From Experience to Skill HitSavonia-hankkeen loppuraportti Esa Hietikko (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "From Experience to Skill HitSavonia-hankkeen loppuraportti. 27.11.2007 Esa Hietikko (toim.)"

Transkriptio

1

2 From Experience to Skill HitSavonia-hankkeen loppuraportti Esa Hietikko (toim.)

3 Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 D) KUOPIO puh: (017) fax: (017) painos Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. ISBN ISBN (PDF) ISSN Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D 7/2007 Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka Kuopio Kansi: Tapio Aalto Painopaikka: Kopijyvä Kuopio 2007

4 3 Sisällys JOHDANTO... 7 SUOMEN HITSAAVAN TEOLLISUUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS 11 TAUSTAA...13 HITSAAVASTA TYÖVOIMASTA PULAA...14 TUOTANTO MUUTTUU...15 TILANNE POHJOIS-SAVOSSA...16 LÄHTEET...19 KETTERÄ HITSAUSAUTOMAATIO YLEISTÄ...23 PIENET TUOTESARJAT...24 KETTERÄ-KONSEPTI...25 KETTERÄJÄRJESTELMÄN TOTEUTUS JA TOIMINTA...26 HYBRIDIVALMISTUS...28 LÄHTEET...29 JOUSTAVAN HITSAUSSOLUN SIMULOINTI JA ETÄOHJELMOINTI TAUSTAA...33 SIMULOINTIOHJELMAT...34 MALLINNUS...34 JOUSTAVA HITSAUSSOLUN LAYOUT SUUNNITTELU...34 VALMISTETTAVUUDEN SIMULOINTI...35 ETÄOHJELMOINTIMALLI...35 KONFIGUROINTI...35 KÄYTTÖÖNOTTO JA KOULUTUS...36 HITSAUSOHJELMIEN TEKO...36 VAIKUTUS TUOTANTOKULTTUURIIN...37 YHTEENVETO...37 HITSATTAVAN RAKENTEEN VALMISTUSMYÖTÄINEN SUUNNITTELU TAUSTAA...41 DFX -PERIAATE...42 KUSTANNUSTIETOUS...43 HITSATTAVIEN TUOTTEIDEN OSAVALMISTUKSEN DFM...45

5 4 OHUTLEVYOSIEN SUUNNITTELU HITSAUSKOKOONPANON SUUNNITTELU LÄHTEET HITSATUN RAKENTEEN KESTOIÄN MÄÄRITTÄMINEN...51 TAUSTAA KESTOIKÄLASKENNAN TEORIAA MITOITUSPERIAATTEET RAKENNETTA VÄSYTTÄVIEN JÄNNITYSTEN LASKENTA VÄSYMISEN SIETOKYKY VAIHTUVA-AMPLITUDISEN JÄNNITYSHISTORIAN KÄSITTELY DYNAMIIKAN SIMULOINTI FE-ANALYYSI PITKÄAIKAISET MITTAUKSET DYNAMIIKAN SIMULOINTI, FE-ANALYYSIT JA PITKÄAIKAISET MITTAUKSET KESTOIKÄLASKENNASSA KESTOIKÄANALYYSIT ASIAKASPALVELUNA YHTEENVETO HITSATUN RAKENTEEN TARKASTAMINEN JA MATERIAALIEN MERKITYS...77 TAUSTAA HITSAUKSEN JÄLKI- JA LÄMPÖKÄSITTELYT HITSIEN TARKASTUS JA AINEENKOETUS Ainetta rikkomattomat tutkimusmenetelmät...82 Ainetta rikkovat tutkimusmenetelmät...87 KOKEMUKSESTA OSAAMISEKSI - HITSAUTEKNIIKAN LABORATORIO...93 TAUSTA LÄHTÖKOHTA TAVOITTEET TOTEUTUS KOULUTUSTOIMINTA PAINELAITEAKATEMIA VARKAUS TULOKSIA CASE-ESIMERKKEJÄ PIVASET OY

6 Yritys Toimeksianto Hitsattava tuote Hitsaussuunnitelma Hitsaustestit Hitsauskiinnitin Letkukaapin hitsaus Oven hitsaus Robottisolun layout Yhteenveto BRANDENTE OY Yritys Työn kuvaus Ensimmäinen testi - jalusta Toinen testi - teräsrakenne Tulokset kokonaisuudessaan Kolmas testi - säiliö PAAKKILAN KONEPAJA OY Yritys Työn kuvaus Kalibrointi Etäohjelmointi Tulokset PONSSE OYJ Yritys Työn kuvaus Kiinnitinsuunnittelu Tulokset

7 6

8 7 1 Johdanto Esa Jääskeläinen & Esa Hietikko

9 8

10 Suomalainen metalliteollisuus on toistaiseksi kyennyt toimimaan kilpailukykyisesti vaikka halvan työvoiman maat Aasian suunnassa ovat pakottamassa sitä kehittämään uusia menetelmiä kilpailuedun säilyttämiseksi. Yksi vakavimmista uhkista on työvoiman riittävyys suurten ikäluokkien alkaessa siirtyä eläkkeelle. Hitsaustuotantoa harjoittavan teollisuuden on kehitettävä tuotteitaan paremmin mekanisoituun ja robotisoituun hitsaukseen soveltuviksi. Etäohjelmointi ja simulointi ovat merkittävässä asemassa erityisesti silloin kun kyseessä ovat pienet sarjat, mikä pitää paikkansa hyvin useassa tapauksessa. Varsinkaan PK-yrityksillä ei kuitenkaan usein ole mahdollisuuksia eikä osaamista uusien tuotantomenetelmien saati sitten tuotteiden kehittämiseen. Metalli on merkittävä teollisuudenala Pohjois-Savossa. Metalliteollisuuden piiriin laskettavia yrityksiä on yli 400 ja edelleen voidaan arvioida, että lähes puolet näistä on jollain tavalla tekemisissä hitsaustekniikan kanssa. Hitsaustyö ei tulevaisuudessakaan vähene. Käsin tehtävän hitsaustyön suhteellinen osuus kuitenkin pienenee sekä kustannus ja laatupaineiden että työvoimapulan takia. Hitsaukseen liittyvällä osaamisella on nyt ja tulevaisuudessa hyvin keskeinen merkitys alueen yritysten toimintaedellytysten ja kasvun turvaamisessa. Erityisesti tuotteen ja tuotantomenetelmien kehitykseen on kiinnitettävä suurta huomiota jatkossa. Pelkkä klubiaskin kansi (kuva 1.1) ei enää riitä. 9 Kuva 1.1. Perinteinen suomalainen suunnittelutyökalu.

11 10 HitSavonia-projektin keskeisimpänä tavoitteena oli parantaa hitsaukseen ja erityisesti sen automaatioon liittyvää osaamista Pohjois-Savon, Itä-Suomen ja koko maan alueella. Konkreettisena tavoitteena oli rakentaa laboratoriotila hitsaustekniikan koulutusta, tutkimusta, sekä yrityskohtaisia kehitystarpeita varten. Laboratoriossa piti pystyä testaamaan ja edelleen kehittämään virtuaalimallinnuksen keinoin saatuja tietoja esim. kiinnitinsuunnittelun, robottien ohjattavuuden ja käytettävyyden, kappaleiden hitsattavuuden ja jigittömän tuotannon näkökohdista. Laboratorion tuli palvella yhtä lailla perusopetuksen kuin yrityskohtaisten kehittämisprojektien tarpeita. Pohjois-Savossa on runsaasti liikkuvien työkoneiden ja niiden komponenttien ja järjestelmien valmistukseen keskittyneitä yrityksiä Tästä johtuen sekä toimitilojen että toiminnan ytimenä olevan robottijärjestelmän mitoituksessa lähdettiin kevyen ja keskiraskaan teollisuuden tarpeista Hitsaustekniikan laboratorio aloitti toimintansa kesäkuussa Alkuvaihe meni vielä uusien laitteiden käytön opettelussa, mutta tällä hetkellä laboratorion käyttöaste on erinomainen ja sitä käytetään sekä opetuksessa että yritystoimeksiantojen suorittamisessa. Hitsaustekniikan laboratorion rakentamisen takana ovat osin EUrahoitteiset projektit Hitsavonia ja HitSavonian investoinnit. Hitsaustekniikan laboratoriossa tapahtuvan koulutus, tutkimus ja kehitystoiminnan käynnistämiseen on välisenä aikana käytetty noin 2,5 milj.. Kyseessä on siis Pohjois-Savon mittakaavassa varsin merkittävä investointi hitsausosaamisen kehittämistyöhön. Merkittävän osuuden projektirahoituksesta on myöntänyt Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto, jolle haluamme osoittaa parhaimmat kiitokset. Tässä yhteydessä on myös kiitettävä muita toiminnan toteutukseen osallistuneita rahoittajia ja yhteistyötahoja. Ilman tätä hyvin toiminutta verkostoa ei projektia olisi pystytty toteuttamaan.

12 11 2 Suomen hitsaavan teollisuuden nykytila ja tulevaisuus Esa Hietikko & Esa Jääskeläinen

13 12

14 13 Taustaa Suomalainen metalliteollisuus on toistaiseksi kyennyt toimimaan hyvin kilpailukykyisesti niin eurooppalaisella kuin globaalillakin tasolla. Halvan työvoiman maat Aasian suunnassa, erityisesti Kiina, ovat pakottamassa myös suomalaista metalliteollisuutta kehittämään uusia menetelmiä kilpailuedun säilyttämiseksi. Yksi vakavimmista uhkista on työvoiman riittävyys suurten ikäluokkien alkaessa siirtyä eläkkeelle. Hyvän talouskehityksen turvaamiseksi kotimainen työvoima on saatava tehokkaammin hyödynnettyä yhdistämällä koulutus ja osaaminen parempaan tuottavuuskehitykseen, innovatiivisuuteen ja laadukkuuteen. Samalla on pohdittava työperäisen maahanmuuton ja laajemmin työvoiman rajojen yli tapahtuvan liikkuvuuden merkitystä kehityksen kannalta. Hitsaustuotantoa harjoittavan teollisuuden on ryhdyttävä kehittämään tuotteitaan paremmin mekanisoituun ja robotisoituun hitsaukseen soveltuviksi. Etäohjelmointi ja simulointi ovat merkittävässä asemassa erityisesti silloin kun kyseessä ovat pienet sarjat. Varsinkaan PK-yrityksillä ei usein ole mahdollisuuksia eikä osaamista uusien tuotantomenetelmien saati sitten tuotteiden kehittämiseen. Perinteinen kapasiteettia tarjoava alihankintakonepaja ei kykene enää pitkään kilpailemaan järjestelmä- ja komponenttitoimittajien kanssa, jotka voivat tarjota päähankkijoille kokonaisvaltaisempaa palvelua. Yritykset edellyttävät uusilta työntekijöiltään nykyään yhä kattavampia valmiuksia. Vaikka tekniikan koulutus yrittää vakavissaan pysyä huimavauhtisen teknologian kehityksen perässä, peruskoulutuksella voidaan luoda vain perusta elinikäiselle jatkokoulutukselle. Yritykset keskittyvät yhä enemmän omaan ydinosaamiseensa, jolloin uusi henkilö joutuu yritykseen tullessaan istumaan tietyn ajan koulun penkillä kyetäkseen toimimaan yrityksen erikoistuneessa ympäristössä. Tätä jatkokoulutusaikaa voidaan lyhentää huomattavasti, jos opiskelija on jo peruskoulutuskaudella tekemisissä yrityksen kanssa työharjoittelujaksojen, projektitöiden ja opinnäytetöiden yhteydessä. HitSavonian kaltainen hanke on omalta osaltaan helpottamassa yritysten ja opiskelijoiden yhteis-

15 14 toimintaa ja verkottumista jo opiskeluaikana tarjoamalla heille yhteisen toimintaympäristön. Hitsaavasta työvoimasta pulaa Teknologiateollisuus on nykyisin Suomen ylivoimaisesti suurin teollisuussektori miten tahansa tarkasteltuna. Sektori koostuu kolmesta monin tavoin erilaisesta, mutta myös monin tavoin toisiinsa kietoutuneesta päätoimialasta: elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus. Sektori työllistää tänä vuonna Suomessa suoraan ihmistä. Osuutena koko teollisuudesta teknologiateollisuus kattoi tuotannosta lähes puolet, viennistä 60 % sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinneista 75 %. Viime vuosina on tehty monia suuria ja pieniä yritysjärjestelyjä ja - kauppoja. Erikoistuminen on lisääntynyt. Isoja ja todella kansainvälistyneitä yrityksiä suomalaisessa teknologiateollisuudessa on muutamia kymmeniä, mutta niiden osuus koko alan liikevaihdosta ja työllisyydestä on yli puolet ja niiden merkitys yritysverkostoille ja koko alalle on vielä suurempi. Ne toimivat globalisaation keihäänkärkinä ja suomalaisen osaamisen edelläkävijöinä sekä teknologisina tiennäyttäjinä. Ne ovat tyypillisesti liiketoimintaverkostonsa vetureita, jotka tuovat liiketoimintaa laajalle joukolle muita yrityksiä myös Suomessa. Lukumääräisesti valtaosa suomalaisista teknologiateollisuuden yrityksistä on pieniä. Osa toimittaa tuotteita ja palveluja pääasiassa isoille yrityksille. Osalla on omia lopputuotteita, joita tarjotaan oman tai yhteistyökumppanin jakelukanavan kautta kansainvälisille markkinoille. Monella yrityksellä on menossa vahva kansainvälistymis- tai globalisoitumisprosessi. Voimakas, ydinliiketoimintaan keskittyminen ja siihen liittyvät ulkoistamis- ja verkottumistoimenpiteet ovat tuoneet alalle runsaasti uusia yrityksiä ja avanneet monille pienille yrityksille uusia kasvumahdollisuuksia. Kansainvälistyminen on jatkunut ja teknologiateollisuus on hyvin kansainvälistä. Sen kysynnästä valtaosa tulee kansainvälisiltä markkinoilta, yli 70% joko suoraan tai vientiyritysten alihankintoina. Alan hankinnoista tuonnin osuus on entistä suurempi. Teknologiateollisuuden osaaminen on pitkälti globaalia. Entistä suurempi osa suomalaisista teknologiateollisuuden yrityksistä on sijoittanut toimintojaan moneen maahan. Yritysten ulkomaiset

16 tytäryritykset työllistivät vuonna 2001 yli ihmistä. Vastapainoksi Suomessa sijaitsevasta teknologiateollisuudesta huomattava osa on ulkomaisessa omistuksessa eli yritykset ovat ulkomaisten yritysten tytäryrityksiä. Monissa teknologiateollisuuden alojen pörssiyrityksissä ulkomaalaisen finanssiomistuksen osuus on erittäin suuri. Suomessa metalliteollisuudella menee paremmin kuin koskaan ennen. Konepajojen tilauskirjat ovat tupaten täynnä. Edes kiinailmiö ei tunnu vieneen työpaikkoja suomalaisista metalliteollisuuden yrityksistä. Toisaalta tuotteiden katteet ovat tulleet alas, sillä materiaalien hinnat ovat viimeisten vuosien aikana nousseet. Erityisesti hitsausteollisuus on tänä päivänä ongelmissa, koska ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman löytäminen on vaikeaa. Myös maantieteellisten etäisyyksien merkitys on vähentynyt kun uusia halvan työvoiman teollisuusmaita on tullut mukaan kilpailuun. Hitsauksen robotisointi ei poista työvoiman tarvetta hitsaavasta teollisuudesta, mutta asettaa uusia ammattitaitovaatimuksia tehden hitsaajasta operaattorin. Automatisoinnilla voidaan vähentää töiden siirtymistä halvemman työvoiman maihin ja esimerkiksi hitsauskaasuista ja epämiellyttävistä työvaiheista ja - ajoista aiheutuvia ongelmia. Pörssiyhtiöiden kvartaalitalouteen perustuva ohjaus on siirtynyt myös pienempiin yrityksiin. Mielenkiinto kohdistuu siihen mitä tapahtuu tässä ja nyt ja pidemmälle suuntautuvaa strategista suunnittelua harjoitetaan hyvin vähän. Tuotanto muuttuu Kaikille on selvää, että pienet korkean elintason maat, kuten Suomi, voivat selviytyä globaalissa kilpailussa vain erikoistumalla ja panostamalla osaamiseen ja teknologiaan on tulevaisuus sitten millainen tahansa. Ydinkyvykkyyskeskeinen liiketoiminta-strategia edellyttää liiketoimintaverkostoja, jotka tulevat entistä monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi. Kilpailu siirtyy yksittäisen yrityksen kohdalta liiketoimintaverkostoon, jolloin ääritapauksessa yritykset voivat samanaikaisesti olla toistensa kilpailijoita, asiakkaita ja toimittajia. Oleellisin muutos teollisuusyritysten tuote- ja palvelukonseptissa tapahtuu yritysten muuttuessa tuoteyrityksistä tuote- ja palveluyrityksiksi. Tämä tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että yksittäisten tuotteiden optimoinnin 15

17 16 sijasta yritykset ja toimitus-verkostot pyrkivät luomaan konsepteja, joilla hallitaan ja muunnellaan (varioidaan) tehokkaasti ja nopeasti koko tuotteistoa sekä niihin liittyviä palveluita. Koko tuotteen elinkaareen liittyy yrityksen näkökulmasta sekä velvoitteita (ympäristövaatimukset) että mahdollisuuksia (liiketoimintapotentiaali). Tuotteen elinkaari tuoteideasta kierrätykseen sisältää liikevaihtopotentiaalia. On arvioitu, että tuotekauppa muodostaa vain 5-20% tuotteeseen liittyvän liiketoiminnan volyymistä. Näitä muita mahdollisuuksia ovat esimerkiksi konsultointi, jälkimarkkinointi, tarvikkeet, operointi, tiedonhallinta, oheistuotteet ja -palvelut, rahoitus, vakuutus ja ylläpito. Yksi merkittävä kilpailu- ja tehokkuuselementti on tuotealusta, jonka varaan rakennetaan tuotteiden variointi, niiden integrointi, erilaiset järjestelmäratkaisut ja palvelut, kuten ylläpito ja tehokkuuden optimointi. Nopean massaräätälöinnin ja ylipäätään varioinnin tarpeet ovat erittäin vaikeita toteuttaa, mikäli yrityksen tuotteet muodostavat kukin oman kokonaisuutensa ja jokainen muutos aiheuttaa muutoksia koko tuotteiston ja yksittäisten tuotteiden arkkitehtuuriin. Tilanne Pohjois-Savossa Pohjois-Savossa teknologiateollisuus ja erityisesti metalliteollisuus on ollut vahva toimiala jo perinteisesti. Ylä-Savossa on useita erikoisajoneuvoja valmistavia veturiyrityksiä ja Varkauden seudulla toimii vahva energia- ja painelaiteteollisuuden keskittymä. Näiden lisäksi alueelta löytyy paljon alihankintaan keskittyviä konepajoja, joista jotkin ovat kehityspolulla veturiyritysten järjestelmätoimittajiksi. Liikkuvat työkoneet ja erikoisajoneuvot muodostavat valtakunnallisestikin merkittävän toimialan. Pohjois-Savosta puuttuu yliopistotasoinen teknologia-alan koulutus ja tutkimus ja sen vuoksi ammattikorkeakoulun merkitys alueen korkeinta opetusta ja tutkimus-toimintaa harjoittavana elimenä on suuri. Useissa yhteyksissä on todettu, että kilpailuetu perustuu edelleen kolmeen hyvin yksinkertaiseen periaatteeseen: 1. Tehdään halvemmalla kuin muut 2. Tehdään samaan hintaan kuin muut, mutta paremmin 3. Tehdään jotain, mitä kukaan muu ei tee eikä pysty tekemään.

18 Halvan työvoiman maiden paine tekee hankalaksi kilpailun pelkän hinnan avulla, jolloin ykköskohdan mukainen toiminta ei Suomessa ja Pohjois- Savossa oikein onnistu, tai ainakin se edellyttää automaation ja valmistusmyötäisen suunnittelun voimakasta lisäämistä. Tuotteiden tekeminen samaan hintaan kilpailijoiden kanssa on varteen otettava vaihtoehto, koska panostusmahdollisuus tuotekehitykseen, tuotantoteknologiaan ja laatuun on Suomessa parempi kuin kehittyvissä maissa. Merkittävä tekijä kustannusten muodostumisessa on edelleen tuotekehityksen laatuun panostaminen. Tuotekehitysvaiheessahan määräytyy noin 80 % tuotteen kokonaiskustannuksista. Toinen vaihtoehto on keskittyminen niin vahvaan osaamiseen tietyllä alueella, että kilpailijoilla ei ole mahdollisuutta soveltaa edellä olleen listan 1 ja 2 vaihtoehtoja. Kumpikin vaihtoehto on johtamassa ennen pitkää täydelliseen verkostoitumiseen, jossa tuotanto on moduloitu pieniin yksiköihin, jotka voivat sijaita missä vain. Tosin Pohjois-Savossa on ollut havaittavissa, että päähankkijat mielellään näkevät kumppaniensa sijoittuvan fyysisesti mahdollisimman lähelle loppukokoonpanoa. Tämä helpottaa ohjausta, materiaalin virtausta ja jokapäiväistä kommunikaatiota ja parantaa näin ollen kustannustehokkuutta entisestään. Verkostoituminen ei koske vain yrityksiä vaan myös ns. välittäjäorganisaatioilla tulee olemaan merkittävä rooli osana toimitusverkostoja. Esimerkiksi oppilaitokset ovat siirtymässä kumppaniyritysten tapaan lähemmäs päähankkijoiden tuotantotoimintaa sekä koulutuksellisesti että fyysisesti. Useassa tapauksessa oppilaitokset toimivat jopa samoissa tiloissa yritysten kanssa, jolloin oppilaiden on helpompaa siirtyä joustavasti oppilaitoksen kirjoilta yritysten työntekijöiksi. Toisaalta oppilaitokset ovat rakentaneet ja rakentamassa laboratoriotyyppisiä tutkimus- ja kehitysympäristöjä, joita voidaan hyödyntää yritysten kehitysprojekteissa ilman että varsinaista tuotanto-toimintaa tarvitsee häiritä koulutus- ja kehitystoiminnalla. Tilastotietojen valossa Pohjois-Savolla on paljonkin kiinnikuromista maan kehittyneimpiin alueisiin verrattuna. Kuvassa 2.1 on esimerkiksi verrattu väestön osuutta tiettyihin metallialan tunnuslukuihin vuonna Erityisesti kuviossa merkille pantavia ovat T&K-kulujen ja yliopistollisen jatkotutkinnon suorittaneiden osuus koko valtakunnan tasosta verrattuna henkilöstön määrän osuuteen. 17

19 18 Kuvassa 2.2 on samoja pylväitä verrattu Pirkanmaan vastaaviin lukuihin (Pohjois-Savon pylväät ovat kuviossa taustalla). Merkittävimmät erot löytyvät tässäkin kuviossa juuri T&K-kulujen ja jatkotutkinnon suorittaneiden henkilöiden osuudessa. Kuvioita katsellessa on helppo nähdä mihin Pohjois-Savossa tulee panostaa jatkossa. Yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa tulee lisätä radikaalisti. Se ei kuitenkaan onnistu nykyisen henkilöstön toimesta vaan korkeasti koulutettua henkilökuntaa on saatava merkittävästi lisää alueelle. Koska alueella ei ole yliopistotasoista teknistä koulutusta, on ammattikorkeakoulun rooli tässä suhteessa erittäin merkittävä. Kuva 2.1. Tilastokeskuksen mukaisia osuuksia tärkeiden tunnuslukujen osalta.

20 19 Kuva 2.2. Samat pylväät kuin edellisessä kuvassa vertailtuna Pirkanmaan tunnuslukuihin. Lähteet 1. Työministeriö Työvoima 2025, työpoliittinen tutkimus s. 2. Teknologiateollisuus ry Tulevaisuuden voittajat, Liiketoiminnan ja teknologian linjaus s. 3. Himanen Pekka Suomalainen unelma, innovaatioraportti. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. 156 s.

21 20 4. Hietikko E.: A Center of Excellence as a Part of Local Innovation Environment - Case HitSavonia, FINPIN -Conference, University Entrepreneurship Incubating Process, Lahti, Finland. 5. Hernesniemi Hannu (toim.) Menestyvä alihankkija Visio ja toimenpiteet. Teknologiateollisuus ry. 160 s.

22 21 3 Ketterä hitsausautomaatio Esa Jääskeläinen

23 22

24 23 Yleistä Suomalaiselle hitsaavalle teollisuudelle on tyypillistä laajahko tuotekirjo. Tämän seurauksena perinteisillä robottihitsausratkaisuilla saatava kustannussäästö manuaali-valmistukseen verrattuna on melko rajallinen. Tämä johtuu mm. siitä, että perinteisesti robottisolut on rakennettu niin, että vaikka itse hitsaus on automatisoitu niin kaikki muut työvaiheet tapahtuvat manuaalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että operaattori asettaa hitsauspöydällä olevaan kiinnittimeen tuotteen, jonka jälkeen se hitsataan robotilla. Robottihitsauksen jälkeen operaattori poistaa valmiin ja asemoi uuden tuotteen. Tällöin asetuksen teon ja ohjelmoinnin jälkeen operaattorista tulee hitsattavien tuotteiden silloittaja, viimeistelijä ja kappaleenvaihtaja. Robottihitsauksen tuottavuuden ja joustavuuden kasvattamiseksi on kehitetty tuotannollisesti joustavia automatisoituja valmistusjärjestelmiä. Joustavilla valmistusjärjestelmillä (FMS) otetaan merkittävä askel kohti miehittämätöntä työkiertoa. Tällä muutoksella pyritään lisäämään sekä työn mielekkyyttä että tuottavuutta, sillä operaattorin osaamista voidaan varmasti hyödyntää tehokkaammin kappaleenvaihtoa haasteellisemmissa työtehtävissä. Perinteisesti FMS-järjestelmät on rakennettu siten, että tuotteiden hitsaus vapaasti määritellyssä järjestyksessä jopa yhden kappaleen erissä on mahdollista. Tuotanto-logistisesti tämä perustuu siihen, että hitsattavat tuotteet ladotaan vakioiduilla paikoitus ja kiinnityselementeillä varustettuun palettiin. Paletti kulkee automaattista kuljetusjärjestelmää pitkin joko automaattivarastoon tai yksinkertaisemmissa järjestelmissä suoraan hitsauspöydälle. Paletin mukana kulkee myös tieto mistä tuotteesta on kysymys, jolloin soluohjain osaa valita robotille oikean hitsausohjelman. Hitsauksen jälkeen tuote palaa kuljetusjärjestelmää pitkin automaattivarastoon, purkupaikalle tai seuraavaan työpisteeseen. Edellä kuvatun järjestelmän avulla on mahdollista hitsata tuotteita pienissä, jopa yhden kappaleen erissä. Robotti voi myös toimia miehittämättömänä niin pitkään kun varastossa riittää hitsattavaa. Tällöin on mahdollista päästään jopa siihen, että hitsaus toimii 3-vuorossa yhden vuoron ollessa täysin miehittämätön. Tällöin on tehokkuudessa ja tuottavuudessa mahdollista päästä lähes suursarjatuotannon tasolle.

25 24 Pienet tuotesarjat Robottihitsauksessa tuottavuuden merkittävimmät pullonkaulat liittyvät ohjelmointiin ja kiinnitintekniikkaan. Sarjatuotannossa robotin ohjelmointiin ja hitsauskiinnittimen suunnitteluun ja valmistukseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia jakaa suuri tuotemäärä. Tällöin perinteinen toimintamalli eli opettamalla ohjelmointi ja tuotekohtaiset silloitus ja hitsauskiinnittimet voivat olla toimiva ratkaisu. Vastaavasti kun tuotteita valmistetaan toistuvasti, jopa yhden kappaleen erissä voivat perinteiset hitsauksen FMC- ja FMS-järjestelmät tulla kyseeseen. Etenkin kappaleilla, joissa on runsaasti hitsattavaa, voidaan perinteisillä FMS järjestelmillä päästä parhaimmillaan sarjakokoon yksi. Järjestelmän yksi suurimmista ongelmista on kuitenkin suurehkot investointikustannukset. Investointikustannuksia nostaa perinteiseen robottiautomaatioon nähden palettivarasto- ja kuljetusjärjestelmä. Lisäksi mikäli järjestelmällä on tarve valmistaa lyhyellä läpäisyajalla pieniä tuotesarjoja, on sarjan jokaiselle tuotteelle valmistettava oma ja suhteellisen arvokas palettikiinnitin. Kiinnitinkustannusten takia FMS-järjestelmää saatetaankin välillä käyttää kuten perinteistä robottihitsaussolua. Mm. edellä mainituista syistä johtuen perinteiset hitsauksen FMS-järjestelmät eivät ole Suomessa yleistyneet. Sillä vaikka ne sopivat hyvin usein toistuviin, jopa yhden kappaleen valmistuseriin niin nopean läpäisyajan pien-sarjoihin ne eivät välttämättä tuo kustannustehokasta ratkaisua. Terminologisesti ketterän hitsausautomaation yhteydessä voidaan puhua myös joustavasta valmistusjärjestelmästä (FMS), mutta ideologialtaan ketterä hitsausautomaatio kuitenkin poikkeaa perinteisestä hitsauksen FMSjärjestelmästä. Merkittävin ero syntyy siitä, että hitsausrobotin lisäksi solussa työskentelee myös apurobotti. Apurobotin tärkein tehtävä on toimia hitsausrobotin orjana kappaleenkäsittelytehtävissä. Lähtöajatus on korvata tuotekohtaiset palettikiinnittimet mahdollisimman yleiskäyttöisillä kiinnittimillä ja varustaa apurobotti monikäyttöisillä tarraimilla ja muilla työkaluilla. Tällä voidaan lyhentää merkittävästi kiinnitinsuunnitteluun ja valmistuksen kuluvaa aikaa.

26 Ketterä-konsepti Ketterän hitsausautomaation (Agile Welding Automation) konseptia on tutkittu ainakin 1990-luvulta lähtien. Asiasta on julkaistu myös joitakin suomenkielisiä artikkeleita mm. Kalervo Leinon Teollisuus Nyt 5/2001 lehteen kirjoittama artikkeli Ketterä hitsausautomaatio. Artikkelissa on esitetty VTT Valmistustekniikan, Lappeerannan teknillisen yliopiston ja Savonlinnan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen vuosina Teräsrakenteiden hitsauksen ketterä automatisointi hankkeen toteutusta ja tuloksia. Ketterä konsepti perustuu oikeastaan kahteen perusasiaan. Hitsausrobotin rinnalla toimivaan apurobottiin, jota voidaan käyttää tuotteen kokoonpanon ohella myös osavalmistukseen ja viimeistelyyn. Robottijärjestelmän etäohjelmointiin Apurobotin tärkein tehtävä eli kokoonpanotyö vähentää oleellisesti kiinnitintarvetta. Apurobotin mahdollisimman yleiskäyttöisillä tarraimilla voidaan hitsattavat osat poimia keräilypaikalta, asemoida hitsauskohtaan ja pitää paikoillaan silloitushitsauksen ajan. Tämän jälkeen hitsausrobotti jää suorittamaan varsinaista hitsaustyötä, jona aikana apurobotti hakee uuden osan. Kokoonpanon ainakin osittaisella automatisoinnilla on mahdollista myös kasvattaa hitsauksen robotisointiastetta. Mikäli tuote muutoin soveltuisi hitsattavaksi robotilla, niin sen konstruktio on voinut olla este kustannustehokkaalle hitsauksen automatisoinnille. Konstruktio on voinut olla esimerkiksi sellainen, että hitsausta ja tuotteen kokoonpanoa joudutaan vuorottelemaan hitsauksen luoksepäästävyyden takia. Tällöin perinteisissä robottihitsausjärjestelmissä välillä tehtävää kokoonpanoa joudutaan tekemään manuaalisesti. Manuaalisten välityövaiheiden seurauksena tuotteita joudutaan liikuttelemaan eri työpisteiden välillä, jonka johdosta hitsauksen robotisoinnista usein luovutaan joko kokonaan tai robotisointiaste jää hyvin alhaiseksi. Ehkä tärkein etäohjelmoinnilla saavutettava hyöty on, että robottien ohjelmoinnin aiheuttama tuotantokatkos jää opettamalla ohjelmointiin verrattuna hyvin lyhyeksi, tyypillisesti noin 1/10-osaan, mutta parhaimmillaan kappaleen vaihdon keston pituiseksi. Etäohjelmointi parantaa myös työ- 25

27 26 turvallisuutta, sillä etäohjelmointijärjestelmillä on mahdollista simuloida robottien työkiertoa ja siten välttää mm. robottien törmääminen toisiinsa tai muihin esteisiin. Ketteräjärjestelmän toteutus ja toiminta Ketterä konseptiin kuuluvan apurobotin käyttö tuo tullessaan useita haasteita valmistukseen. Voidaan sanoa, että ketterän automaation kriittisiä osa-alueita ovat etenkin: ohjelmointitekniikan kehittäminen nopeaksi ja helpoksi, yleiskäyttöisten kiinnittimien, tarraimien ja robottityökalujen kehitystyö, apurobotin paikoitustarkkuus sekä hitsausmuodonmuutosten hallittu huomioiminen Yleisin robottien ohjelmointiperiaate, opettamalla ohjelmointi on hidasta ja keskeyttää tuotannon, joten se ei tule kyseeseen ketterän hitsausautomaation yhteydessä. Etäohjelmointi tai jossain tapauksissa tuotteissa esiintyviin yhteneväisiin piirteisiin pohjautuva makro-ohjelmointi ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Etäohjelmoinnista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä 3d-ympäristöön rakentuvaa mallipohjaista ohjelmointijärjestelmää. Toisaalla tässä raportissa on kerrottu yksityiskohtaisemmin mitä tällaisella etäohjelmointijärjestelmällä voidaan tehdä, mutta hyvin typistetysti sanottuna kyseessä on robottien ohjelmointiin tehty CAD/CAM-ohjelmisto. Robotin työkalun asento ja etäisyys määräytyvät tuotteesta tehdyn 3D-mallin perusteella. Etäohjelmointiohjelmistolla tehdyn robottiohjelman hyvyys on vahvasti riippuvainen sekä itse robottihitsausjärjestelmästä tehdyn simulointimallin että tuotteista ja kiinnittimistä tehtyjen 3D-mallien totuudenmukaisuudesta. Kiinnitinsuunnittelun yksi lähtökohta on oltava modulaarisuus tai joustava mukautuvuus. Näiden seikkojen toteutukseen on vaikea antaa yleispätevää sääntöä, mutta tarkat paikoitusmekanismit ja pikalukitukset sekä helposti liikuteltavat vastin- ja kiinnityspinnat hyviä suunnittelun lähtökohtia. Kiinnitinjärjestelmä voidaan toteuttaa palettipohjaisena tai vaikkapa standardoituun peruslevyyn pohjautuvana ratkaisuna. Palettipohjaisen järjestelmän hyödyt ovat aivan samat kuin perinteisessä FMS-järjestelmässä, mutta

28 palettien määrä voi jäädä murto-osaan aiemmasta. Peruslevyyn pohjautuva järjestelmä mukailee perinteistä robottisolumallia, mutta siinä ei vaihdeta tuotteen mukana koko kiinnitintä vaan vain ne kiinnitinmoduulit jotka tarvitaan. Lisäksi apurobotin käytöllä on myös kiinnittimien modifiointi mahdollista automatisoida. Kun tuotekohtainen kiinnitin korvataan edellä kuvatulla moduulikiinnittimellä, niin kiinnitintä ei välttämättä voida optimoida yksittäiselle tuotteelle. Osa tuotekohtaisen kiinnittimen tehtävistä on siis toteutettava robottitarraimilla. Toisaalta erillistä silloituskiinnitintä ei tällöin ehkä tarvita, koska apurobotti voi toimia myös tuotteen kokoonpanijana. Standardisoimalla kiinnitinmoduulien paikoitusmekanismit ja lukitukset voidaan niitä käyttää myös apurobotissa. Tästä esimerkki, hitsattavan tuotteen yksi osakokonaisuus (tuotemoduuli) silloitetaan manuaalisesti, mutta hitsataan robotilla. Kun tuote irrotetaan silloituskiinnittimestä, niin sen mukana tulee myös pikalukituksella varustettu peruselementti. Tämä peruselementti kiinnittyy apurobotin yhdeksi työkaluksi, jolloin hitsausrobotti voi hitsata tuotemoduulin apurobotin pitäessä siitä kiinni. Lopuksi apurobotti paikoittaa tuotemoduulin pääkokoonpanoon hitsausrobotin hoitaessa sen kiinnityksen. Robottien tarkkuudesta puhuttaessa on hyvä selventää robotin aseman mittaukseen käytettävää tekniikkaa. Työkalun asema robotin peruskoordinaatistossa on oleellinen liikkeiden ohjauksessa käytetty tekijä. Se määritetään yleensä laskemalla nivelkulmista ja tukivarsien kinemaattisista pituuksista työkalun paikka ja asento. Tätä kutsutaan epäsuoraksi aseman mittaukseksi. Epäsuora aseman mittaus aiheuttaa robottien ohjaukseen ongelman. Robotin ohjauksessa ei pystytä ottamaan huomioon ulkoisten voimien ja oman painon vaikutuksesta aiheutuvaa paikkavirhettä. Tätä kutsutaan sisäisen paikanmittauksen ongelmaksi ja tästä syntyvää eroa kutsutaan robotin absoluuttiseksi tarkkuudeksi. Robotin absoluuttinen tarkkuus suhteessa jalustaan kiinnitettyyn koordinaatistoon voi olla ± useita millimetrejä, pitkillä työkaluilla pahimmillaan jopa kymmeniä millimetrejä. Vastaavasti toistotarkkuudella tarkoitetaan robotin tarkkuutta liikkua ohjelmallisesti opetettuun pisteeseen. Tavallisen kokoonpanotyöhön soveltuvien, kuormankantokyvyltään kg nivelrobottien toistotarkkuus on luokkaa ±0,3 mm. Toisin sanoen, jos apurobotille on opetettu hitsattavan osan paikoituspiste, voidaan uskoa, että robotti tuo myös seuraavan 27

Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla. Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia

Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla. Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia Sisältö Yhtenäissuunnittelu (Concurrent engineering) Mallinnus ja simulointi Robottihitsauksen

Lisätiedot

Robottien etäohjelmointiprojektin toteutus

Robottien etäohjelmointiprojektin toteutus Robottien etäohjelmointiprojektin toteutus Moduuli 4: Hitsausprosessit ja hitsausrobotin ohjelmointi Robottihitsauksen tuottavuus ja tehokas käyttö Heikki Aalto ja Ari Lylynoja Esitelmän sisältö Mikä on

Lisätiedot

Robotisointi ja mekanisointi. Orbitaalihitsaus. Kalervo Leino VTT Tuotteet ja tuotanto

Robotisointi ja mekanisointi. Orbitaalihitsaus. Kalervo Leino VTT Tuotteet ja tuotanto Robotisointi ja mekanisointi. Orbitaalihitsaus. Kalervo Leino VTT Tuotteet ja tuotanto HITSAUSAUTOMAATION TAVOITTEET hitsauksen tuottavuuden paraneminen tuottavien hitsausprosessien käyttö parempi työhygienia

Lisätiedot

Robottihitsauksen koulutus asiantuntija- ja operaattoritasoille 19.9.2007 8.2.2008, Turku

Robottihitsauksen koulutus asiantuntija- ja operaattoritasoille 19.9.2007 8.2.2008, Turku Robottihitsauksen koulutus asiantuntija- ja operaattoritasoille 19.9.2007 8.2.2008, Turku Tule suorittamaan kansainvälisesti hyväksytty robottihitsauksen koulutuskokonaisuus ja tutkinto. Tutkintoa voi

Lisätiedot

Pohjois-Savon konepajateollisuuden asetus-, kiinnitys- ja työkaluteknologian kehittäminen hanke, WaLT-KONE. Vastaisku Kiinailmiölle

Pohjois-Savon konepajateollisuuden asetus-, kiinnitys- ja työkaluteknologian kehittäminen hanke, WaLT-KONE. Vastaisku Kiinailmiölle Pohjois-Savon konepajateollisuuden asetus-, kiinnitys- ja työkaluteknologian kehittäminen hanke, WaLT-KONE Vastaisku Kiinailmiölle Varkaus 1 PROJEKTIN PERUSTELUT Kyetäkseen kilpailemaan halpamaiden kanssa

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Metallien 3D-tulostus uudet liiketoimintamahdollisuudet

Metallien 3D-tulostus uudet liiketoimintamahdollisuudet Metallien 3D-tulostus uudet liiketoimintamahdollisuudet Alihankintamessut 17.9.2015 Pasi Puukko, Petri Laakso, Pentti Eklund, Magnus Simons, Erin Komi VTT 3D-tulostus ja materiaalia lisäävä valmistus (AM)

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Tuotekehityskustannusten hallintaa laadukkaalla suunnittelulla Teemu Launis

Tuotekehityskustannusten hallintaa laadukkaalla suunnittelulla Teemu Launis Tuotekehityskustannusten hallintaa laadukkaalla suunnittelulla Teemu Launis Suunnittelun laatu? Suunnittelu on onnistunut kun Tuote tulee asiakkaalle aikataulussa Tuotteessa on sille määritellyt ominaisuudet

Lisätiedot

Tuotantosolun simulointi

Tuotantosolun simulointi Antti Alonen RFID -Tekniikan soveltaminen tuotantoteollisuudessa -hanke Tuotantosolun simulointi Konetekniikan TKI-yksikkö Tutkimus- ja kehityspalveluja sekä perusopetusta tukevaa toimintaa Toimialueet

Lisätiedot

Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen

Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen HITSAUSSEMINAARI puolitetaan kustannukset Lahti 9.4.2008 Dipl.ins. Kalervo Leino VTT HITSAUSMENETELMÄN TEHOKKUUS = 1 / HITSAUSAIKA HITSIMÄÄRÄ HITSIAINEEN

Lisätiedot

Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa. Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu. Sales Director, Scandinavia & Germany

Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa. Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu. Sales Director, Scandinavia & Germany Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu Sales Director, Scandinavia & Germany kimmo.ruottu@pemamek.com www.pemamek.com 16.9.2014 Pemamek Oy Johtava yritys hitsausautomaatioratkaisuissa,

Lisätiedot

Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi

Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi Cielo on Ihme-3d Oy:n kehittämä pilvipohjainen, nettiselaimella käytettävä palvelu, jolla automatisoidaan mittatilaustyönä valmistettavien

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

HITSAAVAT MONIROBOTTIASEMAT MULTI-ROBOT WELDING CELLS

HITSAAVAT MONIROBOTTIASEMAT MULTI-ROBOT WELDING CELLS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari HITSAAVAT MONIROBOTTIASEMAT MULTI-ROBOT WELDING CELLS Lappeenrannassa 14.5.2010

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

PK konepaja digitalisaation pyörteissä

PK konepaja digitalisaation pyörteissä PK konepaja digitalisaation pyörteissä Teollisuus ja digitalisaatio -seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia. Harri Jokinen Toimitusjohtaja Nomet Oy Alihankintakonepaja, liikevaihto 8,2 M, 52 osaajaa ja

Lisätiedot

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Robottiviikko 24.11.2015 TEAK Teuvan Aikuiskoulutuskeskus Ari Maunuksela Toimitusjohtaja/Rehtori TEAK lyhyesti Koulutustoiminta aloitettu 1959 Pääpaino työvoimakoulutuksissa

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Hitsauksen laadunhallintaan liittyvät standardit ja hitsauksen koordinointi. Janne Hämäläinen, EWE 13.12.2005

Hitsauksen laadunhallintaan liittyvät standardit ja hitsauksen koordinointi. Janne Hämäläinen, EWE 13.12.2005 Hitsauksen laadunhallintaan liittyvät standardit ja hitsauksen koordinointi Janne Hämäläinen, EWE 13.12.2005 TURVALLISUUS KÄYTTÖVARMUUS TUOTTAVUUS YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS POLARTEST Oy Vakituinen henkilöstö:

Lisätiedot

Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa. Pekka Heikonen Pemamek Oy

Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa. Pekka Heikonen Pemamek Oy Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa Pekka Heikonen Pemamek Oy PEMAMEK YRITYSESITTELY Pemamek Pemamek perustettiin Loimaalle 1970 Uusi tehdas valmistui 2003, pinta-ala on 7500 m 2 Pemamek

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen 1 TEKNISEN PALVELUN KUMPPANI VUODESTA 1986 Comatec Group: Insinööritoimisto Comatec Oy Rantotek Oy Insinööritoimisto Metso

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Ilkka Kouri. Lean taskukirja

Ilkka Kouri. Lean taskukirja Ilkka Kouri Lean taskukirja Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

ALIHANKINTAVISIO 2015

ALIHANKINTAVISIO 2015 ALIHANKINTAVISIO 2015 Mitä näkemys alihankintatoiminnan kehityspoluista keskipitkällä 10 15 vuoden tähtäimellä Miksi herättämään keskustelua strategiatyön tueksi yritysten näkemyksenä Kenelle pää- ja alihankkijoille

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon OHUTLEVY- JA JOUSITUOTEKUMPPANISI

Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon OHUTLEVY- JA JOUSITUOTEKUMPPANISI PARTNERSHIP POWER Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon Meconet on johtava jousi-, meisto- ja syvävetotuotteiden valmistaja. Tarjoamme asiakkaillemme ylivoimaisen palveluketjun

Lisätiedot

Valmistusautomaation uudet mahdollisuudet

Valmistusautomaation uudet mahdollisuudet Valmistusautomaation uudet mahdollisuudet Kari Ollila Oy www.cimsolar.com 1 Oy Perustettu 1.1.2008 Pohjana Cimcorp Oy:n 2006-2007 tekemä kehitystyö ohutkalvotekniikalla valmistettavien aurinkosähköpaneelien

Lisätiedot

Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista

Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista 100 years of experience Lahti Precision Teknologiajohtaja punnitus- ja annostusprosesseissa Annostusprosessit Jatkuva annostus Eräannostus Automaatio Punnitus

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Globalisaatio ja asiantuntijapalvelut

Globalisaatio ja asiantuntijapalvelut IBM Global Business Services (Pohjanmaan vaatetus vai H&M) ITviikko Seminaari torstaina 10.5.2007 Pekka Leppänen (Pohjanmaan vaatetus vai H&M) Myytinmurtajat 1. Globalisaatio ei vaikuta korkean osaamisen

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta

MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta MASIT18 Simuloinnin ja suunnittelun uudet sovellustavat ja liiketoiminta Projektin tulokset: SISUQ8-menetelmä simulointiprojektien hallintaan ja simuloinnin käyttöönoton tueksi 11 erityyppistä simulointituoteaihioita

Lisätiedot

www.alteams.com Global partner local commitment

www.alteams.com Global partner local commitment www.alteams.com Global partner local commitment yleinen käsitys ja ehkäpä osittainen totuuskin Miksi kallis, miksi pitkä toimitusaika? Pitääkö olla näin? Hinta on suhteellista, toimitusaika ei Mitä olisi

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Digitaalinen kappaletuotanto - Nopeasti markkinoille

Digitaalinen kappaletuotanto - Nopeasti markkinoille Digitaalinen kappaletuotanto - Nopeasti markkinoille Jouni P. Partanen Aalto-yliopisto, BIT tutkimuskeskus FIRPA seminaari Design Factory, Aalto-yliopisto, huhtikuun 6. 2011 Sisältö Käytännön esimerkkitapaus

Lisätiedot

Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Varkaus Yrityspalvelut

Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Varkaus Yrityspalvelut Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Varkaus Yrityspalvelut Savonia- ammattikorkeakoulu Varkauden tekniikan yksikkö tarjoaa koulutus ja kehittämispalveluja sekä luo yhteyksiä paikallisen elinkeinoelämän

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015 Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT WWW.HUB.FI Agenda Lyhyt yritysesittely

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

FluidHouse. www.fluidhouse.fi. Johtava hydrauliikan järjestelmäosaaja. Älykkäitä ja ympäristöystävällisiä fluidijärjestelmiä

FluidHouse. www.fluidhouse.fi. Johtava hydrauliikan järjestelmäosaaja. Älykkäitä ja ympäristöystävällisiä fluidijärjestelmiä FluidHouse Johtava hydrauliikan järjestelmäosaaja Älykkäitä ja ympäristöystävällisiä fluidijärjestelmiä www.fluidhouse.fi FluidHouse Hydrauliikka Öljyvoitelu Pneumatiikka Automaatio Kokonaisuus takaa tehokkuuden

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Hitsauskoulutuksen ja hitsaavan teollisuuden alueelliset näkymät. Timo Kauppi, Lapin ammattikorkeakoulu, SHY ry

Hitsauskoulutuksen ja hitsaavan teollisuuden alueelliset näkymät. Timo Kauppi, Lapin ammattikorkeakoulu, SHY ry Hitsauskoulutuksen ja hitsaavan teollisuuden alueelliset näkymät Timo Kauppi, Lapin ammattikorkeakoulu, SHY ry 17.11.2015 Hitsaavan teollisuuden kilpailukyky Hitsaustekniikka 5/2015, Juha Lukkari 5% tuottavuusloikka

Lisätiedot

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Usein kuultu väite on, ettei ammattitaitoisia koneistajia ole riittävästi Osaamista on mahdollista parantaa asiantuntevalla koulutuksella. Koulutamme koneistajista

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012 TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto Aiheita RTT tuottavuusselvitys Tuottavuuden osa-alueet Laatu osana tuottavuutta Väittämiä tuottavuudesta Toimenpide-ehdotuksia Tavoite ja menetelmä RTT tuottavuusselvitys

Lisätiedot

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti Diplomityö esitys Kari Kammonen Tutkimuskysymykset Alakysymyksillä pyrittiin saavuttamaan tutkimuksen tavoite sekä pyrittiin saamaan vastaus tutkimusongelmaan.

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 5.0.20 klo 4-7 Helsingin Messukeskus Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 Sosiaalinen media uudistaa teollisten yritysten toimintatapoja,

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala. Suomen nykyaikaisin oppimisympäristö

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala. Suomen nykyaikaisin oppimisympäristö Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Suomen nykyaikaisin oppimisympäristö RFID- TEKNIIKAN SOVELTAMINEN TUOTANTOTEOLLISUUDESSA RFID- tekniikka - RFID = radiotaajuinen etätunniste (Radio Frequency Identification)

Lisätiedot

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen.

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen. Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen. Stairon Oy on isojen, vaativien ja ruostumattomien ohutlevytuotteiden

Lisätiedot

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2009: Hyvä kasvu liikevoitossa ja rahavirrassa Q2/2009 Q2/2008 Historiallinen muutos 1-12/2008 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Työstäminen robotilla Zenex perustettu 1986 Erikoistunut teknisiin ohjelmistoihin Mastercam CAM-ohjelmisto Mathcad laskentaohjelmisto KeyCreator CAD (ent. CADKEY) Työstörataohjelmien hallinta, DNC etc.

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot