AURORA KIINA LIEKEISSÄ 10 YLIOPISTO AVAUTUI LAPSILLE

Transkriptio

1 AURORA 2 08 KIINA LIEKEISSÄ 10 YLIOPISTO AVAUTUI LAPSILLE 18

2 SISÄLLYS 2 08 Kuva: Sari Autio 10 Kuva: Vesa- Matti Väärä 18 7 MAISTUUKO MARJA? AINA AURORASSA 8 POLITIIKKA EVVK! 10 KIINA OLYMPIALAISTEN KOURISSA 16 TIUKKA TAISTELU PISTEISTÄ 18 LASTEN YLIOPISTO PIENIÄ VASTAUKSIA TIETEEN SUURIIN KYSYMYKSIIN 20 SUPO RAOTTUU HARKITUSTI 26 JOKA ALAN ASIANTUNTEMUSTA YRITYKSILLE 27 TOIMITUSJOHTAJASTA OPISKELIJAKSI 3 PÄÄKIRJOITUS 4 TIEDETARJOTIN 17 KOLUMNI 22 TALO TUTUKSI 24 KIRJAT 28 ALUMNI 30 LYHYET 33 PROFESSORINIMITYS 34 VÄITÖS 22 Aurora 2/ Julkaisija Turun yliopisto ISSN Päätoimittaja Maija Palonheimo, puh. (02) Toimitussihteeri Tuomas Koivula, puh. (02) Toimituksen yhteystiedot Viestintä, Turun yliopisto, fax (02) , viestinta@utu.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset viestinta@utu.fi, puh. (02) Ilmoitukset puh. (02) Ilmoitushinnat 1/ , 1/2 500, takakansi Graafinen suunnittelu ja taitto OSG Mainonta Oy Paino Painoprisma Oy Paperi Galerie Art Gloss, jolle myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Painos kpl Aurora verkossa 2 AURORA

3 PÄÄKIRJOITUS Suomella ei ole varaa hukata pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien kansainvälisesti kilpailukykyisten ja monialaisten tutkimusyliopistojen vahvuutta. Uudennäköinen yliopisto vain vuoden päässä Kuva: Robert Seger Suomalaiseen yliopistolaitokseen on kohdistunut viime kuukausina poikkeuksellisen suuri julkinen kiinnostus. Uudesta yliopistojärjestelmästä kiistellään normaalien korkeakouluja aluepoliittisten sekä maan kilpailukykyyn liittyvien argumenttien ohella myös yleispoliittisista lähtökohdista. Tuore eduskunnan välikysymyskeskustelu painottui julkisen ja yksityisen jännitteeseen, toisin sanoen siihen, keiden pussista yliopistoja tulee rahoittaa ja keiden äänellä tutkimusta ja opetusta linjata. Muutospyrkimys on niin mittavaa, että sen täytyy poliittisten päättäjien aivoituksissa perustua vakavaan tyytymättömyyteen nyky-yliopistoja kohtaan. Tiukka aikataulu aiheuttaa toisaalta vauhtisokeutta, jonka yksi ilmaus on äskettäinen päätös yksityisoikeudellisen säätiömallin mahdollistamisesta myös muille kuin pääkaupunkiseudun niin sanotulle innovaatioyliopistolle. Vain hetkeä aikaisemmin tämä vaihtoehto oli kokonaan pois suljettu. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta katsoo nyt, että myös julkisoikeudellisen laitosmallin valitsevat yliopistot voivat saada sekä valtion finanssisijoituksia että hankkia yksityistä rahaa toimintansa pääomittamiseen ja vakavaraisuutensa turvaamiseen. Tämä on tärkeä ja selventävä linjaus, mikä merkinnee sitä, että lähes kaikki yliopistot ovat ainakin alkuun julkisoikeudellisia laitoksia. Sellainen tulee olemaan myös Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta muodostuva uusi yliopisto, monialaisen tutkimuksen ja opetuksen tyyssija. Julkisoikeudellisessa olomuodossa yliopistoyhteisö saa jatkossakin itse valita esimerkiksi hallintoelimensä. Ohjeet tämän uusimman käänteen käytäntöön soveltamisesta on luvattu kesäkuussa. Avoimena on kysymys siitä, mitä yksityisiä sijoituksia hyväksytään julkisoikeudellisten yliopistojen pääomittamiseen valtion finanssisijoitusten ja yliopistokiinteistöjen ohella. Kysymys ei valitettavasti ole kuitenkaan siitä, että arkipäiväiseen elämäämme keskeisimmin liittyvät yliopistojen toimintarahat tätä kautta kasvaisivat. Olen huolissani erityisesti siitä, miten ensi vuosikymmenellä turvataan muutaman harvan pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevan kansainvälisesti kilpailukykyisen ja samalla monialaisen tutkimusyliopiston, kuten Turun yliopiston, voimavarat ja toimintaedellytykset. Suomella ei ole varaa hukata näiden yliopistojen vahvuutta. Innovaatioyliopiston toimintamenoihin luvataan vuoteen 2012 mennessä 100 miljoonan euron lisäystä, muille 17 yliopistolle yhteensä 40 miljoonaa euroa. Vuosina innovaatioyliopiston 100 miljoonaa euroa tulisi muiden kilpailtavaksi, mitä se sitten mahtaakaan tarkoittaa. Uusi Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun pohjalle rakentuva Turun yliopisto aloittaa toimintansa vuonna 2010, samaan aikaan kun uusi yliopistolainsäädäntö näillä näkymin tulee käytäntöön (uusi laki lienee voimassa jo ). Vuodesta 2010 lähtien tämän turkulaisen yliopiston toimintaedellytyksiä luvataan kehittää opetusministeriön kanssa sovitusti niin, että sillä on edellytykset toimia kansainvälisesti korkeatasoisena yliopistona tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Tähän on luotettava. Yliopistouudistusta on luonnehdittu historialliseksi. Sitä se toteutuessaan onkin. Mutta historiallinen on myös alkava lukuvuosi , viimeinen meille tuttu. Yliopistolaitoksemme kaipaa uusissa kilpailuasetelmissa eittämättä modernisointia ja toimintavapauksien lisäämistä. Muuttuvassakin yliopistossa on taattava se, että korkein tutkimus ja opetus voivat kehittyä monipuolisesti sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. KEIJO VIRTANEN Rehtori AURORA 3

4 TIEDETARJOTIN Koonnut Tuomas Koivula Kuvat: : Matti Björkman, Vesa-Matti Väärä, Euran gps-kartta/kari Uotila, Anne Paasi Vihreä aavikko valtaa Argentiinaa BORRELIOOSI VOI KYTEÄ ELIMISTÖSSÄ VUOSIKYMMENIÄ Kesällä moni tekee jälleen tuttavuutta veriaterialla herkuttelevan punkin kanssa. Näitä luonnossa liikkujien ja kotieläinten omistajien riesoja esiintyy Suomessa laajalti vuorokauden keskilämpötilan ylitettyä viiden asteen. Keskimäärin yksi punkinpurema viidestäkymmenestä johtaa ihmisellä bakteeriperäiseen borrelioositartuntaan. Suurin osa näistä jää kuitenkin pelkiksi ihotulehduksiksi. Iholta muualle elimistöön levinneitä tautitapauksia on noin 400 vuodessa, kertoo tutkija, lääketieteen lisensiaatti Heta Yrjänäinen Turun yliopiston mikrobiologian laitokselta. Borrelioosi-infektioita hoidetaan antibiootein. Yrjänäisen tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että samaan tapaan kuin tuberkuloosibakteeri, on mahdollista että myös borreliabakteeri voi jäädä antibioottikuurista huolimatta piiloon elimistöön. Toistaiseksi bakteerin piilevyyttä on tutkittu vain hiirillä. Hiiret ovat saaneet antibioottihoidon, jonka jälkeen bakteeria ei ole enää löytynyt. Kun hiirten immuunijärjestelmää on heikennetty, on bakteeria jälleen löytynyt niiden elimistöstä. Ihmisillä vastaavaa voisi tapahtua esimerkiksi vanhuuden, sairauden tai tiettyjen lääkeaineiden laskeman immuniteetin myötä. Taudin tutkimus ja uusien hoitomuotojen kehittäminen on tärkeää, sillä pitkälle kehittyessään borrelioosi voi aiheuttaa esimerkiksi vakavia keskushermosto- tai niveloireita. Tartuntaa vastaan ei ole vielä toimivaa rokotetta toisin kuin puutiaisaivokuumeeseen, joka on kohtalokkaampi, mutta myös 100 kertaa harvemmin esiintyvä virustauti. Puutiaisaivokuumeen eli Kumlingen taudin voi saada lyhyenkin punkin kiinnittymisajan jälkeen, kun taas borrelioosissa tarttumisen todennäköisyys kasvaa merkittäväksi vasta useiden tuntien jälkeen. Punkin nopea irrottaminen heti sen havaitsemisen jälkeen on kuitenkin erittäin tärkeää, Yrjänäinen sanoo. Lisätietoa punkeista, niiden poistosta ja infektioista on erikoislääkäri Jarmo Oksin ylläpitämällä sivustolla osoitteessa Argentiina on yksi maailman suurimmista ruoantuottajista. Yli puolet viljelymaasta on kuitenkin soijalla, jonka tuotanto menee käytännössä kokonaan vientiin. Maa on esimerkki monista maailmanlaajuisen ruokakriisin syistä ja seurauksista, sanoo luonnonsuojelun yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin Latinalaisessa Amerikassa perehtynyt biologi Matti Salo. Samalla kun Argentiinan elintarviketuotannolla ruokkisi Yhdysvaltojen koko väestön, tuhannet argentiinalaiset kärsivät nälkää. Muun muassa geenimanipulaatioon perustuva soijarintaman eteneminen on johtanut muiden elintarvikkeiden tuotannon laskuun. Buenos Airesin asukkaat ovat saaneet viime aikoina tuntea soijanviljelyn vaikutukset myös keuhkoissaan. Paranájoen suiston saarilla on riehunut pitkäaikaisia maastopaloja, joiden syynä ruokakriisistä Lue lisää pidetään soijarintaman tieltä UTUonline-verkkolehdestä: www. pakenevaa karjankasvatusta, Salo sanoo. utuonline.fi/ argentiina 4 AURORA

5 TIEDETARJOTIN Euran keskiaikainen gps-kartta sisältää paikkatiedon lisäksi havainollista tietoa muun muassa kylien elinkeinoista. Gps-kartat vievät aikamatkalle Biopankit kertovat perinnöllisistä sairauksista Suomalaisten biopankkien avulla on kyetty selvittämään lähes kaikkien suomalaiseen geeniperimään kuuluvien perinnöllisten sairauksien taustalla olevat mutaatiot, mikä tekee mahdolliseksi uusien hoitomuotojen kehittämisen. Yleisten sairauksien kuten kakkostyypin diabeteksen tutkiminen vaatii suuria väestöön pohjautuvia näytekokoelmia, joiden hallinnointi ja säilytys suojauksineen edellyttää voimavaroja ja osaamista, dosentti Heli Salminen-Mankonen kertoo. Biopankkeihin liittyen ovat julkisessa keskustelussa etusijalle nousseet ihmisten yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyvät kysymykset. Geneettinen informaatio antaa tietoja myös tutkittavan sukulaisten terveydestä. Näytteet käsitellään kuitenkin ilman henkilötunnisteita, eikä tutkijoilla ole mahdollisuutta liittää tuloksia tiettyyn henkilöön, Salminen-Mankonen sanoo. Helmikuussa 2008 käynnistynyttä Euroopan biopankki -hankkeen hallintoa johdetaan Turun yliopistosta käsin kansleri Eero Vuorion johdolla ja dosentti Salminen-Mankosen avustuksella. Kahden vuoden pystyttämisjakso keskittyy muun muassa toimintojen yhtenäistämiseen Euroopassa. Tavoitteena on kattava biopankkitoiminta, joka tuottaa uutta tietoa ihmisten geenien, ympäristön ja elintapojen vaikutuksista terveyteen ja sairastuvuuteen. Turun yliopiston arkeologian oppiaine on mukana hankkeessa, jossa rakennetaan digitaalisia karttoja. Gps-laitteessa toimivat kartat tekevät mahdolliseksi kävelykierrokset historiallisissa maisemissa. Karttojen avulla voi tutustua vaikkapa keskiaikaiseen kaupunkikuvaan. Niistä näkyvät muun muassa vanhojen rakennusten sijainnit. Lisäksi ohjelmistoon voidaan lisätä videota ja muuta opastusta, joka kertoo keskiaikaisesta elämänmenosta, dosentti Kari Uotila kertoo. Kesällä tulevat koekäyttöön Naantalista ja Eurasta rakennetut keskiaikaiset kartat. Euran Gps-kartta liittyy suurempaan Pyhäjärvi-tutkimukseen, jossa on mukana muun muassa Turun yliopiston useita oppiaineita. Karttoja ja tutkimusta yhdistämällä voidaan nopeasti välittää uusin tutkimustieto vaikka 1000-luvun kalakannoista suurelle yleisölle ja esimerkiksi kouluille. Uotilan mukaan suunnitteilla on Turun keskiaikaisen kartan digitointi. Ohjelmistossa tehdään kolmiulotteinen mallinnus siitä aikatasosta, jota käsitellään. Aineistona käytetään muun muassa Maanmittauslaitoksen ja kuntien karttoja, joiden päälle on lisätty arkeologista ja luonnonhistoriallista tulkintatietoa. Sovellus perustuu avoimeen lähdekoodiin, joka on tehty yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun tietoliikenteen ja sähköisen kaupan linjan kanssa. Ohjelmistoa voivat jatkossa käyttää ilmaiseksi vaikkapa museot ja arkeologit, jotka haluavat koostaa omia esittelyjään. Aatelisnaiset käyttivät valtaa perheen kautta Menneen aikakauden kulttuuri asetti naisten elämälle melko tiukat rajat: heidän paikkansa oli ennen kaikkea kotitaloudessa, vaimoina, äiteinä ja tyttärinä. Toisaalta keskiajalla naisilla oli paljon valtaa perheen piirissä. Esimerkiksi äidin auktoriteetti oli merkittävä, ja sisarten keskinäiset tukiverkostot olivat tärkeitä sekä naisille itselleen että heidän miespuolisille sukulaisilleen. Perheensä ja sukunsa kautta erityisesti aatelisnaiset näyttelivät merkittävää osaa niin kartanotaloudessa, aateliston suhdeverkostoissa kuin aikakauden politiikassakin. Turun linna oli tärkeä valtakeskus, jossa aatelisrouva saattoi ratkoa hallinnonkin asioita miehensä poissa ollessa tai tämän kuoltua. Kuuluisin esimerkki lienee rouva Ebba Stenbock. Miehensä, Klaus Flemingin kuoltua vuonna 1597 hän osallistui Turun linnan puolustukseen kruununtavoittelija Kaarle-herttuaa vastaan. Politiikkaan osallistuessaankin aatelisrouva toimi avioliiton ja perhepiirinsä kautta saavuttamallaan arvovallalla. Ebba-rouvakin koki velvollisuudekseen toteuttaa miesvainajansa tavoitteet, korostaa kulttuurihistorioitsija Anu Lahtinen väitöstutkimuksessaan Sopeutuvat, neuvottelevat, kapinalliset. Viime vuonna ilmestynyt väitöskirja sai maaliskuussa Vuoden tiedekirja -kunniamaininnan. Palkintoraadin mukaan Lahtisen tutkimus on historiankirjoitusta parhaimmillaan: elävällä suomella kirjoitettu työ tuo runsaasti uutta tietoa vähän tutkitusta aihepiiristä ja tarjoaa samalla kiehtovan lukuelämyksen. Kulttuurihistorioitsija Anu Lahtinen valittiin huhtikuussa Vuoden 2007 humanistitohtoriksi. Valinnan suoritti humanistisen tiedekunnan pyynnöstä Turun yliopiston folkloristiikan emeritaprofessori Annikki Kaivola-Bregenhøj. AURORA 5

6 TIEDETARJOTIN Sukanvarret tyhjillään Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenot olivat viime vuonna suuremmat kuin niihin käytettävissä olevat tulot. Syyskuussa kotitalouksien velkaantumisaste nousi ensimmäistä kertaa yli sadan prosentin. Keskiverto suomalainen ei siis pystyisi maksamaan velkataakkaansa pois edes koko vuoden tuloillaan. Mikseivät suomalaiset säästä, vaikka talouden tulevaisuus näyttää epävarmalta? Vielä ja 60-luvuilla Suomi oli säästämisen esimerkkimaa. Vanhusten tileillä makaa yhä suuria summia rahaa samaan aikaan kun nuoriso velkaantuu. Sukupolvien vaihtuessa pankeilla tulee olemaan ongelmia löytää säästäjiä, toteaa taloustieteen professori ja Suomen Pankin pitkäaikainen tieteellinen neuvonantaja Matti Virén. Miten sitten kannattaisi säästää rahastoihin, korkeakorkoisille tileille, sinne kuuluisaan sukanvarteen? Vai kannattaako säästäminen inflaation laukatessa laisinkaan? Lue professori Virénin haastattelu UTUonline-verkkolehdestä osoitteesta TIESITKÖ TÄMÄN? Teksti: Hannu Karttunen Maailman hitain vallankumous Kirjoittaja on tähtitieteen dosentti Tuorlan observatoriossa. Hän on saanut Tieto-Finlandiapalkinnon teoksesta Vanhin tiede: Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin. Viime vuonna hänelle myönnettiin lasten ja nuorten tietokirjojen Tietopöllöpalkinto. Tieteenfilosofi Thomas Kuhn käytti kopernikaanista vallankumousta esimerkkinä, jolla hän perusteli teoriaansa tieteellisistä vallankumouksista. Kopernikaaninen vallankumous tarkoittaa maakeskisen mallin korvaamista aurinkokeskisellä. Aika omituinen vallankumous se olikin: sen voi ajatella kestäneen kaksi vuosisataa tai kaksi vuosituhatta, miten asian nyt ottaa. Jo muutama antiikin ajan filosofi esitti, että taivaan ilmiöt voisi selittää myös ajattelemalla Maan kiertävän Aurinkoa. Klaudios Ptolemaios kokosi 100-luvulla aikansa tähtitieteellisen tiedon monumentaaliseen teokseensa Almagest. Sen matematiikassa esiintyy relaatioita, jotka kytkevät planeettojen ja Auringon liikkeet toisiinsa. Ne on helppo selittää ajattelemalla Maan kiertävän Aurinkoa muiden planeettojen tavoin. Maan liikkeestä ei kuitenkaan ollut mitään todisteita, joten noista kiusallisista relaatioista huolimatta Maata pidettiin liikkumattomana. Joka tapauksessa Almagestin teorioiden mukaiset ennusteet olivat varsin tarkkoja, joten pakottavaa syytä maakeskisen mallin romuttamiseen ei ollut. Emme tiedä, mistä Kopernikus alunperin sai ajatuksensa aurinkokeskisestä maailmasta. Jo 1510-luvun alussa hän esitti mallinsa käsikirjoituksessa Commentariolus, ja Georg Rheticus ehti kirjoittaa aiheesta oppikirjankin ennen Kopernikuksen pääteoksen De Revolutionibus ilmestymistä De Revolutionibus ei vaiku- ta kovin revolutionaariselta. Se on kuin Almagestin uusittu versio ja matemaattisesti edeltäjäänsä konservatiivisempi. Myöhemmin Kepler huomauttikin, ettei Kopernikus tulkinnut luontoa vaan Almagestia. Teos vaikuttikin aluksi enemmän teologiaan ja filosofiaan kuin tähtitieteeseen. Kun Maa joutui syrjään maailmankaikkeuden keskipisteestä, keskiaikainen omaan napaan tuijottelu ja Raamatun ihmiskeskeinen ajattelu menettivät uskottavuuttaan, mikä oli kurja juttu kirkolle. Vaikka Kepler, Galilei, Newton ja monet muut suuret tutkijat uskoivatkin vakaasti Maan kiertävän Aurinkoa, Maan liikkeestä ei ollut vielä mitään sitovia todisteita. Maan liikkeen vuoksi lähimpien tähtien paikkojen kaukaisempien tähtien suhteen pitäisi vaihdella vuoden mittaan. Tähdet ovat kuitenkin niin kaukana, että tällaisia muutoksia onnistuttiin mittaamaan vasta 1800-luvulla. James Bradley ( ) löysi kuitenkin tähtien paikoista pientä vuotuista vaihtelua, joka oli tosin väärässä vaiheessa Maan liikkeen suhteen. Purjehdusmatkalla Bradley huomasi laivan tuuliviirin kääntyvän laivan muuttaessa suuntaansa. Merimiehet selittivät, ettei se johdu tuulen vaan laivan suunnan muuttumisesta. Tästä Bradley oivalsi tähtien suunnan muutoksen olevan seurausta valon äärellisestä nopeudesta ja Maan liikkeestä. Bradleyn 1728 julkaisemat tulokset osoittivat kiistatta Maan liikkuvan ja veivät siten lopultakin kopernikaanisen vallankumouksen päätökseensä. 6 AURORA

7 Teksti: Tuomas Koivula Kuva: Vesa-Matti Väärä Maistuuko marja? Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa metsästetään makugeeniä. Erikoistutkija Mari Sandell ojentaa tarjottimen koemaistajalle Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen aistilaboratoriossa. Tarjottimella on tyrnimarjoja, kahta lajia mustikoita sekä erilaisia makuliuoksia, joiden tehtävänä on virittää maistajan kieli tulevaa arviointia varten. Marjojen maistatus on jatkoa syksyllä tehdylle tutkimukselle, jossa 50 koehenkilöä arvioi 20 vihanneksen makua. Kävi ilmi, että toiset maistavat saman vihanneksen, esimerkiksi rucolan, karvaana, toiset huomattavasti pehmeämpänä. Maun ohella koehenkilöt arvioivat muun muassa ulkonäköä ja suutuntumaa. Tässä astuu helposti myös psykologia kuvaan: esimerkiksi punainen tuote voi maistua makeammalta kuin keltainen. Tämän takia laboratoriossa pyritään neutralisoimaan ulkoiset tekijät esimerkiksi erikoisvalojen ja -värien avulla, Sandell kertoo. Esimerkiksi karvauden maistamisen yksilölliset erot johtuvat merkittävästi perimästä, joka ohjaa maun aistimiseen tarvittavia reseptoreita suussa. Tutkimusten mukaan iällä, sukupuolella ja maantieteellisellä taustalla voidaan selittää vain osin sitä, miksi ihmiset maistavat eri tavalla, ja esimerkiksi tupakoinnin vaikutus makuaistin herkkyyteen on tutkitusti oletettua vähäisempi. Tutkimuksen tarkoitus on löytää maistamista ohjaavat geenit. Marjatutkimuksessa on selvästi havaittavissa geenien vaikutus. Osa koehenkilöistä aistii esimerkiksi tyrnin maun hyvin kuivana ja ammattikielellä ilmaistuna suuta kurovana. Osalta koehenkilöistä puuttuu näiden makujen aistimiseen tarvittava geeniperimä. Makugeenien selvittäminen tekisi mahdolliseksi maistuvien elintarvikkeiden räätälöinnin erilaisille maistajille. Tiedon avulla voitaisiin kehittää myös terveellisiä tuotteita kuluttajalle miellyttävämpään suuntaan, Sandell sanoo. Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen erikoisosaamista voidaan hyödyntää esimerkiksi tuotekehityksen tukena. Yritys voi testata tuotteitaan esimerkiksi uuden Mieltymysprofiilin avulla. Koulutamme makuraateja arvioimaan tuotteiden aistittavia ominaisuuksia. Tätä tietoa tarvitaan kehitettäessä tuotteita maistuvammiksi. AURORA 7

8 - Nuoret tietävät kohtuullisesti politiikasta, mutta yhteiskuntaan vaikuttaminen ei kerta kaikkiaan kiinnosta heitä, sanovat tutkijat Kimmo Elo ja Lauri Rapeli. Teksti: Timo Niitemaa Kuva: Matti Björkman Politiikka EVVK! Suomalaiset nuoret ovat demokratiaan kuuluvissa tiedoissa ja taidoissa Euroopan kärkikastia. Sen sijaan nuorten kiinnostus politiikkaan on Suomessa kaikkein vähäisintä. Turun yliopistossa tutkitaan politiikkatietämyksen ja osallistumisen monimutkaista suhdetta. Kymmenen vuotta sitten toteutettiin laaja eurooppalainen Civics-vertailututkimus, jossa osoittautui, että suomalaisten vuotiaiden tietämys demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteista oli sangen korkealla tasolla. Vain puolalaiset saivat tutkimuksessa suomalaisia korkeammat pisteet. Mutta kun tutkimuksessa mitattiin nuorten poliittisen aktiivisuuden astetta väittämän olen kiinnostunut politiikasta avulla, suomalaiset jäivät 28 mukana olleesta maasta viimeiseksi. Koulutuserot vaikuttavat Turun yliopiston valtio-opin laitoksen tutkijat VTT Kimmo Elo ja pol.mag. Lauri Rapeli käynnistivät viime syksynä tutkimushankkeen, jossa pyritään selvittämään suomalaisten politiikka-tietämystä. Tutkijoiden ajatus lähtee siitä, että politiikkatietämys luo edellytykset poliittiselle osallistumiselle. Vastaavaa tutkimusta ei Suomessa ole aiemmin tehty. Tutkimuksen aineistona on Taloustutkimuksen toteuttama koko väestön kattava kysely, joka toteutettiin tammi- maaliskuussa Sen tulosten analysointi on parhaillaan käynnissä. Projektissa on jo toteutettu kyselytutkimus vuotiaiden lukiolaisten ja ammatti-instituutin opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimuksen tähänastiset tulokset vahvistavat Civics-tutkimuksen havaintoja: tietämystä on kohtuullisesti, mutta kiinnostusta puuttuu. Tutkimus osoitti kuitenkin myös varsin merkittävän eron lukiolaisten ja ammatti-instituutin opiskelijoiden politiikan tietämyksen tasossa edellisten eduksi. Lu- 8 AURORA

9 kiolaiset ymmärtävät selkeästi paremmin esimerkiksi eri politiikan toimijoiden tehtävät ja roolitukset. Tämä heijastui myös luvuissa, joilla mitattiin poliittista kiinnostusta ja osallistumista. Siinä missä lukiolaisista 42 % ilmoitti olevansa vähintään jonkin verran kiinnostunut politiikasta, ammatti-instituuttilaisista näin ilmoitti vain 27 %. Kun lukiolaisista 40 prosenttia piti kuntavaaleissa äänestämistä tärkeänä, oli vastaava osuus ammatti-instituuttilaisilla vain 20 prosenttia. Nuorten kiinnostus kuntavaaleja kohtaan on kaiken kaikkiaan kuitenkin hälyttävän alhainen: tammi-maaliskuussa toteutetun laajemman kyselyaineiston perusteella tiedetään jo, että noin 65 % kaikista suomalaisista pitää tulevissa kuntavaaleissa äänestämistä tärkeänä. Nuoria koskeva tutkimus on niinikään osoittanut vääräksi oletuksen, että nuoret hyljeksisivät vain politiikan perinteisiä osallistumismuotoja - kuten äänestämistä ja kanavoisivat vaikuttamisensa erilaisten vaihtoehtoliikkeiden kautta. Näin ei ole. Voi kärjistetysti sanoa, että kyse on poliittisesta apatiasta, yhteiskuntaan vaikuttaminen ei kerta kaikkiaan kiinnosta nuoria, tutkijat sanovat. Jotain pitäisi tehdä nuorten politiikkakiinnostuksen parantamiseksi. Mutta mitä, sitä tutkijatkaan eivät vielä osaa suoralta kädeltä sanoa. Kyse on pitkän aikavälin haasteesta, jossa peruskoulu näyttäisi olevan ratkaisevassa asemassa. Elo arvelee, että yhteiskuntaopetuksen sisällöt kyllä tuntuvat menevän oppilailla kohtalaisesti perille, mutta sisältöjen siirtyminen käytäntöön ei suju. Nuorten poliittisen sosialisaation muodoista tarvitaan lisää tutkimusta. Testaa Politiikkatietämyksesi! Elo ja Rapeli ovat tutkimuksensa yhteydessä kehittäneet testin, joka mittaa kansalaisen poliittisen perustietämyksen tasoa muutamien yksinkertaisten kysymysten avulla. Testi on saanut asiantuntijoilta kiitosta. Se on helposti sovellettavissa myös kansainväliseen käyttöön. Testikyselyyn voi kuka tahansa kiinnostunut osallistua kevyen verkkovisailun muodossa. Visailun kautta kerättyä tietoa hyödynnetään myös projektin tutkimuksissa. Matemaatikot auditoivat sähköiset kuntavaalit Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin asukkaat toimivat politiikan uranuurtajina syksyn kuntavaaleissa. Mainituissa kunnissa pilotoidaan nimittäiin sähköistä äänestystä. Osuus vastaajista, jotka kokevat kunnallisvaaleissa äänestämisen tärkeäksi. Eri puolilla maailmaa on jo otettu käyttöön sähköisiä äänestysjärjestelmiä, jotka helpottavat sekä äänestystoimitusta että vaalien tuloksen laskentaa. Järjestelmiin liittyy kuitenkin erilaisia ongelmia ja riskejä. Siksi Suomessa on päätetty kokeilla sähköiseen äänestykseen siirtymistä ensin kolmessa kunnassa. Näissäkin e-äänestys on mahdollista vain normaaleilla äänestyspaikoilla ei siis esimerkiksi kotona. Sähköisen äänestyksen tietoturvallisuuden kaikinpuoliseksi varmistamiseksi oikeusministeriö päätti, että järjestelmä auditoidaan riippumattoman tahon toimesta. Auditoinnin suorittaa ryhmä Turun yliopiston matematiikan laitoksen tutkijoita professori Juhani Karhumäen johdolla. Matemaatikkojen ryhmää vahvistavat akatemiaprofessori Hannu Nurmi, joka on tutkinut tietokonevaalien toteuttamisjärjestelmiä sekä politiikan edustajana vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi. Auditointiryhmään kuuluvat tietoliikenneasiantuntijana lehtori Seppo Virtanen, kryptografiaan perehtynyt yliassistentti Tommi Meskanen sekä järjestelmien ja koodien asiantuntijana suunnittelija Arto Lepistö. Puutteet ja turva-aukot esiin simuloimalla Ryhmä on sisustanut matematiikan laitoksen tiloihin turvallisen testilaboratorion. Siellä järjestelmän toimivuutta simuloidaan erilaisin testijärjestelyin. Äänestyssovelluksen on tuottanut Tieto- Enator yhdessä espanjalaisen ohjelmistotalon kanssa. Näiden kaupallisten toimijoiden vaatimus pitää sovelluksessa käytettyä lähdekoodia liikesalaisuutenaan on herättänyt julkisuudessa keskustelua. Ryhmän tutkijoiden mukaan tämä onkin yksi syy riippumattoman auditoinnin toteuttamiseen. Demokraattisessa järjestelmässä voisi tietysti edellyttää avointa lähdekoodia, koska tällöin kuka tahansa asiantuntija voisi vakuuttua sen toimivuudesta. Näin myös koodin mahdolliset puutteet paljastuisivat varmemmin. Mutta julkinen koodi olisi toisaalta haavoittuvaisempi ja sen mahdollinen murtaminen helpompaa, pohtii Juhani Karhumäki. Auditoinnissa etsitään järjestelmästä turvaaukkoja ja haavoittuvuuksia koko järjestelmän tasolla, testataan käyttöliittymiä, salassapitoalgoritmeja ja ohjelmistoja, tutkitaan tietoliikenteen sujuvuutta ja tarkistetaan myös virkailijoiden ohjeistukset vaalitoimituksessa. Auditointiraportti tulee olemaan julkinen ja se luovutetaan oikeusministeriölle alkukesällä. Auditoinnilla on sähköisen vaalin toteutuksen kannalta ratkaiseva merkitys. Mikäli järjestelmissä havaitaan puutteita, ne korjataan. Mikäli puutteet ovat sellaisia, ettei niitä kyetä ennen vaaleja korjaamaan, pilottikokeilua ei toteuteta vaalipäivinä, Karhumäki toteaa. AURORA 9

10 Koko Kiina on valjastettu olympialaisten rakentamiseen. Kisojen televisioinnista vastaavan Kiinan kansallisen televisioyhtiö CCTV:n 234 metriä korkea torni on yksi uuden Pekingin maamerkeistä. 10 AURORA

11 Teksti: Timo Niitemaa Kuvat: Sari Autio Kiina olympialaisten kourissa Pekingin elokuiset olympialaiset ovat nostaneet idän jättiläisvaltion maailman tarjottimelle niin hyvässä kuin pahassa. Urheilua ja politiikkaa on mahdoton erottaa toisistaan. Kiina itse haluaa olympialaisten kautta esittäytyä vahvana, teknisesti edistyneenä ja nykyaikaisena yhteiskuntana. Samalla maailman huomio kuitenkin kohdistuu Kiinan heikkoon ihmisoikeustilanteeseen ja laajaan korruptioon, Tiibetin levottomuuksiin ja ympäristöongelmiin. Järjestäjät ovat nostaneet olympialaisten kolmeksi keskeiseksi teesiksi vihreät olympialaiset, korkean teknologian olympialaiset ja kansan olympialaiset. Teesien takaa löytyvää todellisuutta ovat kartoittamassa Turun yliopiston tutkijat, biodiversiteettija ympäristötieteen professori (mvs) Timo Vuorisalo sekä yliassistentti Lauri Paltemaa ja erikoistutkija Outi Luova Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta. Pohjois-Kiinan tehtaat suljetaan pariksi viikoksi. Olympiasoihtu savusumussa Olympiasoihtu on joutunut maailmanympärimatkallaan Ateenasta Pekingiin moniin vaikeuksiin. Mutta soihtu uhkaa lepattaa myös Pekingin savusumuisessa ilmassa. Nykytilanteessa en kyllä itse uskaltaisi lähteä Pekingissä juoksemaan maratonia, sanoo Timo Vuorisalo. Pekingissä on tehty paljon ilmanlaadun parantamiseksi. Kun lähtökohta oli Vuorisalon mukaan katastrofaalinen, niin nykyistä tilannetta voi jo luonnehtia vain huonoksi. Pienhiukkasten ja otsonin pitoisuudet ylittävät runsaasti WHO:n ohjearvot kaikkien tähänastisten operaatioiden jälkeenkin. AURORA 11

12 Kiinan johto on luvannut toteuttaa vihreän muutoksen ennen kisoja. Suurkaupungin kaikki nykyiset rakennushankkeet on määrä saada päätökseen ennen olympialaisia ja uusien aloittaminen on kielletty. 17 miljoonan asukkaan kaupunkiin on istutettu satoja tuhansia puita. Pari sataa energiaintensiivistä tehdasta on siirretty kaupungin ulkopuolelle. Viime syksyinen kokeilu, jossa yli miljoona autoa pidettiin poissa kaduilta neljän päivän ajan, antoi hyviä tuloksia: savukaasupäästöt vähenivät 40 prosenttia. Pohjois-Kiinan tehtaat kiinni? Vuorisalo uskoo, että suuri osa henkilöautoliikenteestä kielletään kokonaan kisojen ajaksi. Pekingin asukkaat ovat jo varautuneet siihen. Typpidioksidi saadaankin liikennerajoituksilla aika hyvin kuriin. Mutta otsonia ja pienhiukkasia ei saada standarditasolle ilman, että puututaan myös kaukokulkeutumiseen. Vuorisalo arvelee, että Kiinassa tullaan kisojen yhteydessä näkemään operaatio, joka olisi mahdoton läntisissä demokratioissa: koko Pohjois-Kiinan elinkeinoelämä suljetaan pariksi viikoksi! Tehtaat tarvitsevat joka tapauksessa vuotuista huoltotaukoa. Siltä osin on siis kysymys huollon ajoituksesta. - Kiinassa hallitus voi tehdä siitä päätöksen. Lisäksi kiinalaiset ovat patrioottista väkeä, he ovat valmiit suuriinkin uhrauksiin kisojensa onnistumisen turvaamiseksi, sanoo Vuorisalo. Tiibetin tapahtumat ovat rikkoneet kiinalaisten hellimän harmonia-ajatuksen. Uusi olympiastadion, Linnunpesä, on kansallisen ylpeyden aihe. High tech -olympialaiset Toisella olympiateesillään high tech kisoista Kiina haluaa vakuuttaa maailman siitä, ettei sen taloudellinen menestys perustu vain halpaan työvoimaan, vaan ennen kaikkea edistyneeseen teknologiaan, sanoo Lauri Paltemaa. Se tarkoittaa Paltemaan mukaan sitä, että olympialaisissa kaikki on kiinalaista high techiä. Liput myydään laatikoista, joissa saa printattua lippuun oman kuvansa. Metrot, autotiet ja varsinkin uljas Linnunpesä-stadion edustavat komeaa ja kiiltävää kiinalaista teknologiaa. Kaikella pyritään osoittamaan, että Kiina on teknologian kehityksessä kärjessä. Osittainhan tämä on tottakin, ovathan kiinalaiset parissa vuodessa kehittäneet mm. oman Internet-standardin, joka tuhatkertaistaa verkon kaistanopeudet, Paltemaa huomauttaa. Kansan olympialaiset Kolmas olympialaisten teesi kansan olympialaiset on suunnattu ennen kaikkea kiinalaiseen yhteiskuntaan ja sisäpolitiikkaan. Ulkopuolelta katsoen se vaikuttaa haastavimmalta teesiltä, kun ottaa huomioon maan ihmisoikeustilanteen sekä erityisesti Tiibetin levottomuudet sekä viranomaisten kovaotteiset toimet mielenilmauksien tukahduttamiseksi. Paltemaa arvelee, että tämä kolmas teesi viittaa hallituksen pyrkimykseen tehdä olympialaisista suuri kansan humanistisen kasvattamisen projekti. Kyse ei ole länsimaisen sivistyksen omaksumisesta, vaikka olympialaiset sinänsä on länsimainen ilmiö, sanoo Outi Luova. Kyse on Kiinan omasta sivilisaatiosta ja humanistisista perinteistä. Kiinan keskeinen poliittinen teema on tänään siirtyminen harmoniseen yhteiskuntaan. Kiinan taloudellinen kehitys on ollut todella rajua. Mutta samalla se on kärjistänyt valtavasti maan sisäisiä sosiaalisia suhteita. Puolueen virallinen dogmi on se, että Kiina on vähintään tulevat sata vuotta vielä sosialismin esiasteella. Sitten vasta saattaa avautua mahdollisuus oikeaan sosialismiin siirtymiselle. Sillä välin olisi hyvä elää harmoniassa, ettei yhteiskunta romahda, sanoo Paltemaa. Luova muistuttaa, että Kiina on elänyt jo 30 talouskasvun vuotta. Dengin aikana talouskasvu nähtiin itsetarkoitukseksi ja ihmiset unohdettiin. Nyt Hu Jin Taon johtama uusi politiikka pyrkii tekemään tähän pesäeroa. Se julistaa pyrkivänsä ihmiskeskeiseen politiikkaan, jossa pidetään huolta myös pienestä ihmisestä. Tämä on Paltemaan mukaan merkinnytkin käännettä sosiaalisempaan suuntaan Kiinan johdon politiikassa. Se on ilmennyt mm. tulonsiirtoina ja reuna-alueiden tukemisena. Yritetään saada takaisin maksutonta koulutusta ja maksutonta terveydenhuoltoa jne. 12 AURORA

13 Poliittiset olympialaiset Pekingissä toteutettiin viime syksynä kokeilu, jossa yli miljoona autoa pidettiin poissa kaduilta viikon ajan. Päästöt vähenivät 40 prosenttia. Iso laiva ei hetkessä käänny Näkyviä tuloksia uudella politiikalla ei ole kuitenkaan vielä esittää. Päinvastoin monet ongelmat Kiinan sisällä vain kärjistyvät. Tutkijat muistuttavat, että 1,3 miljardin asukkaan Kiina on niin iso laiva, ettei se hetkessä käänny. Kaiken ideologisen kuorrutuksen alla Kiinan johtajat ovat perimmältään hyvin pragmaattisia, Vuorisalo arvelee. Heidän on päivittäin pidettävä huolta siitä, että yhteiskunta pysyy koossa. Avuksi on otettu myös vanhat kiinalaiset perinteet konfutselaisuus muiden joukossa. Myös harmonia-ajatus kuuluu vanhaan perinteeseen. Se lähtee jo perheen keskuudesta ja ulottuu eri väestöryhmien välisiin suhteisiin ja myös kansainväliseen toimintaan esimerkkinä vaikkapa suhde Hongkongiin ja Makaoon, osin myös Taiwaniin. Suhdetta ilmentää iskulause harmonia erilaisuudessa. Politiikka on ollut nykyaikaisten olympialaisten erottamaton kumppani aina siitä lähtien, kun olympiaperinne 1500 vuoden tauon jälkeen elvytettiin Ateenassa Ranskalaisen paroni de Coubertinin kisaaloitteen taustalla oli Saksalle vuonna 1870 hävitystä sodasta kummunnut halu näyttää maailmalle Ranskan nuorukaisten voima urheilun kilpakentillä. Olympialaisiin on aina myös liittynyt järjestäjien pyrkimys käyttää kisoja poliittisiin tarkoituksiinsa. Alastomimmillaan tämä piirre näkyi Berliinin olympialaisissa vuonna Kisat oli valjastettu täysin Hitlerin natsihallinnon propagandalle. Joskus maailmanpolitiikan kiistat ovat johtaneet vastapuolen organisoimiin kisaboikotteihinkin. Jo Melbournen kesäolympialaisissa 1956 nähtiin muutamien maiden boikotteja tuon ajan maailmanpoliittisten selkkausten, Unkarin kansannousun tukahduttamisen ja Suezin kriisin vuoksi. Laajimmillaan boikottihankkeet olivat kylmän sodan loppuvaiheissa Moskovan kisoissa 1980 ja vastaavasti Los Angelesin kisoissa neljä vuotta myöhemmin. Olympialaiset ovat usein tarjonneet myös tilaisuuksia erilaisiin poliittisiin mielenilmauksiin ja välikohtauksiin. Jo Helsingin olympialaisten avajaisia sekoitti puhujakorokkeelle tukka hulmuten juossut valkopukuinen saksalaisnainen, joka halusi puolustaa maailmanrauhaa. Amerikkalaiset juoksijat Tommie Smith ja John Carlos kohauttivat kansaa Meksikon olympialaisissa 1968 nostamalla palkintokorokkeella nyrkkinsä Mustien Panttereiden tervehdykseen. Sydneyn kisoissa 2000 osoitettiin mieltä maan aboriginaaliväestön puolesta. Traagisin välikohtaus tapahtui Münchenin olympialaisissa 1972, kun palestiinalainen terroristijärjestö Musta syyskuu iski israelilaisten urheilijoiden majapaikkaan. Isku johti 16 henkeä vaatineeseen verilöylyyn. Muistettakoon kuitenkin, että olympialaisten keskeinen tavoite rauhan ja kansojen ystävyyden edistäminen on politiikkaa sekin. Politiikan mukanaolo ei sinänsä vähennä olympiakisojen arvoa ja merkitystä urheilijoiden tärkeimpänä kilpatapahtumana, jota koko maailma seuraa. AURORA 13

14 Tiibet rikkoo harmonian Tiibetin tapahtumat ovat pahasti rikkoneet kiinalaisten hellimän harmonia-ajatuksen. Tutkijoiden mukaan tiibetiläisten voimakkaat mielenilmaukset yllättivät Kiinan viranomaiset. Tiibetissä on taloudellinen kehitys ollut kiistattomasti verraten hyvä. Outi Luova sanoo, että kiinalaiset ovat tottuneet yhdistämään kansantuotteen ja hyvinvoinnin kasvun. Tiibetissä talouden kasvu on kuitenkin hyödyttänyt lähinnä kiinalaisväestöä. Kahtiajako on viime vuosina entisestään kärjistynyt. Se on lisännyt etnistä katkeruutta ja turhautumista. Seurauksena on Paltemaan mukaan toteutumassa pahin Kiinan pelkäämä skenaario: tiibetiläiset ja kansainväliset ihmisoikeusaktivistit kaappaavat koko olympiajulkisuuden itselleen. - Olympialaisvalmistelujen piti olla positiivinen näytön paikka Kiinalle ja mitä nyt maailmalla näytetäänkään mellakoita ja pamputuksia. Tilannetta maailmalla hämmentää vielä se, että Euroopassa ja Amerikassa elävät ulkotiibetiläiset ryhmät edustavat yleensä selvästi radikaalimpaa poliittista linjaa kuin Intiassa maanpaossa elävä tiibetiläisten hengellinen johtaja Dalai Lama. Kiinalaiset voittavat ja sivistyvät Mutta Tiibet on kaukana Pekingistä. Tutkijat arvelevat, ettei Tiibetin kysymys sittenkään vaaranna olympialaisia. Kiinalaisille olympialaiset merkitsevät suurta patrioottista näytön paikkaa. Ja jokainen kiinalainen on valmis tekemään parhaansa kisojen onnistumiseksi. Se näkyy myös monissa pienissä asioissa, joissa pekingiläisiä opetetaan näyttämään parhaat puolensa. Turisteille pitää olla kohtelias. Kaduille ei saa syljeskellä. Jonoissa pitää käyttäytyä sivistyneesti. Rullaportaissa pitää seistä oikealla. Outi Luova kertoo, että iäkkäät kiinalaiset joutuvat kisojen takia mm. luopumaan viehättävästä tavastaan lähteä kadulle iltakävelylle yöpuku päällään! Penkkiurheilijoita opastetaan myös sivistyneessä katsomokäyttäytymisessä. Jos vaikkapa jossain joukkuelajissa käy niin, että vanha perivihollinen Japani lyö Kiinan joukkueen, niin ei saa ruveta tappelemaan. Entä sitten isäntämaan urheilijoiden kisamenestys? Kiinan urheilujohtajat ovat etukäteen vähätelleet, että kisoista on turha odottaa hirveästi mitaleita. Mutta tutkijat arvelevat, että mikäli mitaleja ei saada rohmalokaupalla, kasvot menevät sekä urheilujohtajilta että koko Kiinalta. Isäntämaan vahvoja lajeja ovat mm. voimistelu, uinti, ammunta ja erilaiset kamppailu- ja kestävyyslajit sekä tietysti pöytätennis ja sulkapallo. Yleisurheilussa taitaa lähes ainoa toivo olla 24-vuotias Liu Xiang, joka voitti jo Ateenassa kultaa 110 metrin aidoissa, ensimmäisenä kiinalaisena yleisurheilijana, sanoo Lauri Paltemaa. Pekingin keskustan Gongti Beilu -kadun juliste kehottaa ottamaan olympialaiset vastaan yksissä sydämin. Yliopisto mukana olympialaisissa Nimetessään kisat humanistisiksi olympialaisiksi Kiinan hallitus on halunnut tuoda voimakkaasti esiin oman pitkän ja katkeamattoman kulttuurinsa. Slogan kuuluu: Maailma antaa Kiinalle 16 päivää - Kiina antaa maailmalle 5000 vuotta. Humanististen olympialaisten toteuttamiseen on valjastettu myös akateeminen tutkimus. Pekingissä sijaitsevaan Renmin-yliopistoon on perustettu olympialaisten tutkimuskeskus, kertoo Renminissä huhtikuussa vieraillut lehtori Marita Siika. Renmin-yliopisto on toiminut Turun yliopiston yhteistyöyliopistona vuodesta Yliopisto toimii olympialaisten intellektuaalisena tukiyksikkönä, jotta olympialaiset jättäisivät katselijoilleen laajempia merkityksiä eivätkä jäisi abstraktiksi. Humanististen olympialaisten tutkimuskeskuksessa työskentelee 30 kokopäiväistä työntekijää ja keskus aloitti toimintansa vuonna Se on julkaissut jo 20 eri alojen teosta. Mukana on myös käsikirja kisajärjestelyissä mukana olevalle miljoonalle vapaaehtoistyöntekijälle. Käsikirja sisältää mm. ohjeita käyttäytymisestä kisojen aikana. Teoreettisemmat tutkimuskohteet käsittelevät olympialaisten yhteyttä henkiseen ja sosiaalipsykologiseen kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen harmoniaan. Keskuksen työsarka kertoo syvällisestä paneutumisesta niihin sisä- ja ulkopoliittisiin mahdollisuuksiin, joita Kiinan johto on asettanut Pekingin olympialaisten tavoitteiksi, kuvailee Siika. Kysymys on tietysti myös valtiollisesta propagandasta, sillä päällimmäisenä keskuksen tiedotuksessa olevat humanismin ja harmonian sisällöt noudattavat tiukasti Kiinan uusinta ulkopolitiikan retoriikkaa. Keskuksen työ näkyy Siian mukaan myös päivittäisessä mediamainonnassa, jonka kaiken kattavana päämääränä on vahvistaa Kiinan valtiollista yhtenäisyyttä ja vakuuttaa ulospäin, ettei Kiina muodosta uhkaa mihinkään suuntaan. Keskuksen on tarkoitus toimia vielä analyyttisena työkaluna kaksi vuotta kisojen jälkeen. Silloin valmistuvat lopulliset arviot olympialaisille asetettujen humanististen tavoitteiden onnistumisesta. 14 AURORA

15 Olympialaisten kahdet kasvot Historiallisen Qianmenin hutong-alue on saanut kärsiä Pekingin kasvojen kohotuksesta olympialaisten alla. Teksti: Sari Autio Uudella olympiastadionilla käy kuhina. Bussilasteittain kiinalaisia turisteja ja uteliaita pekingiläisiä on saapunut ihailemaan Kiinan uutta ylpeydenaihetta, Linnunpesäksi ristittyä Pekingin olympiakisojen päänäyttämöä. Stadion on vaikuttava niin kuin kaikki muutkin Pekingin uudet maamerkit: kansallisteatteri, lentokentän kolmas terminaali ja Kiinan keskustelevision CCTV:n uusi tornitalo. Vaikuttava on myös miljardirakennusten alta tuhottujen asuintalojen määrä. Vanhaa Pekingiä on kaadettu korttelikaupalla ja samalla myös kortteleiden asukkaat on häädetty. Sisukkaimmat valtion tarjoamiin korvauksiin tyytymättömät sinnittelivät asunnoissaan ilman vettä ja sähköä purkutraktorien saapumiseen saakka. Myös perinteiset hutong-kujat ovat kärsineet kaupungin kasvojenkohotuksesta. Esimerkiksi Qianmenin historiallisista hutongeista on jäljellä pelkät luurangot. Korttelivahti kertoo, että taloja kunnostetaan. Melko perinpohjaisesta kunnostuksesta onkin kyse, kun vanha revitään alas, ja tilalle rakennetaan uutta. Samalla kun Pekingistä on rakennettu kasvavan Kiinan näyteikkunaa, on kaupunkilaisia yritetty sivistää Kiinan uuteen valta-asemaan sopiviksi. Bussimatkustajia on opetettu jonottamaan ja kaduille sylkeminen on sakon uhalla kielletty. Jokaiseen taksiin on näkyvälle paikalle liimattu tarra, joka kieltää tupakoinnin, kehottaa kuskia peseytymään säännöllisesti ja olemaan syömättä haisevia ruokia. Olympiavieraita odotellessa taksikuskeja patistetaan myös englanninopiskeluun. Ontuvaa joukkoliikennettä on yritetty parantaa rakentamalla uusia metrolinjoja ja uusimalla vanhaa bussikantaa. Suureen suunnitelmaan kuului myös julkisten tilojen savuttomuus, mutta ravintoloitsijoiden nostattama vastalausemyrsky pakotti kaupungin isät perääntymään: tupakointi kiellettiin vain kouluissa, toimistoissa, urheilutiloissa ja sairaaloissa. Silti busseihin nousu ruuhka-aikaan on yhä yhtä rynnistystä ja reittikartat kirjoitettu vain kiinaksi. Kaduilla räkä lentää siinä missä ennenkin ja autokuumeen myötä ruuhkat pahenevat päivä päivältä. Taksikuskit eivät edelleenkään puhu englantia ja haisevat yhä valkosipulille, mutta pyydettäessä tumppaavat sentään tupakkansa. Pekingin olympialaisia varjostaa myös Tiibet. Munkkien protestit tiibetiläisalueilla ja olympiasoihdun kohtaamat mielenosoitukset ovat olleet katastrofi julkisuuskuvaansa kiillottavalle kommunistiselle puolueelle. Monen ulkomaalaisen silmissä puolue on menettänyt kasvonsa, mutta Kiinan sisällä se on onnistunut kääntämään tapahtumat voitokseen. Jo valmiiksi voimakkaan isänmaallinen kansa on saatu näkemään sekä länsimedian Tiibet-uutisointi että soihtuprotestit jälleen yhtenä ulkomaailman yrityksenä hallita ja horjuttaa Kiinaa. Ranskalaisen Carrefour -kauppaketjun edessä on osoitettu mieltä ja internetsivustot pursuavat lännenvastaisia kirjoituksia. Chattaajat ilmaisevat tukensa isänmaalle lisäämällä nimimerkkinsä eteen punaisen sydämen. Linnunpesän edustalla taksikuski Zhang kertoo oman mielipiteensä: - Länsi haluaa hidastaa talouskasvuamme. 30 vuoden kuluttua Kiina on voimakkaampi kuin Yhdysvallat ja Japani. Zhang hymyilee: - Totta kai he pelkäävät. Olympialaisten tärkeyttä Kiinalle ei voi liioitella. Kisavuoden kevään epämiellyttävistä tapahtumista huolimatta koko kansa on Olympialaisten iskulauseen takana: Yksi maailma, yksi unelma Ja nyt enemmän kuin koskaan, yksi Kiina. Kirjoittaja on Pekingissa asuva tiedotussuunnittelija ja Turun yliopiston opiskelija. AURORA 15

16 hän osaa vastata yhteenkään kysymykseen. Vastausten arvostelu on tiukkaa ja piste-erot opiskelupaikan saaneiden ja ulkopuolelle jääneiden välillä ovat erittäin pieniä. Vastausten pisteytyksessä on oltava hyvin tarkka ja tiukka, jotta kaikki hakijat ovat tasaarvoisessa asemassa, Paranko muistuttaa. Teksti: Marjaana Mäenpää Tiukka taistelu pisteistä Kesäkuun alkupuolella kymmenettuhannet opiskelijat osallistuvat yliopistojen valintakokeisiin. Yksi eniten ennakkovalmistautumista niin hakijoilta kuin tehtävien laatijoilta vaativista kokeista on lääketieteellisen tiedekunnan pääsykoe. Kaikilla maamme lääketieteellisillä tiedekunnilla on käytössään sama valintakoe. Hakija voi kuitenkin pyrkiä vain yhteen yliopistoon kerrallaan ja hänen on osallistuttava valintakokeeseen sillä paikkakunnalla, jonne hän haluaa opiskelemaan. Kokeet laatii valtakunnallinen kehitystyöryhmä, johon kuuluu noin kaksikymmentä jäsentä. Kehitystyöryhmän jäsenet edustavat lääketieteen opetusta tarjoavia yliopistoja ja he ovat fysiikan, kemian ja biologian asiantuntijoita, Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnan johtaja Jorma Paranko kertoo. Valintakoe koostuu laskutehtävistä ja lyhyistä esseistä. Kysymyksiin vastataan pääsykoekirjan Galenos - Ihmiselimistö kohtaa ympäristön pohjalta, mutta joissakin tehtävissä kokelaan täytyy soveltaa myös koetilanteessa jaetun lisämateriaalin tietoja. Tehtävät mittaavat lukion fysiikan, kemian ja biologian osaamista sekä kykyä integroida näitä tietoja. Menestyminen kokeessa vaatii pääsykoekirjan yksityiskohtaista hallitsemista ja loogista kirjallista esitystapaa. Tehtävien haastavuus vaihtelee, jotta hakijalle ei heti koepaperit saatuaan tulisi tunnetta, ettei Oikaisupyynnöt tuottavat harvoin tulosta Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnoista tehdään enemmän oikaisupyyntöjä kuin monilla muilla aloilla, mutta Parangon mukaan kokeen arvostelusta löytyy erittäin harvoin huomautettavaa. Ennen lopullista valintaa käymme vielä yhdessä läpi niiden kahdenkymmenen hakijan vastaukset, jotka ovat viimeisenä saamassa opiskelupaikan, samoin niiden kahdenkymmenen, jotka ovat ensimmäisinä jäämässä ulkopuolelle. Pyrimme laatimaan mahdollisimman yksityiskohtaisen vastineen oikaisupyyntöihin, ettei hakijalle jäisi epäselvyyttä siitä, miksi hän sai tietyn pistemäärän vastauksistaan. Parangon mukaan valintakokeeseen harvoin pääsee virheellisiä kysymyksiä, mutta jos niin käy, virheellinen kysymys jätetään kaikissa yliopistoissa arvostelematta. Jos taas huomataan, että kysymyksen voi perustellusti ymmärtää useammalla kuin yhdellä tavalla, pyritään arvostelussa yleensä löytämään jonkinlainen kompromissi. Muutoksia tulossa? Lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeeseen on vuosien varrella esitetty useita muutosehdotuksia. Kirjallisen kokeen rinnalle on toivottu hakijoiden haastatteluja tai psykososiaalisia testejä. Jotkut ovat jopa ehdottaneet valinnan suorittamista pelkän ylioppilastodistuksen perusteella. Yksikään ehdotus ei kuitenkaan ole saanut riittävän laajaa kannatusta. Tällä hetkellä suunnitteilla on opiskelijavalinnan muuttaminen yliopistokohtaisesta yhteisvalinnaksi. En usko, että yhteisvalinta tulee toteutumaan, sillä siihen liittyy monia ongelmia. Esimerkiksi opiskelupaikkakunnan vaihtaminen, joka nyt on hankalaa ja harvinaista, saattaisi lisääntyä, kun nuoret saisivatkin opiskelupaikan jostain muusta kuin ensisijaiseksi toiveekseen asettamastaan kaupungista. 16 AURORA

17 Teksti: Niina Repo Kuva: Laura Malmivaara KOLUMNI Kutsumusammatit kunniaan Lähdin opiskelemaan humanistisia aineita pääaineenani kulttuurihistoria. Olen ammatissa kirjailija - jossa kaikki kuultu, nähty ja koettu käy ruoaksi. Joka ikinen luento mistä aiheesta tahansa herättää ajatuksia. Ihmiset juttuinensa ja tapoinensa. Tarinat, joita kerrotaan. Jos jokin, niin kulttuurihistoria on herkullista. Ammattini kääntöpuoli on tietenkin, ettei kirjailijoilla oikeastaan ole työpaikkaa. Ei varmasti lankeavaa palkkaa. Vapaus on upeaa, ja raskasta. Aikaansaaminen, ajankäyttö, työtehtävien rajaaminen, mahdollisen aineiston valitseminen ja niin edelleen on itsestä kiinni. Hiukan samalla tavalla kuin tutkijalla, mutta ilman yliopistoyhteisöä. Siksi tasaisin väliajoin haaveilen työpaikasta. Työajasta. Selkeistä projekteista. Kuukausipalkasta. Asiallisesta palautteesta. Kirjailijan ammatissahan palaute voi olla mitä vaan. Se voi olla imartelevaa, tai sitten sitä ei saa lainkaan, joskus se osuu vyön alle ja kovaa. Kohdalle on osunut kritiikkejä, joissa ei ruoskita teosta vaan sen kirjoittajaa. Pahimpina päivinä harkitsen alanvaihtoa ja harrastan muun muassa oppilaitosten ilmoitusten lukemista. Jossakin on varmasti ala, joka sopii minulle nykyistä paremmin, ja koska, ainakin hypoteettisesti, pidän opiskelusta, voisin vaikka täsmäkouluttautua... Kun sitten olen mennyt täsmäkouluttautumaan kerran esimerkiksi lastenkulttuurintuottajaksi -, olen lopettanut ennen kuin olen aloittanutkaan. Ongelma on motivaatiossa. Yhtäkkiä työtehtävät, joihin opiskelut minut mahdollisesti valmistaisivat ne melko selkeästi rajatut ja kuukausipalkatut eivät olekaan kiinnostavia. Ajatus hommien paiskimisesta jollekulle toiselle, jonkun toisen määrittelemän päämäärän mukaan on uuvuttava. Tylsä. Luotaantyöntävä. Liukastelen siis ympyrän kehällä. Haluan olla sekä itseohjautuva ja omillani että tehdä selkeitä töitä varmasta palkasta. Jos olisin muuta kuin viittä vaille maisteri, siis valmis humanisti ja omaisin paperit, tilanteeni olisi itse asiassa hyvä. Voisin surfailla - ainakin yrittää surffata - vapauden ja työpaikkojen väliä melko huoletta. Opiskelutoverini ovat sijoittuneet hyvin ja tekevät töitä sellaisten asioiden parissa, joista olivat motivoituneita jo opiskeluaikoina: yksi on tekemisissä ympäristön kanssa, toinen matkailun, kolmas on toimittaja. Motivoituneelle mikään ei ole liian vaikeaa, mikään polku ei johda umpikujaan. Jos pystyy löytämään tekemisen tai aihepiirin joka todella kiinnostaa, on hyvät oltavat, omaa lahjan. Jos taas ei itsekään tiedä, mitä haluaa tai mikä innostaa, jos kompassinneula pyörii eikä suostu ottamaan suuntaa, olisi ongelmissa todennäköisesti alalla kuin alalla. Kutsumusammatti on sana, joka voitaisiin nostaa taas kunniaan. Kun toimii motivaationsa mukaan, jaksaa paremmin kestää valintansa mahdolliset varjopuolet. Itse muistin taannoin motivaation mullistavan merkityksen. Törmäsin tilanteeseen, jossa tietyt asiat - terveys, sairaus, ruumis ja sen kuvaamiseen liittyvät tabut - tulivat ajankohtaisiksi ja alkoivat todenteolla kiinnostaa. Juuri nyt ei huvita haaveilla uusista työpaikoista. Juuri nyt huvittaa tutkia ja kirjoittaa. Juuri nyt voin sanoa: minulla on motivaatiota, aikoinaan valitsemani oppiaine, kulttuurihistoria, on aineista paras ja ammateista paras on kirjailija. Kirjoittaja on turkulainen kirjailija ja Turun yliopiston alumni. AURORA 17

18 Teksti: Tuomas Koivula Kuva: Vesa-Matti Väärä Tuleeko Aurinko räjähtämään? PIENIÄ VASTAUKSIA TIETEEN SUURIIN KYSYMYKSIIN Turun yliopisto käynnisti keväällä ensimmäisenä Suomessa Lasten yliopiston. Huhtikuussa lauantaisin pidetyt tiedeluennot kiinnostivat laajasti koululaisia, heidän vanhempiaan ja mediaa. Yhteensä tiedeluennoille osallistui yli vuotiasta koululaista. Luennoitsijoina olivat yliopiston kokeneet professorit, jotka olivat tarkkaan valinneet koululaisia kiinnostavat aiheensa. Tutkimusprofessori sori Pentti Huovinen luennoi Montako virusta Bakteerien ihmeellistä elämästä ja tähtitieteen professori Esko Valtaoja kysyi 12.4: Onko ruoka-annok- mahtuu yhteen marsilaisia olemassa? Suomen seen? kielen professori Kaisa Häkkinen raotti Sammon salaisuutta ja tuurihistorian professori Hannu Salmi kultjäljitti Turun palon sytyttäjää Turun yliopiston tieteentekijät järjestivät koululaisten vanhemmille luentojen aikana ajankohtaisia tietoiskuja aina hometaloista geenimuunteluun. Lasten yliopisto jatkuu kesällä kahdella Seilin saarella järjestettävällä tiedeleirillä, joilla muun muassa tutkitaan Itämeren ja saariston luontoa itse valmistetuilla tutkimusvälineillä. Syksyllä Lasten yliopisto esittäytyy Turun kirjamessujen yhteydessä järjestettävillä Tiedemessuilla. Tiedeluennot jatkuvat jälleen keväällä Lasten yliopistossa saa tutustua tieteeseen ja tutkimukseen. Tarkoituksena on innostaa sekä kannustaa ihmettelemään ja ottamaan selvää asioista, Turun yliopiston viestintäjohtaja Maija Palonheimo sanoo. Mihin avaruus päättyy ja mitä sitten tulee? Hyppäsivätkö ihmiset Aurajokeen pakoon tulipaloa? Mihin Väinämöinen oikein lähti? Onko viruksella jalkoja? 18 AURORA

19 Professori Hannu Salmi havainnollisti Turun palosta kulunutta aikaa piirtämällä janan, johon hän merkitsi esi-isiään. Koululaisissa herätti mielenkiintoa ja huvittuneisuutta seinälle heijastettu Turun kartta, jossa elävä liekki levisi rakennuksesta toiseen. Professori Kaisa Häkkisen luentovälineistö herätti suurta innostusta. Täytetyt linnut sekä luita, hopeakuulia ja sieniä sisältäneet noitien taikapussit kiinnostivat nuoria opiskelijoita. Vähintään yhtä innostuneita koululaiset olivat myös Häkkisen tarinoidessa Sammon ryöstöstä. Kun professori Esko Valtaoja kysyi, uskovatko koululaiset marsilaisiin, luentosali jakautui kahtia. Puolet uskoivat vakaasti olemassaoloon ja puolet epäilivät. - Vaikka Marsista ei elämää löytyisikään on jäljellä vielä koko avaruus josta etsiä, Valtaoja rauhoitteli opiskelijoita ja laittoi kiertämään pienen palan Marsia. -Eeei! huusivat koululaiset professori Pentti Huovisen tiedusteluun, pitävätkö opiskelijat bakteereista. Luennon aikana selvisi kuitenkin, että kaikki bakteerit eivät suinkaan ole vaarallisia, ja että haitallisiakin bakteereita vastaan voi suojautua pesemällä kädet tarkasti. Professori Huovisen opastuksella myös harjoiteltiin aivastamaan oikein kohti käsivartta. Tiedeluentojen videoinnit, kuvia ja lisätietoa tulevista tapahtumista osoitteessa AURORA 19

20 Teksti: Tuomas Koivula Kuva: Vesa-Matti Väärä Supo raottuu harkitusti Avoimemmaksi uudistuvan suojelupoliisin päällikkö Ilkka Salmi varoittaa, että myös yliopistoissa saattaa seinillä olla korvat. 20 AURORA