hulliin. Sieltä eteenpäin suomalaiset matkasivat rapakon taa ulkomaalaisilla laivoilla. Täältä lähteneiden määristä kertoo se, että vielä 1910-alussa FÅA kuljetti Hulliin lähes siirtolaista vuodessa. Varustamon laivat ajoivat kuitenkin myös kauempana maailman valtamerillä. Yksi kohdemaanosa oli Etelä-Amerikka, jonne yhtiön laivat ajoivat kahden muun varustamon sulauduttua Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiöön. Talvimerenkulku aiheutti suomalaisille 7

8 Pääluottamusmies Rauno Mutka S/s Otson kannella matkalla Laukansaareen. Kuvassa Korpelainen Aaro, eläkkeellä oleva luotsi, 80 vuotta. Paluu sunnuntaina Laukansaaresta kotisatamiin tapahtuu omaan tahtiin. S/s Otson matka taittui seitsemässä tunnissa Varkauden Kirvesniemeen. höyrylaivoille omat päänvaivansa alusta saakka. Valtio oli rakentanut ensimmäisen höyrykäyttöisen murtajan 1890-luvun vaihteessa. Murtaja-laivan rakenteessa oli kuitenkin vielä paljon kehittämistä, sillä se juuttui usein jäihin kiinni. Oppia suomalaiseen jäänmurtoon haettiin Amerikan Isoilta Järviltä, joiden aluksissa suomalaisia kiinnosti erityisesti keulapotkuri. Vuonna 1890 tilattiin Englannista amerikkalaistyyppinen uusi Sampo-niminen murtaja, joka on siis nykyisin Kemissä toimivan matkailujäänmurtaja Sammon kaima. Erityisesti sahateollisuus käytti höyrylaivoja sisämaassa kuljetuksiinsa. Talvimerenkulun kehittyessä turkulaiset liikemiehet laittoivat tuulemaan ja perustivat uuden varustamon Ångfartygs Aktiebolaget Boren. Varustamon perustamisvuosi oli Bore tarkoittaa Pohjan- ja talvimyrskyn haltijaa ja nimen toivottiin enteilevän hyvää. Varustamon ensimmäisen laivan nimi olikin Bore ja se oli talvimerenkulkuun suunniteltu. Tämän jälkeen yhtiön höyrylaivat kulkivat pitkin maailman meriä ja yhtiös- tä muodostui suurin turkulainen höyrylaivavarustamo. Legendaarinen höyrylaivavarustaja oli myös Kustavissa syntynyt Antti Wihuri, jolla oli kolme varustamoa. Ensimmäisen hän perusti Raaheen ja kaksi seuraavaan Helsinkiin. Toisen varustamokauden aikana hänellä oli suurin laivasto, joka käsitti noin 25 alusta. Kaikki nämä laivat alkoivat Wi-kirjaimilla ja vielä tänäkin päivänä puhumme esimerkiksi Wihurin Winha I ja II -aluksista, Wiklasta tai Wapusta. Vuonna 1946 Wihuri perusti Suomen Tankkilaiva Oy:n, joka on jäänyt monien merimiesten mieleen. Toinen merimiesten muistissa säilynyt enemmän kuin legendaarinen varustamo oli Henry Nielsen, joka 1940-luvulta eteenpäin tunnetaan nimellä Ab Henry Nielsen Oy. Nielsenin ajoilta merimiehillä on kerrottavanaan useita tarinoita, joita kannattaa tiedustella suoraan heiltä itseltään. Ahvenanmaalla höyrylaivojen parissa ja tankkilaivojen huipulla operoivat Gustaf Erikson ja Algot Johansson. Vaikka Erikson tunnetaan erityisesti purjelaivoistaan, oli hänellä myös useita höyryaluksia. Algot Johansson loi puolestaan legendaarisen Rederi Ab Sallyn, josta tuli Suomen suurin tankkilaivavarustamo aikoinaan. Höyrylaivat värittivät Suomen rannikkokaupunkien silhuetteja vuosikymmenten ajan. Niin Oululla, Kemillä, Torniolla, Raahella, Kokkolalla, Pietarsaarella, Porilla, Raumalla ja Vaasalla on kaikilla merkittävä höyrylaivahistoria takanaan. Aluksia käytettiin paitsi matkustajaliikenteeseen, ennen kaikkea teollisuuden kuljetuksiin. Sellaiset teollisuusnimet kuin esimerkiksi Schauman Pietarsaaresta ja Rosenlew Porista rakensivat kuljetuksiinsa omia laivoja. Sisämaassa elettiin 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä myös vahvaa höyrylaivojen kautta. Höyrypurret kuljettivat matkustajia nopeammin paikasta toiseen kuin teitä pitkin. Tämän lisäksi erityisesti sahateollisuus käytti höyrylaivoja sisämaassa kuljetuksiinsa. Suomalaiset höyrylaivat olivat pitkään melko vanhaa kalustoa. Monissa muissa maissa ajeltiin uusilla aluksilla, mutta suomalaisista höyrylaivoista useat olivat muualta vanhoina ostettuja. Ennen vuotta 1940 kaksi kolmasosaa höyrylaivoista oli ennen vuotta 1914 rakennettuja. Höyrylaivojen kautena koettiin kovia kohtaloita, sillä useita laivoja tuhoutui pommituksissa. Jäljelle jääneistä merkittävä osa ja parhaat laivat luovutettiin sotakorvauksena. Eräiden arvioiden mukaan maamme merillä ja sisävesillä on ehtinyt kulkemaan 170 vuoden aikana noin suomalaisomisteista höyryalusta, arvioi Suomen Höyrypursiseura ry. 8

9 Suomen Höyrypursiseura 40 vuotta! Suomen Höyrypursiseura ry perustettiin vuonna Yhdistyksen tarkoitus on vaalia höyryaluskulttuuria ja -harrastusta. Seuran alusrekisterissä on eri vesistöissä tällä hetkellä noin 80 alusta, joista viisi ei ole toistaiseksi toimintakunnossa. Yhdistys julkaisee omaa lehteä nimeltään Korsteeni. Regatat kuuluvat seuran jokakesäiseen ohjelmaan. Yhdistys järjesti Savonlinnassa perinteisen Karvalakkiregatan. Regatan idea on ajaa höyrypurret talviteloille kesäkauden jälkeen. Lue lisää Suomen Höyrypursiseuran toiminnasta yhdistyksen kotisivuilta: Konehuoneissa ja hiiliruumissa Jo 1800-luvun puolella oli nähtävissä, että laivojen koon kasvu ei vastannut laivoissa olevien miehistöjen määrää, päinvastoin miehistöt pienenivät. Työntekijöiden määrää haluttiin rationalisoida ja työtahtia koventaa. Työolosuhteet höyrylaivoilla olivat raskaat ja vaativat. Laivojen tulipesiin syötettiin useimmin koksia, eli hiiltä, mutta kotimaanliikenteessä ja sisävesillä vastaavasti enemmän halkoja. Purjelaivakauden jälkeen työmäärän ei voi nähdä vähentyneen, se vain siirtyi kannen päältä konehuoneisiin ja hiiliruumiin. Hiilien ja halkojen syöttö tulipesiin ja koneiden kunnossapito ja käyttö vaativat usean ihmisen työn. Höyrylaivasta löytyi sellaisia ammattinimikkeitä kuin trimmari, eli lämmittäjän apulainen ja eldari, eli lämmittäjä. Höyrylaivoilla oli purjelaivoihin nähden hyvää se, että saatiin lämmintä vettä, mutta ainakin konehuoneessa lämpöä oli varmasti muutoin turhankin kanssa. Höyrylaivakauden alkupuolella merimiehet olivat iältään yleensä nuorempia, sillä törnien, eli työvuorojen epäsäännöllisyys ja raskaat työolosuhteet kävivät fysiikan päälle. Hiiliruumissa pelkkä koksin tai halkojen syöttö ei riittänyt, vaan lämmittämisen ohessa tulipesästä oli poistettava myös tuhkat ja kuonat, jotka nostettiin taljoilla ämpäreissä kannelle ja heitettiin laidan yli. (Myöhemmin uudemmissa aluksissa oli kehittyneemmät järjestelmät.) Suomalaiset höyrylaivat olivat vanhaa kalustoa monen muun maan kalustoon verrattuna, eivätkä työolosuhteet olleet kotimaan lipun alla mitään loistokkaita. Suomalaisissa laivoissa sallittiin skanssit, eli miehistösuojat, joissa asuttiin yhtä ahtaasti kuin purjelaivakaudella, eikä lämmitystä vaadittu. Esimerkiksi Brittein tai Skandinaavisten lippujen alla vastaavilla aluksilla ei olisi voinut ajaa, mutta Suomessa niillä seilattiin aina talvisotaan saakka. Suomalaisten palkat olivat myös jälkeenjääneet muiden maiden palkkatasosta - ja voidaan puhua suoranaisesta halpalipusta. Samaa menoa jatkui muutama vuosikymmen, eikä tilanteeseen tullut nopeaa muutosta. Merimies-Unionin synnyn myötä merimiesten työoloihin alettiin kuitenkin vaatia parannuksia. Vuonna 1927 saatiin aikaan Suomen merenkulun ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus lakolla uhkaamalla. Vuosien saatossa merimiesten keski-ikäkin alkoi kohota. Tätä edesauttoi säännöllisen linjaliikenteen kehittyminen, kun perheelliselläkin oli joku käsitys siitä milloin laiva saattoi olla takaisin kotimaassa. Sukella höyrylaivojen maailmaan ja katso upea kuvagalleria Savonlinnan Karvalakkiregasta! Samoilla sivuilla voi myös kuulla Esko Malmin kertoman erikoisen tarinan höyryjäänmurtaja Tarmosta. Mene siis Merimies-Unionin kotisivuille: > liitto > historia > Vanhat Skönärit muistelee -palsta 9

10 x Lukijan ääni: Merimies-Unionin valtuuston HISTORIALLINEN MERISALIN KOKOUS Merimies-Unionin valtuusto piti syyskokouksensa Merisalissa kuljetusliittojen talossa Hakaniemessä lokakuuta Salissa koettiin perjantaina historiallinen hetki, kun valtuusto teki päätöksen Unionin mukanaolosta logistiikka-alan ammattiliiton selvitystyössä. Unionin hallinto oli ensimmäinen seitsemästä kuljetusliitosta, joka päätti osallistua kehittämisprojektiin. Muiden kuljetusliittojen hallinnot käsittelevät Harri Melinin selvitystä omissa hallinnon kokouksissaan myöhemmin tänä syksynä. Knuutinen ja Kauranen luotsaavat Unionin tuore, edustajakokouksessa nelivuotiskaudeksi valittu valtuusto käsitteli kaksipäiväisen kokouksensa aikana myös Unionin toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuodelle 2009, keskusteli muista hallinnollisista asioista ja kävi läpi uutisia eri varustamoista sekä merenkulun ajankohtaisista tilanteista. Valtuuston puheenjohtajana toimii Markku Knuutinen ja valtuusto valitsi varapuheenjohtajaksi Olli Kaurasen, jotka luotsaavat valtuustoa alkaneen nelivuotiskauden ajan. Valtuuston julkilausuma on luettavissa alla. 10 Merimies-Unionin valtuusto Julkilausuma Merimies-Unionin valtuusto toteaa, että hallituksen esitys tonnistoverotuksesta on pääosiltaan oikean suuntainen ja että esitys tukee suomalaisen merenkulun kilpailukykyä suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihimme. Samaan aikaan, kun tonnistoverotuksen uudistamisella parannetaan suomalaisen kauppalaivaston kilpailukykyä ja turvataan sen tulevaisuus, on erittäin tärkeää, että kaikki tahot valtiovalta mukaan lukien kiinnittävät erityistä huomiota merenkulkualan koulutukseen ja sen uudistamiseen, siksi että meillä on jatkossakin riittävästi osaavia ja ammattitaitoisia merenkulkijoita. Suomi on aina ollut ja tulee tulevaisuudessakin olemaan riippuvainen merenkulustaan eikä meillä ole varaa menettää sitä muiden hoidettavaksi. Merenkulku on ala, joka tarjoaa mahdollisuudet työskennellä ja luoda ura täysin riippumatta siitä, millä paikkakunnalla työntekijä asuu. Suomalaiset merenkulkijat ovatkin jakautuneet tasaisesti koko Suomen alueelle. Siten merenkulkuelinkeinon menestymisellä ei ole merkitystä pelkästään rannikko- ja satamakaupungeille, vaan se voi luoda mahdollisuuksia myös niille paikkakunnille ja aloille, jotka muutoin kamppailevat rakenteellisissa ongelmissa. MEK merimiehiä vai merimiehet MEKiä varten? Johtaja Henrik Liliuksen ei pidä syyllistää Merimieseläkekassan (MEK) asuinnoissa asuvia merenkulkijoita eläkemaksujen suuruudesta, sillä asuntoja ei alunperinkään rakennettu tuottamaan korkeinta mahdollista voittoa. Varsin pienellä vaivalla löytyy mm. Niilo Wällärin aikaisia kirjoituksia, joissa kehotetaan merimiehiä hakemaan asuntoja jo alhaisen vuokrankin vuoksi ja alhaisesta vuokrasta huolimatta ne antavat kohtuullisen tulon eläkekassalle sekä peittävät kustannukset (pääomakustannukset, verot, hoitokulut jne.), joten kassa ei kustanna niiden asumista, jotka asuvat kassan asunnoissa. Mikäli Niilo Wällärin nimi ei ole tuttu, suosittelen tutustumista Mikael Brunilan julkaisuun Näin luotiin eläkekassa. Korkeat eläkemaksut sekä korkeat vuokrat näyttävätkin olevan tie ylivertaiseen varainhoitoon. Tulee kuitenkin muistaa, että me itse, siis merimiesammatissa olevat ja olleet, olemme osallistuneet rakennuskustannuksiin maksamalla eläkettä. Toinen asia on, kannattaako rakennuttaa asuntoja, joissa merimiehillä ei ole varaa asua. Mitä taas johtaja Liliuksen mainitsemaan vastuulliseen kiinteistöhuoltoon tulee, sitä ei ainakaan edustaneet 1990-luvulla Ida Aalbergin tiellä tapahtuneet julkisivu-, ikkuna- sekä vieläkin nähtävissä olevat huoneistoremontit (ala-arvoista). Konkreettisia maksumiehiä merimiehet ovatkin huonosti hoidetuissa ja päällekkäisissä remonteissa MEKin toimintojen ulkoistamisella, sekä mahdollisesta epäonnistuneesta varainhoidosta. On harhaa luulla, etteikö tällainen esim. Pihlajamäessä pikavauhtia tapahtuva prosentin vuokrankorotus aiheuttaisi vastustusta vuokranmaksajissa sekä herättäisi lehdistön kiinnostuksen. Happi loppuu, jos syvälle dyykataan, kuten sielläpäin varmasti tiedetään? Terveiset murheisiin, jäsen Korkeat eläkemaksut sekä korkeat vuokrat näyttävätkin olevan tie ylivertaiseen varainhoitoon. Merimieseläkekassalla on omistuksessaan kymmeniä asuinkiinteistöjä 10 paikkakunnalla. Näissä kiinteistöissä on yhteensä vuokra-asuntoa.

11 Vastine Lukijan ääneen: Merimieseläkekassa on työeläkelaitos, jonka ensisijaisena ja oikeastaan ainoanakin tehtävänä on merenkulkijoiden eläketurvasta huolehtiminen. Merenkulkuelinkeinon maksamat eläkevakuutusmaksut ovat olleet vuosittain noin 55 milj. euroa. Tästä merenkulkijoiden osuus on puolet, eli noin 27,5 milj. euroa. Vuotuinen eläkemeno on kuitenkin noin 110 milj. euroa. Näiden erotus rahoitetaan valtionosuudella, koko työeläkejärjestelmän yhteisestä potista, ns. vastuunjaosta mahdollisesti saatavalla hyvityksellä ja myös sijoitustoiminnan tuotoilla. Koska vakuutusmaksut eivät riitä lähellekään edes valtionosuuden kanssa vuotuisen eläkemenon kattamiseen, ovat sijoitustoiminnasta saatavat tuotot aivan välttämätön osa eläkkeiden rahoituksessa. Merimieseläkelaki samoin kuin muutkin yksityisten alojen työeläkelait ja niiden nojalla annetut viranomaisten määräykset velvoittavat sijoittamaan sen osan tuloista, joita ei tarvita vuotuisiin menoihin tuottavasti ja turvaavasti, jotta tulevat eläkkeet pystytään aikanaan maksamaan. Merimieseläkekassan sijoitustoiminta koostuu erilaisista instrumenteista, joita ovat mm. osake- ja rahastosijoitukset, kiinteistösijoitukset ja muut sijoitukset. Kiinteistösijoituksia ovat vuokrattavat asuintalot sekä liikeja toimitilat. Sijoitustoiminnan tuottotavoite määritellään vuosittain yhteisesti koko yksityisen sektorin työeläkejärjestelmää varten. Tavoitteen mukaiset tuotot siirretään ns. eläkerahastoon tulevia eläkkeitä varten. Mikäli tästä mainitusta sijoitustoiminnan tuottotavoitteesta jäätäisiin systemaattisesti jälkeen, jouduttaisiin merenkulkijoilta perimään selkeästi nykyistä korkeampaa MEL-maksua. Eläkekassan sijoitusvarat kuuluvat nykyisille ja tuleville eläkkeensaajille. Sen vuoksi voidaan sanoa, että markkinavuokria selvästi edullisempi vuokrataso eläkekassan omistamissa asuinvuokrataloissa olisi kaikkien MEL-maksua maksavien sponsoroimaa asumista. Taloissa asuu myös koko joukko henkilöitä, jotka eivät ole enää vuosiin olleet merellä töissä sekä niitä, jotka eivät ole koskaan siellä olleetkaan. Kuuluisiko alempi vuokrataso heillekin? Merimieseläkekassan hallituksen vastuullinen linjaus ottaen huomioon perustehtävämme merimiesten eläkkeiden turvaamisessa on, että pyrimme asettamaan asuntojen vuokratason kohtuullisen käyvän vuokran tuntumaan. Korkeimpaan mahdolliseen voittoon ei Merimieseläkekassa pyri. Merimieseläkekassa ei voi minkään sijoituslajin, esim. asuntojen osalta menetellä toisin kuin mitä säännökset edellyttävät. Vastaavat linjaukset ovat muillakin työeläkelaitoksilla ja yhtiöillä sikäli, kuin niillä enää on omistuksessaan vuokra-asuntoja. Monet ovat niistä viime vuosina jopa kokonaan luopuneet. Olemme pyytäneet asukaspalautteita viimeaikaisista asuintaloremonteista ja saneerauksista. Palaute on ollut pääosin myönteistä. On selvää, että kaikki eivät koe asioita samalla tavalla. Suuri saneeraus vaatii asukkaalta aina pitkää pinnaa. Jonkun kohdalle voi myös osua todellisia virheitä, joita pyrimme vuositarkastusten yhteydessä huomioimaan. On tarpeen, että kaikki asukkaat kertovat niistä meille, jotta voimme vaatia urakoitsijoita ne korjaamaan. Henkilökohtaisella tasolla tunnemme toki myötätuntoa korotusten vuoksi. Erityisesti eläkeläisten kukkaroon asumiskustannukset saattavat tehdä melkoisen loven. Korotuksissa noudatamme ns. hyvää vuokraustapaa, eikä vuosittainen korotus ylitä sallittua 15 prosenttia. Pyrimme kertomaan niistä hyvissä ajoin ennen ensimmäistä korotusta. Mikäli alueen keskimääräinen vuokrataso sattuisi vastoin ennakko-odotuksia alenemaan, mukautetaan korotusohjelma vastaamaan alentunutta tasoa. Kun Merimieseläkekassa 52 vuotta sitten perustettiin, oli maailma aivan toisenlainen. Tuolloin Merimieseläkekassan sijoitustoiminnan tuotot muodostuivat alushankintalainojen koroista ja asuntojen vuokrista. Työeläkkeitä koskevat vaatimukset sekä lait ja määräykset ovat muuttuneet huomattavasti Niilo Wällärin ajoista ja koko sijoitustoiminta on monimutkaistunut samalla, kun riskit ovat kasvaneet. Merimieseläkekassan hallitus ja me toimihenkilöt pyrimme hoitamaan merenkulkijoille kuuluvaa eläkevarallisuutta siten, että kaikki tulevatkin merieläkeläiset saavat sen eläkkeen, minkä he ovat työllään ansainneet ja mikä heille on laissa luvattu. Helsingissä Helena Jaatinen, Toimitusjohtaja Henrik Lilius, Johtaja merimieseläkekassa 11

12 Kulkeeko jäänmurtaja innovaatioilla? Talvimerenkulun hoito, eli tilaus ja tuottaminen, näyttää saavan yhä tragikoomisempia piirteitä. Merimiehet, nyt se on kuulkaas sitten niin, että jäänmurtajakin kulkee innovaatioilla! Ennen sitä tosin puhuttiin ihan vain hevosvoimista. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan jäänmurto on tästä eteenpäin innovaatiotoimintaa. Näillä perustein se puskee itsepintaisesti päätään, jos ei seinään, niin jäähän. Ministeriövetoinen Suomen talvimerenkulun hankkimista tutkinut työryhmä, joka perustettiin esittää, että perinteisten ja monitoimimurtajien palvelut kilpailutettaisiin asteittain alueellisena kilpailuna. Lisäksi tehtäisiin yhteistyötä Ruotsin kanssa jäänmurtopalveluiden hankinnassa. Ei vapaata kapasiteettia, miksi pitää kilpailuttaa? Muskettisotureissa veljesrakkaus kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta ei näytä talvimerenkulun kohdalla pitävän paikkaansa. Jopa Suomen kuljetus- ja teollisuustyönantajat ihmettelivät ääneen ministeriön ehdotusta, josta käytiin keskustelua liikenne- ja viestintäministeriön tiloissa 16. lokakuuta. Esimerkiksi eräs Perämeren alueen teollisuuden toimijoista kyseenalaisti ministeriön alueellisen kilpailutuksen. Maailmasta ei löydy vapaata kapasiteettia. Miksi pitää kilpailuttaa?, hän kysyi. Alueellisen kilpailutuksen vaarana on, että jäänmurtokalusto jää nalkkiin yhdelle alueelle, jolloin sitä ei ole mahdollisuutta liikutella tarpeen mukaan. Jäänmurrosta voikin muodostua suorastaan hulvatonta, jos Perämeren rännejä murtaa vain muutama murtaja pahana jäätalvena. Kolarin kaivosta ollaan parhaillaan avaamassa, niin siinä ei jää silloin paljon kolise, vaan teollisuuden kuljetus kalisee. Maailmasta ei löydy vapaata kapasiteettia. Miksi pitää kilpailuttaa? Muutosta muutoksen takia Yksi musketti näyttääkin pitävän itsepintaisesti kiinni esityksestään, vaikka muut sitä toppuuttelevat. Työnantajapuoli esitti tilaisuudessa vahvasti, että talvimerenkulku on huoltovarmuutemme kannalta tärkeä asia ja osaaminen on pidettävä kotimaisissa hyppysissä! Kilpailuttamisen ei tule olla itseisarvo sinänsä, vaan palvelut on turvattava, totesi johtaja Olof Widén Suomen Varustamot ry:stä. Widénin mukaan jäänmurron ohjauksen tulisi olla yhdessä paikassa. Joku paikalla olleista totesikin nykyisen hankinnan olevan pitkälti näennäiskilpailua. Kilpailua kilpailuttamisen takia, muutosta muutoksen takia, hän lausui. Merimies-Unionin sopimussihteeri Klaus Lust muistutti paikalla olijoille, että ministeriön nykyisissä esityksissä ei ole turvattu Suomen lippua. Myös teollisuuden edustaja oli laittamassa kapuloita rattaisiin liian kiireellisille toimille. Miksi tässä on niin hirveä kiire, ihmetteli hän ministeriön esitystä. Kukaan tilaisuuteen osallistujista ei siunannut pöytään tuotua esitystä, vaan talvimerenkulun järjestämiseen toivottiin malttia ja pitkäaikaista varmuutta. Merimies-Unionin pääluottamusmies Rauno Mutkan mukaan paras vaihtoehto talvimerenkulun hoitoon olisi palvelusopimus. Alueellinen kilpailu voi johtaa vesiperään, mutta pitkällä palvelusopimuksella taataan jatkuvuus ja merenkulun ammattitaito kotimaassa. Talvimerenkulun turvaamiseksi tarvitaan yhteistyötä, jossa kaikki ovat yhden ja yksi kaikkien puolesta. Hätätilanteessa ei dynamiitti paljon auta. On oltava aikaa. Perämeren teollisuuden edustaja toi esille nykyisen esityksen hätiköinnin tunteen. Miksi pitää polttaa vähäisiä henkisiä voimavaroja tämän asian tiimoilta? Niin, miksi? 12

13 ITF-osastolla kolmen viikon painimatsi Kiinalaisille merimiehille työehtosopimus ja US dollarin palkkasaatavat Apulaiskoordinaattori Jan Örn tarkasti hongkongilaisen Idefix Bulker -aluksen 8. lokakuuta illalla Kokkolan satamassa. Alus oli saapunut Kokkolaan 4. lokakuuta purkaakseen Jamaikalta tuodun alumiinisavilastin, ja lastatakseen sen jälkeen sahatavaraa Egyptiin vietäväksi. Aluksella oli 24 henkinen kiinalaismiehistö. Aluksen managerina toimii hongkongilainen Cosco Wallem -yhtiö ja aluksen omistaja on tanskalainen K/S Danskib 57 -niminen yhtiö. Laivan rahtaaja on tanskalainen Lauritzen Bulkers. Tarkastuksessa ilmeni, että aluksella ei ollut minkäänlaista työehtosopimusta. Lisäksi miehistön alhaisista palkoista saatiin vain päällikön suullinen selvitys. Laivan omistajalle esitettiin välittömästi vaatimus hyväksyttävän työehtosopimuksen solmimisesta ja palkkojen maksamisesta solmittavan sopimuksen mukaisesti. Neuvotteluosapuoleksi ilmaantui Cosco Wallem Honkongista edustaen omistajia, jotka itse eivät tulleet esiin prosessin missään vaiheessa. Cosco Wallem ei suostunut solmimaan sopimusta, vaan ilmoitti tekevänsä sopimuksen hongkongilaisten liittojen kanssa, johon Merimies-Unioni (SMU) ei suostunut, koska alus oli Suomessa. Vastapuoli esitti myös väitteen, etteivät tarvitsisi sopimusta, koska heidän mielestään kyseessä ei olisi mukavuuslippulaiva. Lisäksi Cosco Wallem kertoi maksavansa miehistölle korkeampia palkkoja kuin mitä ITF-sopimuksissa on säädetty. Yön aikana aluksen päällikölle olikin tullut ohjeet tehdä palkkataulukot, joissa piti ohjeen mukaan olla miehistön kuittaus. Kyseinen tekaistu palkkatosite esitettiinkin seuraavana päivänä Örnille. Laivan hitaan purkamis- ja lastaamistyön vuoksi SMU:n neuvottelijoille ITFkoordinaattori Simo Nurmelle ja ITF-apulaiskoordinaattori Jan Örnille jäi poikkeuksellisen paljon neuvotteluaikaa. Neuvottelujen kuluessa Cosco Wallem välillä suostui sopimuksen tekoon peruakseen taas aikeensa seuraavana päivänä. Kahden viikon neuvottelujen jälkeen aluksen omistaja kieltäytyi kategorisesti solmimasta sopimusta, jolloin SMU:lle ei jäänyt muuta mahdollisuutta, kuin asettaa alus saartoon iltapäivällä 22. lokakuuta. Paikalliset AKT:n ahtaajat antoivat tukensa saarrolle ja keskeyttivät laivan sahatavaralastauksen. Cosco Wallem suostuikin jo saman illan aikana solmimaan työehtosopimuksen ja maksamaan miehistön palkkasaatavat. Sopimukset solmittiin 23. lokakuuta aamupäivällä ja SMU purki saarron puolen päivän aikaan samana päivänä, koska aikaa oli vielä rahojen tulon odotteluun. Paikallinen laivameklari toimitti Tanskasta saapuneet rahat laivalle palkan maksua varten 28. lokakuuta aamupäivällä, jonka jälkeen USD jaettiin miehistölle Örnin valvonnassa. Paikalla Kokkolassa koko ajan ollut laivan lastausta valvova supercargo oli joutunut tekemään havaintoja miehistön kieli- ja keittotaidosta; pyytäessään saada kahvia kyseinen herrasmies oli ohjattu laivan konehuoneeseen ja jokaisella aterialla oli ollut tarjolla riisiä sekä keitettyä kanaa kastikkeenaan saman kanan keitinliemi höyhenillä höystettynä. Simo Nurmi // ITF-koordinaattori // SMU Finnjet muistoissamme Tämä Merimiehen numero on sukeltanut merenkulun historiaan. Laivat, joilla tänä päivänä teemme työtä tai matkustamme, ovat huomisen historiaa. Vanhoja laivoja tulisikin vaalia, sillä siten niistä voivat nauttia myös tulevat sukupolvet. Toisin kävi kuitenkin GTS Finnjetille, jota ei enää ole. Vastaus kansan syvien rivien ääneen oli tyly. Merkittävä osa suomalaisen merenkulun historiaa huuhtoutui Intian valtameren aaltoihin. Finnjet säilyy niin merimiesten kuin suomalaisten mielissä. Ohessa Arskan toimitukseen lähettämä runo. Synnyit Suomessa kuolit Intiassa Niin kaunis olit niin linjakas kun saavuit eteen silmiemme sinusta puhuttiin kuiskittiin nyt maailma avoin on olet voittamaton kuin tuuli kuljit yli Itämeren myrskyisän olit nuori olit paras valloitit sydämen Saksalaisen kuin kotiin saavuit laituriin Travemünden olit kuin osa perhettä sinuun tutustuin kun jo varttunut olit miljoonat merimailit taakse jättäneenä sinuun ihastuin kuljin mukanasi vuosia huolsin sydäntäsi uusin kuosejasi tunsin kuinka elit puhuit minulle hyvästelimme yhdessä Estonian ystävän niin myös sinä jatkoit matkaasi kohti omaa satamaa viimeistä vielä kerran auttaa sait ihmistä New Orleanissa sinua tarvittiin on kuohunta keulan nyt tauonnut iäksi.. on päättynyt tarina laivan aidon Suomalaisen pyyhin kyyneleet silmistäin rannalla meren pohjoisen mutta kerran vielä näen sinut merellä laivojen..kulkijoiden jää hyvästi kultainen rautainen, FINNJET Arska 13

14 Vuoden 2009 LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Suomen Merimies-Unioni SMU ry järjestää luottamusmiehiksi valituille omaa luottamusmieskoulutusta. Kurssit on tarkoitettu kaikille luottamusmiestehtävissä oleville. KURSSEILLE HAKEMINEN Kursseille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuslomakkeella. Lomakkeita saat luottamusmiehiltä, Merimies- Unionin toimistoista ja Unionin kotisivuilta: > koulutus > luottamusmieskoulutus. LISÄTIETOJA kursseista ja muusta koulutuksesta: liittosihteeri Kenneth Bondas, puh KURSSIT: Grundkurs för förtroendemän Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi Luottamusmiesten jatkokurssi Työsuojelun peruskurssi (pienet työpaikat) Fortsättningskurs för förtroendemän Fortsättningskurs för förtroendemän Luottamusmiesten täydennyskurssi Kompletteringskurs för förtroendemän Fortsättningskurs för förtroendemän Fortsättningskurs för förtroendemän Vuoden 2008 luottamusmieskurssilaiset ryhmäkuvassa neuvottelupäivillä SAK:n kulttuurirahaston apurahat vuodelle 2009 SAK kulttuurirahasto julistaa vuoden 2009 apurahat haettaviksi. Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät alkaen Kansan Sivistysrahaston KSR:n nettipalvelusta osoitteesta Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus toimitetaan liitteineen mennessä hakijan omaan ammattiliittoon, eli Merimies-Unioniin osoitteella: Suomen Merimies-Unioni, John Stenbergin ranta 6, Helsinki. SAK:n kulttuurirahasto on toiminut Kansan Sivistysrahaston yhteydessä erikoisrahastona vuoden 2007 alusta lähtien. Jos hakijan ammattiliitolla on oma rahasto KSR:ssä, käsitellään hakemus myös sen apurahoja jaettaessa ilman eri hakemusta. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n nettipalvelussa osoitteessa viimeistään sekä ilmestyvässä Palkkatyöläisessä ja ilmestyvässä Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja antavat : Pirjo Vainio, puh , ja Hannu Rosengrén, puh Mutka ja Ervast jatkavat Varustamo liikelaitoksen pääja varapää luottamusmiehinä Varustamoliikelaitos Finstashipin pääluottamusmieheksi on valittu Rauno Mutka ja varapääluottamusmieheksi Mikko Ervast. Ehdolle ei asettunut muita ehdokkaita, joten Mutka ja Ervast valittiin suoraan ilman vaalia tehtäviin. Rauno ja Mikko kiittävät saamastaan luottamuksesta. Vuoden 2009 lehtietu palkansaajalehdistä Tutustu vuoden 2008 luottamusmieskurssilaisten upeaan esitteeseen osoitteessa: > koulutus > luottamusmieskoulutus > Mitä luottamusmies tekee? Merimies-Unionin jäsenet saavat työväenlehtien tilauksista lehtiedun, jonka arvo määräytyy lehden ilmestymiskertojen mukaan. Lehtietu vuodelle 2009 on SAK:n suosituksen mukainen, eli 24 euroa vähintään 4 kertaa viikossa ilmestyville palkansaajalehdille, 18 lehtietu 3 kertaa viikossa ilmestyville palkansaajalehdille sekä 12 euron lehtietu vähintään kerran viikossa ilmestyville palkansaajalehdille. Myös verkossa julkaistavista palkansaajalehtien näköislehdistä lehtietu on puolet päälehden saamasta lehtiedusta. Muista mainita jäsenyydestäsi lehtitilausta tehdessäsi. 14

15 maailman meriltä Koonnut: Juhani Artto ITF tarkasti Itämeren satamissa Lokakuun toisella viikolla Itämeren yhdeksän maan ja Norjan satamissa tarkastettiin 251 aluksen työehdot. Tarkastusten tuloksena viiden laivan edustajat allekirjoittivat kansainväliset normit täyttävät työehtosopimukset ja kampanjaviikon lopulla neljän laivan edustajat vielä neuvottelivat työehdoista. Tarkastusten ansiosta merimiehille maksettiin euron edestä rästipalkkoja. Neuvottelut euron rästipalkoista olivat kampanjaviikon lopulla kesken Suomessa. Kampanjan järjestivät Kuljetustyöläisten kansainvälinen liitto ITF ja sen Itämeren maissa ja Norjassa toimivat jäsenjärjestöt. Mukana olivat sekä merimiesten että satamatyöläisten ay-elimet. Pekka Teräväisen kokemus ja rautaiset neuvot olivat vaikeina aikoina tarpeen Merimies-Unionin entinen liittosihteeri Pekka Teräväinen palkittiin SAK:n kultaisella ansiomerkillä Merimies- Unionin valtuuston kokouksessa 30. lokakuuta Lämminhenkisessä tilaisuudessa Pekkaa muistivat myös ammattiosastot, jotka antoivat hänelle kiitokseksi antaumuksellisesta ja hyvästä työstä New Yorkin matkan. Samassa tilaisuudessa Unionin henkilökunta ojensi entiselle liittosihteerille oman muistamisensa. Pekkaa, jos ketä, voimme kiittää ansiokkaasta työstä Unionin hyväksi. Oma vapaa-aika jäi usein toiseksi Unionin tärkeiden tehtävien kutsuessa, sillä liittosihteerin kokemusta ja neuvoja tarvittiin monissa paikoissa. Pekan rauhallinen luonne, hyvät neuvottelutaidot ja rationaaliset ohjeet sekä päätökset olivat vaikeina aikoina tarpeen. Perinteiset jouluglögit Helsingin ja Turun toimistoilla Helsinki Perinteiseen tapaan tarjoamme jäsenillemme jouluglögit Unionin Helsingin toimistolla (John Stenbergin ranta 6, Helsinki). Pannu on kuumana perjantaina klo Tervetuloa! Turku Tervetuloa jouluglögille maanantaina klo Turun toimistolle, Maariankatu 6 b. 5. krs. AUKIOLOAJAT JOULUN TIENOILLA Toimisto on suljettu Toimisto on avoinna jälleen ma alkaen. Mielenosoitus EU-maiden merimiesten työn puolesta Yli merimiestä osallistui 14. lokakuuta Euroopan parlamentin rakennuksen edessä Brysselissä järjestettyyn mielenosoitukseen EU-maiden merimiesten työllisyyden ja työehtojen parantamiseksi. Protestiin on aihetta, koska moni eurooppalainen merimies on menettänyt työpaikkansa varustamoiden suosiessa matalapalkkamaiden työvoimaa. Näin on käynyt muun muassa Saksassa, vaikka maan päättäjät ovat muuttaneet saksalaisten varustamoiden verotuksen hyvin lieväksi. Mielenosoittajat luovuttivat Euroopan komission kuljetusasioiden komissaarille Antonio Tajanille Euroopan kuljetustyöläisten liiton ETF:n julistuksen. Siinä vaaditaan lisää työpaikkoja EU-maiden merimiehille, sosiaalisen polkumyynnin lopettamista sekä oikeutta sosiaaliturvaan ja turvallisiin työoloihin. Julistuksessa korostetaan myös tarvetta tiukentaa merenkulun sääntelyä. EU:n merenkulkupolitiikasta puuttuu sosiaalinen ja koulutusta koskeva ulottuvuus, Norjan merimiesliiton NSF:n Line Heimstad arvosteli Brysselissä. Tanskan lainsäädäntö syrjii ulkomaisia merimiehiä Tanskan kansainvälistä alusrekisteriä koskeva lainsäädäntö syrjii muiden EU-maiden merimiehiä, tanskalainen ammattiliitto 3F arvostelee. Noin jäsenen liiton kuljetussektori organisoi muun muassa merimiehiä. Esimerkiksi EU:n jäsenmaan Puolan kansalaiset, jotka työskentelevät Tanskassa rekisteröidyillä kauppalaivoilla, eivät Tanskan lain mukaan ole oikeutettuja samoihin palkkoihin ja työehtoihin kuin tanskalaiset. Sama rajoitus koskee muidenkin EU-maiden merimiehiä. Sen sijaan heillä on oikeus tanskalaisen työttömyyskassan etuuksiin ja sairauspäivärahoihin. Myös ammatillinen keskusjärjestö LO on vaatinut Tanskan hallitukselta esitystä lainmuutokseksi, joka saattaisi määräykset sopusointuun EU-lainsäädännön kanssa. Saadakseen viranomaisiin vauhtia LO on lisäksi pannut vireille oikeusjutun Tanskan valtiota vastaan. Syrjivät määräykset ovat olleet voimassa jo kaksi vuosikymmentä. Painostus onkin luultavasti tuottamassa tulosta. Viranomaiset ovat valmistelemassa lainmuutosta, joskin he ovat kieltäytyneet antamasta tietoja suunnittelemiensa muutosten sisällöstä. Sotaisaa muistelua Yhdysvalloissa merimiesten ammattiliitto Seafearers Intrnational Union SIU täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Kiteyttäessään järjestön historian muutamaan pääkohtaan liiton lehti Seafarers Log painottaa kauppa-alusten miehistön roolia sodissa. Toinen maailmansota ei todellakaan ollut ainoa jakso, jolloin SIU astui kuvaan osana kansakunnan neljättä puolustushaaraa. Siitä lähtien merimiehet ovat luotettavasti vastanneet kutsuun ja toimittaneet tavarat perille Koreasta Vietnamiin ja Persianlahden ensimmäiseen sotaan ja aina operaatio pysyvään vapauteen (Afganistanin sota) ja operaatio Irakin vapauteen asti. Sotaisan muistelun jatkona lehti toteaa, että yhtä luotettavasti ja ammattitaitoisesti merimiehet ovat osallistuneet lukuisiin humanitaarisiin tehtäviin ympäri maailmaa ja että liitto puolustaa jäsentensä työllisyyttä osana Yhdysvaltojen työväenliikettä. Presidentinvaaleissa SIU tuki demokraattien ehdokasta Barack Obamaa. 15

16 Luottamusmieskurssi 2008 Kiljavan opisto ja Belek Luottamusmieskoulutus jakautuu kolmeen viisipäiväiseen osioon, joista kaksi ensimmäistä kävimme Kiljavan opistolla tutustuen merimieslakiin, työehtosopimukseen, palkanlaskentaan yms. tarvitsemiimme työkaluihin. Kalvosulkeiset olivat tiukat ja antoisat, kaikilla oli halu oppia ja kysymyksiä riitti loputtomiin. Teksti: Salli Hämäläinen Kolmannen osion toteuttamispaikan saimme valita itse, tosin budjetti oli tiukka ja oma osuus kustannuksista lankesi jokaiselle. Kurssipaikaksi valittiin Belekin kylä Turkissa, jonne suuntasimme syyskuun alussa sateisen kesän jälkeen. Aurinko paistoi, meri kimmelsi ja palvelu pelasi keskittyessämme luottamusmiehen eettisiin periaatteisiin. Herätimme varmaankin hilpeyttä liikkuessamme kansioinemme hotellin uima-altaalla keskustellen työpaikkakiusaamisesta ja häirinnästä. Opiskella voi muuallakin kuin luokkahuoneessa, varsinkin jos se sijaitsee kellarissa ja haisee homeelle niin kuin meille hotellista varattu tila. Niinpä jatkoimme keskusteluja aurinkotuoleissa välille veteen pulahtaen. Varsin miellyttävää! Vietimme kahdeksan päivää tiiviisti yhdessä opiskellen, uiden, syöden ja nauraen. Tutustuimme toisiimme, ystävystyimme, kävimme loputtomia keskusteluja niin luokkahuoneessa kuin uima-altaan äärelläkin. Opiskelu saa olla hauskaa, haastavaa ja antoisaa! Marraskuun sateessa ja tuulessa on mukava muistella aurinkoista ja lämmintä viikkoa Turkissa, Belekin kylässä. Rusketus on haalistunut, arkinen työ jatkuu, mutta tunnelma ja muistikuvat säilyvät vahvoina pimeässä syksyssä! 16

17 Aimo Myräkkä Viimeinen sammuttaa turbiinit Taitaa olla oikeastaan sanonta: Viimeinen sammutta valot, mutta tämä nyt sopii tähän, tuumii Aimo Myräkkä.Onpa myös sellainen sananlasku, kuin että: Niin katoaa maallinen kunnia, tietää Aimo. Se on totta. Oikein on Aimoa riipaissut tämän legendan katoaminen. Myräkkä muistaa nuorena miehenä, kun jo rakennusvaiheessa asiasta kohistiin. Suomeen tulisi maailman nopein autolautta! Nyt mentäisiin kovaa ja komeasti! 70-luku oli rautaa. Alku oli kuitenkin mennä ihan plörinäksi, jos Aimo ihan oikein muistaa. Konemestareiden lakko taisi siirtää aiottua lähtöpäivää, vaan mitäpä tuosta. Liikkeelle päästiin aikanaan. Kun sitten lähdettiin, niin se tehtiin komeasti. Taisi olla koko Apulehden porukka, joka Finnjetillä ajeli Saksaan ja takaisin. Olivat vuokranneet koko laivan. Sitten saivat muuta matkustajat tulla, ja tulihan niitä. Hii-o-Hoi! Se oli aikaa se! Vähän taisi kirvellä, että menovesi oli ehtinyt kallistua rutkasti sitten 1973 öljykriisin, sillä kun täysillä huokaistiin menemään, taisi löpöä palaa per sivu useammankin omakotitalon vuosikulutuksen verran. Komiasti mentiin parhaimmillaan yli kolmenkymmenen solmun vauhtia. Se oli aika haipakkaa! Vaikka olisi paatti ollut viimeistä sijaa myöten täynnä, ei markkoja varustamon taskuun jäänyt. Ja niitäkin piisasi aikojen saatossa. Enso- Gutzeit oli tilaaja, eikä tullut hyviä aikoja (Gut Zeit kun on hyvät ajat saksaksi) Sitten Finnjet ihan omanaan Effoan alla, ennen kuin Silja sen vei ja sitten Sillink (Silja/Tallink) ja kerkisipä vanha kunnon Sallykin olla tovin omistajana. Vaan kun ruvettiin oikein asiaan ryhtymään, kasvoi nopean lautan ympärille semmoinen porukka että! Kyllä Aimo sen muistaa - matkoja myytiin niin kuin omalle laivalle ja koluttiin jopa perhepiirit ja kaverit. Oli väki leimaantunut laivaan niin, ettei ennen eikä jälkeen ole moista nähty. Muutamilla paateilla ollaan oltu lähellä, mutta Finnjet oli omaa. Ja niin oli miehistökin. Vaikka joskus olikin aikamoista menoa olihan Jetillä ihan oma henkilökunnan disco niin aamulla oltiin tikkana toimissa. Hurjaa kyytiä mentiin ja tärinä oli mahtava. Grogilasitkin vaelsivat pitkin pöytää, ja matkustajat saivat juoman käden ulottuville joka toinen minuutti. Jos matkamies tai nainen erehtyi ottamaan neljän hengen hytin alimmalta kannelta, niin ensin jalat ristiin, kun vuoteet olivat kulmittain ja sitten koko yö hampaat kalisten kohti Saksaa tai Suomea. Ei kylmästä, mutta tärinästä. Hii-o-Hoi! Kovaa mentiin siis merillä. Vaan eipä maissakaan kuhnittu. Vilkkaasti ajettiin autot pois Katajanokalla. Sitten päästettiin jäteautot sisään ja täydet säiliöt ulos, pyykki pihalle ja tyhjää lavaa, muonaa ja konttia takaisin. Laivaa siivottiin ja lastattiin huippunopeasti ja ennen kun kerkisit kissaa sanoa, oli Finnjet jälleen täynnä ja matka toiseen suuntaan alkoi. No totuushan on, että kyllä aikataulusta taidettiin lipsua muutamankin kerran. Mutta ennen kaikkea yritys oli kova. Aimo muistaa sen hengen, joka laivassa oli päällä. Niin kova se on ollut, että yhä vanhat jettiläiset tekevät matkoja yhdessä menneitä muistellen. Jotainhan siinä on täytynyt olla. Eihän kenenkään pussi kestä jatkuvaa tappiolla ajoa. Ei auttanut dieselit eikä uusi aikataulukaan. Ei tullut rahaa kirstun pohjalle. Ajeltiin hitaammin, ajeltiin Eestiin ja Pietariin sekä Rostockiin. Sitten ei ajeltu enää ollenkaan. Laiva vuokrattiin kerran Latviaan ja sitten mentiinkin 2005 jo Amerikkaan asti, sinnekin vaan makaamaan asuntolaksi. Alkoi olla tien pää edessä, arveli Aimo noihin aikoihin suru puserossa. Taas vaihdettiin omistajaa sekä nimeä tiheään. Ehkä vielä kerran nousisi tuo legenda kun Fenix-lintu tuhkasta. Pantiinpa jopa italialaisen yleisneron nimi ahteriin. Tuli Finnjetistä Da Vinci, taisi olla huono koodi, sillä ei tullut tuostakaan mitään. Vielä yritettiin kerran ja joku jopa arveli saatavan laivan Suomeenkin, mutta eihän moisesta mitään tullut. Ei tainnut hintakaan olla paha, olisi laitettu vaikka Aurajokeen hotelliksi. Ei tullut kauppoja. Siinä monen silmä kostui, kun saatiin kuulla, että nyt on suunta Intiaan, eikä suinkaan paikallisten kansalaisten kuljettamiseen, josko väkeä siellä kyllä olisi piisannut tungokseen asti. Toista miljardia on kansaa Intiassa. Ei, sinne meni kohti kaukaisia rantoja, jossa paatit ajetaan vauhdilla nousuveden aikaan niin pitkälle kuin voidaan. Sitten alkaa lekalla takominen ja polttopillillä leikkuu. Työvoima on halpaa sielläpäin. Ei tainnut olla Jetin turbiinit enää kunnossa, kun kuvien mukaan eivät saaneet sitä kovinkaan pitkälle rantaan. Siellä se nyt on, surulliset mainingit liplattavat sen ruostuneeseen kylkeen ja kohta siitä on vain muisto jäljellä. Intialaiset siitä viis veisaavat, uskoo Aimo, mutta moni suomalainen niin miehistö kuin vuosien aikana sillä matkanneet jäävät kaipaamaan tuota hienoa laivaa, joka oli legenda jo ennen vesillelaskuaan. Niinpä niin, tuumii Aimo. Ei ehtinyt edes kunnon ikään, paljon vanhempia seilailee maailman vesiä. Nostalgiset venäläiset paatit ovat taas täällä ja taitaa Rotterdam-vanhuskin tehdä matkoja. Että ei se ikä ole välttämättä mitään. Aimo itsekin on joskus menneisyydessä noilla purjehtinut. Olisi maailman merille sopinut hieman yli kolmikymmenvuotias Finnjetkin. Eihän se mikään ikäloppu ollut. On se niin sääli, että näin kävi, vaan myöhäistä on rypistää, kun Lopuksi on Aimonkin todettava: Vahinko, mutta tehty mikä tehty. Aika kuitenkin kultaa muistot ja varmaa on, että Finnjet elää vielä kauan, ainakin Suomessa, uskoo Myräkkä. Merellä Aimo Myräkkä 17

18 HELSINGIN SATAMAVALVOJAT pelkäävät työpaikkojensa puolesta Helsingin sataman alusliikennepalvelun työntekijät kokivat 8. lokakuuta odottamattoman uutisen: Vuosaaren satamaan on perustettu uusi yritys, FL Port Services Oy, jonka on tarkoitus hoitaa uuden sataman alusliikennepalveluita. Nyt Helsingin satamavalvojien työsuhteiden jatko on vaakalaudalla ja he pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Teksti ja Kuvat: Saana Lamminsivu Miksi hyvää liiketaloudellista tulosta tekevän sataman töitä pitäisi siirtää toisen yrityksen hoidettavaksi? 18 Helsingin satamalla menee hyvin, mutta työntekijät aiotaan ulkoistaa? Helsingin sataman järjestämässä tiedotustilaisuudessa alusliikennepalvelun työntekijät kuulivat sataman päälliköiltä syyskuussa toiminimen saaneesta FL Port Services Oy:stä. Monet Helsingin satamavalvojista pelkäävät nyt, että heille ei ole enää töitä vuodenvaihteen jälkeen tarjolla. Mitään varmuutta siitä, että uusi yritys työllistäisi, ei ole. Joillakin satamavalvojilla on vuosien työkokemus tehtävästään, Merimies-Unionin jäsenellä Hannu Aaltosella esimerkiksi kymmenen vuotta. Heitetäänkö osaavat ammattilaiset nyt romukoppaan tai ulkoistetaan? Näyttääkin siltä, että perusteet salamyhkäisesti ja viime tingassa esille tuotuun siirtoon uuteen yritykseen jollakin tapaa ontuvat. Onko kyseessä ulkoistamisen pakko? Aaltonen ihmettelee, miksi hyvää liiketaloudellista tulosta tekevän sataman töitä pitäisi siirtää toisen yrityksen hoidettavaksi. Yksi liipaisimella olevista ammattiryhmistä ovat alusliikennepalveluissa työskentelevät satamavalvojat. Helsingin satamalla menee taloudellisesti hyvin. Esimerkiksi Länsisataman ja Sörnäisten sataman alusliikennepalvelut ovat olleet tuottoisia, Aaltonen toteaa. Helsingin sataman alusliikennepalveluissa, eli matkustaja- ja tavaraliikenteessä, työskentelee 34 määräaikaista työntekijää. Heidän työsopimuksensa on voimassa vain saakka. Vakituisen työsuhteen omaavia satamavalvojia Helsingin satamalla on vain 11. Suuri määräaikaisten työsuhteiden määrä sotii kaupunkien ja kuntien henkilöstöpolitiikkaa vastaan. Nyt vaarana on kaupan päälle ulkoistaminen. Helsingin satamalle jäisi alustavien suunnitelmien mukaan vain noin työntekijää. On selvää, että Vuosaaren aloituksen myötä pelot työpaikkojen menetyksistä leijuvat ilmassa. Yllätysuutinen työntekijöille Satamavalvoja Aaltonen kertoo, että uutiset uudesta yrityksestä ja ulkoistukselta vaikuttavista toimista tulivat hänelle ja monelle muulle Helsingin satamavalvojalle yllätyksenä vain muutamaa kuukautta ennen Vuosaaren sataman starttia. Aaltosen mukaan useille määräaikaisille satamavalvojille on lupailtu vuosien varrella suullisesti työsuhteiden jatkoa ja vakituisia työpaikkojakin, mutta nyt mikään ei näytä varmalta. Helsingin kaupungin useat liikelaitokset tuottavat hyvää tulosta niin myös satama, joten miksi pitää leikkiä työntekijöiden selkänahalla, kysyy satamavalvoja Aaltonen.

19 ammattiosastot ITÄKUSTIN AMMATTIOSASTO (007) Kotka, merenkulkijoiden perinteinen tyyssija, on Itäkustin osaston koti paikka. Osastoon kuuluu jäseniä Kaakonkulmalta, suurimmista kaupungeista mainittakoon esimerkiksi Mikkeli, Kuopio, Hamina ja Kotka. Tuhannet laivat ja merimiehet ovat lähteneet Kotkan satamasta kohti maailman meriä vuosikymmenten saatossa ja niin myös vielä tänäkin päivänä. Itäkustin osastolaisia työskentelee kaikilla laivatyypeillä, kuten esimerkiksi matkustaja- ja rahtilaivoilla, pientonnistossa ja kotimaan matkustaja-alusliikenteessä. Itäkustin osasto on perustettu vuonna Osastoon kuuluu noin 700 jäsentä ja jäsenmäärä on pysynyt tasaisena vuodesta toiseen. Moni varmasti pohtii, mistä erikoinen nimi Itäkusti juontaa. Nimen keksijä ja äiti on osaston pitkäaikainen rahastonhoitaja Jatta Moilanen, joka toimi myös Merimies-Unionin toimitsijana ja ITF-tarkastajana. Itäkustin osaston kokoukset pidetään pääsääntöisesti Kotkassa Merimiespalvelutoimiston tiloissa. Kotkan satamaliikenne on kasvanut viime vuosina erittäin voimakkaasti. Merimiehille on tärkeää järjestää neuvontaa, mutta myös harrasteita laivoille ja satamiin. Tuen ja neuvonnan merkitys ei ole vähentynyt. Itäkusti tekeekin tiivistä yhteistyötä Mepan kanssa ja vuosien varrella Kotkassa on toteutettu useita merimiesten Yhteystiedot: Puheenjohtaja, Anu Ryökkynen puh , s-posti: työoloja ja työssä viihtyvyyttä parantavia hankkeita. Kotkassa sijaitsee myös merimieskoulu sen korkeimmalla ja komeimmalla kohdalla, Pookinmäellä. Kotkan kantasatamaan vast ikään avattu Merikeskus Vellamo ja siinä sijaitseva tietokeskus ovat saaneet suuren suosion ja levittävät merenkulun tietoutta myös maan rajojemme ulkopuolelle. Itäkustin osastolla on pitkät perinteet Kotkassa. Osasto harjoittaa normaalia kokoustoimintaa, järjestää talkoita ja osallistuu merimiesten edunvalvontaan sekä virkistystoimintaan. Itäkusti on myös mukana SAK:n paikallistoiminnassa. Riennoista pikkujoulut ja Kotkan Meripäivät ovat vuosittainen traditio. Osasto tiedottaa kokouksistaan omilla kotisivuillaan, jossa on esillä myös muita ajankohtaisuutisia. Sääntömääräisistä kevätja syyskokouksista ilmoitetaan lisäksi Merimies-lehdessä. Paikallislehdissä on myös tarpeen mukaan tietoa osaston toiminnasta tai muista ajankohtaisista aiheista. Jäseneduista merkittävin on osaston oma mökki Haminan Pyötsaaressa, jota jäsenet voivat vuokrata käyttöönsä. Sihteeri, Kari Tossavainen puh tai s-posti: Ota yhteyttä osaston yhteyshenkilöihin tai tule mukaan kokouksiin tai muuhun toimintaan! Osallistumismahdollisuudet ovat moninaiset ja toimintaan kaivataan lisää uusia, aktiivisia ihmisiä! Kevät- ja syyskokoukset on järjestetty pääsääntöisesti osoitteessa: Kirkkokatu 18, Kotka Itäkustin osaston kotisivut: > ammattiosastot > 007 Itäkustin osasto 19

20 Liitto MasterCard yksi kortti, monta etua Hanki nyt oman liittosi näköinen Liitto MasterCard -kortti, johon sisältyy kansainvälisen maksuaika- ja luottokortin tarjoamat edut: euron luottoraja päivittäisostoksia ja suurempiakin hankintoja varten korotonta maksuaikaa keskimäärin 30 päivää käteisnostot sekä kotimaassa että ulkomailla Internet Ostoturva -vakuutus ja Kodinturva-vakuutus Avainasiakkaanamme saat kortin ilman vuosimaksua Hae korttia verkkopankissa osoitteessa www. nordea.fi tai liittosi jäsenetusivujen kautta. Lisätietoja saat Asiakaspalvelusta (pvm/mpm) ma pe MasterCard-korttiluoton todellinen kulut huomioiva vuosikorko on 15,29 % (10/2008). Laskennassa on käytetty 3 kk euriborkorkoa, 7,5 %:n marginaalia sekä euron käytössä olevaa luottoa. MasterCard-luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy. Vakuutukset myöntää vakuutusyhtiö AIG Europe S.A. (sivuliike). Teemme sen mahdolliseksi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2016 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 01.02. 05.02. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK - SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2015 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 26.01. 30.01. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY Muista allekirjoittaa jäseneksiliittymislomake heti työsuhteen alussa! Suomen Merimies-Unioni SMU ry perustettiin vuonna 1916. Unionin jäsenet työskentelevät

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 15.11.2010

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 15.11.2010 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 (12) EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2011 Luottamusmiesten peruskurssi (5 pv, 3 pv, 3+2 pv) 1. 24.01. 28.01. Auto- ja Kuljetusalan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13)

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) EK - SAK -KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2010 Luottamusmiesten peruskurssi (5 päivää ja 3 päivää) 1. 25.01. 29.01. Yleinen 2. 01.02. 05.02. Kemianliitto

Lisätiedot

EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KILJAVAN OPISTON KURSSIT VUONNA 2015. Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) Kiljavan opisto

EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KILJAVAN OPISTON KURSSIT VUONNA 2015. Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) Kiljavan opisto EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KILJAVAN OPISTON KURSSIT VUONNA 2015 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 26.01.-30.01. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 2. 02.02.-06.02. Suomen

Lisätiedot

KURSSILUETTELO 1 21.10.2015 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KILJAVAN OPISTON KURSSIT VUONNA 2016

KURSSILUETTELO 1 21.10.2015 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KILJAVAN OPISTON KURSSIT VUONNA 2016 KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KILJAVAN OPISTON KURSSIT VUONNA 2016 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 01.02.-05.02. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 2. 01.02.-05.02.

Lisätiedot

KTV RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2006 Kunta-alan ammattiliitto KTV ry (JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto)

KTV RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2006 Kunta-alan ammattiliitto KTV ry (JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto) KTV RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2006 Kunta-alan ammattiliitto KTV ry (JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto) Luottamusmieskoulutus JHL " 16.-20.1. KarjaaL Luottamusmiestiedon peruskurssi, 5

Lisätiedot

KILJAVAN OPISTON KURSSiKALENTERI 2015

KILJAVAN OPISTON KURSSiKALENTERI 2015 KILJAVAN OPISTON KURSSiKALENTERI 2015 Ota talteen! Runsaasti työelämän kehittämiseen, edunvalvontaan ja erilaisia harrastustoimintaan liittyviä koulutuksia. Ilmoittaudu heti! KILJAVAN OPISTON KURSSIT 2015

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

28.11.2013 Yleiskirjeen 18/2013 liite 4

28.11.2013 Yleiskirjeen 18/2013 liite 4 Kunta-alan Unioni 13.1. 17.1. JHL-opisto, 24.3. 26.3. JHL-opisto, 2.6. 4.6. JHL-opisto, 25.8. 27.8. JHL-opisto, 8.12. 10.12. JHL-opisto, 27.1. 31.1. JHL-opisto, 3.3. 7.3. JHL-opisto, 7.4. 11.4. JHL-opisto,

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

17.12.2010. JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS JHL ry 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdantokurssi, 5 pv

17.12.2010. JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS JHL ry 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdantokurssi, 5 pv 1 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2011 KUNTASEKTORIN SOPIMUSKOULUTUS VUONNA 2011 JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan

Lisätiedot

k1. Ammattiliitto, % 2,2 0,3 0,2 2,1 0,4 1 0,2 3,1 0,3 0,7 9,2 4,2 2,5 3 19,2 17,2 0,5 4,6 22,4 0,4 0,2 5,9

k1. Ammattiliitto, % 2,2 0,3 0,2 2,1 0,4 1 0,2 3,1 0,3 0,7 9,2 4,2 2,5 3 19,2 17,2 0,5 4,6 22,4 0,4 0,2 5,9 k1. Ammattiliitto, % Viestintäalan ammattiliitto (Team) Veturimiesten liitto VML Vankilavirkailijain Liitto (JHL) Tulliliitto (JHL) Teatteri- ja mediatyöntekijät TeMe Sähköalojen ammattiliitto Suomen Muusikkojen

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 22/2008 liite 4. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ay-koulutustilaisuudet vuonna 2009

KT Yleiskirjeen 22/2008 liite 4. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ay-koulutustilaisuudet vuonna 2009 18.12.2008 1 (10) Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ay-koulutustilaisuudet vuonna 2009 Luottamusmieskoulutus 12. 16.1. Raasepori johdantokurssi, 5 pv 25. 29.5. Raasepori johdantokurssi, 5

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

KT 3.12.2014 Yleiskirjeen 14/2014 liite 2

KT 3.12.2014 Yleiskirjeen 14/2014 liite 2 Luottamusmieskoulutus Johdantokurssit /JHL ry 12.1. - 16.1. Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdanto, 5 pv /JHL ry 1.6. - 5.6. Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdanto, 5 pv /JHL ry 23.3. - 25.3. Edunvalvonnan

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ay-koulutustilaisuudet vuonna 2010

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ay-koulutustilaisuudet vuonna 2010 9.12.2009 1 (13) Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ay-koulutustilaisuudet vuonna 2010 Kuntasektorin sopimuskoulutus vuonna 2010 JHL ry Luottamusmieskoulutus 2010 JHL 11. 13.1.2010 Raasepori

Lisätiedot

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2012

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2012 1 (13) JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2012 KUNTASEKTORIN SOPIMUSKOULUTUS VUONNA 2012 JÄRJESTÄJÄ ALKAA LOPPUU PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS /JHL ry 16.01.

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

KT 30.11.2015 Yleiskirjeen 15/2015 liite 2

KT 30.11.2015 Yleiskirjeen 15/2015 liite 2 Luottamusmieskoulutus Johdantokurssit 18.1. - 22.1. JHL-opisto, Helsinki Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdanto, 5 pv 30.5. - 3.6. JHL-opisto, Helsinki Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdanto, 5 pv

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

22.11.2007. Ateriakustannusten korvaus Ateriakorvauksen suuruus vuonna 2008 on 22,81 euroa/kurssipäivä.

22.11.2007. Ateriakustannusten korvaus Ateriakorvauksen suuruus vuonna 2008 on 22,81 euroa/kurssipäivä. 22.11.2007 LIITTOJEN VÄLISESSÄ KOULUTUSTOIMIKUNNASSA HYVÄKSYTYT AY-KURSSIT VUODELLE 2008 Viestintäalan ammattiliiton ja Viestinnän Keskusliitto VKL ry:n välisessä koulutustoimikunnassa on hyväksytty seuraavat

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Osastojen sihteerien, jäsensihteerien ja urheiluvastaavien koulutuspäivät 1 pv

Osastojen sihteerien, jäsensihteerien ja urheiluvastaavien koulutuspäivät 1 pv Koulutus 2016 VML:n järjestämät koulutukset Puheenjohtajapäivät 2 pv Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät 2 pv Osastojen sihteerien, jäsensihteerien ja urheiluvastaavien koulutuspäivät

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

PORVOON KIRJATYÖNTEKIJÄIN YHDISTYS RY

PORVOON KIRJATYÖNTEKIJÄIN YHDISTYS RY PORVOON KIRJATYÖNTEKIJÄIN YHDISTYS RY Toimintasuunnitelma 2016 - ammattiyhdistystoimintaa vuodesta 1896 - YLEISTÄ - puheenjohtajalta Arvoisat Porvoon Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen jäsenet, vuosi on taas

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

YLEISKIRJEN 24/2007 LIITE 4 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008

YLEISKIRJEN 24/2007 LIITE 4 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008 KT 1 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008 Luottamusmieskoulutus 21.1.-25.1.2008 Karjaa Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan 19.5.-23.5.2008 Karjaa Edunvalvonnan ja

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MONIPUOLINEN MERENKULKUALAN OSAAJA Tarjoamme yliopistotasoista täydennyskoulutusta merenkulku-, satama- ja kuljetusalalla sekä meriteollisuudessa työskenteleville

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa 2016 Loviisalainen Pakettijahti Österstjernan www.osterstjernan.fi Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Kohderyhmänä työnantajan edustajat ja luottamushenkilöstö.

Kohderyhmänä työnantajan edustajat ja luottamushenkilöstö. LIITTOJEN VÄLISESSÄ KOULUTUSTOIMIKUNNASSA HYVÄKSYTYT AY-KURSSIT VUODELLE 2009 Viestintäalan ammattiliiton ja Viestinnän Keskusliitto ry:n välisessä koulutustoimikunnassa on hyväksytty oheisen liitteen

Lisätiedot

28.11.2012 Yleiskirjeen 16/2012 liite 4

28.11.2012 Yleiskirjeen 16/2012 liite 4 Kunta-alan Unioni/ JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2013 KUNTASEKTORIN SOPIMUSKOULUTUS VUONNA 2013 LUOTTAMUSMIESKOULUTUS 14.01. 18.01. Raasepori Edunvalvonnan

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

Luottamusmiesten määrä

Luottamusmiesten määrä Vaaliohjeet 20.2.2015 1(3) Luottamusmiesten määrä Kirkon luottamusmiessopimuksen (jäljempänä lmsopimus) mukaan Kirkon alat ry:llä on oikeus valita: yksi luottamusmies, jos seurakunnan palveluksessa on

Lisätiedot

Muutokset hyväksyttyyn vuoden 2015 ay-koulutukseen/ JUKO ry

Muutokset hyväksyttyyn vuoden 2015 ay-koulutukseen/ JUKO ry Yleiskirjeen 8/2015 liite 1 Muutokset hyväksyttyyn vuoden 2015 ay-koulutukseen/ JUKO ry JUKO 23. 24.4. peruutettu Tampere Plm- peruskurssi JUKO JUKO 7.-8.5. peruutettu Hämeenlinna Yhteistoimintakurssi

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA???

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? Lähde:http://www.ruukki.com/www/corporate.nsf/Documents/92D7D182 B29B5FFFC22576C800378C8B?OpenDocument&lang=2 Rautaruukin tulo Raaheen 60-luvun alussa synnytti

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet/Työvaliokunta Pöytäkirja 1/2014

Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet/Työvaliokunta Pöytäkirja 1/2014 Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet/Työvaliokunta Pöytäkirja 1/2014 Aika: keskiviikko 12.02.2014 kello 13.00-15.25 Paikka: Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry, Malminrinne 1 B, 4. krs, Helsinki, pääsihteerin

Lisätiedot

Sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2016 - JHL

Sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2016 - JHL 18.11.2016 Sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2016 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 3 kpl - Uuden luottamusmiehen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta.

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. EY-tuomioistuin: Lakko-oikeus ei ole ehdoton Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. Syynä olivat merihenkilökunnan palkat ja edut

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan

Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan Ammattitaitoinen miehistö Matka toteutetaan miehistön mukaan (rauhallinen tai vauhdikas) Luotettava ja katsastettu vene varusteineen Useita lähtöpaikkoja

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot