KAUHAJOEN RHY:n. JÄSENTIEDOTE Suupohjan Osuuspankin mainos (kokosivu) JA METSÄSTYSSEUROJEN. Jäsenmaksu takakannessa

Transkriptio

1 KAUHAJOEN RHY:n JA METSÄSTYSSEUROJEN Suupohjan Osuuspankin mainos (kokosivu) JÄSENTIEDOTE Jäsenmaksu takakannessa

2 Traktorin varaosat ja tarvikkeet Asiantuntevaa palvelua! Kauhajoki Avoinna ma-pe la 9-14 Keskustie 26, KAUHAJOKI as Puh. myymälä *, *Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,00 snt/min.

3 SISÄLTÖ 3 Puheenjohtajan palsta...5 Toiminnanohjaajan turinoita...7 Kauhajoen riistanhoitoyhdistys...9 Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen toimintaa Suurpetokantojen seuranta ja arvionti...11 Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen hirvikolariryhmä Pienpetokilpailu Suomen riistakeskus, Pohjanmaan aluetoimisto Suomen Metsästäjäliitto ry / Pohjanmaan piiri Metsästäjäliitto kouluttaa Itä-Suomen yliopisto selvittää rusakon ja metsäjäniksen risteymiä Poliisin tervehdys Paulin palsta Kauhajoen Metsästysseura ry Kauhajoen Metsästysseuran kyläosastot Muurahaisen Erämiehet ry Päntäneen Metsästysseura ry Kokki Kolmosen riistareseptejä Koirajaostojen toimintaa Haulikkojaosto Harjoitusammunnat Kauhajoki kiväärirata Kauhajoen metsästysseurojen pakollisten hirviharjoitusammuntojen säännöt Ilvesjoen Yhteismetsän Metsästäjien hirviammunnat Sotkassa v Hirvijahdin tulos Hirvijahdin tunnuslukuja Hirvikaadot ja hirvikolarit Hirvieläinkolarit 2012 Kauhajoella Pienpetosaaliit Sotkan Erähovin säännöt Luontokuvausharrastus täydentää sopivasti metsästysharrastusta...46 Metsäkauriin metsästyssäännöt Kauhajoen Metsästysseura Ry:n jäsenyys Jäsenanomus Kauhajoen Riistanhoitoyhdistyksen ja Metsästysseurojen jäsentiedote 2013 Taitto: Pilvi Vuolle Kansikuva: Tommi Pantti Painopaikka: Painotalo Casper Oy, Kurikka

4 4

5 PUHEENJOHTAJAN PALSTA 5 Kolmas sektori Kolmas sektori on yksityisen-julkisen ja yksityisen sektorin väliin jäävä yhteiskunnallinen sektori. Kolmannen sektorin tunnuspiirteitä ovat voittoa tavoittelematon talous ja ryhmien sosiaaliset tavoitteet. Vapaaehtoissektorin toimijoita ovat muun muassa yhdistykset. Kolmanteen sektoriin siis kuuluvat muun muassa metsästysseurat. Riistanhoitoyhdistys kuuluu sekä kolmanteen sektoriin että julkiseen sektoriin. Riistanhoitoyhdistys toimii hyvin pitkälti vapaaehtoisvoimin mutta sillä on jonkinlainen yhtymäkohta myös julkiselle puolelle. Riistanhoitoyhdistys saa toimintaansa valtion myöntämää avustusta ja sillä on erilaisia lakisääteisiä tehtäviä. Kansantajuisesti voidaan puhua myös vapaaehtoissektorista. Vapaaehtoisten saaminen mukaan toimintaan ei ole kuitenkaan enää nykypäivänä itsestään selvyys. Onneksi metsästyspuolella näitä toimijoita vielä riittää. Hyvä esimerkki tästä on viime syksyltä. Lokakuun tulvatorjunnassa ponnisteltiin luonnonvoimia vastaan. Eräällä työmaalla tilanne oli ryöstäytymässä käsistä. Kyseiseltä työmaalta lähti avunpyyntö Samelintielle, josta suoritettiin puolivirallisten, nopeantoiminnan joukkojen liikkeelle kannalle pano. Ensimmäiset metsästäjät olivat paikalla alta puolessa tunnissa ja noin tunnin sisällä hälytyksestä paikalla oli linja-autolasti metsästäjiä. Erilaisiin metsästykseen ja riistanhoitoon liittyviin voimanponnistuksiin ja tehtäviin löytyy vielä vapaaehtoisia. Uskon ja toivon, että innokkuutta näihin asioihin riittää myös jatkossa. Yhdessä saadaan enemmän! Ja vielä kerran susista Viime aikoina keskustelu on valtakunnan tasolla pyörinyt hyvin pitkälti susien ympärillä. Asia on tärkeä ja ymmärrän niiden ihmisten tuskan, jotka joutuvat tämän asian kanssa painimaan lähes päivittäin. Suurin ongelma on näkemykseni mukaan se, että täällä Suomenniemellä on kaksi arviota susikannasta, ja ne poikkeavat täysin toisistaan. Toinen on metsästäjien ja toinen tutkijoiden arvio. Omalta osaltani voin sanoa että, omassa perhepiirissä on yhteensä kaksi suden näköhavaintoa ja ne molemmat ovat kolmen viime vuoden ajalta. Itse olen nähnyt suden jälkiä viimeisen viiden vuoden aikana enemmän kuin sitä edeltävällä 30 vuoden jaksolla. En koe susitilannetta mitenkään poikkeuksellisen vaarallisena mutta edellä mainitusta voi itse kukin vetää omat johtopäätöksensä minun susien runsaus indikaattorista. Ongelma on osittain poliittinen. Suden suotuisa suojelutaso on ylittänyt paikoittain sosiaalisen kestokyvyn. Tämä on purkaantunut turhaantumisena ja kansalaistottelemattomuutena. Maaseudun asukkaille ja metsästäjille (siis niillä, joiden elämään tämä asia kaiken eniten vaikuttaa) on annettava mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua edes

6 6 susikannan määräarvion laadintaan mutta mielellään myös suden suotuisan suojelutason tarkempaan määrittelyyn. RHY toimintaa Olemme ampumakokeiden päivämäärät lyöneet lukkoon. Ne löytyvät tästä tiedotteesta toisaalta ja Kauhajoen metsästysjärjestön nettisivuilta. Kokeita pidetään tarvittava määrä. Tarvittaessa järjestetään lisää. Uskon, että tähän ei ole tarvetta ja lisää kokeita järjestetään vain erittäin painavin perustein. Älkää siis jättäkö ammuntaa viimeisen kortin varaan. Ensimmäinen metsästäjätutkintokoulutus ja siihen liittyvät tutkinnot on jo pidetty tätä kirjoitettaessa. Syksyllä jatkamme samoissa merkeissä Sotkassa. Koulutus pidetään vain jos saadaan riittävä määrä porukkaa kasaan. Tähän liittyen on yleensä pidetty aseosio, joka on ollut kokelaiden mielestä mukava lisä. Tutkinnot läpäisee kun lukee riittävän innokkaasti mutta koulutukseen osallistumalla onnistumisprosentti on ollut huomattavasti parempi. Tuurilla kokeesta ei pääse läpi. Janne on ollut nyt reilun vuoden pestissään ja nauttii johtokunnan luottamusta. Uusia, hyviä asioita on kehitetty ja otettu käyttöön. Ruohonjuuritasolla kaikkia muutoksia ei välttämättä havaita mutta täältä katsottuna toimintaa on ollut normaalia enemmän. Suurin ja mielestäni mainitsemisen arvoisin asia on tämän tiedotteen lähettäminen Teille postitse. Nykyään tiedotteen mukana kulkevat myös jäsenmaksulomakkeet. Tämän projektin synnyttäminen on vaatinut Jannelta oikein pihtiotetta. Tällä muutokselle taputtavat sekä metsästysseurojen rahastonhoitajat että koko kauhajokinen metsästäjäkunta. Hyvää alkavaa kevättä ja hyviä riistalaukauksia! KAUHAJOEN RIISTANHOITOYHDISTYS RY Jarkko Kauhajärvi puheenjohtaja Kuva: Pilvi Vuolle

7 TOIMINNANOHJAAJAN TURINOITA Kulunut vuosi ja lopuillaan oleva metsästyskausi jäi varmasti monen metsästäjän mieleen pitkäksi aikaa, muistorikkaita hetkiä oli usealla saralla. Omalle kohdalleni osui monen monta uutta tuttavuutta ja mieleenpainuvaa asiaa harrastuksen myötä, joka vuosi sitten syventyi toiminnanohjaajan tehtävien myötä. Alkuun keskusteltiin voimakkaasti hirvikannasta ja lupamääristä, syksyllä avustettiin palokuntaa tulvatorjunnassa, kun vesi nousi yli äyräiden ja laajat peltolakeudet muuttuivat kalanviljelyyn soveltuviksi keitaiksi. Tulvaveden uhatessa asuinrakennuksia saimme hälytyksen palokunnalta virka-aputehtävään, joka osoitti komppaniamme nopea liikkuvuuden. Alle puolessa tunnissa ensimmäisellä tehtävä-alueella oli noin 50 metsästäjää mullistamassa hiekkasäkkien kimpussa. Tehtäviä jatkui koko viikonlopun ajan ympäri kylää ja auttajat antoivat apuaan varmasti minkä pystyivät. Se jos mikä antoi positiivista julkisuuskuvaa harrastuksellemme. Suuret kiitokset avustanne! Syksyllä hirvijahdissa oli kuin olikin hirviä, vaikkei monenkaan mielestä pitänyt. Monella alueella oli hyvin karjaa, mutta toki oli tyhjiäkin nurkkia. Lupapankin ovea raotettiin vain vähän, mutta kuitenkin sen verran ettei ruostu kiinni kokonaan. Hirvipopulaation koko on keskusteluttanut koko pohjanmaan alueella, aallonpohja lienee ohitettu. Ainakin kun tarkastelee hirvikolareiden määrää, tuskin Rhy:n puheenjohtajan ja Toiminnanohjaajan vaihtuminen siihen suurta muutosta on aiheuttanut. Kuluneen vuoden aikana olen huomannut jäsenistössämme olevan aikamoinen määrä henkilöitä jotka eivät ole vielä sisäistänyt mikä on Riistakeskus ja mikä on Metsästäjäliitto, RHY tai metsästysseura. Tämä on täysin ymmärrettävä asia, eihän nämä järjestöasiat metsässä tule mieleen ja työaikana on muuta ajateltavaa. Tähän asiaan auttaa huomattavasti pelkkä kokouksiin osallistuminen. Siellä kuulee toiminnasta, niin menneessä kuin tulevassa aikamuodossa. Kovin valitettava oli huomata helmikuussa RHY:n vuosikokouksen osallistujamäärä. Kolmisenkymmentä osallistujaa puolestatoistatuhannesta ei ole järisyttävän suuri osallistumisprosentti. Ehkä prosenttia olisi voinut nostaa laittamalla tulevista tarjoiluista kuvan paikallislehtemme kanteen. Tiloista sekä tarjoiluista suuret kiitokset paikalliselle yrittäjälle, joka tarjosi tilat käyttöömme Erähovin ollessa tilapäisesti poissa käytöstä, joka nyttemmin on saatu ehostettua entistä ehommaksi syksyisen vesivahingon jäljiltä. Tulevalle syksylle hirven kaatolupia anottiin RHY:n puoltamana sama 250 kpl kuin viimevuonna, pankin ovea heilutellaan taas syksyn mittaan tarpeen mukaan. Tämä pankin oven raottelu lienee kaikille jo tuttu toimenpide, mutta suurin yllätys saattaa tulla punanutun saapastellessa lihoineen paikallisen lihajalostamon ovelle. Ovi aukenee kyllä, mutta potkanpätkät saa kärrätä jonnekkin muualle purkitettavaksi, paikkaan jossa käsitellään tarkastamatonta lihaa. Näillä näkymin eläinlääkärit eivät enää voi tulla tarkastamaan ruhoja hirviliivereihin, vaan ruhot täytyy tarkastaa hyväksytyssä paikassa. Pelkkä elintarvikehuoneistoilmoitus ei enää riitä jälkeen. Syksy näyttää miten menetellään, mutta ainakin vielä näyttää toivottomalta. Vaihtoehtoja on aika vähän. Turvallisia, tarkkoja ja toimivia laukauksia tulevalle kaudelle! Janne Ala-Ikkelä Toiminnanohjaaja, RHY Kauhajoki

8 8 Helsingistä Nuorgamiin Perinteiset saunapalvituotteet vanhan ajan savusaunasta - elintarviketeollisuudelle - yritystilaisuuksiin - ravintoloihin ja hotelleihin - kauppaketjuille KAUHAJOEN PALVAAMO Kauhajoki Puh./Fax , , jarmo.syvaluoma@pp.inet.fi

9 KAUHAJOEN RIISTANHOITOYHDISTYS YHTEYSTIEDOT VARAJÄSEN PUHEENJOHTAJA Jarkko Kauhajärvi, , Mikko Rantamäki, Aunesluomantie 130, KYRÖNLATVA, TOIMINNANOHJAAJA Janne Ala-Ikkelä, Hakamäentie 3, KAUHAJOKI, Pankkiyhteys JOHTOKUNTA YHTEYSTIEDOT VARAJÄSEN JÄSEN ( VPJ ) Markku Mäkiranta, , Mika Pihlaja, Tarkkaperäntie 4, PÄNTÄNE, m.makiranta@suomi24.fi JÄSEN Markus Lehtinen, , Antti Hautio, Jukolantie 1 as3, KAUHAJOKI, m.lehti84@gmail.com JÄSEN Ville Pääkkönen, , Petri Risku, Savikyläntie 22 A 3, KAUHAJOKI, ville.paakkonen@wippies.fi JÄSEN Mika Ilomäki, , Martti Koskinen, Peltosenkuja 36, IKKELÄJÄRVI, JÄSEN Jari Haahka, , Vesa Harju-Panula, Savikyläntie 225, KAUHAJOKI, jari.haahka@pp.inet.fi JÄSEN Ville Salmela, , Erkki Hietalahti, Kurikantie 550, HARJA, ville.salmela@luukku.com JÄSEN Jari Ojanpää, Tapani Pellonniemi, Nummijärventie 195, NUMMIJÄRVI, jojanpaa@gmail.com YLIM. JÄSEN Harri Lehtimäki, , Jari-Matti Kiviluoma, Könnönkyläntie 118, HYYPPÄ, harri.lehtimaki@pp.inet.fi MAANOM. JÄSEN Sami Yli-Rahnasto, , Markku Salmirinne, Kurikantie 1010, HARJA, sami.ylirahnasto@gmail.com 9

10 10 KAUHAJOEN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAA 2013 AMPUMAKOKEET 2013 Päivä Vkonpäivä klo Järjestäjä Vastuuhenkilöt La 10- Rhy, Aro Janne, Ville P, Mauno, Petri Su 12- Rhy Janne, Ville S, Markku Su 12- Rhy, Ikkeläjärvi Mika, Olavi, Hannu H To 17- Rhy, Päntäne Markku, Veli-Matti, Mika P Su- 12- Rhy, Muurahainen Jarkko, Rauno, Mikko AMPUMAKOKEESEEN OSALLISTUJALLA OLTAVA MUKANA VOIMASSAOLEVA METSÄSTYSKORTTI JA ASEEN HALLUSSAPITOLUPA ILMOITTAUTUMINEN AMPUMAKOKEESEEN TUNNIN KULUESSA AMMUNNAN ALOITAMISESTA. METSÄSTÄJÄTUTKINNON KOULUTUSTILAISUUDET 2013 Päivä Viikonpäivä klo Paikka Vastuuhenkilöt Ma - Ti 17- Maatalousoppilait. Janne, Jarkko Su 12- Erähovi Teoria (Janne, Jarkko) Ma 18- Erähovi Aseosio (Harri, Jari, Janne, Jarkko) METSÄSTÄJÄTUTKINNOT 2013 Päivä Viikonpäivä klo Paikka Vastuuhenkilöt Ti 19- Maatalousoppilait. Janne, Jarkko Ma 18- Erähovi Janne, Jarkko Ti 18- Erähovi Janne, Jarkko Ke 18- Erähovi Janne, Jarkko Ma 18- Erähovi Janne, Jarkko Ti 18- Erähovi Janne, Jarkko

11 SUURPETOKANTOJEN SEURANTA JA ARVIONTI Suurpetokantojen arviointi perustuu vapaaehtoisten suurpetoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin. Tämä aineisto on perusta Riista ja Kalataloustutkimuslaitoksen tuottamille kanta-arviolle. Riistanhoitoyhdistyksen yksi tehtävä on valvoa alueensa suurpetoyhdyshenkilöiden toimintaa ja suurpetohavainnointia. Kauhajoen alueella jokaiseen metsästysseuraan ja kyläosastoon on nimetty oma yhdyshenkilö, millä on pyritty helpottamaan suurpetohavaintojen ilmoittamista. Koko Kauhajoen alueen vastuuhenkilö on Markku Anttila, joka työstää koko vuoden havainnoista yhden koko Kauhajokea koskevan yhteenvedon. Suurpetohavaintoja kirjataan yhdyshenkilöiden toimesta kauhajokisten metsästysseurojen ja Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen ylläpitämille www-sivuille ( www. kauhajoenmetsastys.com ). Lisäksi havainnot tallennetaan RKTL:n ylläpitämään Tassujärjestelmään. KAUHAJOEN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN SUURPETOYHDYSHENKILÖT NIMI OSOITE PUHELIN OSASTO Anttila Markku Kauhajärventie 1, Juonikylä HYYPPÄ Harju-Panula Jussi Lustilantie 84, Kauhajoki KIRKONKYLÄ Jokinen Sauli Kurikantie 730, Harja MATTILA-HARJA Pääkkönen Ville Savikyläntie 22 A 3, Kauhajoki ARO-TOIVAKKA Panttikoski Tapio Karviantie 608, Nummikoski NUMMIKOSKI Ojanpää Jorma Nummijärventie 195, Nummijärvi NUMMIJÄRVI Peltonen Olavi Peltosenkuja 125, Ikkeläjärvi IKKELÄJÄRVI Syrjälä Matti Ratikyläntie 261, Kainasto KAINASTO Pihlaja Mika Isojoentie 143, Päntäne PÄNTÄNE Pitkänen Keijo Kivimäentie, Kyrönlatva MUURAHAINEN 11 Ravikuja 2, Kauhajoki Matkap

12 12 KAUHAJOEN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN HIRVIKOLARIRYHMÄ RHY 1 Mäkiranta Markku RHY 2 Itäluoma Mauno RHY 3 Kiviluoma Jari-Matti SEUROJEN/KYLÄOSASTOJEN VASTUUHENKILÖT ARO-TOIVAKKA Rinta-Valkama Heikki Itäluoma Mauno KIRKONKYLÄ Koivisto Matti Harju-Panula Jussi NUMMIJÄRVI Hongisto Pentti Ojanpää Jorma IKKELÄJÄRVI Ilomäki Mika Koskinen Martti MATTILA-HARJA Suomela Mauno Salmela Ville HYYPPÄ Kiviluoma Jari-Matti Iso-Oja Ismo KAINASTO Ala-Kokko Juha Länsikallio Aulis MUURAHAINEN Kauhajärvi Rauno Köykkä Antti PÄNTÄNE Pihlaja Mika Luoma-Keturi V-M Kolarihirvien ja peurojen myyntilihan saatavuudesta, ja hinnoista voi tiedustella Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen hirvikolariryhmältä. Manun koira. Kuva: Janne Ala-Ikkelä

13 13 Kauhajoen Riistanhoitoyhdistys PIENPETOKILPAILU - Kilpailuaika Palkitseminen: Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan tuntuva palkinto. - Pisteitä saa seuraavasti: kettu 5 pistettä supikoira 5 pistettä mäyrä 5 pistettä näätä 5 pistettä minkki 5 pistettä vahinkolinnut 1 pistettä - Tiedot toimitetaan kirjallisesti mennessä rhy:n toiminnanohjaajalle / puheenjohtajalle. ELÄINLAJI MÄÄRÄ PISTEET PISTEET YHTEENSÄ Kettu 5 Supikoira 5 Mäyrä 5 Näätä 5 Minkki 5 Vahinkolinnut 1 Yhteensä Pyytäjän nimi Pyytäjän ikä Pyytäjän puhelin Metsästysseura Saalismäärän varmentaja ( nimi/ puh )

14 14

15 SUOMEN RIISTAKESKUS, POHJANMAAN ALUETOIMISTO TOIMISTO riistapäällikkö Vapaudentie B 22 Mikael Luoma SEINÄJOKI puh pohjanmaa@riista.fi mikael.luoma@riista.fi riistasuunnittelija hallintosihteeri Juha Heikkilä Sirpa Hakala puh puh juha.heikkila@riista.fi sirpa.hakala@riista.fi SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO RY / POHJANMAAN PIIRI puheenjohtaja toiminnanjohtaja Hannu Ilomäki Veli Kujala Jussintie 4, Peräseinäjoki Savikonkydöntie 89, Alavus puh puh hannu.ilomaki@seinajoki.fi veli.kujala@alavus.fi 15 KENTTÄKEITIN Päntäneen Metsästysseura ry vuokraa kenttäkeitintä. Vetoisuus: 150 l + 25 l + 25 l. Lämmitys: puilla Mahdollisuus vuokrata keittäjineen. Tiedustelut numerosta: Mika Pihlaja Kuva: Janne Ala-Ikkelä

16 16 Tutustu laajaan tuotevalikoimamme osoitteessa: Ratamotie 66, Oulu, Finland. puh

17 METSÄSTÄJÄLIITTO KOULUTTAA Metsästyskenttä on muutoksessa monella tasolla. Riista-alan organisaatiot muuttuvat ja kehittyvät. Myös yksittäisen metsästäjän tarpeet muuttuvat ajan ja yhteiskunnan vaatimusten mukana. Kehityksen kelkassa pysyminen saattaa välillä hämmentää verkkaisempaan tahtiin tottuneen metsämiehen. Selvää kuitenkin on, että muutos on jatkossakin ainoa pysyvä tila. Muutoksiin sopeutumisen avainsana on kouluttautuminen. Riistahallinnon uudistuksen myötä Metsästäjäliiton asema metsästäjien kouluttajana on muuttumassa. Koulutustyönjaosta on keskusteltu riistakeskuksen ja Metsästäjäliiton välillä viime vuodesta lähtien hyvässä hengessä. Tarkoituksena on jakaa tehtäväalueet järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla ja toisaalta myös syventää yhteistyötä. Vähiä resursseja ei kannata hukata päällekkäisiin toimintoihin. Tavoitteena on luoda koulutusjärjestelmä, joka kattaa metsästäjän tarpeet aloittelevasta taitavaan metsästäjään saakka eli läpi koko metsästäjän urapolun. Metsästäjäliitto on strategiassaan ottanut koulutuksen yhdeksi painopistealueeksi jo muutama vuosi sitten. Koulutusmateriaalia on tuotettu lyhyessä ajassa merkittävä määrä ja vapaaehtoisia piirikouluttajia on koulutettu materiaalin käyttöön. Myös liiton keskustoimiston koulutushenkilöstöä on lisätty vuoden 2013 alusta koulutussuunnittelijalla. Kasvua onkin saatu valtakunnan tasolla sekä koulutustilaisuuksien että osallistujien määrissä selvästi, mutta tehtävää riittää varmasti myös jatkossa. Tärkeää on, että Metsästäjäliiton koulutus näkyy entistä enemmän seuratasolla ja se koetaan myös tarpeelliseksi. Koulutusten aihepiireissä kuuntelemme kentän ääntä herkällä korvalla. Vuonna 2010 tehdyssä valtakunnallisessa seuratoimintakyselyssä saimme suuntaa koulutustarpeiden osalta ja sen pohjalta olemme kehittäneet koulutusvalikoimaamme. Hyvän vastaanoton on saanut esimerkiksi Metsästysammunnan ABC-koulutuskokonaisuus, joka tähtää perusmetsästäjän ampumaharjoittelun parantamiseen ilman kilpailupakkoa. Aloittelevan metsästäjän ABC taas on liiton tuorein koulutuskokonaisuus, jonka tuloksena jokainen uusi metsästäjä saa uuden koulutusoppaan ohjenuorakseen matkalla kohti aktiivista jäsenyyttä metsästysseurassa. Metsästysseuratoiminta on ollut perinteisesti Metsästäjäliiton perustoiminta- ja osaamisaluetta, johon tuotettiin Metsästysseuran käsikirjan kokonaan uudistettu painos. Aivan uusina koulutusaiheina vuonna 2013 otettiin ohjelmaan muun muassa Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus, turkisten hyödyntäminen yhteistyössä Luonnonturkisyhdistyksen kanssa sekä patruunoiden jälleenlatauksen perusteet. Vapaaehtoisten kouluttajien mukaan saaminen on elintärkeää. Ainoastaan siten saadaan turvattua asiantuntemuksen jakaminen uusille metsästäjäsukupolville tarpeeksi laajassa mitassa. Metsästäjäliiton toiminnan keskeinen kivijalka on aina ollut vapaaehtoinen metsästysseuratoiminta. Nyt kun olemme metsästäjien koulutuksen järjestämisen suhteen aikaisempaa suuremman haasteen edessä, yhteishenkeä ja metsästäjäaatteen paloa tullaan tarvitsemaan entistäkin enemmän. Joten metsästäjä, jos olet vähänkään kiinnostunut kouluttamisesta, ota yhteys Metsästäjäliiton piirin toiminnanjohtajaan ja ilmoita olemassaolostasi hänelle. Kouluttaminen on antoisa sekä kehittävä laji ja mikä parasta, siinä työsarkaa riittää jokaiselle! Ere Grenfors Koulutuspäällikkö, Suomen Metsästäjäliitto ry. 17

18 18 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO SELVITTÄÄ RUSAKON JA METSÄJÄNIKSEN RISTEYMIÄ Näytteiden keruu jäniseläintutkimukseen Itä-Suomen yliopisto selvittää rusakon ja metsäjäniksen risteymien yleisyyttä ja maantieteellistä esiintyvyyttä Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on erityisesti selvittää sitä, mikä osuus rusakolla on metsäjäniskantojen taantumisessa. Tutkimukseen tarvitaan näytteitä metsästetyistä tai muuten kuolleista jäniseläimistä. Näytteeksi kelpaa erinomaisesti korva. Mikäli eläimessä on jotain poikkeavaa, sen voi lähettää myös kokonaisena Eviraan viitteellä Itä-Suomen yliopisto/rusakkotutkimus. Näyte Kukin näyte (esim. yksi korva per eläin) pakataan omaan minigrip- tms. muovipussiinsa ja säilytetään pakkasessa lähettämiseen saakka. Näytteitä kerätään jatkuvasti. Näytetiedot Näytteen mukana tulisi olla lähettäjän nimi ja yhteystiedot sekä seuraavat löytötiedot: arvio lajista asteikolla 1-5 jossa: 1 = tyypillinen metsäjänis, 5 = tyypillinen rusakko löytöpaikka ja -päivä löytötapa (esim. metsästys, auton alle) muut mahdolliset tiedot Lähetys Näytteet lähetetään pakastettuina Matkahuollon mukana Itä-Suomen yliopiston biologian laitokselle (Jaakko Pohjoismäki). Metsästäjä tai metsästysporukka voi myös kerätä näytteitä lähetettäväksi kerralla suuremman määrän, esimerkiksi koko jahtikauden aikana kertyneet korvat. Näytteille saa pyytämällä postituskuoren, jossa lähetysmaksu maksettu. Kiitos yhteistyöstä! Lisätietoja: Jaakko Pohjoismäki, p sähköposti: jaakko.pohjoismaki@uef.fi Osoite: Jaakko Pohjoismäki Itä-Suomen yliopisto Biologian laitos PL Joensuu Kuva: Janne Ala-Ikkelä

19 19 Nuoren metsän hoito on tuottava sijoitus tulevaisuuteen. Hoidamme nuoria metsiä ja korjaamme samalla puuta puhtaaseen energiakäyttöön. Olemme erikoistuneet energia- ja ensiharvennuksiin. Alan johtaviin toimijoihin kuuluvana takaamme ammattimaisen korjuun sekä kilpailukykyisen hinnoittelun korjattavalle puulle. Kysy lisää oman paikkakuntasi asiantuntijalta. Aaro Envall, Markus Latvala, Puusta puhdasta energiaa

20 20 POLIISIN TERVEHDYS 2013 Toimin tällä hetkellä Kauhajoen poliisiasemalla komisario Harri Teivaanmäen sijaisena näillä näkymin vuoden 2013 loppuun saakka ja näin sijaisen ominaisuudessa saan jatkaa Harrin perinnettä eli kirjoittaa lehteenne ajankohtaisia asioita metsästäjille poliisin näkökulmasta katsottuna. Vaikka ampuma-aseiden hankintaan liittyvät seikat ovat olleet myös aiemmin poliisin kirjoituksen kohteena, haluan siitä huolimatta pyrkiä edelleen valistamaan metsästäjiä ampuma-aseiden hankkimiseen ja erityisesti hankkimisen yhteydessä noudatettaviin määräaikoihin liittyen. Kun suunnittelet aseen ostamista, mieti riittävän ajoissa etukäteen millainen ampumaase soveltuu parhaiten siihen käyttötarkoitukseen mihin olet asetta hankkimassa. Tätä asiaa arvioidaan luonnollisesti myös lupaharkinnan yhteydessä. Mikäli tarvitset asetta seuraavan syksyn jahtiin, niin ole ajoissa liikkeillä lupahakemuksesi kanssa, koska vuosittain asehakemukset ruuhkautuvat pahoin juuri ennen metsästyskauden alkamista heinäkuun lopulla ja elokuun aikana. Tällöin kesälomakauden ollessa kiivaimmillaan myös hakemuksia vastaanottava ja niitä käsittelevä poliisin henkilöstö on lomien vuoksi pienimmillään, joten käsittelyajat venyvät normaalia pidemmiksi. Varaa riittävästi aikaa hakemuksesi jättämiseen. Uuden käytännön mukaan hakemus laitetaan vireille henkilökohtaisen haastattelun perusteella toimistosihteerin toimesta, joka syöttää aiemmin paperille hakijan kirjaamat asiat käytännössä suoraan tietokoneelle poliisin tietojärjestelmään. Hakemuksen liitteeksi tarvitset normaalissa tapauksissa metsästyskortin / kuitin riistanhoitomaksun suorittamisesta, metsästysseuran jäsenkortin tai muun selvityksen metsästysalueesta, todistuksen asevelvollisuuden suorittamisesta alle 60- vuotiailta hakijoilta sekä todistuksen soveltuvuustestin suorittamisesta, mikäli edellisestä luvan myöntämisestä on kulunut useampi vuosi aikaa. Aiemmasta käytännöstä poiketen et tarvitse enää nykyisin käteistä rahaa lupien maksamiseen, vaan korttimaksukin onnistuu asiakastiskillä asioitaessa. Lisäksi kannattaa huomioida lupapalvelujen tarjonnan osalta se, että pienet poliisiasemat ovat suljettuna keskiviikkoisin alkaen. Kun olet saanut hankkimisluvan, niin tutustu tarkoin luvan sisältöön. Lupa on voimassa normaalissa tapauksessa 6 kuukauden ajan myöntöpäivästä lukien. Tämän kuuden kuukauden aikana luvanhakijan pitää hankkia kyseinen ase tai muutoin lupa vanhentuu ja raukeaa. Hankkimispäivästä lukien aseen hankkineella on 30 päivää aikaa esittää kyseinen ase poliisille aseen tietojen tarkastamiseksi ja syöttämiseksi aserekisteriin. Aseiden tarkastaminen on keskitetty Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella Seinäjoen pääpoliisiasemalle ja sinun tulee ennen aseen esittämistä varata aika kyseistä tarkastusta varten joko Internetistä poliisilaitoksen sivuilta tai soittamalla poliisin päivystykseen. Tarkastuspäivät ovat yleensä tiistaisin ja lauantaisin, mutta ne vaihtelevat kuukausittain hieman tarpeen mukaan. Koko tämä prosessi tulee hoitaa tuon 6 kuukauden kuluessa. Jostakin syystä näiden määräaikojen noudattamisessa ilmenee ongelmia. Suurimmalta osin nämä laiminlyönnit johtunevat siitä, että aseen hankkinut ei tarkista riittävällä

21 tarkkuudella lupapäätöksissä mainittuja, lupaprosessin yhteydessä noudatettavaksi säädettyjä määräaikoja. Jos luvanhakija ylittää tämän prosessin aikana hankkimisluvassa määritellyn 6 kuukauden määräajan, käsitellään kyseistä asiaa poliisissa ampumaaserikoksena, koska käytännössä hakijalla ei ole tällöin enää lupaa pitää hallussaan kyseistä asetta. Tämä johtaa yleensä ampuma-aseen takavarikoimiseen sekä rikostutkintaan. Mikäli luvanhakija laiminlyö puolestaan ampuma-aseen esittämisen 30 päivän määräajassa, käsitellään asiaa ampuma-aserikkomuksena ja siitä määrätään yleensä sakkorangaistus. Tämän lisäksi aseen hankkineelle annetaan yleensä myös ampumaaselain mukainen varoitus huolimattomuuden seurauksena. Tällä saattaa olla sitten puolestaan vaikutuksia seuraavien aselupien myöntämiselle. Kuten sanottua, uskoisin, että suurimmalta osin nämä määräajoissa tapahtuvat laiminlyönnit perustuvat huolimattomuuteen ja tietämättömyyteen. Omalta osaltani toivoisin, että jatkossa metsästäjät olisivat erityisen tarkkoja näiden aseen hankkimiseen liittyvien määräaikojen noudattamisessa ja toimisivat näiltä osin ampuma-aseita koskevan lainsäädännön mukaisesti. Vaikka kyseessä onkin vain laissa säädeltyjen määräaikojen rikkominen, tekee näiden säännöksien noudattamattomuus aina hallaa metsästäjien maineelle ja aiheuttaa tietysti poliisille niin lupahallinnossa kuin rikostutkinnassa turhaa lisätyötä. Viime aikoina julkisuudessa on käsitelty varsin laajasti metsästysrikoksia. Suurimman palstatilan on varmaankin saanut susien salakaatoihin liittynyt rikostutkinta. Aihetta on käsitelty varsin laajasti Metsästäjä- lehdessä 2/2013, joten en asiaa tässä yhteydessä sen suuremmin käsittele; tuohon lehteen kannattaa jokaisen tutustua. Metsästäjien tulisi muistaa, että kaikista tähänkin asiaan liittyvistä erilaisista perusteista huolimatta, rauhoitettujen suurpetojen ampuminen vaatii pääsääntöisesti asianmukaisen erillisen kaatoluvan. Kaatolupien myöntäminen edellyttää sitä, että lupien myöntämisen perusteena olevat kantojen arvioinnit olisi mahdollisimman luotettavasti tehty. Tältä osin metsästäjät voisivat olla nykyistä aktiivisempia ja ilmoittaisivat omista suurpetoihin kohdistuvista havainnoistaan alueellisille yhteyshenkilöille, jotka kävisivät tarkastamassa ja dokumentoimassa havainnot siten, että eri petojen alueellinen esiintyminen tulisi tosiasiassa dokumentoiduksi siten, että niiden lukumäärää kartoitettaessa olisi esittää tosiasiallisia, havaintoihin perustuvia arvioita petojen lukumääristä. Todellisten lukumäärien perusteella tapahtuva kaatolupien tarpeen määrittely olisi kaikkien osapuolien edun mukaista ja helpottaisi omalta osaltaan asiassa tehtäviä ratkaisuja. Näillä tervehdyksillä toivotan kaikille lukijoille oikein antoisaa jahtikautta kaudelle Muistakaamme tämän nykyelämäämme vaivaavan kiireen lomassa välillä pysähtyä ja laukaista stressiämme vaikkapa nauttimalla jahdin yhteydessä luonnon rauhasta, nokipannukahvista ja nuotiossa tirisevästä makkaranpätkästä. t. Pauli Latvanen, komisario Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos, Kauhajoen poliisiasema 21

22 22

23 23 SINÄ PÄÄTÄT MILLAISEN METSÄN HALUAT. Vaativatko taimikkosi hoitoa? Näkyykö taimikossa hirviä? UPM:n metsäasiakasvastaava auttaa Sinua huolehtimaan metsäsi kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista puukaupan yhteydessä. TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ. TEEMU RUOHONIEMI p , MIKA TUOMAALA p , Kauhajoen metsäpalvelutoimisto Topeeka UPM METSÄ Sotkan Erähovi. Kuva: Pilvi Vuolle

24 24 PAULIN PALSTA Jaakko Kytönen In Memoriam saimme kuulla suruviestin, Jaakko on poistunut keskuudestamme. Hän oli menehtynyt rakkaan harrastuksensa viereen, hirvikoepaperien tarkastukset oli ollut meneillään. Hänen mukanaan poistui iso osa Kauhajoen metsästysseuran oman aikakautensa historiaa, olihan Jaakon rooli etenkin kennelpuolella hyvin merkittävä. Hänen tekemisiensä jäljet tulevat näkymään pitkään seuramme toiminnassa. Jaakon toiminta: Kauhajoen metsästysseuran johtokunnassa sekä saman ajan Kainaston kyläosaston puheenjohtajana. Seuran hirvikoirajaoston vetäjänä Kennelpiirin hirvikoirajaoston vetäjänä Kennelpiirin hallituksen jäsen SHHJ:n hallituksessa HIRV ylituomari vuodesta Tässä osa hänen toiminnastaan yhteisten asioiden hyväksi. Paulin palsta Tänä talvena me metsästäjät olemme olleet julkisuuden valokeilassa susien salakaatojen takia. Mikä on oikein, mikä väärin, minun on turha lähteä analysoimaan. Lainsäätäjien mukaan tämä on rikollista toimintaa. Uskon, että tämä talvi osoitti jotain olevan pielessä suurpetopolitiikassakin. Toivon mukaan asioihin tulee tarkennuksia. Otettaisiin esim. huomioon niiden ihmisten mielipiteet, jotka joutuvat näiden eläinten keskellä elämään. Aika näyttää. Erähovilla sattui vesivahinko. Noin 30 m vettä valui rakenteisiin. Siitä alkoi iso operaatio kuivauksineen ja korjauksineen, kestäen huhtikuun puoliväliin 2013 vuoden puolelle. Tapauksella oli iso lovi toimintaan. Vakuutukset kuitenkin vastasivat vahingon. Viime syksyn hirvijahdista ja kaadoista väittäisin, että korjausliike, jonka teimme, oli oikeaan osunut toimenpide. Käytimme 60% koko 250 lupamäärästä koska näytti, että kanta oli voimakkaassa laskussa. Olen edelleenkin tämän ns. lupapankkikäytännön vankkumaton kannattaja. Tällä pystytään tekemään nopeitakin korjausliikkeitä suuntaan tai toiseen jos asiat niin vaativat. Tietojärjestelmähanke jonka veimme läpi on tällä hetkellä valmis. Ainoastaan viimeisiä rahoja odotellaan Ely-keskukselta. Suotavaa olisi, että alamme tosissamme käyttämään nettisivujamme tiedonvälitykseen; kokoukset, metsästystapahtumat esim. peura- ja kaurisyhteisjahdit ym. Kysymyshän on vain asioiden omaksumisesta ja hyväksymisestä. Hirviharjoitusammunnat ovat myös tulostettavissa sivuiltamme. Lehtiin niitä ei laiteta paitsi tietenkin tähän. Tänä vuonna jäsenmaksut ovat ensimmäistä kertaa tämän lehden takakanteen painettuna, joten kannattaa seurata ja antaa palautetta jos on aihetta. Uskon kuitenkin että homma toimii. Tämä käytäntö on ollut jo pidemmän ajan tavoite, ja nyt se on teknisesti mahdollista. Syksyä odotellen Pauli Kiviluoma