Suunnittelualue, tila Hietaniemi RN:o 3:38. INSINÖÖRITOIMISTO ALPO LEINONEN OY Mäntypöllinkuja 6N MIKKELI

Transkriptio

1 1 INSINÖÖRITOIMISTO ALPO LEINONEN OY Mäntypöllinkuja 6N MIKKELI YÖVEDEN LOUHIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Vireilletulosta ilmoitettu Tekninen lautakunta hyväksynyt Nähtävillä Kaupunginhallitus hyväksynyt Kaupunginvaltuusto hyväksynyt Lainvoimainen Suunnittelualue, tila Hietaniemi RN:o 3:38

2 2 YÖVEDEN LOUHIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS... 1 RANTAOSAYLEISKAAVAN SELOSTUS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Osayleiskaavan muutos... LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelun oloista Alueen yleiskuvaus Ympäristön tila, luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 4 OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Yleiskaavan muutoksen tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavan ratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 6 OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ja jatkosuunnitteluohjeet Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset... 7 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus... 7 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Osayleiskaavan alue käsittää Mikkelin kaupungin Taipaleen kylässä olevaa tilaa Hietaniemi RN:o 3:38, kt

3 3 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Saimaan Yöveden ranta-alueella, Ristiinan kirkonkylästä etelään noin 13 km. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan työnimenä on Yöveden Louhiveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavan tavoitteena on muuttaa yleiskaavassa matkailupalvelujen alueeksi (RM) kaavoitetun tilan alue asuinalueeksi (A) ja loma-asunto-alueeksi (RA) sekä maa- ja metsätalousalueeksi (M). 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Ote maakuntakaavasta 3. Ote Yöveden Louhiveden rantaosayleiskaavasta 4. Luonnos yleiskaavan muutoksesta Luontoselvitys Tilastolomake TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Viranomaisneuvottelu pidettiin ELY:ssä Naapurialueiden maanomistajia ja muitakin osallisia kuullaan kaupunkisuunnittelun toimesta; kirjeen liitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja kaavaluonnos. 2.2 Yleiskaavan muutos Kaava-alueen koko on 9,630 ha ja siinä on rantaviivaa n. 0,52 km; nk. muunnettua rantaviivaa on n. 0,52 km. Korttelialuetta on n. 3,3 ha; rantaa n. 290 m ja M- alueita on n. 6,3 ha; rantaa n. 230 m. Kaavaehdotuksessa on yksi korttelialue, jossa on yksi asuntoalueeksi (A) merkitty rakennuspaikka sekä loma-asuntoalue (RA), jossa on kaksi rakennuspaikkaa. Alueelle on tieyhteys. Uudet tieyhteydet rakennetaan korttelialueelle. 2.3 Kaavan toteuttaminen Kaavan toteuttaminen alkaa sen jälkeen kun kaavan hyväksymispäätös on lainvoimainen. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelun oloista Alueen yleiskuvaus Yleiskaavan muutos tehdään Hietaniemen entisen leirikeskuksen alueelle, joka on voimassa olevassa yleiskaavassa matkailupalvelujen aluetta (RM), Rakennusoikeus on 1000 kem2. Alue käsittää koko Hietanimen tilan RN:o 3:38. Alueella on ollut Helsingin kaupungin aikaisemmin omistama koululaisten kesäsiirtola - leirikeskus, jossa on ollut viisitoista rakennusta kerrosala noin yhteensä n kem2. Pääosa rakennuksista on ollut korjauskelvottomia ja ne on purettu. Alue halutaan yleiskaavan muutoksella muuttaa yhden pysyvän ja kahden lomarakennuksen alueeksi. Voimassa olevan yleiskaavan mukainen rakennusoikeus 1000 kem2 käytettäisiin näillä kolmella rakennuspaikalla niin, että A- alueella rakennusoikeus olisi 400 kem2 ja lomarakennuksilla 300 kem2 molemmilla.

4 3.1.2 Ympäristön tila, luonnonympäristö Luonnonolot Luonnonolot on kuvattu liitteenä olevassa, päivätyssä luontoselvityksessä. Selvityksessä on todettu mm., että selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Tilan rannalla, vesistön puolella on todettu pieni, noin puolen neliömetrin suuruinen mykerösaran esiintymä. Alueen eteläosassa oleva suo ja ojanvarsi ovat paikallisesti merkittäviä kohteita, joille ei tulisi osoittaa nykytilanneetta muuttavaa maankäyttöä. Sen vuoksi em. kohteen on merkitty kaavaan luo- merkinnällä (Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä kohde, jonka ominaispiirteitä ei saa heikentää). Vesistöt ja vesitalous Alue rajoittuu Saimaan Yöveden rantaan. Maa- ja metsätalous Alue on ollut leirikeskuksen käytössä Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue on Ristiinan Taipaleen kylän haja-asutusaluetta, jossa on runsaasti loma-asutusta. Palvelut Palvelut saadaan taajamasta. Kaavan toteuttaminen ja rakentaminen tukee osaltaan Ristiinan kirkonkylän palvelujen kysyntää. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueen toteuttaminen tuovat työmahdollisuuksia alueelle. Virkistys Kaava-alueen rantaviivasta jää korttelialueiden ulkopuolelle n. 0,23 km ja pinta-alasta n. 6,3 ha (marjastus, sienestys, retkeily, yms.). Tekninen huolto Kaavamääräysten mukaan vesi- ja jätehuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti. Rakennuspaikoille rakennetaan omat kaivot tai vesi johdetaan yhteiskaivoista. Jätevesien käsittely noudatetaan jätevesiasetuksen määräyksiä. Käymäläjätteet johdetaan tiiviiseen säiliöön ja harmaat jätevedet imeytetään maaperään rakennusluvan yhteydessä esitettävän erillisen suunnitelman mukaisesti Maanomistus Kaavoitetun alueen omistaa Rauli Valkonen. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaavassa alueella ei ole merkintöjä taikka aluevarauksia Rantaosayleiskaavassa (hyväksytty , tullut voimaan ) suunnittelualue on matkailupalvelujen (RM) aluetta. Asiakirjoissa on ote voimassa olevasta yleiskaavasta Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset - yleiskaava Ristiinan rakennusjärjestys on tullut voimaan (Mikkelin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty ).

5 5 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavan suunnittelun tarve Kaavan muutoksen laatimiseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavahanke on käynnistynyt viranomaisneuvottelussa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat naapurikiinteistöjen omistajat ja haltijat, laitokset, yritykset, pelastuslaitos, rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, ympäristöpalvelut, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus, ELY-keskus, maakuntaliitto, ESE, teleoperaattorit (OAS:ssa) ja Ristiinan aluejohtokunta Vireilletulo Kaavahanke on tullut vireille Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahankkeesta ilmoitetaan kaupungin toimesta osallisille lähettämällä OAS ja luonnos sekä varataan 30 pv aikaa esittää lausuntonsa ja mielipiteensä Viranomaisyhteistyö Lausuntojen jälkeen pidetään tarvittaessa neuvottelut eri tahojen kanssa. 4.4 Yleiskaavan muutoksen tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohtana on ollut muuttaa aikaisempi leirikeskuksen käyttö omarantaiseksi pysyvän ja lomaasumisen alueeksi. Se sopii hyvin ympäröivän alueen maankäyttöön. Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan edustaja viranomaisneuvottelussa on todennut, että kaupunki suhtautuu myönteisesti hankkeeseen. Maanomistajien tavoitteet Maanomistajan tavoitteena on saada hyväksytty ja toteutettua esitetty kaavaehdotus, koska se mitoitukseltaan ja sisällöltään täyttää MRL:ssa yleiskaavalle asetetut vaatimukset. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alue soveltuu hyvin esitettyyn rakentamiseen ja palvelee Ristiinan kirkonkylänkin palvelujen kysyntää. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Rantaosayleiskaava on hyväksytty , tullut voimaan Siinä alue on sen käytön mukaisesti merkitty matkailualueeksi (RM, rakennusoikeus 1000 kem2). Helsingin kaupungin luovuttua kesäsiirtola / leirikeskuksen käytöstä, alueen käytön tulee muuttumaan yksityiseksi asuin- ja lomaasuntoalueeksi. Alueella on aikaisemmin ollut 15 rakennusta käsittäen majoitus-, ruokala- talous- ym rakennuksia, joiden kerrosala on ollut noin 2000 kem2. Kaavan muutoksessa on esitetty kolmelle rakennuspaikalle yhteensä voimassa olevan yleiskaavan mukainen rakennusoikeus 1000 kem Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen

6 Kaavan ratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Yleiskaavan OAS:n ja luonnosvaiheen käsittelyn jälkeen lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt asiat otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavaehdotus menee em. prosessin jälkeen kaupungin tekniseen lautakuntaan käsiteltäväksi, kuulutettavaksi ja osallisille lausunnoille. OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavassa on esitetty vain rantaan rajoittuvaa rakentamista. Näin on pääosin myös viereisillä alueilla Mitoitus Alueelle on tarkoitus rakentaa kolme omarantaista asuntoa talousrakennuksineen; yksi omakotitalo ja kaksi loma-asuntoa Palvelut Kaavassa ei ole esitetty palveluja; ne haetaan taajamista. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ja jatkosuunnitteluohjeet Kaavamääräyksissä on annettu määräykset mm. maiseman peruspiirteiden säilyttämisestä. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Korttelialueelle rakennetaan pysyvä- ja kaksi loma-asuntoa. Rakentaminen tapahtuu kaavassa ja rakennusjärjestyksessä annettujen määräysten mukaisesti Muut alueet Muille aluille ei ole annettu erityisiä määräyksiä. Maa- ja metsätalousalueella ei ole rakennusoikeutta. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Ihmisen elinoloihin kohdistuvat vaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset (asukkaiden arkielämän laatu, terveys, turvallisuus ja viihtyisyys, erityisryhmät) Kaavalla lisätään rakentamista ja palvelujen käyttämistä erityisesti Ristiinan kirkonkylässä.. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (pinta- ja pohjavedet, maaperä, vesistöt, luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat, kasvillisuus, eläimistö, ilma, melu) Kaavalla vähennetään alueelle rakennettua kokonaisrakennusoikeutta puoleen eli 2000 kem2:stä 1000 kem2:iin. Metsätalouskäytössä ollut metsäalue säilyy likimain ennallaan. Kaavan toteutuminen vähentää asiointiliikennettä, mikä puolestaan vähentää päästöjen ja melun määrää jonkin verran. Vesi- ja jätevesihuolto sekä jätehuolto hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset (väestön määrä, ikärakenne, työllisyys, palvelut, taajamarakenteen leviäminen) Kaavalla tuetaan jonkin verran Ristiinan kirkonkylän taajaman palvelujen kysyntää ja siten sen kehittymistä; tällä voi tätä kautta olla positiivisia työllisyysvaikutuksia. Väestön määrää alueella vähenee huomattavasti; alueella oli leirikeskuskäytössä henkilökuntaa ja useita kymmeniä lapsia.

7 Liikenteelliset vaikutukset (liikenneturvallisuus, julkinen liikenne, kevyt liikenne, liittymät ja pysäköinti). Kaavan toteutuminen vähentää alueen autoja. Osayleiskaavaan merkitty uusi tieyhteys siirtää Hietaniemen liikenteen kauemmaksi korttelialueelta. Korttelialueelle johtavat tiet rakennetaan uudelta rakennettavalta yksityistieltä. Alueen eteläosaan korttelialueen ja entisen rantapaviljongin väliselle alueelle on tarkoitus kaivaa pienehkö kala-allas. Sen vuoksi alueelle on tehty tieura kiertäen luonnontilassa säilytettävän suoalueen. Kulttuuri ja muut vaikutukset (rakennuskulttuuri, maisema- ja kaupunkikuva, kulttuuripalvelujen tarjonta). Kaavalla ei ole kulttuurisia vaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset (yhdyskuntatekniset ja teiden rakennuskustannukset, talonrakennuskustannukset, palvelujen järjestäminen). Kaava-alueen rakentaminen tuo työmahdollisuuksia alueelle Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonolot, maisemarakenne, maisemakuva Luonnonolot, maisemarakenne ja maisemakuva muuttuvat oleellisesti, koska suurehkot rakennukset on purettu alueelta ja pääosa talousrakennuksiakin. Vesistöt ja vesitalous Vesistön tila paranee, koska asukasvastineluku pienenee huomattavasti. Jätevesistä ja jätehuollosta on annettu noudatettavat kaavamääräykset. Maa- ja metsätalous Metsien käsittely tapahtuu edelleen metsäsuunnitelman mukaisesti ottaen huomioon erityisesti rantavyöhykkeen metsien käsittely. Alueella olevat tiet palvelevat jatkossa myös metsätaloutta. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Ympäristön häiriötekijät, vesi- ja autoliikenne vähenee alueella ja sen lähiympäristössä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavakartassa olevat kaavamääräykset ja merkinnät noudattavat pääosin ympäristöministeriön ohjeita. OSAYLEISKAAVN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Ranta-asemakaava toteutuu maanomistajan ja yksityisten toimijoiden aikataululla Mikkelissä 6 päivänä tammikuuta Alpo Leinonen Rakennus- ja maanmittausinsinööri alpoe.leinonen@gmail.com LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Ote maakuntakaavasta 3. Ote Yöveden Louhiveden rantaosayleiskaavasta 4. Luonnos yleiskaavan muutoksesta Luontoselvitys Tilastolomake