From Experience to Skill HitSavonia-hankkeen loppuraportti Esa Hietikko (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "From Experience to Skill HitSavonia-hankkeen loppuraportti. 27.11.2007 Esa Hietikko (toim.)"

Transkriptio

1

2 From Experience to Skill HitSavonia-hankkeen loppuraportti Esa Hietikko (toim.)

3 Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 D) KUOPIO puh: (017) fax: (017) painos Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. ISBN ISBN (PDF) ISSN Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D 7/2007 Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka Kuopio Kansi: Tapio Aalto Painopaikka: Kopijyvä Kuopio 2007

4 3 Sisällys JOHDANTO... 7 SUOMEN HITSAAVAN TEOLLISUUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS 11 TAUSTAA...13 HITSAAVASTA TYÖVOIMASTA PULAA...14 TUOTANTO MUUTTUU...15 TILANNE POHJOIS-SAVOSSA...16 LÄHTEET...19 KETTERÄ HITSAUSAUTOMAATIO YLEISTÄ...23 PIENET TUOTESARJAT...24 KETTERÄ-KONSEPTI...25 KETTERÄJÄRJESTELMÄN TOTEUTUS JA TOIMINTA...26 HYBRIDIVALMISTUS...28 LÄHTEET...29 JOUSTAVAN HITSAUSSOLUN SIMULOINTI JA ETÄOHJELMOINTI TAUSTAA...33 SIMULOINTIOHJELMAT...34 MALLINNUS...34 JOUSTAVA HITSAUSSOLUN LAYOUT SUUNNITTELU...34 VALMISTETTAVUUDEN SIMULOINTI...35 ETÄOHJELMOINTIMALLI...35 KONFIGUROINTI...35 KÄYTTÖÖNOTTO JA KOULUTUS...36 HITSAUSOHJELMIEN TEKO...36 VAIKUTUS TUOTANTOKULTTUURIIN...37 YHTEENVETO...37 HITSATTAVAN RAKENTEEN VALMISTUSMYÖTÄINEN SUUNNITTELU TAUSTAA...41 DFX -PERIAATE...42 KUSTANNUSTIETOUS...43 HITSATTAVIEN TUOTTEIDEN OSAVALMISTUKSEN DFM...45

5 4 OHUTLEVYOSIEN SUUNNITTELU HITSAUSKOKOONPANON SUUNNITTELU LÄHTEET HITSATUN RAKENTEEN KESTOIÄN MÄÄRITTÄMINEN...51 TAUSTAA KESTOIKÄLASKENNAN TEORIAA MITOITUSPERIAATTEET RAKENNETTA VÄSYTTÄVIEN JÄNNITYSTEN LASKENTA VÄSYMISEN SIETOKYKY VAIHTUVA-AMPLITUDISEN JÄNNITYSHISTORIAN KÄSITTELY DYNAMIIKAN SIMULOINTI FE-ANALYYSI PITKÄAIKAISET MITTAUKSET DYNAMIIKAN SIMULOINTI, FE-ANALYYSIT JA PITKÄAIKAISET MITTAUKSET KESTOIKÄLASKENNASSA KESTOIKÄANALYYSIT ASIAKASPALVELUNA YHTEENVETO HITSATUN RAKENTEEN TARKASTAMINEN JA MATERIAALIEN MERKITYS...77 TAUSTAA HITSAUKSEN JÄLKI- JA LÄMPÖKÄSITTELYT HITSIEN TARKASTUS JA AINEENKOETUS Ainetta rikkomattomat tutkimusmenetelmät...82 Ainetta rikkovat tutkimusmenetelmät...87 KOKEMUKSESTA OSAAMISEKSI - HITSAUTEKNIIKAN LABORATORIO...93 TAUSTA LÄHTÖKOHTA TAVOITTEET TOTEUTUS KOULUTUSTOIMINTA PAINELAITEAKATEMIA VARKAUS TULOKSIA CASE-ESIMERKKEJÄ PIVASET OY

6 Yritys Toimeksianto Hitsattava tuote Hitsaussuunnitelma Hitsaustestit Hitsauskiinnitin Letkukaapin hitsaus Oven hitsaus Robottisolun layout Yhteenveto BRANDENTE OY Yritys Työn kuvaus Ensimmäinen testi - jalusta Toinen testi - teräsrakenne Tulokset kokonaisuudessaan Kolmas testi - säiliö PAAKKILAN KONEPAJA OY Yritys Työn kuvaus Kalibrointi Etäohjelmointi Tulokset PONSSE OYJ Yritys Työn kuvaus Kiinnitinsuunnittelu Tulokset

7 6

8 7 1 Johdanto Esa Jääskeläinen & Esa Hietikko

9 8

10 Suomalainen metalliteollisuus on toistaiseksi kyennyt toimimaan kilpailukykyisesti vaikka halvan työvoiman maat Aasian suunnassa ovat pakottamassa sitä kehittämään uusia menetelmiä kilpailuedun säilyttämiseksi. Yksi vakavimmista uhkista on työvoiman riittävyys suurten ikäluokkien alkaessa siirtyä eläkkeelle. Hitsaustuotantoa harjoittavan teollisuuden on kehitettävä tuotteitaan paremmin mekanisoituun ja robotisoituun hitsaukseen soveltuviksi. Etäohjelmointi ja simulointi ovat merkittävässä asemassa erityisesti silloin kun kyseessä ovat pienet sarjat, mikä pitää paikkansa hyvin useassa tapauksessa. Varsinkaan PK-yrityksillä ei kuitenkaan usein ole mahdollisuuksia eikä osaamista uusien tuotantomenetelmien saati sitten tuotteiden kehittämiseen. Metalli on merkittävä teollisuudenala Pohjois-Savossa. Metalliteollisuuden piiriin laskettavia yrityksiä on yli 400 ja edelleen voidaan arvioida, että lähes puolet näistä on jollain tavalla tekemisissä hitsaustekniikan kanssa. Hitsaustyö ei tulevaisuudessakaan vähene. Käsin tehtävän hitsaustyön suhteellinen osuus kuitenkin pienenee sekä kustannus ja laatupaineiden että työvoimapulan takia. Hitsaukseen liittyvällä osaamisella on nyt ja tulevaisuudessa hyvin keskeinen merkitys alueen yritysten toimintaedellytysten ja kasvun turvaamisessa. Erityisesti tuotteen ja tuotantomenetelmien kehitykseen on kiinnitettävä suurta huomiota jatkossa. Pelkkä klubiaskin kansi (kuva 1.1) ei enää riitä. 9 Kuva 1.1. Perinteinen suomalainen suunnittelutyökalu.

11 10 HitSavonia-projektin keskeisimpänä tavoitteena oli parantaa hitsaukseen ja erityisesti sen automaatioon liittyvää osaamista Pohjois-Savon, Itä-Suomen ja koko maan alueella. Konkreettisena tavoitteena oli rakentaa laboratoriotila hitsaustekniikan koulutusta, tutkimusta, sekä yrityskohtaisia kehitystarpeita varten. Laboratoriossa piti pystyä testaamaan ja edelleen kehittämään virtuaalimallinnuksen keinoin saatuja tietoja esim. kiinnitinsuunnittelun, robottien ohjattavuuden ja käytettävyyden, kappaleiden hitsattavuuden ja jigittömän tuotannon näkökohdista. Laboratorion tuli palvella yhtä lailla perusopetuksen kuin yrityskohtaisten kehittämisprojektien tarpeita. Pohjois-Savossa on runsaasti liikkuvien työkoneiden ja niiden komponenttien ja järjestelmien valmistukseen keskittyneitä yrityksiä Tästä johtuen sekä toimitilojen että toiminnan ytimenä olevan robottijärjestelmän mitoituksessa lähdettiin kevyen ja keskiraskaan teollisuuden tarpeista Hitsaustekniikan laboratorio aloitti toimintansa kesäkuussa Alkuvaihe meni vielä uusien laitteiden käytön opettelussa, mutta tällä hetkellä laboratorion käyttöaste on erinomainen ja sitä käytetään sekä opetuksessa että yritystoimeksiantojen suorittamisessa. Hitsaustekniikan laboratorion rakentamisen takana ovat osin EUrahoitteiset projektit Hitsavonia ja HitSavonian investoinnit. Hitsaustekniikan laboratoriossa tapahtuvan koulutus, tutkimus ja kehitystoiminnan käynnistämiseen on välisenä aikana käytetty noin 2,5 milj.. Kyseessä on siis Pohjois-Savon mittakaavassa varsin merkittävä investointi hitsausosaamisen kehittämistyöhön. Merkittävän osuuden projektirahoituksesta on myöntänyt Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto, jolle haluamme osoittaa parhaimmat kiitokset. Tässä yhteydessä on myös kiitettävä muita toiminnan toteutukseen osallistuneita rahoittajia ja yhteistyötahoja. Ilman tätä hyvin toiminutta verkostoa ei projektia olisi pystytty toteuttamaan.

12 11 2 Suomen hitsaavan teollisuuden nykytila ja tulevaisuus Esa Hietikko & Esa Jääskeläinen

13 12

14 13 Taustaa Suomalainen metalliteollisuus on toistaiseksi kyennyt toimimaan hyvin kilpailukykyisesti niin eurooppalaisella kuin globaalillakin tasolla. Halvan työvoiman maat Aasian suunnassa, erityisesti Kiina, ovat pakottamassa myös suomalaista metalliteollisuutta kehittämään uusia menetelmiä kilpailuedun säilyttämiseksi. Yksi vakavimmista uhkista on työvoiman riittävyys suurten ikäluokkien alkaessa siirtyä eläkkeelle. Hyvän talouskehityksen turvaamiseksi kotimainen työvoima on saatava tehokkaammin hyödynnettyä yhdistämällä koulutus ja osaaminen parempaan tuottavuuskehitykseen, innovatiivisuuteen ja laadukkuuteen. Samalla on pohdittava työperäisen maahanmuuton ja laajemmin työvoiman rajojen yli tapahtuvan liikkuvuuden merkitystä kehityksen kannalta. Hitsaustuotantoa harjoittavan teollisuuden on ryhdyttävä kehittämään tuotteitaan paremmin mekanisoituun ja robotisoituun hitsaukseen soveltuviksi. Etäohjelmointi ja simulointi ovat merkittävässä asemassa erityisesti silloin kun kyseessä ovat pienet sarjat. Varsinkaan PK-yrityksillä ei usein ole mahdollisuuksia eikä osaamista uusien tuotantomenetelmien saati sitten tuotteiden kehittämiseen. Perinteinen kapasiteettia tarjoava alihankintakonepaja ei kykene enää pitkään kilpailemaan järjestelmä- ja komponenttitoimittajien kanssa, jotka voivat tarjota päähankkijoille kokonaisvaltaisempaa palvelua. Yritykset edellyttävät uusilta työntekijöiltään nykyään yhä kattavampia valmiuksia. Vaikka tekniikan koulutus yrittää vakavissaan pysyä huimavauhtisen teknologian kehityksen perässä, peruskoulutuksella voidaan luoda vain perusta elinikäiselle jatkokoulutukselle. Yritykset keskittyvät yhä enemmän omaan ydinosaamiseensa, jolloin uusi henkilö joutuu yritykseen tullessaan istumaan tietyn ajan koulun penkillä kyetäkseen toimimaan yrityksen erikoistuneessa ympäristössä. Tätä jatkokoulutusaikaa voidaan lyhentää huomattavasti, jos opiskelija on jo peruskoulutuskaudella tekemisissä yrityksen kanssa työharjoittelujaksojen, projektitöiden ja opinnäytetöiden yhteydessä. HitSavonian kaltainen hanke on omalta osaltaan helpottamassa yritysten ja opiskelijoiden yhteis-

15 14 toimintaa ja verkottumista jo opiskeluaikana tarjoamalla heille yhteisen toimintaympäristön. Hitsaavasta työvoimasta pulaa Teknologiateollisuus on nykyisin Suomen ylivoimaisesti suurin teollisuussektori miten tahansa tarkasteltuna. Sektori koostuu kolmesta monin tavoin erilaisesta, mutta myös monin tavoin toisiinsa kietoutuneesta päätoimialasta: elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus. Sektori työllistää tänä vuonna Suomessa suoraan ihmistä. Osuutena koko teollisuudesta teknologiateollisuus kattoi tuotannosta lähes puolet, viennistä 60 % sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinneista 75 %. Viime vuosina on tehty monia suuria ja pieniä yritysjärjestelyjä ja - kauppoja. Erikoistuminen on lisääntynyt. Isoja ja todella kansainvälistyneitä yrityksiä suomalaisessa teknologiateollisuudessa on muutamia kymmeniä, mutta niiden osuus koko alan liikevaihdosta ja työllisyydestä on yli puolet ja niiden merkitys yritysverkostoille ja koko alalle on vielä suurempi. Ne toimivat globalisaation keihäänkärkinä ja suomalaisen osaamisen edelläkävijöinä sekä teknologisina tiennäyttäjinä. Ne ovat tyypillisesti liiketoimintaverkostonsa vetureita, jotka tuovat liiketoimintaa laajalle joukolle muita yrityksiä myös Suomessa. Lukumääräisesti valtaosa suomalaisista teknologiateollisuuden yrityksistä on pieniä. Osa toimittaa tuotteita ja palveluja pääasiassa isoille yrityksille. Osalla on omia lopputuotteita, joita tarjotaan oman tai yhteistyökumppanin jakelukanavan kautta kansainvälisille markkinoille. Monella yrityksellä on menossa vahva kansainvälistymis- tai globalisoitumisprosessi. Voimakas, ydinliiketoimintaan keskittyminen ja siihen liittyvät ulkoistamis- ja verkottumistoimenpiteet ovat tuoneet alalle runsaasti uusia yrityksiä ja avanneet monille pienille yrityksille uusia kasvumahdollisuuksia. Kansainvälistyminen on jatkunut ja teknologiateollisuus on hyvin kansainvälistä. Sen kysynnästä valtaosa tulee kansainvälisiltä markkinoilta, yli 70% joko suoraan tai vientiyritysten alihankintoina. Alan hankinnoista tuonnin osuus on entistä suurempi. Teknologiateollisuuden osaaminen on pitkälti globaalia. Entistä suurempi osa suomalaisista teknologiateollisuuden yrityksistä on sijoittanut toimintojaan moneen maahan. Yritysten ulkomaiset

16 tytäryritykset työllistivät vuonna 2001 yli ihmistä. Vastapainoksi Suomessa sijaitsevasta teknologiateollisuudesta huomattava osa on ulkomaisessa omistuksessa eli yritykset ovat ulkomaisten yritysten tytäryrityksiä. Monissa teknologiateollisuuden alojen pörssiyrityksissä ulkomaalaisen finanssiomistuksen osuus on erittäin suuri. Suomessa metalliteollisuudella menee paremmin kuin koskaan ennen. Konepajojen tilauskirjat ovat tupaten täynnä. Edes kiinailmiö ei tunnu vieneen työpaikkoja suomalaisista metalliteollisuuden yrityksistä. Toisaalta tuotteiden katteet ovat tulleet alas, sillä materiaalien hinnat ovat viimeisten vuosien aikana nousseet. Erityisesti hitsausteollisuus on tänä päivänä ongelmissa, koska ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman löytäminen on vaikeaa. Myös maantieteellisten etäisyyksien merkitys on vähentynyt kun uusia halvan työvoiman teollisuusmaita on tullut mukaan kilpailuun. Hitsauksen robotisointi ei poista työvoiman tarvetta hitsaavasta teollisuudesta, mutta asettaa uusia ammattitaitovaatimuksia tehden hitsaajasta operaattorin. Automatisoinnilla voidaan vähentää töiden siirtymistä halvemman työvoiman maihin ja esimerkiksi hitsauskaasuista ja epämiellyttävistä työvaiheista ja - ajoista aiheutuvia ongelmia. Pörssiyhtiöiden kvartaalitalouteen perustuva ohjaus on siirtynyt myös pienempiin yrityksiin. Mielenkiinto kohdistuu siihen mitä tapahtuu tässä ja nyt ja pidemmälle suuntautuvaa strategista suunnittelua harjoitetaan hyvin vähän. Tuotanto muuttuu Kaikille on selvää, että pienet korkean elintason maat, kuten Suomi, voivat selviytyä globaalissa kilpailussa vain erikoistumalla ja panostamalla osaamiseen ja teknologiaan on tulevaisuus sitten millainen tahansa. Ydinkyvykkyyskeskeinen liiketoiminta-strategia edellyttää liiketoimintaverkostoja, jotka tulevat entistä monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi. Kilpailu siirtyy yksittäisen yrityksen kohdalta liiketoimintaverkostoon, jolloin ääritapauksessa yritykset voivat samanaikaisesti olla toistensa kilpailijoita, asiakkaita ja toimittajia. Oleellisin muutos teollisuusyritysten tuote- ja palvelukonseptissa tapahtuu yritysten muuttuessa tuoteyrityksistä tuote- ja palveluyrityksiksi. Tämä tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että yksittäisten tuotteiden optimoinnin 15

17 16 sijasta yritykset ja toimitus-verkostot pyrkivät luomaan konsepteja, joilla hallitaan ja muunnellaan (varioidaan) tehokkaasti ja nopeasti koko tuotteistoa sekä niihin liittyviä palveluita. Koko tuotteen elinkaareen liittyy yrityksen näkökulmasta sekä velvoitteita (ympäristövaatimukset) että mahdollisuuksia (liiketoimintapotentiaali). Tuotteen elinkaari tuoteideasta kierrätykseen sisältää liikevaihtopotentiaalia. On arvioitu, että tuotekauppa muodostaa vain 5-20% tuotteeseen liittyvän liiketoiminnan volyymistä. Näitä muita mahdollisuuksia ovat esimerkiksi konsultointi, jälkimarkkinointi, tarvikkeet, operointi, tiedonhallinta, oheistuotteet ja -palvelut, rahoitus, vakuutus ja ylläpito. Yksi merkittävä kilpailu- ja tehokkuuselementti on tuotealusta, jonka varaan rakennetaan tuotteiden variointi, niiden integrointi, erilaiset järjestelmäratkaisut ja palvelut, kuten ylläpito ja tehokkuuden optimointi. Nopean massaräätälöinnin ja ylipäätään varioinnin tarpeet ovat erittäin vaikeita toteuttaa, mikäli yrityksen tuotteet muodostavat kukin oman kokonaisuutensa ja jokainen muutos aiheuttaa muutoksia koko tuotteiston ja yksittäisten tuotteiden arkkitehtuuriin. Tilanne Pohjois-Savossa Pohjois-Savossa teknologiateollisuus ja erityisesti metalliteollisuus on ollut vahva toimiala jo perinteisesti. Ylä-Savossa on useita erikoisajoneuvoja valmistavia veturiyrityksiä ja Varkauden seudulla toimii vahva energia- ja painelaiteteollisuuden keskittymä. Näiden lisäksi alueelta löytyy paljon alihankintaan keskittyviä konepajoja, joista jotkin ovat kehityspolulla veturiyritysten järjestelmätoimittajiksi. Liikkuvat työkoneet ja erikoisajoneuvot muodostavat valtakunnallisestikin merkittävän toimialan. Pohjois-Savosta puuttuu yliopistotasoinen teknologia-alan koulutus ja tutkimus ja sen vuoksi ammattikorkeakoulun merkitys alueen korkeinta opetusta ja tutkimus-toimintaa harjoittavana elimenä on suuri. Useissa yhteyksissä on todettu, että kilpailuetu perustuu edelleen kolmeen hyvin yksinkertaiseen periaatteeseen: 1. Tehdään halvemmalla kuin muut 2. Tehdään samaan hintaan kuin muut, mutta paremmin 3. Tehdään jotain, mitä kukaan muu ei tee eikä pysty tekemään.

18 Halvan työvoiman maiden paine tekee hankalaksi kilpailun pelkän hinnan avulla, jolloin ykköskohdan mukainen toiminta ei Suomessa ja Pohjois- Savossa oikein onnistu, tai ainakin se edellyttää automaation ja valmistusmyötäisen suunnittelun voimakasta lisäämistä. Tuotteiden tekeminen samaan hintaan kilpailijoiden kanssa on varteen otettava vaihtoehto, koska panostusmahdollisuus tuotekehitykseen, tuotantoteknologiaan ja laatuun on Suomessa parempi kuin kehittyvissä maissa. Merkittävä tekijä kustannusten muodostumisessa on edelleen tuotekehityksen laatuun panostaminen. Tuotekehitysvaiheessahan määräytyy noin 80 % tuotteen kokonaiskustannuksista. Toinen vaihtoehto on keskittyminen niin vahvaan osaamiseen tietyllä alueella, että kilpailijoilla ei ole mahdollisuutta soveltaa edellä olleen listan 1 ja 2 vaihtoehtoja. Kumpikin vaihtoehto on johtamassa ennen pitkää täydelliseen verkostoitumiseen, jossa tuotanto on moduloitu pieniin yksiköihin, jotka voivat sijaita missä vain. Tosin Pohjois-Savossa on ollut havaittavissa, että päähankkijat mielellään näkevät kumppaniensa sijoittuvan fyysisesti mahdollisimman lähelle loppukokoonpanoa. Tämä helpottaa ohjausta, materiaalin virtausta ja jokapäiväistä kommunikaatiota ja parantaa näin ollen kustannustehokkuutta entisestään. Verkostoituminen ei koske vain yrityksiä vaan myös ns. välittäjäorganisaatioilla tulee olemaan merkittävä rooli osana toimitusverkostoja. Esimerkiksi oppilaitokset ovat siirtymässä kumppaniyritysten tapaan lähemmäs päähankkijoiden tuotantotoimintaa sekä koulutuksellisesti että fyysisesti. Useassa tapauksessa oppilaitokset toimivat jopa samoissa tiloissa yritysten kanssa, jolloin oppilaiden on helpompaa siirtyä joustavasti oppilaitoksen kirjoilta yritysten työntekijöiksi. Toisaalta oppilaitokset ovat rakentaneet ja rakentamassa laboratoriotyyppisiä tutkimus- ja kehitysympäristöjä, joita voidaan hyödyntää yritysten kehitysprojekteissa ilman että varsinaista tuotanto-toimintaa tarvitsee häiritä koulutus- ja kehitystoiminnalla. Tilastotietojen valossa Pohjois-Savolla on paljonkin kiinnikuromista maan kehittyneimpiin alueisiin verrattuna. Kuvassa 2.1 on esimerkiksi verrattu väestön osuutta tiettyihin metallialan tunnuslukuihin vuonna Erityisesti kuviossa merkille pantavia ovat T&K-kulujen ja yliopistollisen jatkotutkinnon suorittaneiden osuus koko valtakunnan tasosta verrattuna henkilöstön määrän osuuteen. 17

19 18 Kuvassa 2.2 on samoja pylväitä verrattu Pirkanmaan vastaaviin lukuihin (Pohjois-Savon pylväät ovat kuviossa taustalla). Merkittävimmät erot löytyvät tässäkin kuviossa juuri T&K-kulujen ja jatkotutkinnon suorittaneiden henkilöiden osuudessa. Kuvioita katsellessa on helppo nähdä mihin Pohjois-Savossa tulee panostaa jatkossa. Yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa tulee lisätä radikaalisti. Se ei kuitenkaan onnistu nykyisen henkilöstön toimesta vaan korkeasti koulutettua henkilökuntaa on saatava merkittävästi lisää alueelle. Koska alueella ei ole yliopistotasoista teknistä koulutusta, on ammattikorkeakoulun rooli tässä suhteessa erittäin merkittävä. Kuva 2.1. Tilastokeskuksen mukaisia osuuksia tärkeiden tunnuslukujen osalta.

20 19 Kuva 2.2. Samat pylväät kuin edellisessä kuvassa vertailtuna Pirkanmaan tunnuslukuihin. Lähteet 1. Työministeriö Työvoima 2025, työpoliittinen tutkimus s. 2. Teknologiateollisuus ry Tulevaisuuden voittajat, Liiketoiminnan ja teknologian linjaus s. 3. Himanen Pekka Suomalainen unelma, innovaatioraportti. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. 156 s.

21 20 4. Hietikko E.: A Center of Excellence as a Part of Local Innovation Environment - Case HitSavonia, FINPIN -Conference, University Entrepreneurship Incubating Process, Lahti, Finland. 5. Hernesniemi Hannu (toim.) Menestyvä alihankkija Visio ja toimenpiteet. Teknologiateollisuus ry. 160 s.

22 21 3 Ketterä hitsausautomaatio Esa Jääskeläinen

23 22

24 23 Yleistä Suomalaiselle hitsaavalle teollisuudelle on tyypillistä laajahko tuotekirjo. Tämän seurauksena perinteisillä robottihitsausratkaisuilla saatava kustannussäästö manuaali-valmistukseen verrattuna on melko rajallinen. Tämä johtuu mm. siitä, että perinteisesti robottisolut on rakennettu niin, että vaikka itse hitsaus on automatisoitu niin kaikki muut työvaiheet tapahtuvat manuaalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että operaattori asettaa hitsauspöydällä olevaan kiinnittimeen tuotteen, jonka jälkeen se hitsataan robotilla. Robottihitsauksen jälkeen operaattori poistaa valmiin ja asemoi uuden tuotteen. Tällöin asetuksen teon ja ohjelmoinnin jälkeen operaattorista tulee hitsattavien tuotteiden silloittaja, viimeistelijä ja kappaleenvaihtaja. Robottihitsauksen tuottavuuden ja joustavuuden kasvattamiseksi on kehitetty tuotannollisesti joustavia automatisoituja valmistusjärjestelmiä. Joustavilla valmistusjärjestelmillä (FMS) otetaan merkittävä askel kohti miehittämätöntä työkiertoa. Tällä muutoksella pyritään lisäämään sekä työn mielekkyyttä että tuottavuutta, sillä operaattorin osaamista voidaan varmasti hyödyntää tehokkaammin kappaleenvaihtoa haasteellisemmissa työtehtävissä. Perinteisesti FMS-järjestelmät on rakennettu siten, että tuotteiden hitsaus vapaasti määritellyssä järjestyksessä jopa yhden kappaleen erissä on mahdollista. Tuotanto-logistisesti tämä perustuu siihen, että hitsattavat tuotteet ladotaan vakioiduilla paikoitus ja kiinnityselementeillä varustettuun palettiin. Paletti kulkee automaattista kuljetusjärjestelmää pitkin joko automaattivarastoon tai yksinkertaisemmissa järjestelmissä suoraan hitsauspöydälle. Paletin mukana kulkee myös tieto mistä tuotteesta on kysymys, jolloin soluohjain osaa valita robotille oikean hitsausohjelman. Hitsauksen jälkeen tuote palaa kuljetusjärjestelmää pitkin automaattivarastoon, purkupaikalle tai seuraavaan työpisteeseen. Edellä kuvatun järjestelmän avulla on mahdollista hitsata tuotteita pienissä, jopa yhden kappaleen erissä. Robotti voi myös toimia miehittämättömänä niin pitkään kun varastossa riittää hitsattavaa. Tällöin on mahdollista päästään jopa siihen, että hitsaus toimii 3-vuorossa yhden vuoron ollessa täysin miehittämätön. Tällöin on tehokkuudessa ja tuottavuudessa mahdollista päästä lähes suursarjatuotannon tasolle.

25 24 Pienet tuotesarjat Robottihitsauksessa tuottavuuden merkittävimmät pullonkaulat liittyvät ohjelmointiin ja kiinnitintekniikkaan. Sarjatuotannossa robotin ohjelmointiin ja hitsauskiinnittimen suunnitteluun ja valmistukseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia jakaa suuri tuotemäärä. Tällöin perinteinen toimintamalli eli opettamalla ohjelmointi ja tuotekohtaiset silloitus ja hitsauskiinnittimet voivat olla toimiva ratkaisu. Vastaavasti kun tuotteita valmistetaan toistuvasti, jopa yhden kappaleen erissä voivat perinteiset hitsauksen FMC- ja FMS-järjestelmät tulla kyseeseen. Etenkin kappaleilla, joissa on runsaasti hitsattavaa, voidaan perinteisillä FMS järjestelmillä päästä parhaimmillaan sarjakokoon yksi. Järjestelmän yksi suurimmista ongelmista on kuitenkin suurehkot investointikustannukset. Investointikustannuksia nostaa perinteiseen robottiautomaatioon nähden palettivarasto- ja kuljetusjärjestelmä. Lisäksi mikäli järjestelmällä on tarve valmistaa lyhyellä läpäisyajalla pieniä tuotesarjoja, on sarjan jokaiselle tuotteelle valmistettava oma ja suhteellisen arvokas palettikiinnitin. Kiinnitinkustannusten takia FMS-järjestelmää saatetaankin välillä käyttää kuten perinteistä robottihitsaussolua. Mm. edellä mainituista syistä johtuen perinteiset hitsauksen FMS-järjestelmät eivät ole Suomessa yleistyneet. Sillä vaikka ne sopivat hyvin usein toistuviin, jopa yhden kappaleen valmistuseriin niin nopean läpäisyajan pien-sarjoihin ne eivät välttämättä tuo kustannustehokasta ratkaisua. Terminologisesti ketterän hitsausautomaation yhteydessä voidaan puhua myös joustavasta valmistusjärjestelmästä (FMS), mutta ideologialtaan ketterä hitsausautomaatio kuitenkin poikkeaa perinteisestä hitsauksen FMSjärjestelmästä. Merkittävin ero syntyy siitä, että hitsausrobotin lisäksi solussa työskentelee myös apurobotti. Apurobotin tärkein tehtävä on toimia hitsausrobotin orjana kappaleenkäsittelytehtävissä. Lähtöajatus on korvata tuotekohtaiset palettikiinnittimet mahdollisimman yleiskäyttöisillä kiinnittimillä ja varustaa apurobotti monikäyttöisillä tarraimilla ja muilla työkaluilla. Tällä voidaan lyhentää merkittävästi kiinnitinsuunnitteluun ja valmistuksen kuluvaa aikaa.

26 Ketterä-konsepti Ketterän hitsausautomaation (Agile Welding Automation) konseptia on tutkittu ainakin 1990-luvulta lähtien. Asiasta on julkaistu myös joitakin suomenkielisiä artikkeleita mm. Kalervo Leinon Teollisuus Nyt 5/2001 lehteen kirjoittama artikkeli Ketterä hitsausautomaatio. Artikkelissa on esitetty VTT Valmistustekniikan, Lappeerannan teknillisen yliopiston ja Savonlinnan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen vuosina Teräsrakenteiden hitsauksen ketterä automatisointi hankkeen toteutusta ja tuloksia. Ketterä konsepti perustuu oikeastaan kahteen perusasiaan. Hitsausrobotin rinnalla toimivaan apurobottiin, jota voidaan käyttää tuotteen kokoonpanon ohella myös osavalmistukseen ja viimeistelyyn. Robottijärjestelmän etäohjelmointiin Apurobotin tärkein tehtävä eli kokoonpanotyö vähentää oleellisesti kiinnitintarvetta. Apurobotin mahdollisimman yleiskäyttöisillä tarraimilla voidaan hitsattavat osat poimia keräilypaikalta, asemoida hitsauskohtaan ja pitää paikoillaan silloitushitsauksen ajan. Tämän jälkeen hitsausrobotti jää suorittamaan varsinaista hitsaustyötä, jona aikana apurobotti hakee uuden osan. Kokoonpanon ainakin osittaisella automatisoinnilla on mahdollista myös kasvattaa hitsauksen robotisointiastetta. Mikäli tuote muutoin soveltuisi hitsattavaksi robotilla, niin sen konstruktio on voinut olla este kustannustehokkaalle hitsauksen automatisoinnille. Konstruktio on voinut olla esimerkiksi sellainen, että hitsausta ja tuotteen kokoonpanoa joudutaan vuorottelemaan hitsauksen luoksepäästävyyden takia. Tällöin perinteisissä robottihitsausjärjestelmissä välillä tehtävää kokoonpanoa joudutaan tekemään manuaalisesti. Manuaalisten välityövaiheiden seurauksena tuotteita joudutaan liikuttelemaan eri työpisteiden välillä, jonka johdosta hitsauksen robotisoinnista usein luovutaan joko kokonaan tai robotisointiaste jää hyvin alhaiseksi. Ehkä tärkein etäohjelmoinnilla saavutettava hyöty on, että robottien ohjelmoinnin aiheuttama tuotantokatkos jää opettamalla ohjelmointiin verrattuna hyvin lyhyeksi, tyypillisesti noin 1/10-osaan, mutta parhaimmillaan kappaleen vaihdon keston pituiseksi. Etäohjelmointi parantaa myös työ- 25

27 26 turvallisuutta, sillä etäohjelmointijärjestelmillä on mahdollista simuloida robottien työkiertoa ja siten välttää mm. robottien törmääminen toisiinsa tai muihin esteisiin. Ketteräjärjestelmän toteutus ja toiminta Ketterä konseptiin kuuluvan apurobotin käyttö tuo tullessaan useita haasteita valmistukseen. Voidaan sanoa, että ketterän automaation kriittisiä osa-alueita ovat etenkin: ohjelmointitekniikan kehittäminen nopeaksi ja helpoksi, yleiskäyttöisten kiinnittimien, tarraimien ja robottityökalujen kehitystyö, apurobotin paikoitustarkkuus sekä hitsausmuodonmuutosten hallittu huomioiminen Yleisin robottien ohjelmointiperiaate, opettamalla ohjelmointi on hidasta ja keskeyttää tuotannon, joten se ei tule kyseeseen ketterän hitsausautomaation yhteydessä. Etäohjelmointi tai jossain tapauksissa tuotteissa esiintyviin yhteneväisiin piirteisiin pohjautuva makro-ohjelmointi ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Etäohjelmoinnista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä 3d-ympäristöön rakentuvaa mallipohjaista ohjelmointijärjestelmää. Toisaalla tässä raportissa on kerrottu yksityiskohtaisemmin mitä tällaisella etäohjelmointijärjestelmällä voidaan tehdä, mutta hyvin typistetysti sanottuna kyseessä on robottien ohjelmointiin tehty CAD/CAM-ohjelmisto. Robotin työkalun asento ja etäisyys määräytyvät tuotteesta tehdyn 3D-mallin perusteella. Etäohjelmointiohjelmistolla tehdyn robottiohjelman hyvyys on vahvasti riippuvainen sekä itse robottihitsausjärjestelmästä tehdyn simulointimallin että tuotteista ja kiinnittimistä tehtyjen 3D-mallien totuudenmukaisuudesta. Kiinnitinsuunnittelun yksi lähtökohta on oltava modulaarisuus tai joustava mukautuvuus. Näiden seikkojen toteutukseen on vaikea antaa yleispätevää sääntöä, mutta tarkat paikoitusmekanismit ja pikalukitukset sekä helposti liikuteltavat vastin- ja kiinnityspinnat hyviä suunnittelun lähtökohtia. Kiinnitinjärjestelmä voidaan toteuttaa palettipohjaisena tai vaikkapa standardoituun peruslevyyn pohjautuvana ratkaisuna. Palettipohjaisen järjestelmän hyödyt ovat aivan samat kuin perinteisessä FMS-järjestelmässä, mutta

28 palettien määrä voi jäädä murto-osaan aiemmasta. Peruslevyyn pohjautuva järjestelmä mukailee perinteistä robottisolumallia, mutta siinä ei vaihdeta tuotteen mukana koko kiinnitintä vaan vain ne kiinnitinmoduulit jotka tarvitaan. Lisäksi apurobotin käytöllä on myös kiinnittimien modifiointi mahdollista automatisoida. Kun tuotekohtainen kiinnitin korvataan edellä kuvatulla moduulikiinnittimellä, niin kiinnitintä ei välttämättä voida optimoida yksittäiselle tuotteelle. Osa tuotekohtaisen kiinnittimen tehtävistä on siis toteutettava robottitarraimilla. Toisaalta erillistä silloituskiinnitintä ei tällöin ehkä tarvita, koska apurobotti voi toimia myös tuotteen kokoonpanijana. Standardisoimalla kiinnitinmoduulien paikoitusmekanismit ja lukitukset voidaan niitä käyttää myös apurobotissa. Tästä esimerkki, hitsattavan tuotteen yksi osakokonaisuus (tuotemoduuli) silloitetaan manuaalisesti, mutta hitsataan robotilla. Kun tuote irrotetaan silloituskiinnittimestä, niin sen mukana tulee myös pikalukituksella varustettu peruselementti. Tämä peruselementti kiinnittyy apurobotin yhdeksi työkaluksi, jolloin hitsausrobotti voi hitsata tuotemoduulin apurobotin pitäessä siitä kiinni. Lopuksi apurobotti paikoittaa tuotemoduulin pääkokoonpanoon hitsausrobotin hoitaessa sen kiinnityksen. Robottien tarkkuudesta puhuttaessa on hyvä selventää robotin aseman mittaukseen käytettävää tekniikkaa. Työkalun asema robotin peruskoordinaatistossa on oleellinen liikkeiden ohjauksessa käytetty tekijä. Se määritetään yleensä laskemalla nivelkulmista ja tukivarsien kinemaattisista pituuksista työkalun paikka ja asento. Tätä kutsutaan epäsuoraksi aseman mittaukseksi. Epäsuora aseman mittaus aiheuttaa robottien ohjaukseen ongelman. Robotin ohjauksessa ei pystytä ottamaan huomioon ulkoisten voimien ja oman painon vaikutuksesta aiheutuvaa paikkavirhettä. Tätä kutsutaan sisäisen paikanmittauksen ongelmaksi ja tästä syntyvää eroa kutsutaan robotin absoluuttiseksi tarkkuudeksi. Robotin absoluuttinen tarkkuus suhteessa jalustaan kiinnitettyyn koordinaatistoon voi olla ± useita millimetrejä, pitkillä työkaluilla pahimmillaan jopa kymmeniä millimetrejä. Vastaavasti toistotarkkuudella tarkoitetaan robotin tarkkuutta liikkua ohjelmallisesti opetettuun pisteeseen. Tavallisen kokoonpanotyöhön soveltuvien, kuormankantokyvyltään kg nivelrobottien toistotarkkuus on luokkaa ±0,3 mm. Toisin sanoen, jos apurobotille on opetettu hitsattavan osan paikoituspiste, voidaan uskoa, että robotti tuo myös seuraavan 27

Robottien etäohjelmointiprojektin toteutus

Robottien etäohjelmointiprojektin toteutus Robottien etäohjelmointiprojektin toteutus Moduuli 4: Hitsausprosessit ja hitsausrobotin ohjelmointi Robottihitsauksen tuottavuus ja tehokas käyttö Heikki Aalto ja Ari Lylynoja Esitelmän sisältö Mikä on

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tuotannon simulointi. Teknologiademot on the road -hanke

Tuotannon simulointi. Teknologiademot on the road -hanke Tuotannon simulointi Teknologiademot on the road -hanke Simulointi Seamkissa Tuotannon simulointia on tarjottu palvelutoimintana yrityksille 90-luvun puolivälistä lähtien. Toteutettuja yritysprojekteja

Lisätiedot

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa.

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotiikka Mitä ovat yhteistyörobotit Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotit saapuvat juuri oikeaan aikaan

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen 19.1.2017 https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Mitä on koodaaminen? Koodaus on puhetta tietokoneille. Koodaus on käskyjen antamista tietokoneelle.

Lisätiedot

Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä

Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä Asiakkaan tarpeesta lisäarvoa tuotteelle; Palveluilla lisäarvoa asiakkaalle 3.11.2016, Teppo Aatola, toimitusjohtaja, Meconet Oy Ohjelma 10 min: Meconet konserni

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

ALIHANKINTAVISIO 2015

ALIHANKINTAVISIO 2015 ALIHANKINTAVISIO 2015 Mitä näkemys alihankintatoiminnan kehityspoluista keskipitkällä 10 15 vuoden tähtäimellä Miksi herättämään keskustelua strategiatyön tueksi yritysten näkemyksenä Kenelle pää- ja alihankkijoille

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

FluidHouse. www.fluidhouse.fi. Johtava hydrauliikan järjestelmäosaaja. Älykkäitä ja ympäristöystävällisiä fluidijärjestelmiä

FluidHouse. www.fluidhouse.fi. Johtava hydrauliikan järjestelmäosaaja. Älykkäitä ja ympäristöystävällisiä fluidijärjestelmiä FluidHouse Johtava hydrauliikan järjestelmäosaaja Älykkäitä ja ympäristöystävällisiä fluidijärjestelmiä www.fluidhouse.fi FluidHouse Hydrauliikka Öljyvoitelu Pneumatiikka Automaatio Kokonaisuus takaa tehokkuuden

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 5.0.20 klo 4-7 Helsingin Messukeskus Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 Sosiaalinen media uudistaa teollisten yritysten toimintatapoja,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015 Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT WWW.HUB.FI Agenda Lyhyt yritysesittely

Lisätiedot

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero Y56 Kevät 2010 1 Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti 30.3. klo 12-14 (luennolla!) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Harjoitus 1. Tuotantoteknologia Tavoitteena on oppia hahmottamaan yrityksen tuotantoa

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Hitsauskoulutuksen ja hitsaavan teollisuuden alueelliset näkymät. Timo Kauppi, Lapin ammattikorkeakoulu, SHY ry

Hitsauskoulutuksen ja hitsaavan teollisuuden alueelliset näkymät. Timo Kauppi, Lapin ammattikorkeakoulu, SHY ry Hitsauskoulutuksen ja hitsaavan teollisuuden alueelliset näkymät Timo Kauppi, Lapin ammattikorkeakoulu, SHY ry 17.11.2015 Hitsaavan teollisuuden kilpailukyky Hitsaustekniikka 5/2015, Juha Lukkari 5% tuottavuusloikka

Lisätiedot

Muutos johtajuudessa - Johtajuus muutoksessa

Muutos johtajuudessa - Johtajuus muutoksessa Kauppakamari: Suunta seminaari Muutos johtajuudessa - Johtajuus muutoksessa Marko Parkkinen 11.10.2015 Mitä tapahtui päivälleen 97 vuotta sitten klo 11:00? 1. maailmansodan aselepo solmitaan 11.11.1918

Lisätiedot

LaserQC mittauksia laserin nopeudella

LaserQC mittauksia laserin nopeudella LaserQC mittauksia laserin nopeudella 1/6 prosessi LaserQ mittaustulokset 20 sekunnissa! 2D-aihioiden mittojen manuaalinen tarkastus ja muistiinmerkintä on aikaa vievä prosessi. Lisäksi virheiden mahdollisuus

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Mikael Forss, VTT Johtaja Kela Kela Kela perustettiin vuonna 1937 panemaan toimeen ensimmäistä kansaneläkelakia. Kelan

Lisätiedot

AutoCAD-natiiviobjektin toteutus

AutoCAD-natiiviobjektin toteutus AutoCAD-natiiviobjektin toteutus Kontiotuote OY Maailman toiseksi suurin hirsitalotoimittaja Aloittanut toimintansa 70-luvulla Liikevaihto vuonna 2003-37,355 Milj. euroa josta vientiä 7,376 Milj. euroa

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

EN 1090 kokemuksia kentältä

EN 1090 kokemuksia kentältä EN 1090 kokemuksia kentältä Mitä kaikkea vaatii? (vaatinut ) Tuotannolle (työohjeita) Toimihenkilöille (lomakkeita) Yritykselle (uusi toimintatapa) Paljonko tähän kaikkeen menee aikaa? Mitä siis konepajoissa

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

S14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen

S14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen S14 09 Sisäpeltorobotti AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Antti Kulpakko, Mikko Ikonen 1. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on toteuttaa ohjelmisto sisäpeltorobottiin seuraavien

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Tehoa robotiikasta -hanke. 1.1 Koordinaattimittalaitekoulutuksen sisältöjen ja toteutuksen suunnittelu

Tehoa robotiikasta -hanke. 1.1 Koordinaattimittalaitekoulutuksen sisältöjen ja toteutuksen suunnittelu Tehoa robotiikasta -hanke 1.1 Koordinaattimittalaitekoulutuksen sisältöjen ja toteutuksen suunnittelu Sisällys MITTAUSTARPEIDEN MÄÄRITTELY... 2 KOORDINAATTIMITTALAITTEEN JA MUIDEN MITTALAITTEIDEN TUOMAT

Lisätiedot

Pirkka Mellanen Lahden Tasopalvelu Oy

Pirkka Mellanen Lahden Tasopalvelu Oy Pirkka Mellanen Lahtelainen, vuonna 1998 toimintansa aloittanut, teräsrakenteisiin erikoistunut metallialan yritys. Henkilökuntaa n. 40hlö Asiakkaita pääasiassa rakennusliikkeet. Sertifionti SFS-EN 1090-2

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Tulevaisuuden tehdas 2020 Petri Laakso, Senior Scientist

Tulevaisuuden tehdas 2020 Petri Laakso, Senior Scientist TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Tulevaisuuden tehdas 2020 Petri Laakso, Senior Scientist Global Factory Tulevaisuuden tehdas on toimiva ja kilpailukykyinen yritysverkosto, jolla on toimintoja niin halvan

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta

Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Tervetuloa kurssille! 2 Kurssin yleisinfo Kurssin tausta Katsaus luentoihin Aloitusluennon agenda Luennoitsijoiden esittely Harjoitustyön läpikäynti Muut käytännön

Lisätiedot

HITSAAVAT MONIROBOTTIASEMAT MULTI-ROBOT WELDING CELLS

HITSAAVAT MONIROBOTTIASEMAT MULTI-ROBOT WELDING CELLS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari HITSAAVAT MONIROBOTTIASEMAT MULTI-ROBOT WELDING CELLS Lappeenrannassa 14.5.2010

Lisätiedot

Suomen teknologiateollisuuden

Suomen teknologiateollisuuden Suomen teknologiateollisuuden haasteet TRIO-ohjelman päätösseminaari 2.12.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni TRIO-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Suomen teknologiateollisuuden haasteet

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems = Advanced Test Automation for Complex Software- Intensive Systems Pääteemana kompleksisten ja erittäin konfiguroitavien softaintensiivisten

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Sini Metsä-Kortelainen, VTT

Sini Metsä-Kortelainen, VTT Sini Metsä-Kortelainen, VTT } Digitaaliset varaosat: konsepti, jossa varaosat ja niihin liittyvä tieto siirretään ja säilytetään digitaalisesti. Varaosan valmistus tapahtuu 3D-tulostamalla tarpeen mukaan,

Lisätiedot

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi).

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi). 1 OLOSUHDETALKOOT 2011 SUUNNITTELUKILPAILU KILPAILUN SÄÄNNÖT 1. Kilpailun järjestäjä Schneider Electric Buildings Finland Oy Kellokukantie 2 PL 250 01300 Vantaa 2. Kilpailu ja sen tausta Schneider Electric

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka

Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka CASR-Steelpolis-verkostohanke (EAKR) Tapio Oikarinen Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 29.3.2011 Tapio Oikarinen CASR-Steelpolis-verkostohanke Raahen Seudun

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

GYSPOT INVERTER 125 L Tuote referenssi: 018761

GYSPOT INVERTER 125 L Tuote referenssi: 018761 GYSPOT INVERTER 125 L Tuote referenssi: 018761 Esipuhe Seuraavassa dokumentissä esitellään ja tehdään yhteenveto KTD:n tekemestä testistä (itsenäinen saksalainen autonkorien testauskeskus) syksyllä 2005.

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Uudet tekniikat ja palvelut vastaavat sisälogistiikan muuttuneisiin tarpeisiin

Uudet tekniikat ja palvelut vastaavat sisälogistiikan muuttuneisiin tarpeisiin Toyota Material Handling Finland Oy Optiscan-asiakasseminaari Uudet tekniikat ja palvelut vastaavat sisälogistiikan muuttuneisiin tarpeisiin 08.10.2015 1 TOYOTA MATERIAL HANDLING FINLAND - Keitä olemme?

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot