Margarita ja Ruslan Fotejevin perhe on kasvanut kerrallaan neljällä hengellä. Nelosten äidistä vuoden 2011 henkilö

Transkriptio

1 IRTONUMEROHINTA SUOMESSA 2,00 Terveys Lääkärinhoidon puute on yleistynyt maaseudulla.» sivu 5. Karjalan piirit Kuutamo uranuurtajana.» sivu 7. Kirjat Vuonna 2011 runsas kirjasato.» sivu 8. Keskiviikko Numero 01 (16017). 92. vuosikerta Margarita ja Ruslan Fotejevin perhe on kasvanut kerrallaan neljällä hengellä. Nelosten äidistä vuoden 2011 henkilö Karjalan palkinto Uuden vuoden aattona Karjalassa juhlitaan ihmisiä, jotka ovat tehneet merkittävän osuuden tasavallan kehittämiseen. Marina Petrova Neljän lapsen äiti Margarita Fotejeva on tullut Karjalan vuoden 2011 henkilöksi. Hän on saanut kunnianimen perinteisen perheen säilyttämisen ja kehittämisen joh dosta. Taisija, Alina, Lev ja Roman ovat syntyneet vuonna Se oli suuri tapahtuma sekä Margaritan ja hänen miehensä Ruslanin perheessä että koko Karjalan mitassa. Tilastojen mukaan neloset syntyvät kerran raskautta kohti. Fotejevit saivat paljon onnitteluja sukulaisiltaan ja työtovereiltaan. Margarita on Venäjän eläkerahaston Karjalan osaston työntekijä. Ruslan työskentelee Petroskoin liikennepoliisin osastossa. Lasten syntymisen jälkeen perhe on muuttanut omasta yksiöstä,, Ensimmäiset puolitoista vuotta olivat vaikeita. Nyt on aina helpompaan päin. Fakta Tammi marraskuussa 2011 Karjalassa rekisteröitiin syntynyttä lasta, 45 lasta vähemmän kuin edellisvuonna. Syntyneiden huippumäärä on Petroskoissa, lasta. Pienin syntyvyys on Kalevalan piirissä, vain 87 lasta. uuteen kolmen huoneen asuntoon, jonka on luovuttanut pariskunnalle tasavallan hallitus. Margarita sai äitiyspääoman. Ensimmäiset puolitoista vuotta olivat vaikeita. Nyt lasten äänet täyttävät kodin ilmapiirin ja se korvaa kaikki unettomat yöt. Meillä on iloista ja aina helpompaan päin. Lapset osaavat jo kävellä ja ymmärtävät paljon, Margarita sanoo. Vuoden 2011 kunnianimen saajien joukossa on 47 Karjalan asukasta, jotka ovat saavuttaneet huipputuloksia työssään. Heidän kunniakseen järjestetään juhlatilaisuus 20. tammikuuta Karjalan hallituksessa. ks Tällä viikolla Uusi paloasema avattiin hengenpelastajan päiväksi Vasta valmistuneella paloasemalla on tärkeä merkitys nykyisten Drevljankan lähiön ja viereen rakennettavan Drevljanka 2-lähiön turvaamisessa tulipalolta.» Sivu 3. Kaksoset edelleen yhdessä Karjalainen perhe juhli kerrallaan kahta 85-vuotisjuhlavuotta. Sisarukset asuvat Karjalan pohjoisessa Louhen piirin turkistilan asutuksessa.» Sivu 6. Kieliopas karjalan kieltä opiskeleville Kirjassa on kieliopillista aineistoa, tehtäviä, harjoituksia, dialogeja ja tekstejä.» Sivu 8. Uusi opetusohjelma ehkäisee kielteisiä ilmiöitä Karjalan lapset oppivat ilmaisemaan omia tunteita ja käsittelemään omia ongelmia aikuisten kanssa. Uusi tunti halutaan aloittaa jo tänä keväänä tasavallan kolmessa oppilaitoksessa.» Sivu 9. Näyttely ei nähnyt tekijäänsä Nikas Safronov muutti mielensä eikä lentänyt Petroskouhin näyttelynsä avajaisiin.» Sivu 14. Nikas Safronov. Taiteilijan näyttely toimii Karjalan Taidemuseossa saakka. Kulttuuritarjonta ei ollut vapaapäivinä riittävää.» sivu 2.

2 PUOLUEISTA RIIPPUMATON KARJALAN VÄESTÖN LEHTI PERUSTETTU 1920 Postiosoite: Titovinkatu 3, Petroskoi, Karjalan tasavalta Puh: (814-2) Fax: (814-2) Tilausnumero Uutiset Keskiviikkona Pääkirjoitus Julkaisijat Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous, Kulbyshevink. 5, Petroskoi Karjalan tasavallan hallitus, Lenininkatu 19, Petroskoi Rekisterinumero KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Periodika-kustantamo, Titovinkatu 3, Petroskoi PAINO Verso-kirjapaino, Varkauden rantakatu 1 A, Petroskoi PÄÄTOIMITTAJA Mikko Nesvitski (814-2) TOIMITUSSIHTEERI Irina Kolomainen (814-2) OSASTOJEN YHTEYSTIEDOT Uutistoimitus (814-2) Käännösosasto (814-2) Kulttuuritoimitus (814-2) Ilmoitusosasto (814-2) Lehti allekirjoitetaan painettavaksi aikataulun mukaan kello Numero 01 allekirjoitettiin kello Tilaus 001. Painos 1200 Puutteet ilmi talvilomalla Uudenvuoden jälkeinen yhdeksänpäiväinen talviloma toi mukanaan haasteita: mitä tehdä lomapäivien aikana? Petroskoin kulttuuritarjonta ei ollut tällä kertaa riittävää ja moneen makuun sopivaa. Kun koko maa juhli, huilasi ja otti tavallista rennommin, kaupungilla ei riittänyt voimia, valmiutta tai halua korvata hurjasti kasvanutta kysyntää mukavasta ja hyödyllisestä ajanvietteestä. Etenkin lapsiperheiden vanhemmat miettivät päänsä puhki lomapäiviensä sisältöä. Paikallisten teattereiden kulttuurisalkun anti oli monipuolista, mutta vaikeasti tavoitettavaa. Mattimyöhäiset lipunostajat eivät saaneet pientä katsojaa jouluesitykseen tuttavakaupallakaan. Odottamattoman vilkkaan kysynnän takia teatterit joutuivat järjestämään lisänäytäntöjä, mutta nekin loppuunmyytiin muutamassa tunnissa. Teatterikassoilla riitti tunkua, mutta moni innokas lipunostaja joutui pettymään. Konserttilaitosten tarjonta oli vapaapäivinä hyvin laimeata, eivätkä näyttelysalien tavanomaiset näyttelyt oikein houkutelleet kävijöitä. Elokuvateatterilla meni kumminkin paremmin. Jopa kuusisalinen Mirage-elokuvateatteri oli täynnä etenkin päiväsaikaan. Silti kulttuuritarjonnan puutteessa moni käänsi katseensa kauppojen tarjontaan. Petroskoilaisten elintason noustessa etenkin kaupat tekivät voittoa. Aikaisemmin kaupunkilaisten palkka oli jo huvennut ennen vuoden vaihtumista. Nyt talviloman aikana tehtiin suurempia ostoksia: sänkyjä, vaatekaappeja ja kodin elektroniikkaa. Tietysti suurin osa kaupoista tehtiin luotolla, mutta yleinen vaikutelma paikallisissa marketeissa oli, että petroskoilaisten elintaso on kohonnut. Osasyynä Petroskoin huonoihin ulkourheilumahdollisuuksiin oli lumen puute. Kaupunki ei reagoinut asukkaiden lisääntyneeseen kiinnostukseen urheiluharrastuksia kohtaan. Junost-stadionin kaukalon jään laatu oli alin mahdollinen, mutta sitä ei olisi uskonut luistelijoiden määrästä päätellen. Ilmaisia kelkkamäkiä ei ollut missään, mutta ortodoksisen joulun jälkeen satanut lumi auttoi asiaa. Kaupunkilaiset ryhtyivät tuumasta toimeen ja tekivät niitä puistojen mäkiin. Silloin vasta riemua riitti niin lapsille kuin aikuisille aina keskiyöhön saakka. Kuinka moni petroskoilainen jää kaupunkiin ensi talviloman ajaksi, jos kaupunki ei paranna kulttuuritarjontaansa? Pietariin nopeasti ja edullisesti Petroskoi Petroskoin ja Pietarin välinen junamatka lyhenee viikonloppuisin. Uusi juna pysähtyy välillä vain kolme kertaa. Julia Veselova Petroskoista Pietariin pääsee nyt viidessä tunnissa. 13. tammikuuta alkaen kahden kaupungin välillä liikennöi uusi pikajuna. Juna kulkee vain kaksi kertaa viikossa. Aikataulut sopivat erityisesti niille, jotka matkustavat viikonlopuk Mielipide Semjonovien suvun tarina on karjalaisten suuren katastrofin pieni kuva. 6. joulukuuta vietetään Suomen tasavallan itsenäisyyspäivää. Perinteisesti tuona päivänä asetetaan kynttilä edesmenneiden presidenttien haudoilla sekä Suomen tasavallan presidentti järjestää juhlavastaanoton presidentinlinnassa. Vuonna 2011 juhlavastaanotto ei ollut iloinen. Nykyisen presidentin Tarja Halosen toimikausi päättyy. Hänen vieraina olivat kaikki presidenttiehdokkaat. Siis yksi vieraista vuoden kuluttua itse järjestää juhlavastaanoton... Nykyään tilanne EU:ssa on vaikea. Suomen liittyessä Viikon kuva Äänisen aallot lainehtivat Petroskoi Karjalan alkutalvi on ollut epätavallisen lämmin. Vesistöt ovat vielä vapaat jäistä. Petroskoilaisia käy Äänisen rantakadulla ruokkimassa sorsia. Kuva: Mikko Ollikainen Uuden pikajunan aikataulut sopivat Pietarissa asuville tai opiskeleville, jotka haluavat viettää viikonloppua Petroskoissa. Yhdessä ja erillään Euroopan Unioniin poliitikot lupasivat kansalle uusia etuja. Esimerkiksi ihmisen ei tarvitsisi hukata aikaa rahanvaihtoon. Tosiasiassa hinnat vain nousivat. Kaikilla Suomen naapurimailla on omat rahayksiköt, plus dollari ja rupla... Rahanvaihto siis on säilynyt. Nyt poliitikot puolustavat itseään sanomalla, että he halusivat parempaa... Kysymys ei kuitenkaan ole siitä. Kyllä, suomalaiset presidentin valitsevat. Suomen itsenäisyyspäivänä muistin pohjoiskarjalaisen Semjonovien suvun tarinan. Suvun tunnetuin Jakov Semjonov oli työssä Neuvostoliiton tiedusteluhallinnossa ja osallistui vuonna 1979 tapahtuneeseen hyökkäykseen Afganistanin presidentin palatsiin. si Karjalaan. Pietarista juna lähtee perjantaisin klo ja saapuu Petroskoihin klo Takaisin Pietariin Petroskoista se lähtee sunnuntaisin klo ja saapuu perille Laatokan rautatieasemalle klo Junan numero on 005/ luvun alussa Semjonovit asuivat Paanajärvellä. Nykyään se on kansallispuiston keskus Karjalan tasavallan luoteisosassa. Venäläisruotsalaiset sodat vetivät rajan siellä. Kylät, joissa ortodoksit asuivat, siirtyivät Venäjälle. Ne, joissa tunnustettiin ruotsalaista uskontoa, Ruotsille. Paanajärven asukkaat harjoittivat poronhoitoa, kalastusta, metsästystä, lehmien hoitoa ja maanviljelyä. Mutta 1900-luvun alussa ruotsalaisten tulitikkujen salakuljetus oli erittäin kannattava. Tulitikut ostettiin Suomessa ja kuljetettiin Tshupaan ja Kieretin kylään. Venäjällä oli korkea tulitikkuvero ja ne maksoivat paljon. Pohjoisessa tulitikkujen arvo kalastajilla ja metsästäjillä oli tärkeä. Voitto salakuljetuksesta sanottiin saaliiksi. Saaliin ansiosta monet ansaitsivat paljon. Alussa vuosi 1917 ei tuonut Paanajärveen muutoksia. Ihmiset elivät tavallista elämäänsä. He kävivät Suomessa, koska rajaa ei ollut. Monet petroskoilaiset opiskelevat tai työskentelevät Pietarissa. Heille pikajuna on ihana mahdollisuus päästä nopeasti ja halvemmalla hinnalla Petroskoihin, Venäjän rautatieyh tiön tiedottaja Julia Lutshkina selittää. Kahdeksanvaunuisessa pikajunassa on yksi toisen luokan vaunu. Muissa on vain istumapaikkoja. Istumapaikka maksaa noin 380 ruplaa. Toisen luokan makuupaikan hinta on noin 1200 ruplaa. Junan matka-aika lyhenee etupäässä sen ansiosta, että se pysähtyy vain Syvärissä, Lotinapellolla ja Volhovstroi 1:ssä. Pysäkillä juna seisoo vain pari minuuttia. KS Vähän ajan kuluttua bolsevikit tulivat Paanajärveen. Raja suljettiin. Tällä oli suuria seurauksia Semjonovien perheelle. Vähän aikaa ennen rajan sulkemista perheen isäntä purjehti veneellä Suomeen seitsemän lapsen kanssa. Äiti muiden lasten ja leh mien kanssa jäi kotikylään. He odottivat, että isä hakee heidät, mutta hän ei jaksanut... Näin Suomen itsenäisyys jakoi Semjonovien perheen. Semjonovien suvun tarina on karjalaisten suuren katastrofin pieni kuva. Luonnollisten suhteiden lopettaminen, muutto kotipaikoista, ihmisten kuolema sodassa, elämäntilan muuttaminen ja muut tekijät johtivat siihen, että karjalan kieli oli melkein kuollut 1900-luvulla. Konstantin Kotshnev Mineralnyje vody Krasnodarin alue Mikko Nesvitski päätoimittaja

3 Keskiviikkona Rauhantuli muistuttaa meitä rauhan tärkeydestä, kehottaa etsimään valoa pimeän keskelläkin. 3 Uusi paloasema avattiin hengenpelastajan päiväksi Petroskoi Vasta valmistuneella paloasemalla on tärkeä merkitys nykyisten Drevljankan lähiön ja viereen rakennettavan Drevljanka 2 -lähiön turvaamisessa tulipalolta. Uusi paloasema avattiin juhlallisesti Petroskoissa. Paloasema on sijoittunut Drevljankan lähiöön Popovinkadulle. Avajaistilaisuuteen osallistuivat Karjalan varapäämies Juri Kantsher, Venäjän poikkeustilaministeriön Karjalan yksikön päällikkö kenraalimajuri Vladimir Gusev ja Petroskoin varajohtaja Jevgeni Zhuravljov. Paloasema on rakennettu liittovaltion tarkoitusperäisen ohjelman mukaan ja sillä on tärkeä merkitys asuinlähiön ja viereen rakennettavan Drevljanka 2 -lähiön turvaamisessa tulipalolta. Samalla palolaitos on saanut uusia erikoispaloautoja. Yksi auto on varustettu ajanmukaisella säiliöllä ja viidenkymmenen metrin palotikkailla, joiden avulla voidaan pelastaa ihmisiä jopa 16. kerroksesta. Uuden paloaseman rakennuksen toisessa kerroksessa on opetushuoneet, kuntosali, ruokala ja rentoutumishuone. Kerrosten väliin on asennettu tanko, jonka myö Oikeusjuttu Käräjäoikeus kumosi lainsäädäntökokouksen entisen jäsenen jutun Petroskoin varakaupunginjohtajaa vastaan. Anatoli Grigorjevilla ei riittänyt todisteita. Jevgenia Fofanova Entisellä Karjalan kansanedustajalla Anatoli Grigorjevilla ei riittänyt todisteita Jevgeni Zhuravljovin rikkomuksesta. Kaupungin oikeus kumosi Grigorjevin syytöksen Petroskoin varakaupunginjohtajaa vastaan siitä, että tämä oli nimennyt Karjalan päämiestä Andrei Nelidovia väärällä maaherra-termillä. Karjalan kongressin puheenjohtaja Grigorjev syytti Jevgeni Zhuravljovia siitä, että tämä välitti hä Erikoispaloauton avulla voidaan pelastaa ihmisiä jopa 16. kerroksesta. ten palomiehet pystyvät laskeutumaan pikaisesti autotalliin. Paloaseman vanha rakennus sijaitsee Puteiskajakadulla eikä vastaa enää nykyajan vaatimuksia. Maaherra vai päämies? Karjalaisten puolustajan Anatoli Grigorjevin mielestä Nelidovin suhteen käytettävä maaherra-nimi loukkaa kansan kunniaa.,, Oikeujutun voitto olisi voinut tuoda Grigorjeville viisi miljoonaa.,, Vanha asema ei vastaa nykyajan vaatimuksia. nen kunniaansa loukkaavia tietoja. Grigorjevin mielestä viranomaisen käyttämä maaherra-nimitys on moraaliton ja palauttaa karjalaisia oikeudettomiin aikoihin. Kantaja arvioi loukkaantunutta kansallista ihmisarvoa viideksi miljoonaksi ruplaksi. Anatoli Grigorjev myös vaati Zhuravljovilta tietojen julkista kumoavaa lausuntoa televisiossa. Viime vuoden 20. lokakuuta Jevgeni Zhuravljov oli vieraana tv-ohjelmassa Nika+ -kanavalla ja sanoi suorassa lähetyksessä Karjalan päämiestä maaherraksi. Petroskoin varajohtaja osallistui myös lainsäädäntökokouksen istuntoon, jossa käytti samaa titteliä. Karjalaisten puolustajan Grigorjevin sanojen mukaan tuo nimitys on vanhentunut ja palauttaa yhteiskuntaa entisiin aikoihin ja vanhaan poliittiseen järjestelmään, jolloin karjalaisten asema oli heikko. Anatoli Grigorjev oli jo aikaisemmin jättänyt samanlaisen valituskirjeen tasavallan syyttäjälaitok Joulukuun lopulla kaksi uutta paloautoa lähti Belomorskiin ja Suojärveen. Antti Rantanen seen. Siitä tuli vastaus, että liittovaltiosubjektien johtajia pitää nimetä Venäjän perustuslain mukaan heidän virkaansa tarkoittaessa. Toisin sanoen Andrei Nelidovin virallinen toimi on Karjalan päämies, mutta hänen sosiaalinen asemansa on samalla maaherra. Sitä nimeä voidaan käyttää muun muassa televisiossakin. Näin ollen Jevgeni Zhuravljov totesi, että oli sanonut Karjalan päämiestä maaherraksi, muttei tarkentanut missä mielessä. Tuomarikaan ei pystynyt saamaan siitä tietoja, koska Anatoli Grigorjev ei esittänyt riittävästi todisteita. Kantaja ei hankkinut tv-yhtiöltä videoaineistoa, jolla tilanne olisi selvinnyt. Oikeusjutun häviö ei tyydyttänyt Grigorjevia. Hän on valmis edelleenkin puolustamaan oikeudessa omaa kunniaan ja karjalaisten ihmisarvoa. Lain mukaan tuomioon tyytymätön puoli voi kymmenessä päivässä hakea muutosta oikeuden päätökseen. Grigorjevin juttu jatkuu vielä uutena vuonna, tammikuussa. ks Petroskoi on hankkinut uutta aurauskalustoa Petroskoi. Deu-Serviceteiden kunnossapitolaitos on hankkinut jalkakäytävien ja kapeiden katujen aurauskalustoa. Ensimmäinen kuudesta liisauksella hankitusta autosta on jo auraamassa Drevljankan ja Kukonmäen katuja. Japanilainen Mazda-auto on varustettu kaapimella, hiekan levityslaitteella ja kääntösiivellä. Autolla pystytään auraamaan lumet kapeilta kaduilta, jalkakäytäviltä ja piha-alueilta. Kesää lähestyessä auto varustetaan kastelusuuttimella sekä lakaisu- ja siivouslaitteella. Sitä käytetään puistokatujen ja puistikkopolkujen siivoamiseen. Auto toimii pölynimurin tapaan. Ensin se harjaa pois maahan karisseet lehdet ja roskat. Sitten imuroi roskasäiliöönsä pölyt ja liat. Auto pystyy purkamaan imuroidut roskat kaatopaikalle. Samanlaisia autoja on käytetty pitkään Euroopassa. Petroskoin teiden kunnossapitolaitoksen työntekijät ovat varmoja, että tästä lähtien kaupungin katuja pystytään siivoamaan entistä paremmin ja nopeammin. Katja Koskela Betlehemin rauhantuli saapui Karjalaan Petroskoi. Ortodoksisen joulun aattona Karjalan partiolaiset -järjestö jakoi Betlehemin rauhantulta Petroskoin kirkkoihin. Siitä ilmoitti Karjalan nuoriso -nettisivusto. Petroskoihin tuli saapui Moskovan ja Pietarin kautta ukrainalaisilta partiolaisilta Lvovista. Venäjällä Betlehemin rauhantuli on kulkenut kädestä käteen, kirkosta kirkkoon, partiolaisten toimipisteistä uskonnollisten koteihin jo 15 vuotta peräkkäin. Betlehemin rauhantuli -tilaisuuden ovat järjestäneet Euroopan ja Venäjän partiolaisten järjestöt. Hyväntekeväisyystoimen tavoite on tuoda jokaiseen tuomiokirkkoon pyhää tulta, joka on sytytetty Jeesuksen synnyinpaikalla Betlehemin kallioluolassa. Rauhantuli muistuttaa meitä rauhan tärkeydestä ja kehottaa etsimään valoa pimeän keskelläkin.

4 4 Keskiviikkona Sosiaalihuolto & terveys Valion vientiä vähennetään kotimaan kysynnän vuoksi Julia Veselova Ruoka. Suomen Valioyhtiö aikoo vähentää voin vientiä. Valion tuottamasta voista noin puolet on mennyt vientiin. Viime aikoina Suomessa on kotimaisen voin kova kysyntä. Valiovoita on ollut heikosti tarjolla tai se on loppunut kokonaan kaupoista. Ei ole nyt selviä tietoja, mistä vientialueesta voin vientiä supistetaan. Venäjälle voin vientiä ei kuitenkaan enää vähennetä, koska se on tärkeä markkinaalue. Valio saa voista enemmän rahaa Venäjällä kuin Suomessa, rasvoista ja juustoista vastaava tulosyksikön johtaja Reima Luomala kommentoi. Valio lopettaa myös teollisuusvoin myynnin vuoden alusta kokonaan. Teollisuusvoita on toimitettu etenkin Keski-Eurooppaan. Se salli saada esimerkiksi Suomen ja Venäjän markkinoille useita tuhansia tonneja lisää volyymia. Kuluttajavoista maksetaan enemmän kuin teollisuusvoista. Petroskoilainen Valentina Pavlova valitsee aina Valion voihyllyltä, vaikka voin valikoima kaupassa on laaja. Luotan Valio-yhtiöön. Valio maksaa tietysti enemmän kuin paikalliset tuotteet. Pavlova maksaa Valion puolen kilon voipaketista noin kaksisataa ruplaa. Valion Venäjän yksikön johtaja Mika Koskinen arvelee, että suomalainen voi on suosittu Venäjällä sen takia, että sitä on ollut saatavilla Venäjällä jo kauan. Ensimmäistä kertaa suomalaista voita tuotiin Venäjälle jo vuonna KS Eläkeläiset saavat eläkkeensä säästöosuuden Tasavalta Venäjän duuma on hyväksynyt eläkkeen säästöosuuden maksamista koskevan lain, joka astuu voimaan heinäkuussa Marina Petrova Tämän vuoden heinäkuusta alkaen Venäjän eläkerahasto ja yksityiset eläkerahastot alkavat maksaa eläkkeen säästöosuutta vanhuuseläkkeellä oleville ihmisille. Säästöosuus palautetaan eläkeläisille kertamaksulla tai osamaksuilla. Ihminen voi saada rahansa kerralla, jos eläkkeen säästöosuus on alle viisi prosenttia hänen työeläkkeestään. Tätä etua voivat käyttää vuosina syntyneet miehet ja syntyneet naiset, joiden työnantajat ovat siirtäneet vakuutusmaksut heidän eläkkeensä säästöosuuteen vuosina Mainittuina vuosina syntyneiden kertamaksut eivät ole kovin suuria, koska silloin säästömaksut olivat vain kaksi prosenttia palkasta. Ennakkolaskelmien mukaan ihmiset saavat ruplaa kerallaan, Venäjän eläkerahaston Sukulaiset perivät kuolleen säästöjen loppuosan,, Säästöosuus maksetaan eläkeläisille kertatai osamaksuilla, jotka venyvät yli kymmeneksi vuodeksi. Zaozerjen maanviljelijä Tatjana Vasiljeva odottaa eläkkeensä säästöosuuden maksua. Kuva: Mikko Ollikainen Karjalan osaston päällikkö Natalia Vartanova sanoo. Säästöosuus maksetaan kerrallaan myös sosiaali- ja työkyvyttömyyseläkkeen saajille sekä eläkeiän saavuttaneille, jotka eivät ole saaneet työeläkettä viisivuotisen vakuutuksen puutteesta. Aikaisemmin pääperillinen sai kuolleen sukulaisen säästöt, jollei tämä ole alkanut käyttää niitä. Tästä lähtien lakikorjauksen mukaan sukulaiset voivat periä kuolleen myös säästöjen loppuosan. Lakikorjaukset koskevat ensisijaisesti henkilöitä, jotka ovat osallistuneet eläkkeen säästöosuuden lisäämistä kannustavaan ohjelmaan. Kuolleen henkilön eläkkeen säästöosuus maksetaan leskille, lapsille tai vanhemmille. Äitiyspääoman avulla lisätty eläke annetaan perintönä puolisolle ja lapsille. Perillisten puutteen vuoksi säästöt siirretään Venäjän eläkerahastoon. Eläkkeen säästöosuuden lisäämistä kannustavan ohjelman osanottajille palautetaan säästöosuus osamaksuilla. Säästöt jakautuvat kuukausittain vähintään kymmeneksi vuodeksi. Osamaksut ovat edullisia tämän ohjelman osanottajille, koska ne lasketaan uudelleen joka vuosi ottaen huomioon uudet talle tukset säästöosuuteen, Vartanova huomauttaa. Hän muistuttaa, että eläkkeen taso riippuu muun muassa säästövarojen tuotosta. Kansalainen voi sijoittaa eläkkeen säästöosuuden lisäämiseksi vähintään ruplaa ja enintään ruplaa. Sen jälkeen valtio kaksinkertaistaa talletusta. Tämän aloitteen on hyväksynyt kolmisentoista tuhatta Karjalan asukasta. Myös osamaksuilla maksetaan eläkkeen säästöosuutta äitiyspääoman saajille, jotka siirtävät avustuksensa eläkkeensä säästöosuuden lisäämistä varten. Säästöosuuden maksurakenne on vielä syntymässä. Nyt eläkeläisten ei tarvitse kirjoittaa hakemuksia eläkerahastoon. Kenties osamaksut maksetaan automaattisesti ilman hakemuksen jättämistä eläkerahastoon. KS Ryynit kallistuivat eniten Tasavalta Marina Petrova Viime vuoden tammi marraskuussa tavaroiden ja palvelujen hinnat kasvoivat Karjalassa 4,5 prosenttia, mikä oli 4,02 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden samana aikana. Venäjällä viimevuotiset hinnat Viime vuonna tavarat ja palvelut kallistuivat 4,5 prosenttia edellisvuotisesta. Kasvuvauhti on osoittautunut edellisvuotta hitaammaksi. Kuva: Mikko Ollikainen nousivat 5,6 prosenttia. Karjalan talousministeriön mukaan elintarvikkeiden hintojen huippukasvu oli Karjalassa tammi huhtikuussa. Silloin ruokatavarat kallistuivat 5,3 prosenttia. Syynä oli kunnallispalveluiden ja polttoaineiden hintojen nousu. Vähittäiskauppayritysten kuluista yli 30 prosenttia menee kunnallispalveluihin ja polttoaineisiin. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tattari- ja hirssiryynien hinta kasvoi 1,7- ja 1,5-kertaisesti vastaavasti. Kasviöljy kallistui 11,1 prosenttia. Vihannesten hinnat nousivat 10,8 35,5 prosenttia. Syys lokakuussa muutamien elintarvikkeiden hinnat kääntyivät laskuun. Näin kananmunat halpenivat 7,7 prosenttia, sokeri 22,5 prosenttia, vehnäjauhot 1,1 prosenttia, riisi 1,2 prosenttia, hirssi 5,3 prosenttia, tattari 7,6 prosenttia ja vihannekset prosenttia. Lihan, kalan, voin, maidon, suolan, ruisleivän ja vehnäjauhosta valmistettujen leipätuotteiden hinnat kasvoivat Karjalassa nopeammin kuin Venäjällä. Kasviöljyn, teen ja lankamakaronien hintojen kasvuvauhti oli hitaampi kuin Venäjällä. KS

5 Keskiviikkona Liikkuva terveysasema on hyvä konsti järjestää hoitoa syrjäisissä kylissä. 5 Lääkärinhoidon puute on yleistynyt maaseudulla Tasavalta Lääkärinavun saaminen tasavallan piireissä on erittäin vaikeata, osin jopa mahdotonta. Ilona Veikkolainen Lääkäreistä on suuri ja huutava pula monissa piirisairaaloissa. Karjalan tasavallan pohjoiset piirit kärsivät lääkärivajeesta enemmän kuin muut piirit. Viidessä piirisairaalassa noin puolet lääkärin viroista on avoinna. Asuntojen myöntäminen ja palkanlisät voisivat houkutella lääkäreitä syrjäiselle seudulle. Paikallisviranomaiset viittaavat rahanpuutteeseen eivätkä auta saapuneita lääkäreitä kotiutumaan uudelle paikalle. Nyt piireissä suurin osa toimivista lääkäreistä on jo eläkeläisiä tai lähestyy eläkeikää. Viime vuosikymmenellä maaseudulle ei ole tullut yhtään nuorta lääkäriä, Kontupohjan piirisairaalan ylilääkäri Ljudmila Jegorova sanoo. Potilaat saavat tarvittavaa hoitoa piirisairaalassa Karjalassa on yli 400 pientä kylää, joissa asuu enintään satakunta asukasta. He kaipaavat tehokasta lää,, Suurin osa piireissä toimivista lääkäreistä on eläkkeellä tai tulee pian eläkeikään. Liikkuva terveysasema on kiertänyt Prääsän piiriä jo kolme vuotta. Yli henkilöä on käynyt erikoislääkärien vastaanotolla. Kuva: Mikko Ollikainen kärinhoitoa. Viranomaiset eivät perusta uusia terveysasemia pieneen kylään, koska se on taloudellisesti epäedullista. Terveysministeriössä kerrotaan, ettei kukaan jää ilman lääkärinhoitoa. Terveysasemat jatkavat toimintaansa pienissä kylissä, joissa ei ole erikoislääkäreitä. Maaseudulla ei tehdä leikkauksia. Potilaat saavat tarvittavaa hoitoa piirisairaalassa. Ensiapukurssin käynyt jopa terveysalaan kuulumaton henkilö saa toimia lääkärin virassa kylän terveysasemalla. Hädän sattuessa ensiapukurssilta valmistunut henkilö ottaa yhteyttä piirisairaalan lääkäriin ja kutsuu ambulanssin. Viime vuonna suunniteltiin, että pienet terveysasemat aloittavat toimintaansa sadassa kylässä. Viime vuoden lopulla terveysasemat toimivat vain 17 taajamassa. Väestö ei uskalla ottaa itselleen vastuuta sairaan henkilön elämästä. Usein pienen terveysaseman perustaminen on mahdotonta, Ljudmila Jegorova lisää. Liikkuvan terveysaseman toiminta hankaloituu Liikkuva terveysasema on myös hyvä konsti järjestää hoitoa syrjäisissä kylissä. Vuodesta 2009 alkaen Prääsän piirissä on toiminut liikkuva terveysasema. Pienten kylien asukkailla on ainut mahdollisuus käydä erikoislääkärin vastaanotolla. Liikkuva terveysasema on ottanut vastaan kolmessa vuodessa yli kolme tuhatta potilasta. Tänä vuonna Karjalan terveysministeriö haluaa hankkia neljä uutta terveysasemaa. Liikkuvan terveysaseman toiminta hankaloituu huonokuntoisen tien vuoksi. Puudosin piirissä tiet ovat rappeutuneet pahasti. Ambulanssin edestakainen matka kestää monta Fakta Karjalassa asuu noin henkeä, joista maaseudulla 22 prosenttia. Maaseudulla asuvien miesten keskimääräinen elinikä on 56 vuotta, naisten 70 vuotta. Kaupunkilaisten keskimääräinen elinikä on neljä vuotta pitempi kuin maalaisten. Maaseudulla ihmiset sairastuvat yhä useammin tuberkuloosiin, suolistosairauksiin, sukupuolitauteihin ja kärsivät myös alkoholimyrkytystä. Viime vuosina niukasta rahoituksesta Kontupohjan piirissä ei ole järjestetty tuberkuloositutkimusta. Yhden potilaan tutkimus maksaa noin 170 ruplaa. tuntia. Joskus sydänpotilas joutuu sairaalaan kahdeksan tunnin kuluttua sydänkohtauksen jälkeen, Puudosin piirisairaalan ylilääkäri Valentina Shirokova kertoo. KS Rautatie Lähiliikenteen junaliput ovat kallistuneet Junalippujen hinnat lähiliikenteessä nousivat 1. tammikuuta. Hintojen muutos johtui yleisen kustannustason noususta. Ensimmäisestä kymmenestä kilometristä matkustaja maksaa 15,40 ruplaa. Jokaisesta seuraavasta kilometristä 1,54 ruplaa. Viime vuonna tariffi oli 15 ruplaa ja 1,40 ruplaa vastaavasti. Karjalan tariffien ja hintojen säännöstelykomitean mukaan eläinten, polkupyörien ja television kuljettaminen on maksullinen, jos ne painavat yli 36 kiloa. Lippu maksaa 15,40 ruplaa. Neljä rautatietasoristeystä korjataan tänä vuonna Tänä vuonna jatketaan rautatietasoristeysten uudistamista. Venäjän rautatiehallinnon suunnitelmissa on korjata neljä tasoristeystä Karjalan tasavallan alueella. Ne ovat Latva Tokari ja Derevjanka Onezhski -radalla sekä 393. kilometrillä ja Nadvoitsan asemalla. Tasoristeyksiin asennetaan uudet pylväät ja kannet. Tienvarret kunnostetaan. Tasoristeysten korjaus aloitetaan kesäkuussa. Rautatiehallinnon mukaan viime vuonna korjattiin kaksi tasoristeystä Tokari Latva ja Urosjärvi Riihijärvi -radanosuudella. Myös kannet kunnostettiin Lietmajärven ja Kotshkoman tasoristeyksillä sekä Perguba Predmedgorski ja Onezhski Golikovka -radalla. KS Sairaaloihin ostetaan uusia hoitolaitteita Tasavalta Karjalan tasavallan terveysala nykyaikaistuu edelleen. Lähes 884 miljoonaa ruplaa käytettiin terveysalaan kuuluvien laitosten tietokoneistamiseen. Ilona Veikkolainen Vuonna 2010 Karjalan sosiaali- ja terveysministeriössä laadittiin muutossuunnitelma ja kustan Viime vuonna ostettiin kolmisensataa hoitolaitetta viidestäsadasta suunnitellusta. Kuva: Mikko Ollikainen nuslaskelma. Muutokset suunniteltiin vuosiksi Viime vuonna Karjalan terveysalan kehitykseen myönnettiin kaksi miljardia ruplaa. Rahaa käytettiin uusien hoitolaitteiden hankintoihin, sairaaloiden ja poliklinikkojen tietokoneistamiseen ja terveydenhoitolaitosten peruskorjaukseen. Lähes 884 miljoonaa ruplaa käytettiin terveysalaan kuuluvien laitosten tietokoneistamiseen. Yli miljardi ruplaa annettiin sairaaloiden korjaustöihin ja laitteiden hankintoihin. Korjaustöitä tehtiin 32 hoitolaitoksessa ja 53 hoitolaitoksessa remontti jatkuu myös tänä vuonna. Sairaaloiden rakennustyöt vietiin loppuun Kalevalassa ja Segezhan piirissä Valdain kylässä. Vuoden 2010 lopussa tarkistettiin jokaisen hoitolaitoksen laitteistoa ja välineistöä. Piireissä tutkittiin myös tautien yleisyyttä. Kalliita laitteita valmistetaan ulkomailla ja tilauksesta. Niiden valmistukseen kuuluu joskus monta kuukautta, siksi niiden toimitus viipyy, Karjalan sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Anatoli Golubtshenko selittää. Viime vuonna suunniteltiin 560 hoitolaitteen hankintaa. On ostettu vain 302. Suurin osa hankituista laitteista on tarkoitettu sydän- ja syöpätautisille potilaille. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana terveysalan ongelmat ovat lisääntyneet ja mutkistuneet. Kahden vuoden kuluessa me emme ole pystyneet selviytymään kaikista ongelmista, Anatoli Golubtshenko sanoo. Tasavalta kaipaa yli 18 miljardia ruplaa kaikkien sairaanhoitolaitosten kunnostamiseen ja uusien laitteiden hankintoihin. KS

6 6 Keskiviikkona Karjalan piirit Moskovasta lomailemaan Vienan Karjalaan Louhi. Viime vuonna Louhen hallinnon arkkitehtuuriosasto myönsi 74 lupaa yksityisten talojen rakentamiseksi piirissä. Suuri määrä osastoon jätetyistä hakemuksista oli Moskovan, Pietarin, Tverin, Murmanskin ja Petroskoin asukkailta. Vienan Karjalassa on puhdas ympäristö eikä se ole teollisen tuotannon alue. Siellä on hiljaista, raitis ilma sekä paljon kirkkaita järviä ja tiheää metsää. Luonto ja etenkin Vienanmeren rannikko houkuttelevat Keski-Venäjän asukkaita. Paikallisetkin asukkaat haluavat rakentaa itselleen uusia kesämökkejä ja pieniä majoja. Paikalliset myös rakentavat yhä enemmän omakotitaloja. Vuonna 2011 lähes 40 perhettä muutti uusiin omiin taloihinsa, muun muassa Nilmilahden, Louhen, Pääjärven ja Puulongin taajamassa. Uusia teollisuuslaitoksia ei rakenneta piirissä. Useimmiten yksityiset yrittäjät vain laajentavat kauppojen tai tuotantotilojen vanhoja taloja rakentamalla siipirakennuksia. Valeri Behterev Asukkaat torjuvat susien hyökkäyksiä Aina on olemassa vaara, että vinosilmäiset pedot syöksyvät ihmisiin kiinni. Kaksoset edelleen yhdessä Louhi Karjalainen perhe juhli kerrallaan kahta 85- vuotisjuhlavuotta. Uusi Maasjärvi. Uuden Maasjärven asukkaat ovat ottaneet haravansa aseekseen. Piikkilapaisilla työvälineillä he torjuvat susien hyökkäyksiä. Kahdessa kuukaudessa harmaat pedot ovat raadelleet yli 60 koiraa ja yli 20 kissaa. Varustaudumme kuka milläkin päästäksemme työpaikalle ja viedäksemme lapset päiväkotiin, Belomorskin piirin Uuden Maasjärven asukkaat valittavat. Asukkaat ottavat aseekseen mukaan haravoita, nuijia tai ilotulitteita. Katuvalaistus puuttuu taajaman monesta paikasta. Aina on olemassa vaara, että vinosilmäiset pedot syöksyvät ihmisiin kiinni. Nykyisin lapsia viedään kouluun bussilla, vaikka koulurakennus on hyvin lähellä. Vanhemmat eivät uskalla päästää lapsiaan kouluun yksin. Uuden Maasjärven asukkaat ovat etsineet apua kaikkialta. Susien hyökkäyksiä viranomaiset pitävät kuitenkin hyvin vähäisenä ongelmana. Karjalan maatalousministeriössä ollaan tietoisia ongelmasta. Viranomaiset ovat valmiit järjestämään metsästystä vasta saatuaan todisteita susien tekemistä syöksyistä. Olisi hyvä esittää maatalousministeriölle vinosilmäisten valokuvia tai jälkiä. Asukkaiden puheita ei viranomaisille riitä. Ksenia Sorokina Orpo sai asunnon uudenvuodenlahjaksi Puudosi. 23-vuotias orpo NN pääsi Puudosin lastenkodista vielä muutama vuosi sitten, mutta sai hänelle lain mukaan kuuluvan asunnon vasta nyt uudenvuoden lahjaksi. Uuden asunnon omistajana esiintyy kunta, ja orpo saa mahdollisuuden vuokrata sitä. NN:n kohtalo muistuttaa muiden hylättyjen lapsien kohtaloita. Varhaislapsuudessa hän asui vanhempainkodissa Kubovon kylässä. Kun 3-vuotiaaan tytön vanhemmilta riistettiin vuonna 1990 vanhempainoikeudet, hän joutui siskonsa kanssa lastenkotiin. Päästyään lastenkodista NN meni opiskelemaan Segezhan opistoon, minkä jälkeen vuonna 2006 palasi kotikyläänsä. Vanhempaintalo oli kuitenkin jo purettu. Tytön piti taas lähteä Segezhaan, koska kukaan ei pystynyt auttamaan häntä etsimään uutta asuntoa. Segezhassa NN aloitti työelämän ja meni jokin aika sitten naimisiin. Hänelle syntyi lapsi. NN:n miehen asunnossa asui niinä aikoina jo kuusi henkeä, silloin hän päätti palata Puudosiin ja pyytää lain mukaan hänelle kuuluvaa asuntoa. 20. syyskuuta Puudosin oi keus määräsi kaupungin ostamaan NN:lle uuden vuokra-asunnon. Ensin kaupunginhallitus pyysi pidentämään päätöksen suoritusaikaa 31. joulukuuta asti, mutta ehti ostamaan asunnon vielä uudenvuodenjuhlaan mennessä. Kaupunginhallitus osti valtion avustuksella entiselle lastenkodin kasvatille sellaisen yksiön viisikerroksisessa talossa, jossa on 33,3 neliömetriä ja kaikki mukavuudet. Jelena Avdysheva Jemeljanovin ja Kuikinin perheet Louhesta juhlivat vuoden lopulla kerrallaan kahta suurta juhlavuotta. Äidit, mummot ja isoäidin sekä isoisän äidit, kaksoset Vera Jemeljanova ja Zinaida Kuikina täyttivät sinä päivänä 85 vuotta. Sisarukset asuvat Karjalan pohjoisessa Louhen turkistilan asutuksessa. Heidän naapuritalonsa sijaitsevat Panovojärven rannalla. Tiilitalojen vieressä seisoo tietysti sauna. Veran ja Zinaidan perheessä oli kuusi sisarusta, kaksi veljeä ja neljä sisarta. Nyt eloon jäivät vain kaksoset. Sisarten isä Aukusti Sairanen oli kansallisuudeltaan suomalainen. Hän oli syntyisin Helsingin seudulta, mutta asui koko ikänsä Kiestingin kylässä. Kiestingissä isällä oli ompelimo, koska Aukusti oli ammatiltaan räätäli. Hän ompeli miesten pukuja, takkeja ja puoliturkkeja. Isä opetti meille suomea. Nyt vävyni tuo minulle suomalaisia lehtiä sekä -lehden. Lueskelen mielelläni niitä, kertoo Vera Jemeljanova. Kaksoset osaavat myös karjalaa ja keskustelevat naapureiden kanssa karjalan ja suomen kielellä. Veran ja Zinaidan äiti Ksenia Uvarova oli peräisin Lounais-Venäjältä Orjolin alueelta. Hän oli keskivarakasta sukua, koska perheellä oli kolme lehmää ja hevonen. Maatalouden kollektivoimisen aikana perheen omaisuus takavarikoitiin ja ihmiset karkotettiin Siperiaan. Isäni ja äitini kertoivat, että tutustuivat,, Suomalaisen isän ja venäläisen äidin tyttäret ja karjalaisten miesten puolisot Vera ja Zinaida taitavat suomea, venäjää ja karjalaa. Kaksoset Vera (vas.) ja Zinaida ovat 85 vuotta eläneet sulassa sovussa. toisiinsa Siperiassa Omskin alueella Novi Revelin taajamassa. Niinä aikoina se paikka oli suomalaisten siirtola, Zinaida muistelee vanhempiensa kertomia tarinoita. Aukusti toi sitten perheensä Karjalaan. Louhesta tuli heidän uusi kotipaikkansa. Vanhempi veli Mihail kuoli sodan aikana puolustaessaan Leningradin kaupunkia. Isä Aukusti menehtyi sodan lopussa paluumatkalla Arkangelin alueelta, missä perhe oli evakossa. Nuorempi veli Armas oli aivan isänsä näköinen ja myös punatukkainen. Hän kuoli traagisesti 1960-luvun alussa. Nuorempi sisko Hilja kuoli 1980-luvulla. Vanhempi Marja oli ennen sotaa toiminut Kiestingin syyttäjälaitoksessa tutkintatuomarina ja myöhemmin hänestä tuli jo piirin valtionsyyttäjä. Sotatoimet ulottuivat Kiestingille. Lentokoneet pommittivat Louhen asemaa. Niin aikuiset kuin lapset kaivoivat juoksuhautoja ja auttoivat haavoittuneita. Väestö evakuoitiin. Sairasen perhe siirrettiin ensin Tshupan kylään ja sieltä Vienanmeren kautta proomulla Onegan kaupunkiin Arkangelin alueelle. Edellisenä iltana vihollisen lentokoneet pommittivat Vienanmerellä kahta samanlaista proomua, joissa oli evakkoja. Meitä onnisti, pääsimme perille, Vera palauttaa muistoja mieleensä. Evakossa ollessaan Vera kävi ammattikoulua ja rakensi kuunareita, ja äiti lapsineen työskenteli Arkangelin tienoilla sijaitsevassa kolhoosissa. Palattuaan Karjalaan kaikki osallistuivat kylän jälleenrakentamiseen, suon kuivattamiseen, metsänhakkuuseen ja tekivät maataloustöitä koetilalla. Miehet palasivat rintamalta. Elämä muuttui paremmaksi. Naiset menivät naimisiin, olivat työssä karjanhoito- ja kasvinviljelytilalla sekä synnyttivät lapsia. Miehemme olivat karjalaisesta Pingan kylästä kotoisin, ahkeria karjalaispoikia. He kuolivat aikaisin, siksi elätimme perheitä itse, Vera kertoo. Zinaidalla on kuusi lasta, ja on sama määrä Verallakin. Hänen on vaikea uskoa, että yksi pojistaan on jo kuollut. Myös Zinaidan kolme poikaa ovat jo muuttaneet tuon ilmaisille. Lapsen kuolema on äidin katkera suru, huoahtaa Vera. Tärkeä on tietysti se, että kaksoset Vera ja Zinaida ovat edelleenkin yhdessä. Heidän lapsensa, lastenlapsensa ja lastenlastenlapsensa käyvät usein kylässä mummojen luona. Sisarukset saivat juhlapäivänä postikortit eläkesäätiöltä, mikä miellytti vanhoja naisia. Kun perheessä vallitsee sopusointu, elämä tuntuu mukavalta. Valeri Behterev