Pääkirjoitus. Henkilökuvassa 12 Tämän finnkampenin voittaa länsinaapuri 14 Kalle Björklid Vesilinjalla koko ikänsä 16 Pyövelistä parantajaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkirjoitus. Henkilökuvassa 12 Tämän finnkampenin voittaa länsinaapuri 14 Kalle Björklid Vesilinjalla koko ikänsä 16 Pyövelistä parantajaksi"

Transkriptio

1

2 Lehdessä käsitellään ajankohtaisia päihde- ja raittiusasioita, yhdistysten tapahtumia ja muuta Raittiuden Ystävien toimintaan liittyvää. Raittiuden Ystävät ry (RY) on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö. Lehdessä julkaistaan mielellään jäsenten kirjoituksia. Kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot ovat kirjoittajien omia, eivät Raittiuden Ystävät ry:n virallisia kannanottoja. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero: Aineistot viimeistään: Päätoimittaja: Tom Anthoni Taitto/Ad: Sami Waulu Avustajat: Raili Schuvalow, Anki Pulliainen, Pasi Järvinen, Ritva Kuusisto Kannen valokuva: Natalia Laurila Julkaisija: Raittiuden Ystävät ry Osoite: Annankatu 29 A 9, Helsinki puh , faksi :: Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Raili Schuvalow, puh Aineistojen toimitus: Tom Anthoni, Painopaikka: Rannikon Laatupaino Oy ISSN - Numero: Lehden toimitus pidättää oikeuden, hyviä toimituksellisia tapoja noudattaen, tarpeen mukaan muokata, korjata ja rajata lehteen toimitettuja tekstejä ja kuvia. Lehteen toimitettu aineisto voidaan julkaista myös yhdistyksen www-sivuilla. Digitaaliset aineistot lehteen Tekstit Digitaalisesti.doc,.rtf, tai.txt -tiedostoina. Taulukot, tilastot, graafit yms..xls-tiedostoina. Kirjasimena TimesRoman, koko 12pt Toivottavaa on, ettei tekstejä erityisesti muotoilla. Tekstin rivityksen annetaan tapahtua automaattisesti. Tavutusta ei käytetä. Rivinvaihtoa (Enter) käytetään vain selkeiden kappalejakojen tekemiseen ja otsikoiden erotteluun muusta tekstistä, EI rivinvaihtoon. EI sisennyksiä. EI muotoilua välilyönnin avulla. Yli puolen sivun juttujen yhteydessä kappalekokonaisuuksien VÄLIOTSIKOINTI on suositeltavaa. Tekstipituudet Pääkirjoitus: max 3800 merkkiä Yksi sivu pelkkää tekstiä: 5200 merkkiä Aukeama pelkkää tekstiä: merkkiä Aukeama kuvineen: 6200 merkkiä Kaksi aukeamaa kuvineen: merkkiä MUISTATHAN mainita tekstin yhteydessä kirjoittajan/lähteen JA yksilöidä tarkasti kuvituksen kuvaajan/lähteen. Kuvat Digitaalisina.tif,.jpg,.eps tai.pdf -tiedostoina. Toivottavaa on, että kuvat toimitetaan alkuperäisinä ilman mitään rajauksia, korjailuja tms. HUOM!.jpg-kuvat maksimilaadulla. Jpg-kuvatiedoston tallennuskoko vähintään 200Kb, että kuvan laatu on riittävä painokäyttöön. Alle 2 Megapikselin digikameroiden laatu ei ole riittävä. Internetistä otettuja kuvia EI VOI KÄYTTÄÄ. Paperikuvasta skannaus vähintään 300 dpi:n tarkkuudella. Pääkirjoitus Alkoholista 4 Mikko Vienonen turhien kuolemien jäljillä: Suomen alkoholikulttuuri ei eurooppalaistu se venäläistyy 7 Alex Kastrup Nielsen auttaa TUBAssa tanskalaisten alkoholistien lapsia Lapsen eikä alkoholistin silmin 8 Tiukempaa lakia tarvitaan 9 Tilaviinimyynnin laajentaminen vaarantaa alkoholin vähittäismyyntijärjestelmän 10 Suomi ei selväpäisty ilman kansalaisaktiivisuutta Henkilökuvassa 12 Tämän finnkampenin voittaa länsinaapuri 14 Kalle Björklid Vesilinjalla koko ikänsä 16 Pyövelistä parantajaksi Esittelyssä 18 Vapaaksi rikoskierteestä 20 Riitta Ylikomi & Virve Virta: Raiskaustrauman hoito Raiskaus johtaa vuosikausien kärsimykseen - uhreja autetaan Suomessa testatulla menetelmällä 22 Avainasemassa lapset ja nuoret Tavoitteena mahdollisimman päihteetön tulevaisuus Terveys ja päihteet 26 Pakko ottaa pilleri Urheilu ja liikunta 28 Amin Asikainen Riippuvainen treenaamisesta 30 RYUL kilpailukutsut 31 RYUL tapahtumakalenteri 2009 Nuorisotoiminta 32 Sinulin toimintaa 32 Harraste- ja Nuorisopäivät Porvoossa Ei pelkkää lätinää Yhdistystoiminta 36 Raittiuden Ystävät ry Valtakunnallinen edustajakokous Lappeenrannassa 36 Pohjanmaan Raittiuspiirin kevätkokous 37 Satakunnan Raittiuspiiri juhlisti 120 -vuotista toimintaansa juhlasyyskokouksella Kuopion Raittiusseura (125v.) ja Pohjois-Savon Raittiuspiiri (120 v.) Raittiuden Ystävät 38 Yksivuotias kännikapina ottaa jo juoksuaskelia 40 Turvallisuus - lapsen oikeus! 41 Uusi järjestö- ja taloussihteeri Raittiuden Ystävissä 41 raitis.fi-sivusto on uudistunut 42 Pohjoismaisten raittiusjärjestöjen puheenjohtajatapaaminen 2009 Helsingissä 44 Selvin päin kesään! 46 Raittiuden Ystävien (eli RY:n) hallinnosta raitis.fi 1/2009

3 Pääkirjoitus Vuosikymmenen tilinpäätöstä Jaakko Nikula P uheenjohtaja Olemme alkaneet ajanlaskumme kolmannen vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen päättävän vuoden Vuosikymmen on saanut sisältönsä, johon emme enää ehdi kovin paljoa vaikuttaa. Kuva vuosikymmenen sisällöstä on meillä kaikilla omalla tavallamme yksilöllinen, niin kuin on meidän oma elämänkaaremmekin. Perhepiirissä, lähiyhteisössä, toimintaryhmissä, järjestöissä ja ennen pitkää koko maailman tasolla löytyy myös yhteisiä piirteitä ja kokemuksia kuluneesta. Raittiuden Ystävien näkökulmasta tämä vuosi alkoi hyvin. Vielä kesällä pohdintaan jäänyt alkoholiveron korotus toteutui Verrattuna vuonna 2004 tapahtuneeseen alkoholiveron alentamiseen, tähän mennessä tehdyt korotukset ovat olleet vaatimattomia. Syksyn aikana kypsynyt yhteinen ymmärrys alkoholiveron korottamisesta oli kuitenkin rohkaiseva muutos. On mahdollista, että vuonna 2003 ennustettujen alkoholin käytön haittavaikutusten realisoituminen ei sallinut enää viivyttelyä sen enempää asenteiden tarkistamisessa kuin toimimisessakaan. Vaihtaessani ajatuksia vasta puolen vuosisadan ikään ehtineen henkilön kanssa, hän kertoi: Kyllä me suomalaiset lähetämme sähköposteja ja tekstiviestejä sekä puhumme kännykkäänkin, mutta joillakin on jo kynnys tavanomaiseen puhelinasiointiin. Kun sähköisen viestinnän henkilöt sitten kohtaavat kasvokkain, keskustelu ei lähdekään kulkemaan. Vähäinenkin analysointi nostaa esille sen, että jos päättymässä olevan vuosikymmenen aikana tekniikka on lisännyt yhteydenpitoamme, niin tekniikka on myös yksipuolistanut sitä. Huolellisessa käytössä pankkiautomaatti, Internet, sähköposti sekä teksti- ja puheviestit voivat toki olla vuorovaikutuksellisiakin, mutta kasvokkain käytävään keskusteluun verrattuna sähköisessä asioinnissa vuorovaikutus voi joutua tekemään tilaa nopeudelle ja tekniselle selkeydelle. Jos tämän suuntauksen varjopuolet realisoituvat, niin tulevat vuosikymmenet osoittavat, olivatko hyväosaisia sähköisen asioinnin suurkuluttajat vai ne, joilla vuorovaikutuskäytännöt kehittyivät automaatiovalmiuksien jäädessä sivuraiteelle. Toisen vuosituhannen viimeisen vuosikymmenen perintönä saimme kansalaisten jakaantumisen vähintäänkin hyvin ja entistä paremmin selviytyviin ja toisaalta huonommin ja entistä heikommin selviytyviin. Leipäjonoilla mitaten tämä ilmiö on edelleen keskellämme ja viime viikkojen tapahtumat uhkaavat vain vahvistaa sitä. Päättyvän vuosikymmenen yllä lepää myös raskas varjo, jota perinteiset selityksemme eivät läpäise. Raittiusjärjestönä osaltamme kannamme tätä raskasta varjoa, vaikkei varjon luojiin ole liitetty päihteiden väärinkäyttöä. Jos edellä mainituista piirteistä jotain yrittää sovittaa veljiimme, niin vajeet henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa osunee lähimmäs. Emme raittiusväkenä yllä vaikeiden vuorovaikutuslukkojen avaamiseen, mutta me voimme osaltamme olla siellä tämän ilmiön kevyemmässä päässä elvyttämässä ja ylläpitämässä vuorovaikutusta. Raittiusväellä kansalaisina ja yhdistysväkenä on yhteisöllistä kokemusta, jolla asuinyhteisöistä syrjäytymisilmiötä voidaan kohdata. Vuorovaikutuksellista vuotta 2009 Jaakko Nikula puheenjohtaja Raittiuden Ystävät ry

4 Alkoholista Teksti: Natalia Laurila Mikko Vienonen turhien kuolemien jäljillä: Suomen alkoholikulttuuri ei eurooppalaistu se venäläistyy Katariina Suuri sanoi, että on hyvä kun kansa on niin kännissä ettei pystyssä pysy. Humalaista kansaa on nimittäin huomattavasti helpompi johtaa kuin raitista. Kun katsoo Suomen politiikkaa, näyttää siltä että Katariina Suuren opit on omaksuttu hyvin, ruoskii Mikko Vienonen, maailmalla hyvin tunnettu ennaltaehkäisevän terveydenhuoltotyön konkari. PYLL-indeksi mittaa menetettyjä elinvuosia tutkimalla alle 70-vuotiaitten kuolleisuutta ja ennaltaehkäistäviä kuolinsyitä. Suomessa ennaltaehkäistävät kuolinsyyt ovat yleisesti ottaen olleet vahvassa laskukulmassa. Erään kuolinsyyn käyrä matkaa kuitenkin ylöspäin. Vienonen pelkää, että Suomi on adoptoimassa venäläisen alkoholikulttuurin. Hautausmaa Pitkärannassa, Venäjän Karjalassa. Kukkaseppeleet ortodoksiristien ja koruttomampien hautapylväiden ympärillä tekevät paikasta karmivan kauniin. Tuoreita hautoja on kuin sodan jäljiltä. Täällä näkee konkreettisesti sen, miten Venäjällä miesten odotettavissa oleva elinikä on noin 59, kertoo Mikko Vienonen. On suuri häpeä kuolla viinaan, joten kuolinsyyksi merkitään esimerkiksi sydänpysähdys. Ja onhan se totta, miehet ovat nimittäin juoneet sydämensä pysähdyksiin. Niin ne siellä Venäjällä vodkaa juovat, ajattelee suomalainen. Vodkahan on idän Sashoille äidin korvike, joka aina ymmärtää, niin ilossa kuin surussakin Yleislääketieteen erikoislääkäri Vienonen kääntää kuitenkin huolestuneen katseensa länteen. Ja kun tämä mies on huolissaan, maanmiesten on syytä vapista. Mikko Vienonen on ahkeroinut muun muassa WHO:n Venäjän toimiston päällikkönä, Stakesin kehitysyhteistyökonkarina sekä Suomen omalääkäri- ja väestövastuujärjestelmän pioneerina. Tällä hetkellä hän on muiden töidensä ohella sosiaali- ja terveysministeriön nimittämä vetäjä Pohjoisen ulottuvuuden Sosiaalinen osallisuus, terveet elintavat ja työkyky -ryhmässä. Suomi on alkoholin käytön suhteen venäläistymässä niin täyttä häkää, että häijyä tekee, Vienonen toteaa. Ihmisten kuolleisuusprosentti on sata, siitä voi olla varma. Siihen voi kuitenkin vaikuttaa, mihin kuollaan, ja koska, muistuttaa Mikko Vienonen, joka on kovin huolestunut Suomen menetetyistä elinvuosista. Toivottavasti vielä löytyisi muitakin, joiden mielestä nuorena kuoleminen ei ole tavoiteltavaa. Valtiolle vähän tuloja, kunnille ja kansalaisille paljon kuluja Alkoholista on tullut normaali tuote. Ei käsitetä, että se on aivoihin vaikuttava psykoaktiivinen aine. Poliittisella tasolla sanotaan, että me tarvitsemme alkoholimme ja haluamme sen. Aivan kuten Venäjällä, Mikko Vienonen huomioi. Suomalaisetkin vetävät viinaa iloon ja suruun, Suomessakin alkoholin käyttö on arkipäiväistynyt. Ja alaikäisten alkoholin käyttöä katsotaan täällä itse asiassa vielä pahemmin läpi sormien kuin itänaapurissa. Enemmän minua Helsingin kaduilla iltaisin on pelottanut kuin Moskovassa. Venäjällä on sentään tietynlainen yhteiskunnallinen kontrolli, yleinen kasvatusvastuu, eikä alkoholin käyttöä glorifioida kuten täällä. Suomalaisten työpaikkojen illanvietoissa kuuluu ottaa ryyppy; sekään ei enää ole venäläinen erikoisuus. Jotkut ottavat työaikanakin. Suomalaisilla johtotason ihmisillä on tällaiseen usein mahdollisuus. Olemme sokeita sille, kuinka paljon meitä johdetaan alkoholin vaikutuksen alaisena, Vienonen sanoo. Erona Venäjään on oikeastaan enää alkoholin saatavuus. Suomessakin alkoholia saa jo melkein joka paikasta, mutta kuva Natalia Laurila raitis.fi 1/2009

5 täällä ei sentään myydä valeyskänlääkettä tai kölninvedeksi naamioitua halpisvodkaa. Nämä liemet eivät näy virallisissa kulutustilastoissa. Toisaalta puhdas tavarakin on Venäjällä hirmuisen halpaa. Kun venäläinen uskoo, ettei puhdas vodka ketään tapa, asiassa voi olla sen verran perää, että vain pahimmin alkoholisoituneiden köyhien on juotava yskänlääkettä tai partavettä viinan tuskaansa. Yleismaailmallinen totuus: mitä helpommin ja halvemmalla alkoholia saa, sen korkeampi on sen kulutus. Venäjällä alkoholin kokonaiskulutus on arviolta litraa asukasta kohden, Suomessa 9. Kuinka kauan? Alkoholi on Suomessakin aivan liian halpaa, Mikko Vienonen huolehtii. Suomalainen alkoholi tappaa ihan samalla tavalla kuin virolainenkin. Valtio kerää verot, mutta kunnat joutuvat maksamaan kolme miljardia vuosittain alkoholin aiheuttamien haittojen takia. Menetetään isiä ja äitejä, lapsia otetaan huostaan ja ihmiset tuntevat väkivallan seuraukset nahoissaan ja sieluissaan» Raittiuden Ystävät ry

6 Alkoholista Alkoholi, kuolinsyytilastojenkin kuningas PYLL on indeksi, joka mittaa ennaltaehkäistävää kuolleisuutta. Se tutkii, kuinka suuri osa väestöstä kuolee alle 70 vuoden iässä ja mihin. Suomalaiset menettävät asukasta kohden noin elinvuotta. Ruotsissa menetetään melkein tuhat elinvuotta vähemmän asukasta kohden. Suomen PYLL-kokonaiskäyrä on kuitenkin ollut alusta alkaen hienossa laskukulmassa. Käyrä osoittaa, että Suomen kansan megatappajasta, sydän- ja verisuonitaudeista, oli saatu tukeva painiote jo vuonna 1986 kun PYLL-indeksiä alettiin mitata Suomessa. Kun kokonaiskuvasta erottaa omaksi käyräkseen alkoholikuolemat, hymy kuitenkin hyytyy. Vajaassa 15 vuodessa alkoholiperäisten sairauksien ja alkoholimyrkytysten aiheuttama osuus menetetyistä elinvuosista on pompannut miehillä kahdeksasta kolmeentoista, naisilla neljästä seitsemään prosenttiin. Paikalliset erot ovat suuria: pahimmillaan alkoholi ahmaisee Suomessa 17 prosenttia miesten PYLL-indeksin mukaan menettämistä elinvuosista. Siis suoraan. Epäsuorasti alkoholi piileskelee lukuisien muidenkin kuolinsyiden takana. Alkoholi on merkittävä tekijä itsemurhissa ja tapaturmissa noin puolessa tapauksista, Mikko Vienonen kertoo. Venäjällä PYLL-indeksi on laskettu vain Pitkärannassa viime vuona. Siellä menetetään kauhistuttavat elinvuotta asukasta kohti. Viranomaisetkin myöntävät, että suurin syy tähän on alkoholi. Ei ihme, että hautausmaalla käy hulina. Nämä kuolemathan alkavat jo kaksikymppisinä, Vienonen muistuttaa. Krämppävuosilta ei välty kuolemalla nuorempana Ylen ykköseltä televisiosta tuli 2007 ajatuksia herättänyt sarja Elämä pelissä. Siinä julkkisten elämäntavat tutkittiin ja katsottiin, kuinka paljon elinvuosia kullakin on jäljellä. Wallu Valpio järkyttyi, kun hänelle ennustettiin tyypillistä venäläisen miehen elinikää, Mikko Vienonen muistaa. Valpio havahtui sarjan myötä muun muassa lopettamaan tupakanpolton ja vähentämään merkittävästi juomistaan. Hänen odotettavissa oleva elinikänsä nousi lähes 20 vuodella. Sarjan uusi tuotantokausi tulee ruutuun ensi syksynä. Vienosesta on upeinta, että formaattia ollaan parhaillaan myymässä Venäjälle. Uskon, että se napahtaisi tunteelliseen venäläiseen luonteeseen. Se voisi herättää ihmiset ymmärtämään, ettei elinikä ole mikään onnen kantamoinen tai sattuma. Mikä on ihmiselle sopiva elinikä? Monet sanovat haluavansa elää täysillä ja kuolla vaikka vähän nuorempina, jättää krämppävuodet väliin. Huonojen krämppävuosien määrä pysyy kuitenkin todennäköisesti samana. Jos kuolee elintapojensa takia 59-vuotiaana, krämppävuodet voivat alkaa jo viisikymppisenä, yleislääkäri Vienonen täräyttää. Mitä pitempään elää suhteellisen hyväkuntoisena, sitä lyhyemmäksi se viimeinen aika jää. Pitkärannan hautausmaalla Venäjän Karjalassa näkee ahdistavan konkreettisesti, miten viina kaataa kansaa. raitis.fi 1/2009

7 teksti: Natalia Laurila kuva: Bent Ulrikkeholm Alex Kastrup Nielsen auttaa TUBAssa tanskalaisten alkoholistien lapsia Lapsen eikä alkoholistin silmin Isä katoaa. Hän ei ole oma itsensä kun hän juo, hän on kuin toinen ihminen, kertoo Mathilde, 15. Mathilde ja aivan liian monet muut nuoret tanskalaiset ovat jääneet vanhemmilleen kakkosiksi. Vanhemmat juovat. Juovat, vaikka lapset tarvitsisivat heidän läsnäoloaan ja rakkauttaan. Nyt lapset saavat vain tunteen siitä, etteivät ole rakkauden arvoisia. Tanska on alkoholipolitiikaltaan hyvin vapaamielinen maa. Alkoholia on helppo saada, sitä kulutetaan paljon nuoresta pitäen, ja vain ani harva tanskalainen on raitis. Salliva alkoholikulttuuri kaikuu rivien välistä, kun Alex Kastrup Nielsen mainitsee, että rattijuopumuksesta ja työaikana juomisesta on alettu viime vuosina puhua kriittisesti. Vastako viime vuosina? Nielsen on TUBAn, alkoholistivanhempien lapsia auttavan tanskalaisjärjestön eteläisen alueen johtaja. TUBA toimii kymmenessä tanskalaiskunnassa. Kuntien lisäksi sen toimintaa rahoittaa Tanskan valtio yhteiskunnallisten ongelmien rahastoistaan. Minusta alkoholipolitiikka on Tanskassa kasvotonta ja keskustelu varovaista. Alkoholin aiheuttamat taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat yhteiskunnalle ovat niin suuret, että alkoholin käytöstä pitäisi käydä keskustelua, jossa on koko kansakunta mukana. Yksinäisyyttä ja tunnesokeutta Mathildella ei ollut sydänystäviä kun hän otti yhteyttä TUBAan. Yksinäisyys yhdistää useimpia alkoholistien lapsia Tanskassa. Ei kotiasioista ole aiemmin voinut puhua kellekään. En ole kehdannut kutsua ketään kotiinkaan. Isä saattaisi olla juomassa, Mathilde sanoo. Alkoholistiperheissä kaikki perheenjäsenet tiedostavat ongelman ja kohtaavat sen joka päivä, mutta siitä ei puhuta. Ei keskenään eikä muille, Alex Kastrup Nielsen vahvistaa. Ja kun lapset ovat tunnetasolla liian vähän vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, toiset eivät vahvista tai korjaa heidän tunteitaan. Vanhempien alkoholismilla on siis kauaskantoiset seuraukset nuoren tunnetason kehitykselle ja sitä kautta hänen sosiaalisiin kykyihinsä. TUBA pyrkii parantamaan alkoholistien lapsien haavoja tarjoamalla heille paikkoja, joissa keskitytään heihin. Nuorimmat avunsaajat ovat 14-vuotiaita, vanhimmat ovat varttuneet jo 35 vuoden ikään. Paikat ovat kaukana alkoholin suurkuluttajille suunnatuista avunlähteistä. TUBAn toimipisteillä on matalat kynnykset, ja suurin osa nuorista löytääkin TUBAan itse, eikä aikuisten lähettämänä. Mathilde käy TUBAn terapiassa yksin ja osallistuu myös ryhmäterapiaan. Ryhmästä hän on löytänyt ystäviä. Hienoa, että tajusin tulla tänne jo nyt. Monet ovat tulleet TUBAan vasta kaksikymppisinä, jotenkin nämä jutut alkavat pyöriä päässä sitten viimeistään kun yritetään pärjätä yksin, Mathilde huomioi. Tuska yhtä syvää joka kulttuurissa Luulen, että alkoholistiperheiden tukiohjelmissa on keskitytty liian paljon juoviin vanhempiin ja liian vähän lapsiin. Olisi hyvin hyödyllistä tarkastella ongelmaa lasten silmin! Alex Kastrup Nielsen huomauttaa. Tanskassa on väkilukuun suhteutettuna hyvin paljon maahanmuuttajia. TUBAlle tämä aiheuttaa jonkin verran haasteita. Terapeutin täytyy ymmärtää, miten eri tavoin eri kulttuureista tulevat voivat elämästä ajatella, ja hänen on oltava tietoinen lasten ennakkoluuloista. Alkoholi aiheuttaa kuitenkin pohjimmiltaan aivan samanlaisia ongelmia kaikissa kulttuureissa, ja siksi voimme auttaa kaikkia, Nielsen toteaa. Mathilde on kuvitteellinen henkilö, joka pohjautuu siihen, mitä TUBAn auttamat nuoret ovat kertoneet. Raittiuden Ystävät ry

8 Alkoholista teksti: Anki Pulliainen, Pasi Järvinen Alkoholimainonnan rajoittaminen on tällä hetkellä tapetilla eduskunnassa. Lakiasiainvaliokunta aloitti keskustelun alkoholin mielikuvamainonnan kieltämisestä käsitellessään rikoslakiin suunniteltua uutta alkoholirikoksia koskevaa lukua. Tiukempaa lakia tarvitaan Kännikapina valitti viiniä mainostaneesta Helposti nautittava, kaikissa tilanteissa mainoslauseesta. Mainoslause antoi harhaanjohtavaa tietoa, koska alkoholi ei sovi kaikkiin tilanteisiin: liikenteeseen, perhe-elämään, raskauteen, joidenkin sairauksien ja lääkitysten yhteyteen, työelämään jne. Seurauksena mainostaja totesi, että mainonta on ollut säädöstenvastaista ja itse vapaaehtoisesti poistaa jatkossa ko. lauseen mainonnastaan. Alkoholimainonnasta voidaan selvästi erottaa vanhemmille enemmän alkoholin ominaisuuksiin painottuva mainonta ja nuorille suunnattu elämäntyylimainonta. Alkoholin mielikuvamainonnan kieltäminen suojelee lapsia ja nuoria, koska alkoholimainonta lisää erityisesti nuorten alkoholin kulutusta. Mainokset ja niiden luomat positiiviset mielikuvat muokkaavat lasten ja nuorten asenteita alkoholin käytölle myönteisiksi, lisäävät todennäköisyyttä aloittaa alkoholin käyttö nuorempana ja juoda runsaammin. Vaikka mainonta on suunnattu täysikäisille, kyselyissä paljon nuoremmatkin muistavat alkoholimainosten sisältöä ja jopa yksityiskohtia. Nuoria kosiskellaan mainoksissa erityisesti huumorin, musiikin, eläinhahmojen sekä parinmuodostus- ja seikkailuteemojen avulla. Alkoholimainonnassa ei saa luoda kuvaa, että alkoholi lisää sosiaalista menestystä. Tämä mainoskampanja antaa kuitenkin kuvan, että kyseisen siiderimerkin avulla saa kavereita. Kännikapina on ollut yhteydessä tästä kampanjasta Valviraan, joka valvoo valtakunnallista alkoholimainontaa. Odotamme heidän vastaustaan. Kannanoton allekirjoittivat: Elämäntapaliitto Elämäni Sankari Helsingin NMKY Irti Huumeista Koulutus Elämään -säätiö Lappeenrannan raittiustoimisto Nuorisokasvatussäätiö Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik Raittiuden Ystävät ja Kännikapina Suomen Vanhempainliitto raitis.fi 1/2009

9 Kymmenen sosiaali- ja terveysalan järjestöä otti kantaa alkoholin mielikuvamainonnan kieltämiseksi. Järjestöt allekirjoittivat vetoomuksen kansanedustajille, jossa ne kannattavat alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä toimivalla tavalla sekä alkoholin tv- ja radiomainonnan kieltämistä kokonaan. Järjestöt kannustivat eduskuntaa keskustelemaan myös ulkomainonnan kieltämisestä, koska ulkomainontaa lapset ja nuoret kohtaavat koti-, koulu- ja vapaa-ajan ympäristöissä liikkuessaan eivätkä voi tähän itse valinnoillaan vaikuttaa. Alkoholijuomien mainontaa rajoitetaan lainsäädännöllä käytännöllisesti katsoen kaikissa EU-maissa. EU:n tai Suomen lainsäädäntö eivät aseta esteitä mielikuvamainonnan tehokkaalle kieltämiselle. Tehokkaita säännöksiä on käytössä esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa. Yleinen mielipide puoltaa järjestöjen näkemystä mainonnan rajoittamisesta: yli puolet suomalaisista kannattaa alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä (Suomalaisten alkoholiasenteet 2008). Mainonnan salliminen nykyisessä muodossaan ajaa ainoastaan alkoholiteollisuuden ja muiden alkoholin myynnistä mahdollisesti riippuvaisten alojen etua. Alkoholihaittojen vähentämiseen sekä lasten ja nuorten suojelemiseen tarvitaan nyt paljon työtä ja viisaita päätöksiä. Vastuu on suuri ja se on meillä kaikilla aikuisilla. TILAVIINIMYYNNIN LAAJENTAMINEN VAARANTAA ALKOHOLIN VÄHITTÄISMYYNTIJÄRJESTELMÄN Suomen hallitus on antamassa eduskunnalle lakiesityksen, joka toteutuessaan antaa suomalaisille viinitiloille luvan myydä enintään 22% liköörejä. Lain toteutuminen saattaa pahimmassa tapauksessa lopettaa Suomen nykyisen alkoholin vähittäismyyntijärjestelmän. Suomen marjaviinien tuottajat nauttivat jo nyt ainutlaatuisesta erivapaudesta kun he saavat myydä enintään 13% viiniä. Tämä oikeus on ollut voimassa siitä asti kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin Tuolloin viiniagentuurit valittivat komissiolle Suomen alkoholin vähittäismyyntijärjestelmästä. Kiista määriteltiin maatalouskysymykseksi ja se hautautui maatalousdirektoraattiin. Viinitilojen ja Alkon vähittäismyyntimonopolin rinnakkain olo on perustunut varsin herkkään tasapainoon Suomen ja komission välillä kuten tutkija Christoffer Tigerstedt totesi raitis.fi-lehden 4/2008 numerossa. RY on lähettänyt EU:n komissiolle kirjeen, jossa kysytään rikkooko lakiesitys yhteisöoikeutta. Raitis.fi-lehti seuraa asiaa. Raittiuden Ystävät ry

10 Alkoholista teksti ja kuvat: Natalia Laurila Suomi ei selväpäisty Alkoholin anniskelulupia myöntävät lääninhallitukset. Niiden alkoholitarkastajat valvovat alkoholilain toteutumista paikallistasolla. Raittiuden Ystävät vieraili tammikuussa Etelä-Suomen lääninhallituksessa miettimässä tulevia yhteistyömahdollisuuksia. Päämääränä on vähentää suomalaisten humaltuneisuutta. Entä miten saataisiin ihmiset noudattamaan lakeja, joiden olemassaolosta he eivät välttämättä edes tiedä? Jos aikuisetkin lakkaisivat juopottelemasta julkisilla paikoilla, nuorison olisi seurattava esimerkkiä. Ylitarkastaja Jarmo Pesonen kertoi työstään ja esitteli selvän päihtymyksen merkit: esimerkiksi horjumisen ja seiniin nojailun sekä aggressiivisen ja kovaäänisen käytöksen. Selvästi päihtyneillehän ei saisi anniskella lisää alkoholia. Joissakin anniskelupaikoissa on jouduttu harkitsemaan luvan jatkoa, vaikka selvästi päihtyneet onkin poistettu niiden tiloista. Jopa liiankin tehokkaasti, kun poliisit on melkein aina kutsuttu apuun. Tällaiset ravintolat eivät harjoita tarpeeksi tehokasta ennakoivaa valvontaa, eivät lopeta anniskelua asiakkailleen ajoissa, Pesonen mainitsi. Voisiko nuo selvän päihtymyksen merkit saada esille ravintoloihin vaikkapa jonkun kampanjan avulla? ehdotti Raittiuden Ystävien Anki Pulliainen saaden vastakaikua Heli Hartikaiselta. Ei ole ravintoloitsijoidenkaan etu, jos hyvä järjestyksenpito tökkii ravintolan sisällä, Hartikainen sanoi. Lait yleiseen tietoisuuteen Alkoholitarkastajien työn suuri ongelma on, ettei tarkastajalla ole valtuuksia kysyä ihmisten henkilötietoja tai puhalluttaa heitä ilman lupaa. Poliisi on hyvä työpari, mutta tällä hetkellä ainakin Etelä-Suomen alueella poliisin ja tarkastajan yhteiset iltakierrokset ovat pikemminkin satunnaisia kuin säännönmukaisia. Liikkeellä ollaan lähinnä pikkujoulukautena sekä koulujen päättymisen aikaan. Kampanjoilla, lakien näkyviksi tekemisellä voi olla merkittävä vaikutus niiden toteutumiseen. Jarmo Pesonen kertoi pari hyvää esimerkkiä: lähikauppias oli tuonut liikkeeseen K-18-kyltin ja sen yhteyteen nuolen, joka osoitti alkoholihyllyä. Kaupassa valvotaan, etteivät alaikäiset astele sinne päinkään. Useissa Veikkolan alueella sijaitsevissa vähittäismyyntipaikoissa on oluen myyntihyllyjen kohdalla Lions Clubin kiinnittämä paperi: Tiedätkö, että alkoholin välittäminen alaikäiselle on rikos? Sellainen aivan yksinkertainen oranssi paperi kyllä havahdutti! Pesonen kehui. Heli Hartikainen kertoi, että Hämeenlinnassa ollaan kokeilemassa vapaaehtoista puhallutusta parin ravintolan ovella. Ne, jotka puhaltavat alle 0,5 promillea, pääsevät ilmaiseksi sisään iltaa viettämään. Anki Pulliainen ihmetteli, miksi lasten ja aikuisten yhteisissä hauskanpitopaikoissa, kuten huvipuistoissa, saa anniskella. 10 raitis.fi 1/2009

11 ilman kansalaisaktiivisuutta Ilmiannoista ON apua Voiko rivikansalainen todella tehdä jotain Suomen laivan kääntämiseksi viinamereltä kotiin? Kun anniskeluluvat on kerran annettu, pitää olla häiriötekijöitä, jotta jatkolupia harkitaan toisesta näkökulmasta. Lääninhallituksen ja Valviran resurssit eivät riitä huomaamaan kaikkia lainrikkomuksia. Kannattaa siis tehdä ilmoituksia! Hartikainen ja Pesonen peräänkuuluttivat. Ilmoitus tehdään siitä, jolla alkoholin vähittäismyyntilupa tai anniskelulupa on. Paikallisista toimijoista valitetaan lääninhallitukseen ja valtakunnallisista Valviraan eli Sosiaali- ja terveysalan valvontavirastoon. Pelkkä ilmianto, äidin soitto siitä että meidän 17-vuotiaalle pojalle tarjoiltiin tuolla alkoholia, ei riitä sanktioon. Täytyy olla selkeä näyttö, Jarmo Pesonen sanoi mutta jatkoi: Olen kuitenkin lähettänyt kirjallisia kyselyitä tällaisille yrittäjille. Usein jo kirjeeseen vastaamisen vaiva riittää ja ongelmaan aletaan suhtautua eri tavalla. Huvipuistossa humaltuneina kulkevien vanhempien ilmiantaminen voi johtaa siihen, että huvipuiston anniskelupaikkoihin tehdään pistotarkastuksia. Entä julkiset kulkuneuvot? Katujuopottelu? Lääninhallituksissa otetaan mielellään vastaan parannusehdotuksia, kuinka nykytilannetta voitaisiin alkaa muuttaa. Humalahakuisen juomisen vähentäminen ja lakien noudattaminen on kaikkien suomalaisten etu. Linnanmäelläkin näkee pahimmillaan kännisiä vanhempia liikkumassa lastensa kanssa, hän suri. Väliaikaisia anniskelulupia juhliin haetaan usein sillä perusteella, että lapset voivat leikkiä ja vanhemmat mennä kaljalle. Usein lupa annetaan rajoitetuilla ehdoilla: tapahtumaa ei esimerkiksi voi seurata ja juoda samaan aikaan, tarjoilualue aidataan kaksi metriä korkealla aidalla, Pesonen kuvaili käytäntöä. Vahinko on jo tapahtunut Jarmo Pesonen valvoo myös alkoholimainontaa. Raittiuden Ystävien mielestä laki ja periaatteet ovat oikealla asialla sanoessaan, ettei alkoholimainontaa saa suunnata nuorille. Mutta toteutuuko tämä, kun koulujen vieressä on jättiläismäisiä alkoholimainoksia? Kun linja-autojen penkkien takaa saa lukea taskumateista ja pysäkeillä liidellään viinin voimalla? Pesosen ja alkoholitarkastajien yleisen tulkinnan mukaan toteutuu. Mainoksessa on oltava jotakin erityisesti lapsiin ja nuoriin vetoavaa, jotta se voidaan katsoa heille suunnatuksi. Ekasta rikkeestä tuskin tulee vielä kovin kovaa sanktiota, mutta toisesta se on jo tuntuva, ja päätöksemme ovat julkisia, Jarmo Pesonen kertoi. Tämähän on kissa ja hiiri -leikkiä. Mainos ehtii pyöriä halutun ajan, ennen kuin lääninhallitus tai Valvira ehtii kehottaa vetämään sen pois, ja sitten mainostaja vain sanoo, että okei, meni överiksi, Anki Pulliainen kritisoi. Vahinko on jo tapahtunut! Jarmo Pesonen jakoi kuitenkin toivoa: Jälkikäteenkin voi valittaa mainoksesta. Ja siihen tullaan kyllä puuttumaan, jos on toistuvia törkeitä tapauksia. Raittiuden Ystävät ry 11

12 henkilökuvassa teksti ja kuva: Natalia Laurila Tämän finnkampenin voittaa länsinaapuri Kun Päivi Alanen siirtyi suomalaisista opiskelijapiireistä ruotsalaisiin, hän hämmästyi. Drinksujen, siidereitten ja oluttuoppien kumoamisen sijaan parikymppiset ruotsalaiset lähtivät vapaapäivien aattoina kahvilaan keskustelemaan selvin päin! Sille on ruotsin kielessä sanakin, fika. Syödään pullaa ja kahvitellaan. Tällainen puuttui täysin niistä porukoista, joissa Suomessa pyörin, Alanen toteaa. Päivi Alanen ihastui raittiimpaan ruotsalaiseen elämänmenoon, ja viinanhuuruiseen Suomeen paluu oli kulttuurishokki. Laivalla on olutbaari. Risteilyohjelmassa se on esitelty sekä suomeksi että ruotsiksi. Ruotsalaisia houkutellaan baariin näin: Tule katsastamaan laaja viski- ja olutvalikoima olutbaariin kannelle seitsemän. Suomeksi sama kehoitus kuuluu: Matkan ensimmäiset huurteiset nautitaan täällä. Siinä se viesti on. Toiset ovat arvokkaan kultivoitunutta kuninkaallista sivistyskansaa. Toiset ovat metsäläisiä, joiden ainoa tavoite nykymaailmassa on humala. Hulvattomassa mutta tarkkanäköisessä romaanissa Vadelmavenepakolainen, Mikko Virtanen on valmis tekemään mitä tahansa tullakseen ruotsalaiseksi. Mitä alkoholikulttuuriin tulee, moni Raittiuden Ystävä voisi yhtyä romaanin sankarin mielipiteisiin: olisipa Suomi niin kuin Ruotsi! Yksi heistä on Kännikapinaan liittynyt Päivi Alanen. 25-vuotias Alanen muutti viime vuonna takaisin Suomeen asuttuaan 18-vuotiaasta asti Ruotsissa. Ruotsin vuosien jälkeen paluu suomalaiseen alkoholikulttuuriin oli kuin kaatokännisen äijän hönkäys kasvoille. Suomalaisissa juhlissa juomattomuuden selitykseksi ei riitä, ettei halua juoda. Oletetaan, että kaikkien pitää juoda, että kaikki ovat niin kännissä kuin mahdollista. Jos pyytää lisää kolaa, siihen sekoitetaan koskenkorvaa, Päivi hämmästelee. Hän nostaa neljävuotiaan Robin-poikansa syliin. Jopa silloin, kun Robin oli pieni ja odotin hänen pikkuveljeään viimeisilläni raskaana, minulta kyseltiin Suomen reissulla, miten olen niin ylivarovainen ja ylisuojeleva. Enkö nyt yhtä voisi ottaa? Näkyvästi humalaisesta ollaan huolissaan Suomalaiset veljekset tapasivat viiden vuoden jälkeen. He ryyppäsivät sen kunniaksi. Toinen kysyi viikon ryyppäämisen jälkeen veljeltään: Mites äiti jaksaa? Toinen katsoi vihaisesti ja vastasi takaisin: Ootko tullut tänne ryyppäämään vai paskaa jauhamaan? 18-vuotias Päivi Alanen oli tavallinen suomalainen lähihoitajaopiskelija, joka biletti kosteasti kavereittensa kanssa. Ruotsalaispoika Joakim, jonka hän oli tavannut risteilyllä, täytti kuitenkin ajatukset ja rinnan niin perusteellisesti, että Päivi päätti suorittaa osan opinnoistaan Ruotsissa. Minulle oli yllätys, että Ruotsissa täysi-ikäiset opiskelijat eivät lähteneetkään yhdessä kaljalle, vaan keskustelemaan, syömään pullaa ja kahvittelemaan. Pari suomalaistyttöä, joihin tutustuin Ruotsissa, ottivat olutta joka ilta. Ruotsalaiset ihmettelivät, että miksi, he paheksuivat sitä. Kun Päivi Alanen tuli käymään Suomessa puolen vuoden jälkeen, kaverit halusivat tavata ja vaihtaa kuulumisia. Olin alkanut viihtyä selvin päin, ja kontrasti oli mieletön; suomalaiskaverit halusivat tietenkin tavata oluttuoppien ääressä ja kaikki olivat hirveässä kännissä. Eikö Ruotsissa sitten lähdetä kaveriporukalla örveltämään? Nämä ovat nyt tietysti vain minun kokemuksiani, mutta jos Ruotsissa lähdetään työkavereitten kanssa kaljalle, ei tarkoitus ole humaltuminen. Jos joku juo liikaa, hänet saatetaan porukalla kotiin ja sanotaan, että nyt riittää juominen, Päivi kertoo. Estot pois leikillä, ei humalalla En ikinä unohda ensimmäisiä tupareitani Ruotsissa. Ruotsalaisen kulttuurin käsitys bileistä tarkoittaa yhteislauluja ja leikkejä. Tuparit alkavat leikillä, joka hälventää tunnelmaa ja poistaa estoja, Päivi Alanen kertoo. Suomessahan leikitään vasta neljän kaljan jälkeen jos sittenkään. Ruotsalaistupareissa tarjolla oli piirakoita ja pasteijoita, vähän samppanjaa. Ei puhettakaan sangollisesta viinaboolia. Kulttuurishokki oli Päiville positiivinen. En ollut koskaan Suomessa ollut niin mukavissa bileissä! Kun Päivi ja Joakim menivät naimisiin, kulttuurierot aiheuttivat päänvaivaa. Ruotsalainen suku odotti yhteislauluja Päivi Alanen on liittynyt Suomeen muutettuaan kännikapinallisiin. Hän soisi Robinin ja tämän pikkuveljen kasvavan vähemmän humalahakuisessa Suomessa. 12 raitis.fi 1/2009

13 ja viihdyttävää ohjelmaa, kun taas suomalainen suku oli tottunut alkoholipitoisiin häihin. Totta kai alkoholi on ongelma lukuisille ruotsalaisillekin. Heillä voi olla sosiaalisesti vaikeampaa kuin suomalaisilla alkoholisteilla, sillä ymmärrystä ei riitä esimerkiksi työpaikoilla vanhan viinan hajuiselle hengitykselle. Alkoholismi on Ruotsissa toisenlaista kuin Suomessa, siellä alkoholisti juo salaa viiniä verhon takana. Robin näki niin kutsutun rappioalkoholistin ensimmäisen kerran Suomessa. Lapsi ihmetteli, miksi tuo setä makaa taas tuossa ja on niin likainen. Onhan Ruotsissakin tietysti puliukkoja. Muistan lukeneeni, että kun tutkittiin joukkoa tukholmalaisia spurguja, havaittiin, että kahdeksan kymmenestä oli syntynyt Suomessa, Päivi sanoo. Suomalainen tyrkyttää alkoholia Kun masennusta vasta tuotiin Suomeen, Ruotsissa oli toivuttu masennuksesta jo moneen otteeseen, tietenkin keskustelemalla. Myös keskustelu keksittiin Suomessa vasta 90-luvun loppupuolella. Senkin toi suomeen kiekkovalmentaja Curt Lindström Mitä jos joku oli tuomassa tunteita ja homoutta Suomeen jo vuosikymmeniä sitten, mutta unohtui laivalle ryyppäämään? Ehkä hän on tuo mies tuossa, joka nojaa pylvääseen ja yrittää iskeä baaritiskiä mukaansa hyttiin? Päivi, Joakim, Robin ja Kasper Alanen muuttivat Ruotsin Jönköpingistä Suomen Karjaalle Perhe on viihtynyt äidin synnyinmaassa hyvin, mutta alkoholikulttuuri jaksaa hämmästyttää. Eräskin suometar selitti, että on melkein absolutisti, ottaahan hän perjantaina vain kolmesta neljään siideriä ja lauantaina kuusi, nekin pelkän rentoutumisen vuoksi. Jos emme ole ottaneet vastaan bileissä tyrkytettyjä laseja, tyrkytys on jatkunut niin, että laseista on kaatunut alkoholia vaatteillemme, Päivi päivittelee. Ainoa, joka minulle on Ruotsissa tyrkyttänyt alkoholia, osoittautui myöhemmin Suomessa syntyneeksi. Päivi Alanen uskoo, että ruotsalaisten taito keskustella kohteliaasti on perua juuri alkoholittoman jutustelun kulttuurista. Sain asua Ruotsissa pari vuotta ennen kuin pystyin puhumaan täysin luontevasti vieraitten ihmisten kanssa. Suomalainen alkaa puhua tuntemattomille vasta kun on ottanut olutta, mutta sitten se menee överiksi, sanotaan neljään kertaan sama asia, Päivi huomioi. Toisaalta ruotsalainen small talk on sikäläiseltä nimeltään kallt prat, kylmää puhetta. Annetaanpa suomalaisillekin piste! Kun podin Ruotsissa koti-ikävää, muistan valittaneeni vanhemmille puhelimessa juuri sitä. On kiva, kun Suomessa voi vastata rehellisesti, mitä kuuluu! Kursivoidut lainaukset ovat Miika Nousiaisen romaanista Vadelmavenepakolainen (Otava 2007). Samat haasteet, eri vastaukset Keskiolut tuli maitokauppoihin luvulla niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Kummassakin maassa väestön alkoholin käyttö lisääntyi, samoin siitä seuranneet ongelmat. Ruotsissa tähän reagoitiin poistamalla keskiolut maitokaupoista. Edelleenkin sitä saa vain Systembolageteista, Ruotsin Alkoista. Suomessa ei tehty mitään. Samalla tavoin EU:n laajeneminen ja matkustajatuontimääräykset koskettivat yhtä lailla suomalaisia ja ruotsalaisia. Siinä, missä Suomessa päätettiin, että kansan juottaminen humalaan kotimaisella viinalla varjelee meitä Viron matkustajatuonnilta, Ruotsissa ei alennettu alkoholiveroja lainkaan. Ymmärrettiin, että halvan viinan haitat olisivat liian suuret saavutettuihin hyötyihin nähden. Mikään poliittinen järjestelmä ei voi toimia kovin voimakkaasti vastoin kansalaisten tahtoa. Monet suomalaiset halveksivat kaikkia alkoholin käytön rajoituksia, kun taas ruotsalaiset puhuvat yhteisestä vastuusta, päättelee hallitusneuvos Ismo Tuominen, joka työskentelee sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osastolla Haittojen ehkäisemisen ryhmässä. Alkoholin käytön haitat ovat kummassakin maassa esillä keskusteluissa, mutta Suomessa halutaan nähdä, että alkoholiongelmat koskettavat vain pientä osaa väestöstä eivätkä kunnollisia ihmisiä. Suomalainen ajattelee, ettei muutos saa koskettaa minua. Niin täällä kannatetaan vain pakkohoitoa tai valistusta, eikä valistuskaan saa häiritä suomalaista, joka nauttii viinilasillista puolisonsa seurassa. Siksi esimerkiksi alkoholin syöpävaaroista ei juuri puhuta. Suomen ja Ruotsin alkoholipolitiikat ovat Tuomisen mielestä 180 asteen kulmassa toisiinsa nähden. Suomen ja Ruotsin kansalaisten näkemykset eivät tietenkään ole 180 asteen kulmassa, mutta vaaka on heilahtanut Ruotsissa hyvään ja Suomessa huonoon suuntaan. Sekin vaikuttaa, kuka poliittinen henkilö on kulloinkin tekemässä päätöksiä, Ismo Tuominen summaa. Raittiuden Ystävät ry 13

14 henkilökuvassa teksti: Aki Lehti kuvat: Kalle Björklid Suomen parhaisiin rockvalokuvaajiin kuuluva Kalle Björklid tekee töitään selvin päin humalaisten keskellä. Kalle Björklid Vesilinjalla koko ikänsä Innostus valokuvaamiseen lähti Kallen kohdalla siitä, että hän on aina ollut visuaalisesti orientoitunut. - Harrastan kuvaamisen ohella muun muassa elokuvia. En ole käynyt mitään kouluja alaa varten, vaan olen täysin itseoppinut. Valokuvaaminen on ollut miehelle alusta asti ykkösvaihtoehto eri taiteenlajien joukosta. Muuhun ei välttämättä lahjoja tai taitoa hänen mukaansa löytyisikään. - Valokuvauksessa yhdistyy tekninen puuhastelu ja taiteen tekeminen. Minähän olen aina ollut kiinnostunut myös tekniikasta ja koulutusta löytyykin tietotekniikan alalta. Tässä touhussa molemmat alat ovat sopivasti samassa paketissa. Kalle on tietysti kova musadiggari, mutta se ei silti ollut suurin syy lähteä tekemään uraa rockvalokuvauksen parissa. - Keikkaa kuvatessa musiikki menee täysin ohi. Sitä saattaa aistia, erityisesti jos bändi ja biisit ovat tuttuja, jolloin tietää milloin on esimerkiksi tulossa kohta jossa laulaja todennäköisesti panee parastaan. Valokuvaaminen ei siis ole tekosyy päästä keikoille. Yksi syistä miksi alunperin lähdin kuvaamaan musiikkia oli se, että on ainakin selkeää se, mitä 14 raitis.fi 1/2009

15 kuvataan - ei siis tarvitse ideoida, että miten järjestäisi jotain kuvauksellista kameran eteen kun se järjestetään minusta riippumatta. Tämä tietysti on hiukan heikko perustelu sille, että miksi juuri musakuvaus vetoaa, mutta sittemmin olen mielestäni löytänyt sisältöä paljonkin. - Livekuvaamisessa viehättää toisaalta myös se, että on hyvin vaikea ottaa sellaisia kuvia keikoista, joita ei ole nähty moneen kertaan aiemmin. Eli koska asetelma on melko lailla sama jatkuvasti, tulee haasteeksi keksiä uusia lähestymistapoja aiheeseen. Tunnelma ja tunteet ovat kuvien tärkein elementti Suomesta löytyy paljon hyviä rock-valokuvaajia ja taso on yleisesti ottaen korkea. Kallen kuvissa on kuitenkin jotain erilaista, jota on vaikea pukea sanoiksi. Mitään tiettyä tavaramerkkiä ei miehellä kuitenkaan omasta mielestään ole. - Uskoakseni tavassa lähestyä aihetta löytyy suurimmat erot muihin. Kuvaan keikkoja kokonaisuuksina, enkä vain dokumentoi tai glorifioi artistia. Pyrin nykyisin ottamaan yleisön kuviin, ja joitakin kuvia, joissa on yleisön edustaja pääosassa, pidän aivan yhtä kelvollisina rock-kuvina kuin artisteista kuvattuja. Tähtään myös ärsyttävyyteen, eli en juurikaan itse jaksa innostua kauniista peruskuvista, vaan minusta rock-kuvan pitää hiukan kutkuttaa ja saada katsojansa reagoimaan muuhunkin kuin esteettiseen kauneuteen. Monet musiikkivalokuvaajat nimeävät aina esikuvikseen Anton Corbijnin ja Annie Leibowitzin, jotka tietysti edustavat oman alansa parhautta. Kalle löytää innoittajia myös muualta. - Minua kiinnostavat ja innoittavat muidenkin kuin ns. rock-kuvaajien kuvat. Henri Cartier-Bressonin kuvat viehättävät juuri aiemmin mainitsemani kutkuttavuuden vuoksi. Suomalaisista samasta syystä kiinnostavat Hannes Heikuran kuvat; hän kuvaa tuttuja aiheita usein yllättävällä tavalla. Miehen kuvissa on aina mukana paljon tunnetta, riippumatta siitä, onko kuvattava kohde hulluna lavalla riehuva rock-kukko tai jalkoihinsa tuijottava popnörtti. - Pitää olla jokin järkevä syy miksi mitään kuvataan niin kaoottisissa ja kontrolloimattomissa olosuhteissa kuin keikat usein ovat. Muusikot kannattaa kuvata valokuvausstudiossa, joten muusikkojen kuvaamisesta ei ole kyse, vaikka tämän käsityksen monista livekuvista saattaisi saada. Keikalla pitäisi näin ollen kyetä taltioimaan tunnelmaa ja tunteita. Kuulostaa mahdollisesti kliseiseltä, mutta on pystyttävä ymmärtämään miksi fanit tulevat yhä uudelleen bändin keikalle vaikka ovat moneen kertaan kuunnelleet levyt läpi. Sitten kun tämän asian on ymmärtänyt, on valokuviinkin mahdollista löytää se sama fiilis. Yksi oluthuikka oli tarpeeksi Juomattomuus on ollut taiteilijalle aina itsestäänselvä valinta jo nuoresta asti. - En ole keksinyt mitään riittävän hyvää syytä juomiselle. Hyviä syitä juomattomuudelle olen keksinyt. Monet raittiuden nimeen nykyään vannovat ovat oppineet alkoholin haitat kantapään kautta. Kalle on maistanut alkoholia kerran elämässään ja se riitti. - Erehdyin eräällä retkellä kupista ja tempaisin sukulaistädin mukista suullisen olutta. Oli pahaa, ei tarvinnut juoda toistamiseen, mies nauraa. Musiikkipiireihin liittyy olennaisena osana viinan juonti, mutta Kalle ei koe, että hänen raittiutensa olisi millään lailla vaikuttanut tai vaikeuttanut työskentelyä ympäristössä, jossa juopottelua glorifioidaan. - Olen mielelläni muutenkin tarkkailijan roolissa ja tietysti aina kamera kaulassa kun vain on jotain kiinnostavaa kuvattavaa. Lisäksi näytän kai usein siltä, että olen vain töissä, joten aika vähän sinänsä tulee outoja tilanteita tämän osalta. Konkreettisimmin alkoholi on ongelma silloin, kun sitä lentää lavalta tai yleisöstä kameralaitteiston päälle. Yöbussissa istuminen keikan jälkeen ei myöskään ole mukavaa, jos hien lisäksi paitaan on imeytynyt kaljaa. Valintaansa olla juomatta hänen ei ole tarvinnut kumma kyllä kovin usein selitellä. Harvat kerrat kun näin on käynyt eivät sen kummemmin ole miestä saaneet tuntemaan oloaan kiusalliseksi. Joskus hermot saattavat kuitenkin mennä humalassa örveltäviin ihmisiin. - Keikkakuvaamisessa on orientoiduttava siihen, että kuvaajana käytännössä kaikilla muilla paikallaolijoilla on parempi syy olla paikalla kuin kuvaajalla. Keikkoja ei järjestetä sitä varten, että niitä voisi kuvata. Kuvaaminen tapahtuu maksavan yleisön, artistin sekä turvallisuudesta vastaavien järjestysmiesten ehdoilla. Tästä huolimatta hermo saattaa pettää, jos takana on ollut raskas työviikko muissa päivätöissä. Tällöin yleensä yksinkertaisesti mökötän jossain nurkassa yksinäni kunnes keikka alkaa, hän naureskelee. Kalle ei koe menettäneensä mitään siinä, ettei ole ikinä kokenut kunnon humalaa. Minkäänlaista houkutusta kokeilla ei ole myöskään koskaan ollut. - Nuoruudessa oli painetta lähteä yleisesti juhlintaan mukaan, koska olin valintani kanssa hiukan yksin ja yksinäinen pienessä maalaiskunnassa, mutta humalan kokemista en ole pitänyt tärkeänä. Ehkä se on pikemminkin pelottanut; yksi suurimmista syistä olla juomatta on minulla ollut se, että minusta tuntuu, että moni ihminen tekee elämänsä suurimmat virheet humalassa tai jollain muulla tavalla alkoholiin liittyen. Raittiuden Ystävät ry 15

16 henkilökuvassa teksti: Pekka Korhonen kuvat: Jukka Järvisen arkisto Pyövelistä parantajaksi Tausta Naistenklinikalla Jukka Järvinen sai päivänvalon silmiinsä ja ensimmäiset happimolekyylinsä omien keuhkorakkuloidensa kautta. Päivä oli perjantai, josta on tullut Jukalle sittemmin henkilökohtainen onnen päivä. Lapsuus oli tavallista tavallisempi: isä, äiti, veljiä ja siskoja. Isoäiti Helistä tuli kuitenkin Jukalle poikkeuksellisen tärkeä ja läheinen ihminen. Tunnustava kristitty ja raitis vanhus oli Jukalle loppujen lopuksi läheisempi kuin hänen oma äitinsä. Isoäiti myös kylvi Jukkaan niin raittiuden kuin uskonkin siemenet. Satoa näistä kerättiin vasta Jukan ollessa 34-vuotias. Hyväksi onneksi Heli-mummi sai nähdä tämän, ennen kuin siirtyi ajasta ikuisuuteen. Jukka Järvinen ei halua parantaa koko maailmaa, vaan yhden ihmisen rakentava kohtaaminen riittää. Näin puhuu entinen ammattinyrkkeilijä ja nykyinen päihdetyötekijä. Nyrkkeily Nyrkkeily - tuleva ammatti - astui kuvaan vasta Jukan ollessa viidentoista. Ystävä ei päässyt 1979 katsomaan nyrkkeilyn SM-finaalia ja tarjosi lipun Jukalle. Käsinkosketeltava tunnelma, pimeä suuri sali, jossa vain kehä valaistuna, teki nuoreen lähtemättömän vaikutuksen: minä haluan olla tuolla. Jatkokouluun ei menty vaan töihin kansallispankin lähetiksi ja salille harjoittelemaan tuli ensimmäinen ottelu ja voitto selvällä pistevoitolla. Seuraavana vuonna olikin jo aika pokata ensimmäinen Suomen mestaruus poikien sarjassa. Sitä seurasi 1982 nuorten mestaruus, 1988 raskaansarjan mestaruus yleisessä sarjassa, 1994 tuli ammattilaisten Suomen mestaruus. Amatööriuralla 105 ottelua ja 85 voittoa, yli puolet voitoista oli tyrmäyksellä. Kouluikä Jukalle koulu ei ollut toivepaikka. Hämeenkylän yhteiskoulussa enemmän aikaansa viettänyt kuin opiskellut nuori oli enemmän kiinnostunut tekemisestä ja toimimisesta. Oman paikkansa maailmasta hän löysi urheilun parista. Urheilu oli monipuolista: painia, jalkapalloa ja krossipyörällä ajoa. Urheilu suojasi vilkasta nuorta sotkeentumasta vakaviin rikoksiin ja huumeisiin. Helsingin rautatieasemalla pyörineeseen urheiluporukkaan kuulunut Jukka pysyi erossa näistä ongelmista. Näin ei käynyt saman alueen ei-urheiluporukoiden nuorille. Jukka katsookin, että urheilu oli suojaava tekijä: vaikka olutta kitattiin, se jäi siihen. Viikonloppuisin juhlittiin tiiviisti omassa porukassa ja arkipäivät harjoiteltiin. Urheilijoita oli monesta lajista: jalkapalloilijoita, jääkiekkoilijoita, painijoita ja nyrkkeilijöitä. Tämän porukan ulkopuolella, aseman tuntumassa tapahtui myös traagisia ja kohtalokkaita tapahtumia: Jukka muistaa eräänkin nuoren, joka pudotettiin Herttoniemen hyppytornista alas. Hän oli sotkeentunut huumekauppaan ja jättänyt laskun maksamatta. Ammattiurheilija Ensimmäinen ammattilaisottelu tuli 1990 Helsingin jäähallissa ja tyrmäysvoitto tuli. Otteluun oli valmistauduttu huolella ja tyrmäysvoitto oli ansaittu. Ura kehittyi hyvin ensimmäiset 17 ottelua olivat voittoja, kunnes Espanjassa tuli ensimmäinen tappio tsekkiläiselle nyrkkeilijälle. Sittemmin tuli kierrettyä Amerikat ja monet muut maat ammatin mukana. Angelo Dundee oli valmentaja, sama mies, joka valmensi Muhammad Alin ja monet muut. Työ oli ammattimaista alusta loppuun. Jukka oleskeli Amerikassa 31 kertaa viikosta viiteen kuukauteen. Samalla hän näki ison yhteiskunnan isot ongelmat. Huumeita ei Jukan aikana liikkunut niissä urheilupiireissä missä hän oli. Alkoholia jo oli jonkin verran, mutta ongelmaksi asti ei. Urheilun ulkopuolella huumeet taas näkyivät yleisesti. Huumeet ovatkin Atlantin toisella puolella arkipäiväinen asia aivan liian usein. Niin ikään päihdehakuinen juominen on, joskaan ei niin yleisesti kuin Suomessa, tavanomaista. 16 raitis.fi 1/2009

17 Raitistumisprosessi Mika Villasella, Vihreän Keitaan toiminnanjohtajalla, oli oma pieni osansa Jukan prosessia. Mika puhui Jukalle 1990-luvun puolivälin jälkeen lasten ja nuorten ongelmista. Tällöin oli luonnollisesti puheena nuorten alkoholiongelmat Jukka oli nähnyt ja kokenut paljon ja niistä kokemuksista voisi olla rakentavaa hyötyä nuorille. Samalla he puhuivat hengellisistä kysymyksistä: Mika jatkoi siitä, mihin isoäiti jäi ja uskon asiat alkoivat avautua uudella tavalla. Säännölliset tapaamiset Mikan kanssa edistivät Jukan sisäistä prosessia, mutta tuolloin Jukka ei ollut valmis täyteen raittiuteen. Viimeinen pisara kirjaimellisesti oli 1998, kun Jukka heräsi pahasta krapulasta keittiön lattialta perheen kultainennoutaja Roosan nuollessa hänen kasvojaan. Jukka oli ottanut edellisenä iltana lievästi sanottuna liikaa ja oli nälissään syönyt koiralle tarkoitetut raa at maksat ja munuaiset. Suupieliin ja naamaan oli kuitenkin jäänyt sen verran roiskeita, että Roosakin sai edes pienen osan hänelle tarkoitetusta ruuasta. Tämä oli Jukalle liikaa. Vaimokin oli raskaana. Silloin Jukka päätti, ettei tuleva lapsi saa koskaan nähdä häntä päihtyneenä oli hänen ensimmäinen raitis päivänsä. Uusi ammatti löytyy Viimeinen ammattilaisottelu Jukalla oli joulukuussa Samalla hän astui tiiviistä ja säännöllisestä harjoittelurytmistä ei mihinkään. Nuoruudessa koulut olivat jääneet käymättä ja nyt pitäisi päättää mitä tehdään isona. Kuukauden päivät Jukka hahmotteli mihin suuntaan tulisi lähteä. Sydän veti auttamaan nuoria ja uusi suunta löytyi Diakoniaopistolta: Jukka lähti suorittamaan päihdetyön erikoisammattitutkintoa. Opintolinja oli puolentoista vuoden mittainen ja opiskeluinto ja antautuminen aiheelle huomioitiin 2008 Vuoden aikuisopiskelijatunnustuksella. Tämä ei riittänyt Jukalle ja hän päätti jatkaa opintoja vielä Diakonia-ammattikorkeakoulun huumetyön opinnoilla. Työtoiveet - politiikka Jukan sydän on vahvasti ankkuroitunut nuorten auttamiseen monella sektorilla. Helsinki Missio tuli tutuksi 2000-luvun alussa Olli Valtosen ja Olavi Sydänmaanlakan kautta. Siellä nuorten kriisityö avautui konkreettisesti ja monet nuorten nykypäivän ongelmat. Jukka asettui Helsingissä 2008 kunnallisvaaleissa ehdokkaaksi SDP:n listoilta sitoutumattomana. Valtuustoon ei päästy, mutta varasija tuli. Näin hän on päässyt muun muassa sosiaalilautakuntaan vaikuttamaan juuri niihin asioihin, jotka ovat lähellä hänen sydäntään. Tutuksi ovat raitistumisen jälkeen tulleet myös monet muutkin nuorten auttamiseen keskittyneet järjestöt, kuten Arto Bryggaren kautta Elämä On Parasta Huumetta ry. Sama mies houkutteli Jukan myös politiikkaan. Jukan kohdalla ei tosin tarvitse puhua suuresta houkuttelusta lyhyeen kysymykseen tuli lyhyt vastaus: Kyllä, lähden mukaan. Tulevaisuuden näkymät Viime joulusta lähtien Jukka on antanut aikansa ja voimansa Raittiuden Ystävien ja Valtakunnallisen Raittiusseuran eteenpäin viemiseen. Hän on mukana tulevien kirjoituskilpailujen järjestämisessä ja monessa muussa hankkeessa. Ponnistus on nyt kova ja niin sen tulee ollakin. Raittiuden Ystävät ja sen sanoma on ajankohtaisempi kuin koskaan nyt juodaan enemmän kuin miesmuistiin ja tästä johtuen perheiden pahoinvointi vain kasvaa. Jukka haluaa olla eturivissä auttamassa ja tukemassa nuoria ja miksei myös vanhempiakin päihdeongelmaisia. Raittiuden Ystävät ry 17

18 Esit telyssä Teksti: Marju Kujansuu Vapaaksi rikoskierteestä Avaimet pysyvään vapauteen yksilöllisen lähestymisen ja suunnittelun avulla ovat ratkaisevia tekijöitä rikoskierteen katkaisemisessa. Näin kirjoittaa Rikosseuraamusalan koulutuskeskus, joka julkaisi kirjan Rikoksettoman elämäntavan edellytysten rakentaminen rangaistusaikana. Kirja on osa Etelä-Suomen aluevankilan hanketta. Suunnittelu ja sen mahdollisuudet Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tuottama tutkimustieto valaisee ja antaa hyvin tietoa vankien uusimisriskitekijöistä sekä kuinka niihin voidaan vaikuttaa. Olennaista on parantaa rangaistusaikana tapahtuvaa suunnittelua ja ymmärtää sen mahdollisuudet. Ensiarvoisen tärkeää on yhteistyö vankilan ja vangin sidosryhmien välillä. Vangin tilanteesta tulee tehdä kokonaisarvio ja suunnitelma jatkosta. Tällöin on syytä kiinnittää huomiota vangin elämänrakenteisiin ja toimintatapoihin vankilan ulkopuolella. Käytännössä tämä kiteytyy tekemisen, toteuttamisen ja seurannan yhteistyömalliin. Lähestymistapa on yksilöllinen ja edellyttää vankeinhoidon moniammatillista toteuttamista. Vanki on yksilö niin kuin me kaikki Siirtyminen aluevankilajärjestelmään ja v voimaan tullut uusi vankeuslaki sisältävät useita uudistuksia vankeinhoitoon. Yhdessä ne muodostavat uudistusten kokonaisuuden. Nämä uudistukset eivät koske ainoastaan vankeinhoitoon sisältyvien tehtävien suoritustapoja vaan ne muuttavat myös rangaistusten täytäntöönpanoa. Uudistusten tarkoituksena on uusintarikollisuuden vähentäminen. Tässä yhteydessä huomiota kiinnitettiin eritoten vangin rangaistusaikaiseen yksilölliseen toiminnan suunnitteluun. Yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma on lakiuudistuksen jälkeen tehtävä kaikille vangeille. Aluevankilajärjestelmä ja rangaistusajan riski- ja tarvearvioon perustuva suunnittelu luovat uudenlaiset edellytykset toteuttaa yksilöllistä vankeinhoitoa käytännössä. Maa viiteen osaan, kohtaamaan nykypäivän haasteita Uudistuksen yhteydessä Suomi jaettiin viiteen aluevankilaan, jotka koostuvat sijoittajayksiköstä sekä vankilayksiköstä. Samanaikaisesti otettiin käyttöön valtakunnallinen vankitietojärjestelmä. Uudistukset ajoittuvat tilanteeseen, jossa vangit ovat aiempaa haastavampia päihde- ja mielenterveysongelmineen. Samoin ammattirikollisten määrän kasvu tuottaa sijoittajayksikölle ja vankiloille omat haasteensa. Nämä seikat eivät helpota vankiloiden työtä uusien tavoitteiden toteuttamisessa. Uudistusten sovellus ratkaisee sen onnistumisen Kenttätason kehittämisen kannalta on ratkaisevaa, miten uudistukset tulkitaan. Koko prosessin toteuttaminen tulisi nähdä hallinnollista toteuttamista monipuolisempana. Kyseessä on pikemminkin pitkäjänteinen prosessi kuin kertaluontoinen uudelleen organisointi, painottavat kirjan tekijät. Uudistuksen alkuperäinen idea voidaan paikallisessa toiminnassa joko vesittää tai rikastaa. Niin ikään huomioitavaa on, millaista kehittämistyötä sen ajatellaan edellyttävän ja jatkuvaa valmiutta oppia kuinka uusintarikollisuutta voidaan vähentää. Hankkeen tavoitteena oli myös tutkia mitkä ovat moniammatillisen vuoropuhelun esteet vankeinhoitoalalla ja millaisin välinein niitä voidaan poistaa. Vaikka hanke oli pilotti, kirja ei ole tarkka kuvaus siitä. Lopputulos on pikemminkin tutkijoiden aineiston 3 H e i k k i n e n, M a r j o & V i r k k u n e n, J a a k k o Rikoksettoman elämäntavan edellytysten rakentaminen rangaistusaikana Vankeinhoitouudistuksen kehittävä toteuttaminen aluevankilassa Rikosseuraamusalan koulutuskeskus Tutkielmat ja selvitykset 3/2008 H a n k e r a p o r t t i perusteella tekemä analyysi ja suunnitelma. Se painottaa vankeinhoitouudistuksen kehittämistä, toteuttamisen tärkeyttä, kehityshaasteiden täsmennyksiä sekä suunnitelman, miten toteuttamista voidaan tukea. Analyysit perustuvat Etelä-Suomen aluevankilan ja Helsingin vankilan tilanteeseen; muiden aluevankiloiden tilanteissa on luultavasti sekä samoja että siitä poikkeavia piirteitä. 18 raitis.fi 1/2009

19 In memoriam Teksti: Sanni Kaipainen Opettaja Valle Lindbohm on poissa Pitkän päivätyön opettajana ja monissa valistustehtävissä suorittanut Ivar Israel Valdemar Lindbohm saavutti matkansa pään yli 90-vuotiaana. Hän oli syntynyt Kuopiossa Elämä päättyi Mikkelissä 14. joulukuuta Valle Lindbohm ajatteli aluksi papin uraa, mutta kun kuitenkin halusi työskennellä nuorten parissa, niin sopivammalta tuntui opettajan työ, jota hän teki myös ulkomailla. Läheisiä Vallelle olivat lähetystyö ja raamattupiiri. Mutta erittäin ansiokas oli hänen työnsä raittiustoiminnassa. Hän kuului kymmeniä vuosia mikkeliläiseen raittiusyhdistykseen. Vaikuttavana muistamme hänen toimintansa Etelä-Savon Raittiuspiirin puheenjohtajana. Vielä muutamia vuosia sitten hän oli toiminnassa mukana saaden kunniapuheenjohtajan nimityksen. Kirjan voi tilata: hinta 25 Luonteeltaan hän oli erittäin hienovarainen ja harkitseva. Esimerkillään hän kasvatti, ei saarnaten. Valle Lindbohmia jäi moni kaipaamaan, erityisesti tietenkin Oili-rouva ja kaksi lasta perheineen. Pitkä oli Vallen työsarka kodin, uskonnon ja isänmaan hyväksi, mistä olemme kiitollisia. Tuotetut tulokset olivat seuraavia: 1. Analyysi ja malli vankeinhoitotoiminnan kehitysvaiheesta Helsingin vankilassa sekä toiminnan keskeisistä tämän hetken kehityshaasteista, joita voidaan käyttää lähtökohtana ja välineenä eriteltäessä eri aluevankiloiden ja vankilayksikköjen toiminnan kehitysvaihetta ja ajankohtaisia haasteita. 2. Uusi tapauspalaverikäytäntö ja rangaistusajan suunnitelmien käytön malli, joka luo pohjan useiden kehitysristiriitojen ratkaisemiselle. 3. Kehitettiin muutoslaboratoriomenetelmään perustuva uusi menetelmäsovellus, vankeinhoitouudistuksen kehittävän toteuttamisen laboratorio sekä siihen sisältyviä vankilakohtaisen kehittämisen välineitä aluevankiloille. 4. Suunnitelma siitä, millä tavoin uudistuksen kehittävää toteuttamista voidaan edistää aluevankiloissa ja tukea valtakunnallisesti rikosseuraamusalan sisäisten kehittäjien verkoston avulla. Opus voi olla hyvänä apuna vankeinhoidon suunnittelussa, jossa tarvitaan uudenlaista ajattelua ja tuloksia ongelmien ratkaisuun. Raittiuden Ystävät ry 19

20 Esit telyssä teksti: Tuula-Maria Ahonen Riitta Ylikomi & Virve Virta: Raiskaustrauman hoito Raiskaus johtaa vuosikausien kärsimykseen - uhreja autetaan Suomessa testatulla menetelmällä Raiskauksien hoitoon erikoistuneeseen Tukinainen kriisikeskukseen tulee vuosittain yli soittoa uhreilta. Osa soittajista on kokenut raiskaustrauman vuosia sitten. Hoitamaton trauma johtaa hyvin laaja-alaiseen ongelmavyyhteen, mm. päihteiden suurkulutukseen. Raiskaus voi olla uhrille hyvin arvaamaton tapahtuma. 54-vuotias Irma jutteli bussissa turvallisen tuntuisen vieruskaverin kanssa. Mies jäi samalla pysäkillä pois. Kun he kävelivät metsäistä oikopolkua, miehen käytös muuttui yllättävästi. Maria, 30, luotti työtoveriinsa, Saana, 22, luotti ystävälliseen pariskuntaan ulkomailla. Huomattava osa uhreista ei tee ilmoitusta poliisille. Nainen tuntee äärimmäisen suurta häpeää ja on hyvin haavoittuneessa tilassa. Eräs nainen uskoutui ystävälleen ja ymmärtämätön ystävä vähätteli tapahtunutta. Nainen ei puhunut järkytyksestään kymmeneen vuoteen kenellekään. Vaiettu syvä haava sisimmässä varjostaa koko elämää. Irma ei uskaltanut kulkea enää busseilla ja liikkua metsässä, ja joutui miettimään koirastaan luopumista. Maria ei voinut jatkaa työpaikallaan, ja selittämätön irtisanoutuminen johti työttömyyteen ja myöhemmin vähemmän arvostettuun ja heikommin palkattuun työhön. Saana ei kyennyt opiskelemaan ja luopui harrastuksistaan. Kirjassa esitetään sekä teoreettisesti että käytännön esimerkkihenkilöiden kokemusten kautta CPT-menetelmä, jonka on kehittänyt kliinisen psykologian tohtori Patricia A. Resick työryhmineen. Tukinainen kriisikeskuksessa menetelmä on muokattu omaan kulttuurimme sopivaksi. Menetelmän toimivuudesta on yhdeksän vuoden kokemus. Opas CPT-menetelmän käyttöön, PS-Kustannus, raitis.fi 1/2009

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Nuoret nuorten tukena

Nuoret nuorten tukena Kieltoja vai kohtaamista 8.5.2012 Jaakko Nuotio, tj. Puh 0400 916569 Vauraus lisääntyy - kuilut kasvavat Arvot kovenevat - keinot vähenevät? Aikuisuus murenee - lapsuus lyhenee Vastuuta siirretään - velvollisuutta

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle

LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle Alkoholijuomat poikkeavat useimmista muista kulutushyödykkeistä, sillä ne aiheuttavat suuria terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja.

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013 Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 1. Alkoholijuomien mainonta kiellettiin 1977 2. Mietojen alkoholijuomien mainonta sallittiin uudessa

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

PÄÄKIRJOlTUS. Kevättuutti 2010

PÄÄKIRJOlTUS. Kevättuutti 2010 Kevättuutti 2010 PÄÄKIRJOlTUS Kesää edeltaviä hajanaisia ajatuksia Vaikkei kesän olemassaoloa juurikaan näinä aikoina pysty hahmottamaan tämän lumenpaljouden keskellä, yksi asia kuitenkin kertoo kesän

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot