Neuvotteluissa ei palele

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neuvotteluissa ei palele"

Transkriptio

1 Syksy 2010 Neuvotteluissa ei palele Tässä lehdessä mm. Kuka vielä muistaa kuumaa kesää? Meillä Metalliliitossa lämpöä riitti elokuussa vielä omastakin takaa, kun neuvottelimme uusista palkankorotuksista. Lienee hyvä vähän kerrata, miten sinne asti päädyttiin. Neuvottelut aloitettiin toukokuussa. Jo alun perin oli selvää, että sopimusta ei yritetä runnoa kasaan väkisin, jos riittävää painetta sen tekemiseen löydy. Eikä löytynytkään. Ei löytynyt riittävästi painetta pannuun. En tiedä, tuliko työnantajapuoli neuvottelupöytään vähän takki auki. Totta kai mekin hyvin tiedostimme, että takana on vaikea vuosi. Lähes joka toinen meidän porukoissamme oli saanut maistaa lomautuksen ihanuutta. Ja osa joutui suoraan irtisanotuksikin. Silti työnantajan ensimmäiset esitykset yllättivät. Vähän eri planeetalta tulleilta ne kuulostivat. Keväällä ei lopulta päästy edes puhumaan korotusprosenteista. Homma kaatui jo sopimusmalliin. Teknologiateollisuus tyrkytti meille mallia, jossa yritykset olisivat käytännössä voineet paikallisesti määritellä, tarvitaanko ylipäätään mitään korotuksia. Sellaiset häiritsevät tekijät kuin työtä tekevät metallimiehet ja naiset sekä heidän edustajansa olisi tässä mallissa sivuutettu kylmästi. Arvaatte, millaisen vastaanoton tällainen tarjous sai meidän neuvottelukunnassamme. Liukumat taas sallittuja Riku Aalto Arvioimme toukokuussa, kun neuvottelut päätettiin siirtää elokuuhun, ettei tämä nyt ainakaan meidän etujemme vastaista ole. Taisimme osua oikeaan. Vaikka alalla ei vieläkään mene mitenkään turhan hyvin, oli kesällä jo selvästi nähtävissä, että tilanne paranee koko ajan. Tilauskirjat vahvistuvat ja väkeä ryhdytään kutsumaan lomautuksilta töihin. Elokuun neuvotteluissa tahti ja sävel olivatkin aivan toiset kuin keväällä. Ensin sovittiin sopimusmallista. Henkilökohtaisen erän osuus sovittiin nyt aiempaa pienemmäksi. Siitä alkoi sitten prosenttivääntö. Työnantaja teki tarjouksia ja me yritimme pitää rimaa korkealla. Lopulta päädyttiin tähän toteutuneeseen malliin: vähintään prosentin yleiskorotukseen ja puolen prosentin henkilökohtaiseen osaan. Viime vaiheessa jouduimme harkitsemaan, haetaanko korotuksiin mahdollisesti saatavissa olevaa pientä lisää voimakeinoilla tai niillä uhkaamisella. Punninnan tulos oli, että säästetään voimakeinot tuonnemmaksi. Uskon, että tämä oli viisas päätös. Tätä kirjoitettaessa on käytössä vasta hajatietoa sopimuksen toteutumisesta. Yleislinja varmaan on se, että korotukset asettuvat perälaudan tuntumaan. Mutta on toki kuulunut toisenlaistakin viestiä. Parhaimmillaan on päästy kustannusvaikutukseltaan kolmen prosentin korotuksiin. Juuri tässä muuten on tämän sopimuksen yksi olennainen pointti. Nyt saa taas oikein luvan jälkeen neuvotella vapaasti liukumista palkkoihin. Palattiin siis vanhaan käytäntöön. Täyden hyödyn mittaaminen sopimuksesta edellyttää tietenkin luottamusmiesporukalta kovaa asennetta. Mutta kuka väittää, etteikö meillä olisi sellainen porukka, jolta tuota asennetta löytyy? Syksyn neuvottelutulokset ja -kokemukset ovat pohjalla, kun keväällä taas käydään uusiin korotusneuvotteluihin. Liiton työlle tunnustusta Noudin liiton edustajana meille lokakuun alussa myönnetyn Suomen työelämäpalkinnon. Palkinnon jakoi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Palkintoon kuuluu huomattava summa rahaa. Silti merkittävämpi asia on se tunnustus, joka tätä kautta liittomme tekemälle työlle annettiin. Eikö ammattiliiton tehtävänä juuri ole toimia niin, että sen jäsenten olisi parempi olla työelämässä ja työpaikoilla? Meidän työtämme arvostetaan. Se jatkuu uudessa työhyvinvointiprojektissa. Mutta ennen kaikkea se jatkuu joka päivä jäsenten arjessa työpaikoilla. Ps. Valmistautuminen kevään vaaleihin on kovassa vauhdissa. Ollaan niissäkin aktiivisia. Ei ole sama, ketkä tämän maan tulevaisuutta ovat linjaamassa. Arkea eduskuntaan s. 3 Metson venttiilit tehdään jatkossa Vantaalla s. 4 Suomi menestyy työllä s. 5 Luottamusmies on myös yrityksen kehittäjä s. 5 Teollisuutta tarvitaan s. 7 Lehti sisältää edellä mainittujen lisäksi asiaa työpaikoilta ja muualta

2 2 METALLITYÖ PÄÄKIRJOITUS: Hallinnon puheenvuoro: Luottamusmiehiä työpaikoille Työpaikkojen luottamusmiehet valitaan marras-joulukuun aikana. Isommilla työpaikoilla löytyy vielä halukkaita hoitamaan luottamusmiestehtäviä. Pienemmillä työpaikoilla saattaa luottamusmiehen löytämisessä olla vaikeuksia. Taustalla on ainakin jo osittain ohi mennyt taantumakausi, jolloin luottamusmiesten pääasiallisena tehtävänä oli neuvotella työnantajan kanssa henkilöstön vähentämisestä ja neuvoa jäseniä työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Toinen asia, joka varmasti vaikuttaa halukkuuteen toimia luottamusmiehenä on paikallisen sopimisen lisääntyminen ja siihen liittyvä osaamisvaatimus. Luottamusmieheltä vaaditaan paitsi neuvottelutaitoa, myös yritystalouden tuntemusta, lakimiestaitojakin olisi hyvä olla. Onneksi on Murikka, josta edellä mainittuja taitoja voi hankkia! Paikallisia sopimuksia on toki tehty työpaikoilla vuosikausia, joko henkilökohtaisella tasolla tai kollektiivisia, koko työpaikkaa koskevia sopimuksia. Luottamusmiehen paineita on viime vuosina lisännyt se, että osa palkankorotusprosessista on siirretty työpaikoille luottamusmiesten sovittavaksi. Palkankorotuksista sopiminen työpaikalla on sillä tavalla hauskaa, että ellet sovi mahdollisimman isoista ja kaikille yhtä suurista korotuksista, olet tehnyt huonon sopimuksen, aina jonkun mielestä. Toisaalta työpaikalla on muitakin tarpeita kuin sopia pelkästä palkkojen yleiskorotuksesta. Saattaa esimerkiksi olla tarvetta korjata palkkauksen vinoutumia tai antaa kannustusta hyvästä suorituksesta. Tähän ei pelkkä yleiskorotus riitä, vaan korotuksia on kohdistettava työpaikalla valituin perustein. Jos ylipäätään päästään sopimukseen palkkojen korottamisesta ja korotusperusteista, jää nähtäväksi, miten suuri osa työpaikan työntekijöistä tämän perusteen ymmärtää ja hyväksyy, kaikki eivät sitä tee. Vähemmällä selittelyllä luottamusmies pääsee, jos ei tee paikallista sopimusta, tosin rahaa saattaa siinä tapauksessa jäädä saamatta. Viimeisimmässä palkankorotusratkaisussa työehtosopimukseen määritelty perälautamalli takaa vähimmäiskorotukset kaikille. Tämä perälautamalli on ehkä paras tähänastisista paikallisen sopimisen malleista. Vaikkakin luottamusmiehen työ on välillä haastavaa ja henkisesti raskastakin, se antaa hienon ja monipuolisen näkökulman (työ)elämään. Omasta kokemuksesta voin suositella luottamusmiestehtävän vastaanottamista Vaikka kaikki eivät luottamusmieheksi haluakaan, kaikkien tulisi vähintäänkin olla kiinnostunut luottamusmiehen valinnasta työpaikalle. Jos työpaikalla järjestetään luottamusmiesvaalit, pidäthän huolen siitä, että teet valintasi ja käyt äänestämässä. Hannu Latva-Pietilä Näyttää siltä että hallitus kävelee Ek:n talutushihnassa, ainakin hyvin toisiaan päätöksillään tukevat. Vaaditaan maltillisia palkan- Det ser ut som om regeringen går i Ek:s ledband, iallafall stöder besluten varandras intressen. Det fodras moderata lönepåslag medan man med sina beslut hjälper till att låta den grå ekonomin frodas- miljarder går förlorade, pengar som skulle kunna användas till allas förmån. På ett vis ironiskt att minnas, hur det regerande partiet gjorde reklam för sig om att vara ett arbetarparti. Nu har ju arbetsplatserna gått förlorade, många av dem för evigt. ALLA lider av de förlorade arbetsplatserna, även de, som åtmintone tillsvidare, fått behålla sitt arbete. Det är psykiskt mycket tungt att se sin/sina arbetskamrater gå ut från arbetsplatsen med avskedsbrevet i sin hand. Man kan knappast prata om Kuka maata hallitsee korotuksia mutta annetaan harmaan talouden rehottaa, tätä jopa päätöksillä edesautetaan. -miljardeja menetetään, rahaa joka voisi olla kaikkien hyödyksi jotenkin ironista muistella hallitsevan hallituspuolueen mainospuheita työväenpuolueena. Nythän työpaikat on menetetty, suuri osa niistä lopullisesti. Menetetyistä työpaikoista kärsivät KAIKKI, unohtamatta niitä työntekijöitä jotka, ainakin toistaiseksi ovat saaneet työpaikkansa pitää. On rankka kokemus nähdä työkaverinsa kävelevän, irtisanomiskirje kädessään, ulos työpaikasta. Työpaikoilla ei juurikaan enää voi puhua hyvinvoinnista. Irtisanomistilanteiden jälkihoidossa on paljon parantamisen varaa. Tätä puolta eivät työnantajat osaa hoitaa, päinvastoin työtahtia kiristetään, etuja leikataan, epävarmuus jatkuu. Ihmiset sairastuvat kun eivät enää jaksa. Laman syytä kaikuu käytävillä. Taas muistan hallituspuolueen puheet ennen viimekertaisia eduskuntavaaleja Ei lama tule koskemaan Suomea, ollaan niin vakaalla pohjalla, lamasta puhuminen oli vaan demarien pelottelupolitiikkaa. jne.- Kaikki tiedämme miten kävi. Eiköhän olla viisaampia seuraavissa eduskuntavaaleissa ja käännetään kelkka oikeille raiteille. Äänestetään, työväen etujen mukaan, oikeata työväenpuoluetta, ei jäädä sohvalle odottamaan että muut päättävät vaan päätetään itse! Karita Pihlström valtuuston jäsen Vem regerar i landet välmående på arbetsplatserna. Det finns mycket som borde förbättras i hanteringen av personalen vid uppsägningar. Arbetsgivarna kan inte sköta dessa situationer, tvärtom skruvas arbetstakten upp, förmåner dras in, osäkerheten fortsätter. Personalen insjuknar då de inte orkar mer, detta vill man dock inte ta i beaktande. Recenssionens orsak ekar det i korridorerna. Åter minns jag regeringspartiets tal före valet - Recenssionen når inte Finland, vi står på stabil grund, socialdemokraternas skrämselpolitik mm.- Alla vet vi hur det gick. Inför nästa riksdagsval skall vi vara klokare och svänga kälken på rätt köl genom att rösta på det riktiga arbetarpartiet som gynnar arbetarrörelsen. Vi skall inte stanna i soffan och låta någon annan bestämma utan göra det själv! Karita Pihlström fullmäktige medlem Julkaisija: Metallityöväen Uudenmaan sd. ay-jaosto Päätoimittaja: Lars Pekkanen Sivunvalmistus: Uudet Palvelut Udepa Oy Paino: Kehitys Oy, Pori

3 Pasi Karttunen: Konecranesin pääluottamusmies, Hyvinkää Arkea eduskuntaan Olen suostunut eduskuntavaaliehdokkaaksi pitkälti sen takia, että eduskuntaan on saatava enemmän tavallisen palkansaajan arjen tuntemusta, perustelee ehdokkuuttaan Pasi Karttunen. Normaalin työläisen ja lapsiperheen kokemuksen hyödyntäminen ja jakaminen on mielestäni aivan yhtä hyvä lähtökohta kuin vaikkapa akateemisen uran tehneen. Kansan enemmistö elää kuitenkin samoissa olosuhteissa kuin minä ja läheiseni. Olen varma, että eri luottamustehtävissä, ennen kaikkea pääluottamusmiehen ja kaupunginvaltuutetun työssä, hankittu kokemus on hyvä tausta kansanedustajalle. En ole missään nimessä koulutusta tai koulutettuja ihmisiä vastaan. Suomi tarvitsee heitä. Eduskunnassa pitää kuitenkin olla myös niin sanottuja duunareita. Siellä pitää olla myös pitkälle koulutettuja, eri ikäryhmistä, eri asemassa olevia ihmisiä. Tämä ei ole missään nimessä keneltäkään pois, vaan nimenomaan tavoitteena on saada uutta verta eduskuntaan. Pasi näkee lähestyvien eduskuntavaalien merkityksen poikkeuksellisen suurena. Nyt on ajauduttu tilanteeseen, että Kokoomus Kepun kanssa vie Suomea väärään suuntaan ja sosialidemokraateista on tullut kyytipoikia oppositiossa. Nykyään oppositiota ei kuunnella sitä vähääkään, mitä ennen on minun mielestäni kuunneltu. Samoin on käynyt ayliikkeelle. SDP on mukana seuraavassa hallituksesta vain olemalla suurin puolue. Tosiasia on, että jos me olemme hyviä kakkosia, niin se ei riitä. Meille riittää vain ykköspalli. Se asettaa vielä suuremmat haasteet. Vaalituloksella tulee olemaan suora vaikutus myös käytännön edunvalvontatyöhön, arvio Pasi. Vaikka vahan mallinen tupo olisikin haudattu, ei kaikkien palkansaajien asioiden ajaminen onnistu ilman nykyistä yhtenäisempää työmarkkinamallia. Jos me demarit saamme vahvan aseman ja olemme hallituksessa päättämässä, niin uskon, että sillä on merkitystä myös ay-puolelle. Saadaan sitä kolmikantaa, tai millä nimellä sitä halutaan sitten kutsuakin. Jo useissa vaaleissa äänestysaktiivisuus on laskenut tai ollut heikkoa. Millaisia keinoja on olemassa innostuksen nostamiseen? Meidän on tuotava faktat pöytään siitä mitä maassa on tapahtunut ja mitä hallituspuolueet ovat luvanneet. Jos me niistä pystymme tuomaan konkreettisia esimerkkejä, niin se vaikuttaa. En usko, että jos väännetään hienoja mainoslauseita siitä, että me teemme jonkin paremmin kuin joku muu, tai emme avaa meidän teemoja kunnolla niin emme kyllä pärjää, painottaa Pasi. Korkea työllisyys turvaa hyvinvointivaltion Sinulla on vaalityön perusteemana korkea työllisyys, joka turvaa hyvinvointivaltion. Luuletko, että ihmiset näkevät työllisyyden ja hyvinvointivaltion välisen yhteyden? Kyllä minä uskon siihen, mutta ei sekään tule kuin Manulle illallinen. Kyllä sekin pitää avata ja pystyä selittämään, että mitä se käytännössä tarkoittaa. Eli jos meillä ei ole riittävästi veronmaksajia niin ei meillä ole mistä rahoittaa palveluja. Ei se ehkä ihan aukene kaikille suoraan tuolla tekstillä, mutta sitä vartenhan tässä ollaan, että pystytään kertomaan, vakuuttaa Pasi. Pasi haluaa nostaa vaalikeskusteluun erityisesti vientiteollisuuden merkityksen. Vientiteollisuuden merkitys on jopa suurempi kuin yleisesti luullaan. Pelkästään metalli- ja elektroniikkateollisuus on 60 prosenttia Suomen viennistä. Sillä on erittäin suuri vaikutus palvelujen rahoittamisessa. Sekin pitää tuoda avoimesti esille ilman, että lähdetään revittelemään ja tekemään itsestämme suurempaa kuin ollaan. Tasa-arvoinen Suomi on yksi sinun lähtökohtasi. Mitä itse näet verotuksen merkityksen tässä? Vaikka puhunkin tasa-arvoisesta Suomesta, niin en missään nimessä puhu tasaverotuksesta, siitä että kaikki maksaisivat saman veron. On oikeudenmukaista säilyttää verotuksen progressiivisuus. Se pitää ulottaa myös pääomatuloihin ja muutenkin periaatteena tulee olla, että kaikki tulot ovat samalla viivalla verotuksessa. Välillinen verotus on ongelmallista kun esimerkiksi arvonlisä- ja energiaverot ovat tasa-veroja. Vääristymiä pitää pystyä korjaamaan, että pienituloisten suhteellinen verotus ei kiristy. Verotuksella on suuri merkitys ostovoiman kannalta. Jos ostovoiman turvaaminen jää pelkästään palkankorotusten varaan, on suuri vaara inflaation kiihtymisestä ja työllisyyden heikkenemisestä. Pasi Karttunen 41-vuotta Kotipaikka Hyvinkää Lapsia 3 Työpaikka Konecranes Finlad Oy Ammatti koneistaja Luottamustehtävät: Työntekijöiden pääluottamusmies Hyvinkään kaupunginvaltuuston jäsen Metallityöväen Liiton liittovaltuuston jäsen

4 4 METALLITYÖ Antti Lindtman, Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja: Metson venttiilit tehdään jatkossa Vantaalla Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, mihin meidän kaupunki ja sen työntekijät pystyvät. Näin toteaa tyytyväinen mies, Vantaan valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman, Metson uuden venttiilitehtaan työmaalla. Vantaan Hakkilassa sijaitseva tehdas valmistuu vuonna 2011 ja siinä tulee työskentelemään noin 800 metsolaista. Tilanne oli se, että Metso lähti hakemaan uusia tuotantotiloja. Mikäli tätä ei olisi nopealla aikataululla saatu Vantaalle, niin valtaosa näistä työpaikoista olisi saattanut siirtyä rajojen ulkopuolelle esim. Kiinaan. Vantaan notkeus ja nopeus päätöksen teossa sekä valmiiksi kaavoitettu on olla keskeisten logistiikkaväylien solmukohdassa. Tässä on Vuosaaren satama, tässä on lentokenttä ja tässä on Vantaan akselin nimellä tunnettu Hakkilan teollisuusalue. On tärkeää, että myös pääkaupunkiseudun ytimessä on mahdollisuus harjoittaa teollisuustoimintaa. Hakkila on yksi harvoja paikkoja pääkaupunkiseudulla, jossa näin hyvien liikenneyhteyksien päässä on tarjolla raskaan teollisuuden tontteja. Vantaan elinkeinopoliittinen linja on Suomen paras Vaatimattomasti voi sanoa, että meidän elinkeinopolitiikka on Suomen paras. Sen ovat tun- Vantaa ansiotulovero kasvoi viimevuonna 4,1 prosenttia. Meillä on valtaosa työpaikoista palvelujen, päivittäistavarakaupan ja logistiikan työpaikkoja. Järkevää politiikkaa on se, että elinkeinorakenne on monipuolinen. Sen takia Vantaa ja muu pääkaupunkiseutu metropoli - tarvitsevat myös teollisuutta. Vantaan keskeiset haasteet lähitulevaisuudessa ovat Antti Lindtmannin mielestä kehäradan myötä uuden kaupungin, oikeastaan keskikokoisen kaupungin synnyttäminen Vantaan sisään, eli Marja-Vantaa. haaste, mutta olemme aika hyvin ainakin toistaiseksi pärjänneet. Esimerkiksi tässä taantumassa järkevällä politiikalla palvelut on pystytty turvaamaan ilman suuria leikkauksia. Tavoitteena vaikuttaa myös eduskunnasta. Vuonna 1982 syntynyt Antti Lindtman on SDP:n ehdokkaana seuraavissa eduskuntavaleissa. Vaikka varsinainen työ SAK:n nuorisosihteerinä ja luottamustoimi kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vievät aikaa, niin virtaa tuntuu riittävä. Politiikassa on paljon hommaa, on todella paljon kokouk- hän luottamustehtävän hoitoon. Kertaakaan ei ole tullut sellainen olo, että kun aamulla on pitänyt aikaisin lähteä tai illalla on pitänyt myöhään tulla, että olisi huonolla mielellä joutunut tulemaan. Vaan on ollut motivaatio lähteä ja se on ehkä tärkeintä. Kunnallispolitiikassa on minusta vielä erityisen tärkeää nimenomaan se, että tapaa ihmisiä. Näitä kokouksia ja muita on niin paljon, että siinä helposti sokaistuu. Sen takia pyrin joka viikko olemaan aina jossakin tilaisuudessa, missä minä näen suoraan kuntalaisia että saan perspektiivin. Se on se, mitä itse asiassa tässä duunissa on parasta. Olen joskus sanonut, että sitten teollisuustontti takasi nämäkin tärkeät työpaikat kaupungille ja metallityöläisille, arvio Antti Lindtman. Virkamieskunta joutui tekemään hartiavoimin töitä, että saatiin lupaprosessi menemään sujuvasti läpi esimerkiksi ympäristöviranomaisten kanssa, että tämä saatiin Metsolle sopivaan aikatauluun käynnistettyä. Valtuuston puheenjohtaja korostaa, että oikealla elinkeinopolitiikalla voidaan Suomessa harjoittaa kilpailukykyistä teollisuustoimintaa. Vientiteollisuuden osalta nustaneet muutkin kaupungit. Esimerkiksi, kun nyt on tehty selvityksiä Helsingin ja Vantaan yhdistämisen eduista ja haitoista, niin kaikissa on selkeästi todettu, että Vantaan elinkeinomalli sopisi myös muille kunnille. Vantaa on ollut edelläkävijä. Linjan juuret ovat 90-luvun alussa, jolloin perustettiin ensin yrityspalveluprojekti ja sittemmin vakinainen yrityspalvelukeskus. Idea on se, että pystymme hoitamaan kaikki asiat kaupungin ja yrittäjän välillä yhden luukun kautta, hehkuttaa Antti Lindtman. Vantaan tehokas elinkeinopolitiikka pehmensi myös nykyisen taantuman vaikutuksia. Keskeinen haaste kaupungin kasvaessa on palveluiden rakentaminen uusille alueille. Samalla on kuitenkin kehitettävä vanhoja lähiöitä. On estettävä palveluiden karkaaminen ja slummiutuminen. Antti Lindtman mukaan haaste on myös se, että nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei tunnista kasvavaa kaupunkia, vaan kaikki kannustimet ovat toiseen suuntaan. Valtionosuusjärjestelmä toimii niin, että mitä enemmän on haja-asutusta ja hajakeskittämistä, sitä enemmän saa rahaa. Tämä on meidän keskeinen sia ja täytyy olla kuntalaisten tavoitettavissa. Siinä jää vapaat illat ja viikonloput aika vähiin. Mutta motivaatio on kova tä- Antti Lindtman 28-vuotta. Asuu avoliitossa. Töissä nuorisosihteerinä SAK:ssa Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Koivukylän Sosialidemokraattien puheenjohtaja Harrastaa lenkkeilyä, salibandya, golfia ja järjestötoimintaa Politiikassa yksi teko on enemmän kuin tuhat sanaa Antti Lindtman - tekijä eduskuntaan. kun kyllästyy ihmisten kanssa juttelemaan, niin sitten tämä työ käy aika raskaaksi. En usko, että minulle käy koskaan niin.

5 Suomi menestyy työllä Huhtikuun 2011 eduskuntavaalit ovat vedenjakaja Suomessa. Vaihtoehtona on pääoppositiopuolue SDP, jonka politiikkavaihtoehto pohjaa oikeudenmukaisuuden ja tasaarvon vahvistamiselle. Toinen vaihtoehto on oikeistohallitus. Sen johdolla jatkuu eriarvoistuminen ja Suomen jakautuminen kahtia. Ääni perussuomalaisille on ääni oikeistohallituksen jatkolle. Asetelma on täten kristallinkirkas. Kyseessä on kohtalokkaat vaalit. Jokainen ääni tulee olemaan tärkeä kamppailussa ykköspuolueen asemasta. Tulevan hallituskauden haasteet tuskin voisivat olla mittavampia. Hyvinvointivaltion vahvistaminen ja kehittäminen, julkisen talouden tasapainottaminen, uuden kasvun tukeminen sekä uusien työpaikkojen luominen ovat isoja ja elintärkeitä tehtäviä. Haasteemme voi pelkistää seuraavalla tavalla: Suomen avainkysymys on, kuinka kaikki suomalaiset saadaan työelämään. Ja kuinka suomalaisen työn tuloksille luodaan kysyntää myös maailmalla. Suomi tarvitsee seuraavan menestystarinan. SDP:n mielestä ensisijaisen tärkeää on luoda uutta kasvu- ja teollisuuspolitiikkaa. Tutkimusja tuotekehityspanostukset tulee turvata ja innovaatiojärjestel- mä uudistaa. Osaamispohjaa on vahvistettava ja tehtävä rohkeita tulevaisuusinvestointeja sekä perinteiseen että uuteen infrastruktuuriin. Tulevaisuudessa palveluiden ja teollisuuden rajapinta hämärtyy. Meidän onkin satsattava palveluteollisen yhteiskunnan kehittämiseen sekä vihreään kasvuun. Työllisyyden osalta meidän on nostettava kunnianhimon tasoa. SDP haluaa rakentaa polun täystyöllisyyteen. Se tarkoittaa, että työllisyysastetta on nostettava työuran joka kohdassa. Tämä puolestaan edellyttää työ- ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista sekä työkulttuurin muutosta. Erityisen nopeita ja määrätietoisia toimia tarvitaan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden sekä kasvavan työkyvyttömyysongelman torjumiseen. Työllisyysmäärärahojen tason on vastattava niiden tarvetta. Työ on hyvinvointimme perusta. Kolmas ja aivan yhtä tärkeä asia on julkisen talouden saaminen kestävälle pohjalle. Keskeisintä siinä ovat kasvu ja työllisyys. Jos niissä onnistutaan, voidaan niillä hoitaa kaksi kolmasosaa talouden tasapainottamisesta. Loppuosa edellyttää tiukkaa menokuria, verotuksen kiristämistä sekä rakenteellisia uudistuksia, kuten sosialidemokraattien esittämää kuntauudistusta. Suomen kahtiajakautuminen on pysäytettävä. Menestymisemme kannalta eheä, tasaarvoinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta on avainasemassa. Kansainväliset vertailutkin ovat huomioineet pienen avotalouden vahvuutena ihmisten välisestä tasavertaisuudesta kumpuavan laajan hyvinvoinnin. Tämän tavoitteen puolesta SDP tekee hartiavoimin töitä. Tervetuloa mukaan! Mikael Jungner SDP:n puoluesihteeri Luottamusmies on myös yrityksen kehittäjä Miksi liitytään liittoon? hyvä kysymys varsinkin nyt kun jäsenmäärä on tippunut jäseneen. Hakevatko jäsenemme työttömyysturvaa vai sopimusturvaa. Olen hieman huolissani nykyisestä kehityksestä, että uusi alalle tuleva jäsen ei sisäistä ammattiyhdistysliikkeen toimintaa läheiseksi. Ennen alalle tulevalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin liittyä jäseneksi. Porukka hoiti homman vaikka painostamalla meillä on ollut sellainen tapa, että kaikki kuuluvat liittoon sanoi pääluottamusmies ja tarjosi perintäsopimusta täytettäväksi. Ajat ovat muuttuneen ja yritysrakenteen sen mukana kaikissa yrityksissä ei ole valittu luottamushenkilöitä varsinkin pienissä yrityksissä valinta jää usein tekemättä. Näissä tapauksissa valtakirja annetaan suoraan työnantajalle. Työnantajasta riippuen hän hoitaa sitten työtekijöiden edunvalvontaa omalla tavallaan, joko hyvin tai hyvin huonosti. Kuulin hyvän esimerkin käydessäni Pohjanmaalla koulutustilaisuudessa kuinka nuori työtekijä voi luottaa työnantajaan ja hänen kykyyn tuntea työehtosopimusta. Kaveri oli kertonut asioidessaan ammattiosaston toimistossa, että hänen työnantajansa noudattaa hyvin la- keja ja työehtosopimusta. Osaton puheenjohtaja kysyi, onko teillä valittu työpaikalle luottamusmiestä, johon kaveri vastasi ei ole, eikä ole ollut tarvetta. Työnantaja on ilmoittanut että hän noudattaa lakeja ja työehtosopimusta. Samassa yhteydessä keskusteltiin työajasta ja hieman palkasta jolloin kaveri kysyi osaston puheenjohtajalta ai, että 40 -tuntinen viikko, vai niin meillä on kyllä taattu vain ne tunnit siinä suhteessa miten tilauksia tuleen ja palkan pitäisi vastata työehtosopimusta. Osaston puheenjohtaja näytti alan perustaulukkoa johon kaveri kiinnitti erityistä huomiota ja vertasi omaan palkkaansa ja totesi pettyneenä taidan mennä isännän puheille. Metallityöväen Liito on yhtä vahva mitä on sen perusorganisaatio, ammattiosastot ja ammattiosastojen pääluottamusmiehet, jotka edustavat eri yrityksiä osaston toiminnassa. Miksi liitytään liittoon? Yhtenä syynä on ansiosidonnainen työttömyysturva. Näkymättöminä syinä voidaan pitää työehtosopimuksia. Niitä ei ole saatu ilmaiseksi eikä lahjaksi eivätkä ne tipahda taivaasta. Palkat, työajat, lomapäivät erilaiset korvaukset, vapaapäivät, työturvallisuus ja työhön liittyvät perusoikeudet on Metallityöväen Liitto neuvotellut. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ei ole työpaikalla itsestään selvyys. He tietävät mitkä ovat työntekijän oikeudet ja valvovat heidän etuaan, että sopimuksia ja lakeja noudatetaan. Tarvittaessa asian selvittämiseksi tehdään muistio tai haetaan oikeusapua ja autetaan oikeudessa työsuhteessa olevassa riidassa. Metallin jäsenmaksu on tällä hetkellä 1.7% eli noin kuukaudessa joka on verovähennys kelpoinen. Samalla kuulut myös työttömyyskassaan ja luottamushenkilöt ovat kaikki työttömyyskassan asiamiehiä. Eikä työttömyysajalta tarvitse maksaa jäsenmaksua. Liitolla on myös mittava koulutus tarjonta Murikka opistoineen. Lisäksi liitto antaa mahdollisuuden erilaisen lomatoiminnan järjestelyissä. Uutena on jäsenten vuokrattavissa olevat lomaosakkeet. Luottamusmiesorganisaatio on liiton toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeä. Ilman kattavaa luottamusmies organisaatiota emme pysty valvomaan jäsentemme etuja työpaikoilla. Luottamusmies on työpaikalla myös yrityksen kehittäjä, perustelen sen sillä, että jos yritys ei saa henkilöstöä mukaan yrityksen kehittämiseen ja omiin trategioihin niin yleensä yrityksen toiminta ja kilpailukyky heikkenee. Luottamusmies ja hänen neuvottelutaitonsa voivat tuoda yrityksen ja henkilöstön hyvinvoinnille paljon hyviä mahdollisuuksia. Lopuksi luottamusmiehen ensimmäisenä perustehtävänä on uudelle alalle tulevalle ammattilaiselle annettava mahdollisuus liittyä liittoon ja tukea siten järjestäytymistä, etteivät ne saavutukset joita meidän edeltäjät ovat meidän työehtojen eteen savuttaneet unohtuisi tai jatkossa heikkenisi. Muistettava on, että työnantaja järjestäytyy joka tapauksessa. Ammattiyhdistyksen voima on joukkovoima ja se saavutetaan vain järjestäytymällä ja kattavalla luottamusmies verkostolla. Kari Hyytiä Järjestöpäällikkö

6 6 METALLITYÖ Kentän ääni Kysymykset: 1. Mitä mieltä olet tämän syksyn Teknologiateollisuuden työehtosopimusratkaisusta? 2. Miten teidän työpaikalla toteutettiin palkkojen korotus työehtosopimuksen yhteydessä? 3. Miten mielestäsi :yöehtosopimusta pitäisi tulevaisuudessa kehittää? Hannu Huttunen Karjaa. Komas Oy, Pääluottamusmies Taina Karrikka Helsinki. Ieco Oy. Pääluottamusmies 1. Palkankorotusten taso oli melko alhainen yleiseen hintojen nousuun nähden. 2. Liittojen ohjeistuksen mukaisesti jaettiin enemmän pieniosaisille. Tasattiin paikallisia palkkaeroja. 3. Palkankorotuksissa siirrytään takaisin centtikorotuksiin, muuten palkkojen erot kasvavat koko ajan. Paikallista sopimista ei tulevaisuudessa tule enää lisätä. Teemu Rouhiainen Tuusula. Vepe Oy Pääluottamusmies 1. Hyvä, että sopimus saatiin. Korotukset olisivat saaneet olla centtikorotuksina. Parempaa suuntaan ollaan menossa työpaikkakohtaisen erän jakamisen osalta. Työnantajan kanssa käydään aidot neuvottelut. 2. Käytiin paikalliset neuvottelut työnantajan kanssa ja sovittiin, että jaetaan 1,5 prosenttia kaikille. 3. Työnantaja velvoitetaan aidosti neuvottelemaan paikallisesta erästä, ei työnantajan sanelua. Pääluottamusmisten tiedonsaantia esimerkiksi alihankkijoiden käytöstä ja tilasta entisestään lisättävä. Hannu Latva-Pietilä Helsinki. ABB Drives Pääluottamusmies 1. Palkankorotuksen taso oli matalahko jäsenten odotuksiin verrattuna. Paikallisen sopimisen mahdollisuus ja siihen kytketty perälautamalli ok. Varallaolokorvauksen kytkeminen vasteaikaan selkeyttää tulkintaa. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpidon kirjaaminen tes:iin hyvä juttu. 2. Työpaikalla neuvoteltiin erilaisista palkankorotusmalleista ja palkankorotuksen tasosta. Työpaikalla tehtiin paikallinen sopimus palkkojen korottamisesta. Korotuksiin sisältyy yleiskorotus ja kohdistettu erä, näiden yhteinen kustannusvaikutus on 2,9%. 3. Työehtosopimuksen asiakokonaisuuksia pitäisi koota nykyistä enemmän yhteen ja tekstejä kirjoitettava ymmärrettävämmäksi. Sovellusesimerkkejä ja tulkintoja saisi olla enemmän. Paikallisesti sovittavista asioista tulisi aina olla perälauta, jota noudatetaan ellei pystytä sopimaan. Marko Hautamäki Hyvinkää. Ruukki Oy, Pääluottamusmies 1. Onko kyse vielä vähän epävakaasta tilanteesta teknologiateollisuudessa,mutta palkankorotukset olisivat voineet olla vähän suuremmat, nykyinen kuilu elintasokustannusten ja palkkojen välillä on vain kasvannut. 2. Yleisen korotuksen lisäksi jaettin 0,5% paikallislisä,sen kohdistuessa enemmän työpaikan heikompi palkkaisille. Näin saatiin työpaikalla kuilua palkoissa kurottua hiljalleen umpeen. 3. Paikallista sopimusta tulee kehittää joustavampaan muotoon,pätkätyöläisten asemaa tulee parantaa, tämä on mielestäni tärkeää,työpaikat pysyttävä suomessa, olen huolestuneena seurannut nykyistä menoa. Kuuluuko tämä työehtosopimusten kategoriaan mutta työhyvinvointiin täytyy tulla enemmän keinoja ja suuria parannuksia,nykyinen tilanne on huolestuttava. Risto Nieminen Helsinki. Kone Oy. Päluottamusmies. 1. Sopimuksen korotus 1+0,5% oli työnantajilta tiukka linja, mutta toivottavasti kasvu jatkuu ja seuraavassa neuvottelussa työnantaja suostuu kannustavampaan palkkaratkaisuun. 2. Käytiin yhdessä lävitse yrityksen taloudellinen tilanne, minkä perusteella meillä olisi ollut mahdollisuus maksaa yli tuon 1,5% korotusvaran, mutta työnantajan näkemys oli ettei liittojen määrittämää 1,5% palkankorotusta ylitetä. Sovimme hyvässä yhteisymmärryksessä tuon 0,5% järjestelyvaran meidän yrityksessä olevien vinoutumien korjaamiseen. 3. Mielestäni yrityskohtainen järjestelyvara antaa mahdollisuuden korjata talokohtaisia vinoutumia. Sopimusehdot pitää luoda niin, ettei työnantaja voi yksipuolisesti määrätä tämän järjestelyvaran suuntaamisesta, vaan se on sovittava yhteisellä päätöksellä ja jos sopimusta ei synny se jaetaan täysimääräisenä jokaiselle yliskorotuksena. Hae Joustoluottoa 1. Kyllähän se melko alhainen siihen verrattuna, miten paljon kaikki elämiseen liittyvät kustannukset ovat nousseet ja tulevat vielä nousemaan. Ymmärrän, että läheskään kaikissa firmoissa ei mene hyvin, mutta tämä 1,5% on alaraja, enemmänkin saa maksaa. 2. Kaikille sama 1,5%, meidän parakejärjestelmämme ei ole ajantasalla, eikä tämän kokoisessa yrityksessä ole ainakaan tällä hetkellä kenelläkään riittäväti aikaa paneutua siihen, ikävä kyllä. Joten päädyimme tähän. 3. Ainakin siihen pitäisi pyrkiä, että korotukset olisivat euroja tai centtejä, eikä prosentteja. Näissä prosenttikorotuksissa kun aina ne vähiten tienaavat saavat pienimmät korotukset. En tiedä, olisiko myös jonkinmoinen indeksisidonnaisuus korotuksista neuvoteltaessa paikallaan. TUPO:a ei enää ole, mikä on minun mielestäni huono asia, siinä valtiokin kantoi oman kortensa kekoon, nyt sieltä ei tule muuta kuin lisää menoja. TUPO:a oltaisi varmaan voitu päivittää ajan tasalle, kuin että kokonaan luovuttiin siitä, luulen että sillä olisi päästy parempaan lopputulokseen kuin viime aikoina. Nykyinen hallitushan kyllä jeesaa työnantajia ihan mukavasti. Nordea Pankki Suomi Oyj Teemme sen mahdolliseksi nordea.fi

7 Metallin Demarit: Teollisuutta tarvitaan Syksyllä 2008 alkanut maailmanlaajuinen lama on koetellut ankarasti viennistä riippuvaista Suomen taloutta. Tilausten loppuminen vei metalliteollisuuden ankaraan kriisiin, jonka seurauksena lähes puolet Metalliliiton työikäisistä jäsenistä oli vuonna 2009 työttömänä tai lomautettu. Kun vientiteollisuuden ahdinko keväällä 2009 alkoi todella selvitä, virisi julkisuudessa keskustelu siitä, että teollisen tuotannon aika Suomessa on päättymässä. Vientiteollisuuden merkitys kyseenalaistettiin ja vaihtoehtona tarjottiin ympäristöystävällisempää ja joustavampaa palvelutuotantoa, minkä toivotaan tulevaisuudessa korvaavan teollista työtä. Metallin sosialidemokraatit eivät hyväksyneet näitä näkemyksiä. Metallin demareiden mielestä palveluista ei ole lähitulevaisuudessa vientiteollisuuden korvaajaksi. Niinpä viime vuoden keväällä päätettiin käynnistää Metallin Demarien oman teollisuuspoliittisen oh- Vientiteollisuus pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä jelman valmistelu. Valmis ohjelma esiteltiin loppuvuodesta. Teollisuudella turvataa hyvinvointiyhteiskunta niminen ohjelma esittelee keinoja, joilla vientiteollisuus voidaan auttaa kilpailukykyisenä ja toimivana laman yli. Hyvinvointi perustuu vientituloihin Ohjelman keskeinen viesti on, että suomalainen vientiteollisuus voi edelleen menestyä, mutta siihen vaaditaan koko yhteiskunnan panosta ja strategisia valintoja. Porvarihallituksen elinkeinopolitiikka on ollut hapuilevaa ja tempoilevaa, ja siitä on puuttunut linja. Metallin Demarit kantavat ohjelmassa oikeutetusti huolta siitä, ymmärtääkö hallitus ja suomalainen eliitti, miten valtava vientiteollisuuden merkitys Suomelle lopulta on. Ohjelmassa muistutetaan, elintason nousu on Suomessa aina perustunut vientitulojen ja talouden jatkuvaan kasvuun. Suomalainen hyvinvointi on rakennettu puusta ja metallista. Jos vientiteollisuutemme annetaan hävitä, tilalle ei ole tulossa mitään. Teollisuuden säilyttäminen Suomessa on ympäristöteko Ohjelman keinot teollisuuden tukemiseksi kumpuavat metalliteollisuuden arjesta. Innovaatioiden edistäminen, kohtuuhintainen energia, omavaraisuus sähköntuotannossa sekä kuljetusverkoston hyvä toimintakyky ovat kaikki asioita, jotka kiistatta edistävät teollisen työn pysymistä Suomessa. Ohjelma muistuttaa, että suomalainen teollisuus on energiatehokasta ja ympäristökysymyksissä edistyksellistä. Suomen hallitus on kuitenkin tehnyt ympäristönäkökohdista teollisuudelle vihamielistä ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Metallin Demarit pelkäävät, että teollista työtä suorastaan ajetaan pois Suomesta. On karhunpalvelus koko maapallon ympäristölle, jos tuotanto siirtyy Suomesta maihin, joissa ympäristöasioista ei ole huolehdittu likimainkaan yhtä hyvin kuin Suomessa. Suomalaisen teollisuuden säilyttäminen Suomessa on todellinen ympäristöteko, ohjelma painottaa. Teollisuudella turvataan hyvinvointiyhteiskunta ohjelma löytyy sivun yläpalkin valinnasta Aineistot. VAKUUTA PERHEESI NYT JOPA 50% VAIKKA HENKESI ON KALLIS, VAKUUTUKSEN EI TARVITSE OLLA. EDULLISEMMIN NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. Tiesithän, että Metallityöväen Liiton jäsenenä sinulla on vakuutuksia Ifi ssä. Sen lisäksi olet oikeutettu moniin etuihin lisävakuutuksia hankkiessasi. Saat esimerkiksi Ryhmäsampo Primus henki- ja tapaturmavakuutuksen koko perheellesi markkinoiden edullisimpaan hintaan. Voit saada vakuutusturvan itsellesi ja perheellesi jopa 50 % alennuksella. Tutustu jäsenmaksuusi sisältyviin vakuutuksiin ja muihin jäsenetuihisi osoitteessa if.fi/metalli. Samalla päivität kätevästi vakuutusturvasi ja varmistat, että saat kaikki sinulle kuuluvat jäsenedut. Ja vahingon sattuessa saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Lisätietoja tai if.fi /metalli

8 8 METALLITYÖ Talouden ja työllisyyden kehitysnäkymät Tänä vuonna työikäisen väestön määrä kääntyy Suomessa ensimmäistä kertaa laskuun sodanjälkeisten suurten ikäluokkien tultua eläkeikään. Nyt ei olisi varaa siihen, että työttömyyden pitkittymisen vuoksi työikäistä väestöä syrjäytyy työmarkkinoiden ulkopuolelle. Siksi julkisen vallan tulisi lisätä selvästi resursseja pitkäaikaistyöttömyyden kasvun katkaisemiseksi. Onneksi hyviäkin uutisia kuuluu. Teollisuuden tilauskirjat ovat tämän vuoden kuluessa alkaneet uudelleen kasvaa, kun maailmantalouden imu on alkanut vetää. Ihmisiä otetaan lomautuksista takaisin töihin. Työllisyys kasvaa sekä tänä että Työllisyys kasvaa, mutta työttömyysongelma vaatisi tarmokkaampaa hoitamista. Ostovoimakehitys painuu palkansaajan osalta ensi vuonna pakkaselle. Kansainvälinen talouskriisi on koetellut voimakkaasti Suomen kansantaloutta ja etenkin työmarkkinoita. Lama josta hiljalleen ollaan toki pääsemässä yli oli globaali. Sen aikana työttömien määrä on kasvanut maailmanlaajuisesti yli 30 miljoonalla. EU-maissa työttömyysaste on kohonnut korkeimmalle tasolle koko 2000-luvun aikana ja työttömiä on noin seitsemän miljoonaa enemmän kuin vuoden 2008 alussa. Täällä Suomessa on työttömänä nyt noin ihmistä enemmän kuin alkuvuodesta Aiemmasta kokemuksesta tiedämme, että työttömyydellä on rajun nousun jälkeen taipumus alentua melko hitaasti. Vaikka Suomessa työttömyysasteen nousu onkin jo taittunut, niin huolestuttavasti pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen kasvanut voimakkaasti. Tutkimusten mukaan varsinkin työttömyyden pitkittyminen heikentää henkilön työllistymismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Ville Kopra ensi vuonna. Eri asia sitten on se, kuinka hyvin työtuloilla itsensä jatkossa elättää. Kuten oheinen kuva osoittaa, keskimääräisen palkansaajan osalta reaalitulojen kasvu (ansiokasvu inflaatio) ei ensi vuonna näyttäisi riittävän veronkiristysten maksuun. Ostovoiman painuminen negatiiviseksi on Suomessa hyvin poikkeuksellinen ilmiö. Vaikka laman laskut on maksettava, tilanteeseen on löydettävissä selkeät syyt. Aiemmin tehdyt ylisuuret tuloveronalennukset ja työantajien Kela-maksun poisto jättävät mustan pekan vuonna 2011 tavalliselle palkansaajalle, joka joutuu kustantamaan lystin maksamalla entistä kovemman hinnan perusasumisestaan, lämmityksestä ja sähköstä. Tästä riittääkin jutun juurta kevään 2011 vaalikentille. Ostovoiman kehitys vuonna 2011 Ville Kopra Kirjoittaja työskentelee ekonomistina SAK:ssa

9 Ensimmäiset yt-neuvottelut olivat shokki Ensimmäistä kauttaan pääluottamusmiehenä istuvalle Isto Roposelle ensimmäiset yt-neuvottelut olivat suorastaan shokki. Talouskriisin vaikutukset tulivat yllättävän nopeasti myös Norpe Oy:lle Ei ollut mukavaa aloittaa kautta heti vaikeimmasta päästä. Suoraan sanottuna kyllä siinä vähän housun lahkeet tutisivat. Onneksi sain paljon tukea vahoilta pääluottamusmiehiltä ja muultakin porukalta. Ilman tätä tukea olisi ollut paljon vaikeampi pärjätä. Väkeä vähennettiin noin 30 henkeä määräaikaisten ja vuokratyöntekijöiden lisäksi. Lisäksi tuli 30 päivää lomautusta, joka toteutettiin lyhyissä jaksoissa. Myöhemmin tuli 60 päivää lisää lomautusta. Nyt työntekijöitä on Suomessa noin 250. Kansainvälisessä yrityksessä talouskriisin vaikutukset näkyivät suoraan. Yhtä nopeasti kuin lama iski, alkoi myös uusi nousu. Kauppoja on syntynyt ja tuotanto on lähtenyt uudestaan vetämään. Lomautukset on nyt peruttu toiselta tehtaalta ja töitä on toistaiseksi hyvin, huokaisee Isto Roponen. Norpe Oy on Euroopan kokeneimpia kylmäkalustevalmistajia. Kalustevalmistus alkoi 1953 Porvoossa, missä pääkonttori ja tuotantolaitokset sijaitsevat edelleen. Norpella on maaorganisaatioita useassa Euroopan maassa ja muualla edustaa laaja yhteistyökumppaniverkosto. Norpelle on myös myönnetty ISO 14001:2004 ympäristösertifikaatti ja se pitää ympäristöystävällisyyttä ja energian säästöä keskeisenä toimintaperiaatteena. Pääluottamusmies on luottavainen tulevaisuuden suhteen. Uskon että Norpe menestyy myös jatkossa osaavan henkilöstön ja jatkuvan tuotekehityksen ansiosta. Työttömyyskassalle palautetta Vaikka pahin näyttää nyt olevan ohi, on kuitenkin syytä ottaa opiksi miten toimitaan varsinkin nopeasti päälle tulevissa ongelmissa, pohtii Isto Roponen. Väki oli tietysti huolissaan työpaikoistaan ja rahan riittävyydestä velkojen ja muiden kulujen hoitamiseen. Toisaalta uskottiin nopeaan elpymiseen, mutta monella oli tietysti tiukempaa taloudellisesti. Isto Roposen mukaan keskustelua ja purnaamistakin oli työttömyyskassan ruuhkan johdosta ja korvausten saamisen viipymisestä. Pääsääntöisesti ihmiset kuitenkin ymmärsivät, että liiton kassalle valtava lomautusten ja irtisanomisten määrä tuli yllätyksenä ja ruuhkien purkaminen kesti. Oli kuitenkin muutamia tapauksia, joissa palautetta tuli rankastikin. Kaikilla ei ole turvaverkkoa, on yksinhuoltajia ja Isto Roponen kovissakin veloissa olevia. Pääluotto kiittelee myös työnantajaa vastaantulosta joissakin vaikeimmista tapauksista. Lisäksi työvoimaviranomaiset suhtautuivat joustavasti koulutuksen järjestämiseen. Samoin liiton työttömyyskassa opasti hyvin paikan päällä miten asiat tulee hoitaa, jotta maksatus sujuisi mahdollisimman hyvin. Paikallinen palkkaerä menee tasan Norpella on käytössä työehtosopimuksen mukainen palkkarakenne ja muutenkin asioista on pystytty neuvottelemaan ja sopimaan. Nyt hyväksytyn palkkaratkaisun paikallisesta sopimisesta ei ole vielä päästy virallisesti neuvottelemaan. Sinänsä korotuksen taso ei ole herättänyt suurempaa keskustelua, vaikka ainahan se on liian pieni. Henki on ehkä sellainen, että hyvä kun jotakin lisää tulee, arvio Isto Roponen. Paikallisen erän soveltamisesta ei ole päästy yleensä sopimukseen. Se menee aina niin, että se jaetaan kaikille tasan. Ei ole koskaan päästy muusta yksimielisyyteen. Se on myös työntekijöiden kanta. Liittoon kuulutaan Norpella suurin osa kuuluu Metalliliittoon. Se on yleinen lähtökohta, että liittoon kuulutaan. YTK:n porukkaa ei montaa ole ja heidän kanssaan voidaan ilmoista jutella, mutta ei paljon muusta. Minulle jopa huomautettiin kun keskustelin erään YTK-kassaan kuuluvan kanssa, että mitä sinä sille puhut. Tällainen henki täällä on, kertoo pääluottamusmies. Entä mitä palautetta tulee liiton toiminnasta? Sanoisin, että pääsääntöisesti ollaan tyytyväisiä liiton toimintaan. Aina kun tulee uutta porukkaa, niin yritetään saada riveihin. Olen myös saanut aina apua liitosta tai aluetoimistosta kun olen pyytänyt. Entä miten on laita kohta 13 vuotta Norpella työskennelleen pääluottamusmiehen omien kuvioiden? Olen 49-vuotias, on vaimo ja kaksi aikuista lasta. Olen vuoden päivät harrastanut sählyä aktiivisesti, kuntoillut ja olen vähän hoikemmassa kunnossa. Pakko on vähän mainostaa, naurahtaa Isto. Ostovoima ja työllisyys ovat ykkösasioita Työnantajien koventunut linja ja yksipuolinen irrottautuminen keskitetyistä tulopoliittisista ratkaisuista tai muusta talous-, vero ja työmarkkinapolitiikan koordinoinnista on vaikeuttanut työllisyyden ja ostovoiman myönteistä kehittymistä. Porvarihallituksen tuloeroja lisäävän politiikan kärsijöitä ovat heikommassa asemassa olevat, ennen kaikkea nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Kansainvälisen talouskriisin iskeminen erityisesti vientiteollisuuteen on pakottanut sopimaan ratkaisuja, jotka ei välttämättä turvaa ostovoimaa. Ostovoiman turvaamista vaikeuttaa nykyisen hallituksen epävarma toiminta mm. verotuksessa ja maksupolitiikasta. Seuraavissa eduskuntavaaleissa ja sen jälkeen perustettavassa hallituksessa on saatava palkansaajien ääni paremmin kuulumaan. Toive on myös, että seuraava hallitus olisi palkansaaja ystävällisempi, eli hallituksessa olisi toisena pääpuolueena oikea työväenpuolue. Uuden hallituksen ensimmäisenä tehtävänä tulisi saattaa kaikki osapuolet yhteisen pöydän ääreen vanhan kolmikannan hengessä ja pyrkiä saamaan maahan yhtenäinen työ- ja talouspolitiikkaa vakauttava linja. Vallitseva kehitys johtaa pahim- millaan vastakkainasetteluun, jos ay-liikkeelle ei jää muuta keinoa turvata ostovoima kuin nimellispalkankorotuksilla. Kuitenkin on muistettava se tosi asia, että oli hallituksen kokoonpano mikä hyvänsä, täytyy hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen pakostakin tehdä yhteistyötä, koska ay-liikkeellä on omien jäsentensä hyvinvointiin liittyviä tavoitteita, joka on muuten pysyvä tila, riippumatta siitä ketkä käyttää valtaa. Palkansaajien tiivistettävä rivejään Petri Kajander Huolestuttavaa on myös palkansaajien rivien rakoileminen uudessa sopimustilanteessa, jossa tehdään vain liittokohtaisia ratkaisuja. Elinkeinoelämän keskusliiton EK,n luoma palkka-ankkuri linja on suurin yksittäinen syy aiheuttamaan tätä palkansaaja järjestöjen keskinäistä eripuraa, tosin on myös muita syitä. Tätä päivää on kuitenkin se, että liitot täysin oikeutetusti katsovat asioita ja asettavat tavoitteita omista lähtökohdistaan neuvotellessaan sopimuksistaan omille jäsenilleen. Kukaan ei myöskään kiistä sitä, että tarvitaan vastavoima EK:lle. Vastavoiman luominen onnistuu ainoastaan putsaamalla pöytä kaikilta yhteistä liikettä hajottavilta erimielisyyksiltä ja kokoomalla rivit, jotta palkansaajat eivät joutuisi maksamaan liian kovaa hintaa keskinäisistä erimielisyyksistä työmarkkina saralla. Metallin sopimukset muutoksessa Metallityöväen liitto on joutunut tekemään viimeisimmät työehtosopimuksensa alaa koittelevassa todella vaikeassa lamatilanteessa, jossa tilaukset romahtivat ja lomautukset sekä irtisanomiset vyöryivät päälle. Sopimus ratkaisujen palkkakorotus taso on myös myötäillyt alla vallitsevaa taloudellista ja tuotannollista tilannetta. Huomioitava oli myös se lähtökohta, että yritykset ovat ja on keskenään erilaisessa tilanteessa niin taloutensa kuin myös työtilanteensa osalta. Valitussa palkkalinjassa näkyy tämä yritysten erilaisuus sillä, että palkankorotukset jakautuvat yleiskorotuksiin ja työpaikkaeriin niin, että huomattavasti suurempi osa on yleiskorotusta ja paikalliselle sopimukselle jää selvästi pienempi potti, valintana tämä on oikea linja. Ratkaisuilla myös mahdollistetaan sopimuskorotuksia korkeammat esimerkiksi tuottavuuden kasvuun perustuvat palkankorotukset. Paikallisesta erästä tullaan tuskin kokonaan luopumaan, ainakaan lyhyellä aikajänteellä. Paineet työnantajilla ovat päinvastoin erittäin kovat, että osuutta pitäisi nostaa ja suhteet pitäisi olla periaatteessa toisinpäin. Missään nimessä sellaista ei pidä hyväksyä. Tämän vuoksi sopimuksessa on nk. perälauta ja yhteinen sovellutusohje, jolla voidaan ratkaisuun päästä. Paikallinen sopiminen on pitkälti luottamusmiesorganisaation harteilla. Pääluottamusmiehellä pitää olla riittävä tuki, osaaminen ja ennen kaikkea hänen täytyy saada työantajalta tarvittavat tiedot, jotta saadaan aikaan oikeudenmukainen ratkaisu ja oikea soveltaminen. Paikallisen erän soveltaminen on pitkälti kiinni siitä mitkä ovat neuvottelusuhteet. Keskustelu sopimuspolitiikan linjasta tulee jatkua terveenä tässä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Muutokset ovat sen verran nopeita, ettei niihin pystytä vastaamaan muuten kuin pyrkimällä ennakoimaan tuleva tilanne. Ennakointia tarvitaan organisaation joka tasolla, joten hyvät toverit olkaamme valmiina. Petri Kajander Koverharin terästehtaan pääluottamusmies, liittovaltuuston varapuheenjohtaja

10 10 METALLITYÖ Juha Jumisko, pääluottamusmies, Moventas Santasalo Oy Karkkila Lama on ohi Moventas Santasalo Oy Karkkilassa Pääsääntöisesti teollisuusvaihteita valmistava sekä huoltoon ja ylläpitoon liittyviä palveluja tuottava Moventas Santasalo Oy:n Karkkilan tehtaiden lamavaihe alkaa olla ohitse, arvio pääluottamusmies Juha Jumisko. Vuoden 2009 alusta lama rupesi puremaan. Siihen asti oli täystyöllisyys ja vielä 2008 loppuun asti palkattiin työntekijöitä, sitten tuli totaalinen seisahdus. Tilanne johti 33 ihmisen irtisanomiseen tuotannon puolelta ja koko tuotantoa koskeviin vuoroviikkolomautuksiin. Lomautukset koskivat samalla lailla myös toimihenkilöitä. Moventas Santasalosta irtisanottiin toimihenkilöt mukaan lukien 65 henkeä. Koko vuoden 2009 lomautukset pyörivät vuoroviikkolomautuksina ja ne jaettiin jokaiselle henkilölle suunnilleen tasan. Tilanne parempaan alkoi vasta tämän vuoden puolella. Tällä hetkellä tilanne on se, että töitä on enemmän kuin tekijöitä. Eli on ylikuormaa ja viikonloput tehdas on aika vahvasti miehitetty. Pääluottamusmiehen mukaan ihmiset ottivat tilanteen vastaan ja pärjäsivät kohtuullisen kivuttomasti. Toki ei kukaan sellaista tilannetta toivonut, mutta tilanteeseen nähden ihan hyvin. Ihan ei voi sanoa, että tyytyväinen, mutta ihan kohtuullisesti tilan- Juha Jumisko teista selvittiin. Työnantajan kanssa asiat saatiin hyvin sovittua, lomautusjärjestelyt ja muut. Esimerkiksi jos ei ollut kertynyt vielä kassan jäsenyyteen tarvittavia päiviä, niin lomautusta siirrettiin jos mahdollista. Kaikki saatiin aika hyvin sovittua. Huomiota työaikoihin ja jaksamiseen Juha Jumiskon mielestä suhdanteiden nopeaa muuttumista ja taantumasta selviämistä kuvaa hyvin, että nyt haasteeksi on noussut se, mistä löytyisi lisää väkeä töihin. Erilaisia vuorojärjestelmiä ja muita on nyt käynnistetty ja on uudistettu sopimuksia ja korotettu esimerkiksi yövuorolisää. On sovittu, että maksetaan tuplana TES:n yövuorolisä, jos yövuoroja joudutaan täällä käyttämään. Myönteistä on myös tämän vuoden puolella sovittu joustava viikonloppuvuoro. Työntekijät kokivat aiemman mallin raskaaksi, koska aamuvuoroviikon jälkeen tehtiin vielä viikonloppuvuoro. Nyt niihin otettiin jousto siten, että työntekijä pystyy tietyissä rajoissa määrittelemään päivän pituuden ja tekemään esimerkiksi aikaisemmin tai myöhemmin viikolla sitä sisään ja lyhentämään päivää viikonloppuna. Palkankorotuksen taso ja paikallinen erä puhuttavat En välttämättä ole näiden paikallisten erien ylin ystävä. Niitä on jouduttu joka kerta vähän puljaamaan. Olisi helpompi, että palkkaratkaisu olisi yksinkertainen ja selkeä, eikä tarvitsisi enää työpaikoilla palata asiaan. Lähtökohtana pitäisi olla, että se mitä on liittojen välillä sovittu, toteutuisi täysimääräisenä ilman eri neuvotteluja. Mutta ilmeisesti suunta on nyt tämä, että paikallisia eriä tulee, arvio Juha Jumisko. Jumisko toteaa kuitenkin, että viimeisimpien palkkaratkaisujen paikalliset erät on onnistuttu jakamaan kohtuullisesti. Ei ole välttämättä aina tarvinnut perälautaankaan turvautua, vaikka on hyvä, että sopimuksessa sellainen on. Mielestäni tärkeintä on, että paikallinen erä jaetaan liittojen laatiman ohjeiden mukaan. Ja niistä neuvottelevat sellaiset henkilöt puolin ja toisin, jotka niistä ymmärtävät. Pääluottamusmies arvelee, että paineita tuleville sopimuskierrokselle on kasaantunut. Jos tilanne on sellainen, että töitä on ja tulevaisuuden näkymät on hyvät, niin kyllä korotustaso tulisi olla ihan erilainen kuin nyt. Jos arvioidaan, että inflaatio on ensi vuonna kahden prosentin luokkaa vähintään, niin kyllä korotus on syöty jo ennen kuin sitä on saatu. Nyt kun vientiteollisuus ja talous yleisemminkin ovat lähteneet nousuun, lähtökohta tulee olla jatkossa ostovoiman lisääminen. Palkankorotustavoitteet on asetettava sen mukaan. Valmis jatkamaan pääluottamusmiehenä Vaikka lama yt-neuvotteluineen ja ihmisten murheineen on ollut kova koulu, Juha Jumisko on käytettävissä uudelle pääluottamusmieskaudelle. Kyllä tämä kaksivuotiskausi on ollut opettavainen. Muistaakseni kolmantena päivänä, kun minut oli valittu pääluottamusmieheksi, alkoivat yhteistoimintaneuvottelut. Siihen kun nuorena poikana lyödään, niin kyllä se oli aika kova paikka. Taisi siinä yksi unetonkin yö olla, kun niitä mietti. Mutta eihän se mitään, siinä ruvettiin sitten opettelemaan hommaa. Vanha pääluottamusmies otettiin vielä yt-neuvottelukuntaan mukaan. Hän oli siinä suurena apuna ja antoi taustatukea ja aina sain tarvittavat tiedot kokeneelta konkarilta silloin, kun niitä tarvitsin. Muutenkin hän on ollut suurena apuna aina kun on jotain tietoa tarvinnut. Aika paljon olen käyttänyt myös liiton edunvalvontaa hyväksi. On tullut juttuja tarkistettua aina lakimiehiä myöten. Tämä kausi on ollut aika vaikea. On ollut paljon tilanteita, eikä oikeastaan missään vaiheessa ole tullut sellaista paikkaa, että tilanne olisi täysin rauhoittunut. Ensin mentiin niin pirusti alas ja sitten mentiin ylös ja molemmat tuovat omanlaisensa ongelmat. Jopo palasi Taiwanista Hankoon Jopo-polkupyörän kolme vuotta kestänyt harharetki Taiwaniin on päättynyt ja valmistus on palannut takaisin Helkaman Hangon tehtaille. Se tietää meille tosi paljon töitä. Vähän työvoimaa saadaan varmasti lisätäkin. Tilanne tuntuu turvalliselta ainakin tällä hetkellä. Vaikuttaa siltä, että töitä riittää melkein enemmän kuin ehditään tehdä, toteaa varapääluottamusmies Tuula Huldin. Oppivuosiksi kutsuttu kokeilu lopetettiin kokonaan ja tästä eteenpäin kaikki Jopot valmistetaan Hangossa, jossa 1905 perustetulla Helkamalla on ollut tehdas vuodesta Pääasialliset syyt tuotannon palauttamiseen Suomeen olivat laatutekijät ja se, että täällä pystytään nopeammin vastaamaan kysyntään sekä esimerkiksi värihaasteisiin ja muihin erityistarpeisiin, arvio pääluottamusmies Kimmo Oksanen. Luottamusmiehet arvioivat, että Jopon tuotannon palauttamisen työllisyysvaikutus on merkittävä. Tuotantomäärä on meillä kaikkiaan noin omavalmisteisia, luku sisältää myös ammattikäyttötuotteita, joista Jopoja on noin Tässä on näkyvissä laman jälkeistä elämää. Tuotanto varmasti jatkuu ja tuotekehittelyyn panostetaan. Lama iski myös Helkamalle Tilanne vuosi sitten oli, että 19 ihmistä irtisanottiin, lisäksi kaikki työntekijät lomautettiin kahdeksi viikoksi. Tilanne oli silloin aavistuksen hiljainen. Tällä hetkellä saa hiki hatussa painaa menemään, töitä kyllä riittää, kertoo Kimmo Oksanen Asioista keskusteltiin avoimesti ja ratkaisuun päästiin suhteellisen kivuttomasti, toteaa Tuula Huldin. Onhan tämä sinällään pieni talo, kyllähän täällä puhumalla aika hyvin selviää. Tässä saa ihmiset nopeasti kiinni. Välillä tietysti takkuaakin, mutta täytyy vaan pitää omista ja työkavereiden oikeuksista kiinni. Kyllä täällä työnantajakin noudattaa Haastateltavat pääluottamusmies Kimmo Oksanen ja varapääluottamusmies Tuula Huldin Helkamalta. sääntöjä, kyllä ne tietävät, mitkä ovat pykälät. Molemmat luottamusmiehet haluavat jatkossa kiinnittää huomiota työssä jaksamiseen. Myös henkiseen jaksamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Kyllä niitä lähinnä jokainen saa itsekseen selvitellä. Ei täällä varsinaisesti mitään ohjelmaa ole siihen, sen estämiseksi tai hoitamiseksi. Ihan terveydenhuollon kautta, jos on. Hangossa tiukat ajat taloudellisesti Hangosta on tällainen yleinen käsitys, että se on idyllinen kesäkaupunki, jossa kaikki ihmiset asuvat pitsihuviloissa ja nauttivat kevyitä kesäjuomia auringon helottaessa joka päivä. Miltä tämä näyttää kuntalaisen näkökulmasta, koska yleisesti ottaen lama on iskenyt tänne erittäin rajusti ja kuntatalous on aika lailla ongelmissa. No, kyllä se harmittaa, kun taloudellinen tilanne on vaikea tässä kaupungissa. Palveluja poistuu ja häviää. Sille vaan ei mahda mitään, kun rahaa ei riitä. Mistä tänne saadaan ne asukkaat ja jääkö meidän jälkikasvu tänne. Ja jos jää, mitä heille on sitten tarjolla. Aika vaikea tilanne on minun mielestäni, pohtii Tuula Huldin.

11 Vi fryser inte vid förhandlingarna Vem kommer ännu ihåg den heta sommaren? Vi i Metall hade tillräckligt varmt ännu i augusti när vi förhandlade om nya löneförhöjningar. Det är kanske lämpligt att dra sig till minnes hur vi kom dit. Förhandlingarna inleddes i maj. Det var klart redan från början att avtalet inte skall tvingas fram med våld ifall det inte finns tillräckligt tryck för att göra så. Det fanns det inte heller. Det fanns inte tillräckligt tryck i pannan. Jag vet inte om arbetsgivarsidan kom till förhandlingarna med litet för stor självsäkerhet. Förstås var vi medvetna om hur svårt året innan hade varit. Nästan varannan av vårt folk hade kostat på permitteringarnas härlighet. En del hade blivit till och med direkt uppsagda. Ändå blev vi överraskade av arbetsgivarens första förslag. De lät som från en annan planet. På våren kunde man inte ens ta upp förhöjningsprocenten. Det gick på tok redan vid avtalsmodellen. Teknologiindustrin prackade på en modell där företagen skulle praktiskt taget lokalt ha kunnat avgöra om några förhöjningar överhuvudtaget var nödvändiga. Sådana störande faktorer som arbetande metal- lare och deras intressebevakare skulle i den här modellen ha blivit kallt åsidosatts. Ni gissar väl vilken mottagning ett sådant erbjudande fick i vår förhandlingsdelegation. Löneglidningar tillåtna igen I maj när vi kom överens att skjuta upp förhandlingarna till augusti avvägde vi att detta är åtminstone inte emot våra intressen. Jag tror att vi hade rätt. Trots att det inte går branschen särskilt bra ännu idag så kunde vi redan i somras förutse att situationen förbättras hela tiden. Orderstocken blir bättre och folk kallas tillbaka från permitteringar. I förhandlingarna i augusti var takten och melodin redan helt annorlunda än på våren. Först kom man överens om avtalsmodellen. Andelen för den personliga posten avtalades nu vara mindre än förr. Sedan började vridningen om procent. Arbetsgivaren presenterade sina anbud och vi försökte hålla ribban högt. Till slut nådde vi den nuvarande modellen: minst en procent i allmänförhöjning och en halv procent för den personliga andelen. I det sista stadiet var vi tvungna att överväga om vi kanske med maktmedel skulle försöka få ut litet mera av det som var möjligt eller kanske hota med det. Resultatet av detta övervägande var att vi sparar upp våra maktmedel för senare. Jag tror att detta var ett klokt beslut. Vid skrivande stund har man bara litet information om hur avtalet har förverkligats. Den allmänna linjen torde vara att förhöjningarna ligger nära akterbrädet. Men det finns också andra signaler. Som bäst har man kunnat nå tre procents förhöjningar i kostnadseffekten. Det är här vi har den väsentliga poängen med det här avtalet. Nu får man riktigt med flit förhandla om löneglidningar. Vi är alltså tillbaka i den gamla praktiken. Men för att kunna på fullt utmäta nyttan av avtalet måste de förtroendevalda förstås ha en tuff inställning. Och vem påstår att vårt gäng inte har den inställningen? Höstens avtalsresultat och erfarenheterna är utgångspunkten när nya förhöjningar förhandlas igen på våren. Erkännande för förbundets arbete Jag fick hämta som förbundets representant det finska arbetslivspriset som beviljades oss. Priset utdelades av republikens president Tarja Halonen. I priset ingick en ansenlig summa pengar. Det erkännande som vi med priset fick för vårt arbete ar ändå mera betydande. Är det inte just vårt uppdrag som ett fackförbund att med vår verksamhet göra arbetslivet och arbetsplatserna bättre för våra medlemmar? Vårt arbete uppskattas. Arbetet fortsätter i det nya projektet om välbefinnandet vid arbete. Riku Aalto Men framför allt fortsätter vår verksamhet varje dag i medlemmarnas vardag på arbetsplatserna. Ps. Förberedningarna för vårens val är i full fart. Låt oss vara aktiva även där. Det är inte likgiltigt vem som ritar linjerna för vårt lands framtid. Köpkraft och sysselsättning är viktigast Arbetsgivarnas skärpare linje och ensidiga lösgörande från centrala inkomstpolitiska lösningar och från ekonomisk, skatte- och arbetsmarknadspolitisk koordinering har försvårat en positiv utveckling i sysselsättning och köpkraft. Lidande av den borgerliga regeringens politik som ökar inkomstskillnaderna är de svagaste i samhället, framför allt ungdomar och långtidsarbetslösa. Den internationella ekonomiska krisen som har drabbat speciellt exportindustrin har tvingat oss avtala lösningar som inte nödvändigtvis säkrar köpkraften. Den nuvarande regeringens osäkra agerande till exempel i beskattning och betalningspolitik gör det svårare att säkra köpkraften. Vid nästa riksdagsval och i regeringen som bildas därefter måste löntagarnas röst bli hörd. Vi hoppas också att den nästa regeringen är mera löntagarvänlig, dvs. att det andra huvudpartiet i regeringen skulle vara ett riktigt arbetarparti. Första uppgiften för den nya regeringen borde vara att samla ihop alla parter kring ett gemensamt bord i triangelsamarbetets anda och att försöka skapa en enhetlig linje i landet som stabiliserar vår ekonomiska och sysselsättningspolitik. Den Petri Kajander nuvarande utvecklingen leder i det sämsta fallet till en polarisering ifall fackförbundsrörelsen inte har något annat alternativ att säkra köpkraften än att höja de nominella lönerna. Vi måste ändå komma ihåg att i vilken sammansättning som helst är regeringen och arbetsmarknadsparterna illa tvungna att samarbeta med varandra eftersom fackförbundsrörelsen har målsättningar som hänger ihop med medlemmarnas välfärd. Detta är en konstant, oberoende på vem som råkar vara i makten Löntagarna måste sluta leden Det mest oroväckande är att löntagarnas led har fått sprickor i den nya avtalssituationen där man endast gör avtal på förbundsnivån. Den av Finlands Näringsliv EK skapade löneankare är den största enskilda orsaken för att löntagarorganisationerna är så osams. Det finns ändå också andra orsaker. I dagens läge är det emellertid så att förbunden helt berättigat tittar på läget och sätter mål utgående från sina egna utgångspunkter när de förhandlar om avtal för sina egna medlemmar. Ingen förnekar heller att det behövs en motvikt mot EK. Att skapa en sådan motvikt förutsätter att vi måste rensa bordet från alla meningsskiljaktigheter som söndrar den gemensamma rörelsen och vi måste sluta leden. Annars betalar vi en för hög pris för ömsesidiga tvister i arbetsmarknadsfrågor. Metalls avtal i förvandling Metallarbetarförbundet var tvunget att träffa sina senaste kollektivavtal i en oerhört svår konjunktursvacka för branschen när orderstocken kollapsade och permitteringar och uppsägningar kom rullande. Avtalslösningarnas löneförhöjningar har i sin storlek återspeglat också den ekonomiska och produktionssituationen i branschen. Man skall också komma ihåg den utgångspunkten att företagen befinner sig i olika lägen sinsemellan när det gäller deras ekonomiska och arbetssituation. I den valda lönelinjen framträder dessa olikheter i det att löneförhöjningarna delar sig i allmänna förhöjningar och i lokala poster. Den betydligt större delen utgörs av den allmänna förhöjningen medan de lokala posterna är klart mindre. Det här är den riktiga linjen. Lösningen möjliggör också förhöjningar som överskrider avtalet t.ex. på grund av högre produktivitet. Man kommer knappast helt avstå från den lokala posten, minst inte på kort sikt. Trycket är däremot hårt på arbetsgivarsidan att höja den lokala andelen och att förhållandet faktiskt skulle vara omvänt. Under inga omständigheter får vi acceptera sådant. Därför har avtalet ett så kallat akterbräde och gemensamma anvisningar för dess tillämpning som kan hjälpa att hitta en lösning. Lokala överenskommelser är i stort sätt beroende av förtroendemannaorganisationen. Huvudförtroendemannen måste ha tillräckligt stöd, kunnande och framförallt tillräkligt nödvändig information från arbetsgivaren för att kunna nå en rättvis lösning och en riktig tillämpning. Tillämpningen av den lokala andelen är i hög grad beroende på förhandlingsrelationerna. Diskussionen om den avtalspolitiska linjen skall fortsätta på en sund basis i den snabbt föränderliga omgivningen. Förändringarna är så snabba att vi bara kan förbereda oss för dem genom att försöka förutse den kommande situationen. Förutseende behövs på organisationens alla nivåer. Kära kamrater, låt oss alltså vara beredda. Petri Kajander Huvudförtroendeman i Koverhars stålverk, förbundsfullmäktiges viceordförande

12 12 METALLITYÖ Sivistystä maailmalta Vain taivas on rajana, joku sanoo... Joskus niitä rajoja löytyy lähempääkin ja niiden rikkominen on terveellistä ja jopa suotavaa. Osallistuin tänä vuonna Geneve-kouluun, joka on pohjoismaisille ammattiyhdistys aktiiveille tarkoitettu koulutus. Koulussa tutustutaan pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä seurataan kansainvälisen työjärjestön (ILO), ILO-konferenssia Genevessä kesäkuussa. Suomesta mukana koulussa oli kahdeksan oppilasta eri liitoista. Ohjelma sisälsi neljän päivän esikurssin ruotsin Runössa, etäopiskelun sekä Geneven osuuden kolme viikkoa. ILO-kokouksessa käsiteltävistä asioista jokainen valitsi itseä kiinnostavan aiheen, josta teki projektityön. nen pyyteetöntä ja itsevarmaa asennettaan oli helppo kunnioittaa ja ihailla. Kokemukset olivat muokanneet hänestä ihmisen, joka tietää mitä haluaa ja miten tavoitteisiin pääsee, huumoria unohtamatta. Mitä tästä kaikesta jäi itselle Geneve-koulu kokemus oli myös kielikylpynä ainutlaatuinen, en ollut ollenkaan varma varmuutta siitä, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä niin työelämässä kuin myös sen ulkopuolisessa elämässä. Geneve-koulu selkeytti ajatukseni siitä, että minkälaisen rooliin itse haluan yhteiskunnassa ja miten tunnistan helpommin omat rajani, joten joskus on myönnettävä, että tähän minulla ei riitä mielenkiintoa, tällöin voin sanoa reilusti ei kii- luun käsitykseni vahvistui siitä, että voimme kaikki oppia toisiltamme paljon. Koskaan ei kannata aliarvioida yhteistyön voimaa. ILO:n päätökset tehdään aina kolmikantaisesti (työntekijät, työnantajat ja hallitus) tästä johtuen se on tärkeä kanava työntekijöille vaikuttaa kansainvälisiin sopimuksiin. ILO ottaa kantaa myös moniin työmarkkinoilla tapahtuneisiin laiminlyönteihin tai kriiseihin. työllisyyskriisistä. ILO:n rooli vaihtelee paljon eri maiden välillä. Pohjoismaat ovat kärkipäässä sopimusten ratifioinneissa omaan lainsäädäntöön. Ongelmat ovatkin suuremmat maissa, jotka eivät muuta lainsäädäntöään ILO:n sopimusten mukaiseksi, nämä maat ovatkin vuodesta toiseen ILO;n mustalla listalla. Yksittäinen ihminen ei pysty muuttamaan maailmaa, mutta kokemukset ja tiedon karttuminen antaa voimaa ja uskallusta muuttaa sitä, mikä itselle on mahdollista, joten muutoksiin on vain se kuuluisa taivas rajana. Olkaamme siis toverit rohkeita, tavoitelkaa omia rajojanne ja ylittäkää niitä ottamalla vastaan kaikki mitä se poikii. Seurasin Genevessä komiteaa kotityöntekijöiden aseman parantamiseksi. Teimme ryhmän kanssa projektityön aiheesta, jossa näkökulmana oli työturvallisuus. Tänä vuonna kotityöntekijöiden asema oli ensimmäistä kertaa keskustelussa, ja tuloksena oli, että tullaan tekemään kotityöntekijöitä koskeva sopimus, ei vain suositusta. Yleisesti sopimukset sitovat jäsenmaita enemmän kuin suositukset. Osallistumalla ja ottamalla oppia muilta mailta sekä niiden ihmisiltä, voit laajentaa näkökulmiasi sekä löytää uusia keinoja ongelmien ratkaisuun. Suomessa teemme monia asioita jo loistavasti, mutta tietysti joku muu saattaa tehdä ne meitäkin paremmin, siis ottakaamme opiksi! Tanja Mettovaara Projektityötä varten haastattelimme eri maiden delegaatteja. Kohtaamiset eri maista tulevien ihmisten kanssa, jotka painivat täysin erilaisten haasteiden kanssa, olivat koko koulun parasta antia. Tulen loppuikäni muistamaan Jordanilaisen Maysoonin. Maysoon oli maastaan ensimmäinen naisedustaja ILO:ssa. Kuuntelin myöhään yöhön hänen kertomuksiaan Jordanian tilanteesta, edunvalvonnasta siellä, lakimuutoksista jne. Maysoon toimii lakimiehenä naisjärjestössä ja tietoa naisten asemasta löytyi valtavasti! Hä- Tanja Mettovaara omasta kieli taidostani. Runössa pääkielenä oli ruotsi, käytännössä skandinaavisten kielten sekamelskaa. Genevessä pärjäsi hyvin englannilla. Kolmessa viikossa tuli niin paljon uutta opittua asiaa, ettei sitä kaikkea pysty sisäistämään kuin pitkän ajan kuluessa. Konferenssista on kulunut muutama kuukausi ja olen alkanut miettiä mitä kokemuksesta jäi käteen? Itsevarmuutta se ainakin lisäsi ja tos. Tiedostaessani sen, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä, voin panostaa niihin täysillä, saamalla myös jotakin aikaan. Tärkeätä on, että löytyy ihmisiä, jotka huolehtivat työntekijöiden oikeuksista. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat ensiarvoisen tärkeitä ja arvostan heidän tekemää työtä valtavasti. Toisiltakin voi oppia jotain uutta Osallistumalla Geneve-kou- Esimerkkinä voi mainita, että vuonna 2009 työkonferenssi hyväksyi työllisyyssopimuksen (Global Jobs Pact), joka tarjoaa toimenpidesuosituksia ja vaihtoehtoja päättäjille selvitäkseen ILO (international labour organization) tunnetaan Suomessa kansainvälisenä työjärjestönä. Järjestö toimii YK:n erityisjärjestönä, tehtävinään työelämän kehittäminen ja yhteiskunnallisten olojen parantaminen. ILO:n tekemät sopimukset ovat suuresti vaikuttaneen myös Suomen työlainsäädäntöön. Oletko kiinnostunut SDP:n toiminnasta! Haluatko mukaan toimintaan jäsenenä? Lisätietoja sinulle antaa Jenny Lindborg Toiminnanjohtaja Uudenmaan Sosialidemokraatit Säästöpankinranta 6 C 5. krs , Helsinki gsm Liity jäseneksi ja vaikuta Tule mukaan vaikuttamaan! Me toivotamme tervetulleeksi joukkoomme ihmisiä, joilla on näkemyksiä ja halua vaikuttaa. Yhteisten asioiden hoitaminen on mielenkiintoista ja motivoivaa. Tutustut samanmielisiin ihmisiin ja koulutuksissamme sekä luottamustehtävissä opit paljon sellaista, josta on sinulle yleisempääkin hyötyä. Puolueen jäsenyys on ennen kaikkea tapa vaikuttaa. SDP:n jäseneksi SDP:n jäseneksi voi liittyä 15 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen ja sellainen ulkomaalainen, jonka kotipaikka on Suomessa. Valitse ensin puolueosasto SDP:n jäsenyys muodostuu oman puolueosaston kautta. Niitä voivat olla joko paikalliset, oman alueen asioihin vaikuttavat puolueosastot tai valtakunnalliset, jotakin tiettyä erikoisalaa ajavat yhdistykset. Mikäli et tiedä, mihin puolueosastoon sinun kannattaisi liittyä, alueesi piiritoimisto tai SDP:n jäsenpalvelu auttavat oikean puolueosaston löytämisessä. Jäsenpalvelut SDP:n jäsenenä saat myös säännöllisesti tietoa puolueen toiminnasta puolueelta, piirijärjestöltä ja omalta puolueosastoltasi. Puolue tukee jäsentensä yhteiskunnallisia valmiuksia järjestämällä korkeatasoista koulutusta, johon jäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan. SDP:tä ei turhaan ole kutsuttu yhteiskunnalliseksi korkeakouluksi! Jäsenmaksu Jäsenmaksu määräytyy mm. iän ja piirijärjestön mukaan. Perusjäsenmaksu on 40 euroa vuodessa, paitsi alle 25-vuotiailla, joilta peritään vain 8. Puolueosasto voi myös alentaa jäsenmaksua tietyillä sosiaalisilla syillä. Tällöin jäsen maksaa vuosittain 17. Omalle osastolle on mahdollista maksaa tukijäsenmaksua ja lisäksi useimmat piirijärjestöt perivät ylimääräistä jäsenmaksua. Jäsenmaksu peritään kaksi kertaa vuodessa maalis- ja syyskuussa. Täytä ja liity Jäseneksi pääset täyttämällä jäsenlomakkeen nettiosoitteessa: Yhteistietoja puolueosastoista löydät nettiosoitteesta: www. uusimaa.sdp.fi

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Vastaajina 88 henkilöstöedustajaa, jotka edustivat 75 yritystä. Vastaajista: 20 % pääluottamusmiehiä 53 % luottamusmiehiä 8 %

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2013 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 PAIKALLISET RATKAISUT HARVASSA, YLEISKOROTUS YLEISIN VAIHTOEHTO JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Vähän ongelmia, mutta heikko tulos

Vähän ongelmia, mutta heikko tulos Tutkimustoiminta Vähän ongelmia, mutta heikko tulos Työpaikkakohtaisen palkankorotuserän toteutuminen pelti-ja teollisuuseristysalalla vuonna 2008 1. Johdanto Metallityöväen liitto ry ja Metalliteollisuudenharjoittajain

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010

TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010 Jäsentiedote 9-2010 / Työmarkkinat Ruooniemi 5.10.2010 TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010 Keskustelu yrityksen tilanteesta ja palkanmuodostuksesta On tärkeää, että paikallisesti tarkastellaan

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

Vuoden 2014 palkankorotusten toteutuminen

Vuoden 2014 palkankorotusten toteutuminen TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2015 Vuoden 2014 palkankorotusten toteutuminen KONSERNIOHJAUS VAIKEUTTAA TYÖPAIKKAKOHTAISTA SOPIMISTA Työpaikoista 86 prosenttia toteutti palkankorotukset perälaudan mukaisesti.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

TES neuvottelutulos. Palkankorotukset sopimuskaudella Työaikamallityöryhmä Palkkausjärjestelmätyöryhmä Meijerin palvelusvuosilisäratkaisu

TES neuvottelutulos. Palkankorotukset sopimuskaudella Työaikamallityöryhmä Palkkausjärjestelmätyöryhmä Meijerin palvelusvuosilisäratkaisu TES 2017-2021 neuvottelutulos Palkankorotukset sopimuskaudella Työaikamallityöryhmä Palkkausjärjestelmätyöryhmä Meijerin palvelusvuosilisäratkaisu Palkankorotukset sopimuskaudella Sopimuskausi 1.2.2017-31.1.2021

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Joukkuepelillä. vahvempi Metalli. Metallin yhteistyön vaaliliitto VAALIOHJELMA. 22.liittokokous

Joukkuepelillä. vahvempi Metalli. Metallin yhteistyön vaaliliitto VAALIOHJELMA. 22.liittokokous Joukkuepelillä vahvempi Metalli Metallin yhteistyön vaaliliitto VAALIOHJELMA 2016 22.liittokokous [-1-] Sopimusoikeudesta emme luovu Ammattiyhdistysliike on ajettu perimmäisten kysymysten äärelle. Pitkään

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

TALOUDEN VIITEKEHYS 4/2013 SAK/LL

TALOUDEN VIITEKEHYS 4/2013 SAK/LL AJANKOHTAISKATSAUS TALOUDEN VIITEKEHYS Hidas kasvu ja investointien puuttuminen Viennin matala taso Keskittynyt ja yksipuolinen elinkeinorakenne Mm. Nokiaklusterin, metsäteollisuuden, telakoiden ongelmat,

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Aukiololaki - taustaa 1.12.2009 astui voimaan uusi aukiololaki vähittäiskaupoille mahdollisuus sunnuntai-aukioloon

Lisätiedot

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA.

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. PAMista PAM, eli Palvelualojen ammattiliitto on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ja opiskelevien liitto PAMilaisia on jo yhteensä yli 232 000 PAMin alat:

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1. Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 30.8.2013

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45)

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) 1 Yritys Työpaikka Päiväys Ammattiosasto nro Osoite numero (yrityksen vaihde) Paikalliset osapuolet ovat kumpikin saaneet

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus

JHL:n edustajisto/hallitus Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 KirVESTES:n neuvottelutulos 31.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 7.6.2016 Keijo Hiltunen Pääkohdat Työmarkkinajärjestöjen solmiman kilpailukykysopimuksen mukainen

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 TOISTA JAKSOA 1.1.2016 31.1.2017 KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen toteuttaminen koskien

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Nyt.

Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Nyt. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Hallituspuolueiden puheenjohtajat tekivät toisin kuin aiemmin kertoivat tunnepitoisissa ja periaatteellisissa asioissa. Perussuomalaiset/Timo

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot