Tule ja katso. Uskontodialogi. Raision seurakuntalehti. 1/2013 Helmikuu 23. vsk. on tärkeää yhteiskunnan kehitykselle, s. 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tule ja katso. Uskontodialogi. Raision seurakuntalehti. 1/2013 Helmikuu 23. vsk. on tärkeää yhteiskunnan kehitykselle, s. 4"

Transkriptio

1 Tule ja katso Raision seurakuntalehti 1/2013 Helmikuu 23. vsk Uskontodialogi on tärkeää yhteiskunnan kehitykselle, s. 4 Hänessä me elämme, liikumme ja olemme, s. 3 Yhteisvastuukeräyksellä yksinäisyyttä vastaan, s. 6 Tehoa toimintaan uusilla seurakuntamalleilla?, s. 12

2 2 Pääkirjoitus Keskustelemalla kunnioitusta? Suomalainen ja samalla myös raisiolainen uskontokartta muuttuu nopeasti. Islam kasvaa nopeasti, kun taas luterilaisen kirkon jäsenmäärä on noin 10 vuodessa laskenut lähes 12 prosenttia. Sen lisäksi yhä useammalla Suomessa elävällä on perinteisestä kristinuskosta poikkeava jumalakäsitys. Maassamme elää uskonnottomia, maailman vanhojen uskontojen ja uuden henkisyyden edustajia. Yhteiselo vaatii joustavuutta ja suvaitsevuutta kaikilta tahoilta, sillä epäonnistuminen uskontojen ja kulttuurien rauhanomaisessa rinnakkaiselossa voi olla hyvin tuhoisaa. Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan keskustelun puute voi johtaa mustavalkoisen vastakkainasettelun ja viholliskuvien maailmaan, josta yhtenä esimerkkinä ovat Eurooppaakin raadelleet uskonsodat, rasismi ja fundamentalististen liikkeitten vahvistuminen. Miten erilaisia maailmankuvia edustavien uskontojen kannattajat sitten voisivat elää rauhassa keskenään? Kullakin uskonnolla kun on oma totuutensa. Onko mahdollista ajatella, että ne kaikki puhuvat samasta asiasta, mutta kukin omalla tavallaan? Onko mahdollista, että eri uskontoihin ja kulttuuripiireihin kuuluvat ihmiset voisivat elää yhdessä rauhanomaisesti, toisiaan kunnioittaen? Arki on ihmisyytemme ja hengellisyytemme uskottavuuden lahjomaton mittari. Arjessa ihmisten kanssa rauhassa eläminen on ehkä kaikkein tärkein uskontodialogin muoto. Se miten kohtaamme toisinuskovia päivittäin työssä, kadulla, bussissa ja kaupassa vaikuttavat yhteiseen hyvinvointiimme. Eri uskontojen ja kulttuurien välinen kohtaaminen vaatii avoimuutta, kärsivällisyyttä ja kunnioitusta. Tärkeintä sovinnollisessa yhteiselossa onkin edistää suvaitsevaisuusaatetta, rauhansanomaa ja uskonnonvapautta ruohonjuuritasolla. Se taas vaatii tutustumista puolin ja toisin, omien asenteiden tarkastelua sekä avointa keskustelua. Dialogissa tarvitaan paljon uskoa ja luottamusta, joiden varassa erilaisuus ja oma muuttuminen eivät näy uhkana eivätkä edellytä puolustautumista. Jotta voi käydä keskustelua, on tunnettava se, mihin itse uskoo sekä se, mihin omat asenteet ja käsitykset perustuvat. Ilman oman perustan tuntemusta ei ole mahdollista kohdata tasaveroisena eri uskontojen ja kulttuurien edustajia. Vain omana itsenään voi oppia tuntemaan toisen. Kirkon jäsenille, kristinusko tarjoaa identiteetin, jonka varassa voi kohdata toisen. Tässä lehdessä kansanedustaja Ilkka Kantola pohtii uskontojen välistä vuoropuhelua poliittiselta kannalta. Hänen mielestään yksi tärkeimpiä saavutuksia eri uskontojen välisessä yhteiselossa on uusi, vuonna valmistunut Uskonvapauslaki, joka takaa kaikille oikeuden harjoittaa omaa uskontoa. Hiukan toisen näkökulman uskontojen väliseen yhteiseloon tuo raisiolainen maahanmuuttaja, jonka mielestä Kaikkien kannalta olisikin parasta keskustella avoimesti, elää sovussa sekä itseään ja toisia kunnioittaen, kuten Paavalikin aikoinaan opetti: Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa? Riikka Leskinen Tiedottaja Ajankohtaista Tasalan Kamari juhli 20-vuotista taivaltaan Raision seurakunnan kahvila- ja kohtaamispaikka Tasalan Kamari täytti 20 vuotta Kamarin 20 -vuotista taivalta juhlittiin Tasalan Kamarissa torstaina 31.1 Vuonna 1993 perustettu Tasalan Kamari on kaikille avoin, Raision seurakunnan vapaaehtoisten hoitama kahvila ja kohtaamispaikka Raision keskustassa. Se on levähdys- ja pysähdyspaikka kiireiselle, yksinäiselle tai huolten taakoittamalle. Kamarissa voi istahtaa hetkeksi mukavalle sohvalle ja nauttia kodikkaasta ja viihtyisästä ilmapiiristä. Kahvilan yhteydessä toimii mm. lähetyssoppi, josta voi ostaa sinne lahjoitettuja käsitöitä seurakunnan lähetystyön hyväksi. Lisäksi Kamarissa toimii ns. Auttamiskeskus, joka Raision seurakunnan lankapuhelimet ja 02-alkuiset numerot on poistettu käytöstä. Seurakunnan keskuksen numero (02) on edelleen käytössä. Työntekijät tavoittaa matkapuhelinnumeroista, jotka säilyvät ennallaan. Sunnuntaina 24. helmikuuta kuullaan, mitkä hengelliset laulut ovat lähinnä raisiolaisten sydäntä. Hengellisiä toivelauluja tahdittavat Raision harmonikkakerho ja Raision seurakunnan kanttori Sini Nieminen. Seurakunnan kahvila- ja kohtaamispaikkaan Tasalan Kamariin sai tammikuun aikana jättää laulutoiveita. Toiveiden joukossa on Lähetyksen adventtimyyjäiset täyttivät joulukuussa 100 vuotta Raisiossa. Juhlamyyjäisten tuotto oli euroa, joka menee lyhentämättömänä seurakuntamme lähetystyön kohteisiin Angolassa, Thaimaassa, Hongkongissa, Etiopiassa ja Kiinassa. Juhlamyyjäiset koostuivat useiden tahojen yhteistyöstä. Paikalla olivat seurakunnan lennokkikerholaiset, jotka muokkaavat seurakuntasalin myyjäisiin sopivaan malliin. Tilansa löytävät myös lasten ja nuorten tekemät myyntiartikkelit. Tiesitkö? Laskiaissunnuntaita vietetään tänä vuonna ja laskiaistiistaita Sana laskiainen ei viittaa laskiaisen mäenlaskuun vaan siihen, että silloin laskeudutaan paastoon. Laskiaissunnuntai on aina seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä, joten sen ajankohta vaihtelee pääsiäisen mukaan. Sana pääsiäinen viittaa siihen, että silloin päästään paastosta. Kamarin kööri -laulukuoro esiintyi lähes täydelle salille vapaaehtoistyöntekijöitä. Lankanumerot poistuivat käytöstä Diakoniatyön päivystyksen numero on muuttunut. Uusi numero on Diakoniatyön puhelinpäivystys on avoinna maanantaisin klo Toivelaulut soivat Raisiossa paljon nykyisen virsikirjan virsiä. Konsertissa kuullaan myös uudempaa hengellistä musiikkia. Aiempina vuosina toivotuimpia lauluja ovat olleet mm. Jaakko Löytyn säveltämä Kahden maan kansalainen ja Jukka Salmisen Saviruukku. Pääosa ohjelmasta on yhteislauluja, vaikka myös sooloesityksiä kuullaan. Viiden euron käsiohjelmien myynnillä ja arpajaisilla kerätään Ennätystuotto lähetysmyyjäisistä Perheiden lauantai -tapahtuman väki huolehti ihanan tuoksuisesta piparipajasta. Herrojen keittiön mainio lohisoppa, jouluiset leipomukset ja käsityöt ovat myyjäisten perinnettä. Erityisesti perinnettä jatkavat käsintehdyt villasukat, joiden myynnillä lähetysvaroja on aina kerätty ja tullaan vastakin keräämään. Suuri kiitos kuuluu vastuun kantajille, jotka erilaisin kädentaidoin valmistivat myyntituotteita. Yhtä suuri kiitos kuuluu heille, jotka näitä tuotteita kävivät ostamassa. välittää apua asioiden hoitoon, ystävän tarpeeseen tai ulkoiluun. Tasalan Kamarissa toimii noin 100 vapaaehtoista erilaisissa tehtävissä. Kävijöitä kahvilassa on päivittäin Iltaisin Kamarissa toimii seurakunnan eri piirejä. Seurakunnan puhelinnumerot löytyvät osoitteesta: henkilokunta. tuloja Yhteisvastuukeräykselle, joka auttaa tänä vuonna syrjäytyneitä, yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodzhassa. Hengellisten toivelaulujen konsertti sunnuntaina klo 15 Raision seurakuntatalossa Laskiaisen viettoon kuuluvat meillä suomalaisilla laskiaispullat ja hernekeitto. Koska katolisena aikana paasto merkitsi lihasta ja muista herkuista luopumista, laskiaisena syötiin mahat täyteen. Mitä rasvaisempi ruoka, sen parempi. Laskiaista on Suomessa vietetty myös riehakkaasti mäkeä laskien. Mäessä on huudettu: Pitkiä pellavia. Mitä pidemmälle kelkka liukui, sen pidemmäksi pellavan uskottiin tulevana kesänä kasvavan. Laskiaissunnuntai osuu tänä vuonna ystävänpäivälle 14.2., joka on Voiton ja Valentinin nimipäivä. Laskiaisen iloon sopiikin hyvin ystävien muistaminen. Sirpa-Liisa Tuominen

3 3 Hänessä me elämme, liikumme ja olemme Virtaa ja yhteyksiä nuorten naisten toiminnasta Raision seurakunnassa on tarjolla monipuolista ja kokonaisvaltaista toimintaa nuorille naisille. Toiminnan kohderyhmänä ovat nuoret ja elämän ruuhkavuosia elävät naiset, jotka eivät välttämättä muuten ole löytäneet omaa paikkaansa seurakunnassa. Tarjolla on kodeissa pidettäviä kutsuiltoja, pienryhmiä, gospellattari TM -tunteja sekä kerran vuodessa järjestettävä KokoNainen päivä sinulle -tapahtuma. Yhteistä kaikille tilaisuuksille on naisten välinen yhteys ja luottamuksen ilmapiiri. Nuorille naisille kohdennettua uutta toimintaa seurakunnassa voisi kuvailla joustavaksi verkostoksi. Elämän ruuhkavuosissa on vaikea sitoutua säännölliseen seurakuntatyöhön pitkäksi ajaksi, mutta yksittäisiin iltoihin tai lyhyempiin projekteihin on helpompi lähteä. Naistoimintaan voikin tulla mukaan voi silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Hannele Siltala Hyvänä esimerkkinä lyhyemmästä, naisten omista tarpeista syntynyt projekti on naisten kutsuiltojen antoisista alustuksista ja keskusteluista poikinut Toivon tarinoita -ryhmä, jota vetää Raision seurakunnan kappalainen Tiina Rautiainen. Toivon tarinat on projektiryhmä. Viitenä peräkkäisenä torstai-iltana pienessä ryhmässä kirjoitetaan, työstetään ja jaetaan elämänkokemuksia. Suljettu ryhmä luo turvallisen ja vaitiolovelvollisen, hoitavan ilmapiirin elämän kipeiden kysymysten käsittelylle, Rautiainen kuvailee. Gospellattarit liikuttavat naisia maanantaisin Vaisaaren seurakuntakodissa. KokoNainen päivä hyvinvointia Yksi naistoiminnan osa on kaikille naisille, ja miksei myös miehille avoin KokoNainen päivä sinulle -tapahtuma. Toista kertaa järjestettävä KokoNainen päivä sinulle -tapahtumassa on tarjolla gospellattari TM -tunteja, lihaskuntoharjoituksia sekä venyttelyä. Lounaan jälkeen on luvassa mielenkiintoisia alustuksia. Päivä huipentuu Jukka Leppilammen Rakkaus on tila -konserttiin sekä ehtoollishetkeen. Tapahtuman aikana on mahdollisuus sielunhoitoon ja osan aikaa myös lastenhoito on järjestetty. Gospellattarit liikuttavat Gospellattari -tunnit täyttävät Vaisaaren seurakuntatalon maanantaiiltaisin. Tuntien tavoitteena on tukea ja vahvistaa naiseutta ja tervettä itsetuntoa, nauttia kokonaisvaltaisesta ja kuntoa kohottavasta tanssista sekä yhdistää Jumalan hyväksyvä rakkaus ja armollisuus virkistävään liikuntaan. Gospellattari TM -tunnin aikana soi mukaansatempaava latinogospelmusiikki ja tunti alkaa ja päättyy lyhyeen rukoukseen. Miten mukaan? Nuorten naisten toiminnan yhdyshenkilöinä toimivat Tiina Rautiainen sekä Hannele Siltala. Olemalla heihin yhteydessä löytyy varmasti jokaiselle mukaan kaipaavalle nuorelle naiselle omannäköisensä paikka, joko tapahtumia järjestävässä naistyön tiimissä tai eri tilaisuuksien osallistujana. Maallikot mukaan! Vapaaehtoisia tarvitaan jumalanpalvelusten toimittamisessa Häämusiikkikonsertissa jotain uutta, jotain vanhaa Raision seurakunnan järjestämässä Häämusiikkikonsertissa kuullaan tuttuja hääsävellyksiä, mutta luvassa on myös harvemmin kuultuja häämarsseja. Konsertin puheosuudessa tarjotaan vinkkejä sekä opastusta tuleviin häihin että avioelämään. Häämusiikkikonsertissa esiintyvät kanttorit Katarina Engström, Jukka Saarinen ja Sini Nieminen. Kirkollisesta vihkimisestä on kertomassa pastori Tiina Rautiainen. Häämarssin valinta voi muodostua vaikeaksi, sillä nopeasti laskettuna niitä on kymmeniä. Tuttujen häämarssien lisäksi kanttorit esittävät myös harvemmin kuultuja hääsävellyksiä vertailukohteiksi. Tilaisuudessa lauletaan myös yhdessä kirkkoon sopivia häälauluja sekä vihkivirsiä. Konsertin puheosuudessa pastori Tiina Rautiainen käy läpi vihkimisessä tärkeitä asioita kuten esimerkiksi mikä on sormusvala ja mitä tarkoitetaan pitkällä kaavalla. Oikeilla sanoilla voi nostaa tunnelmaa ja herkistää ajatukset omiin häihin. Jos häiden musiikista ei ole vielä mitään käsitystä eikä häämarssia ole vielä tuleviin häihin valittu tai jos haluaa muistella vuosien takaisten häiden tunnelmia, niin Raision seurakunnan järjestämä Häämusiikkikonsertti on tapahtuma, johon kannattaa saapua. Konserttiin on vapaa pääsy. Häämusiikkikonsertti lauantaina klo 17 Raision kirkossa. Raision seurakunnan työtapoja ja -muotoja kehitetään jatkuvasti. Yksi tämän hetken kehittämiskohteista on jumalanpalveluselämä. Tavoitteena on saada vapaaehtoisia mukaan tuottamaan ja toteuttamaan seurakunnan jumalanpalveluksia sekä opettaa lapsille kirkkokäyttäytymistä heitä kiinnostavilla tavoilla. Vapaaehtoisten apua tarvitaan muun muassa ehtoollisen jaossa sekä suntioiden avustajina. Jumalanpalveluksiin tarvitaankin lisää ns. kirkkoväärtejä sekä ehtoollisavustajia. Kirkkoväärtit toivottavat seurakuntalaiset tervetulleiksi jumalanpalveluksiin, keräävät kolehdin sekä avustavat suntioita. Tällä hetkellä seurakunnassa on kolme kirkkoväärtiä. Palveluvuoroja on rippikouluilla ja yhdistyksillä, jolloin palveluvuorossa olevat toimittavat kirkkoväärtin tehtäviä. Raision seurakunnassa on mahdollista, että pappien avustajana ehtoollisessa toimii koulutettu maallikko, joka jakaa viinin. Maallikkoavustajia tarvitaan konfirmaatioissa, KirkonMenoissa, laitoshartauksissa ja sunnuntain pääjumalanpalveluksissa. Ehtoollisavustajakoulutukseen kutsutaan seurakunnan toiminnassa aktiivisesti olevia seurakunnan jäseniä. Koulutuksia järjestetään noin kerran vuodessa. Koulutuksen käyneille kirkkoherra myöntää ehtoollisenjakoluvan, joka on voimassa vain Raision seurakunnassa. Tällä hetkellä lupia on noin 30. Jumalanpalveluksia pyritään kehittämään myös lapsiystävällisemmiksi. Suntioilla on jaettavana puuhapaketteja perheen pienimmille. Puuhapaketti opastaa lasten ehtoolliselle ja muuhun kirkkokäytökseen. Asehuoneessa on leikkimatto ja leluja. Virsikirjahyllystä löytyy myös kirjoja ja pelejä. Tarkoituksena on, että lapset oppivat mukavalla tavalla kirkkokäyttäytymistä ja aikuiset saavat rauhassa seurata jumalanpalvelusta. Lisätietoja kirkkoväärtitoiminnasta sekä ehtoollisavustajakoulutuksista: pastori Tiina Rautiainen, puh

4 4 Kansanedustaja Ilkka Kantola: Uskontodialogi on tärkeää yhteiskunnan kehitykselle Kansanedustaja Ilkka Kantolan mielestä ym - päristökysymykset ovat uskontojen välisen vuoropuhelun kiireisin haaste. Kristillisellä perinteellä on tähän keskusteluun paljon annettavaa. Uskontodialogi on keskustelua jota käydään eri uskontokuntien välillä. Sitä voisi luonnehtia uskontojen väliseksi diplomatiaksi, joka etsii eri uskonnäkemyksille yhteisiä piirteitä ihmiskunnan suurten kysymysten kuten ihmisoikeuksien, väkivallattomuuden, rauhan ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Kansanedustaja, teologian tohtori Ilkka Kantola (sd) seuraa uskontojen välistä keskustelua nykyisin ensi sijassa poliitikon ja päättäjän näkökulmasta. Hänen mukaansa uskontodialogi on tarpeen, jotta voitaisiin nähdä uskontoja ja kulttuureja yhdistävät tekijät. Myös uskontojen ja politiikan välinen dialogi on erittäin tärkeää. Osana kulttuuria uskonnot vaikuttavat merkittävästi siihen, miten yhteiskunnat toimivat ja kehittyvät, Kantola tarkentaa. Suomessa uskontodialogin tarve ei nouse konflikteista kuten monien kulttuurien ja uskontojen risteyskohdissa, mutta kansainvälisten yhteyksien tiivistymisen ja ilmaston lämpenemisen myötä myös Suomen on välttämätöntä osallistua vuoropuheluun yhä aktiivisemmin. Naisen asema on tuttu ja ajankohtainen esimerkki näkövinkkelistä, josta suomalainenkin poliitikko tarkastelee uskontojen merkitystä yhteiskunnissa. Kantola tuo tuoreet ja ilahduttavat terveiset ulkoasiainvaliokunnan opintomatkalta Marokosta: yhä useampi paikallinen nainen liikkuu julkisesti ilman huivia. Poliittisella kentällä YK:n vuosituhattavoitteiden seksuaalioikeudet ovat vahvoja tavoitteita. Muun muassa niiden edistämiseksi tarvitaan uskontojen välistä vuoropuhelua. Myös aseelliset konfliktit eri puolilla maailmaa näkyvät ulkoasiainvaliokunnassa istuvan Kantolan työpöydällä, ja päätöksenteko vaatii ymmärrystä uskontojen osuudesta tapahtumiin. Tällä hetkellä Kantolaa huolettaa erityisesti Syyrian tilanne. Mikä on tulevaisuus, jos Assadin hallitus kaatuu kuinka löydetään tasapaino, kuinka voimakkaasti uskonnolliset rajalinjat sallivat tai estävät rauhanomaisen kehityksen mahdollisuuden? Löytyykö uskonnolliset rajat ylittävä yhteinen näkemys, jos uusi oppositio nousee valtaan? avaa Kantola päättäjän huolenaiheita. Kristinusko hyvä pohja Sotiakin vakavampi haaste uskontodialogille ovat Kantolan mielestä tällä hetkellä ympäristökysymykset. Viime kädessä ne kytkeytyvät myös sotaan ja rauhaan. Jos ilmaston lämpeneminen karkaa käsistä, jollakin aikavälillä aseellisten konfliktien ja väkivallan uhka kasvaa, kun tulee pulaa viljelysmaista ja vedestä. Voi olla, että mitä vakavammaksi tämä näköala käy, sitä enemmän haetaan turvaa uskonnosta, Kantola sanoo. Kestävän kehityksen näkökulmasta lähes kaikilla uskonnoilla on hänen mielestään annettavaa kristinuskon kohtuuden ja lähimmäisenrakkauden periaatteilla erityisesti. Kristilliset arvot ovat hyvä pohja kestävälle yhteiskuntapolitiikalle. En silti ajattele, että moraali on vain kristinuskon varassa - että vain ne, jotka ovat saaneet kristillisen kasvatuksen kykenevät moraaliseen vastuuseen tai lähimmäisenrakkauteen. Etiikka nousee paitsi opetuksesta ja kulttuurista, myös ihmisen kyvystä empatiaan, jonka pohja luodaan jo varhaislapsuuden huolenpidon kautta. Uskontodialogia jo opetukseen Ruohonjuuritason uskontodialogin mahdollisuuden Kantola näkee muun muassa uskonnon opetuksessa. Hän istuu puolueensa uutta koulutuspoliittista ohjelmaa valmistelevassa työryhmässä, joka pohtii kaiken muun ohella uskonnon opetuksen muotoja tulevaisuudessa. Työryhmässä on visioitu opetuksen yhdistämistä nykyisen eriyttämisen sijaan. Nyt eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetus tapahtuu eri ryhmissä. Olisiko kuitenkin parempi, että uskontodialogi toteutuisi jo opetusjärjestelyissä ja opetus tapahtuisi yhdessä ryhmässä? Uskonnon opetuksen ympärillä käydyssä julkisessa keskustelussa on noussut esiin huoli kristinuskon ja samalla oman kulttuurin kapenevasta tilasta kotimaassa. Eikö dialogista huolimatta maassa kuulu kuitenkin elää maan tavalla, kysyvät monet. Ja edelleen voiko liian ymmärtävä suhtautuminen muita uskontoja kohtaan johtaa jopa kristinuskon häviämiseen Suomesta? Vapaus, vaan ei pakko uskoa Kantola sanoo maassa maan tavalla -sanonnan yhdistyvän hänen ikäisensä mielessä jyrkkään erotteluun. Hän pitää rakentavampana lähestyä asiaa lainsäädännön näkökulmasta. Suomalaisessa yhteiskunnassa lait sitovat niin syntyperäistä kansalaista kuin maahanmuuttajaa, ja kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti lain edessä. Uskonnonvapauslaki antaa oikeuden harjoittaa uskontoa, mutta ketään ei toisaalta voida pakottaa uskonnon harjoittamiseen mistä johtuu se, ettei uskonnon opetus enää ole tunnustuksellista. Ajatus kristinuskon häviämisestä Suomesta vaikuttaa Kantolasta kovin kaukaiselta. Jäsenkadosta huolimatta Suomessa liittyi viime vuonna kirkkoon enemmän ihmisiä kuin pitkään aikaan, hän huomauttaa. Kansanedustaja Ilkka Kantolan mukaan uskontodialogi on tarpeen, jotta voitaisiin nähdä uskontoja ja kulttuureja yhdistävät tekijät. Tilastojen kertomaa mihin suomalainen uskoo? Kirkon tutkimuskeskuksen marraskuussa 2011 teettämän kyselynollisuuden suhteen. Neljä viides- kriittisempiä voimakkaan uskontutkimuksen mukaan vain 27 prosenttia suomalaisista uskoi krista uskonnollisia käsityksiä omaavia tä suomalaisesta pitää voimakkaitinuskon Jumalaan. 21 prosenttia ihmisiä suvaitsemattomina. Kolme suomalaisista ei uskonut Jumalaan viidestä suomalaisesta ajattelee, että uskonnot aiheuttavat enemmän ollenkaan. Samassa tutkimuksessa myös suomalaisten usko kristinuskon keskeisiin opetuksiin romahti set eivät kuitenkaan ole erityisen konflikteja kun rauhaa. Suomalai- neljän vuoden takaiseen verrattuna. ennakkoluuloisia toisia uskontoja Vuonna 2009 julkaistun Gallup kohtaan. Internationalin mielipidekyselyn Kolme viidestä suomalaisesta uskoo perustotuuksien löytyvän mukaan suomalaiset olivat naapurikansojaan uskonnollisempia ollen vertailussa 14. vähiten uskonosa ajattelee, ettei totuutta löydy Lähteet: useista uskonnoista ja kymmenesnollisia. Suomessa 29 prosenttia mistään uskonnosta. Uskonto suomalaisten vastaajista piti uskontoa tärkeänä Vuoden 2011 lopussa suomalaisista 77,2 % oli evankelis-luterilai- ja suvaitsevaisuus kansain elämässä Uskonnollinen kasvatus, moraali, onnellisuus elämässään. Suomalaisista kahdeksan prosenttia pitää itseään hyvin sen kirkon jäseniä. Toiseksi suurin kirkkokunta on ortodoksinen Kirkon tutkimuskeskus välisessä vertailussa tutkimus, uskonnollisena ja alle viidennes ei pidä itseään lainkaan uskonnollisiasenttia. Uskonto_Suomessa kirkko, johon kuuluvia on 1,1 pro- Suomalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa keskimääräistä en osuus on lisääntynyt viime Uskontokuntiin kuulumattomi- vuosina. Vuonna 2011 heitä oli 20,1 prosenttia väestöstä eli noin henkilöä. Lisäksi noin suomalaista eli vajaa prosentti väestöstä kuuluu yhdistysmuotoisiin helluntaiseurakuntiin, jotka eivät ole rekisteröityneet uskonnollisiksi yhdyskunniksi. Muslimeja Suomessa on kaikkiaan noin henkeä, mutta heillä on useita toisistaan riippumattomia yhdyskuntia ja yhdistyksiä, joita ei kaikkia ole rekisteröity. Anu Nummelin

5 5 Puheenvuoro Välttämätön ja vaikea dialogi Kamerunilaisen Gislain Fabrice Ngandjieun arvion mukaan peräti yhdeksän kymmenestä kamerunilaisesta on johonkin uskontokuntaan kuuluvia hartaita uskovia. Suomalaisten usko on maahanmuuttajalta piilossa Muuttaessaan teini-ikäisenä Suomeen kamerunilainen Gislain Fabrice Ngandjieu oli aluksi ihmeissään. Kamerunissa hän oli tottunut siihen, että uskon asiat ovat yhtä luonnollinen ja näkyvä asia jokapäiväistä elämää kuin vaikkapa kaupassa käynti. Uskonnosta riippumatta kamerunilaiset toivottelevat hyvien päivien lomassa kaikkivaltiaan apua. Kahvilassa tai kadulla voi rukoilla avoimesti yksin tai ystävien kesken. Gislainin arvion mukaan peräti yhdeksän kymmenestä kamerunilaisesta on johonkin uskontokuntaan kuuluvia hartaita uskovia. Suomalainen taas ei yleensä puhu Jumalasta ellei hän ole uskova kristitty. Se tuntui minusta tosi vieraalta, varsinkin alussa. Mutta nykyisin en itsekään lähde tuosta vain kyselemään suomalaisilta heidän uskostaan kuten voisin Kamerunissa tehdä, kristityksi tunnustautuva Gislain kertoo. Hyvinvointikysymys? Kamerunia kutsutaan usein Afrikaksi pienoiskoossa sen maantieteellisen ja kulttuurin monimuotoisuuden ansiosta. Maan viralliset uskonnot ovat kristinusko, mutta myös vanhat afrikkalaiset uskonnot ovat Kamerunissa edelleen vahvasti voimissaan. Kristittyjä on noin 40 prosenttia väestöstä, samoin afrikkalaisten uskontojen kannattajia on noin 40 prosenttia. Loput noin 20 prosenttia ovat muslimeja. Uskonnonvapauden tilanne on maassa suhteellisen hyvä. Eri uskontokuntien edustajat tulevat Kamerunissa hyvin toimeen keskenään. Rukoilemme ja toimimme yhdessä ilman ongelmia. Se on meillä aivan normaalia. Myös Suomessa asuvien kamerunilaisten tapaamisissa rukoilemme aina aluksi. Gislain arvelee, että maiden väliset erot arkipäivän uskon harjoittamisessa heijastelevat hyvinvointieroja maiden välillä. Kotimaassani on paljon enemmän ongelmia kuin Suomessa ja ehkä siksi kamerunilaisilla on suurempi tarve uskoa Jumalaan. Jalkapalloammattilaisesta hyväntekijäksi Gislain on entinen Kamerunin maajoukkueessa pelannut jalkapalloammattilainen. Edellisissä kuntavaaleissa hän asettautui Raisiossa Vasemmistoliiton ehdokkaaksi, mutta ei tullut sillä kertaa valituksi. Ääniä kyllä sain jonkin verran, hän sanoo. Aikeitaan seuraavien vaalien suhteen hän ei paljasta, ehkä ei vielä tiedä itsekään. Kristillisen vakaumuksensa pohjalta hän haluaa joka tapauksessa työskennellä lähimmäistensä hyväksi niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Haluaisin yhdistää maahanmuuttajat ja suomalaiset ja myös jopa pelastaa henkiä. Käytännössä esimerkiksi kulttuurivaihto on maahanmuuttajatyössä hyvä työväline. Toinen hyväksi kokemani työmuoto on jalkapallo. Itse järjestän vastaanottokeskuksen asukkaille otteluita. Ne antavat iloa ja terveyttä ja auttavat yksinäisiä. Kaikki vie eteenpäin, Gislain sanoo. Aktiivisen maahanmuuttajatyön ohella Gislain pyörittää Afrikan orpoja ja kodittomia lapsia auttavaa AHVASF-hyväntekeväisyysjärjestöä (Association Humanitaire des Volontaires et Actions Sans Frontiéres) kautta. Suomessa hän on hankkinut sähkö- ja automaatioalan tutkinnon ja on myös vuoden opiskelua vaille valmis lähihoitaja. Uskontojen välinen dialogi on tärkeä ja vaikea asia. Ilman dialogia uskonnot ja niiden mukana yhteiskunnat joutuvat jopa aseellisiin riitoihin. Eikä vain kaukana, vaan myös Euroopassa, kuten Pohjois-Irlannissa. Länsimaisten, monesti myös väärin ymmärrettyjen, ihmisoikeuksien kulmakivi on uskonnonvapaus. Se ei käytännössä toimi, elleivät eri uskonnolliset ryhmät kykene olemaan yhteistyössä toisiaan kunnioittaen ja toistensa olemassaolon hyväksyen. Ainakin kolmen monoteistisen, samaan jumalaan uskovan, uskonnon pitäisi jo syntyhistoriansa perusteella olla keskusteluyhteydessä toisiinsa. Ehkä ihmiset ovat menneinä vuosisatoja kokeneet uskonnon määräävän aseman yhteiskunnassa kahlitsevana, mutta maallistuminen ja uskontojen siirtäminen jokaisen omaan vapaa-ajan kaappiin on viemässä vielä huonompaan lopputulokseen. Se on johtamassa talouden, tieteen tai luonnon epäjumalamaiseen asemaan ja dikatuuriin. Maallistuminen erityisesti juutalais-kristilliseen perintöön kuuluvassa maailman osassa vaatii uskontojen dialogia ja siitä lähtevää yhteistyötä. Uskontojen välinen dialogi toimii Suomessa ainakin johtotasolla hyvin. Uskontokuntien edustajat tietävät toistensa ongelmat. Vaatimukset dialogin ja yhteistyö viemiseksi ruohonjuuritasolle ovat periaatteesa oikeita. Mutta kun esimerkiksi Turussa ei ole kuin runsas sata juutalaista, ei heitä yksinkertaisesti riitä kaikkialle. Monien selvitysten mukaan useimmat sekä äärioikeistolaista että islamilaisista antisemiiteistä, juutalaisvihaajista, ei koskaan ole tavannut juutalaista ihmistä. Ihmisten kohtaaminen on tunnetusti voimakkain keino ennakkoluulojen karsimiseen ja väärien kuvien oikomiseen. Historian kanssa on opittava elämään, mutta vielä tärkeämpää on nykypäivä. Monet saksalaiset juutalaiset ovat valittaneet saksalaisten tulevan toimeen hyvin kuolleitten juutalaisten kanssa, mutta ongelmia on elävien kanssa. Kiivaan ja repivänkin keskustelun jälkeen Saksa kuitenkin teki ennätysajassa lain, joka antaa juutalaisille ja muslimeille oikeiden poikien ympärileikkaukseen uskonnollisista syistä. Saksan päätös on näille uskonnollisille ryhmille maassa elämisen edellytys. Saksan päätös estää käytännössä myös eräiden uskonnonvastaisten piirien pyrkimykset ympärileikkauksen kieltämiseksi koko EU:ssa. Ympärileikkaus tai kohtuuhintaisen kosher-lihan saatavuus ovat juutalaisille ja myös muslimeille asioita, joihin he uskonnollisessa dialogissa toivovat muiden uskontokun tien hyväksyntää ja tukea. Uskonnon vapaus Suomessakaan toimi kunnolla, jos ihmisillä ei ole todellista oi keutta osallistua uskonnon mukaisiin juhlpäiviin, jolloin ainakin juutalaisuudessa työn teko on kielletty. Moni ei edes uskalla pyytää työantajaltaan palkatonta vapaata tai lomapäivää tällaisiksi pyhiksi irtisanomisen pelossa. Dialogille on näin tarvetta uskontojen kesken sekä uskontojen ja yhteiskunnan välillä. Aharon Tähtinen Turun juutalaisen synagoogan gabbe (esimies)

6 6 Yhteisvastuukeräyksellä torjutaan yksinäisyyttä Helmikuun 3. päivä alkaneella Yhteisvastuukeräyksellä autetaan syrjäytyneitä, yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodzhassa. Ville Asikainen Yli suomalaisvanhusta kokee itsensä yksinäiseksi. Yksinäisten ja syrjäytyneiden vanhusten todellista määrää ei tiedä kukaan. Moni jää vangiksi omaan kotiinsa, kun liikuntakyky heikkenee ja ulos ei enää pääse ilman apua. Joka toinen päivä yli 65-vuotias suomalainen päättää elämänsä oman käden kautta. Suomessa Yhteisvastuuvaroin käynnistetään etsivän vanhustyön projekti, jonka kohderyhmänä ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat yksinäiset, eristäytyneet tai syrjäytyneet vanhukset. Hanke käynnistyy ensin muutamilla paikkakunnalla, joissa tehtävän työn perustana on seurakunnan, kunnallisen terveydenhoidon ja mahdollisten järjestöjen yhteistyöverkosto, jonka avulla selvitetään yksinäisten vanhusten elämäntilannetta ja ohjataan heitä palvelujen piiriin. Lisäksi vanhusten tukihenkilöiksi koulutetaan vapaaehtoisia, muun muassa aktiivisia vanhuksia, jotka haluavat jakaa arkea ikäistensä kanssa. Stefan Bremer 74 -vuotias An Sean huolehtii yksin neljästä lapsenlapsestaan. Kuka tahansa voi olla arjen enkeli toiselle. Kambodzha on yli 14 miljoonan asukkaan valtio Kaakkois-Aasiassa. Kambodzhassa ei ole eläkejärjestelmää, eikä vanhusten tukipalveluja. Selviytyäkseen vanhukset joutuvat työskentelemään elämänsä viime metreille. Moni vanhus huolehtii yksin myös lapsenlapsistaan. Kambodzhassa Yhteisvastuu tukee köyhien maaseutualueiden kehityshanketta, jossa kyläyhteisöjä koulutetaan monin tavoin parantamaan elinolosuhteitaan, kuten kehittämään vesi- ja jätehuoltoa, rakennustekniikkaa sekä viljelymenetelmiä. Yhteisöjen vahvistuminen helpottaa myös vanhusten arkea. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60% tuotosta menee Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. 20% käytetään vuosittain valittavaan kohteeseen Suomessa ja 20% kirkon ja Seurakuntien tekemään avustustyöhön. Päivi Leino Diakoniatyöntekijä Vanhuus ei ole uhka, yksinäisyys on Diakoniatyön kotikäynnit ovat monelle vanhukselle ainoa kontakti ulkomaailmaan. Diakoniatyöntekijä Erja Andersson vierailee säännöllisesti Irma Ansion luona. Syrjäytyneiden vanhusten todellista määrää ei tiedä kukaan. Neljän seinän sisälle voi kätkeytyä mitä vain. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua lähes kolmasosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita vanhusten määrä on kaksinkertaistunut nykyisestä. Vanhuus ikäjaksona ei ole kaikilla samanlainen. Toinen harrastaa, matkustaa ja tapaa ystäviään. Toinen jää yksin kotinsa vangiksi, kun sairastuminen tai taloudellinen tilanne rajoittaa liikkumista kodin ulkopuolella. Lapset saattavat asua eri puolilla maailmaa ja työkavereiden seura jää, kun töihin ei enää tarvitsekaan mennä. Vanhustyön keskusliiton tutkimuksen mukaan yksinäisyys koettelee kolmannesta vanhuksista ja iän myötä yksinäisyyden kokemus vain lisääntyy. Tilastokeskuksen synkkä tilasto puhuu karua kieltä: joka toinen päivä yli 65-vuotias päättää elämänsä oman käden kautta. Vanhusten elinolosuhteet ja palvelut vaihtelevat Pienissä ja syrjäisissä kunnissa vanhustyön voimavarat ovat vähäiset, kasvukeskuksissa kunnat kamppailevat pystyäkseen palvelemaan kasvavaa vanhusmäärää. Maaseudulla monen vanhuksen pelastaa naapuriapu. Kaupungissa ei välttämättä edes tiedetä, kuka naapurissa asuu. Yksityisyyden kunnioitus on mennyt monesti liiallisuuksiin. Jokaisella on oikeus inhimilliseen vanhuuteen. Vastuu huolenpidosta on muilla kuin vanhuksella itsellään. Tarvitaan välittämistä, ymmärrystä ja halua ottaa vastuuta. Ensimmäinen askel ulos yksinäisyydestä on auttaa eristäytyneitä vanhuksia kiinnostumaan jälleen elämästä. Vasta tämän jälkeen vanhus voi uskaltautua ottamaan osaa yhteisöihin ja palveluihin. Diakoniatyön kotikäynnillä kartoitetaan tarpeita Raision seurakunnan diakoniatyöntekijä Erja Andersson on menossa kotikäynnille tapaamaan eläkeläinen Irma Ansiota. Irma on yksi niistä kymmenistä raisiolaisista yksin asuvista ikäihmisistä, joiden luona diakoniatyöntekijät käyvät vähintään kerran kuukaudessa. Diakoniatyöntekijän roolina on kartoittaa vanhusten tilannetta ja pitää huolta, että he saavat tarvitsemiaan tukea ja palveluita. Kaikki käytännön arkinen apu pyritään järjestämään esimerkiksi vapaaehtoisten avulla, diakonian voimavarat eivät siihen riitä, vaikka tahtoa olisikin. Kotikäyntejä tehdään tavallisesti omaisten, viranomaisten tai vanhusten omasta pyynnöstä, ja niiden taustalla on lähes aina jonkinlainen kriisitilanne tai vähintään huoli vanhuksen yksinäisyydestä ja kotona pärjää- Raisiolaiset ikäihmiset voivat saada arkipäiväänsä tukea ja vaihtelua Raision seurakunnan ylläpitämän ja Tasalan Kamarin yhteydessä toimivan Lähimmäis- ja auttamispalvelun kautta. Palvelun vapaaehtoistyöntekijät auttavat monin erilaisin tavoin. Vapaaehtoistyöntekijät käyvät mm. misestä. Irmaa Erja käy tapaamassa äitinsä yksinolosta huolta kantaneen tyttärensä toiveesta. Olohuoneeseen istahdettua Erja kyselee Irman kuulumiset. Yhteinen juttuhetki on kotikäynnin varsinainen tarkoitus. Sillä on ennen kaikkea sosiaalinen ja virkistävä merkitys, mutta samalla Erja kuuntelee herkällä korvalla, olisiko Irmalla muuta avun tai tuen tarvetta. Kotikäynti kestää noin tunnin, ja aika kuluu siivillä. Lopuksi Erja käy vielä yhdessä Irman kanssa läpi käytännön asioita. Sitten vaihdetaan lämpimät halaukset ja Irma jää odottamaan seuraavaa tapaamista. Mutta yksinäisten vanhusten löytäminen ja auttaminen ei ole vain diakoniatyöntekijöiden tehtävä. Tiedätkö sinä, mitä sinun naapurillesi kuuluu? Jessi Luotola ja Tasalan Kamari välittää vanhuksille vapaaehtoisten apua ulkoilemassa vanhusten kanssa, hoitavat kaupassakäynnit, asioivat lääkärissä heidän kanssaan tai lukevat heille kirjoja ja lehtiä. Vapaaehtoista apua voivat pyytää vanhukset itse, heidän omaisensa tai viranomaiset, kuten hoitohenkilökunta. Lionsclubilaiset tarjoavat kyytiä YV-konserttiin Kolme raisiolaista Lions Clubia on ottanut Raision seurakunnan Yhteisvastuuhaasteen vastaan. Lionsclubilaiset osallistuvat keräykseen tarjoamalla vanhuksille il - maisen kuljetuksen Raision kirkossa sunnuntaina järjestettävään kuorojen Yhteisvastuukonserttiin.

7 7 Työntekijän puheenvuoro Töissä Kun on töissä seurakunnassa, kohtaa paljon ihmisiä eri elämäntilanteissa. Usein keskustelut ohjautuvat käsittelemään työtä. Monia kiinnostaa, millaista papin työ on. Minusta puolestaan on mielenkiintoista kuulla, mitä ihmiset tekevät työkseen. Työasiat ovat luonteva keskustelunaihe. Suomalaisessa kulttuurissa ihmisillä tuntuu olevan tapana määrittää itsensä ja muut pitkälti työn kautta. Joskus työasiat ovat keino tehdä itsestään toisten kuullen tärkeä: Proggista pukkaa töissä. Työ on hyvä asia. Toimeentulon lisäksi työ merkitsee usein mielekästä tekemistä ja työyhteisöä, johon kuulua. Mutta entäpä jos töitä ei ole? Turun seudun telakkateollisuuden kehitys ja yleinen työllisyystilanne huolettavat monia tänä vuonna. Säilyykö oma työ? Ei ole helppoa olla ilman työtä. Moni kamppailee taloudellisen toimeentulon kanssa. Ihminen voi tuntea olevansa tarpeeton, hänen voi olla tukala olla toisten ihmisten seurassa, varsinkin jos suomalaiseen tapaan keskustellaan töistä. Uusi seurakuntapastori Antti Pajunen: Antti Pajuselle työ aikuisten parissa tarjoaa aitiopaikan raisiolaisten arkeen ja elämään. Jokainen on arvokas Raamatussa näkyy laaja kirjo suhteessa työntekoon. Jumala itse lepäsi luomistyönsä jälkeen ja halusi ihmisten seuraavan esimerkkiään säätämällä viikoittaisen vapaapäivän. Vanhassa testamentissa mainitaan sapattivuosi, jolloin orjat vapautettiin, velat annettiin anteeksi ja itse maa sai levätä. Toisaalta Raamatussa varoitellaan joutilaisuudesta ja kehotetaan mukavuudenhaluista ottamaan oppia eläinkunnasta: Mene, laiskuri, muurahaisen luo, katso sen aherrusta ja ota opiksesi (Sananlaskut 6:6). Uudessa testamentissa esiintyy varsinainen työnarkomaani, Paavali, joka elätti itsensä kutomalla telttoja öisin, kun päivät menivät evankeliointimatkoissa. Omin avuin pärjääminen oli hänelle kunnia-asia, hänelle ei tullut mieleenkään periä orastavilta seurakunnilta kulukorvauksia tai esiintymispalkkioita. Tuoreen seurakuntapastori Antti Pajusen työ Raision seurakunnassa alkoi juhlavissa merkeissä uuden vuoden saarnalla. Tuntuihan se hienolta päästä heti ensimmäisenä päivänä ydinosaamisensa pariin, hän hersyttelee. Hän on vilpittömän iloinen uudesta työpaikastaan. Raisiossa olo on ollut kotoisa alusta alkaen. Viihdyn todella hyvin. Eläkeikään saakka en uskalla luvata jatkavani, mutta pitkään kuitenkin. Sijaisuuksien jälkeen kaipaan pitkää työsuhdetta. Aikuistyö on tärkeää Saarnatuoli on ainoa paikka, missä pastori Pajunen suostuu katselemaan seurakuntaansa yläviistosta. Hänelle mieluisinta ja luontevinta on olla tasapäinen osa yhteisen sanan ja sakramentin ääreen kokoontuvaa joukkoa. Aikuistyössä, joka on osa uutta työtäni, on erittäin tärkeää olla läsnä niin fyysisesti kuin henkisesti ja asettamatta itseään jalustalle, hän sanoo. Aikuisten kanssa työskentely on aiemmin lapsityöhön ja diakoniaan paneutuneelle Antille uutta, mutta hän ottaa haasteen vastaan innokkaasti ja motivoituneena. On mielenkiintoista paneutua uuteen työalaan ja tärkeää paneutua heihin, joita ei kirkossa juuri näy. Raisiossa tämä työ tuntuu olevan hyvällä mallilla, kun pyritään pitämään toiminnan kynnys matalalla ja annetaan ihmisten osallistua omien kykyjensä ja lahjojensa mukaisesti. Aikuistyö tarjoaa papille aitiopaikan raisiolaisten työikäisten arkeen. Laivatelakan tilanne tulee hakematta mieleen. Työttömäksi jäävien keskuuteen hän haluaisi viedä viestiä ihmisarvon ehdottomuudesta ja tulevaisuuden toivosta. Minusta kirkon tulee pitää selkeästi esillä, että jokainen on arvokas. Kielenkääntäjästä pappi Antti tuli Raisioon Turusta, missä hän vaimonsa kanssa asuu edelleen. Juuret johtavat kuitenkin Tampereelle, mikä jo varmasti on tarkkakorvaisimpien seurakuntalaisten tiedossa. Sen verran mureana Mansen murre miehen puheissa pyörähtelee. Mutta hänen voi kuulla suoltavan sujuvasti myös englantia, ruotsia ja ranskaa kiitos ennen papinopintoja suoritetun kielenkääntäjäkoulutuksen. Kielitaidosta on ollut apua myös nykyisessä työssä, ja on hienoa, kun omille lahjoille on käyttöä. Ihmiset ilahtuvat kovasti, kun tärkeissä tilanteissa kuulevat omaa kieltään. En osaa soittaa, laulan lähinnä kohtuullisesti, mutta kieliä osaan. Ammatinvaihtoajatuksia kirittivät hiljainen kausi työelämässä, kiinnostus teologiaa kohtaan ja halu olla ihmisten kanssa. Lopullisesti Antti innostui näihin hommiin toimiessaan kesäteologina. Seurakuntatyössä näin, kuinka hienoa ja ihmisläheistä työtä tämä on, toivon välittämistä. Nyt takana on kolme vuotta pappeutta ja koen tekeväni sitä, mihin minut on tarkoitettu. Aikaisempi elämänkokemus on tässä työssä voimavara, hän pohtii. Kirjan ja elokuvan ystävä Siviilissä Anttia kiinnostaa kulttuuri eri muodoissaan, erityisesti kirjat ja elokuvat. Valinnat paljastavat hänessä piilevän romantikon ja seikkailijan, joka viihtyy Waltarin historiallisten eeposten maailmoissa ja villin lännen kavionkapseessa. Myös Hitchcockin mysteerit ja James Bondin räjähtävät seikkailut kutkuttavat Antti-pastorin leffahermoa. Klassikoista esimerkiksi Hyvät, pahat ja rumat kolahtaa! Minulle se on visuaalinen ja musiikillinen elämys yhdistyneenä toimintaan. Eräs lempikohdistani Raamatussa on Markuksen evankeliumissa, jossa Jeesus keskellä tärkeää julistustyötään kutsuu opetuslapsensa kanssaan pieneen hiljaisuuden retriittiin: Hän (Jeesus) sanoi heille: Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää. Ihmisiä näet tuli ja meni koko ajan, eivätkä opetuslapset ehtineet edes syödä (Markus 6: 31). Varmasti nykypäivänä tuttu tunne monille, joilla on työ. Ajassamme on tällaista kärjistymistä: toiset eivät saa töitä, toisilla on sitä kohtuuttomasti. Tässä raamatunkohdassa Jeesus on Hyvä Työnantaja: hän on antanut opetuslapsilleen tärkeän tehtävän, mutta hän huomioi myös levon ja rauhan tärkeyden. Jeesus ei aja ketään loppuun, hän huomioi jokaisen. Jeesuksen seurassa saat levätä. Hänen edessään ei omilla suorituksillamme ole merkitystä. Kun Isä meidän rukouksessa pyydämme jokapäiväistä leipäämme, pyydämme sitä, mitä tarvitsemme kohtuulliseen hyvään elämään. Ei enempää eikä vähempää. Kristittyinä uskomme Jumalaan, joka kuulee rukouksemme ja vastaa niihin ajallaan ja tavallaan. Meidän Jumalamme tekee työtä 24/7, jotta meidän ihmisten ei tarvitse: Ei hän väsy, ei hän uuvu, tutkimaton on hänen viisautensa. Hän virvoittaa väsyneen ja antaa heikoille voimaa (Jesaja 40: 29-30). Antti Pajunen Pastori

8 8 Sana Rukoileva seurakunta Mitä ihmettä otsikolla tarkoitetaan? Kun mietit sanaa seurakunta, syntyy siitä monenlaisia ajatuksia. Mitä seurakunnassa tehdään, missä siellä kokoonnutaan. Monelle saattaa tulla mieleen kirkkoherranvirasto. Sieltä saa tarvittavia asiakirjoja elämän eri tilanteisiin. Sinne otetaan yhteyttä kun suunnitellaan kastejuhlaa. Seurakunnan syvin olemus ei kuitenkaan ole virastoissa tai rakennuksissa. Seurakunta on hengellinen yhteisö. Yksi hengellisen yhteisön tehtävä on rukous. Tämän oivalluksen myötä voimme todeta, että seurakunnan tulisi aina olla rukoileva seurakunta. Jos siis otamme seurakunnasta rukouksen ja Raamatun pois, mutta säilytämme virastot ja rakennukset ei seurakuntaa voi enää oikeutetusti kutsua seurakunnaksi. Jos teemme toisinpäin ja otamme virastot ja rakennukset pois, mutta jätämme rukouksen, on se edelleen seurakunta. Itse asiassa juuri tällainen seurakunta oli maailman ensimmäinen seurakunta joka syntyi n vuotta sitten Jerusalemissa. Ei virastoja, ei kirkkorakennuksia. Kokoonnuttiin kodeissa rukoilemaan ja tutkimaan Raamattua ja mentiin turuille ja toreille kertomaan muillekin evankeliumin ilosanoma syntien sovituksesta ja pelastuksesta Jeesuksen ristintyön tähden. No kuka sitten rukoilee? Jumala kutsuu kaikkia seurakunnan jäseniä rukoilemaan. Se on helppoa. Laitat vain kädet ristiin, silmät kiinni ja alat puhumaan Jumalalle. Voit ottaa Raamatun kaveriksi, aivan kuten ensimmäiset kristityt. Rukoilla voi myös yhdessä esim. joka sunnuntai jumalanpalveluksissa, muissa tilanteissa sekä monessa kodissa. Voit myös pyytää esirukousta (esim. nettisivujen kautta) johonkin erityiseen asiaan elämässäsi. Mitä erityistä rukous oikein on? Jumala on antanut lahjaksi jokaiselle kristitylle rukouksen. Voit siis olla suorassa yhteydessä Kaikkivaltiaaseen, luottaen Raamatun lupauksiin ja jopa vedoten niihin rukouksessa. Jeesus on seurakunnan Herra ja siksi onkin luontevaa olla puheväleissä Jeesuksen kanssa. Jeesus myös opetti meitä rukoilemaan esimerkiksi Isä Meidän rukouksen. Se on hyvä rukous, sen sanoin kannattaa rukoilla päivittäin. Rukous on siis jokaisen seurakunnan jäsenen etuoikeus! Tiesitkö, että Jeesus ei tullut maailmaan itseään varten. Häntä houkuteltiin auttamaan itseään. Moni taas pyysi häneltä apua omaan hätäänsä. Itseään Hän ei auttanut, mutta kaikkia jotka Häneltä apua pyysivät saivat avun. Tämä mielenlaatu seurakunnan Herralla Jeesuksella on edelleen tänäkin päivänä. Hän kuulee rukoukset ja Hän auttaa jokaista joka Hänen puoleensa kääntyy. Kun tänä iltana käyt nukkumaan, niin rukoile, kerro huolesi Hänelle joka kuulee. Rukous on Jeesuksen luo menemistä. Kuten Jeesus sanoi: Sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois. (Joh. 6:37) Pyry Winter Pastori Pese minut lunta valkeammaksi. Käännä katseesi pois synneistäni ja pyyhi minusta kaikki pahat tekoni. Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista minut, anna vahva henki. Ps.51: 7, 9-10 Kevätauringon kirkkaus häikäisee talviseen hämärään tottuneita silmiä. Auringonsäteiden kirkkaus paljastaa myös kaikki epäpuhtaudet ympärillä: ikkunoiden lian ja pölyt nurkissa. Onko omassa elämässäsi jotain sellaista, jonka tarkastelu ei kestä päivänvaloa? Jumala rakastavana Luojanamme tietää meistä kaiken, myös sen, mitä on kätkettynä. Luomakunta Henkilöstöuutiset Teologian maisteri Antti Pajunen on aloittanut seurakuntapastorina alkaen. Seurakuntapastori Jaakko Rainerma on siirtynyt toisen seurakunnan palvelukseen Teologian kandidaatti Ville Väänänen on aloittanut Nuorisotyönohjaajan sijaisena Väänänen toimii nuorisotyönohjaaja Heidi Kuokkasen sijaisena. Jeesus tarjoaa meille kevennettyä kuormaa: Hän tahtoo antaa anteeksi meitä painavat rikkomuksemme ja väärät tekomme ja tilalle me saamme anteeksisaamisen myötä vapauden ja puhtaan sydämen. Ihana vaihtokauppa, joka on tarjolla joka päivä meille kaikille. Raision seurakuntalehti ISSN vuosikerta Julkaisija Vastaava päätoimittaja Raision seurakunta Kptimaa-Yhtiöt Olli Seppälä Postiosoite Raision seurakunta PL 10, Raisio Toimituksen käyntiosoite Kirkkoherrankuja 2 Puhelin (02) Internet Päätoimittaja Toimituskunta Riikka Leskinen puh. (02) riikka.leskinen@evl.fi Riikka Leskinen Mariitta Pentti Ritva Rautiainen Tiina Rautiainen Johanna Salonen Sirpa-Liisa Tuominen Levikki Jakelu Itella posti oy Kannen kuvat Hannele Siltala

9 9 Seurakunnassa tapahtuu JUMALANPALVELUSELÄMÄ YHTEISLAULUA KONSERTTEJA LEIREJÄ JA RETKIÄ Messu sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 10 kirkossa. ARKIAAMUN EHTOOLLINEN ke 6.3., 3.4., 8.5. klo 8 seurakuntatalossa RAISIOMESSUT sunnuntaisin klo 17 seurakuntatalossa Suuri on sinun uskosi (poikkeuksellisesti Kokinvuoren srk-kodissa, ei ehtoollista) Älä pelkää, sinun Kuninkaasi tulee Hän kirkastaa minut Hedelmistään puu tunnetaan KirkonMenot -MESSU ke 6.3., 3.4., klo 18 kirkossa PERINNEKINKERIT su klo Krookilassa Tilaisuus alkaa ruokailulla klo 16. Lippuja voi ostaa Aino Mäkiseltä, puh Lummikko, Saarinen. KIRKKOKULJETUKSET Joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai. Lähtö klo kodeista kirkon ovelle. Jumalanpalveluksen jälkeen autot kuljettavat kotiin. Kirkkokuljetus on ilmainen. Kirkkokuljetusreitit: 1. (BUSSI): Kalkelankatu 8 Vaisaaren R-kioski, Karrinkadun ja Kunnaankadun kulma kirkko 2. (BUSSI): Hulvelankatu 24, 22, 20 ja 16 kirkko 3. (STD): Rauhalankatu 5 kirkko Muualta kyytiin tulevat voivat tiedustella kuljetusta diakoniatoimistosta. Yhdyshenkilö diakonissa Erja Andersson, p YHTEISVASTUUTAPAHTUMIA Tietoa Yhteisvastuukeräyksestä maanantaina klo Tasalan Kamarissa Diakoniatyöntekijä Päivi Leino kertoo vuoden 2013 Yhteisvastuukeräyksestä ja sen kohteista. Ohjelmatuokio Yhteisvastuun merkeissä maanantaina klo Tasalan Kamarissa Raisionseudun lausujat esiintyvät. Yhteisvastuulliset KirkonMenot keskiviikkona 6.3. klo 18 kirkossa KirkonMenojen kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Jatkot seurakuntatalon Nurkassa. Lähetystyön PÄÄSIÄISMYYJÄISET lauantaina klo Tasalan Kamarissa Tarjolla leivonnaisia, käsitöitä, askarteluja ja pääsiäiskoristeita. DIAKONIATOIMISTON PÄIVYSTYSAJAT Päivystys Diakoniatoimistossa maanantaisin klo Puhelinpäivystys maanantaisin klo puh Työntekijöille voi soittaa myös muina aikoina tai ottaa yhteyttä sähköpostitse. Hengellisten TOIVELAULUJEN KONSERTTI sunnuntaina klo 15 seurakuntatalossa Yhteislaulun tahdittajina Raision harmonikkakerho ja kanttori Sini Nieminen. Käsiohjelma 5, sisältää kahvin ja arpajaiset Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Leino, Ruotsalo. Tasalan Kamarin YHTEISLAULUHETKET keskiviikkona 27.2., ja klo Laulattamassa kanttori Sini Nieminen. Toimintaa Tasalan Kamarissa (Tasalanaukio 5) Kahvila ja lähetyssoppi avoinna ma to klo 10 15, pe klo Lähetyssoppi: Sopesta voit ostaa esim. käsitöitä, kortteja, adresseja. Sieltä voi vuokrata myös kastepukuja. Soppeen otetaan lahjoituksina vastaan mm. lankoja. Joka kuukauden ensimmäinen maanantai koko Tasalan Kamarin tuotto menee Lähetysseuran kautta Angolaan Kamarin kummiluokalle. Auttamiskeskuksen päivystys torstaisin klo 10 14, puh Voit pyytää tilapäistä apua esim. asioiden toimittamiseen, saattajaksi sairaalaan, lukemaan tai juttelemaan. Apu on ilmaista. Säännöllinen toiminta Tuolijumppa maanantaisin klo 11 12: 25.2., 4.3., 8.4., 29.4., 6.5., Diakoniatyöntekijän vastaanotto tiistaisin klo Nettikahvila tiistaisin klo Rummikub-pelituokio keskiviikkoisin klo Yhteislauluhetki keskiviikkoisin klo 11 12: 27.2., 20.3., ja Pastori Markku Ahlstrand tavattavissa torstaisin klo Äiti Teresa -peittopiiri torstaisin klo Ohjelmatuokiot ma klo 11 12: Yhteisvastuukeräyksestä v kertoo Päivi Leino Raisionseudun Lausujat esiintyvät Yhteisvastuun hyväksi Pyhiinvaeltajien lauluja ja ajatuksia (huom. torstai!) Pääsiäishartaus Kevätlauluja Kamarissa kokoontuvat piirit: Runopiiri maanantaina 4.3., 8.4. ja 6.5. klo Raamattuilta maanantaina 25.2., 11.3., 25.3., 8.4., 22.4., 6.5. ja klo Naisten keskustelu- ja rukouspiiri keskiviikkona 20.2., 6.3., 20.3., 3.4. ja klo Miestenpiiri perjantaina 15.2., 1.3., 15.3., 5.4., 19.4., 3.5. ja 17.5 klo Mieliryhmä perjantaisin 15.3., ja 17.5 klo Kuukauden pappi: Helmikuu Pyry Winter: klo Maaliskuu Teppo Lummikko Huhtikuu Antti pajunen Toukokuu Hanna Vuorio MARIA, HERRAN ÄITI -KUOROKONSERTTI sunnuntaina klo 15 kirkossa Martinus-kuoro ja Pyhän Martin Laulajat esittävät Katarina Engströmin johdolla Marianpäivän musiikkia Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Raisiolaiset Lions Clubit avustavat kuljetusjärjestelyissä. Vapaa pääsy, ohjelma 5. HÄÄMUSIIKKIKONSERTTI lauantaina klo 17 kirkossa Konsertissa esitetään erilaista häämusiikkia mm. marsseja ja virsiä sekä tarjotaan vinkkejä, virikkeitä ja opastusta häihin ja tulevaan avioelämään. Tilaisuudessa pohditaan myös sitä, millainen musiikki sopii kirkkoon. Mukana kanttorit Katarina Engström, Sini Nieminen ja Jukka Saarinen sekä pastori Tiina Rautiainen. Vapaa pääsy. Hiljaisen viikon musiikkihartaus PYHIINVAELTAJAN LAULUJA tiistaina klo 18 kirkossa Jukka Salminen Chorus Juniorumin KAHVIKONSERTTI sunnuntaina 7.4. klo 15 Kokinvuoren seurakuntakodissa. Raision seurakunnan lapsikuoro Chorus Juniorum, joht. Sini Nieminen esittävät keväisiä lauluja. Vapaa pääsy. Wieniläissäveliä KAMARIMUSIIKKI- KONSERTTI sunnuntaina klo 18 kirkossa Alexander Vinnitski taiteilijaystävineen konsertoi TYKS:n os. 416 pienten potilaiden hyväksi. Vapaa pääsy, ohjelma 5. Kaiken kansan ULKOILULENKKI Parittomien viikkojen torstaisin klo 12 Lenkille lähdetään Tasalan Kamarin ovelta ja lenkki päättyy Kamarille. ILTA RAAMATUN ÄÄRELLÄ Keskusteluillat uskonkysymyksiä pohtiville torstaisin klo seurakuntatalossa Laulakaa Herralle, ylistäkää Hänen nimeään! Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Raamattu aarteita ja löytöjä Raha kristityn elämässä Kuuliaisuus 2.5. Kuunteleva rukous käytännön harjoitusta SOPPAA KAVERILLE lauantaina 23.2., 16.3., 27.4., klo Tasalan Kamarissa Seurakunnan tarjoama keittolounas työttömille ja vähävaraisille raisiolaisille. AKKOJEN LATAUS - nyt lähtevät naiset lataamaan akkuja. ke klo Viherlahden leirikeskukseen Keskustelua, kädentaitoja, hiljentymistä ja herkuttelua. Mukavaa illanviettoa rennolla fiiliksellä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset (1.3. alkaen): Johanna Salonen PERUSTA SANASSA -leiri la-su Viherlahden leirikeskuksessa Leirillä keskitytään Raamattuun, yhdessäoloon ja rukoukseen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Pyry Winter puh Kehitysvammaisten perheiden ja läheisten KEVÄTRETKI lauantaina 4.5. Viherlahden leirikeskukseen Lähtö yhteiskyydein seurakuntatalon parkkipaikalta klo 10. Paluu Raisioon noin klo 15. Hinta 8, sisältäen lounaan ja päiväkahvin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 25.4.: Päivi Leino, puh Omaishoitajien LOUNASHETKI ke klo seurakuntatalossa Ilmoittautumiset viimeistään Tarja Astermo, puh tai Mariitta Pentti, puh SENIORILEIRIT Viherlahden leirikeskuksessa ja Jälkimmäinen leiri on tarkoitettu erityisesti veteraanimiehille ja heidän puolisoilleen. Leirimaksu: 90. Veteraanit ja lotat ilmaiseksi. Hakemuksia saa Tasalan Kamarista, seurakuntatoimistosta ja diakoniatoimistosta. Hakuaika ELÄMÄ PELISSÄ -seurakuntaillat parittomien viikkojen lauantaisin klo Kokinvuoren seurakunta kodissa Illoissa pohditaan elämää ja uskoa sekä lauletaan, rukoillaan ja nautitaan iltateetä yhdessä. Lisätietoa tapaamisajankohdista Iltoja parisuhteen parhaaksi PARISUHTEEN PALIKAT -luennot keskiviikkoisin klo seurakuntatalon kahviossa 6.3. Teot Riidat Mukaan voi tulla yksi tai yhdessä. Ohjelmassa alustus, keskustelua ja iltatee. Isäntänä pastori Markku Ahlstrand Lisätietoja kevätkauden 2013 tapahtumista löytyy seurakunnan internet-sivuilta sekä Rannikkoseudussa joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina ilmestyvästä seurakunnan isosta ilmoituksesta.

10 10 Lapsille ja perheille Tytöille ja pojille (7-14-vuotiaat) PERHEKERHOT Kullannuput: Vanhemmuuttaan aloittelevien perheiden ryhmä Tikanmaan seurakuntakodissa, ma klo Vetäjinä lastenohjaajat: Sari Jokinen ja Anna Kytölä Pappilan päiväkerhossa, ti klo Vetäjinä lastenohjaajat: Johanna Niemi ja Maj-Britt Lahdenperä Piltit: Taaperoikäisten oma ryhmä Tikanmaan seurakuntakodissa ti klo Vetäjinä lastenohjaajat: Sari Jokinen ja Anna Kytölä Pappilan päiväkerhossa, ti klo Vetäjinä lastenohjaajat: Johanna Niemi ja Maj-Britt Lahdenperä Muruset: musiikkipainotteinen 0-3v. ryhmä Pappilan päiväkerhossa to klo Vetäjinä lastenohjaajat Sari Jokinen ja Anna Kytölä Perhekerhoryhmät kaikenikäisille Kokinvuoressa, Tikanmaalla ja Pappilassa ke klo Vaisaaressa ke klo ILTAPERHEKERHO 28.2., 14.3., 11.4., ja klo seurakuntatalossa Pappilan päiväkerhon tiloissa. Ohjelmassa: laulua, leikkiä, askartelua, jutustelua, kahvihetki ja hiljentymistä. PERHEKAHVILA tiistaisin klo seurakuntatalossa Pappilan päiväkerhon tiloissa. Tarjolla kahvia, kavereita ja kuulumisten vaihtoa! Kahvilan emäntänä Johanna Niemi LASTENKIRKOT Ystävänpäivän puuhamessu to klo 18 seurakuntatalossa Koko perheen puuhamessu su seurakuntatalossa Pääsiäisen perhemessu ma 1.4. klo 10 kirkossa JUHLAT JA TAPAHTUMAT Perheiden lauantait ja klo Pappilan päiväkerhon tiloissa (Kirkkoherrankuja 2) Monenlaista mukavaa tekemistä koko perheelle! Ohjelmassa on mm. askartelua, musiikkia, leikkiä, laulua, hiljentymistä ja kahvi- mehuhetki. Akkojen lataus - nyt lähtevät naiset lataamaan akkuja. ke klo Viherlahden leirikeskuksessa Merimaskussa. Jutustelua, yhteistä mukavaa tekemistä, hiljentymistä sekä iltapalaa (5 ). Lataukseen mennään kimppakyydein. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 1.3. alkaen: Johanna Salonen p Koko perheen sirkusseikkailu to klo 18 Wanhan Pappilan pihassa. Koko perheen toiminnallinen pihaseikkailu. Ohjelmassa mm. rastirata, laulua ja leikkiä, hiljentymistä sekä mehu ja piparitarjoilu. LEIRIT Lasten kesäleiri Viherlahden leirikeskuksessa Leiri on tarkoitettu alakoululaisille. Leirille otetaan 30 lasta ilmoittautumisjärjestyksessä. Leirimaksu: 50 (sisältää täyshoidon, kuljetuksen ja vakuutuksen) Ilmoittautuminen: 2.4. alkaen nettisivuillamme www. raisionseurakunta.fi Tiedustelut: Mia Flemming p Perheleiri I Viherlahden leirikeskuksessa Vietä elokuinen viikonloppu nauttien luonnosta, leikeistä ja peleistä yhdessä toisten perheiden kanssa. Leirimaksut: 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat 45, 7 17-vuotiaat 40 ja alle 7 -vuotiaat lapset ilmaiseksi. Ilmoittautuminen: Ilmoittautua voi netissä tai palauttamalla ilmoittautumiskaavake. Kaavakkeita saa seurakuntatoimistosta, Tasalan Kamarista ja päiväkerhoista. Kaavakkeiden palautus joihinkin em. paikoista. Leirille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Leirille päässeille lähetetään leirikirje ja lasku. RETKET Uutta! K-12 leiri syyskuussa! Lisätietoja seuraavassa lehdessä ja tytöille ja pojille Retki Korkeasaareen Vietä iloinen päivä Korkeasaaressa. Retkelle otetaan 45 henk. ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen: 2.4. alkaen nettisivujen kautta Retkimaksut: Aikuiset 26, 6-17v. 18 ja alle 6 v. 10. Ilmoittautuneille lähetetään retkikirje ja lasku. Retkimaksu sisältää matkat ja sisäänpääsylipun, ei ruokailuja. Lisätietoja: Eeva Lahti p Retki Puuhamaahan 7.8. Vietä hauska päivä Puuhamaassa. Retkelle otetaan 45 henk. ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen: 2.4. alkaen nettisivujen kautta Retkimaksut: yli 3-vuotiaat 21,50 ja alle 3 v. 10. Ilmoittautuneille lähetetään retkikirje ja lasku. Retkimaksu sisältää matkat ja sisäänpääsylipun, ei ruokailuja. Lisätietoja: Eeva Lahti p Mukana arjessa ja juhlassa Raision seurakunnan lapsityö ja työntekijät tahtovat olla mukana lasten ja perheiden arjessa ja juhlassa. Seurakunta tahtoo tarjota monipuolista ja tavoitteellista toimintaa koko perheelle. Toimintaa on tarjolla jo aivan pienten vauvojen perheille. Tikanmaan seurakuntakodissa toimii Kullannuput-ryhmä yhteistyössä neuvolan kanssa. Syksyllä 2012 perustettiin uusi Kullannuput ryhmä Pappilaan eli seurakuntatalolle. Kullannuput-ryhmiin kutsutaan ensimmäistä kertaa äideiksi tulleita naisia esikoistensa kanssa. Myös isät ovat tervetulleita mukaan. Kerhossa käsitellään erilaisia vauvaperheen arkeen ja juhlaan liittyviä asioita, parisuhdetta, naiseutta jne. Myös hiljentyminen on osa kerhon ohjelmaa. Taaperoikäisille on tarjolla Pilttikerho, jossa lapset ovat 0 3-vuotiaita. Piltti ryhmä toimii Tikanmaalla sekä tammikuun alusta lähtien myös seurakuntatalolla, Pappilan päiväkerhotiloissa. Ryhmässä pääsee tapaamaan muita samassa elämäntilanteessa olevia, ja jakamaan kokemuksia lapsiperheen iloista ja haasteista. Perheitä varten seurakunta järjestää ns. Perhekerhoja, jotka kokoontuvat jokaisessa seurakuntakodissa sekä seurakuntatalolla keskiviikko aamupäivisin. Perhekerhoissa pääsee tapaamaan muita lapsiperheitä laulun, leikin, askartelun ja hiljentymisen merkeissä. Iltaperhekerho on suunnattu erityisesti niille perheille, joiden vanhemmat ovat työssä niin, ettei päivällä tarjottavaan toimintaan ole mahdollisuutta osallistua. Mukaan saavat toki tulla muutkin, joille ilta-aika on parempi perheen arjen pyörittämisen kannalta. Tavoitteena tavoittaa Seurakunnan lapsityön tavoitteena on tavoittaa kaikki alle kouluikäiset raisiolaiset lapset. Seurakunnan lastenohjaajat ovat jo vuosia käyneet pitämässä Pikkukirkko-hetkiä raisiolaisissa päiväkodeissa. Pikkukirkossa kuullaan, nähdään ja koetaan Raamatun kertomuksia, lauletaan ja rukoillaan. Päivähoidon lapset kutsutaan myös joulukirkkoon ja pääsiäisvaelluksille sekä eskarilaiset aistienkirkkoon. Perhepäivähoitajille on tarjottu omaa kerhotoimintaa jo muutaman toimintakauden ajan. Toiminta on täydentynyt tänä keväänä myös Tikanmaalla pidettävällä kerholla. Kerhoihin, jotka kokoontuvat jokaisella seurakuntakodilla sekä seurakuntatalossa, ovat tervetulleita niin kunnalliset kuin yksityisetkin perhepäivähoitajat. Kerhossa hiljennytään, lauletaan, leikitään, askarrellaan ja tavataan muita lapsia ja hoitajia. Johanna Salonen Lapsityönohjaaja

11 11 Nu rten tapahtumat VIIKKOTOIMINTA KirkonMenot Nuorten toteuttama ehtoollisjumalanpalvelus Raision kirkossa. Mukana koko nuorisotiimi. Teejatkot Nurkassa. Menot Raision kirkossa klo 18 seuraavasti: ke 6.2. ke 6.3. ke 3.4. ke SiunausMenot, jossa ensimmäisen vuoden isoset siunataan. Vanhemmat tervetulleita mukaan. Nuortenillat Nuortenillat keskiviikkoisin Nurkassa klo 18. Luvassa jos jonkinnäköistä nuorille suunnattua ohjelmaa ja yhdessäoloa. Hengarit Nurkassa joka torstai klo Nuorten avoimien ovien ilta, jonne voi tulla pelailemaan ja oleskelemaan. Bänditoiminta torstaisin srk-talon alasalissa Bänditoimintaan tarvitaan kaikentasoisia ja minkä tahansa soittimen soittajia. Bändi säestää esimerkiksi KirkonMenoissa. Lisätietoja Stefanilta KERHOT Sählykerho maanantaisin klo lukion salissa Sählykerho on tarkoitettu yli 15-vuotiaille tytöille ja pojille. Lisätietoa tarvittaessa Mialta NUORTEN RETRIITTI Viherlahdessa Mukaan mahtuu 11 nuorta. Ilmoittautuminen alkaa netissä 6.2. klo 20:30. Hinta 40 euroa. Lisätietoja Ritvalta tai Kimmolta Kohtaamisia Uusi työntekijä mukaan yhteyteen Raision seurakuntaan saapui uusi nuorisotyönohjaaja Ville Väänänen, joka esittäytyi meille ensimmäisen kerran joulujuhlassa. Ensikäsitykseksi jäi yllättävänkin rento esittely itsestään, etenkin kun ihmiset olivat ennalta tuntemattomia. Näin lyhyen tutustumisen jälkeen hän vaikutti hyvin avoimelta ja positiiviselta ihmiseltä, mikä sopii mainiosti nuorisotyönohjaajan ammattiin. Nyttemmin olemme oppineet että Ville tykkää puhua paljon amerikkalaisesta jalkapallosta, jota hän harrastaa Raisiossa. Lisäksi Ville pitää myös kohtuullisen pituisia hartauksia, mutta tuo ajatuksensa hyvin esille kuuntelijoillensa. Meitä kiinnosti tietää jotain Villestä, joten kyselimme häneltä muutamia kysymyksiä liittyen hänen mielipiteisiinsä ja hänen kokemuksiinsa. Ensimmäisenä kysyimme millainen ennakkokäsitys hänellä oli Raision seurakunnasta. Vastaukseksi saimme, että Raision seurakunta tuntui isolta verrattuna edellisiin pienempiin seurakuntiin Varsinais-Suomen alueella. Nopeasti hänellekin selvisi, että Raision seurakunnassa on iloinen ja tiivis ilmapiiri. Aluksi hän myöntää olleensa hukassa, mutta ihmiset olivat mukavia ja neuvoivat parhaansa mukaan asiassa kuin asiassa. Yhteystiedot Mia Flemming nuorisotyönohjaaja Eeva Lahti nuorisotyönohjaaja Kimmo Keskinen nuorisotyönohjaaja Ritva Rautiainen rippikoulu- ja nuorisopastori Ville Väänänen vs. nuorisotyönohjaaja sähköpostiosoitteet: Nuortenillassa mietimme seurakuntayhteyttä. Ville kertoi meille kirkon nettisivuilta löytyvästä sanakirjasta, josta ei löytynyt sanaselitystä sanalle seurakuntayhteys. Hän kuitenkin sai meidät kaikki ymmärtämään mitä sana tarkoittaa. Seurakuntayhteys on todella tärkeä asia, ja ilman elävää seurakuntayhteyttä elävää ja hyvää suhdetta Jumalaan on hyvin vaikea ylläpitää. Seurakuntayhteys on yksinkertaisesti kaikkea uskovien yhteistoimintaa, jossa Jumala on mukana. Isostoiminta ja Nurkassa hengailu ovat nuorten tapoja ylläpitää seurakuntayhteyttä, eikä siellä tarvitse olla yksin. Petri Vainio & Valtteri Hautamäki Ensimmäisen vuoden isoskoulutettavia Ville esittäytyy Hei vaan kaikille. Nimeni on Ville Väänänen ja aloitin nuorisotyönohjaajan sijaisena vuodenvaihteessa. Kohta olenkin ollut täällä Raisiossa jo yli kuukauden ja olen alkanut päästä jyvälle tämän seurakunnan kujeista sekä tavannut suuren määrän uusia tuttavuuksia. Vielä löytyy kuitenkin useita joita en ole vielä tavannut, niinpä kerron jotakin itsestäni. Olen 24-vuotias teologian kandidaatti Åbo Akademista. Lähtöisin olen Halikosta, nykyisen Salon alueelta, joten Raisio on minulle paikkakuntana vielä aika vieras. Viimeiset neljä vuotta olen asunut opiskeluiden vuoksi Turussa, ja samalla on tullut tehtyä kesäteologin hommia useammassa eri seurakunnassa. Tämä vuosi on minulle eräänlainen välivuosi opiskeluista, mutta tarkoitus olisi jatkaa vielä maisteriksi. Juuri nyt panostan kuitenkin täysillä työhöni nuorisotyönohjaajana. Minun tehtäviini nuorisotyössä kuuluvat muun muassa viikkotoiminta, ensimmäisen vuoden isoskoulutus ja nuorisotyön tiedotus. Oleskelen siis paljon Nurkassa, jossa minuun voi törmätä nuortenilloissa ja Hengareissa. Tuon varmasti oman leimani kyseisiin iltoihin. Jos minun tarvitsisi valita yksi sana joka kuvastaa minua, valitsisin sanan jenkkifutis. Amerikkalainen jalkapallo eli tuttavallisemmin jefu on minulle hyvin tärkeä harrastus, minkä huomaa varmasti kun oleskelee kanssani. Aloitin lajin harrastamisen aikoinaan yliopistoni joukkueessa ja edustan edelleen Åbo Akademi 09ersia korkeakoulujen SM-sarjassa. Lisäksi jottei pelaaminen vaan jäisi kevääseen pelaan myös kesäkaudella II-divisioonassa paikallisessa Raisio Oakmenissa. Jenkkifutarin ulkokuoresta huolimatta, olen kuitenkin rauhallinen ja kenties jopa syvällinen ajattelija, mikä saattaa unohtua herkästi, sillä samaan aikaan pidän ihmisten kohtaamisesta ja heidän kanssaan keskustelemisesta. Lähestyn usein asioita huumorin kautta. Mielikuvat hiljaisesta ja harkitsevasta miehestä karisevat etenkin kun saan pistää parastani nuorten kanssa. Puolustuksekseni totean vain sen, etten näytä olevan ainoa tällainen olento täällä seurakuntatalon alakerrassa. Kaikelle on kuitenkin aikansa, ja tarvittaessa pistän jarrut pohjaan ja hiljennyn aloittamaan hartautta tai kuuntelemaan toista ihmistä. Tulevalta vuodelta odotan hauskoja hetkiä ja hyviä kokemuksia sekä ihan rehtiä työntekoa. Alkanut tammikuu on ollut hauska ja opettava. Pyrin tietenkin parhaani mukaan kehittämään nuorten toimintaa entisestään, jotta jo toimivasta konseptista tulisi vieläkin parempi. Seurakunnan nuorisotyön tiimi sekä raisiolainen nuoriso ovat aivan mahtavia, ja tästä vuodesta tulee aivan varmasti loistava. Ville Väänänen

12 12 Kirkkoherra Pertti Ruotsalon mielestä yhdistymisien syynä on seurakuntien taloudellinen tilanne. Varsinkin pienimmät seurakunnat ovat tiukoilla taloudellisesti, mutta myös toiminnan näkökulmasta. Esimerkiksi alle hengen seurakunnilla on vaikeuksia selvitä käyttötaloudesta, toteaa Ruotsalo. Raision seurakunta voi lähivuosina olla osa yhtymää Raision seurakunta saattaa kaikkien muiden Suomen seurakuntien tapaan vielä tällä vuosikymmenellä liittyä osaksi seurakuntayhtymää, jos kirkkohallituksen laatima Uusi seurakuntayhtymä malli toteutuu. Kirkolliskokous hyväksyi ja lähetti mallin jatkokäsittelyyn marraskuussa. Keiden kanssa hynttyyt lyödään yhteen, riippuu tulevista kuntaliitoksista. Lähtökohtana on, että yhden kunnan rajojen sisällä toimivat seurakunnat kuuluisivat niin ikään yhteen seurakuntayhtymään. Raision vaihtoehdot ovat vielä auki. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on jo nyt niin iso, ettei liene järkeä laajentaa sitä, elleivät kuntarakennemuutokset pakota siihen. Naantalissakin on jo yhtymä. Sen sijaan Ruskon, Nousiaisten, Mynämäen, Maskun ja Raision seurakuntayhtymää pitäisin järkevän tuntuisena, pohtii Raision seurakunnan kirkkoherra Pertti Ruotsalo. Vaikka hankkeella näyttää nyt olevan tuulta purjeissaan, rakennemuutoksen läpi viemiseen menee hänen arvionsa mukaan vielä vuosia. Vaikka mallin nimi on Seurakuntayhtymä 2015, pidän ilmeisenä, että jos se toteutuu vuosi on vaikkapa Pienten parhaaksi Mallin tärkeimpiä lähtökohtia ovat väestön ikääntyminen, muuttoliike ja kirkon jäsenkato. Paljolti on kyse siitä, kuinka seurakuntien rahat saadaan riittämään. Varsinkin pienimmät seurakunnat ovat tiukoilla taloudellisesti, mutta myös toiminnan näkökulmasta. Esimerkiksi alle hengen seurakunnilla on vaikeuksia selvitä käyttötaloudesta. Myös sijaisjärjestelyt aiheuttavat ongelmia, tulkitsee Ruotsalo. Ruotsalo painottaa, ettei rakennemuutos ole Raision seurakunnalle muista syistä mitenkään ajankohtainen. Seurakunnalla on laskusuhdanteesta huolimatta vakaa talous, erinomainen työntekijätilanne ja sopivasti toimitiloja. Rakenteita ja työn tekemistä ajatellen juuri meidän tilanteemme on tällaisenaan erinomainen. Olemme varsin omavaraisia. Kulut tasan Pertti Ruotsalo oli mukana synnyttämässä Salon uutta seurakuntayhtymää vuoden 2009 alussa. Salosta saatujen kokemusten pohjalta hän toteaa, että seurakuntalaisen perspektiivistä ainoa varsinainen muutos tapahtuu kirkollisveroprosentissa, kun kuluja tasataan seurakuntien kesken. Muuten seurakuntalaisten mielestä rakennemuutoksella ei ole ollut suurtakaan vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Lapset edelleen kastettu, naimisiin on päästy ja hautajaisiakin järjestetty, rauhoittelee Ruotsalo. Uutta veroprosenttia ja muutoksen suuntaa Ruotsalo ei lähde edes arvailemaan, koska se riippuu kokonaan yhtymän kokoonpanosta. Lisää joustoa Työntekijöiden arkeen ja tulevaisuuteen rakennemuutos vaikuttaisi selvästi seurakuntalaisia enemmän. Liitoksissa seurakuntien talous, hallinto sekä kiinteistö- ja hautaustoimi yhdistettäisiin, samoin viestintä ja henkilöstöhallinto. Myönteistä mallissa on työntekijän ja työnantajan kannalta se, että seurakuntayhtymä antaisi pientä seurakuntaa paremmat mahdollisuudet laadukkaaseen henkilöstöpolitiikkaan ja mielekkäiden tehtävänkuvien rakentamiseen. Lisäksi suuremmassa yksikössä olisi enemmän jouston varaa esimerkiksi sijaisuuksien hoitamista ajatellen. Tämä ei tarkoita tietenkään sitä että työpaikka vaihtuisi mielivaltaisesti, vaan kyse on seurakuntatyön kannalta järkevästä voimavarojen tasaamisesta. Asian kaikkia puolia kyllä tarkastellaan pitkään ja hartaasti juuri työn tekemisen kannalta, Ruotsalo lupaa. Irtisanomisia maltilla Jos uusi malli antaa, se myös ottaa. Työntekijöiden määrä tulisi meilläkin varmasti pienenemään, ikävä kyllä. Mutta jos talouden kehitys maassamme jatkaa heikkenemistään, väkeä on vähennettävä seurakuntarakenneratkaisuista riippumatta, arvioi Ruotsalo. Lähtökohtana on, että irtisanottavien määrä olisi mahdollisimman pieni ja heistäkin mahdollisimman moni voisi siirtyä suoraan eläkkeelle. Irtisanomisten lähtökohtana on toiminnan luonteesta nouseva periaate: ydintoimintojen kannalta keskeiset henkilöt lähtevät viimeisinä. Lisäksi seurakunnan työntekijöiden joukossa on pappeja ja kanttoreita, joita ei voida nykylainsäädännön valossa irtisanoa taloudellisista ja tuotannollisista syistä, koska heillä on valtakirja virkaansa. Suhteellisen selkeistä lähtökohdista huolimatta ratkaisut eivät ole helppoja. Irtisanomiset vaatisivat huolellisen pohdinnan siitä, mitä tehdään ja mikä viime kädessä on tärkeää. Seurakuntayhtymä mallin käsittelyä jatketaan toukokuun kirkolliskokouksessa. Seurakuntayhtymä 2015 mallin pääkohdat: Kirkkohallituksen esittämän Uusi seurakuntayhtymä mallin mukaan jokainen seurakunta liittyy johonkin seurakuntayhtymään, nykyiseen tai perustettavaan kuntauudistuksen toteutumisen aikataulussa. Seurakuntayhtymien rajat myötäilisivät käynnissä olevan kuntauudistuksen mukaisia kuntarajoja. Yhtymä ottaisi vastuulleen seurakuntien hallinnon, talouden, kiinteistö- ja hautaustoimen sekä viestinnän. Yhtymästä tulisi kaikkien työntekijöiden työnantaja seurakuntien sijaan. Päällekkäisten toimintojen karsimisesta seuraisi myös työntekijöiden irtisanomisia. Seurakuntalaisiin muutosten vaikutus olisi todennäköisesti vähäinen. Kirkollisveroprosentti muuttuisi. Enemmistö edustajia hyväksyi esityksen marraskuun 2012 kirkolliskokouksessa. Esitys lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustevaliokunta ja tulevaisuusvaliokunta antavat lausuntonsa. Valiokuntien mietintöä käsitellään alustavan aikataulun mukaisesti seuraavassa, toukokuun 2013 kirkolliskokouksessa. Esityksen taustalla ovat yhteiskunnan muutosten aiheuttamat muutokset seurakuntien taloudessa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Tervetuloa rakentamaan omaa seurakuntaasi ja Kristuksen kirkkoa!

Tervetuloa rakentamaan omaa seurakuntaasi ja Kristuksen kirkkoa! 7.8.2018 Tervetuloa rakentamaan omaa seurakuntaasi ja Kristuksen kirkkoa! Raamatussa seurakunta on yhteisö, jossa kaikki palvelevat toisiaan. Jokaisella on jotakin annettavaa. Sinulla on lahjoja; erilaista

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

SYKSY 2015. JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10

SYKSY 2015. JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10 HAUHON SEURAKUNTA SYKSY 2015 JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10 13.9. Hauho-päivän messu, liturgia ja saarna Tapani Vanhanen, kanttori Taina Kujanen. Mukana Hauhon kirkkokuoro ja vieraita

Lisätiedot

Tapanilan kirkko. Kevät 2015

Tapanilan kirkko. Kevät 2015 Tapanilan kirkko Kevät 2015 Aikuisille Naisten jumppa maanantaisin klo 18 Kamarikuoro aloittaa ti 13.1 klo 18.30 Merja Wirkkala p. 09 2340 4495 Alfa-kurssi tiistaisin klo 18.30. 20.30 Alkaa 24.2. Tule

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi  Facebook: Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Helmikuu Yhteisvastuukeräys Munkkiniemen seurakunnassa. Nälkä tilaisuus antaa ja saada!

Helmikuu Yhteisvastuukeräys Munkkiniemen seurakunnassa. Nälkä tilaisuus antaa ja saada! Helmikuu 2018 Yhteisvastuukeräys Munkkiniemen seurakunnassa Nälkä tilaisuus antaa ja saada! Yhteisvastuu 2018 torjuu nälkää ja köyhyyttä Suomessa nähdään nälkää. Vuosittain yli 10 000 ihmistä joutuu turvautumaan

Lisätiedot

Pääsiäinen Munkkiniemen seurakunnassa 2018

Pääsiäinen Munkkiniemen seurakunnassa 2018 Pääsiäinen Munkkiniemen seurakunnassa 2018 Ilon ja valon pääsiäinen Pääsiäinen on ylivoimaisesti suurin juhlan aihe mitä voin kuvitella. Me tavoittelemme sitä ja pelkäämme, ettei se ole totta. Tässä pääsiäisen

Lisätiedot

Hakunilan seurakunnan vapaaehtoistoiminta

Hakunilan seurakunnan vapaaehtoistoiminta Hakunilan seurakunnan vapaaehtoistoiminta HYVÄN TEKIJÖITÄ KAIVATAAN - pienikin teko on tärkeä! Mitä sinä voisit tehdä? Iltapäiväkerho toimia mummona tai vaarina Pyhän Annan lastenkirkolla Pyhän Annan lastenkirkon

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISET KEVÄT JA KESÄ 2018

NÄKÖVAMMAISET KEVÄT JA KESÄ 2018 NÄKÖVAMMAISET KEVÄT JA KESÄ 2018 Tervetuloa mukaan! Espoon seurakuntien näkövammaistyö järjestää näkövammaisille monenlaisia kohtaamisen paikkoja. Tästä esitteestä löydät tiedot näkövammaisten kevään ja

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Toimintaa toukokuussa 2019

Toimintaa toukokuussa 2019 Toimintaa toukokuussa 2019 TOUKOKUU 2019 JUMALANPALVELUKSET: su 5.5. klo. 10.00 su 12.5. klo. 10.00 su 19.5. klo. 10.00 su 19.5. klo. 10.00 su 26.5. klo. 10.00 to 30.5. klo. 10.00 pe 31.5. klo. 9.00 pe

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILSTOT VUODESTA 2012 DIAKONIAN VUODEN 2013 SUUNNITELMIA

DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILSTOT VUODESTA 2012 DIAKONIAN VUODEN 2013 SUUNNITELMIA Kokousaika Maanantai 12.2.2013 kello 15.00 Kokouspaikka Vanha pappila, Rovastintie 3 1 2 3 4 5 6 7 KOKOUKSEN AVAUS DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILSTOT VUODESTA 2012 YHTEISVASTUU 2013 DIAKONIAN VUODEN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10

JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10 HAUHON SEURAKUNTA SYKSY 2018 JUMALANPALVELUKSET Hauhon kirkossa sunnuntaisin klo 10 30.9. Mikkelinpäivän messu, liturgia Katja Verho, saarna Tapani Vanhanen, kanttori Pekka Rantio 7.10. Messu, eläkeikäisten

Lisätiedot

KERHOT TIISTAI: MAANANTAI: KOKKIKERHO luokkalaisille tiistaisin klo Temppeliaukion kirkon kerhotilat, Temppelikatu 16 B

KERHOT TIISTAI: MAANANTAI: KOKKIKERHO luokkalaisille tiistaisin klo Temppeliaukion kirkon kerhotilat, Temppelikatu 16 B Töölön seurakunta KERHOT MAANANTAI: KOKKIKERHO 1.-4. luokkalaisille maanantaisin klo. 16.00-17.30 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Kerhossa opetellaan leipomaan ja kokkailemaan erilaisia herkkuja. Kerhomaksu

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Ristiäiset. Lapsen kaste

Ristiäiset. Lapsen kaste Ristiäiset Lapsen kaste Ilo palvella! Loimaan seurakunta OHJELMA Alkuvirsi Ristinmerkki Raamatunluku Mark. 10: 13 16 Puhe Uskontunnustus Kaste Virsi Yhteinen esirukous ja Isä Meidän rukous Siunaus Päätösvirsi

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan perhetyön kevät Tervetuloa

Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan perhetyön kevät Tervetuloa Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan perhetyön kevät 2018 Tervetuloa Vauvakerho kokoontuu perjantaisin klo 10 11.30 takkahuoneella (E-ovi). Tervetuloa aamukahville. Kerhossa tapaat toisia vanhempia ja pääset

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,

Lisätiedot

Turun NNKY. Kevät Vuod e n t u n n us: Sinä osoita t minulle elämän tien. Ps 16 : 1 1 a. Juliana Laurila

Turun NNKY. Kevät Vuod e n t u n n us: Sinä osoita t minulle elämän tien. Ps 16 : 1 1 a. Juliana Laurila Turun NNKY Kevät 2019 Juliana Laurila Vuod e n t u n n us: Sinä osoita t minulle elämän tien. Ps 16 : 1 1 a Puheenjohtajan tervehdys Hei, Kädessäsi on Turun NNKY:n kevätviesti, jonka myötä toivotamme Sinut

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Opettamassa: Jukka Jämsen TM, Pastori, Lapuan Hiippakuntasihteeri ja Anu Vuola TM, raamattutyön koordinaattori, Raamatunlukijain Liitto ry.

Opettamassa: Jukka Jämsen TM, Pastori, Lapuan Hiippakuntasihteeri ja Anu Vuola TM, raamattutyön koordinaattori, Raamatunlukijain Liitto ry. Opettamassa: Musiikissa : Muita : Ruokailu: Sielunhoito: Rukouspalvelu: Kirjanmyynti: Arpajaiset: Jukka Jämsen TM, Pastori, Lapuan Hiippakuntasihteeri ja Anu Vuola TM, raamattutyön koordinaattori, Raamatunlukijain

Lisätiedot

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Kirkkoherra Rauno Herranen Alustus arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivillä Huittisten seurakuntakeskuksessa 19.11.2016 Taustaa Huittisten

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa.

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. DIAKONIATYÖN syksy 2015 DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. Diakonia toteuttaa ja kutsuu toteuttamaan

Lisätiedot

JOULUKUU 2018 & TAMMIKUU 2019

JOULUKUU 2018 & TAMMIKUU 2019 Toimintaa joulu tammikuussa 2018 & 2019 JOULUKUU 2018 & TAMMIKUU 2019 JUMALANPALVELUKSET: su 7.10. klo 10.00 to 6.12. klo 10.00 su 9.12. klo 10.00 su 16.12. klo 10.00 su 23.12. klo 10.00 ma 24.12. klo

Lisätiedot

1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA

1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA 1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA Kun olet koulussa oman uskonnon oppitunnilla, opit ortodoksiseen uskontoon kuuluvia asioita. Tässä jaksossa tutustut ortodoksisuuteen kodeissa ja lähiympäristössäsi.

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA KOTI - yhteinen tehtävämme Kontiolahden seurakunnan strategia 2017-2020 ARVOMME Usko Yhteys Jumalaan on kristityn elämän kestävä perusta Jo 500 vuotta jatkunut luterilainen reformaatio on muokannut kirkkoamme

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi

Lisätiedot

Vartiokylän seurakunnan kevät 2015

Vartiokylän seurakunnan kevät 2015 Vartiokylän seurakunnan kevät 2015 TERVEISIÄ VARTIOKYLÄN SEURAKUNNASTA: Palvelemme sinua elämäsi monenlaisissa tilanteissa. Ota yhteyttä ja tule mukaan toimintaan! Kirkkoherranvirastomme palvelee osoitteessa

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

SUVISEUROJEN OHJELMA RADIOSSA

SUVISEUROJEN OHJELMA RADIOSSA SUVISEUROJEN OHJELMA RADIOSSA TORSTAI 27.6.2013 12.00 LAULUTUOKIO TELTASTA 12.30 TOIMITETTUA OHJELMAA Onneksi oli kiitotie - Muistoja Pudasjärven suviseuroista 1998 Nuorten suviseuramuistoja 1: elämää

Lisätiedot

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti. JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Kleopas, muukalainen me toivoimme

Kleopas, muukalainen me toivoimme Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja Naarila 2

Rippikoulujen yhteisiä menoja Naarila 2 Rippikoulujen yhteisiä menoja Naarila 2 RIPPIKOULUPASSI Ennen leirijaksoa tutustut seurakunnan toimintaan. Rippikoulupassiin keräät merkinnät: 4 jumalanpalveluksesta 2 seurakuntatilaisuudesta (esim. diakonia-

Lisätiedot

Nimeltä kutsuttu. seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen asiakirja

Nimeltä kutsuttu. seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen asiakirja Nimeltä kutsuttu seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen asiakirja Tämä on meille tärkeää Kun pienen lapsen läheiset ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, välittyy rakkautta ja huolenpitoa.

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun? Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Espoon seurakuntien NÄKÖVAMMAISET

Espoon seurakuntien NÄKÖVAMMAISET Espoon seurakuntien NÄKÖVAMMAISET syksy 2012 1 Haluatko jutella? 3 Uudet ryhmät 4 Viikoittaiset 5 Tapahtumia 6 Vapaaehtoistyö 6 Opaspalaverit ja koulutukset 7 2 Espoon seurakuntien näkövammaistyö tarjoaa

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 2 JUMALAN- PALVELUKSET JUMALANPALVELUKSET su 29.11. klo 10 klo 18 su 6.12. klo 11 su 13.12. klo 10 su 20.12. klo 10 to 24.12. klo 14 klo 15.30 klo 16.30 pe

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

TERVEISET HELMIKUU-MAALISKUU 2019 LOHJAN HELLUNTAISEURAKUNNAN

TERVEISET HELMIKUU-MAALISKUU 2019 LOHJAN HELLUNTAISEURAKUNNAN Kuva viime vuoden joulujuhlasta TERVEISET HELMIKUU-MAALISKUU 2019 LOHJAN HELLUNTAISEURAKUNNAN JÄSENLEHTI http://lohjanhelluntaisrk.net PASTORIN TERVEHDYS Uusi vuosi on alkanut yhdesssä uusien haasteiden

Lisätiedot

Leirikirjan omistajan muotokuva:

Leirikirjan omistajan muotokuva: Leirikirjan omistajan muotokuva: MUISTIINPANOJA, OSOITTEITA JNE. Nimi: Leiri: Leiriaika: Harrastukseni: Parhaat kaverini: LEIRIOHJELMA TERVETULOA KESÄLEIRILLE 2003!! Rohkeutta on monenlaista: Oletko sinä

Lisätiedot

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Diakonian talousneuvonnan projektityöntekijä Soile Niemi Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä 14.12.2016 On osa ev.lut.

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot