Puolustuksen rakenne uudistuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolustuksen rakenne uudistuu"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Kuumuus sisältää riskejä Suomalainen sotilas sopeutuu korkeisiinkin lämpötiloihin uutiset, sivu vuosikerta n:o 4 (1093) verkossa > Kuva: Henri Juvonen Puolustuksen rakenne uudistuu Vuonna 2015 Suomella on rakenteeltaan uudenlaiset puolustusvoimat. Vaikka joukko-osastoja lakkautetaan, toimintoja kehitetään ja tarkoituksena on turvata puolustusvoimien elinkelpoisuus tulevaisuudessa. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen esitteli ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan päätöstä puolustusvoimauudistuksesta. uutiset, sivu 3 Näyttelykuvat kiinnostivat huutokaupassa uutiset, sivu 5 Tiedotuskomppanian valokuvista näkyy myös uupumus kentällä, sivu 10 Klassikossa on klassikon ainekset vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 4/2012 pääkirjoitus Valoa tunnelin päässä nurkka Uusi tehtävä Libanonissa Paperitiikerikomppaniat ovat itsensä huijaamista. Puolustusvoimauudistus ja lisäksi seuraavien vuosien säästötarpeet tarkoittavat kovia aikoja henkilöstölle. Uudistus ja säästöt on kuitenkin syytä erottaa toisistaan: uudistus olisi joka tapauksessa pitänyt toteuttaa, lisääntyneet säästötarpeet nyt vauhdittivat sitä. Koulutettavien ikäluokkien pienentyminen sekä puolustusmateriaalin kallistuminen ja henkilöstökulujen kasvu ovat olleet tiedossa jo vuosia. On ollut nähtävissä, että nykyisellä rakenteella varuskunnissa olisi pian tyhjää punkkaa. Ylimitoitetut koulutukselliset tarpeet olisivat veronmaksajien rahojen tuhlaamis- ta. Varuskunnat ovat ensisijaisesti kouluttavia organisaatioita niistä käsin ei maata puolusteta. Puolustusvoimien suunnittelun lähtökohtana ovatkin sodanajan tarpeet, joskin myös lakkautusten työvoimapoliittisia seuraamuksia otettiin huomioon. Ilman uudistuksia raha ei riittäisi nykyisen tornitouhua kokoisen reservin asialliseen kouluttamiseen ja varustamiseen. Paperitiikerikomppanioiden pito sodanajan suunnitelmissa on itsensä huijaamista. *** Puolustusvoimat olisi halunnut aloittaa uudistuksen jo viisi vuotta sitten, mutta poliittiset päätöksentekijät eivät olleet valmiita siihen. Jos uudistus olisi aloitettu aiemmin, mahdollisesti ei oltaisi kerralla jouduttu nyt julkaistuun määrään toimenpiteitä.tällainen jossittelu on kuitenkin turhaa, sillä nyt on suunnattava katse tulevaisuuteen. Resurssit pitää keskittää sellaisten joukkojen kehittämiseen, joita pystytään varustamaan ja kouluttamaan kunnolla 15 vuoden tähtäimellä. Seuraavien tuskaisten vuosien jälkeen edessä häämöttää harmoninen tulevaisuus. Sopeuttamisen jälkeen puolustusvoimat on uudessa asennossa vuonna Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen esittämän vision mukaisesti tuolloin puolustusvoimat kykenee toteuttamaan tehtävänsä, on lähellä kansalaista, käyttää taloudellisesti valtion varoja ja on jatkossakin hyvä työpaikka. Puolustusmäärärahat ovat tuolloin paremmassa tasapainossa henkilöstön, materiaalin ja toiminnan välillä. Tämä visio edellyttää tietenkin viisaita poliittisia päätöksiä rahoituksesta. Puheloinen painottaakin rahoituksen kehityksen vuoden 2015 jälkeen olevan ratkaisevan tärkeää. Selonteoissa on aiemmin linjattu rahoitusta yli hallituskaudenkin. Tällaista linjausta kaivataan ensi syksylle suunnitellusta selontekoprosessistakin. Ongelmallista on, ettei näistä linjauksista ole aina pidetty kiinni. *** Uudistuksen esittelyn jälkeiset voimakkaatkin reaktiot olivat odotettuja. Kritiikkiä on tullut asianosaisten kuntien päättäjiltä, oppositiopoliitikoilta ja muutamalta ammattiliitolta. Näyttää siltä, että näistä huolimatta päätökset etenevät junan lailla. Takana on tasavallan presidentin ja keskeisistä ministereistä koostuvan hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan poliittinen tuki. Jos suunnitelmat eivät etene, puolustushallinto ei saavuta säästöjä. > Suomalaisten osalta YK-rauhanturvaaminen jatkuu seuraavaksi Libanonissa. Tänne UNIFIL-operaatioon liittyy tänä keväänä noin 200 suomalaista toteuttamaan YKpäätöslauselmaa eteläisen Libanonin rauhantilan vahvistamiseksi. Tuon päätöslauselman mukaan UNIFIL-operaation perustehtävänä on tulitauon valvonta Libanonin ja Israelin rajaseudulla vuonna 2006 käydyn kesäsodan jälkeen. Lisäksi operaation joukkojen tulee suojella paikallista väestöä eteläisimmässä Libanonissa raja-alueella yhteistoiminnassa maan puolustusvoiman kanssa. Samat perustehtävät näillä väliaikaisiksi tarkoitetuilla YK-joukoilla on ollut perustamisestaan vuodesta 1978 lähtien. Selkkausalueilla väliaikaisesta YK-toiminnasta tulee usein pysyvää. UNIFILkin voi ensi vuonna juhlia jo 35-vuotiasta toimintaansa. Lähi-idässä saman alan toimijoista vain vuoden 1948 sodan tulitaukoa tarkkaileva UNTSO on UNIFILiakin vanhempi. Tänä keväänä UNIFILiin liittyvillä suomalaisilla on paljon edeltäjiä. Kahdesti aiemmin Suomi on osallistunut tämän operaation toimintaan: ensin jalkaväkipataljoonalla ja toisen kerran pioneeri- ja rakentajaosastolla. Noina kausina yhteensä yli suomalaista miestä ja naista osallistui Libanonin rauhan turvaamiseen. Kun ensimmäiset suomalaiset kolme vuosikymmentä sitten tulivat UNIFILiin, Libanonissa käytiin veristä sisällissotaa. Viisitoista vuotta jatkuttuaan se päätettiin vasta vuonna 1989 tehdyllä Taifin sopimuksella. Tänä keväänä suomalaiset saapuvat aivan erilaiseen Libanoniin. Maan sisäistä rauhantilaa on jatkunut kaksi vuosikymmentä. Sitä ovat horjuttaneet kuitenkin uhkat rajojen takaa. Viimeksi kesällä 2006 rauhantila rikkoutui pahasti runsaan kuukauden jatkuneissa Israelin ja Libanonin joukkojen välisissä taisteluissa. Sen jälkeen heiveröistä UNIFILia vahvistettiin niin, että siinä palvelee nyt yli rauhanturvaajaa 36 eri maasta. Suomalaiset saavat sopeutua nyt yhteistoimintaan esimerkiksi ghanalaisten, tansanialaisten, malesialaisten, intialaisten, korealaisten, kiinalaisten, nepalilaisten ja turkkilaisten kollegojensa kanssa. Odotettavissa on siis monenlaista kulttuuristakin vuorovaikutusta. Näillä näkymin läheisimmiksi kumppaneiksi suomalaisille tulevat kuitenkin meille ennestään tutut irlantilaiset. Omakin kokemukseni suomalais-irlantilaisesta yhteistyöstä vuosien varrelta on hyvin myönteinen. Myös suomalaisten on hyvä tietää jo tänne lähtiessään, että yleisesti arvostetulla YK-toiminnalla on Libanonissa vastustajiakin. Viime vuonna UNIFIL-partiot joutuivat kolme kertaa vakavan väkivallan kohteiksi: tienvarsipommeista kuusi italialaista haavoittui toukokuussa, viisi ranskalaista heinäkuussa ja viimeksi toiset viisi ranskalaista joulukuussa. Joka tapauksessa alan osaajina suomalaiset ovat hyvin tervetulleita tänne Levantin kiehtovaan maahan ja kulttuuriin vahvistamaan libanonilaisten rauhaa ja samalla uskoa parempaan tulevaisuuteen. Vesa Jaakola Lähetystöneuvos kysymys mielipide Älä tapa, puolusta Edellisessä lehdessä kysyimme: Onko armeijan johtajakoulutuksesta hyötyä työelämässä? Kyllä 51% Ei Asevelvollisuutta pidetään usein vaikeana kysymyksenä kristityn varusmiehen kannalta. Kuinka voin kristittynä olla suorittamassa aseellista palvelusta, vaikka Raamatussa sanotaan älä tapa? Toisaalta, kuinka voisin olla puolustamatta vaimoani, lapsiani, vanhempiani, ystäviäni ja isänmaatani, kun Raamatussa sanotaan älä tapa? Kristitty nuori mies joutuu kohtaamaan haasteen. Onko hurskaampaa puolustaa läheisiään tarvittaessa asein, vai nostaa kädet pystyyn ja antaa vihollisen tuhota kaiken meille rakkaan? Jeesus opetti rakastamaan vihamiehiä ja kehotti olemaan vastaamatta pahaan pahalla. Rakkaudesta yhtälailla lähimmäisiäni kuin vihamiehiäni kohtaan koen kristittynä varusmiehenä, että minun tulee suojella sitä, mikä on minulle rakasta. Jos siis naapuri hakkaa vaimoani, hän tahtoo vaimolleni pahaa. Jos en puutu siihen, vastaan pahaan pahalla. Kun puutun siihen, vastaan pahaan hyvällä, auttamalla. Näin ollen suoritan velvollisuuteni, kun puolustan maatani. Siitä samasta syystä miljoonat kristityt puolustivat isänmaatamme eri tavoin viime sotien aikana. He rakastivat lähimmäisiään ja isänmaataan. He vastasivat pahaan hyvällä. Ja se pahuus ei ollut vihollissotilaissa. Matti Hernesaho Pääesikunnan varusmiespappi 49% Seuraava kysymys: Ovatko puolustusvoimauudistuksesta aiheutuvat supistukset liian rajuja? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Tuomas Kähärä Puh TOIMITTAJAT Alikersantti Valtteri Taimela Puh Korpraali Eero Nurmi Puh Kaartinjääkäri Henri Havusela Puh Kaartinjääkäri Roope Luokkamäki Puh Kaartinjääkäri Sakari Nuuttila Puh Kaartinjääkäri Taneli Urmas Puh GRAAFIKKO Korpraali Juuso Salakka Puh VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Juvonen Kaartinjääkäri Akseli Muraja Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2012 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, Puhelinvaihde: Internet-osoite: >

3 ruotuväki 4/2012 uutiset 3 Ei se määrä, vaan se laatu Puolustusvoimauudistus muokkaa tulevina vuosina merkittävästi sodan ja rauhan ajan rakenteita. Joukko-osastojen lakkautukset ja henkilöstön irtisanomiset herättävät voimakkaita tunteita. Sakari Nuuttila Puolustusvoimat joutuu tulevina vuosina massiivisen rakennemuutoksen eteen. Seuraavan neljän vuoden aikana puolustusvoimien säästötarpeet ovat mittavat. Tämän seurauksena vuoteen 2015 mennessä tähdätään merkittävästi pienempään, kooltaan ja toiminnaltaan rahoituksen kanssa tasapainossa olevaan puolustusorganisaatioon. Jo edellisen hallituskauden aikana kävi selväksi, ettei puolustusvoimat tule pärjäämään ilman rakennemuutosta. Kysymys ei ole ainoastaan säästämistarpeesta vaan siitä, että ikäluokkien pienentyessä varusmiesten koulutustarve vähenee, pääministeri Jyrki Katainen perusteli ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan julkistustilaisuudessa. Suomen sodanajan vahvuus pienenee uudistuksen myötä nykyisestä :sta :een, minkä lisäksi myös rauhan ajan henkilöstömäärä tulee pienenemään 2 200:lla. Rakennemuutoksen myötä joukko-osastoja lakkautetaan kuusi kappaletta ja neljän toiminta yhdistetään muihin joukkoosastoihin. Kuva: Henrijuvonen, grafiikka: Juuso Salakka Supistamista kompensoidaan kehittämisellä Tärkeää on ennen kaikkea se, että puolustusvoimat on jatkossa tasapainoinen ja toimiva kokonaisuus, jonka rahoituksen käyttö on kustannustehokasta ja tarkoituksenmukaista, sanoo puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen. Komentajan mukaan puolustukseen osoitettu rahoitus pyritään uudistuksen myötä jakamaan entistä tasaisemmin toimintaan, materiaalihankintoihin ja henkilöstöön. Tämä loisi toimivan pohjan puolustusvoimien kyvyn ylläpidolle. Olemassa olevia ja uusia suorituskykyjä kehittämällä kompensoidaan joukkojen vähenemistä. On kuitenkin sanottava, että seuraavan neljän vuoden aikana tehtävät budjetin supistukset vaikuttavat merkittävästi toimintaan sinä aikana. Säästöt materiaalihankinnoista ja varusmieskoulutuksesta tulevat vaikuttamaan Puolustusvoimauudistuksen myötä kuusi joukko-osastoa lakkautetaan kokonaan ja neljän toiminta yhdistetään muihin joukko-osastoihin. Uudistus on aivan välttämätön. Jos emme tekisi tätä, tilannne muuttuisi tulevaisuudessa yhä vaikeammaksi ja puolustuskyvyn säilyttäminen olisi vielä entistä haastavampaa, puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen painottaa. luvulle asti. Ne heikentävät Suomen puolustuskykyä, mutta tarkoituksena on, että kykenemme palauttamaan sen nykyiselle tasolle rakenteellisilla toimenpiteillä. Tehtävät eivät muutu Tavoitteena on pysyvien kustannussäästöjen saaminen kiinteistömenojen, henkilöstökulujen ja materiaalihankintojen osalta. Uudistuksen lähtökohtana on ollut se, että puolustusvoimien lakisääteiset tehtävät eivät muutu, ja että yleisestä asevelvollisuudesta sekä sotilaallisen liittoutumattomuuden periaatteesta pidetään kiinni. Seuraavien neljän vuoden rahoitusleikkaukset tulevat merkitsemään puolustuskyvyn tason alenemista ja riskinottoa sotilaallisessa puolustuksessa. Puolustusvoimauudistuksella rakennetaan toimiva järjestelmä, jolla vältetään rahoituksen umpikuja, Puheloinen toteaa. Komentaja painottaa, että puolustusvoimien uskottavuuden kannalta keskeistä on se, miten rahoitustaso määritetään vuodesta 2016 eteenpäin. Tänä vuonna käynnistyvä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selontekoprosessi on tässä asiassa keskeisessä asemassa. Henkilöstö kohtaa haasteita Uudistus tuo tullessaan kuitenkin useita haasteita puolustusvoimien työntekijöille. Henkilöstöstä vähennettevästä 2 200:sta henkilöstä enimmillään on tulossa irtisanomisuhan alle, ja lopuille ollaan tarjoamassa koulutusta ja uudelleensijoituksia. Puheloinen toteaa puolustusvoimien noudattavan vaikeissakin ratkaisuissa hyvän työnantajan periaatteita. Oleellista on, että ihmiset tietävät tilanteen, ja ymmärtävät miksi näin ollaan tekemässä. Niiden henkilöiden kohdalla, joille ei ole enää töitä, käytetään erilaisia muutosturvatoimenpiteitä joita valtionhallinon piirissä on mahdollista tarjota, komentaja sanoo. Myös joukko-osastojen sekä sotilasläänien lakkauttamiset ja yhdistämiset herättävät tunteita. Puheloinen muistuttaa, että vaikka lakkautuksiin päädytäänkin, minkään aselajin koulutus ei pääty. Ikäluokat pienenevät niin, että nykyrakenteilla vuonna 2015 varuskunnissa olisi tyhjää koulutuspaikkaa. Millään järkisyyllä ei voida perustella puolityhjien tilojen pyörittämistä valtion varoilla. Tästä syystä koulutuskapasiteettia nivotaan yhteen. Koulutuksen laatuun panostetaan Puheloinen toteaa, että uudistuksen myötä koulutuksen edellytykset ja taso paranevat. Tällä hetkellä kouluttajien määrä yhtä joukkuetta kohti on keskimäärin 1.7, mutta kun kapasiteettia yhdistetään, tulevaisuudessa yhtä joukkuetta kohti saadaan 2.5 kouluttajaa. Näin pystytään tarjoamaan kustannustehokkaampaa ja laadukkaampaa koulutusta. Myös vapaaehtoisella maanpuolustuksella on jatkossa merkittävämpi rooli koulutuksessa. Sen rooli kasvaa osana uusien paikallisjoukkojen perustamista, jonka tarkoituksena on kehittää muun muassa tärkeiden kohteiden suojaamista. Paikallisjoukkokonseptin myötä voidaan tiivistää puolustusvoimien ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen välistä yhteyttä. Puolustusvoimat kuulee mielellään myös järjestöjen omia ideoita toiminnan kehittämiseksi. Visioni on, että vuonna 2015 puolustusvoimat kykenee tehtäviinsä, on lähellä kansalaista, käyttää valtion varoja taloudellisesti ja on jatkossakin hyvä työpaikka. Vaikka hetkellisesti näyttää siltä, että olemme vaikeuksissa, en epäile, etteikö tuloksiin päästäisi ja ettemmekö olisi pitkällä tähtäimellä menossa parempaan suuntaan, kenraali vakuuttaa. Suuret linjat pitävät, yksityiskohdat tarkentuvat Puolustusministeri Stefan Wallin toteaa, että suomalainen puolustusjärjestelmä on täysin toimiva myös uudistusvuosien aikana. Uudistuksella taataan, että järjestelmä toimii myös jatkossa. Kuva: Esa Ylijääskö Sakari Nuuttila Vuoteen 2015 mennessä suomalainen puolustusorganisaatio on uudessa uskossa. Uudistusta työstävä puolustusministeri Stefan Wallin kuvailee muutosta välttämättömäksi. Materiaalin kallistuessa, kulujen kasvaessa ja ikäluokkien pienentyessä emme olisi voineet jatkaa nykyisellä mallilla. Ellemme olisi tehneet mitään, puolustuskykymme heikentyisi huomattavasti jo lähivuosina. Valtion suuret säästöpaineet valitettavasti aiheuttavat sen, että uudistukset on pakko toteuttaa nopeammin kuin mitä itse puolustusvoimien ja etenkin henkilökunnan näkökannasta olisin toivonut, puolustusministeri sanoo. Puolustusvoimauudistuksen vastikään julkistettu ratkaisumalli etenee nyt puolustusministeriön ohjauksessa. Wallin kertoo, että lainsäädäntömuutoksia vaativat kokonaisuudet käsitellään vielä eduskunnassa. Näitä ovat muun muassa kysymykset sotilasläänien lakkauttamisesta ja varusmiespalveluksen keston lyhentämisestä 15 vuorokaudella. Vastustusta kohdealueilla Puolustusministerin mukaan uudistusprosessi on saanut vastustusta niiltä henkilöitä ja alueilta, joihin muutokset kohdistuvat. Nämä ovat raskaita uutisia työpaikkansa menettäville tai muuttamaan joutuville ihmisille sekä myös uudistuksen myötä työpaikkoja menettäville kunnille ja alueille. Toisaalta toivon, että ikäväkin päätös olisi loppupelissä helpompi kestää, kuin jatkuva epätietoisuus. Wallin sanoo, että hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan linjauksen jälkeen puolustusvoimauudistus etenee nyt sovitulla tavalla. Suunnittelun edistyessä yksityiskohdat tarkentuvat, mutta suuret, nyt julkaistut, linjat pitävät. Vaikka päätökset ovatkin vaikeita ja ikäviä monen alueen kannalta, on nyt kerta kaikkiaan ryhdyttävä ripeästi toteuttamaan uudistusta käytännössä.

4 4 uutiset ruotuväki 4/2012 lyhyesti Kuljetushelikopterien tilaukselle uusi aikataulu Puolustusvoimat joutuu odottamaan uusia NH90-kuljetushelikoptereita ennakoitua pidempään. Suomeen tilattiin 20 uutta kopteria, mutta niistä on saatu käyttöön vasta 12. Alunperin koptereiden piti saapua vuonna 2008, jonka jälkeen tehtiin sopimusmuutos viime vuoden lopulle. Nyt uudesta aikataulusta neuvotellaan taas. Tavoitteena olisi, että alkukesään mennessä olisi sopimusmuutos voimassa. Koneiden toimitus on viivästynyt, koska koptereiden valmistajalla on erilaisia haasteita toimituksessa, kertoo Jari Takanen puolustusministeriön materiaaliyksiköstä. HHa Puolustusvoimien ajoneuvot kolaroivat Kaartin Jääkärirykmentin ajoneuvot kolaroivat perjantaina 3.2. osana Lahdenväylän ketjukolaria. Ensimmäisessä onnettomuudessa osallisina olivat miehistönkuljetusajoneuvo PA- SI ja linja-auto. Toisessa onnettomuudessa kaksi puolustusvoimien maastokuorma-autoa törmäsivät toisiinsa. Kaartin Jääkärirykmentin tiedottaja Tiina Möttösen mukaan maastokuorma-auto-onnettomuudessa olleet varusmiehet loukkaantuivat lievästi, ja PASIonnettomuudessa loukkaantui lievästi yksi varusmies. Poliisin mukaan linja-auton matkustajat säästyivät vakavilta loukkaantumisilta. ENu Hornet-ylilento ihastutti katsojia Helsingissä pidetyn Talviklassikko-tapahtuman yhteydessä järjestettiin taivaalle sijoittuva ohjelmanumero, kun ilmavoimien Hornet-hävittäjä liiti pääkaupungin keskustan yläpuolella. Lauantaina 4. helmikuuta kolmen aikoihin iltapäivällä suoritetun ylilennon tarkoituksena olikin esitellä ihmisille ilmavoimien toimintaa. Olemme saaneet varsin positiivista palautetta hienosta ylilennosta. Tällaisia tapahtumia järjestetään melko harvoin, kertoo Ilmavoimien viestintäkeskuksen tiedottaja Ville Tuokko. Edellisen kerran vastaavanlainen Hornet-ylilento nähtiin myös Helsingissä lokakuussa TKä Valapäiviä vietetään ympäri Suomea Tammikuun alussa palvelukseen astuneet alokasta ovat edenneet koulutuksessaan sotilasvalan vannomiseen tai vakuutuksen antamiseen. Vaikka valatilaisuudet järjestetään monissa joukko-osastoissa tällä viikolla, on osa varusmiehistä ehtinyt edelle. Esimerkiksi Jääkäriprikaatin yli 600 alokasta viettivät valapäivää perjantaina Sotilasvalan vannominen on merkittävä vaihe, silloin asevelvolliset sitoutuvat julkisesti puolustamaan isänmaatamme, totesi Jääkäriprikaatin valatilaisuudessa kenttähartauden pitänyt kenttärovasti Juhani Liukkonen. VTa Suomalainen sotilas pärjää kuumassakin Työterveyslaitoksen tutkimuksessa arvioitiin sotilaan selviämistä kuumissa olosuhteissa. Tutkimukseen osallistui Tsadissa palvelevia suomalaisia sotilaita. Henri Havusela Yhä useampi sotilas lähetetään kuumiin olosuhteisiin, missä on pystyttävä operoimaan taisteluvarustuksessa. Suomalainen sotilas voi joutua sopeutumaan nopeastikin täysin uudenlaiseen ilmastoon. Tutkimukselle syntyi tarve, kun puolustusvoimissa havaittiin, että kriisinhallintatehtävät tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Suomessa voi olla talvi ja elimistö on sopeutunut kylmään, mutta sotilas lähetetään kuumiin oloihin, missä elimistö joutuu henkisesti ja fyysisesti vaativiin tehtäviin, kertoo Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Harri Lindholm. Kyseessä on yhteistyöhanke puolustusvoimien, Työterveyslaitoksen, sekä Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen välillä. Tutkimus oli alusta alkaen asiakaslähtöistä eli puolustusvoimat toimi aloitteentekijänä. Siellä haluttiin oppia uusia toimenpiteitä ja varautua siihen, että pystytään lähettämään sotilaat turvallisesti kuumiin oloihin, tutkimuksen johtajana toiminut Lindholm täsmentää. Isku operaatioalueelle Tutkimusta lähdettiin toteuttamaan laaja-alaisen suunnittelun kautta. Teimme muun muassa laajan kirjallisuuskatsauksen. Sen lisäksi kartoitimme kuumien olojen suhteen hyviä käytäntöjä, joita kysyimme eri maiden lääkintä- ja sotilashenkilöstöltä, Lindholm kertaa. Suunnittelun jälkeen päädyttiin tieteelliseen tutkimukseen, johon valittiin joukko Tsadiin kriisinhallintatehtäviin lähteviä suomalaisia sotilaita. Tutkimusmenetelmät olivat monipuolisia. Rutiininomaisten kuntotestien, verikokeiden ja muiden testien lisäksi tutkijat lähtivät viikoksi operaatioalueelle Tsadiin. Tutkijat haastattelivat sotilaita Taneli Urmas Kolme sotilasta sai tunnustusta käytännön työstä ansioitumisesta, kun jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin kunniapalkinnot jaettiin torstaina 9. helmikuuta. Kolme palkintoa, arvoltaan yhteensä euroa, myönnettiin komentaja Juha-Antero Puistolalle, kapteeni Lauri Kajavalle ja insinöörikapteeni Vesa Kivelälle. Louise ja Göran Ehrnroothin säätiön työssään ansioituneille sotilaille myöntämää palkintoa pidetään puolustusvoimissa arvokkaana huomionosoituksena. Tämä on erittäin tärkeä palkinto. Tässä on mahdollista puolustusvoimien omilla päätöksillä palkita käytännön työssä ansioituneita sotilaita, kentällä ja esikunnassa, sanoo palkinnot jakanut puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen. Tutkimus antoi puolustusvoimille paljon uutta tietoa operoimisesta kuumissa olosuhteissa sekä arvokasta koulutusmateriaalia. paikan päällä sekä tekivät heille stressin- ja kuormituksenmittauksia, minkä lisäksi sotilailta mitattiin kehon lämpötiloja nielaistavan kapselin avulla. Hienosäätöä löytyi Esitykset tulevat kentältä Tutkimustuloksista selvisi, että suomalaissotilas sopeutuu kuumuuteen siinä missä muutkin. Lindholmin mielestä olosuhteita ei kuitenkaan pidä aliarvioida. Riskit ovat kuitenkin olemassa ja niihin täytyy sotilaan valmistautua. Huippukuntoisellekin täytyy antaa aikaa sopeutua kuumuuteen kymmenisen päivää, että pystyy lähtemään tekemään raskaampia hommia. Tämän lisäksi ravintohuollossa on vielä parantamisen varaa kuumilla kriisialueilla. Vaativien tehtävien aikana ravinnon saaminen täytyy turvata, jotta suorituskyky ei laske. Mitään dramaattisia tutkimustuloksia emme saaneet, mutta hienosäädettävää löytyi. Kuumakortti antaa sotilaalle tietoa Puolustusvoimien näkökulmaa tuotiin tutkimukseen mukaan eri sotilashenkilöiden kautta. Tällaiset tutkimukset ovat puolustusvoimille äärimmäisen tärkeitä. Nyt saamme perustietoa sotilaista niissä olosuhteissa, missä he operoivat, kertoo ohjausryhmän varapuheenjohtajana toiminut everstiluutnantti Matti Santtila. Santtilan mukaan tutkimus Tsadissa oli merkittävä juurikin kuumien olosuhteiden takia. Meillä ei ole ollut tarpeeksi tietoa, miten juuri suomalainen sotilas pärjää kuumassa. Tutkimuksen aikana osalla sotilaista havaittiin lämpösairauksia, mutta ei prosentuaalisesti sen enempää kuin muiden maiden asevoimilla. Koulutuksella ja ennakkovalmistautumisella pystytään vaikuttamaan näihin asioihin, Santtila linjaa. Yhtenä tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa puolustusvoimille koulutusmateriaalia. Yksittäiselle sotilaalle kehitettiin kuumakortti, joka kulkee taskussa mukana. Kuumakortti jaetaan jokaiselle sotilaalle. Siitä saa tietoa, miten toimintaa ylläpidetään kuumassa. Ehrnrooth-palkinnolla tunnustettiin työssään ansioituneita Kuvassa (vas.) komentaja Juha-Antero Puistola, kenraali Ari Puheloinen, vuorineuvos Göran J. Ehrnrooth, kapteeni Lauri Kajava sekä insinöörikapteeni Vesa Kivelä. Kuva: Akseli Muraja Puheloisen mukaan ehdokkaat palkinnon saajiksi esitetään kentältä. Tässä on hyvää se, että säännöissä todetaan, että tämä koskee sotilaita, muuten sitä ei ole rajattu. Palkinnon takana voi olla jokin yksittäinen teko, mutta se voi olla myös pidemmän aikavälin kunnostautuminen. Kapteeni Lauri Kajavan ansiot kansainvälisessä kriisinhallinnassa ja toiminnassa sodankaltaisissa tilanteissa ulkomailla olivat pitkälti palkinnon saamisen takana. Myös hänen kouluttajakokemuksensa vaikutti. Minulla on noin 11 vuoden kokemus puolustusvoimien kouluttajatehtävistä, joista noin kaksi vuotta olen ollut ulkomailla, Kajava kertoo. Tämä palkinto on ihan todella hieno tunnustus, minulle itselleni, mutta totta kai tämä on joukkoni tekemä työ. Esimiehet palkitaan joukon hyvästä työstä, hän sanoo. "Mahtavan myönteinen palaute työstä" Komentaja Juha-Antero Puistola pitää syynä palkinnon saamiseen uraansa Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksella sekä esiintymistään julkisuudessa. Nämä ovat muodostaneet sellaisen kokonaisuuden, joka on palkinnon esittelijöille ja antajille antanut aiheen tunnustuspalkinnon myöntämiselle, ja se tuntuu tietenkin hienolta. Se on mahtavan myönteinen palaute siitä, mitä olen viime vuosina tehnyt. Puistolalla ei ole vaikeuksia miettiä, miten käyttää merkittävä palkintosumma. Ylläpidän kahta asuntoa, eli kahden talouden tasapainoiseen pyörittämiseen tämä varmaan menee, Puistola naurahtaa. Kuva: Puolustusvoimat/Tuomas Rimpiläinen

5 ruotuväki 4/2012 uutiset 5 Näyttelykuvat huutokaupattiin hyväntekeväisyyteen tähtäimessä Pääseekö varusmies saunomaan? Taneli Urmas Helsingin kahdet kasvot -valokuvanäyttelyn teokset huutokaupattiin veteraanien hyväksi lauantaina 4. helmikuuta. Taulut kiinnostivat, sillä vain kaksi valokuvaa vajaasta kahdestakymmenestä jäi myymättä. Näyttelyn tuottaja ja varusmiesten Combat Camera -tiimin esimies, yliluutnantti Tommi Kangasmaa on erittäin tyytyväinen huutokaupan tulokseen. Tällä hetkellä rahaa on kerätty euroa. Myös kaksi myymättä jäänyttä taulua ovat herättäneet mielenkiintoa, eli kaikki myydään. Alunperin varusmiesten stillkuvauskoulutukseen tarkoitetun projektin valokuvissa on yhdistetty sodanajan Helsinkiä pommitusten jäljiltä nykypäivän katukuvaan. Tarkoituksena oli etsiä sama paikka, sama polttoväli, sama rajaus ja niin edelleen, kertoo Kangasmaa. Loppujen lopuksi tulos oli Kangasmaan mukaan niin hieno, että kuvista päätettiin koota valokuvanäyttely. Käytännön järjestelyistä vastasi Pääesikunnan viestintäosasto. Kun mietittiin, mitä näille tauluille tehdään, keksittiin ajatus, että huutokaupataan kuvat veteraanien hyväksi, Kangasmaa kertoo. Meklarina huutokaupassa toimi Sakari Nuuttila Legendaarinen uutistenlukija Arvi Lind suostui mielellään huutokaupan meklariksi. Hän on viestintäpuolen reservin majuri. Sotilaskotiliitto on lahjoittanut jokaisen Suomen varuskunnan varusmiesten liikuntakerhotoiminnalle (VLK) uusia salibandyvälineitä. Järjestömme arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti vapaaehtoisen työpanoksen ja varojenkeruun kautta kerätään rahaa varusmiesten palvelusaikaisen vapaa-ajanviihtyvyyden tukemiseen, sanoo Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Satu Mustalahti. Kaikkien Sotilaskotiyhdistysten peruspalveluihin kuuluu paikallisen VLK-toiminnan tukeminen. Sotilaskotiliitto lahjoittaa vuosittain 4,5 prosenttia tuloistaan varusmiesten viihtyvyyden tukemiseen. Viime vuonna 90 vuotta täyttänyt järjestö käytti salibandyvälineisiin 75 prosenttia juhlavuoden lahjatuloistaan, yhteensä 19,400 euroa. Ylen legendaarinen uutistenlukija Arvi Lind. Lind on tyytyväinen tuottoon. Tämä on tietenkin hyvä tulos, annan arvon ostajille. Lindin mielestä tämän huutokaupan tapaiset hyväntekeväisyystapahtumat eivät saa olla ainoa keino tukea yhteiskunnan vähävaraisia. Sivistysvaltiossa yhteiskunnan pitäisi korvata sotaveteraanien tarpeet. Hyväntekeväisyys on tietenkin hyvä lisä, mutta se ei saisi olla ainoa tapa. Omat kotikulmat kiinnostivat Salibandyvälineitä kaikkiin varuskuntiin Sotilaskotiliitto lahjoitti kaikille Suomen varuskunnille salibandyvälinesetit. Sotilasurheiluliiton puheenjohtaja, prikaatikenraali Kyösti Halonen otti lahjoituksen vastaan Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Satu Mustalahdelta. Halusimme käyttää rahan juuri varusmiesten hyväksi, ja VLKtoiminnan tukeminen sopii hyvin Kuva: Akseli Muraja Hannu Marttila on yksi taulujen ostajista. Hän huusi taulun, jossa näkyy Yrjönkadun ja Pienen Roobertinkadun kulma. Monet huutajista halusivat taulun, jolla on jokin yhteys heidän elämäänsä. Olen tuossa kulmassa olevan taloyhtiön isäntä. Meillä on ennestään olemassa tuon taulun vanhasta valokuvasta tehty piirros, että siksikin kiinnosti ostaa tämä, Marttila kertoo. Marttila löysi paikalle Helsingin Sanomien jutun perusteella. Se, että tuotto menee veteraanien hyväksi, oli hänestä positiivinen asia. Kiinnitin juttuun huomiota, huutokauppa vaikutti mielenkiintoiselta. Kun tuotot menevät hyväntekeväisyyteen, hintaa ei tarvinnut miettiä niin paljon. liiton toiminta-ajatukseen. Se tuo vaihtelua raskaaseen palvelukseen, ylläpitää kuntoa ja lisää viihtyvyyttä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kaikkiin varuskuntiin tammikuun aikana jaetut salibandysetit sisältävät kukin 20 mailaa, 20 pelipaitaa, maalivahtien varusteet sekä palloja. Lahjoituksen vastaanotti Sotilasurheiluliiton puheenjohtaja, prikaatikenraali Kyösti Halonen. Vapaa-ajan liikunnan peruselementit eli innostuneet ja osaavat ohjaajat sekä tilat ja välineet ovat lisääntyneet ja niitä on edelleenkin tulossa. Pistäkää nämä välineet heti käyttöön, kun saatte ne joukko-osastoihin, prikaatikenraali Halonen kehotti liikuntakerhojen vetäjiä. Kuva: Henri Juvonen Eero Nurmi Saunominen on erottamaton osa suomalaisuutta. Selvitimme saunomismahdollisuudet viidessä eri varuskunnassa. Minkälaiset mahdollisuudet varusmiehillä joukko-osastossanne on päästä saunomaan? Tällä saapumiserällä on kaksi saunaa käytössä. Toinen lämmitetään iltaisin maanantaista torstaihin. Toisessa on kerran viikossa naisten vuoro ja muina aikoina lämmityksen voi tilata yksiköstä käsin, yliluutnantti Mika Uosukainen Kaartin Jääkärirykmentistä sanoo. Saunatiloissa on aina lämpimät kiukaat, ja saunominen onnistuu milloin tahansa. Huoltoiltapäivien yhteydessä on perinteisesti ollut saunomismahdollisuus. Leireillä on myös usein mahdollista päästä saunomaan, kapteeni Pekka Wallenstjerna Viestirykmentistä kertoo. Meillä on yksi noin puolijoukkuekokoinen sauna varusmieskäytössä. Sauna lämpenee uutisia muualta Patria ja Volvo Group kumppaneiksi Ruotsissa joka päivä 17:30-20:30. Saunaa käytetään varsin paljon, koska linnakesaaresta ei pääse arkisin poistumaan vapaille. Sauna tuo yhteisöllisyyttä, yliluutnantti Aki Mankkinen Kotkan Rannikkopataljoonasta pohtii. Kuntotalolla on kaksi isoa, noin 40 hengen saunaa. Lisäksi Raasin harjoitusalueella on rantasauna varusmiesten käytössä. Leirien aikana Raasin Jalmarisaunaa käytetään suhteellisen aktiivisesti. Kuntotalolla on usein mahdollista saunoa ja uida palvelusaikana urheilusuoritusten yhteydessä, luutnantti Jouko Haanpää Porin Prikaatista sanoo. Saunoja on kaksi, ja ne toimivat varausperiaatteella. Keskimäärin saunomista on kerran viikossa yksikköä kohti. Vapaaajalla ja liikuntakoulutuksen jälkeen varusmiehet voivat lisäksi käyttää Siilashallin saunoja hyväkseen. Jos yksikkö on viikon harjoituksessa, leirisaunaan pääsee vähintään kerran, huoltohenkilöstö jopa päivittäin, kapteeni Tapio Hoppula Jääkäriprikaatista luettelee. Patria ja Volvo Group tarjoavat yhdessä elinkaaren tukipalveluja Ruotsin puolustusvoimille, uutisoi Tekniikka&Talous. Yhtiöiden tekemä yhteistyösopimus liittyy tukipalveluihin, joita yhtiöt tarjoavat yhdessä Ruotsin puolustusvoimille sen mahdollisissa tulevissa logistiikan ja huollon uudistuksissa. Patrialla on jo sopimus panssaroidun pyöräajoneuvon 113 AMV 8x8 toimittamisesta Ruotsin maavoimille käytössä olevien noin 200 Patria XA 6x6 -ajoneuvon lisäksi. Volvo Group on puolestaan pitkään toimittanut Ruotsin puolustusvoimille ajoneuvoja. Yhdistimme voimamme Volvo Groupin kanssa vahvistaaksemme pohjoismaista jalansijaamme ja yhteistyötä. Volvo Group on meille Ruotsissa merkittävä kumppani, markkinointijohtaja Jukka Holkeri Patriasta sanoo. Tekniikka&Talous 6.2. Varusmiesten vaarallisin infektio kuriin Varusmiehet ovat saamassa rokotuksen armeijan vaarallisimpaan infektioon, meningokokki B -bakteerin aiheuttamaan verenmyrkytykseen, kertoo Vantaan Sanomat. Sama rokote suojaisi myös sylivauvoja, jotka ovat bakteerin toinen kohderyhmä. Rokotetta testataan jo Tampereen yliopistossa ja ensimmäiset tulokset saadaan kuluvan talven aikana ja loput tiedot vuoden loppuun mennessä. Rokote voisi tulla käyttöön aikaisintaan vuonna Rokote poistaisi pahimman kuolemantapauksia aiheuttavien infektioiden uhan, jota vastaan on ollut kaikkein vaikeinta kehittää rokotetta, professori Timo Vesikari Tampereen yliopistosta tiivistää. Rokotteen on kehittänyt lääkeyhtiö Pfizer. Sitä on testattu aiemmin muun muassa Yhdysvalloissa. Vantaan Sanomat 8.2. Kuljetuspuoli kiehtoi nuoria Next Step -messuilla Tuomas Kähärä Puolustusvoimat osallistui Helsingin Messukeskuksessa tammikuun viimeisenä päivänä alkaneille Next Step-messuille yhdessä Suomen Kuljetus- ja Logistiikka SKAL ry:n ja Autokoululiiton kanssa. Vuosia yhteistyötä tehneille kumppaneille tämä olikin neljäs kerta tapahtumaan osallistujien joukossa. Puolustusvoimien kannalta messuille osallistuminen on erityisen tärkeää. Näin saamme näkyvyyttä ja pystymme kertomaan nuorille kuljettajakoulutuksen lisäksi muistakin mahdollisuuksista puolustusvoimien parissa, valaisee insinöörikomentajakapteeni Ilmo Suurnäkki Pääesikunnan logistiikkaosastolta. Kaksipäiväisillä Suomen suurimmilla koulutus- ja työpaikkamessuilla vierailee vuosittain noin kävijää ja näytteilleasettajia on yksittäisistä lukioista aina korkeakouluihin ja yrityksiin. Messut järjesti SAKKI ry (Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto). Näytteilleasettajina toimineet sotilaskuljettajat Ville Nevalainen ja Henri Helasmäki eivät voi muuta kuin suositella sotilaskuljettajaksi hakemista puolustusvoimissa. Koulutus on erittäin perehdyttävä ja suurin hyöty tästä on se, että saat suoraan kuljettajan ammattipätevyyden. Kuljetusalalla riittää varmasti töitä, he kehuvat. Nevalaisen ja Helasmäen mielestä parasta onkin omien kokemuksien jakaminen kaikille kiinnostuneille. Kuljettajakoulutuksesta innostuneita nuoria on kyllä ollut, mutta erityisesti monet tytöt ovat tulleet kysymään, miten pääsee suorittamaan varusmiespalvelusta. Tosin passiivisiakin tyyppejä on tullut vastaan. Kolmelle rajavartiomiehelle sakot Lapin käräjäoikeus on tuominnut sakkoihin kolme Lapin rajavartioston kouluttajaa, kirjoittaa Yle verkkosivuillaan. Oikeus langetti tuomion tuottamuksellisesta palvelurikoksesta vuonna 2009 sattuneen räjähdeturman vuoksi. Lapin rajavartioston kertausharjoituksessa käytetyt räjähdepanokset oli asetettu varomattomasti liian lähelle tiellä liikkuvia harjoitus- ja maaliajoneuvoja. Räjähdyksistä aiheutui vahinkoja harjoituksen ajoneuvoille. Henkilövahinkoja ei sattunut. Varusmieskoulutuksessa ja kertausharjoituksissa käytetään pieniä räjähdepanoksia elävöittämään harjoituksia ja luomaan taistelukentän omaisia olosuhteita. Koulutustavoitteiden mukaisesti räjähdepanoksilla kuvataan yksittäisiä räjähdyksiä ja kuvataan vihollisen asevaikutusta harjoitustilanteissa. YLE 9.2. Toimittanut Tuomas Kähärä

6 6 maailmalla ruotuväki 4/2012 lyhyesti Wikileaks-vuotaja sotaoikeuteen Yhdysvaltain armeijan salatun materiaalin vuotamisesta Wikileaks-sivustolle epäilty Bradley Manning joutuu sotaoikeuteen. Yhdysvaltain historian suurimmasta salatun materiaalin vuodosta epäilty Manning joutuu vastaamaan oikeudessa 22 syytekohtaan, joista syyttäjä vaatii hänelle elinkautista vankeutta. Manningia epäillään muun muassa vihollisen auttamisesta ja julkisen omaisuuden varastamisesta. Hänen uskotaan saaneen tiedot haltuunsa työskennellessään tietojenkäsittelijänä Irakissa vuosina (Reuters 3.2.) RLu Yhdysvalloissa kehitettiin itseohjautuva luoti Yhdysvaltojen armeijan käyttöön ollaan kehittämässä itseohjautuvaa luotia. Lockheed Martin -asejätin kehittämän prototyyppiluodin pitäisi pystyä osumaan laserilla osoitettuun kohteeseen kahden kilometrin päästä. Kymmensenttisen luodin rata ohjautuu uudestaan jopa 30 kertaa sekunnissa. Tällä hetkellä ongelmana on luodin riittämätön nopeus, 730 kilometriä tunnissa. Luotia valmistavassa yrityksessä sitä suunnitellaan armeijan, poliisin ja aseharrastajien käyttöön. Tutkijat ovat kuitenkin esittäneet huolensa teknologian päätymisestä terroristien käsiin. (BBC News, 31.1.) TUr USA:n naissotilaat lähemmäksi etulinjaa Yhdysvaltain puolustusministeriö on vähentämässä naissotilailta kiellettyjä tehtäviä. Vaarallisimpiin tehtäviin naisia ei päästetä jatkossakaan, mutta tarkoituksena on kuitenkin päästää naiset lähemmäs taistelukenttiä. Yhdysvalloissa palvelusmahdollisuuksien rajoittaminen on heikentänyt naissotilaiden etenemismahdollisuuksia. Nyt heille on aukeamassa tuhansia uusia armeijan työpaikkoja. Naissotilaiden edustajat pitävät muutoksia askeleena oikeaan suuntaan, mutta arvostelevat vanhanaikaisena ja epäoikeudenmukaisena sitä, että taistelutehtävät on naisilta edelleen kielletty. (Reuters 10.2.) HHa Ensimmäisen maailmansodan viimeinen veteraani kuollut Kuninkaallisten ilmavoimien naisjoukoissa palvellut Florence Green on kuollut 110 vuoden ikäisenä. Green oli tiedettävästi viimeinen ensimmäisen maailmansodan veteraani. Hän ei osallistunut taisteluihin vaan palveli ilmavoimien kahden tukikohdan ruokalassa Britanniassa. Green liittyi ilmavoimiin 17-vuotiaana syyskuussa Viimeinen ensimmäisen maailmansodan taisteluissa mukana ollut veteraani, britti Claude Choules kuoli 110 vuoden ikäisenä viime vuoden toukokuussa. (STT-Reuters 8.2.) HHa Venäjä kasvattaa aseyhteistyötä Venäjän aseviennin arvo kaksinkertaistui vuosina Aseyhteistyö ja Euraasian liitto viestivät suurvalta-aseman tavoittelusta. Roope Luokkamäki Vuosina Venäjän asevienti lähes kaksinkertaistui, kun sen arvo nousi 6 miljardista dollarista 11,3 miljardiin. Venäjä oli maailman toiseksi suurin aseiden viejä heti Yhdysvaltojen jälkeen. Samalla kun Venäjän aseiden vienti esimerkiksi Syyriaan herättää närää länsimaissa, solmii valtio jatkuvasti uusia aseyhteistyösopimuksia. Venäläisten lähteiden mukaan maailman maista 23 prosenttia ostaa aseistusta Venäjältä. Perinteisesti Venäjän suurimpia asiakkaita ovat olleet Kiina ja Intia, ja aseviennistä 90 prosenttia kohdistuukin Aasian markkinoille. Nyt Venäjää ovat kuitenkin alkaneet kiinnostaa tuoreet markkinat esimerkiksi latinalaisessa Amerikassa. Euraasian liitto pyrkii laajenemaan Meillä on historia sekä Venäjän että Kuuban kanssa Yhdysvallat seuraa Kuuban ja Venäjän välistä aseyhteistyötä. Roope Luokkamäki Pari kuukautta sitten julkistettu uusi aseyhteistyö Kuuban kanssa on Maanpuolustuskorkeakoulun taktiikan laitoksen tutkijan Ari Rautalan mukaan hyvä esimerkki Venäjän pyrkimyksistä. Venäjä palaa latinalaiseen Amerikkaan. Tämä on venäläisistä lähteistä pääteltävissä. Kuuban lisäksi muita paikkoja, joissa tällainen jalka oven väliin voisi tulla kysymykseen, ovat esimerkiksi Venezuela ja Bolivia. Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto pyrki ylläpitämään diplomaattisuhteita latinalaisessa Amerikassa ja esimerkiksi alkuperäinen aseyhteistyö Kuuban kanssa kesti Neuvostoliiton hajoamiseen asti. Uuden yhteistyön tarkoituksena on modernisoida Kuuban Neuvostoliitolta aikanaan hankkimaa asejärjestelmää. Katri Pynnöniemi uskoo Venäjän panostavan ulkomaankauppaan. Venäjän ulkopolitiikassa korostuu se, että halutaan kasvattaa markkinoita. Venäjän asevienti tähtää latinalaisen Amerikan markkinoille. Vuonna 2009 Venezuelan armeija osti Venäjältä aseita 2 miljardin dollarin edestä. Kuvassa venezuelalaisia sotilaita varustautuneina venäläisen Mihail Kalashnikovin suunnittelemilla AK-47 rynnäkkökivääreillä. David McGuire, Yhdysvaltain Suomen suurlähetystön lehdistövastaava kertoo, että Yhdysvallat seuraa Venäjän ja Kuuban välistä aseyhteistyötä. Yhdysvallat kiinnittää tietysti huomiota tilanteeseen. Meillä on historia sekä Venäjän että Kuuban kanssa. Yhdysvallat on pitänyt Kuubaa kauppasaarrossa vuoden 1962 ohjuskriisistä lähtien. Kriisi sai alkunsa, kun yhdysvaltalaiset vakoilukoneet paikansivat rakenteilla olevan neuvostoliittolaisen ohjustukikohdan Kuubassa. Paljastuksesta seurasi Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen jo valmiiksi huonojen välien kiristyminen entisestään. McGuire kertoo Yhdysvaltojen olevan edelleen kiinnostunut siitä, mitä Kuubassa tapahtuu. Kuuba on edelleen Yhdysvaltojen kauppasaarrossa ja kiinnitämme huomiota aina, jos maahan viedään aseita. Kuubaa kohtaan löytyy kuitenkin myös kiinnostusta. Alueen läheinen sijainti lisää Yhdysvaltojen kiinnostusta sitä kohtaan, mutta tällä hetkellä on asioita, jotka estävät yhteistyön. Kehitystä ja takaiskuja Kuva: Henri Juvonen Laajempi arvio on, Venäjä pyrkii laajentumaan ja vahventumaan puuhaamalla Euraasian liittoa, joka on tällä hetkellä taloudellinen ja miksei myöhemmin sotilaallinenkin liitto. Kuitenkin sellainen liitto, jossa Venäjä on se keskusnapa ja sen ympärillä on muita jäsenmaita. Rautala esittää, että Euraasian liitto voisi olla vastine esimerkiksi Euroopan unionille. Venäläiset haluavat vähintään kaksinapaisen maailman tai voi niitä napoja olla useampikin, kunhan Venäjä on yksi niistä. Venäjä haluaa suurvalta-asemansa takaisin. Talouden rakenne rajoittaa Tutkija Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta instituutista on pistänyt merkille samanlaisia suurvaltapyrkimyksiä. Nyt on talouspuolellakin nähtävissä yrityksiä palauttaa joitakin Suhteissa Venäjään McGuire näkee tapahtuneen sekä kehitystä että takaiskuja. Hän vakuuttaa, että maat pystyvät kuitenkin tekemään myös yhteistyötä. Aina kun puhutaan USA:n ja Venäjän suhteista siihen liittyy monia asioita. Hillary Clintonin ajaman New Start -sopimuksen myötä on edistytty paljon, mutta takaiskuja on aina välillä. Meidän on vain pakko sopia olevamme eri mieltä joissain asioissa ja työskennellä niiden asioiden parissa, joista olemme samaa mieltä. New Start on Yhdysvaltain ja Venäjän välinen sopimus ydinaseiden vähentämisestä. Sopimus astui voimaan viime vuoden tammikuussa. osia siitä entisestä asemasta. Ei siis palauttaa Neuvostoliittoa, vaan rakentaa suhteita vakavampaan suuntaan ja Euraasian talousliitto on tästä isoin esimerkki. Pynnöniemi suhtautuu kuitenkin epäilyksellä Venäjän mahdollisuuksiin ottaa dominoiva rooli nimenomaan talouspolitiikassa. Noin neljän prosentin vuosittainen talouskasvu kuulostaa kovalta, mutta totuus on, että Venäjän infrastruktuurin kehitys on jäänyt pahasti jälkeen. Sellaisia panostuksia, mitä tällä hetkellä tarvitaan ei voida tehdä. Putinin hallinnolle kriittiset taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole tehty niitä rakennemuutoksia, mitä olisi tarvittu, jotta pystytään kilpailemaan kansainvälisesti. Pynnöniemi uskoo, että talouden rakenteelliset ongelmat heikentävät myös Venäjän mahdollisuuksia lisätä kansainvälistä painoarvoaan. Suhtautuisin siihen aika kriittisesti, että Venäjä pystyisi projisoimaan valtaansa viemällä sitä jonnekin maantieteellisesti. Vienti kasvaa jatkossakin Venäläisellä aseteollisuudella on rakennemuutosten lisäksi sellaisia haasteita kuin asevoimien uudistus sekä maailmankauppajärjestö WTO:hon liittyminen. Vuoteen 2020 ulottuvan uudistuksen myötä Venäjän tulisi viennin ohessa tuottaa uutta kalustoa omalle, pahasti vanhentuneelle armeijalleen. WTO:hon liittyminen viime joulukuussa taas voi tarkoittaa kilpailun avautumista Venäjällä. Ari Rautala uskoo kuitenkin Venäjän aseviennin jatkavan kasvuaan. Kyllä se kasvaa. Eivät heidän tuotteensa huonoja ole. Heillä on erittäin hyvä tykistö ja optiikkaa sekä tietysti maailmankuulu Kalashnikov. John F. Kennedy raportoi Valkoisessa talossa Kuuban ohjuskriisistä 2. marraskuuta Tuolloin Venäjän ja Kuuban ohjusohjelma kiristi Venäjän ja Yhdysvaltojen välejä ydinsodan partaalle asti. Kuva: Lehtikuva/AFP Phot0/Leo Ramirez Kuva: Lehtikuva

7 ruotuväki 4/2012 reportaasi 7 Kuvat: Akseli Muraja Varusmiesten liftausintoa on vähentänyt ainakin lomakuljetusjärjestelyjen parantuminen. Kouvolassa kyytiä saatiin odotella puolen tunnin ajan. Peukku vie ja peukku tuo Matkaan Karjalan Prikaatista Helsinkiin tarvittiin kolme kyytiä ja viisi tuntia. Aikanaan varusmiehillä oli useinkin tapana liftata lomille. Nyt sotamies tien poskessa on harvinainen näky. Roope Luokkamäki Torstai-iltapäivä, huomiselle haettuna henkilökohtainen loma ja ainoa asia, joka vielä erottaa väsyneen sotamiehen viikonlopusta, on matka varuskunnasta kotiin. Harmi vain, että matkaa on 200 kilometriä eikä kulkuneuvosta tietoakaan. Kävellessäni kuvaajan kanssa ulos Karjalan Prikaatin portista poskissa tuntuu reipas 26 asteen pakkanen. Muuten kylmä sää ei tunnu tunkeutuvan lukuisten vaatekerrosten läpi, ja olo on luottavainen. Pientä pakkasta lukuun ottamatta ilmakin on mitä mainioin. Talviaurinko paistaa pilvettömältä taivaalta valaisten lumen painosta nuokkuvia puita. Ensimmäinen etappi vaikuttaa matkan haastavimmalta.vekaranjärven varuskunta on rehellisesti sanottuna keskellä ei mitään, ja varuskunnan tie liittyy ensimmäiseen yleiseen tiehen vasta 12 kilometrin matkan jälkeen. Reilun kilometrin matkan jälkeen takaa kuuluu kuitenkin odotettu ääni. Käännyn tulosuuntaan, nostan huolella valmistelemani, etelää kyselevän pahvikyltin näkyville ja peukaloni pystyyn. Sinisessä Toyotassa huomioliivit päällään ajava mies ei kuitenkaan helly kylmässä marssivien varusmiesten liftausyritykselle, vaan ajaa tylysti ohi. En anna katkeran tappion lannistaa itseäni ja usko omaan tekemiseen palkitaan nopeasti. Noin 10 minuuttia edellisestä ja takaamme kuuluu jälleen moottorin hurinaa. Ei muuta kuin sormi pystyyn ja hymy korviin. Valkoinen fordi pysähtyy pientareelle; ei muuta kuin kyytiin. Katoava kansanperinne Hyväntekijämme paljastuu kotimatkalla olevaksi varuskunnan työntekijäksi. Hän kertoo, ettei liftaajia tule usein vastaan näillä teillä. Ajattelin, että otetaan nyt pojat palelemasta. Jos täällä joskus näkee varusmiehiä tien poskessa, niin niiltä on silloin mennyt kone alta. Aika harvinaista se kyllä on. Katoavaa kansanperinnettähän tässä ollaan elvyttämässä. Kerron isäni aikoinaan liftanneen aina varuskunnasta kotiin. Nykyään kuviot on aika erilaiset kuin silloin. Maailma muuttuu ja armeijan pitää muuttua siinä mukana. Mies lupaa jättää meidät Kouvolan keskustaan, mikä sopii oikein hyvin matkasuunnitelmiimme. Ravihevosen matkassa Kouvolassa hetken palloiltuamme löydämme Helsinkiin ja Lahteen vievän tien ja asetumme sen varteen bussipysäkin tuntumaan. Autoja valuu ohi tasaisena virtana, mutta hymyilyä ja naureskelua lukuun ottamatta sympatiaa ei heru. Pelastus saapuu lopulta odottamattomassa muodossa, kun pysäkille kurvaa hevoskärryä vetävä avolava-auto. Emme jää empimään, vaan hyppäämme kyytiin. Olen itse aikanani saanut niin hyvin kyytejä, kun olen liftannut, että tykkään ottaa liftaajia kyytiin. Kerran liftasin Kiteeltä Raaheen ja takaisin yhden viikonlopun aikana, Sipooseen matkalle oleva Suvi Kettunen kertoo. Jos täällä joskus näkee varusmiehiä tien poskessa, niin niiltä on silloin mennyt kone alta. Joskus olen joutunut sellaisen venäläisen rekan kyytiin, että kuski on ollut kauheassa kännissä, mutta muuten kaikki on mennyt aina todella hyvin. Portti takana, elämä edessä. Tästä alkoi matka kohti Helsinkiä. Kettunen on ollut Kouvolassa käyttämässä vaunussa matkaavaa Jennyn Säpinä -ravihevosta eläinlääkärillä. Mukana vaunussa automatkailua opettelemassa on myös Jennyn Kevät -varsa. Porvoossa pysähdymme ostamaan hevosille rehua. Saamme myös tilaisuuden tutustua matkaseuraamme. Pieni varsa vaikuttaa vielä vähän ujolta, mutta tarjoamani omena maistuu kyllä molemmille hevosille. Matka Porvoosta Sipooseen ei ole enää pitkä ja tiemme eroavat Kulloon kotituvan huoltoasemalla. Päätämme ansainneemme munkkikahvit ja suuntaamme huoltoasemalle lämmittelemään hetkeksi. Vuorotellen kastuneet ja jäätyneet sukat menevät vaihtoon. Viimeiset kilometrit Jennyn Säpinä ihmettelee vieressä, kun särmä toimittaja lastaa rehua lavalle. Kuivat sukat lämmittävät myös mieltä ja lähdemme luottavaisina matkan viimeiselle etapille. Asetumme Helsingin tien varteen bussipysäkille. Kello on neljä ja työpaikkaliikenne vilkasta. Auto toisensa jälkeen ohittaa meidät kuitenkin surutta. 15 minuuttia kulunut eikä mitään. Useampikin nuorehko naishenkilö ajaa ohitse hymyillen tai nauraen. Uskon tämän johtuvan kuvaajan naamasta. Parinkymmenen minuutin odotus palkitaan vihdoin, kun uusi, punainen Audi kurvaa pysäkille. Töistä kotiin Katajanokalle matkalla oleva Jouni lupaa heittää meidät keskustaan asti. Sitä mukaa, kun jäsenet alkavat sulaa, myös tunnelma autossa nousee. Kerromme Jounille liftausreissustamme samalla kun Helsinki ja lomat lähestyvät vääjäämättä. Lopulta hyppäämme autosta presidentinlinnan kohdalla. Aikaa varuskunnan portilta on kulunut viisi tuntia, mutta olemme molemmat tukevasti yhtenä kappaleena eikä matkakuluihin ole palanut senttiäkään. Lisäksi tiedän paljon enemmän ravihevosten valmentamisesta kuin ennen.

8 8 KYLMÄN SODAN RAUNIOILLA ruotuväki 4/2012 Teatterirakennuksen aula oli varsin edustava edelleen ja rakennus oli alueen hyväkuntoisin. Teatterin kalusteet ja valaisimet olivat venäläiset vieneet mukanaan vetäytyessään varuskunnasta 90-luvun alkupuolella. Naisten keuhkoparantolan sisänäkymät olivat karuja mutta omalla tavallaan myös kauniita... KYLMÄN SODAN RAUNIOILLA Kuvat ja Teksti Petri Kallijärvi Taitto Juuso Salakka Sairaalan historian kuuluisin potilas on Adolf Hitler. Ensimmäiset valokuvausmatkani entisen DDR:n alueelle innostivat opiskelemaan sotahistoriaa ja saivat minut perehtymään toisen maailmansodan jälkeiseen Saksan historiaan ja kylmän sodan tapahtumiin. Paikan päällä historiallisissa kohteissa historiankirjojen kuiva teksti muuttui konkreettisiksi asioiksi ja kirjojen sisältö aukesi ihan uudenlaisessa valossa. Beelitz Heilstäten DDR:n sotasairaala Matkan piti olla tavallinen viikonlopun valokuvausmatka Berliiniin helmikuussa Tarkoituksena oli tutustua kaupungin mielenkiintoiseen historiaan ja ikuistaa historiallisia paikkoja, mutta paikallinen valokuvaajaystäväni oli suunnitellut jotain muuta. Kuvauskohteenamme oli historiallinen paikka, muttei suinkaan Berliinissä vaan noin 30 kilometriä Berliinin ulkopuolella: entisen DDR:n alueella oleva vanha neuvostoarmeijan terveysparantola- ja sotilassairaala-alue Beelitz Heilstäten. Sain eteeni valokopiokartan, josta ilmeni alueen laajuus. Noin 200 hehtaarille levittäytyi yli 60 erillistä rakennusta, joista osasta oli jäljellä vain rauniot. Kuulin, että osa alueen rakennuksista oli vartioitu ja lukittu ja niihin pääsy oli sopimuksenvaraista ja tiloja vuokrattiin muun muassa elokuvien kuvauspaikoiksi. Kolmella Oscarilla palkittu Roman Polanskin ohjaama elokuva Pianisti on pääosin kuvattu juuri Beelitzin alueella, samoin osia Tom Cruisen tähdittämästä elokuvasta Operaatio Valkyria. Sairaala rakentui kolmessa vaiheessa Näkymä sairaalan leikkaussalista kertoo karua kieltään rakennusten nykytilasta ja siitä miten kaikki on tuhottu. Alueen vanhin rakennus (1892) oli toiminut naisten keuhkoparantolana. Ensimmäiset Beelitz Heilstätenin rakennukset ovat valmistuneet vuosina Toisen ja kolmannen vaiheen rakennukset ovat peräisin pääosin 1900-luvun alkupuolelta ja ne olivat kuuluisan saksalaisen arkkitehti Fritz Schulzin käsialaa. Ennen sotia alueen rakennukset toimivat kylpylänä sekä keuhkoparantolana. Ensimmäisen ja toisen maailmasodan aikana sairaalat toimivat sotasairaaloina, joissa hoidettiin useita tuhansia haavoittuneita sotilaita. Sairaalan historian kuuluisin potilas on Adolf Hitler, joka oli hoidettavana sairaalassa kahden kuukauden ajan vuonna 1916 haavoituttuaan rintamalla jalkaan alue laajeni lopulliseen muotoonsa ja sinne rakennettiin myös tuberkuloosisairaala. Tässä käytössä se palveli aina 1990-luvulle saakka. Nykyään sairaala on alueen harvoja peruskorjattuja rakennuksia, ja se toimii vanhainkotina. Toisen maailmansodan jälkeen sairaala siirtyi Neuvostoliiton hallintaan. Siitä tuli toisen maailmansodan jälkeisen ajan suurin Neuvostoliiton ulkopuolella sijainnut neuvostoarmeijan sotilassairaala. Sairaalassa hoidettiin muun muassa Afganistanin sodassa haavoittuneita upseereita. Neuvostoarmeijan sairaalan kuuluisin potilas lienee ollut maksasyöpään sairastunut DDR:n johtaja Erich Honecker, joka oli sairaalassa joulukuusta 1990 maaliskuuhun 1991, minkä jälkeen hänet siirrettiin Moskovaan. Vahvistamattoman tarinan mukaan myös Puna-armeijan johtoa on hoidettu sotilassairaalan kylpylöissä ja sairaaloissa aina DDR:n luhistumiseen saakka. Sotilassairaala toimi vuoteen 1994 asti, jolloin viimeiset venäläiset sotilaat poistuivat yhdistyneen Saksan alueelta. Venäläiset luovuttivat alueen Saksan liittotasavallan viranomaisille elokuussa Venäläisten jäljiltä sairaala jäi lähes alkuperäiseen kuntoon sairaalatarvikkeineen ja kalusteineen, mutta varsin pian nämä kalusteet ja tarvikkeet joko varastettiin tai tuhottiin tyhjiksi jääneissä tiloissa luvun alkupuolella Saksan valtio myi alueen yksityishenkilöiden muodostamalle säätiölle. Säätiöllä oli tarkoitus korjata rakennukset ja tehdä rakennuksista nuorisokoteja ja päihdekuntoutuskeskus alkoholi- ja huumeongelmaisille nuorille, mutta hanke kaatui rahapulaan. Nykyään pääosa alueen rakennuksista on tuhottu, sotkettu graffiteilla ja annettu rapistua säiden armoilla. Onneksi kuitenkin osaa rakennuksista varjellaan ja pidetään alkuperäisessä asussaan. Viime vuosina tyhjissä rakennuksissa on majaillut lähinnä kodittomia. On harmittavaa todeta, että kappale arvokasta eurooppalaista historiaa katoaa nopeasti raunioiksi, mikäli mitään ei tehdä.

9 ruotuväki 4/2012 KYLMÄN SODAN RAUNIOILLA 9 VOGELSANG Rapistunut varuskuntakaupunki Varuskunnan urheilutalon loistonpäivät olivat varmaankin Moskovan olympialaisten aikaan, joista oli muistuttamassa seinämaalaukset kisatunnuksesta ja Mishka-karhusta. Toinen kuvausmatkani Berliiniin koitti kesäkuussa Tällä kertaa valokuvauskohteena oli vanha neuvostoarmeijan ydinasetukikohta ja varuskuntakaupunki Vogelsangissa, Brandenburgin osavaltiossa noin 50 km Berliinin ulkopuolella. Matka Vogelsangiin alkoi epäonnen vallassa, sillä junien kesäaikataulujen vuoksi paikallisjuna ei pysähtynyt pienen saksalaiskylän seisakkeella. Jouduimme jatkamaan seuraavalle asemalle, josta oli liki kymmenen kilometrin tihkusateinen kävelymatka varuskunta-alueelle. Kävelymatkan aikana paikallinen ystäväni kertoi minulle, että nämä olisivat viimeiset hetket ikuistaa tätä varuskuntakaupunkia. Saksan valtio on päättänyt purkaa kaikki rakennukset, maisemoida alueen vuoden 2011 loppuun mennessä ja liittää sen luonnonpuistoon. Alueen reunamilla oli useita varoituskylttejä, joissa varoitettiin maastossa olevista ammuksista ja räjähteistä. Maastossa olevat ammukset olivat peräisin alueen ammusvaraston räjähdyksestä 1970-luvulta. Päästyämme alueelle totesimme, että kaikki kasarmit oli purettu ja jäljellä oli enää vain osa varuskuntakaupungin rakennuksista. Myös ydinaseiden varastobunkkerit sekä laukaisualustat oli jo hävitetty ja maisemoitu. Pettymykseni oli karvas. Valtava alue on tunnelmaltaan kolkko 2500 hehtaarin kokoinen varuskuntaja harjoitusalue sijaitsee luonnonpuiston keskellä ja sitä ympäröi sankka metsä. Tunnelma oli synkkä ja jopa pelottava, sillä olimme ainoat ihmiset koko alueella. Jäljellä olevat noin rakennusta olivat huonossa kunnossa. Osaan niistä ei ollut turvallista mennä sisään. Varuskunnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1952 DDR:n alueelle sijoitettavia Neuvostoliiton asevoimien Länsi-ryhmän joukkoja varten. Varuskunta koostui varsinaisesta varuskunnasta sekä ydinaseille tarkoitetusta alueesta, jossa oli varastot ja laukaisualustat sekä henkilöstön tarvitsemat tilat. Vuodesta 1954 lähtien Vogelsangiin sijoitettiin 25. panssaridivisioonan 163. panssarirykmentti, 284. panssarirykmentti, 803. kiväärirykmentti sekä ilmatorjuntaohjusrykmentti. Kuuban kriisin jälkeen vuonna 1962 sinne sijoitettiin myös 665. ohjusrykmentti joka oli alun perin sijoitettu Kuubaan. Rykmentin päävastuuna olivat varuskuntaan sijoitetut ydinaseet. Lisäksi varuskunnassa oli kemialliseen sodankäyntiin erikoistunut pataljoona, lääkintäjoukkoja ja pioneeripataljoona. Vuosina alueelle rakennettiin noin 150 uutta rakennusta. Enimmillään varuskunnassa on ollut noin henkilöä, joista noin on ollut sotilaita ja loput 3000 sotilaiden perheitä tai varuskunnassa työskennelleitä siviilejä. Varuskunnassa oli pienen kaupungin infrastruktuuri aina koulua, kauppoja, kahvilaa ja teatteria myöten. Syrjässä sijaitsevalla, valtavan kokoisella alueella on ollut yli 300 rakennusta. Salatut aseet olisivat tuhonneet Lontoon ja Pariisin Tammikuussa 1959 varuskuntaan sijoitettiin ensimmäiset ydinaseet eli R5-M (SS-3) ohjukset. Kerrotaan, että nämä ohjukset oli tarkoitettu tuhoamaan Lontoo, Pariisi, Bryssel ja Bonn sekä Ruhrin alueen teollisuutta. Neuvostoliitto salasi itäsaksalaisilta (ja myös amerikkalaisilta) ydinaseiden siirron varuskuntaan. Tämän vuoksi ohjukset siirrettiin varuskuntaan yön pimeyden turvin. Vuonna 1960 varuskuntaan sijoitettiin R-12 (eli länsimaisen koodin mukaan SS-4 SANDAL) keskimatkan ohjuksia, jotka korvattiin myöhemmin pidemmän kantaman R-14 ohjuksilla luvulla ydinaseiden varastointitiloja rakennettiin runsaasti lisää, samoin johtokeskusbunkkereita. Venäläisten lähteiden mukaan ilmatorjuntaohjusrykmentin pääkalustona on ollut 1970-luvulta lähtien 9K35 STRELA-10 (SA-13 Gopher) panssarialustalla oleva ilmatorjuntaohjusjärjestelmä sekä myös 9K37 M1 "Buk" (SA-17 "Grizzly") -kalustoa. Myös Suomen puolustusvoimilla on ollut käytössä BUK M1 -ohjuskalustoa (ITO96), jota meillä nyt ollaan korvaamassa NASAMS-ohjusjärjestelmällä. Varuskunta oli DDR:n alueen suurimpia neuvostoarmeijan panssariyksiköiden koulutusvaruskuntia. Varuskunnan suuri koko ja laajat tasaiset harjoitusalueet soveltuivat hyvin panssareille. Varuskunnan panssarikalustona loppuvaiheessa on ollut T-86 -kalusto, BMB-2 -vaunuja sekä 2S1 "Gvozdika" -panssarihaupitsikalustoa, jollaisia on myös ollut Suomen puolustusvoimilla (122 PSH 74) luvun alkupuolella varuskunnan merkitys ja vahvuus pienenivät kylmän sodan päätyttyä. Vuoden 1988 jälkeen Vogelsangissa ei ole ollut ydinaseita. Ensimmäiset joukkojen kotiuttamiset aloitettiin vuonna 1986 ja vuoteen 1992 mennessä pääosa joukoista oli jättänyt varuskunnan. Viimeiset venäläiset joukot vetäytyivät varuskunnasta elokuussa 1994 Saksojen yhdistymissopimuksen mukaisesti. Tunnelma oli synkkä ja jopa pelottava, sillä olimme ainoat ihmiset koko alueella.

10 10 kentällä ruotuväki 4/2012 lyhyesti Lennostot harjoittelivat yötoimintaa Karjalan Lennosto, Lapin Lennosto ja Satakunnan Lennosto harjoittelivat helmikuuta yölentotoimintaa Lepakko harjoituksessa. Harjoitusta johti Karjalan Lennosto. Lennot lennettiin Rissalan ja Rovaniemen tukikohdista. Karjalan Lennoston esikuntapäällikön, everstiluutnantti Jarno Juurakon mukaan tämän tason harjoituksia järjestetään yhdestä kahteen vuodessa. Harjoitus on sujunut suunnitelmien mukaisesti. Pakkaset eivät ole olleet niin kovat, että ne rajoittaisivat lentotoimintaa, Juurakko kertasi tilannetta harjoituksen kolmantena päivänä. ENu Kersantista vuoden judoka Hämeen Rykmentissä palveleva kersantti Jaana Sundberg on valittu Suomen Judoliiton toimesta vuoden judokaksi. 18 vuotta judoa harrastanut Sundberg kertoo tähtäimessään olevan kilpapaikka Lontoossa tänä vuonna järjestettävissä olympialaisissa. Kersantti on myös saanut opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän urheilija-apurahan, mikä mahdollistaa täysipäiväisen harjoittelun. Myös Sundbergin työpaikka tukee olympia-paikkaa varten valmentautumista. Työskentelen aliupseerina Urheilukoulussa, mikä mahdollistaa harjoittelun hyvin, Sundberg kiittelee. SNu Kenttälääkinnän ammattilaiset koolla Porissa Lääkintäalan ammattilaisia valmentaneet kenttälääkinnän koulutuspäivät järjestettiin Porin Prikaatissa Muun muassa luentoja ja rastikoulutuksia sisältäneeseen tapahtumaan otti osaa noin 40 henkilöä. Tulevaisuudessa mahdollisesti vuosittain järjestettävän tapahtuman teemoina olivat tänä vuonna kriisinhallintaoperaatioista saadut kokemukset ja niiden hyödyntäminen kotimaassa. Omaan osuuteeni kuului Atalanta-operaation lääkintähuollosta kertominen, totesi tapahtumaan osallistunut kansainvälisen toiminnan hallintoylilääkäri Vesa Salonen. VTa Oikaisu Ruotuväen 3/2012 artikkeliin Ilmavoimien Lentoteknillisellä aliupseerikurssilla ei harjoitella lentämistä, toisin kuin Ruotuväen 3/2012 artikkelissa Kohti asiantuntevaa johtajuutta kerrottiin. Lentoteknillisen aliupseerikoulun aselajikohtainen koulutus lentoteknillisissä oppiaineissa valmistaa lentokoneapumekaanikon tehtäviin. Aliupseerikurssin jälkeen varusmiehet syventävät käytännön osaamistaan joukko-osastoissa lentävän konekaluston parissa lentokoneen huoltoon liittyvissä tehtävissä. TK-kuvissa näkyy myös väsymys Tiedotuskomppanian tehtävä oli pitää kotirintama ajan tasalla sodan aikana. Epäviralliset kuvat tukevat TK-materiaalin todenmukaisuutta. Roope Luokkamäki Jokaisella sotaa käyvällä maalla on jonkinlainen tiedotuksesta vastaava järjestelmä. Suomessa sodanajan tiedotuksesta vastaamaan perustettiin tiedotuskomppania (TK), joka vastasi kaikesta rintamalta tulevasta virallisesta informaatiosta talvi- ja jatkosodan aikana. Tiedotuskomppaniassa palvelleet sotamiehet koottiin siviilimaailman osaajista, toimittajista, kuvaajista ja jopa elokuvaohjaajista. Rahoitus oli suppea ja TK-miehet käyttivät usein omia laitteitaan. Komppaniaan kuului kirjoittavia toimittajia, kuvaajia, joskus elokuvaajia ja radioselostajiakin. He olivat niin lähellä rintamaa kuin pystyivät ja selostivat sieltä sodan tapahtumia. Tarkoitus oli, että heidän tekstinsä ja kuvansa sitten julkaistiin normaaleissa tiedotusvälineissä kuten sanomalehdissä, kertoo sodanajan tiedotuksesta kirjan kirjoittanut Lasse Lehtinen. Uskottavaa tiedotusta Tiedotuskomppania perustettiin alun perin saksalaisen mallin mukaan. Erotuksena saksalaiseen Propagandakompanieen oli kuitenkin, että tapahtumista pyrittiin raportoimaan totuudenmukaisesti ja luotettavasti. Oli sellaiset säännöt, ettei saanut vähätellä vihollista, ei saanut liioitella omaa menestystä, eikä saanut valehdella. Kaikkea ei tietenkään saanut kertoa, koska tämä oli osa mielialahuoltoa ja sotapropagandaa, Lehtinen pohtii. Koska etulinjan tapahtumista ei ollut aina mahdollista saada kuvamateriaalia, kuvia jouduttiin lavastamaan jonkin verran jälkikäteen. Myöskään kuvia vainajista omista tai vihollisista ei julkaistu niiden julmuuden vuoksi. Toisin kuin saksalaisissa ja neuvostoliittolaisissa tiedotusvälineissä, joissa esiteltiin pelkkiä omien urotekoja ja vihollisen tappioita, suomalaisissa kuvissa oli mahdollista nähdä esimerkiksi väsyneitä ja rähjäisenkin oloisia sotilaita. Sota on sellainen tilanne, joka aiheuttaa valtavasti huhuja ja tarkoitus oli myös torjua niitä. Luottamus nousi mitä enemmän tuli kolumni kirjoituksia, jotka vaikuttivat luotettavilta ja jotka rintamalta lomilla käyneet sotilaat sitten vahvistivat. Melkein ensimmäisen käden tietoa Tyttäremme rivissä Olen viime aikoina selaillut vanhoja Ruotuväki-lehtiä. Kaikki vanhat lehdet toimivat aina ajankuvina: uutisissa, viihteellisemmissä jutuissa, kuvissa ja kielessä tapahtuneet muutokset kulkevat käsi kädessä yhteiskunnan yleisen muutoksen kanssa. Yksi asia, joka on ollut toisin lehdessämme, pisti ajattelemaan. Asenne naisia kohtaan. Vuonna 1998 Ruotutreffit-palstalla toimittaja kävi kahvilla jonkun ajankohtaisen naisjulkkiksen kanssa. Vielä kymmenen vuotta sitten lehtemme viihdesivuilla on esitelty Miss Internetin bikinikuvia. Aloin Olli Kleemola esittelee kirjanakin julkaistusta gradu-työstään, Kaksi kameraa kaksi totuutta löytyvää kuuluisaa kuvaa rähjääntyneestä suomalaissotilaasta. Kuva läpäisi alun perin sensuurin, mutta nostatti myöhemmin pahennusta, joka johti muun muassa jermu-sanan kieltämiseen. Olli Kleemola Turun yliopistosta perehtyy viime vuonna ilmestyneessä pro gradu -työssään, Kaksi Ainakaan minua ei naurattanut, kun yksikkömme naispäällikkö käski korjaamaan varustuksen kameraa kaksi totuutta TK-kuvien lisäksi rintamalta tallentuneisiin epävirallisiin otoksiin. Nämä kuvaajat olivat oikeastaan tavallisia rintamamiehiä. Voi sanoa, että he olivat niitä, joilla oli varaa kameraan ja mahdollisuus kuvata. Erona virallisesta materiaalista kuvissa näkyy tietynlainen huumori ja oman persoonan esille nostaminen. miettiä Ruotuväen asemaa. Kenelle me tätä lehteä teemme? Vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia on palveluksessa olevista muutama prosentti mutta puolustusvoimien siviilityöntekijöistä hieman yli puolet on naisia. Maanpuolustusasioista kiinnostuneiden joukko ei koostu vain miehistä. Kyse ei ole nyt yksinomaan feministisestä nipottamisesta. Ruotuväki ei vain ole ollut koskaan suoranaisesti miestenlehti etenkään vuoden 1995 jälkeen, kun myös naiset ovat voineet suorittaa asepalveluksen. Silmäniloa, jos sellaista kaipaa lehdeltä, voi löytää muunlaisista julkaisuista. Nykyään näiltä sivuilta ei löydä bikinikuvia, mikä on nähdäkseni positiivinen kehityssuunta. Muutenkin puolustusvoimien tasa-arvokehitys on kiinnostavaa seurattavaa. Tasa-arvon eteen on tehty paljon työtä, mutta mitä se tasa-arvo puolustusvoimissa on? Selvää ainakin on, ettei perinteisille sukupuolirooleille löydy sijaa. Tetsaamista on vaikea ajatella kovin naisellisena toimintana. Kuitenkaan sukupuolisuuttaan ei voi vain unohtaa, kun toimii palveluksessa. Eräs tuntemani naisvarusmies kertoi, että hänestä tuntui peruskoulutuskaudella, ettei osa miespuolisista palvelustovereista ota heitä, naisia, vakavasti. Se tuntuu omituiselta. Ainakaan minua ei naurattanut, kun yksikkömme Jos katsotaan suomalaista sodista kertovaa kirjallisuutta, niin usein siinä toistuvat tietyt TK-kuvat ja tietyt otokset. Minua alkoi kiinnostaa, mitä sieltä toiselta puolelta löytyy. Kleemola on itse keräillyt rintamakuvia 11-vuotiaasta asti. Nykyään kokoelma käsittää noin kuvaa. Kun veteraanisukupolvi pikkuhiljaa poistuu keskuudestamme, kuvat ovat se seuraava media, josta on saatavilla mahdollisimman ensi käden tietoa, mutta TK-kuvissakin tähän liittyy se problematiikka, että ne ovat nimenomaan ylemmän johdon ohjauksessa syntyneitä. Epävirallinen totuus leviää Epävirallisia kuvia ottivat usein tietyt henkilöt ja sitten kuvia monistettiin, jolloin ne päätyivät useiden veteraanien albumiin. Usein esimerkiksi saman korsun äijät laitettiin yhteen kuvaan, koska ei voitu koskaan tietää, kenen vuoro seuraavaksi on lähteä. Kleemola kertoo, että juuri tämänlaisia ryhmäkuvia otettiin ylivoimaisesti eniten. Rajumpaakin materiaalia kuitenkin löytyy. Rajummilla otoksilla käytiin myös kauppaa. Ne jotka halusivat vihollisen kaatuneita kuvata, pyrkivät taistelun jälkeen ottamaan mahdollisimman rajun, myyvän kuvan, joka sitten vaihdettiin tupakkaan, vartiovuoroihin ja myös viinaan. Kuuluisimpana esimerkkinä Kleemola mainitsee Seesjärvellä vuonna 1942 otetun kuvan, jossa näkyy nyljetty venäläisen nahka. Veteraaneilta olen kuullut, että kuvan olisi ottanut turkulainen autokomppanian mies, joka on sitten monistanut kuvaa ja ruvennut käymään kauppaa sillä. Kuva: Roope Luokkamäki Totuudenmukainen kuva Kleemola uskoo, että joskus laajalle levinneet epäviralliset kuvat päätyivät myös TK-miehille, jotka lähettivät kuvat eteenpäin ominaan. On myös olemassa viitteitä tapauksista, joissa rintamalla olleet miehet ovat lähettäneet kuvia ja kirjoituksia suoraan paikallislehtiin. Tämä oli erittäin kiellettyä, koska kaiken materiaalin piti kulkea sensuurin kautta. Sensuurista huolimatta Kleemola on Lehtisen tavoin tullut siihen tulokseen, että virallinen materiaali vastasi todellisuutta hyvin. Olisin itse odottanut, että suomalaisten ote olisi ollut propagandistisempi kuin se oli. Erot kuvamateriaalien välillä ovat pieniä. Jos kaksi toisistaan melko riippumatonta lähdettä kertoo sodasta näin samanlaisen kuvan, silloin se kuva on melko totuudenmukainen. Taneli Urmas > naispäällikkö käski korjaamaan varustuksen. Nykyään kuulee mielipiteitä, joiden mukaan valkoista heteromiestä syrjitään nykypäivän yhteiskunnassa. Ainakaan puolustusvoimissa se ei pidä paikkaansa. Olisikin ihme, jos instituutio, jossa naiset ovat saaneet luoda sotilasuraa vasta alle kaksi vuosikymmentä, olisi tasa-arvon edelläkävijä. Mutta ihme on myös, ellei asia muutu muutamien vuosien kuluessa. Jokainen tuntemani naisvarusmies on varmasti särmempi sotilas kuin itse olen.

11 ruotuväki 4/2012 kentällä 11 Hyvistä valitaan parhaat palveluksessa Fyysinen rääkki ei pelota laskuvarjojääkäriksi haluavia. Valtaosa hakijoista harjoittelee valintakokeeseen etukäteen. Kaarina Honkalammi Tammikuun lopussa Kouvolan jäähallin juoksuradalla näkyy tuskaisia ilmeitä, kun meneillään on Utin Jääkärirykmentin Erikoisjääkäripataljoonan valintakokeen reppujuoksu. Juoksussa hakijoilla on selässään kymmenen kilon painoinen, vanhasta rinkasta ja painosta koottu reppu. Ensimmäiset pari kilometriä mennään lämmittelyvauhtia edellä juoksevan jäniksen perässä. Viimeiset kolme kilometriä ovat tiukin rutistus, kun juoksulle otetaan aika, joka ei saa ylittää 14,30 minuuttia. Pisteitä tulee tietenkin sitä enemmän, mitä parempi aika on. Kova rääkki ja haasteet jaksavat yhä houkutella hakijoita Uttiin. Tälläkin kertaa Erikoisjääkäripataljoonan valintakokeisiin osallistui lähes kolmesataa henkilöä, joista koulutukseen valitaan noin 70. Tästä valtakunnasta löytyy edelleen paljon urheilullisia nuoria miehiä, joita kiinnostaa haastava koulutus. Sen lisäksi tietysti myös hyppykoulutus houkuttelee, perustelee valintakokeen johtaja, luutnantti Anssi Riittinen jatkuvaa suosiota. Hän toteaa, että pelkästä elämyksien ja seikkailun halusta ei ole kyse, vaan hakijoita kiinnostaa varusmiespalvelus erikoisjoukossa kokonaisuutena. Kyselyn mukaan valtaosa hakijoista on harjoitellut pääsykoetta varten 1 12 kuukautta. Uskoisin, että pelkän elämyksen takia ei viitsisi vaivaa nähdä. ruotuväki 40 vuotta sitten Taneli Urmas Medianomi Leeni Pellinen aloitti tiedotussihteerin tehtävät Merivoimien Esikunnassa helmikuun alussa. Tämä on hänen ensimmäinen pestinsä puolustusvoimissa. Näin netissä ilmoituksen tiedotussihteerin paikasta ja jo ilmoitus herätti kiinnostuksen tätä tehtävää kohtaan. Loppiaisviikolla kävin haastattelussa ja sitten tammikuun puolessa välissä sain tiedon, että olen saanut paikan. Aiempaa työkokemusta tiedotustehtävistä on kertynyt sekä valtionhallinnosta että yksityiseltä Hakijoiden taso on parantunut Perinteinen Kaakkois-Suomen Sotilasläänin joukko-osastojen välinen Oltermannin hiihto sivakoitiin tänä vuonna Karhulasta Lappeenrantaan. Reitti kulki Suomen sotahistoriasta tuttujen linnoitusja taistelupaikkojen kautta rasteja oli mm. Utissa, Savitaipaleella sekä Kärnäkoskella. Kilometrejä kertyi yhteensä noin 160. Keskiviikkona kilpailuun osallistuneet 12 joukkuetta kokoontuivat Kouvolaan. Siellä heidät eristettiin yön ajaksi suunnittelemaan reittiä ja keskittymään. Aamulla hiihtäjät kuljetettiin rasteille ja ladunteko alkoi. Kilpailun Oltermanni, Kaakkois-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Setälä liipaisi lähtölaukauksen Kotkan rannikkopatteriston kasarmialueelta kello torstai-iltana. Oltermannin hiihto on aina kysynyt ja kysyy nytkin miestä. Viestin perille saattaminen vaatii koko joukkueelta suurta sotilaallista ja urheilullista kyvykkyyttä. Viestiä kuljettavat taistelijaparit joutuvat voittamaan pimeyden, sään ja oudon maaston asettamat esteet. Hiihtäjien on pystyttävä itse arvioimaan tilanteet ja tekemään niistä oikeat johtopäätökset, kenraalimajuri Setälä totesi lähettäessään joukkueet taipaleelle. Uudenmaan Rakuunapataljoonan seitsenvuotinen voitonjuhla katkesi ja kulta muuttui hopeaksi. Ensimmäisenä toi viestin Oltermannille luutnantti Kalevi Kanerva Karjalan Prikaatista. Kolmanneksi sauvoi Savon Prikaati. Kymen Pioneeripataljoona ei sijoittunut kuuden parhaan joukkoon. Oltermannin viestissä on tärkeintä, että viesti tulee perille. Ruotuväki 4/ sektorilta, ja sen lisäksi olen tehnyt freelance-toimittajan hommia. Aiemmin en ole ollut töissä puolustusvoimissa, mutta lääninhallituksessa ollessani sain mahdollisuuden tutustua kriisi- ja valmiusviestintään. Jo silloin heräsi tietynlainen kiinnostus hakeutua puolustushallintoon töihin. Vielä ei ole ehtinyt muodostua tarkkaa kuvaa tulevista tehtävistä. Sen tiedän, että pääasiassa tulevat tehtävät liittyvät verkkoviestintään. Mutta toki teen myös muita viestinnän tehtäviä, osallistun erilaisiin projekteihin ja kierrän erilaisissa tapahtumissa. Huomaan jo nyt, että vähänkin puolustushallintoon liittyvät aiheet kiinnostavat ihan eri tavalla kuin ennen. On tärkeää, että tietää tämän hallinnonalan ajankohtaiset aiheet, että osaa tiedottaa asioista sekä vastata kysymyksiin. Siviilinä tietysti oma haasteensa on ymmärtää ja päästä jyvälle puolustusvoimien toimintatavoista ja oppia muistamaan kaikki lyhenteet. Haluan myös koko ajan oppia uutta ja kehittää omaa ammattitaitoani. Odotan mielenkiinnolla, mitä kaikkea tulevat työtehtävät tuovatkaan tullessaan. Täytyy sanoa, että töiden aloittaminen on ollut helppoa. Loistavat työkaverit ovat auttaneet talon tavoille ja ottaneet minut hyvin vastaan. Pääsykokeissa hakijoiden fysiikka joutuu koville, kun päivän aikana suoritetaan lihaskunto-, reppujuoksu-, uinti- ja hiihtokokeet. Valintakokeen tarkoitus on kuitenkin vain testata edellytykset selviytyä koulutuksesta, joka tulee olemaan vielä rankempaa. Meillä ei näy millään tavalla muutosta hakijoissa, pikemminkin hakijoiden taso on parantunut. Joitakin turhia kokeilijoita on varmasti karsinut se, että hakupapereihin vaaditaan vahvistettu tulos cooperin testistä, Riittinen kertoo. Pelkkä fyysinen kunto ei vielä tee laskuvarjojääkäriä. Valintakokeeseen sisältyvät myös psykologiset testit, haastattelu sekä lääkärintarkastus. Aina uusien laskuvarjojääkärien valinta ja koulutus ei ole saanut valintakokeen johtajaa leipääntymään. Valintakoehan on vain kerran vuodessa, kyllä tästä aina jaksaa innostua. Tässähän pääsemme valitsemaan itsellemme koulutettavia ja ehkä myös tulevia työkavereita, joten valintoihin kannattaa kyllä panostaa, Riittinen toteaa. Valintakokeiden reppujuoksussa hyvään tulokseen juoksi myös turkulainen Eetu Skyttä. Repun kanssa juoksua hän ei ole erikseen harjoitellut. Olen harrastanut kestävyyslajeja pitkään, joten kyllä se tulee luonnostaan, toteaa kymmenen vuotta juossut Skyttä. Mikäli ovet laskuvarjojääkärikurssille aukeavat, odottaa Skyttä koulutukselta erityisesti hyppäämistä. Kun miestä kysyttiin... KarPr löi RAKUUNAT eteenpäin Liikuntakasvatusupseeri, kapteeni Jorma Laukkanen ohjeistaa hakijat reppujuoksuun. Siviilinä puolustusvoimiin Leeni Pellinen on aloittanut työnsä puolustusvoimien palveluksessa uteliain ja innokkain mielin. Kuva: Kaarina Honkalammi Kuva: Ruotuväki Kuva: Kasperi Salovaara Eero Nurmi NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Sami Hannula, musiikkikapteeni 35 TOIMENKUVA Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan päällikkö PALVELUSPAIKKA Lahti, Hämeen rykmentti KOULUTUS Musiikin maisteri JOTAIN MUUTA, MITÄ? "Viisas oppii virheistä, viisaampi oppii muilta." Musiikkikapteeni Sami Hannulan ei alun perin pitänyt päätyä puolustusvoimien palvelukseen. Kun olin itse Varusmiessoittokunnassa ja esimies ehdotti aliupseerikouluun lähtöä tulevaa armeijauraa ajatellen, sanoin etten ikinä tule tänne töihin, Hannula muistelee. Mieli on kuitenkin ehtinyt matkan aikana muuttua. Hannula on toiminut viime toukokuusta lähtien Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan päällikkönä. Yksikkö on sama, jossa hän itse suoritti asepalveluksensa vuonna Varusmiespalveluksen jälkeen Hannula opiskeli pasuunansoittoa Sibelius-Akatemiassa toisena pääaineenaan puhallinorkesterin johtaminen. Opintojen loppuvaiheessa puolustusvoimat otti yhteyttä, ja tuore musiikin maisteri lähti kuudeksi vuodeksi Kaartin Soittokunnan palvelukseen. Se, mikä houkutti ja myöhemmin myös koukutti, oli monipuolisuus. Pääsin isoon, loistavaan orkesteriin tekemään töitä ammattilaisten kanssa, Hannula sanoo. Sotilasmusiikin asema on viime vuosina parantunut. Tietoisuus ja arvostus on lisääntynyt muun muassa vierailevien kapellimestareiden ja laajentuneen konserttitoiminnan myötä. Voimme viedä musiikin sinne, missä ihmiset ovat; toreille, tienvarsille, ja sairaaloihin. Puhallinsoittimet eivät ole niin tarkkoja akustiikasta ja huonosta säästä kuin jousisoittimet, Hannula sanoo. Ei massatuotantoa ASUINPAIKKA LAHTI Päällikkö johtaa musiikillista puolta Varusmiessoittokuntaan hakee vuosittain noin 300 muusikkoa, joista palvelukseen valitaan 80. Soittokunnan varusmieskoulutuksessa korostuvat yksilöt. Päällikkö on tiiviisti mukana valmentamassa joukkoaan. Olen E-kaudella joka päivä tuntikausia varusmiesten kanssa. Meillä on päivittäin orkesteriharjoituksia ja esiintymisiä. Kiertueilla istumme satoja kilometrejä samassa bussissa, Hannula kertoo. Peruskoulutuskauttaan käyvien varusmiesten sotilaallisesta koulutuksesta vastaa varapäällikkö. Päällikön vastuulle jää musiikillinen puoli. Yhteissoiton kohdalla lähdetään liikkeelle lähes nollasta, ja kukaan ei esimerkiksi ole tehnyt kuviomarssia aikaisemmin, Hannula kuvaa koulutuksen haasteita. Konserteissa päällikkö johtaa orkesteria. Toisena kapellimestarina toimii musiikkiyliluutnantti Tero Haikala. Palkitsevinta työssä on nähdä soittajien onnistuvan ja kehittyvän. On hienoa nähdä se energia, mikä heillä konserteissa on. Nuoruuden innolla ja palolla mennään, Hannula kuvailee varusmiessoittajia. Uudistus on hyvä asia Hannulan mukaan puolustusvoimauudistuksen myötä toteutettava soittokuntien yhdistäminen on hyvä asia. Puhallinorkesterisävellykset on tehty soittajalle. Jos jossain soittokunnassa on 14 soittajaa, ei suurinta osaa sävellyksistä pystytä ikinä esittämään. Tämänhetkinen suunnitelma on 30-henkinen puhallinorkesteri, en tiedä onko sekään riittävä, Hannula pohtii. Varusmiessoittokunta siirtyy vuoden 2015 alussa Hämeenlinnaan. Hannulan mielestä on tärkeää, että henkilöstö siirtyy soittokunnan mukana kokonaisuudessaan uudelle paikkakunnalle. Meille on vuosien saatossa muodostunut toimiva paketti. Kouluttajat ovat loistavia, ja he ovat hakeutuneet juuri Varusmiessoittokuntaan, Hannula painottaa.

12 12 kentällä ruotuväki 4/2012 Moottorikelkka vie perille Suomalaisvalmisteinen moottorikelkkakalusto on palvellut hyvin. Etenkin Pohjois-Suomessa ajokilometrejä kertyy runsaasti. Valtteri Taimela Puolustusvoimien käytössä olevat Lynx GLX ST 330 -moottorikelkat ovat tärkeä väline arktisessa sodankäynnissä. Moottorikelkoilla liikkuvien taistelulähettien kouluttajana toimiva ylikersantti Kari Hoppula Jääkäriprikaatista kertoo, että kelkat ovat erinomainen tapa liikkua vaativassa talvimaastossa. Moottorikelkkoja käytetään monipuolisesti. Niillä voidaan esimerkiksi evakuoida, ajaa huoltoajoja ja viedä tauluja paikoilleen ampumaradalla, Hoppula toteaa. Jääkäriprikaatin käytössä kelkkoja on 49 kappaletta, joista suurin osa on otettu käyttöön kelkkamallin valmistuksen alkaessa vuonna Muutamia vuodelta 1993 oleviakin malleja tosin löytyy. Laitteistosta pidetään huolta Taistelijoita noin kolme metriä pitkän ja vähän yli metrin leveän kulkuneuvon kyytiin sopii parhaimmillaan kaksi. Lähes 400 kiloa painavia kelkkoja liikuttaa tilavuudeltaan 553 kuutiosenttimetrin kokoinen, kestäväksi osoittautunut moottori. Vaikka viime kautenakin kelkoillamme ajettiin yli kilometriä, yhtäkään konerikkoa ei nykyisellä kalustolla ole sattunut, hehkuttaa Hoppula. Laitteessa olevan kaksitahtimoottorin kenties suurin heikkous on kaikkein uusimpiin erilaisella polttoaineensyöttömenetelmällä toimiviin koneisiin verrattuna korkea keskikulutus. Aggressiivisesti ajava kuljettaja voi vaativassa maastossa kuluttaa vajaan 50 litran vetoisen tankin tyhjäksi noin sadalla kilometrillä. Jääkäriprikaatin alueella moottorikelkat ovat aktiivisessa käytössä yli puoli vuotta. Kauden päättyminenkään ei jätä kelkkojen parissa työskenteleviä toimettomiksi. Jokainen laite tarkastetaan ja huolletaan perusteellisesti, jolloin ne ovat varmasti käyttövalmiita ajokauden alkaessa jälleen loppusyksystä. Kiinteä osa varuskuntien oimintaa Hoppula kertoo, että moottorikelkkalähettejä tarvitaan lähes joka yksikössä erilaisiin tehtäviin. Tie moottorikelkan kuljettajaksi avautuu kaksi viikkoa kestävällä kurssilla, joka sisältää sekä oppitunteja että käsittelyharjoituksia. Useimmiten kursseille valikoituu henkilöitä, joilla on jo ennestään kokemusta kelkoista. Täällä pohjoisessa osalla varusmiehistä voi olla takana jopa toista tuhatta ajokilometriä vuosittain, Hoppula täsmentää. Jääkäriprikaatissa perehdytetään moottorikelkkojen käyttöön varusmiesten lisäksi kantahenkilökuntaa ympäri Suomea. Varuskunnassa on havaittu myös yleinen asennemuutos kelkkoja kohtaan luvulla kelkkoja oli käytössä vähän, ja ne olivat suuria työkoneiden tapaan käytettäviä laitteita. Moottorikelkkojen kehittyessä ja yleistyessä on kiinnostus niitä kohtaan kasvanut tasaisesti. Myös käyttötarkoitukset ovat monipuolistuneet, tuumii Hoppula. Kuva: Akseli Muraja Osaavan kuljettajan on hyvä siirtyä moottorikelkalla haastavassakin maastossa. Ohjaimissa ylikersantti Kari Hoppula. huomio! verkossa Maailmaa sotakuvaajien silmin Kova pakkanen aiheuttaa naaman jäätymisiä. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta on palkintona elokuvalippu. Kuva: Akseli Muraja Hanna-Kaisa Sadwinski Miltä näyttävät pommitetun Lontoon rauniot? Minkälaista oli Hitlerin bunkkerissa? Life.com-valokuvasivusto on Time-aikakauslehden uusi internet-lisäosa, jonka kautta pääsee tutustumaan harvinaisiin ja jopa ennen julkaisemattomiin vanhoihin valokuviin. Aloitussivultaan Life on samaan aikaan selkeä ja sekava. Uusi sivusto haluaa esitellä monipuolista sisältöään mahdollisimman houkuttelevasti, mutta sen etusivun ylenpalttiseen runsauteen on helppo eksyä. Englanninkielisen sivuston sisältöä on kuitenkin helppo selata, ja hakutoiminnolla löytyy nopeasti mielenkiintoisia kuvia. Pommitettu Lontoo Hakusanalla war Lifestä löytyy muutamia toisen maailmansodan tunnelmista kertovia kuva-albumeita. Sodanaikaista Lontoota esittelevä William Vandivertin värillinen kuva-albumi paljastaa sodan kasvot kotirintamalla. Värilliset kuvat 1940-luvulta ovat todellinen harvinaisuus. Lontoon pommitusten eli Life.comissa voi tutustua harvinaisiin kuviin Euroopan sodista. The Blitzin jälkeen kaupunki näyttää raastetulta, ja ilmakuvissa levittäytyy tuhon koko laajuus. Lontoon pommituksissa tuhoutui ja vaurioitui yli miljoona rakennusta. Siviiliväestön vaikeudet kiteytyvät kuvassa, jossa vanhat miehet hoitavat pienillä maapalstoilla viljelyksiään. Viljelymaaksi on kelvannut pala kaupungin puistosta. Berliinin raunioissa Samalla hakusanalla pääsee katsomaan myös sodan vastapuolen tunnelmia. Saksan ja Neuvostoliiton taistelut Berliinissä vuonna 1945 vaurioittivat kaupunkia rajusti. Vandivertin albumissa mustavalkoisessa kuvassa mies ja poika kulkevat kapeaa polkua rojun täyttämällä kujalla. Seinänvieret ovat täynnä autonraatoja, rikkinäisiä huonekaluja ja kivimurskaa vaurioituneista taloista. Berliinin ilmakuvassa ei talojen seinissä näy montaakaan ehjää ikkunaa. Kuva: Akseli Muraja Tässä kuva-albumissa mielenkiintoisinta on kuitenkin valokuvat Adolf Hitlerin bunkkerista tai siitä mitä suojasta oli jäljellä saksalaisten ja neuvostoliittolaisten sotilaiden jälkeen. Helikopterilla Vietnamissa Life-sivustolla on myös uudempia kuvia maailman sodista. Hakusanalla Vietnam löytyy kuva-albumi 1960-luvun Vietnamista. Sotakuvaaja Larry Burrowsin albumi amerikkalaisista maahanlaskujoukoista Vietnamin sodassa on ensimmäistä kertaa esillä vuoden 1965 jälkeen, jolloin se julkaistiin Time-lehdessä. Burrows on kuvannut paitsi sotilaiden tuntoja rintamalla, myös huoltojoukkojen toimia ja vapaa-ajan viettoa. Lähikuvissa tiukat ilmeet kertovat ankarasta keskittymisestä annettuun tehtävään. Mustavalkoiset kuvat ovat lähes elokuvamaisen kertovia. Helikopterista maahanlasketut joukot kahlaavat heinäpellon läpi kohti ongelmia kohdanneita tovereitaan. Lisää netissä >

13 ruotuväki 4/2012 vapaalla 13 Kuvat: Henri Juvonen On harmillista, että monella on lapsellinen kuva airsoftauksesta. Harrastuksessa pääsee oppimaan muun muassa ryhmätoimintaa ja harjoittamaan taktiikoita, alikersantti Sami Nummenranta sanoo. Airsoftaaja aikoo rauhanturvaajaksi Sami Nummenranta löytää oikeasta ja leikkimielisestä sodasta eroja ja yhtäläisyyksiä. Eero Nurmi Porin Prikaatin kansainvälisissä valmiusjoukoissa palvelevalla alikersantti Sami Nummenrannalla on sotilaallinen kiinnostuksen kohde. Hän on harrastanut vuodesta 2006 airsoftia. Kaverit houkuttelivat Nummenrannan mukaansa harrastuksen pariin. Siitä lähtien airsoft-pelaaminen on vienyt mennessään. Airsoft on hyvin toiminnanläheistä, siinä on menoa ja meininkiä, Nummenranta sanoo. Airsoft on muovikuulia ampuvilla aseilla käytävää sotaa. Airsoft-pelejä järjestetään useimmiten metsämaastossa, mutta ympäristönä voivat olla myös esimerkiksi hiekkakuopat tai rakennettu ympäristö. Pelaamiselle tulee olla maanomistajan lupa. Pelien koko vaihtelee laidasta laitaan. Voi olla 10 hengen pelejä, jolloin vain päätetään kavereiden kanssa lähteä pelaamaan, tai pelaajia voi olla jopa 400. Itse osallistun nykyisin vain peleihin, joissa on 100 pelaajaa tai enemmän, Nummenranta kertoo. Pääasiana hauskanpito, pohjana rehellisyys Airsoft ei ole turhan vakava laji, vaan tarkoitus on pitää hauskaa. Pelaaminen ja esimerkiksi osumien tunnustaminen perustuu rehellisyyteen. Se on varma, että osumat tun- Sami Nummenranta pyrkii airsoft-varustuksessaan käytännöllisyyteen. tee, jos osuma tulee paljaalle iholle tai kiristyneeseen kankaaseen, Nummenranta sanoo. Nummenrannan mukaan airsoft-taustasta ei ole ollut suurta etua varusmieskoulutuksessa. Kuula-aseen rekyyli on lähes olematon, jolloin ampuma-asentoa ei tarvitse paljoa miettiä. Myös tähtäimet eroavat usein intin rynnäkkökivääreistä. Intissä opittuja taitoja voi harrastuspuolella käyttää edukseen. Maastossa liikkuminen, hyökkäys- ja puolustusmenetelmät sekä asutuskeskustaistelukuviot ovat sellaisia asioita, joita pystyy varmasti hyödyntämään, Nummenranta luettelee. Täytyy silti muistaa, että airsoftissa ammuksiin ei kuole. Intissä pitää muistaa koko ajan, että oikeasti olisi henki kyseessä. Toimintaan täytyy panostaa enemmän. Rotaatiokoulutuksen kautta maailmalle Varusmiespalveluksen päättyessä heinäkuussa Nummenranta aikoo pyrkiä rotaatiokoulutukseen ja sitä kautta kriisinhallintatehtäviin jonnekin päin maailmaa. Halu päästä rauhanturvaajaksi on kutsumus, joka alkoi hahmottua Nummenrannan ollessa 16-vuotias. Uskon, että sitä kautta saisin kokemusta, jota monella ei ole ja oppisin myös arvostamaan erilaisia asioita elämässä. Pidän rauhanturvaajia ja sotilaita suuressa arvossa. Kohdemaalla ei ole väliä. Jokainen operaatio on varmasti antoisa ja erilainen kokemus. Afganistan olisi tällä hetkellä kaikista haastavin ja sikäli mielenkiintoinen, mutta toisaalta myös kaikista vaarallisin, Nummenranta pohtii. Palvelus kansainvälisissä valmiusjoukoissa antaa tavoitteen toteutumiselle hyvät edellytykset. Meillä on kaikista tuorein koulutus, ja sitä kautta hyvät mahdollisuudet päästä rotaatiokoulutukseen, Nummenranta kertoo. Tämä on ainoa paikka, jossa valmiusjoukkoja koulutetaan. Siihen porukkaan halusin ehdottomasti mukaan. tupavisa 1. Mikä on jokaiselle varusmiehelle tarjottava erinomainen vaihtoehto kotimatkan taittamiseen? 2. Kuka ei tarvitse mopolla ajamiseen mopokorttia? 3. Matkustaessasi Irlantiin, mitä sinun tulee ensisijaisesti huomioida liikenteen suhteen? 4. Alettiinko puolustusvoimissakin käytettäviä Land Rovereita valmistaa vuonna 1938, 1948 vai 1958? 5. Mistä muodostuu auton pysähtymismatka? 6. Mitä kahta Suomessa käytettävää joukkoliikennevälinettä et löydä muualta kuin Helsingistä? 7. Miksi kutsutaan puolustusvoimissa palvelevaa varusmiestä, joka on saanut kuljettajakoulutuksen? 8. Minkä maalainen automerkki on Opel? 9. Ketkä huolehtivat muonien kuljetuksesta varusmiehille armeijan kenttäolosuhteissa? 10. Miksi kutsutaan kuvan järjestelmää, jossa yhdistetään raitiotien, metron ja paikallisjunan ominaisuuksia? vastaukset 1.Lomakuljetus, 2. Ennen vuotta 1985 syntynyt henkilö, 3. Maassa on vasemmanpuoleinen liikenne, 4. Vuonna 1948, 5. Reaktiomatkasta ja jarrutusmatkasta, 6. Metroa ja raitiovaunua, 7. Sotilaskuljettaja, 8. Saksalainen, 9. Huoltopalveluryhmät, 10. Pikaraitiotie

14 14 vapaalla ruotuväki 4/2012 elokuvat elokuvafestivaalit The Artist Ohjaus Michel Hazanavicius Pääosissa Jean Dujardin, Bérénice Bejo, John Goodman Ensiilta 2.3. The Artist vie katsojan 20-luvun Hollywoodiin, mykkäelokuvien kultakaudelle. Elokuvatähti George Valentin on uransa huipulla, tehtailee elokuvia, ja hurmaa nuoria naisia. Kaikki muuttuu kuitenkin, kun uusi teknologia tuo äänen elokuviin. Vanhan elokuvan äänettömäksi kasvoksi mielletty George saa tehdä tietä uusille, puhuville tähdille ja pauhaaville elokuville. Samaan aikaan Amerikkaan iskee 30-luvun suuri talouslama. Mikään ei siis oikein mene putkeen ja suureksi osaksi elokuva seuraa suureksi taiteilijaksi itsensä mieltävän Georgen kamppailua kehittyvässä ja köyhtyvässä maailmassa. Pääosan esittäjä Jean Dujardin tekee hienon roolisuorituksen tuskallisena taiteilijana. Tragedian syvyyksissä Georgen kanssa pyörivää Peppy Milleriä esittävä Bérénice Bejo on myös Kulman pojat Ohjaus Teppo Airaksinen Pääosissa Eero Ritala, Joonas Saartamo, Jussi Vatanen, Lotta Kaihua Ensi-ilta nainen paikallaan. Uuden elokuvan tähdeksi nousevan Peppyn ja Georgen välille syntyy traaginen rakkaustarina, jossa lämpö ja loukattu ylpeys käyvät väsyttävää taistelua. Entistä vaikeamman näyttelijöiden työstä tekee se, että mykkäelokuvia kunnioittaen elokuva ei sisällä viittä minuuttia lukuun ottamatta muita ääniä kuin sinfoniaorkesterin. Esimerkiksi Dujardilla on elokuvassa vain yksi repliikki. Ainoa, mikä näin hienon elokuvan voi enää pilata on huono lopetus, eikä se ole kaukana tälläkään kertaa. Suuri luomisen tuskan kanssa kamppailua kuvaava teos päättyy steppaukseen. Roope Luokkamäki Israelia ja Palestiinaa ei voi erottaa toisistaan. Olen valmis lyömään vetoa kenen tahansa kanssa siitä, että jos maa ikinä jaetaan kahdeksi valtioksi, lopetan elokuvien tekemisen!, dokumenttielokuvaohjaaja Eyal Sivan julistaa. Appelsiinin kaksi puoliskoa Kuva: Akseli Muraja Lätkänpelaajatko jäävät futarien jalkoihin jääkarhujen asuttamassa Suomessa? Ainakin tässä elokuvassa. Kulman pojat on Teppo Airaksisen ohjaama suomalainen komedia hurtin huumorin, ihan muutaman ärräpään ja jalkapallo 20 jääkiekko 0 -asetelman kera, joka on vimmatuille potkupallon seuraajille vähintäänkin Must! Elokuva kertoo itäsuomalaisesta Petristä (Eero Ritala) ja hänen metkuja tekevistä kavereistaan, jotka kannattavat fanaattisesti Kulman pojat -nimistä jalkapalloseuraa. Läheiset ystävyyssuhteet kuitenkin joutuvat koetukselle, sillä Petri tapaa (melkein) täydellisen tytön, joka kaikkien yllätykseksi on kova futiksenseuraaja. Pari muuttujaa vie suhteen kuitenkin ajoittain uhkaavasti rotkon reunalle. Musiikillisesti ja toteutuksellisesti viihdyttävä elokuva tuo loistavasti parrasvaloihin suomalaista jalkapallokulttuuria, joka tuntuu ajoittain vaipuvan unholaan. Vaikka juonellisesti tämä onkin peruslaskiaispullaa, ei hernekeitosta kannata sentään lihoja jättää syömättä: Jari Litmasta hehkuttava komedia tarjoaa nimittäin myös jotain uutta aiempiin kotimaisiin verrattuna. Ilahduttavaa on se, että nyt kokoonpanossa ei ole mukana jo kierrätyskelvottomia naamatauluja vaan hieman tuntemattomampia, joskin muutamien vuosien päästä nimekkäitä näyttelijälupauksia. Reilun tunnin kestävää elokuvaa suosittelenkin lähinnä nuorille sukupolville, mutta ilmaveivihehkuttajat: kannattaisikohan ehkä jättää väliin? Tuomas Kähärä Poliittisista näkemyksistään kotimaassaan ja maailmalla kiistelty israelilaisohjaaja Eyal Sivan vieraili Suomessa tammikuun lopulla Helsingin dokumenttielokuvafestivaali DocPointin aikana. Viikon aikana festivaaliyleisö sai nauttia neljästä Sivanin vahvasti kantaaottavasta dokumentista. Mielestäni huolestuttavin asia maailmassa tällä hetkellä on se, että ei-valtiollinen valta rahan valta on muuttumassa hysteeriseksi. Kapitalismi on vuosikausia mielletty demokratiaa edistäväksi järjestelmäksi, mutta nyt alamme huomata, että kapitalismi käy tehokkaasti yhteen fasismin kanssa, Sivan lataa. Dokumentaristi nimittää kuvailemaansa ilmiötä kollektiiviseksi poliittiseksi rikokseksi, ja hän kertoo käsittelevänsä sen eri muotoja kaikissa elokuvissaan. Poliittinen rikos on hänen mukaansa pysyvä vaara, joka ei katso aikaa, paikkaa tai etnisyyttä. Nimitän rikosta kollektiiviseksi, koska siihen syyllistyvät yhden ihmisen sijaan useat ihmiset, ja kyseinen toiminta nähdään normaaliuden tilana. Käsitys siitä, että olemme kriisissä, antaa valtaa pitäville tahoille mahdollisuuden pakottaa ihmiset tekemään päivittäisen valinnan turvallisuuden ja vapauden välillä. Sivan kertoo olevansa itse kotoisin maasta, jossa sortoa nimitetään turvallisuuden takaamiseksi. Yritän elokuvillani osoittaa, miten valikoivaa muistia käytetään poliittisen rikoksen kannusteena kolonailistisen asenteen ylläpitämiseen. Kun puhutaan kollektiivisesta muistista, puhutaan samalla myös kollektiivisesta unholasta. Valikoimme sen mitä muistamme ja mitä unohdamme, ja uskon, että juuri tässä kiteytyy israelilaisten ja palestiinalaisten välinen konflkti. Jakaminen aiheuttaa ongelman Elokuvassaan Jaffa, the Orange's Clockwork, Sivan pyrkii tarkastelemaan juutalaisten ja arabien välistä suhdetta Israel-Palestiinassa kummallekin kansanryhmälle läheisen Jaffa-appelsiinin tarinan kautta. Sivan valitsi elokuvansa pääosaan juuri appelsiinin, koska näki sen symbolisessa merkityksessä vision mahdollisesta tulevaisuudesta. Juutalaiset ja arabit kuuluvat samalle maalle, mutta maa ei kuulu kenellekään. Palestiinalaiset ja israelilaiset ovat appelsiinin kaksi puoliskoa. Draaman näyttelijät ovat todella läheisessä ja intiimissä suhteessa keskenään. He kuuluvat samalle maalle, mutta maa ei kuulu kenellekään. Ajatus siitä, että heidät voisi muka erottaa, on paskapuhetta. Aivan kuten kysymyksessä maahanmuutosta Euroopassa, kyse ei ole siitä voimmeko elää yhdessä, vaan siitä, miten meidän tulisi elää yhdessä. Kansojen yhdistäminen mielessään Sivan teki elokuvan Route 181, Fragments of a Journey in Palestine-Israel, yhdessä palestiinalaisohjaaja Michel Khleifin kanssa. Kyseessä on road movie, joka on kestoltaan sama kuin ajomatka maan eteläkärjestä pohjoiskärkeen neljä ja puoli tuntia. Sivanin mukaan jo kahden ohjaajan yhteistyö on vastalause maan jakamista vastaan, ja tuo julki koko kansan yhteisen matkan. Sivan pyrkii elokuvissaan uhrien sijaan esittämään syylliset. Hänen mukaansa taiteen yleinen tavoite antaa ääni uhreille piilottaa varsinaisen syyllisen. Syyllisen esittäminen on paljon kiinnostavampaa: se muuttaa pelkän esittämisen kuulusteluksi. Taiteiljoiden tehtävänä ei ole antaa vastauksia, vaan uudelleenasettaa kysymykset. Kysymyksiin vastaamisen jätän papeille ja opettajille. Sakari Nuuttila levyt Lana Del Rey: Born to Die Stranger Records Lana Del Reyn debyytti ylsi ilmestymisviikollaan yhdysvaltain myydyimpien levyjen listalla sijalle kaksi. Ottaen huomioon albumiin kohdistuneet odotukset se ei ole mikään ihme. 25-vuotias lauluntekijä on noussut nopeasti indiepiirien kullanmurusta valtavirtasuosioon. Del Reyn kohdalla ei tietenkään ole kyse puhtaasta debyytistä, vaan jo vuonna 2010 neidiltä julkaistiin pelkässä itunes-verkkokaupassa levinnyt Lana Del Rey A.K.A. Lizzy Grant -albumi, joka vedettiin kuitenkin nopeasti myynnistä. Niin tai näin, Born to Diesta huomaa, ettei kyse ole aivan artistin ensitekeleestä. Sen verran itsevarmasti ja omaperäisesti indiepopista iskelmäsävyihin liukuva albumi soi. Säestys vaihtelee yksinäisestä pianosta Massive Attack -henkisiin koneisiin. Samalla Del Rey, alkuperäiseltä nimeltään Elizabeth Grant esittelee laulajan repertuaariaan. Kauniisti vaihteleva fraseeraus tuo dramaattisesta popmaisiin vaihteleviin melodioihin syvyyttä ja Del Reyn kevyen leikkisä riimittely käsittelee raskaita aiheita kyynelten läpi nauraen. Huonoja kappaleita levylle ei mahdu. Erikoismaininnan ansaitsevat ainakin jo ennakkoon singlenä kuultu Video Games sekä jonnekin korvien väliin takertuva Radio. Born to Die on kuitenkin ennen kaikkea levy ja hyvä niin. Itse olen aina perustanut enemmän albumikokonaisuuksista kuin yksittäisistä kappaleista. Tuntuu, että tällä hetkellä on yleisempää ja kannattavampaa satsata yksittäisiin kappaleisiin kuin kokonaisiin levyihin. Tämän takiakin on erittäin positiivista tutustua uuden, nuoren artistin levyyn, joka on alusta loppuun toimiva, yhtenäisen vahva kokonaisuus. Roope Luokkamäki Lamb of God: Resolution Roadrunner Records Mies henkäisee ja heti sen jälkeen massiivinen äänivalli matalat kitarat, tyly basso ja napakat rummut iskee korviin. Lamb of Godin seitsemäs studioalbumi Resolution tarjoaa heti alusta asti tuttua, aggressiivista groove metal -mäiskettä. Laulaja Randy Blythen murisevat vokaaliosuudet yhdistettyinä rumpali Chris Adlerin groovaavaan tuplabasaritykitykseen ovatkin Lamb of Godin osaamisen ydinaluetta. Ikävä kyllä, kovin kauas tältä mukavuussektoriltaan eivät Jumalan Lampaan miehet halua poistua. Parhaiten mieleen painuvat jo ensimmäisellä kuuntelulla pari raitaa, jotka erottuvat tuomalla uutta maustetta bändin linjaan. Kolmosraita Ghost Walkingin intro on akustisella kitaralla bluesmaisesti tulkittu versio biisin pääriffistä. Juuri tällaista kaipaisi lisää. Ghost Walkingissakin akustinen kitara jää puuttumaan muualta kuin introsta. Toinen levyllä positiivisesti erottuva kappale on kymppiraita Insurrection. Se on ainoa Resolutionin kappale, jossa vokalisti Blythe ei murise vaan laulaa jos ei nyt puhtaalla äänellä, niin ainakin melodisesti. Yksi Lamb of Godin kompastuskivistä äärimetallia vakituisesti kuuntelemattomalle onkin juuri vokaalien yksipuolisuus. Vaikka Blythen murina on toimivaa ja siinä on eri sävyjä, kokonaisia levyjä ilman varsinaista melodista laulua on puuduttavaa kuunnella pidemmän aikaa. Teknisesti tämä synkkä albumi on tietenkin priimaa. Kappaleita löytyy Guiltyn tapaisista nopeista blastbeat-mätöistä avausraita Straight For The Sunin laahaaviin doom metal -rytmeihin. Resurrection on oiva metallilevy, jonka ihmisvihaiset lyriikat tarjoavat hyvää räimettä ja kovaa ääntä niille, jotka sitä kaipaavat. Lamb of God on loistava siinä, mitä se tekee parhaiten. Taneli Urmas

15 ruotuväki 4/2012 VAPAALLA 15 Vuosi 1941 elettiin keskellä toista maailmansotaa. Sama vuosi merkitsi Suomen ja Neuvostoliiton välillä välirauhaa. Vaikka jatkosodan tiedettiin olevan edessä, olivat sotilaat vapaita palveluksesta vielä helmikuussa. Liikekannallepano odotti kesäkuussa. Vapaana palveluksesta ollessaan 15 miestä päätti osallistua jääkiekkomaaotteluun Ruotsia vastaan. Ottelu pelattiin ulkoilmassa kolme vuotta aiemmin valmistuneella Helsingin Olympiastadionilla, joka oli ollut kuitenkin tyhjillään sodasta johtuen. Muun muassa 1940 olympialaiset jouduttiin perumaan toisen maailmansodan takia. Ottelu oli yksipuolinen ja Ruotsi kaappasi 0-11 voiton.tuloksesta huolimatta merkittävää oli se, että ottelu antoi suomalaiselle jääkiekolle tuulta siipien alle ja Suomen maajoukkue aktivoitui. Amerikan tyyliin NBC Sportsin varajohtaja Jon Miller sai vuonna 2004 idean viedä NHLjoukkueet ulkoilmaotteluun isolle baseball-stadionille. Pohjois-Amerikan jääkiekon pääsarja NHL tarvitsi näkyvyyttä, kun se ei pystynyt kilpailemaan taloudellisesti baseballin, amerikkalaisen jalkapallon ja koripallon kanssa. NHL-seurojen talousvaikeudet johtivat lopulta työsulkuun ja kausi jäi kokonaan pelaamatta. Samalla ajatus ulkoilmaottelusta jäi muhimaan. NHL:n palatessa tauolta ulkoilmaottelu päätettiin järjestää tositarkoituksella. Tapahtuma sai nimekseen Winter Classic ja kotijoukkueeksi valittiin Buffalo Sabers, joka isännöi liigan uuden supertähden Sidney Crosbyn johtamaa Pittsburgh Penguinsiä. Winter Classicin päivämääräksi valittiin uudenvuodenpäivä vuonna Ottelu päätettiin pitää virallisena sarjaotteluna, jotta se ei menisi samanlaiseksi rusettiluisteluksi kuin NHL:n tähdistöottelu. Järjestelyt olivat kaikin puolin onnistuneet ja yli ihmistä vetävä Ralph Wilson Stadium myytiin täyteen 20 minuutissa. Vuoden Ulkoilmaottelu on juhlaa etenkin vannoutuneille faneille. Edes kipakka pakkanen ei lannistanut tunnelmaa olympiastadionilla jälkeen Winter Classic päätettiin tehdä joka vuotiseksi tapahtumaksi. Ympyrä sulkeutuu Välirauhan aikaan järjestetyn maaottelun jälkeen jääkiekko on noussut Suomen urheilulajiksi numero yksi. Helmikuussa 1941 Olympiastadionilla luistelleista suomalaispelaajista on aika jättänyt. Osa kaatui jatkosodassa. NHL:n esimerkin siivittämänä helsinkiläisjoukkueiden HIFK:n ja Jokereiden ympärillä alkoi vuonna 2010 pyöriä huhuja mahdollisesta ulkoilmaottelusta. Lopulta seurat tiedottivat kahden vuoden suunnitelmasta, jonka mukaan molemmat seurat pääsevät vuorollaan isännöimään Talviklassikoksi nimettyä tapahtumaa. Jääkiekko palaisi Olympiastadionille 70 vuoden tauon jälkeen. Ottelut nousivat suosioon, joka hakee vertaistaan suomalaisen urheilun historiassa. Ensimmäinen ottelu helmikuussa 2011 keräsi Olympiastadionille yli katsojaa, joka on Pohjoismaiden jääkiekko-ottelun yleisöennätys. HIFK:n isännöimä toinen ottelu keräsi kovasta pakkasesta huolimatta lähes saman yleisömäärän. Tapahtuma on kerännyt stadionille kahtena vuotena yli katsojaa, minkä lisäksi ottelut on näytetty TV:stä.Vuoden 1941 Suomi-Ruotsi ottelussa oli tiedettävästi reilut tuhat katsojaa. Tuntuu siltä, että kyseessä on enemmän kuin jääkiekko-ottelu. Yksi karnevaalipäivä vuoteen sopii hyvin. Tällaiselle tapahtumalle on ollut tilausta ja tarvetta, kertoo HIFK:n urheilutoimenjohtaja Tom Nybondas. Fanien tapahtuma Itse ottelussa oli erinomainen fiilis. Istuin normaaleilla istumapaikoilla fanien keskellä. Ei voi sanoa, että siellä olisi kylmästä kärsitty, Nybondas kertaa tämän vuoden Talviklassikkoa. Vaikka monet pitävät Suomessa järjestettävää Talviklassikkoa kopiona Pohjois-Amerikan Winter Classicistä, ovat helsinkiläisseurat saaneet luotua nostalgisen koko perheen tapahtuman, josta on teeskentely kaukana. Molempien joukkueiden fanit ovat ottaneet tapahtuman omakseen, minkä lisäksi NOSTALGIAA PAKKASSÄÄSSÄ TEKSTI KUVAT ULKOASU pelaajat pitävät ottelua yhtenä kauden kohokohdista. Jo ennen ottelua ympäri kaupunkia näkyi punapipoista väkeä. Se tuo katukuvaan hyvän fiiliksen, Nybondas myhäilee. Tämän vuoden Talviklassikon jälkeen ehdittiin jo uutisoida, että ottelu tullaan järjestämään ensi kaudellakin. Nybondaksen mielestä tapahtuma ei menetä arvoaan, vaikka se järjestettäisiinkin vuosittain ilman taukoja. Tässä asiassa pitää kuunnella faneja. Jos on järkevää pitää tauko, se tehdään.toistaiseksi Talviklassikolle ei ole kuitenkaan uhkakuvia. HENRI HAVUSELA HENRI JUVONEN JUUSO SALAKKA Tuntuu siltä, että kyseessä on enemmän kuin jääkiekko-ottelu. HIFK on selvinnyt voittajana molemmista Talviklassikoista. Kuvassa punanuttujen Petteri Wirtanen, joka ratkaisi tämän vuoden ottelun voittomaalikilpailussa.

16 16 takakansi ruotuväki 4/2012 potretti Toimittaja on uhrien puolella Sakari Nuuttila Ulkomaankirjeenvaihtaja Rauli Virtaselle matkustaminen on elämäntapa luvulta lähtien hän on raportoinut kymmeniltä maailman kriisialueilta, aina Vietnamin sodasta alkaen. Hän on tavannut lapsisotilaiden kouluttajia Sierra Leonessa, istunut samassa pöydässä Taleban-johtajien kanssa ja ylittänyt Afganistanin rajan ilman papereita, burkhaan naamioituneena. Vaarallisistakin kokemuksistaan Virtanen puhuu kuitenkin tottuneesti ja rauhallisesti. Tällaisissa tilanteissa ei koskaan kannata hätkähtää, alkaa panikoida tai ryhtyä aggressiiviseksi. Kyllähän tämä työ on vaatinut kykyä sopeutua monenlaisiin ihmisiin, kulttuureihin ja majoitustiloihin sekä stressiin ja vaaratilanteisiin. Luontainen vaatimattomuus on kuitenkin hyvästä, se ettei odota kaiken onnistuvan suunnitellusti ja osaa tyytyä ankeisiinkin olosuhteisiin, toimittaja kuvailee. Hätä ja kärsimys näkyville Virtanen opiskeli nuorena tiedotusoppia Tampereella, mutta teoriapainotteiset opinnot eivät hänen mielestään tarjonneet toimittajan työssä vaadittuja valmiuksia. 23-vuotiaana hän nousi Rio de Janeiroon matkaavaan rahtilaivaan ja kierteli vuoden ajan Etelä- ja Pohjois-Amerikkaa reppu selässä, raportoiden paikallisista tapahtumista freelance-toimittajana. Matkansa jälkeen Virtanen palasi Suomeen ja sai töitä Helsingistä, mutta mieli ja sydän jäivät maailmalle. Yli 40 vuoden jälkeen journalistia ajavat eteenpäin pääosin samat arvot, jotka saivat parikymppisen nuorukaisen lähtemään ensimmäiselle matkalleen. Perusuteliaisuus ja tunne homman kiehtovuudesta on edelleen olemassa. Henkisesti työni ei ole koskaan puuduttavaa, koska jokainen keikka on erilainen. Mitä vaikeammat olosuhteet, sitä palkitsevampaa työn onnistuminen on. Rauli Virtanen tunnetaan muun muassa ihmisenä, joka on vieraillut kaikissa maailman valtioissa. Etelä-Sudanin viimeheinäkuisen itsenäistymisen kohdalla saavutukseen on tullut kuitenkin väliaikainen aukko. Matkustan sinne tänä keväänä. Tarkoituksena on tutkia, kuinka uusi itsenäinen valtio laittaa kansallisen Punaisen Ristin toiminnan pystyyn. Pressikonferensseissa istumista ja lehdistötiedotteiden muokkaamista Virtanen pitäisi merkityksettömänä hänestä kentällä työskentelyn viehätys on siinä, että silloin voi mennä suoraan ihmisten luokse ja kysellä heidän tuntemuksistaan ilman suodattimia. Hän toivoo, että kriisialueilta raportoiminen havahduttaisi muut maailman ihmiset näkemään sodan vaikutukset siviiliväestölle. Usein sodat ovat kuin videopelistä: tv-ruudusta näkyy kuinka vihollisen kalusto tuhoutuu, mutta yhtäkään ruumista, haavoittunutta, orpoa tai leskeä ei näytetä. Haluan näyttää ihmisille, miten sodankäynti on muuttunut siviilien kärsimykseksi. Valtavasti inhimillistä kärsimystä ja hätää nähneen Virtasen mukaan humanitääristä raportointia tarvitaan vaikuttamaan kansainväliseen mielipiteeseen ja päättäjiin niin, että tietoisuuden ja painostuksen kasvaessa sotarikokset saataisiin vähenemään. Asiallisesti kyseenalaistaen Virtanen kuvailee toimintamallikseen ihmisten sekä heidän kulttuurinsa ja aatteidensa kunnioittamisen, tiettyyn rajaan asti. Jopa Talebanin ja Abu Sayyafin edustajien kaltaisten haastateltavien kohdalla hän kertoo pyrkineensä tuomitsemisen sijaan kyseenalaistamaan järjestöjen toiminnan asiallisesti, antaen heille mahdollisuuden perustella omia tulkintojaan ja motiivejaan. Tv-ruudusta näkyy kuinka vihollisen kalusto tuhoutuu, mutta yhtäkään ruumista, haavoittunutta, orpoa tai leskeä ei näytetä. Tehtäväni ei ole alkaa opettaa tai luennoida, rähjäämiseen jutun teko pysähtyy. Toimittajan pitää osata höynäyttää, muotoilla, mielistellä ja jopa valehdella syistä, miksi hän haluaa jotakuta haastatella. Vaikka Virtanen onkin todistanut enemmän sotaa ja kurjuutta kuin useimmat ihmiset, hän ei ole vajonnut kyynisyyteen. En voi olla naiivi ja lapsellisen idealistinen, mutta reagoin edelleen kyynisyyteen ja vähättelyyn hyvinkin voimakkaasti. Meidän on myönnettävä, että teemme virheitä, mutta kyynistymisen sijaan on mietittävä, mistä ne johtuvat ja miten niitä saisi vähennettyä. Virtasen maailmankuva on vuosien saatossa muuttunut radikaalisti. Hän toteaa, että journalistin tärkein tehtävä on sodan uhrien puolella oleminen. Kaikista maailmalla tapaamistaan ihmisistä toimittajaan suurimman vaikutuksen ovat tehneet suurten johtajien sijaan juuri pienet ihmiset ystävällisyydellään ja vieraanvaraisuudellaan. Onhan se paljon vaikuttavampaa kun köyhä ihminen listii viimeisen kanansa, kuin jos valtionpäämies tarjoaa kahvit. Rauli Virtanen Ikä: 63 Asuinpaikka: Espoo Ammatti: Tietokirjailija ja freelance-toimittaja Koulutus: Yhteiskuntatieteiden ylioppilas Sotilasarvo: Reservin korpraali Trust me, I m a reporter. Kuvat: Akseli Muraja poiminta Finlandia-hiihtoon työnantajan kannustuksella! Tuomas Kähärä Hiihtämisestä nauttivien kannattaa helmikuun loppupuolella ottaa Lahti suunnaksi. Lauantaina 25.2 alkava kaksipäiväinen Finlandiahiihto kokoaa niin ammattihiihtäjiä, harrastajia kuin pieniä taaperoitakin suksimaan Etelä-Suomen kauniisiin maisemiin. Tänä vuonna 39. kerran järjestettävä tapahtuma on kerännytkin parhaimmillaan jopa kymmeniätuhansia osanottajia. Tapahtumaan on perinteisesti osallistunut runsaasti ihmisiä myös puolustusvoimista; viime vuosina erityisesti joukkuekilpailuissa menestystä onkin tullut mukavasti. Tavoitteenamme on kannustaa sekä varusmiehiä että henkilökuntaamme osallistumaan aktiivisesti Finlandia-hiihto sivakoidaan Lahden seudulla kuluvan kuun lopulla. Kuva: Puolustusvoimat erilaisiin massaliikuntatapahtumiin. Finlandia-hiihdon ohella esimerkiksi Jukolan viestiin ja Helsinki City Marathonille on ollut paljon osanottajia, kertoo puolustusvoimien liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Matti Santtila. Tapahtumiin ei osallistuta Santtilan mukaan yleensä kilpailun maku suussa vaan harrastusmielessä osana terveellistä elämäntapaa. Puolustusvoimat onkin usein maksanut osan massaliikuntatapahtuman osallistumismaksusta kannustusmielessä, tosin jokaisella joukko-osastolla on aina päätösvalta kustannusosuuden suhteen. Finlandia-hiihto Lahti ja Hollola > kalenteri Wanhojen tanssit Kontiolahti ja Joensuu Kontiolahden liikuntahallissa klo ja Joensuu Areenalla klo tanssitaan tänä vuonna Wanhojen tanssit Karjalan Sotilassoittokunnan tahtiin. Tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa! Konsertti Ystävyydelle Oulu Konsertti Ystävyydelle on Pohjan Sotilassoittokunnan järjestämä konsertti perjantaina 17. helmikuuta Oulun Madetojan salissa. Tapahtuman solistina Johanna Försti ja sen johtaa musiikkikapteeni Jaakko Nurila. Kajaanin Sotilassoittokunnan Big Band -konsertit Kajaani ja Kuusamo Kajaanin Sotilassoittokunnan yhteistyökonsertit Kainuun konservatorion kanssa perjantaina 17. helmikuuta Kajaanin Kaukametsän salissa ja lauantaina 18. helmikuuta Kuusamossa. Solistina Sami Pitkämö. Haku naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen 1.3. asti ympäri Suomen Hakemus liitteineen on oltava perillä viimeistään siinä aluetoimistossa, jonka alueella kotikunta sijaitsee. Hakeutua voi vuoden vuoden 2013 molempiin saapumiseriin ja 2012 heinäkuun saapumiserään, jossa paikkoja on rajoitetusti. Naiset voivat hakeutua myös erikoisjoukkoihin. Katso tarkemmat tiedot osoitteesta >

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013 Pääesikunta Logistiikkaosasto SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5. Inskomkapt Ilmo Suurnäkki Koulutus on kuljetusalan megatrendi Pääkirjoitus 1/2008 Puolustusvoimien vahva panos ja aktiivinen asenne kuljettajakoulutukseen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija 2014 Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija Palkinto jaetaan PK-yritykselle, joka on ollut menestyksekäs

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Kiltauutiset 1 / 2011

Kiltauutiset 1 / 2011 Kiltauutiset 1 / 2011 1 Killan tärkein tehtävä John F Kennedy sanoi aikoinaan: Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne." Mitä me voimme tehdä tämän maan eteen? Olen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Apulaisosastopäällikkö Eversti Timo Mustaniemi 10.04.2013 Esimerkkejä uutisoinnista Puolustusvoimat irtisanoo 1200 (kevät 2012) Puolustusvoimat irtisanoo

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Julkaisuvapaa 30.4.2016 kello 18.00 Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailun ammatteja Ilmailu tarjoaa suuren joukon kiehtovia ja tavoiteltavia ammatteja. Ilmailu on luonteeltaan kansainvälistä. Teknologiaa, haastavia ja palkitsevia

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Tehoa terveydenhuollon logistiikkaan - Iso-Britannia edelläkävijänä

Tehoa terveydenhuollon logistiikkaan - Iso-Britannia edelläkävijänä Tehoa terveydenhuollon logistiikkaan - Iso-Britannia edelläkävijänä Ulkoistamalla tehokkuutta ja säästöä mutta myös uusia työpaikkoja. Näin kävi, kun Iso- Britannian julkinen terveydenhuolto ulkoisti hankintansa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

CxO Academy. Paras neuvoni johtamiseen ikinä. 5.10.2011 Toni Hinkka. CxO Mentor Oy 2011

CxO Academy. Paras neuvoni johtamiseen ikinä. 5.10.2011 Toni Hinkka. CxO Mentor Oy 2011 CxO Academy Paras neuvoni johtamiseen ikinä 5.10.2011 Toni Hinkka Sisältö Kirja Teidän neuvonne Parhaat neuvot 1-10 Keskustelua Yhteenveto Paras neuvoni johtamiseen ikinä! - kirja Teidän neuvonne 1. "Ole

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

VETURI vie vertaisohjauksen uusiin maisemiin! VETURI V

VETURI vie vertaisohjauksen uusiin maisemiin! VETURI V VETURI vie vertaisohjauksen uusiin maisemiin! VETURI V Vertaistuutoritapaaminen Kurussa 7.-8.4.2006 VETURI V Vertaistuutoritapaaminen sivu 2/6 VETURI V on viides -hankkeen * Vertaistuutorointi-työrenkaan

Lisätiedot

Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015

Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015 Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015 24.7.2015 Luennon sisältö Esittäytyminen Vuorovaikutus Harjoitus 1. Kenttävalmennus Harjoitus 2. Taktiikan nyrkkisäännöt Mitä puhutaan kotimatkalla? Vuorovaikutus

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Esityksen sisältö Nostoja hallitusohjelmasta Hallitusohjelma Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen kannalta Korkeakoulurakenteet Itä Suomessa Mikkelin ja Kymenlaakson

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Dream Achiever -palkinnot Usein kysyttyjä kysymyksiä

Dream Achiever -palkinnot Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Montako pistekeruumallia on olemassa? Malleja on kaksi, Track A ja Track B, jotka perustuvat oman piirisi jäsenyystrendeihin. Jokainen piiri on merkitty joko Track A tai Track B -kategoriaan. 2. Miksi

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot