Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti. Teatterit s. 9-18

Transkriptio

1 Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti Teatterit s. 9-18

2 Tarjous voimassa asti. 140 /hlö/2 vrk Sis. 2hh, 2 x aamiaisbuffet, 2 x buffetateria. Kylpylän, kuntosalin ja Sunny Beach sisähiekkarannan käyttö, vapaa-ajanohjelmaa sekä sisäänpääsy tanssiravintolaan. Lisäksi 1 x pullakahvit kaupan päälle! Syksyn Ryhmämatkat! Pyydä tarjous! Puh /Myyntipalvelu Vaasantie 22, Ylihärmä Puh. (06) myynti@harmankuntokeskus.fi Kenkäkauppa Alina Uusikaupunki LAATUA JALOILLE. Mummi tykkää lehmästä, Vilja tykkää Hello Kitystä. Jokaiselle jotain. Miehille kenkiä kokoon 53 asti. Naisille kokoon 45 asti. Naisille iloisia, asiallisia - kaikenlaisia sandaaleja ja kesäkenkiä. Kenkäkauppa Alina Palvelemme Arkisin klo Lauantaisin Meiltä löydät joka asuun sopivat juhlakengät. Pidämme huolta pikkuväen jaloista. Nilkkuri on muodikas - sopii joka lähtöön. Kesä-heinäkuu Arkisin klo Launtaisin klo Voit myös tilata kengät postitse. Alinenkatu 36, Uusikaupunki. Puh KENKIEN LÖYTÖMYYNTI- Kenkäkauppa Alina on... Ihmeellinen. Kummallinen. Ihana. Erilainen. Omalaatuinen. Alinassa löytyy kengät jokaiselle. Ihan totta. Varmasti löytyy. Voiko tällaista kauppaa olla olemassa? Kyllä! Tule Kenkäkauppa Alinaan. Ja koe löytämisen riemu. Ja palvelu! Kesällä 10 tuntia päivässä. Ja mitäs vielä?? Alinaa vastapäätä on kenkien löytömyymälä. Tee elämäsi löydöt! Yksittäispareja, erikoisvärejä, tavanomaisia malleja. Lapsille, aikuisille. Kesällä 10 tuntia päivässä. Kadun toisella puolella vastapäätä Alinaa Alinan kenkäillat Kerää ryhmä työpaikalta tai harrastuspiiristä ja sovi iltatilaisuus! 2

3 Suomen matkailu täyttää ensi vuonna 125 vuotta. Matkailumme historian katsotaan alkaneen, kun silloinen Suomen Matkailijayhdistys perustettiin vuonna Tuleva juhlavuosi on haasteita täynnä. Taloudellinen epävarmuus luo synkän varjon koko matkailuelinkeinon ylle. Lähikuukaudet osoittavat kehityksen suunnan, mutta on todennäköistä, että epävarmuuden aikana matkustusinto hiipuu ainakin väliaikaisesti. Kotimaan kohteiden valmiudet palvella asiakkaita ovat kohentuneet jatkuvasti. Koko maa on tulvillaan toinen toistaan mielenkiintoisempia kohteita ja olisi valitettavaa, jos niiden toiminta nyt vaarantuisi. Kotimaanmatkailun tila riippuu suomalaisten matkailijoiden halusta matkailla kotimaassa ja lähialueilla asuvista ulkomaalaisista matkailijoista. Olemme tässä suhteessa hyvässä asemassa, koska suurin ulkomainen matkailijaryhmä, venäläiset, ovat naapurissamme. Venäläisten matkailijoiden potentiaali on niin suuri, että heilahtelut maailmantaloudessa eivät välttämättä vaikuta yhtä suuresti tähän matkailijaryhmään, kuin kaukaisempien kohteiden matkailijoihin. Silti on muistettava, että kolme neljästä matkailupalveluiden käyttäjästä on suomalaisia. Näin ollen suomalaisia matkailijoita on myös aktivoitava matkailemaan kotimaassa. Tämän työn tarve korostuu juuri epävarmuuden aikana. Turku on toiminut esimerkillisesti Euroopan kulttuuripääkaupunkina ja saanut laajat matkailijavirrat liikkeelle. Helsingillä onkin haastetta olla maailman designpääkaupunki vuonna Ulkomaisen katsantokannan lisäksi on nähtävä myös kotimainen potentiaali matkailuvirtojen luonnissa. Yhteistyökumppaneina on runsaasti kotimaisia tahoja, joilla on nyt oiva mahdollisuus saada kotimaisia matkailijoita tutustumaan pääkaupunkiseutuumme. Timo Havola SMY puheenjohtaja Sähköposti: Osoitteenmuutokset: tai puh Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti Teatterit s Letunpaistoa Euran Härkämäen Viikinkikylässä Minun Pallakseni, Raija Särkkä Kala- ja erämies Ari Hautajärvi Kulttuurielämyksiä teatterissa Ahvenanmaa kutsuu kalaan Hossa vuoden 2011 retkikohde Koskikalastusta Merikarviajoella Villi Pohjola - Suomen Kansallispuistot Revontulten Aurora Chalet Kilpisjärven Lomakeskus Monipuolinen Salla Esihistoriallinen Eura Matkailu

4 Tämä ei ole hehkutus luonnolle, joka on. Tämä ei ole hehkutusta eri urheilulajeille, jotka ovat. Tämä on hehkutus erään maija meikäläisen tunteista Pallasta kohtaan. Minun Pallakseni Istun autossa matkalla Pallakselle. Olemme ohittaneet Kittilän, Levin, tie vie suoraan pohjoiseen. Mutta miten ihmeessä aurinko pomppii vuoroin vasemmalla, vuoroin oikealla, 180 asteen sisällä? Ja Oloksen tuulimyllytkin ovat välillä oikealla, vaikka niiden kuuluisi olla vasemmalla? Näin voi käydä vain Lapissa! Muistelen aikaa,jolloin allamme oli kiemurteleva hiekkatie ja tehoton linja-auto: pahimmassa mäessä oli noustava pois, että auto suksi- ym lasteineen pääsi nousemaan. Silloin oli kaikki uutta nyt meno Pallakselle on meno Kotiin, yli 50 vuoden ja yli sadan käyntikerran jälkeen. Pääsiäinen Ensimmäinen oli v. 1959, sitten taukoa ja vuodesta 1964 emme ole muunlaista pääsiäistä nähneet. Ne ihanat hiihdot valkoisilla keroilla auringon porottaessa tai tuimat purkusäät yleensä pitkänäperjantaina -, ne eivät katoa koskaan muistista. Vaikka olemme pääsiäisinä asuneet Särkijärvellä, 40 vuotta koululla ryhmän kanssa, sen jälkeen Särkijärven majoissa suvun ja ystävien kanssa, olemme hiihtäneet päivät Pallaksella. Koululta kahtena päivänä osa lähti waellukselle Hetasta Pallakselle mieheni Lasun kanssa, minä jäin vastuuseen kotiin jäävistä laskettelijoista ja päivänkakkarahiihtäjistä. Yhtenä iltana kaikki ajoimme Pallakselle tansseihin ja siellähän silloin, eteisaulassa tanssivat myös Spede ja Pirre Ja minulla oli Pallaksen ensimmäiset mikrot, joista kerrottiin jopa radiossa hiihtohousuista katkaistut. Oi niitä aikoja Vappu Ensin olivat yo-vaput Helsingissä, sitten vapunpäivät tansseineen Joensuus- sa ja sitten, paljon yli 20 v sitten totuus: vappu Pallaksella. Alussa ujoa istumista Vatikurun kuopissa, kuohupullon korkkaamista muita vilkuillen. Sitten tutustumista toisiin samanhenkisiin, Vatikurun Vapun laajenemista jopa markkinointiin. Voi, ne ihanat vappukulkueet kissavedolla, joissa ylioppilas Larvanto (Jussi Seppänen) kantoi selässään mieheni Lasun kehittelemää tunturivessaa ja meillä muilla oli iloisia karnevaalipukuja. Kun Matti Esko lauloi tunturissa tai tanssittiin monotanssia orkesterin säestyksellä! Ja edelleen ne jatkuvat, katettujen pöytien kilpailu jatkuu (Vaatimattomuuteni estää kertomasta, kuinka monta kertaa olemme voittanet tai päässeet palkinnolle ) Ja vappuna ja yleensä Pallaksella tapaamamme ystävät: hotellin asukkaat, mökkiläiset, vaunuilijat, Pöllöt haluaisin mainita teidät kaikki nimeltä, mutta koska teitä on niin paljon, sanon vain: kiitos ystävyydestä! Rakastan teitä! Itsenäisyyspäivä - ensilumen matkat Niitäkin matkoja teimme ainakin kaksikymmentä. Lumiset ry sen aloitti, olihan yhdistys perustettu Pallaksella, ja parin vuoden päästä perustettiin Lumiset-kerhoja ympäri maata. Tampere, Kuopio ja Joensuu innostuivat ensilumenmatkoihin. Kuopion kanssa teimme yhdessä ja vetovastuu oli vuoron perään, kunnes lopulla, (kun en osaa mitään lopettaa),joensuu hoiti viimeiset matkat, Helsinginkin lopetettua. Kaamoksen pimeys, ensilumen hiihdot niin rinteessä kuin maastossa olivat hienoja. Ohjelmaa piti olla paljon, koska ulkoiluaika oli lyhyt. Ohjelma, josta vuorossa olevat Pöllöt olivat vastuussa, oli monipuolinen ja mieleen jäävä. Tosin loppuaikoina, kun enää Kuopio-Joensuu-linja-autollinen oli paikalla, jouduin kovaan vastuuseen ohjelman vetämisessä. Mieleeni on parhaiten jäänyt itsenäisyyspäivän aamuna klo pimeässä suoritettu lipunnosto, lippulaulu ja lukemani runo Yks voima sydämehen kätketty on, ainakin kolmena, neljänä vuotena. Silloin moni itki niin kuin itsekin! Ja ne itsenäisyyspäivän vastaanotot, jolloin hotellinjohtaja Aune Proskin, Amppa rinnallaan, otti meidät kaikki parhaimpiin pukeutuneet vastaan kättelemällä kuin presidentinlinnassa ainakin. Moni mukana ollut haikaili pitkään matkojamme hotellin lopetettua ne. 4

5 Joulu Olin sanonut, että jouluksi en kotoani tai lasteni kotoa lähde minnekään muualle kuin Pallakselle. Kun vanhempani siirtyivät taivaalliseen jouluun, tunsimme olevan aika kokea Pallaksen joulu. Ja mikä joulu! Kaamos. Metsäkirkko. Jouluevankeliumi ja asukkaista koottu kuoro kynttilät kädessä. Jouluateria, joka oli niin runsas, että tutui ihmeeltä, jopa lipeäkalaa, jota olen saanut vain kotonani. Joulupukki, joka tuli poron kanssa sisälle. Joululaulut. Kaksi kertaa kävimme, sitten kuulimme, että Pallaksen joulunvietto on muuttunut. Olisi ollut ihanaa joskus saada koko klaanimme nauttimaan tunturin joulun rauhasta. Kesä Koska kesämme kuluvat Pohjoi-Karjalassa rakkaalla kesäpaikallamme, olemme Pallaksella käyneet vain muutaman kerran. Sääsket! Onneksi jäävät alemmas, jos nousee tunturiin! Muistan kerran, jolloin poikien ollessa 10 ja 7-vuotiaat lähdimme nousemaan Palkaskerolle. Pojat juoksivat, vanhemmat läähättivät. Ja aina maaliin päästyä oli uusi nousu edessä. Mutta sitähän sattuu vain Lapissa! Kerran olimme norjalaisystäviemme kanssa Pallaksella käymässä. Pieni, 3-vuotias Mira halusi välttämättä kylpeä Vatikurun purossa. Kävellessämme Laukukerolla satuimme sohaisemaan närettä, josta lähti miljoona paarmaa! Jalat olivat tarpeen. WC Urho Kekkonen halusi muistomerkkinsä Saivaaran huipulle. Minä pidän muistomerkkinäni Vatikurun hissin WC:tä! Ai, miksikö? Muinaisina aikoina naisille asioiminen wc:ssä kesken laskettelun oli hankalaa: laske hotellille, odota kissakuljetusta, aikaa kului vähintään puoli tuntia yleensä enemmän. Miehet selviytyivät helpommin tunturin taakse menemällä, mutta naiset menepä kokohaalariaikana pahimpaan tuuleen tunturin laelle, ei onnistunut! Jouduin demonstroimaan asian SML:n järjestöpäivillä Kolilla, jonka jälkeen alkoi tapahtua. Kiitos siitä, nyt on asia kunnossa! Niin, sellainen on minun Pallakseni. Onko se Vatikurun WC? Ei, se on hohtavat hanget, uskomattomat maisemat, ikiaikainen luonto, rakkaat ystävät, tunturit, Pallas! PS. Pöllöt! Ihanat ystävät! Te olette Pallas. (Tosin ennätimme sinne aikaisemmin!) Missään muualla ei hiihtokoulu ole sama kuin Pallaksen henki. Toivomme, että jatkatte sitä ajast`aikaan! Raija Särkkä Pohjois-Karjalan Matkailu ry:n pj. Pallas- fani Sukellus Oulangan kansallispuiston historiaan Hiidenlammen kulttuuripolulla Sota-ajasta muistuttamassa polun alkupuolella on entisöity ampumapesäke. Poronhoito on ollut alueen varhaisimpia elinkeinoja. Tästä todisteena polun varressa on vanha poronerotusaita, joka on edelleen käy- tössä. Polulta avautuvalla Kellokorven luonnonniityllä kasvanut heinä niitettiin karjan rehuksi vuosikymmenien ajan. Heinät varastoitiin niittylatoon, josta ne kuljetettiin talvella kotiin poron tai hevosen vetämällä reellä. Kulttuuripolku johdattaa lopuksi kulkijan kuohuvalle Kiutakönkäälle. Oulankajoki toimi tukinuiton väylänä ja 1900-lukujen vaihteessa. Retkeilijä löytää tästä todisteena könkään kuohujen tuntumasta kallioon räjäyttämällä tehdyn tukinuittokanavan, jota myöten puut ohjattiin putouksen ohi ja Venäjän sahoille. Kiutakönkään vesiputouksen reunaan räjäytettiin myös kalaportaat vuonna 1938 helpottamaan Oulankajoen taimenen nousua kudulle ylävirtaan. Tänään koski saa kuohua vapaana ihmisen koskematta. Luontokeskus palvelee ympäri vuoden luontoon lähteviä retkivinkkien, karttojen ja esitteiden avulla. Ryhmille pidetään esittelyjä tilauksesta. Luontokeskuksen kahvilassa on tarjolla ruokaja kahvilapalvelut, safari-infoa ja myyntiä sekä retkeilyvälineiden vuokrausta. Luontokeskus on avoinna päivittäin klo Lisätietoja Oulangan kansallispuiston retkeilymahdollisuuksista: Oulangan luontokeskus puh , www. luontoon.fi/oulanka Matkailu

6 Taivas joessa vailla vertaa Taivas loistaa Nuorttijoella. Sallalainen opettaja Ari Hautajärvi on armoitettu kala- ja erämies. Hän on kulkenut Itä-Lapin jängillä, metsissä ja soilla pienestä paaperosta lähtien. Taimenia ja harreja vilisevät joet, purot ja ojat ovat hänelle taivas vailla vertaa. Lapin maisemien avaruus ja luonnon monimuotoiset mahdollisuudet ovat tempaisseet Hautajärven mukaansa. Hänelle on tärkeää mieltä harmonisoiva ajanvietto. Maalaamista harrastavan Hautajärven mielestä luonnossa liikkuminen on kuin kulkisi taidegalleriassa. -Kun kaikki on erämaassa ympärillä kaunista, ei voi olla innostumatta. Aavat avautuvat syksyisin okran väreissä ja niiden Kalastus ja erällä käyminen rauhoittaa mielen ja saa luovuuden Ari Hautajärven pintaan. takana siniset tunturit! Kun taiteesta pitää, monet maisemat piirtyvät kuvina aivokuoreen ja edelleen paperille. Ari Hautajärven ensimmäinen erämuisto nuorena koltiaisena on vieläkin yli 40 vuoden jälkeen selkeänä hänen mielessään. Hän oli enonsa kanssa metsällä ja koira haukkui metsoa. -Koiran haukkuminen ja enon kanssa saaliin vaaniminen oli vuotiaasta pojasta mahtavaa ja jännittävää, muistelee Hautajärvi eräinnostuksen syntyä. -Mikä sen mukavampaa, kun koira haukkuu lintua kuulaassa syysaamussa. Silloin on tehtävä vain harkittuja laukauksia, ja siihen ei haulikkoa käytetä. Aseena on luodikko. Roihu leimahti Aarre-eno ei sytyttänyt vain kipinää eräelämään, vaan teki kunnon kiehiset ja leimautti roihun nuoren pojan sieluun. Heti 15 -vuotiaana Hautajärvi hankki metsästyskortin. Kalaretkillä Hautajärvi oli käynyt isompien mukana jo paljon aiemmin Sallan lähiympäristössä. Tutuiksi kohteiksi tulivat mm. Salmijoki ja Ruuhijoki. Silloin kalamiehet kiersivät puronvarsia pyytämässä tammukkaa ja harjusta. Nykyisin suosikkeja ovat myös Nuortti -joki ja Maltion pikkuojat. Myös Tenniöjoki oman mökin kupeessa on tullut tutuksi. -Meillä ei ollut mitään hienoja vehkeitä, vaan käytimme ainoastaan halpoja onkia. Niilläkin tuli saalista, kun oppi tavat pyytää ja jotakin kalan liikkumisesta. Metsällä Hautajärvi kulki nuorukaisena lähivaaroilla, mutta Aarre-enon autolla pääsi kauemmaksikin. Metsästys ja kalastus oli muillekin Sallan nuorille innostava harrastus ja mm. metsästysseuran talkoissa oli aina paljon vapaaehtoisia. Erä- 6

7 kirjat olivat himottuja lukuelämyksiä ja niitä Hautajärvikin luki moneen kertaan.. -Kyllä A. E. Järviset on luettu läpeensä ja kaikki muutkin erämaihin liittyvät tarinat. Tuntsa on arreaitta Tuntsan erämaaluetta Sallan pohjoispuolella, itärajan tuntumassa Ari Hautajärvi pitää kalastuksen ja metsästyksen kannalta aarreaittana. Metsästystä Tuntsalla pystykorvan kanssa ei hänen mielestään voita mikään. Tuntsa paloi luvun alussa laajalti, koska seutu oli tuolloin tietön. Sammutusväki teki erämaahan kymmenien kilometrien mittaisen metsäautotien ja rajan tuntumaan, Tuntsajoen rannalle rakennettiin Metsähallituksen toimesta suuri kämppä. Se palvelee vieläkin erämaan kulkijoita. Maisemat ovat palon jäljiltä muovautuneet omintakeiseksi, sillä metsän uudistuminen noilla seuduilla on kivuliasta ja hidasta. -Metsästyksessä ensimmäiset hienot kokemukset tulivat Sallan eteläpuolisesta Vilman kairasta, jonka vaara- ja tunturimaisemissa nuoren miehen mieli herkistyi. Pyysimme metsäkanalintuja, teeriä ja metsoja, jotka ovat suosikkejani vieläkin. -Myös hanhen pyynnissä viihdyttiin. Edelleen on kirkkaana muistiin piirtynyt kuva, kun makasimme jänkällä ja Aarre-eno pudotti kolme hanhea. Lintujen metsästyksen olennaisin asia on tietää lintujen elintavat ja missä ne asustelevat ja viihtyvät. Tällaiset paikat ja seudut eivät aina ole ihan tien varressa, joten nuorella Hautajärvelläkin kunto nousi kohisten jängillä kulkiessa. Jumppasaleilla ei ollut kysyntää. -Harrastin ja harrastan edelleen kyllä muutakin liikuntaa. Varsinkin erilaiset pelit, kuten sulkapallo ovat luoneet pohjan hyvälle peruskunnolle, jota tarvitaan erähommissa, painottaa Hautajärvi. Rakkautta kotiseutuun Insinööriksi aikoinaan opiskellut Ari Hautajärvi työskenteli Sallassa mm. yrityspalvelukeskuksessa. Kun se lopetettiin, hänellä kävi mielessä mm. muuttaminen vaikkapa Rovaniemelle työn perässä. Mutta rakkaus kotiseutuun ja erämaihin oli liian vahva. Töitä on onneksi ajoittain löytynyt muilta saroilta kuin insinööriteestä. Ja jatko-opiskelu avoimessa yliopistossa on tuonut elämään syvyyttä ja uutta ulottuvuutta. -Muutto ei ollut koskaan kovin houkutteleva vaihtoehto työttömyydestä huolimatta. Kesä ja syksy kaupungissa olisi todella vaikeaa. Pärjään hyvin ilman etelän lomia, painottaa Hautajärvi. Matkailijoille Ari Hautajärvi suosittelee lämpimästi Itä- Lappia, Tuntsaa ja Koilliskairaa. Hän puhuu vakain äänenpainoin omista kokemuksistaan. Mielenrauha on löytynyt luonnosta ja jokien rannoilta. (KA) Kimoilampi Sallassa. Kuva Pekka Korhonen Matkailu

8 Vanhan Rauman AJANTAIKA design-lasia ja -keramiikkaa Teksti Aino Rimppi, kuvat Aino Rimppi ja Ajantaika Ajantaika on design-liike keskellä Vanhaa Raumaa. Liikkeestä löytyy niin vanhaa kuin uuttakin suomalaista lasia ja keramiikkaa. Yrityksen nimi Ajantaika kertoo olennaisen. Ajantaian omistaa yrittäjä Erja Paulasaari, perusraumalainen, kuten hän itse sanoo. Liikkeensä Erja perusti keväällä 2006 ja avasi sen lokakuussa, Vanhan Rauman ulkopuolelle. Kaksi vuotta myöhemmin liike löysi paikkansa vanhan Rauman perinteikkäistä puutaloista Kauppakadulla, Raatihuoneelta länteen. Yritystä perustaessaan Erja aloitti heti neuvottelut Nuutajärven lasitaiteilijoiden kanssa. Hän tiesi. mistä puhua, sillä Paikam bääll olla! Rauman seutu on täynnä elämyksiä! Pronssi- ja rautakausi tulevat tutuksi Sammallahdenmäellä ja Eurassa, menneiden aikojen elämä Vanhassa Raumassa ja Kauttuan Ruukinpuistossa. Shoppaillen syksyyn Tunnelmaa ja palvelua Vanhan Rauman putiikeista ja kahviloista! Rauman syksyä värittävät mm. museot, taidemuseot ja teatteri. Lue lisää: tapahtumakalenteri. Rauma Luanikas suvi Raumall design-lasi ja uudet keramiikkatuotteet olivat aina olleet harrastus. Aarikka niin ikään etsi yhteistyökumppania ja myyntipistettä Raumalta. Arvokas ympäristö Perusraumalainen yrittäjä on vakuuttunut ympäristöstään. -Koko ikäni olen Raumalla asunut. Vanha Rauma on arvokas ja kaunis kokonaisuus, sanoo Erja Paulasaari ja jatkaa. -Kaikki raumalaisetkaan eivät ehkä tiedosta, miten arvokas ympäristömme on. Vanhassa Raumassa riittää kävijöitä ympäri vuoden. Olkiluodon voimalan rakennustyömaa on myös kartuttanut Rauman ulkomaisten kävijöiden määrää. Ulkomaalaiset arvostavat suomalaista muotoilua ja vievät sitä mielellään mukanaan palatessaan kotimaahan. Lasitaiteen lisäksi myös keramiikka on tärkeä suomalainen design-tuote, muistuttaa Erja Palosaari. Liikkeessä onkin esillä Kirsi Kivivirran ja Jatta Lavin tuotantoa. Asiakaspalvelija Jos harrastuksesta lähtenyt työ jo on iloinen asia, Erja kertoo yllättäen, että suurimman ilon hänen työhönsä tuovat asiakaskontaktit, kotimaiset ja ulkomaiset. -Olen asiakaspalvelija. Asiakkaat tuovat ilon. Yrittäjän pitää tietää kaupankäynnin salat. Erja onkin kouluttanut itseään vuosien ajan ja tietää, mistä puhuu. Koulutus jatkuu. Turun kauppakorkeakoulu järjesti yhdessä Samkin kanssa koulutuksen, joka päättyi keväällä Koulutus oli suunnattu jonkin aikaa yrittäjinä jo toimineille naisille. johtajuuden ja oman liiketoiminnan kehittäminen elämyksellisin menetelmin. -Yrittäjän kannattaa aina satsata opiskeluun, koska kaikki muuttuu. Tärkeimpiä aiheita ovat kehittäminen, laajentaminen, luoviminen eteenpäin. Pitää tietää kuinka pysyä mukana ja kuinka löytää itsestään uusia asioita.. Myös lama pitää huomioida, muistuttaa Erja. -Lamasta olemme puhunet ja mietimme tarkoin, mitä hankimme. Raumalla toimiva City-kauppiaat tekee yhteistyötä kehittääkseen palveluja ja saadakseen Raumasta entistä vetovoimaisemman. Vanha Rauma Vanha Rauma on yksi Suomen maailmanperintökohteista. Vanha Rauma elää, sen puutaloissa asutaan ja tehdään töitä. Raatihuone on rakennettu 1776 ja toimii museona. Raatihuoneen edessä sijaitsevalta torilta on hyvä aloittaa Vanhan Rauman kierros. 8

9 Rauman Kaupunginteatterin syksyssä jokaiselle jotakin Rauman Kaupunginteatterin syyskauden ohjelmiston rungon muodostavat kaksi vahvaa klassikkoa ja tuore ranskalaisfarssi. Rauman Kaupunginteatterin syyskauden avaa 3.syyskuuta ensi-iltansa saava Ingmar Bergmanin koskettava kamarinäytelmä Syyssonaatti. Tämä paremmin elokuvana tunnettu klassikko käsittelee läheisyyden, rakkauden ja hyväksytyksi tulemisen tarvetta. Vahva, ajaton ja ikuinen teema esityksessä on anteeksiannon mahdollisuus, lapsen ja vanhemman vastuu toisistaan. Esityksen ohjaa kokenut teatterimies Jotaarkka Pennanen, jolle tämä on ensimmäinen ohjaus Raumalla. Hän on aikaisemmin toiminut muun muassa Lahden ja Jyväskylän teatterien johtajana sekä Helsingin Kaupunginteatterin johtotroikassa. Äidin ja tyttären rooleissa nähdään Ritva Loijas ja Kirsi-Kaisa Sinisalo. Maalaispapin ja tyttären aviomiehen roolin tekee Timo Julkunen ja toisena tyttärenä nähdään Sari Suominen. Syyskauden komediana nähdään 17.syyskuuta ensi-iltansa saava, Gilles Dyrekin farssi Vaimoni on toista maata. Unelmahäitään suunnittelevan nuoren parin elämä ottaa sivuaskelen kohti tuntematonta, kun iltaa saapuu viettämään miehen entinen opiskelukaveri tyttöystävineen. Nainen ei puhu sanaakaan, mistä isäntäpariskunta päättelee hänen olevan ulkomaalainen. Pikkujoulukauden naurupommi, joka on täynnä vauhtia, intohimoa ja hulvatonta tilannekomiikkaa! Pienestä väärinkäsityksestä liikkeelle lähtenyt tapahtumavyöry saa odottamattomat mittasuhteet ja pian mikään ei ole ennallaan... Esityksen ohjaa Sarianne Paasonen. Kyseessä on hänen viides ohjaustyönsä Rauman Kaupunginteatterissa. Rooleissa nähdään Raisa Sorri sekä teatterin kolme uutta kiinnitystä eli näyttelijät Mikael Haavisto ja Jenni Kitti sekä näyttelijäharjoittelija Ville Kiljunen. Nuoremman yleisön riemuksi Raumalle karauttavat Tuttiritari ja hänen uljas ratsunsa Dominante. Ritarilliseen seurueeseen lukeutuu myös ylimmäinen tutinkantaja Aulis, joka on tarvittaessa hovinarri, juoksupoika ja kova poika kantamaan postia. Tuttiritari esiintyy Rauma-salissa 9.marraskuuta klo 10 ja klo 13. Esitykset ovat osa Rauman kaupungin Lasten kulttuuriviikkojen ohjelmaa. Rauman Kaupunginteatterin pikkujoulukauden naurupommina nähdään hulvaton Vaimoni on toista maata. Rooleissa Mikael Haavisto, Raisa Sorri, Jenni Kitti ja Ville Kiljunen. Kuva Harri Joensuu. RAUMAN KAUPUNGINTEATTERI LIPUNMYYNTI puh. (02) ma-pe klo Matkailu

10 Keski-Uudenmaan Teatteri esittää: Keski-Uudenmaan Teatterin tuotanto Dostojevskin Rikos ja rangaistus ravistelee kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistön, Olympia-kasarmin eloon ja avaa sen näin samalla suurelle yleisölle. Meidän aikamme muistuttaa henkisesti Dostojevskin aikaa. Dostojevskin Rikos ja rangaistus nousi professori, ohjaaja Kaisa Korhosen mieleen Jokelan koulusurmien jälkeen ja Kauhajoen tragedia naulasi sen sinne. Halu saattaa Rikoksen ja rangaistuksen tarina näkyväksi on seurannut häntä viime vuodet. Vaikka tätä näytelmää esitetään tänään paljon, se ei ole vienyt Korhoselta motiiveja vaan on pikemminkin kirkastanut niitä. Raskolnikovin rikos on nuoren ihmisen toteuttama ideologinen veriteko. Silti sieltä alta nousee huuto Opeta minua rakastamaan! Tämä ajankohtainen sanoma ja Rikoksen ja rangaistuksen tarina muuttuvat nyt todeksi pikemminkin suoraan elämästä reväistyssä kuin teatterista eristetyssä paikassa kulttuurihistoriallisen Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella sijaitsevassa Olympia-kasarmissa. Talon 60-vuotinen menneisyys tihkuu nuorten miesten elämää: olympiaurheilijoiden ja varusmiesten nöyryytystä, viholliskuvan lietsontaa, aggressiota. Paikkaa ei voi eikä tarvitse lavastaa vaan sitä pitää oppia käyttämään. Keski-Uudenmaan Teatterin freelancereista koostuvat näyttelijät ovat korkeatasoisia ammattilaisia. Kaisa Korhosen valitsema miehitys on erinomainen. Dostojevskin romaanin henkilöhahmot istuvat heihin koskettavan vahvoina ja elävinä. Dramatisoinnin romaanista on tätä nimenomaista seitsenhenkistä ryhmää varten tehnyt ohjaajan pitkäaikainen yhteistyökumppani, näytelmäkirjailija Seppo Parkkinen uudesta vuonna 2008 tehdystä suomennoksesta. Tämä sovitus on nähtävä ja koettava juuri tässä kasarmissa. Itse esityksen lisäksi tuodaan kasarmin huoneisiin luentoja, venäläisen taiteen näyttelyitä ja kirjailijatapaamisia liittyen Dostojevskin näytelmän tematiikkaan. Mahdollisena vierailijaluennoitsijana mm. historioitsija, professori Juha Siltala Helsingin yliopistosta. Teatteri-illan monipuolinen anti yhdistettynä Tuusulan kulttuurihistoriaan ja Rantatien taiteilijoihin luo sekä yksittäisille teatterivierailijoille että ryhmille lukuisia paketoin- timahdollisuuksia taidenautintojen parissa. Voit vaikkapa aloittaa tai päättää illan aitoon venäläiseen illalliseen! Vietä elämys kanssamme! 10

11 Kummanki kaa ja mukana myös Vesa Huikea suosio yllätti Annen ja Ellun kohellus jatkuu, kun jättiyleisön kerännyt Kummanki kaa ja mukana myös Vesa -näytelmä aloitti uuden kiertueen. Reilussa vuodessa hurjat katsojaa keränneet menoleidit Anne ja Ellu jatkavat kansan naurattamista pitkin Suomea. Meillä oli niin hauska vuosi, että pakkohan oli jatkaa, Ellua esittävä Minna Koskela sanoo. Kun moneen paikkaan oli enemmän tulijoita kuin mitä saliin mahtui, on ihana mennä uudestaan, Annen hahmoa luotsaava Heli Sutela jatkaa. Ja moni paikkakunta on jäänyt kokonaan käymättäkin. Live-esityksen suosio yllätti molemmat. Ihmisten kiitokset Kumman kaa -tv sarjasta ja kyselyt jatkosta antoivat olettaa, että myöskin lavaversio saisi jonkun verran yleisöä. Mutta siinä vaiheessa kun salit täyttyivätkin kaksi kertaa illassa, olimme puulla päähän lyötyjä. Emme mitenkään osanneet odottaa tälläistä katsojamäärää, Koskela hämmästelee. Hauskinta on ollut nähdä ihmisiä kolmessa sukupolvessa. Tuntuu hyvältä, kun mummu, äiti ja tytär nauravat samassa kohdassa, Sutela sanoo. Ja yllättävän usein on mukana myös nauravia miehiä ja etenkin vaareja, Koskela lisää hymyillen. Takana on 250 esityskertaa samasta näytelmästä. Äkkiseltään luulisi, että samojen repliikkien pyörittäminen alkaisi käydä jo työstä, mutta oletus saa täystyrmäyksen: Ihme kyllä, ei kyllästytä. Itseasiassa päinvastoin. Näytelmä paranee vanhetessaan, ja kun yleisö on aina eri niin tilannekin on aina uusi, Sutela pohtii. Ja varsin uusi se on silloin, kun me pudotaan lavalla nauruun ja yritetään sitten koota itsemme, Koskela ilakoi. Näytelmä kiertää kulttuurisaleissa ja teattereissa ympäri Suomea. Kiertuekaupungit ovat: Rauma Salo Turku Helsinki Kerava Karkkila Kotka Porvoo Lappeenrantai Tampere Mikkeli Tornio Oulu Lohja Hämeenlinna Kummanki kaa näytelmässä vasemmalta: Minna Koskela, Heli Sutela - takana Ilkka Merivaara. Kuva: Stefan Bremer. Näytelmä Annen ja Ellun myöhemmistä vaiheista... Kummanki kaa ja mukana myös Vesa K14 Näytelmä kertoo kaiken tarpeellisen Opel-miehistä, poliisien valvontakameroista ja siitä mitä voi tapahtua jos töissä ei ole jääkaappia. Entä tajuaako Vesa? Ja ketkä lähteekään Nizzaan?!! Tervetuloa nauttimaan illasta kahden nuoren naisen seurassa ja mukana on myös Vesa. Liput kannattaa ostaa heti useat esityksistä ovat jo loppuunmyydyt. Pääosissa: Heli Sutela, Minna Koskela ja Ilkka Merivaara. Käsikirjoitus, ohjaus: Minna Koskela ja Heli Sutela. Matkailu

12 Vaasan kaupunginteatterilla monipuolinen syksy 2011 Vaasan kaupunginteatteri tarjoaa syksyllä kiinnostavan ja vaihtelevan ohjelmiston. Luvassa on musikaali, draamaa ja lastenteatteria, joukossa niin klassikoita kuin tuore kotimainen kantaesitys. Maailma seis -musikaali avaa syksyn Syyskauden avaa suurella näyttämöllä musikaali Maailma seis! Minä jään tässä Se on brittiläisen tekijäkaksikon Leslie Bricussen ja Anthony Newleyn vauhdikas hittimusikaali 1960-luvulta, teemoiltaan yhä ajankohtainen ja tuore. Sirkusmaailmaan sijoittuva musikaali kertoo menestyvän miehen elämäntarinan. Se heijastelee herkullisesti nykypäivän elämänmenoa, ilkamoi, pistelee ja naurattaa. Päähenkilö Pikkumies haluaa menestyä ja oppii jo varhain, että eteenpäin pääsee, jos on sinnikäs ja häikäilemätön. Hanttihommissa sirkuksen pölyisellä areenalla aloittaneesta kaverista kehittyy naistenhurmaaja ja uraohjus. Hän valloittaa tirehtöörin tyttären ja perustaa perheen, mutta pakenee perhe-elämää työhön ja uusiin naissuhteisiin. Pikkumies rikastuu ja päätyy hienoimpiin piireihin ja lopulta politiikkaan. Elämä pyörii kuin karuselli, vinhemmin ja vinhemmin, eikä Pikkumies, ilveilijä, enää ohjaa itse elämäänsä. Lopulta hän huudahtaa: Maailma seis! Mikä oli menestyksen hinta? Musikaalin rooleissa esiintyvät Matias Kuoppala (Pikkumies), Anna Victoria Eriksson (vier.), Regina Chevakova, Ilona Chevakova, Timo Luoma ja Taavi Vuokkovaara. Valkoinen kaupunki Jorma Ojaharjun romaani näyttämölle Lokakuussa näyttämölle nousee vaasalaiskirjailija Jorma Ojaharjun ( ) Vaasa-trilogian ensimmäinen romaani Musikaalista Maailma seis! Kuvaaja Jyrki Tervo. Lastennäytelmästä Mimmi Lehmä ja Varis. Kuvaaja Jyrki Tervo. Valkoinen Kaupunki. Näytelmän on dramatisoinut Maria Kilpi. Sen ohjaa vierailijaan Atro Kahiluoto ja lavastaa ja puvustaa Liisa Ikonen. Musiikin säveltää Taito Hoffrén. Jorma Ojaharjun Valkoinen kaupunki on vaasalaisten yhteinen tarina, näyttämönä on Vaasan Palosaari kansalaissodan vuosista 1930-luvun alkuun. Se on rehevä ja rönsyilevä kudelma, jossa historia heittää vaasalaisia kuin myrskyaalto veneestä pudonnutta miestä. Lasten syksy: Vaahteramäen Eemeli ja Mimmi Lehmä Lapsille on syksyllä runsas tarjonta. Ensimmäisenä lavalle nousee kevään suuri suosikki, Astrid Lindgrenin kirjoittama Vaahteramäen Eemeli. Näytelmä keräsi keväällä jo lähes 9000 katsojaa. Kissankulman kuuluisa rasavilli tarjoaa hauskuutta ja vauhtia koko syksyn. Pikkunäyttämön uutuus lapsille on Mimmi Lehmä ja Varis. Hauskasti ystävyydestä ja suvaitsevaisuudesta kertova näytelmä perustuu Jujja ja Tomas Wieslanderin sekä Sven Nordqvistin suosittuihin lastenkirjoihin. Luolamiehen kolmas vuosi käyntiin Yleisön suursuosikki Luolamies jatkaa syksyllä ohjelmistossa jo kolmatta vuotta. Amerikkalaisen Rob Beckerin komedia on Ilkka Aron esittämänä kerännyt n. sadassa esityksessä jo katsojaa. Esityksen on ohjannut Erik Kiviniemi. Hulvattoman hauska, säkenöivä ja sydämellinen show kertoo miehen ja naisen maailmankuvien eroavuuksista. 12

13 Kesäyön uni. Valokuva: Sami Vuorenpää Viimeinen sikari. Kuva: Katja Laine Uudenkaupungin teatterissa kolme ensi-iltaa Ohjelmistossa: Tänä syksynä Uudenkaupungin teatterissa on kaikkiaan kolme ensi-iltaa, jotka kaikki ovat poikkeuksellisesti isolla näyttämöllä. Ensimmäinen ensi-ilta on 16.9 klassikkokomedian uudelleensovitus Kesäyön uni eli sikses sukkela rakkaustarina. Näytelmän henkilöt ovat muuttuneet ukilaisiksi opettajiksi ja työläisiksi ja tapahtumat sijoittuvat Uudenkaupungin saaristoon. Luvassa on vauhdikas komedia rakkauden ihanuudesta ja mielettömyydestä, unohtamatta kesäyön taikojakaan. Tarinaa on myös lyhennetty ja tiivistetty. Näytelmän ohjaa teatterinjohtaja Jari Luolamaa. oisena ensi-iltana 8.10 nähdään viime aikojen hittikomedia Viimeinen sikari. Noora Himbergin ohjaama näytelmä kertoo elämää nähneestä eläkeläispariskunnasta, jonka elämä on muuttunut yksitoikkoiseksi ja tylsäksi tai siltä ainakin aluksi näyttää, sillä luvassa on yllättäviä käänteitä. Esitys on täynnä hulvatonta haaveilua ja jännittävää seikkailunhalua. Intohimo ja huomionhakuisuus luovat Viimeiseen sikariin virtaa läpi esityksen. La-Lai-La, joka on syksyn viimeinen ensi-ilta 22.10, kertoo suomen ehkäpä rakastetuimmasta laulajattaresta Laila Kinnusesta. Näytelmässä käydään läpi Lailan elämän merkittävimmät hetket ja kuullaan hänen suurimmat hittinsä, 50-luvun lopulta luvun taitteeseen. Lailana nähdään Laura Kallioinen ja ohjauksesta vastaa Jani Selin. La-Lai-La musiikkinäytelmä Laila Kinnusesta Kesäyön uni Viimeinen sikari Uudenkaupungin Teatteri Syksyn esitykset: la klo 19. e-i Matkailu

14 Kuva on komediasta Luulosairas, jossa luulosairas Argan (Esa Suvilehto) selvittelee tilejään vaimonsa (Lise Holmberg) ja notaarinsa (Jarkko Sarjanen) kanssa. Kuva: Juha Metso. Teatterielämyksiä Kotkassa niin lapsille kuin aikuisillekin Lippuvaraukset ma-pe klo 9-16 puh Tiedustelut myös OTETAAN ILO IRTI! Musikaalia esitetään ravintola Kairossa Kotkan Kaupunginteatterissa on syyskaudella 2011 kolme ensi-iltaa. Kauden aloitti Moliren Luulosairas. Riku Innamaan ohjaamassa komediaklassikossa terve, mutta jääräpäinen Argan on jäänyt humpuukilääkärien ja lääkkeiden koukkuun ja asiantila vaikuttaa suuresti myös hänen lähipiiriinsä. Kuka voisi väittää, ettei aihe olisi ajankohtainen tänäkin päivänä? Musikaalia Cabaret esitetään merimiesravintola Kairossa, mikä onkin mainio esityspaikka tarinalle, joka sijoittuu 1930-luvun Berliiniin. Nuori kirjailija Clifford Bradshaw tutustuu Kit Kat klubilla yökerholaulajatar Sally Bowlesiin, jonka kanssa joutuu seuraamaan Kolmannen Valtakunnan nousua ja sen vaikutusta ihmisten elämään. Kiihkeän kuumeinen yöelämä ja arkitodellisuus sekoittuvat ja klubin seremoniamestari heittelee purevia kommenttejaan pian kirjailijan unissakin. Cabaretin on ohjannut Ilkka Laasonen. Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala on vauhdikas ja näyttävä koko perheen näytelmä. Eläinten omassa kansalliseepoksessa seikkailevat villi ja vapaa koirien heimo, pimeän Pohjolan häijyt sudet ja pieni, mutta sitkeä kissojen kansa. Suosittuun teokseen perustuvassa näytelmässä tavataan Kalevalan tutut hahmot koiramaisina ja aika lailla veikeämpinä kuin ihmisten opuksessa. Vaka vanha Väinämöinen, Seppo Ilmarinen ja Pohjan akka vievät yleisön unohtumattomalle seikkailulle muinaisuuteen. Koirien Kalevalan ohjaa Christian Lindroos ja sen ensi-ilta on 4. marraskuuta. 14

15 Ajattelen, siis olen! Lappeenrannan kaupunginteatterissa Lappeenrannan kaupunginteatterin syksyn ohjelmisto 2011 tarjoaa teatteriväelle ennennäkemättömän monipuolista ohjelmistoa. Tarjolla on loistavan hieno teatterielämys ajankohtaisesta aiheesta - yhteisöllisyydestä kertova Dogville, tunnetta ja komiikkaa vaikeistakin asioista käsittelevä Hevoshullu sekä lämminhenkinen ja humoristinen vanhan pariskunnan elämänkaarta syväluotaava näytelmä Kultalampi. Lukuisat vierailut monipuolistavat vielä tarjontaa eli Lappeenrannassa teatteri tarjoaa nyt todella hienon kokonaisuuden teatterin nykyisille ja uusille ystäville. Tavataan Lappeenrannassa, lisätietoja; Lappeenrannan Kaupunginteatteri kuva Aki Loponen kuva Ari Nakari Lars von Trier - Christian Lollike DOGVILLE suom., sov. ja ohj. Jari Juutinen Hieno teatterielämys, ajateltu ja hallittu kokonaisuus. Dogville on se täysosuma, jota Juutiselta on odotettu E-S M. Saarela ESITYKSET AJALLA Liput 17/16/12/10 Ernest Thompson KULTALAMPI ohjaus Janne Saarakkala Lämminhenkinen kertomus vanhan pariskunnan elämänvaiheista ESITYKSET AJALLA Liput 18/17/12/10 Laura Gustafsson HEVOSHULLU ohjaus Sakari Hokkanen Kevyt komedia vaikeista aiheista ESITYKSET AJALLA Liput 16/15/12/10 Dogville. Kuva Aki Loponen Tutustu lähemmin ohjelmistoomme sekä loistaviin vieraijoihimme Matkailu

16 Elävää taidetta Riihimäellä jo 65 vuotta Aika ei kuluta teatterin tenhoa! Tankki täyteen näytelmästä. Kuvassa ovat Sulo (Esko Rissanen) ja Reinikainen (Kari Tuominen). Kuva Uupi Tirronen Tänä syksynä ja talvena Riihimäellä voi tankata tankin täydeltä retrokomediaa ja jahdata lampaita tosimiesten seurassa. 65-vuotiaan vauhti vaan kiihtyy kun ikää kertyy lisää! Vuonna 1946 Riihimäen Seurantalolle perustettu teatteri on kulkenut pitkän ja ansiokkaan matkan nykyiselle paikalleen Hämeenaukiolle. Keväällä 2011 alkaneen juhlavuoden ohjelmisto on täysin kotimainen. Syksyn ensimmäinen ensi-iltamme osoittautui huikeaksi yleisömagneetiksi: Tankki täyteen näytelmän kaikki syksyn esitykset ovat jo loppuunmyytyjä ja kevätkauden 2012 esityksetkin täyttyvät yhä kiihtyvällä tahdilla. Verkkainen elämänmeno Vilénin huoltamolla, jota rehvakas konstaapeli Reinikainen maustaa omalla huumorillaan on ajankohtainen vuodesta toiseen. Tunnelma on hauska sekoitus maaseudun seesteisyyttä ja suomisekoilua. Aamuposti. Päärooleissa näytellään notkeasti. Etenkin Jani Johansson ja Esko Rissanen osaavat koomiset kujeet. Hämeen Sanomat Toinen syksyn ensi-ilta tarjoaa ravintoa nostalgiannälkäisille katsojille. Tällä kertaa vauhdissa on Veikko Huovisen Lampaansyöjät. Pohjoiseen suuntava kaksikko, Sepe ja Valtteri, starttaa Saabinsa ensi-illassa ja kurvaa suoraan parhaaseen pikkujoulukauteen. Suomalainen mies etsii aina aika-ajoin juuriaan luonnosta ja hakee voimaa arkirutiineihin metsän tummuudesta. Näin tekevät myös Lam- paansyöjien kaverukset. Leirinuotiolla tulee hyvän ruoan ja juoman ohella parannettua maailmaa ja unelmoitua naisista. Huovishuumorin äärellä pääsee lähelle suomalaisen miehen mielenlaatua mutkattoman huulenheiton siivittämänä. 16

17 Nyt jysähtää mahtava naurupommi Näytelmä Kunnon Komedia. Kuvaaja Risto Seppälä Kirjoittaja: Dave Freeman Ohjaus: Pekka Lara Forssan teatterissa pamahtaa ja kunnolla. Luvassa on tyylipuhdas farssi, Dave Freemanin kirjoittama Kunnon Komedia missä vauhti on hurjaa, huumori mustalle vivahtavaa ja henkilöt riemastuttavasti paniikissa. Kunnon Komedia ENSI-ILTA LA KLO Katso tarkemmat esityspäivät ja varaa lippusi: Raimon ja Jaanan pyörittämän terveysvaikutteisen kylpylän rauha järkkyy, kun Jaanan kuolleeksi luultu ensimmäinen mies, hieman epämääräinen Simo ilmaantuu elävänä paikalle. Hänellä ei ole pienintäkään aikomusta jäädä rikkomaan Raimon ja Jaanan onnea, hän haluaa vain tallelokeronsa avaimen. Mutta jos selviää kuka hän on, kaikki kolme joutuvat vankilaan vakuutuspetoksesta. Pian kaikki alkaakin mennä pieleen. Simo joutuu esiintymään milloin minäkin ja soppaa hämmentää vielä entinen ja nykyinen anoppi eikä sotkua auta, että paikalle pölöhtää vakuutustarkastajan vaimo puhumattakaan herra Holopaisen hölmöilyistä. Tämä jos mikä on kunnon farssi, mahtava naurupommi! Kunnon Komedia sai ensi-iltansa Forssan Teatterissa Forssan farssi sopii erinomaisesti hauskan ystäville, riemun rakastajille ja muuten vaan mukaville ihmisille. Lämpimästi sitä voi suositella pikkujoulunviettäjille ja muille hauskan pitäjille. Tervetuloa, näytelmän kesto väliaikoineen on noin reilu kaksi tuntia. Matkailu

18 Kolme iloista rosvoa: Sakari Kautto, Jukka-Pekka Löhönen ja Ville-Veikko Valtanen Päivänsäde, minä ja menninkäinen: Ilkka Koivula, Miika Korhonen, Jukka-Pekka Löhönen ja Ville-Veikko Valtanen Itä-Suomen ilopillerin syksyn aloittaa rillumarei -musikaali Päivänsäde, minä ja menninkäinen Valokuvat: Varkauden teatteri Sini Kositinen/Tatu Pulliainen Päivänsäde, minä ja menninkäinen musikaali kutsuu katsojat kurkistamaan Reino Helismaan, Esa Pakarisen, Masa Niemen ja Tapio Rautavaaran kiertue-elämän pyörteitä. Helismaan roolissa nähdään loistava Ilkka Koivula. Musikaali on Pekka Laasosen vierailuohjaus Varkauden Teatterille. Ensi-ilta on ja se jatkaa teatterin ohjelmistossa keväälle Samalla kun musikaali päästää irti mm. Meksikon pikajunan ja Impi Umpilammen kunnioittaa Varkauden Teatteri Varkauden oman pojan Esa Pakarisen syntymän 100-vuotisjuhlaa. Syksyn toinen ensi-ilta on Ray Cooneyn kirjoittama hulvaton brittifarssi Riemurahat. Joukolan pariskunta saa erehdyksessä käsiinsä euroa alamaailman rahoja ja siitäkös syntyy soppa. Ihan loistava valinta esimerkiksi pikkujouluihin iloista ohjelmaa hakeville. Farssin ohjaa Eeva Eloranta ja sen ensi-ilta on Joulukuussa 10. päivä tulee ensi-iltaan Ernest Thompsonin kirjoittama, kolme Oscaria voittanut Kultalampi. Näytelmä on inhimillisen kaunis kuvaus perheestä, joka yrittää saavuttaa sisäisen tasapainon ja onnen. Samalla se on hellyttävä kuvaus vanhenemisen mukanaan tuomista haasteista. Näytelmän ohjaa Jukka Tyrväinen. Kevään 2012 ensimmäinen ensi-ilta on herkkä nuoren tytön kasvutarina Solveigin laulu. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat lukujen helsinkiläiseen työläiskortteliin. Koko perheelle tarjoamme Thorbjörn Egnerin veijarinäytelmän Kolme iloista rosvoa. Kardemumman hullunkuriset asukkaat piristävät varmasti sinunkin päivääsi. Varkauden Teatterissa odotetaan jännityksellä, kuinka yleisö ottaa vastaan lauantainäytösten muuttuneet ajat. Syksystä 2011 lähtien lauantain päivänäytökset alkavat klo 13 ja iltanäytökset klo 18. Varkauden Teatteri on järjestänyt asiakkaille muitakin mieluisia yllätyksiä. Kesällä 2011 toteutettiin katsomossa mittava tuoliremontti. Sali on nyt kaunis kuin ahomansikka. Tervetuloa tunnelmalliseen Varkauden Teatteriin! 18

19 Ahvenanmaa kutsuu kalaan Ahvenanmaan merialueista on tullut virkistyskalastajien suosima kohde. Maisemat ovat silmiä hiveleviä ja saaliit ovat normaalisti hyviä, elleivät sitäkin parempia. Kalastusopas Thomas Strandvik tuntee Ahvenanmaan hyvät kalapaikat kuin omat taskunsa. Hän itse pitää syksyä saaliin kannalta parempana ajankohtana kuin kevättä varsinkin hauen suhteen. -Hauen keväisestä kudusta ei aina tiedä tarkalleen. Jos yrittää pyytää haukea kesken kudun, ovat saaliit yleensä huonoja, tietää Strandvik pitkästä kokemuksestaan. Ahvenanmaan halutuin saalis on touko-kesäkuussa vaelluslohi ja aivan keväällä myös meritaimen. Loppusyksy on myös taimenen parasta pyyntiaikaa. Saaliista saadaan mainiosti vielä marraskuussa ja joulukuussakin. Thomas Strandvik on huomannut, että heittokalastus on hyvin suosittua.. Uistelua harrastetaan innokkaasti ja etenkin lohta vetokalastetaan. -Syksyllä hauki tankkaa talvea varten, joten se käy hyvin vieheeseen. Myös ahventa pyydetään paljon ja saaliitkin ovat hyviä, toteaa Strandvik. myös hotellien ja mökkikylien kanssa. Kaikkiaan Ahvenanmaalla on noin 15 kalastusopasta, joista osa toimii mökkikylissä. Kaikille halukkaille antaa opastusta 6-7 opasta. -Monet oppaista haluavat pyytää haukea, mutta suurin osa tarjoaa myös lohen ja taimenen kalastusta. Itselläni on mahdollisimman monipuolinen tarjonta, korostaa Thomas Strandvik. (KA) Kymmeniä tuhansia kalastajia Kalastusmatkailijoita käy Ahvenanmaalla vuosittain kymmmeniä tuhansia. Eniten on kalastajia liikkeellä huhti-toukokuussa ja taas elo-syyskuussa. Suurin ryntäys väkeä tulee Suomesta ja Ruotsista, mutta venäläisten ja balttien määrä on ollut selvässä nousussa. -Kalastus näyttää olevan hyvin miehinen harrastus. Tosin yritysasiakkaiden joukossa on naisiakin, tietää Thomas Strandvik. Kalastusoppaiden hoteisiin saapuu joskus suuriakin ryhmiä. Strandvik on ollut opastamassa jopa 60 -henkistä ryhmää. Se tosin vaatii jo yhteistyötä muiden paikallisten kastusoppaiden kanssa. Kalastusoppaat tekevät yhteistyötä paitsi keskenään Hei iskä, grillataanhan me tämä! visitaland.com Varaukset puh , tai Matkailu_fiske_annons_ indd :11:02 Matkailu

20 Kahdentoista pohjalaistaiteilijan yhteisnäyttely Kuntsin modernin taiteen museossa Elina Förstin teos: Metsänreunassa. Kuva Aila Leppikangas. Miad Dambergin teos: Madonna Pohjalaisen Taiteilijaliiton järjestämä Tässä ajassa - I nutiden on kahdentoista pohjalaistaiteilijan yhteisnäyttely, joka avaa Kuntsin modernin taiteen museon syyskauden ja täyttää museon molemmat kerrokset Näyttelyn kuraattoreiksi Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella toimiva kuvataiteilijoiden ammattiliitto, Pohjalainen Taiteilijaliitto kutsui Helsingin kaupungin taidemuseon amanuenssi Jari Björklövin ja Helsingin yliopistossa taidehistorian ja sukupuolen tutkimuksen dosenttina työskentelevän Harri Kalhan. Nykytaide on Björklövin ominta osaamisalaa. Kalha on kirjoittanut useita kirjoja visuaalisen kulttuurin ja nykytaiteen alalta. Lisäksi heitä yhdistää kiinnostus pohjalaisuuteen. - Koska meistä ensin mainittu on viettänyt elämänsä ensimmäiset parikymmentä vuotta Pohjanmaalla, projekti tuntui heti kättelyssä läheiseltä. Toinen meistä on viettänyt nuoruutensa kokonaan Suomen ulkopuolella, ja on sitäkin uteliaampi selvittämään, mitä pohjalaisuus tämän päivän taiteessa mahtaisi tarkoittaa, kertovat kuraattorit. Näyttelyyn oli avoin haku liiton jäsenille ja siihen tarjottiin paljon uusia töitä. Demokraattisen läpileikkauksen sijaan kuraattorit pyrkivät luomaan mahdollisimman sykähdyttävän, iskuvoimaisen kokonaisuuden. Näyttelyn pohjalaiset taiteilijat tässä ajassa ovat: Annika Bergvik-Forsander, Sini Björkholm, Mia Damberg, Elina Försti, Carina Granlund, Susanne Hedman, Janika Herlevi, Minna Herrala, Tiina Laasonen, Antti Maasalo, Anne Rossi sekä Juha Tammenpää. Näyttelyssä niin sanotut uudet mediat ja valokuva jäävät sivuosaan. Samoin tekevät miehet. Yllättävältä tuntuva havainto vastaa kuraattoreiden mukaan kuitenkin tavallaan nykytaiteen yleisiä linjoja Suomessa: viime vuosina joukko nuoria naistaiteilijoita on profiloitunut näyttävästi, ja juuri maalaustaiteen saralla. Jos sukupuolijakauma on naisvoittoinen, ikähaitari venyy sitäkin joustavammin: nuorin taiteilijoista on syntynyt 1979 ja vanhin Näyttely Kuntsilla korostaa tilan avaruutta ja avoimuutta, mutta ennen kaikkea se antaa yksittäisille taiteilijoille tilaisuuden mahdollisimman painokkaaseen puheenvuoroon. Tämä on yhteisnäyttely, joka kunnioittaa yksilöä. Alueen kuvataiteilijoiden yhdistäjä ja edistäjä Pohjalainen Taiteilijaliitto yhdistää alueellisesti laajalla asuvien kuvataiteilijoiden toimintaa. Liiton tehtävä on kuvataiteen näkyvyyden lisääminen ja kuvataiteen aseman edistäminen alueella. Pohjalainen Taiteilijaliitto ry. perustettiin Helsingissä huhtikuussa Perustamiskokouksessa olivat mukana mm. Eero Nelimarkka ja Nándor Mikola. Yhdistyksen nykyinen kotipaikka on Lapua. POHJALAINEN TAITEILIJALIITTO RY / ÖSTERBOTTNISKA KONSTNÄRSFÖRBUNDET RF Tässä ajassa I nutiden Modernin taiteen museo, Vaasa kuntsi.info@vaasa.fi 20 mainos_matkailu-lehti.indd :56:01