Liikenneonnettomuuskustannusten muodostuminen ja kohdentuminen. Tiehallinnon selvityksiä 50/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenneonnettomuuskustannusten muodostuminen ja kohdentuminen. Tiehallinnon selvityksiä 50/2006"

Transkriptio

1 Liikenneonnettomuuskustannusten muodostuminen ja kohdentuminen Tiehallinnon selvityksiä 50/2006

2

3 Laura Hiltunen Liikenneonnettomuuskustannusten muodostuminen ja kohdentuminen Tiehallinnon selvityksiä 50/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

4 Kannen kuva: Savon Sanomat / Paula Pohjamo ISSN ISBN TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN ISBN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2007 Julkaisua myy/saatavana: Faksi Puhelin TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Kauppamiehenkatu Kouvola puhelinvaihde

5 Laura Hiltunen: Liikenneonnettomuuskustannusten muodostuminen ja kohdentuminen. Helsinki Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri. Tiehallinnon selvityksiä 50/ s. + liitt. 7 s. ISSN , ISBN , TIEH Asiasanat: Liikenneonnettomuudet, liikenneturvallisuus, onnettomuuskustannukset, tiedon keruu Aiheluokka: 81 TIIVISTELMÄ Suomessa useat tahot keräävät ja tilastoivat liikenneonnettomuustietoja. Tästä huolimatta todellista onnettomuusmäärää ei tiedetä ja sen arvioidaan olevan moninkertainen tilastoituihin onnettomuuksiin nähden. Liikenneonnettomuuksien kustannuksia voidaan arvioida, kun onnettomuusmäärä on tiedossa. Onnettomuuksien kustannukset muodostuvat suorista ja epäsuorista kustannuksista, joista epäsuorat kustannukset kattavat yli 90 prosenttia henkilövahinko-onnettomuuksien kustannuksista. Vaikka suorien kustannusten osuus on pieni, on myös havaittavissa, että mitä vakavammasta onnettomuudesta on kyse, sitä korkeammiksi suorat kustannukset nousevat. Poikkeuksena on liikennekuolema, jossa uhri kuolee heti eikä vaadi näin ollen sairaala- tai laitoshoitoa. Koska tilastojen perusteella ei ole mahdollista tehdä vammojen vakavuusluokittelua, on työssä tarkasteltu vammautumisen kustannuksia vammatyypeittäin. Korkeimmat vuosittaiset sairaalahoidon kustannukset aiheutuvat pään ja alaraajojen vammoista. Ikäryhmistä vanhusten onnettomuuksien yksikkökustannukset ovat selvästi korkeimmat. Liikenneonnettomuuksien kustannukset jakautuvat usean tahon maksettavaksi. Suurin maksajaryhmä ovat vakuutusyhtiöt pakollisen liikennevakuutuksen nojalla. Koska yksittäiset henkilöt maksavat suurimman osan liikennevakuutusmaksuista ja sen lisäksi onnettomuuteen syyllinen osapuoli vastaa omista omaisuusvahingoistaan, voidaan yksittäisiä henkilöitä pitää suurimpina maksajina. Kuntien ja valtion osuudet onnettomuuskustannuksista muodostuvat pääasiassa niiden ylläpitämissä laitoksissa aiheutuvista pakollisen liikennevakuutuksen ulkopuolelle jäävistä kustannuksista. Muita suuria maksajaryhmiä ovat Kela ja työnantajat. Arvioiden mukaan liikenneonnettomuustilastot kattavat noin prosenttia onnettomuuksista ja ainakin kaikkein vakavimmat tapaukset. Kuitenkin, mikäli niistä onnettomuuksista, jotka jäävät tilastojen ulkopuolelle ainoastaan 20 prosenttia olisi vakavia onnettomuuksia, se lähes kaksinkertaistaisi liikenneonnettomuuksista todellisuudessa aiheutuvat kustannukset. Työn tärkein tulos on, ettei onnettomuuksien kustannustietoja ole lähellekään riittävästi saatavilla niin, että todellinen kustannusjakauma ja maksajat voitaisiin selvittää. Kustannustarkastelun kannalta merkittävän puutteen aiheuttavat myös tilastoinnin riittämättömyys ja onnettomuustilastojen heikko kattavuus. Kuusankosken alueella on meneillään tapaturmien ehkäisyyn tähtäävä START-hanke, jonka puitteissa kerätään tarkat tiedot onnettomuustapahtumista ja niiden hoidosta. Hankkeen onnistuminen tarkoittaa, että tarkempi tilastointi ja tietojen keruu on mahdollista, mikäli tahtoa löytyy. Olisi kuitenkin tärkeää, että onnettomuustietojen kerääminen tehtäisiin yhteistyössä tietoja tarvitsevien ja tuottavien tahojen kanssa, jotta tiedot olisivat sellaisessa muodossa, että niiden hyödyntäminen olisi mahdollista.

6 Laura Hiltunen: The structure and distribution of traffic accident costs. Helsinki Finnish Road Administration. Finnra Reports 50/ p. + app. 7 p. ISSN , ISBN , TIEH Keywords: Traffic safety, traffic accident costs, traffic accident, data collection SUMMARY In Finland data on traffic accidents is gathered by several quarters. In spite of that, the real number of traffic accidents is unknown and it is estimated to be multiple compared to the number in statistics. When the number of traffic accidents is known, it is possible to estimate the costs of accidents. The real costs of traffic accidents consist of both direct and indirect costs. The indirect costs form over 90% of the total costs in accidents with bodily injuries. Although the proportion of the direct costs is relatively small, it is noticed, that the more serious the accident is, the higher the direct costs are. As an exception to this is road traffic casualty, in which the victim dies immediately and, thus, does not require hospital or institutional treatment. Because, based on statistics, it is not possible to classify injuries by their seriousness, in this study the costs of injuries are examined by injury types. The highest annual costs of hospital treatment are caused by the injuries to head and lower extremities. If examined by age-groups, it can be seen that the unit costs of traffic accidents are clearly highest in the accidents of old people. The costs of traffic accidents are paid by several quarters. The single most important payer group are the insurance companies on the basis of the obligatory motor vehicle insurance. Because individuals pay the biggest share of the traffic insurance premiums and, in addition, because the guilty party pays for his/her own property damages, individuals can be regarded as the most significant payers of traffic accidents. Municipalities and state s share of the costs of traffic accidents consists mainly of the costs resulting from the services provided in their own institutions. Other important payer groups are KELA (The Social Insurance Institution of Finland) and employers. According to estimations the traffic accident statistics cover 20 25% of all traffic accidents and, at least, cover the most serious accidents. However, even if only 20 per cent of the accidents missing from the statistics were serious, it would almost double the real costs caused by traffic accidents. The most significant result of the present study is that the data available is not sufficient enough, so that the real distribution of traffic accident costs and the actual payers of these costs could be found out. The insufficiency in compiling traffic accident statistics and the fact that the existing statistics cover only a small proportion of all traffic accidents cause a great problem to the examination of traffic accidents from the viewpoint of costs. In the area Kuusankoski there is a START-project under way which aims to prevent traffic accidents. During the START-project detailed data on traffic accidents is gathered. The success of this project would show that more accurate compiling of statistics and gathering of data is, in fact, possible, if there is enough will. However, it is important that the gathering of data is done with the co-operations of those quarters who need the data as well as with those who produce it. This way the data would be in such form, that it can be benefited by all who needs it.

7 ESIPUHE Työtä liikenneturvallisuuden parantamiseksi tehdään monilla eri sektoreilla. Kaikkien yhteisenä tavoitteena on tieliikennekuolemien ja vammautumisten vähentäminen. Liikenneonnettomuuskustannukset jakautuvat niin ikään eri sektoreiden kesken. Onnettomuuskustannukset eivät kuitenkaan jakaudu samassa suhteessa kuin liikenneturvallisuustyön aiheuttamat kustannukset ja vastuu. Yhä niukkenevat resurssit tarkoittavat, että myös vastuuta liikenneturvallisuuden parantamistoimissa on jaettava yhä laajemmin. Tässä selvityksessä tarkastellaan sekä liikenneonnettomuuskustannusten muodostumista että kohdentumista. Tavoitteena on selventää erityisesti liikenneonnettomuuksien aiheuttamia kustannuksia eri sektoreilla ja näin luoda pohjaa yhä laajemmalle vastuunjaolle liikenneturvallisuustyössä. Satsaamalla onnettomuuksien torjuntaan, voivat tietyt sektorit saavuttaa kokonaisuuden näkökulmasta kustannussäästöjä siten, että rahallinen panos itse asiassa maksaa itsensä hyvinkin pian takaisin. Selvitys tehtiin Tiehallinnon toimeksiannosta Sito Oy:ssä. Selvityksen laati diplomityönään tekn. yo Laura Hiltunen. Selvityksen valvojana toimi Teknillisen korkeakoulun Rakennus- ja ympäristötekniikan osaston professori Timo Ernvall. Tiehallinnon edustajana työtä ohjasi Kaakkois-Suomen tiepiirin tienpidon ohjelmointivastaava DI Timo Järvinen ja Sito Oy:n edustajana liikenneturvallisuusasiantuntija DI Maija Krankka. Timo Järvinen Kouvolassa syyskuussa 2006 Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri

8

9 Liikenneonnettomuuskustannusten muodostuminen ja kohdentuminen 7 Sisältö 1 JOHDANTO 9 2 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Työn rakenne Hilmo-aineisto ja sen käsittely Liikennevakuutuskeskuksen aineistot ja niiden käsittely Muut aineistot ja menetelmät 13 3 LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI Taustaa Liikenneonnettomuusrekistereiden ja -tilastojen ylläpitäjiä Poliisi Tilastokeskus Tiehallinto Vakuutusyhtiöt Liikenneturva Kunnat Terveydenhoidon tilastot Muut tilastolähteet Tilastoinnin puutteet Ruotsalainen STRADA liikenneonnettomuuksien tilastoinnissa Yleistä Sairaanhoidon kustannukset DRG-perusteinen sairaanhoidon hinnoittelu Sairaanhoidon kustannusten tarkastelu Kotona tapahtuva sairaanhoito Kuntoutuksesta, uudelleen koulutuksesta ja toimintaympäristön muuttamisesta aiheutuvat kustannukset Kuntoutus ja uudelleen koulutus Pakollisen liikennevakuutuksen piiriin kuuluvien onnettomuuksien kuntoutuskustannukset Jokapäiväisen toimintaympäristön muuntamisen ja apuvälinen aiheuttamat kustannukset Hallinnolliset kustannukset Poliisin ja pelastustoimen kustannukset Muut hallinnolliset kustannukset Omaisuuskustannukset Tuotannon ja kulutuksen menetykset Inhimillinen hyvinvointi ja elämän laatu Case lonkkamurtumat 45

10 8 Liikenneonnettomuuskustannusten muodostuminen ja kohdentuminen 4 ONNETTOMUUSKUSTANNUSTEN MUODOSTUMINEN Yleistä Liikennekuolema Loukkaantuminen Yleistä Loukkaantumisen vakavuuden vaikutukset kustannuksiin Pään vammat Rintakehän vammat Vatsan- ja lantionalueen vammat Selän, kaulan ja niskan vammat Raajojen vammat Monivammat ja muut vammat Muiden tekijöiden vaikutukset liikenneonnettomuuden sairaalahoidon kustannuksiin Omaisuusvahinko-onnettomuudet 64 5 KUSTANNUKSISTA VASTAAVAT TAHOT Vakuutusyhtiöt Työnantajat Kunnat Valtio Yksittäiset henkilöt Muut tahot 78 6 KUSTANNUSTEN KOHDENTUMINEN 81 7 CASE KUUSANKOSKI Yleistä Tilastojen vertailu Kustannusten arviointi Sairaanhoidon kustannukset Muut kustannukset 95 8 POHDINTA JA YHTEENVETO Tilastoinnin merkitys kustannusten määrittämisessä Aineellisten kustannusten muodostuminen Kustannuksiin vaikuttavia seikkoja Maksajat ja kustannusten kohdentuminen Kuusankosken onnettomuustarkastelu PÄÄTELMIÄ JA SUOSITUKSIA 104 LÄHTEET 109 LIITTEET 117

11 Liikenneonnettomuuskustannusten muodostuminen ja kohdentuminen 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Liikenneturvallisuus on parantunut huomattavasti 1970-luvun synkimmistä onnettomuusvuosista. Liikennekuolemien määrä on laskenut lähes 1 200:sta noin 400 kuolemaan vuodessa. Sairaalassa yön yli hoidetaan vuosittain noin (Stakes 2006a) liikenneonnettomuuden uhria. Avohoidon tapauksina hoidettavien liikenneonnettomuuksien uhrien määrä on noin 4,4-kertainen sairaalassa yön yli hoidettaviin nähden (Niemi jne. 2000). Liikenneonnettomuudet aiheuttavat, paitsi suurta inhimillistä tuskaa ja kärsimystä onnettomuuksien uhreille ja näiden omaisille, myös taloudellisen rasitteen yhteiskunnalle. Tässä työssä on tarkoitus paneutua pääasiassa liikenneonnettomuuksien aiheuttamiin kustannuksiin. Liikenneturvallisuustoimenpiteiden kustannuksista fyysisten toimenpiteiden osalta vastaa pääasiassa yleisillä teillä Tiehallinto ja katuverkon osalta kunnat ja kaupungit. Lisäksi Liikenneturva, yhteistyössä muiden tahojen kanssa, osallistuu liikenneturvallisuustyöhön valistuksen ja tiedotuksen keinoin. Poliisin osuus liikenneturvallisuustyössä näkyy pääasiassa liikennevalvontana ja liikennerikkomuksiin puuttumisena. Liikenneonnettomuuksien kustannukset kuitenkin jakautuvat paljon laajemmalle kuin onnettomuuksien torjuntatyön vastuu. Tässä työssä selvitetään kustannuksia, joita esim. valtiolle, kunnille, yksittäisille henkilöille, vakuutusyhtiöille ja työnantajille liikenneonnettomuuksista aiheutuu. Työn yhtenä lähtökohtana on halu selvittää erityisesti kuntien maksuosuus liikenneonnettomuuksien kustannuksista. Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien yhteydessä esiintyy usein olettamus, jonka mukaan kunnan maksuosuus liikenneonnettomuuksien kustannuksista on prosenttia. Ennen työn aloittamista tehty puhelukierros Liikenneturvan ja Tiehallinnon liikenneturvallisuusasiantuntijoille sekä liikenteen kustannusten kanssa työskenteleville osoitti, ettei olettamukselle ole tiedossa alkuperäisiä perusteluita. Muutoksia kunnan maksuosuuteen on myös todennäköisesti aiheuttanut vuoden 2005 alussa voimaan tullut lainmuutos, joka velvoittaa vakuutusyhtiöt korvaamaan liikennevakuutuksesta julkisen terveydenhuollon sairaanhoitokulut täysmääräisesti (Täky-laki) (LVK 2005 c). Ennen vuotta 2005 sattuneiden onnettomuuksien osalta vakuutusyhtiöiden maksamat terveydenhuollon korvaukset perustuivat julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuihin, jotka ovat noin 5 10 prosenttia (Sihvonen 2006) todellisista kustannuksista. Kuntien maksuosuutta kompensoitiin vakuutusyhtiöiden Kelalle maksamalla liikenneturvallisuusmaksulla (laastariverolla), jonka Kela jakoi kuntien terveydenhuollolle. Tämä maksu poistui Täky-lain myötä vuonna Jotta kuntien ja muiden maksajien kustannusosuuksia voidaan tarkastella, on ensin selvitettävä, mistä onnettomuuden kustannukset muodostuvat ja mikä taho vastaa kunkin osan kustannuksista. Eri hankkeiden yhteyksissä liikenneonnettomuuskustannuksia arvioitaessa käytetään yleensä Tiehallinnon määrittämiä ja liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamia onnettomuuskustannuksia, joita päivitetään pääasiassa indeksikorotuksilla. Tässä työssä pyritään selvittämään tarkemmin, mistä komponenteista kustannukset syntyvät ja mikä on kunkin osan osuus liikenneonnettomuuksien kokonaiskustannuksista.

12 10 Liikenneonnettomuuskustannusten muodostuminen ja kohdentuminen JOHDANTO Kustannuksia syntyy sekä onnettomuuksiin varautumisesta että vahinkojen korjaamisesta onnettomuuden tapahduttua. Etukäteen varautuminen tarkoittaa muun muassa verojen ja vakuutusmaksujen maksamista sairaanhoidon ja viranomaisjärjestelmien ylläpitämiseksi. Vaikka liikenneonnettomuuksien kustannuksiin varaudutaan tällä tavalla etukäteen, ne rasittavat kuitenkin yhteiskunnan järjestelmiä ja vievät resursseja vaihtoehtoisesta käytöstä. Tässä työssä keskitytään erityisesti liikenneonnettomuuksien uhrien hoidosta julkisessa terveydenhuollossa aiheutuviin kustannuksiin. Työn tavoitteena on selvittää, mistä liikenneonnettomuuskustannukset muodostuvat ja miten ne jakautuvat maksajien kesken. Aihetta ei ole tässä muodossa tutkittu Suomessa kovin laajasti. Esimerkiksi Uudessa- Seelannissa ja Ruotsissa tutkimus on pidemmällä, mutta tuloksista ei voida suoraan tehdä johtopäätöksiä Suomessa tapahtuvien onnettomuuksien kustannusjakaumista. Esimerkiksi yhteiskuntarakenteeltaan lähellä toisiaan olevien Suomen ja Ruotsin sairaanhoitojärjestelmät ovat niin erilaiset, ettei kustannusten arvioiminen Ruotsissa selvitetyn jakauman perusteella anna luotettavaa tulosta. Ruotsin sairaanhoitojärjestelmä poikkeaa Suomen järjestelmästä muun muassa kotihoidon osalta. Ruotsissa potilas siirretään jo varhaisessa vaiheessa kotihoitoon, kun taas Suomessa potilasta hoidetaan sairaaloissa, joissa hoitohenkilökunta voi jakaa aikansa usean potilaan kesken. Tämä nostaa Ruotsin sairaanhoidon kustannuksia huomattavasti Suomeen verrattuna, sillä paljonkin sairaanhoitoa tarvitsevia potilaita hoidetaan kotona. (Nurmi-Lüthje 2006.) Työssä tarkastellaan erityisesti Kuusankosken liikenneonnettomuuksia. Kuusankoski valittiin lähempään tarkasteluun, sillä Kuusankosken aluesairaalassa on kirjattu Start-hankkeen (Liite 1) puitteissa vuodesta 2004 alkaen erityisen tarkasti tapaturmien uhreille annettu hoito. Työn suunnitteluvaiheessa ajateltiin, että Start-hankkeesta saatavat tiedot toisivat lisäapua erityisesti sairaanhoidon kustannusten arviointiin. Työtä varten saatiin kuitenkin ainoastaan alustava 10 kuukautta käsittävä aineisto, josta käy ilmi pelkästään hoidettujen loukkaantuneiden määrä onnettomuustyypeittäin. Kuntatarkastelulla pyritään selvittämään tarkemmin muun muassa tilastoinnin merkitystä kustannusten selvittämiseen sekä kustannusten jakautumista ja erityisesti kunnan osuutta liikenneonnettomuuskustannuksista pääasiassa sairaanhoidon kustannusten osalta.

13 Liikenneonnettomuuskustannusten muodostuminen ja kohdentuminen 11 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT 2 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT 2.1 Työn rakenne Tutkimus muodostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosasta. Luku 3 koostuu pääosin kirjallisuuskatsauksena tehdystä liikenneonnettomuuksien tilastoinnin ja rekisteröinnin tarkastelusta. Liikenneonnettomuuksien tilasoinnin ja rekisteröinnin tarkastelun tavoitteina on pohtia niiden merkitystä kustannusten määrittämiseen ja pohtia, miten tilastot edustavat todellisuudessa tapahtuneita onnettomuuksia. Tutkimusosassa, luvuissa 4 7, keskitytään kustannusten arviointiin ensin kustannuserittäin ja lopulta kustannusten kohdentumisen näkökulmasta. Tarkastelut perustuvat pääasiassa kahteen rekisteriin, Stakesin ylläpitämän hoitoilmoitusrekisteriin, Hilmoon, (Stakes 2006a) ja Liikennevakuutuskeskuksen ylläpitämän liikennevahinkojen korvausrekisteriin (LVK 2006a). Rekistereistä saatavia tietoja täydennetään haastatteluilla ja muilla tilastoilla, kuten poliisin hälytystehtävätilastolla, sekä kirjallisuudella. Luvussa 8 tarkastellaan lähinnä kunnan maksuosuutta sairaanhoidon kustannuksista Kuusankoskella. Tarkastelu tehdään Liikennevakuutuskeskuksen korvaustilaston (LVK 2006b), Hilmo-aineiston (Stakes 2006a) ja Starthankkeen alustavan aineiston (Nurmi Lüthje 2006) perusteella. Tarkoituksena on pohtia, miten yhden kunnan osalta saatu kustannusjakauma vastaa koko maan onnettomuuksien kustannusjakaumaa ja voidaanko yhden kunnan onnettomuustiedoista vetää johtopäätöksiä koko maan osalta. 2.2 Hilmo-aineisto ja sen käsittely Julkisen terveydenhoidon kustannuksia tarkastellaan sairaalahoidon osalta Stakesin työtä varten luovuttaman Hilmo-aineiston (Stakes 2006a) avulla. Aineiston perusteella tehtyjen laskelmien yhteydessä käytetään viittausta Stakes 2006a. Aineisto on luottamuksellinen, minkä vuoksi siitä saatuja ja johdettuja tietoja käsitellään aina suurempina kokonaisuuksina. Hilmo-aineisto sisältää tietoja vuosina tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien uhrien hoidosta. Siitä käyvät ilmi: hoidon ulkoinen syy siten, että onnettomuuteen osallisten käyttämät kulkutavat selviävät. päädiagnoosi ja sen vaatimat hoitotoimenpiteet. hoidon kustannuksista kertova DRG-koodi (Diagnose Related Groups, selvitetään luvussa tarkemmin), joka on lisenssiongelmien vuoksi ilmoitettu FinnDrg-koodina nykyään käytössä olevan NordDRG-koodin sijaan. Koodit vastaavat kuitenkin pääosin toisiaan (Palanteri 2006), ja kustannustieto on haettu korvaamalla FinnDRG-koodi NordDRG-koodilla ja käyttämällä koodia vastaavaa keskimääräistä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) määritettyä kustannustietoa (HUS 2005).

14 12 Liikenneonnettomuuskustannusten muodostuminen ja kohdentuminen TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT hoitopäivien määrä, joka vaikuttaa kustannuksiin, mikäli hoito pitkittyy tavanomaisesta, ja joka on yksi onnettomuuden seurausten vakavuudesta kertova indikaattori. hoitopaikka (sairaanhoitopiirin sairaala, keskussairaala, terveysasema tai yksityinen sairaala). Yksityisten sairaaloiden osalta aineistossa on ilmoitettu ainoastaan sotilassairaaloissa hoidetut tapaukset. onko hoitojakso ensimmäinen tapaukseen liittyvä vai uusintakäynti. Hoitojaksolla tarkoitetaan yhtenäistä sairaalassa oloaikaa, ja niitä voi olla onnettomuutta kohden useampia. koodi, jolla voidaan erottaa kuusankoskelaisten hoitoa koskevat tiedot aineistosta. Hilmo-aineiston avulla voidaan tarkastella karkealla tasolla erikoissairaanhoidon piirissä hoidettujen liikenneonnettomuuksien sairaalahoidon kustannuksia. Hilmo-rekisteröintiä käydään tarkemmin läpi luvussa Koska rekisteriin on merkitty ainoastaan yön yli hoidetut tapaukset, ei rekisterin perusteella voida tarkastella lievempien loukkaantumisien seurauksia ja kustannuksia. Lievemmät tapaukset hoidetaan joko avohoidossa tai uhrit eivät hakeudu lainkaan hoitoon. Stakesin työtä varten luovuttamasta aineistosta on poistettu potilaiden tunnistetiedot ja onnettomuuden tapahtuma-ajankohta on ilmoitettu vuoden tarkkuudella, joten yhdistäminen muihin tilastoihin ja näin tapahtuva tiettyjen onnettomuuksien tarkka tapahtumaseuranta ei ole mahdollista. Hilmoaineistosta laadittu yhteenveto on liitteenä 3. Hilmo-aineiston avulla on laskettu onnettomuuksien keskimääräiset sairaalahoidon kustannukset onnettomuus- ja vammatyypeittäin sekä ikäryhmittäin. Lisäksi sen avulla on tarkasteltu hoitoaikoja erityyppisissä onnettomuuksissa, vammoissa ja ikäryhmissä. Kustannuksia tarkasteltaessa yli 19 päivää kestänyt sairaalahoito on tulkittu pitkittyneeksi hoidoksi (Junna 2006). Hoitopäivien, jotka ylittävät 19 päivää, kustannukseksi on määritelty keskimääräinen hoitopäivän hinta 340 /hoitopäivä. Keskimääräisen hoitopäivän kustannus on arvioitu seuraavia olettamuksia käyttäen: Noin 30 % pitkäaikaista hoitoa vaativista hoidetaan terveyskeskuksissa, kustannus keskimäärin 200 /hoitopäivä. Noin 70 % pitkittyneistä hoitojaksoista hoidetaan sairaaloissa, kustannus keskimäärin 400 /hoitopäivä (Lahtinen ja Palomäki 2003). Avohoidossa hoidetun tapauksen yksikkökustannukseksi on oletettu 100 /käynti. Tämä perustuu Kelan tilastosta (Kela 2005b) saatuihin sairaanhoidon kustannuksiin yksityisellä puolella. Keskimääräinen avohoidon käyntikustannus yksityisen terveydenhuollon puolella vaihtelee ollen keskimäärin 67,2 /käynti. Erilaisten tutkimusten kustannukset yksityisellä sektorilla vaihtelevat /tutkimus. Keskimääräinen hinta tutkimusta tai koetta kohden on 41,0.

15 Liikenneonnettomuuskustannusten muodostuminen ja kohdentuminen 13 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT 2.3 Liikennevakuutuskeskuksen aineistot ja niiden käsittely Liikennevakuutuskeskuksen aineistoista työssä tarkastellaan vuonna 2000 tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien korvausrekisteriä vuosien ajalta. Aineistoon viitataan siitä tehtyjen laskelmien yhteydessä viittauksella LVK 2006a. Korvausrekisteriin on Liikennevakuutuskeskuksessa lisätty tapahtumatiedot, joista käy ilmi, minkä tyyppisestä liikenneonnettomuudesta on kyse ja millä kulkuneuvoilla osalliset ovat liikkuneet. Korvaustilastosta voidaan tarkastella onnettomuuksista maksettuja korvauksia 21 korvauslajin perusteella. Tässä työssä korvauslajeista on käsitelty kaikkia omaisuuskorvauksiin liittyviä korvauksia sekä henkilökorvausten osalta lähinnä hautaukseen, pysyviin vikoihin ja kuntoutukseen kohdistuneita korvauksia. Koska tarkastelu kohdistuu vuonna 2000 tapahtuneisiin onnettomuuksiin, ei sairaanhoidon kustannusten tarkastelu tilaston valossa kannata vuoden 2005 alussa vakuutusalan korvaustenmaksujärjestelmässä tapahtuneen muutoksen vuoksi (täky-periaatteeseen siirtyminen). Liikennevakuutuskeskuksen koko maata koskevasta aineistosta on yhteenveto liitteenä 3. Lisäksi Liikennevakuutuskeskus luovutti työtä varten käyttöön kuusankoskelaisille vuosina tapahtuneiden onnettomuuksien korvaustiedot, jotka koostuvat samoista tiedoista kuin koko maata koskeva korvausaineisto. Liikennevakuutuskeskuksen kuusankoskelaisia koskevasta aineistosta tehtyjen laskelmien yhteydessä käytetään viittausta LVK 2006b. Siitä ja Hilmoaineiston kuusankoskelaisia koskevista tapauksista on yhteenveto liitteenä Muut aineistot ja menetelmät Työssä käsitellään myös muita tilastoja ja yhdistellään eri tilastoista ja aineistoista saatuja tietoja toisiinsa mahdollisuuksien mukaan. Muita aineistoja ovat muun muassa: poliisin hälytystehtäviin liittyvä tilasto vuodelta 2005 (viittaus aineistoon Koponen 2006, liite 5.), tilastokeskuksen virallinen liikenneonnettomuustilasto vuosien 2003 ja 2004 onnettomuuksista, Start-hankkeen alustava aineisto ja Kelan vuositilasto. Lisäksi työtä varten kerättiin tietoja haastatteluin ja sähköpostikeskusteluin. Haastateltavat käyvät ilmi lähdeluettelosta ja mikäli tutkimuksessa on käytetty haastattelusta saatua tietoa, on haastateltavaan tai käytyyn sähköpostikeskusteluun lähdeviittaus. Kaikki tulkinnat ja päätelmät, joita eri tilastoista on tehty, perustuvat keskimääräisiin tilastoista ja aineistoista laskettuihin arvoihin. Tästä ja tietojen puutteista johtuen tulokset ovat ainoastaan suuntaa-antavia. Tulosten tarkkuutta heikentävät myös erilaiset olettamukset, joita tietopuutteiden vuoksi on jouduttu tekemään. Kutakin asiaa arvioitaessa on pyritty selvittämään, mitä oletuksia päätelmä sisältää.

16 14 Liikenneonnettomuuskustannusten muodostuminen ja kohdentuminen LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI 3 LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI 3.1 Taustaa Suomessa Tieliikennelain (267/1981) pykälässä 59 velvoitetaan liikenneonnettomuuteen osallinen ilmoittamaan poliisille, jos joku on kuollut tai loukkaantunut vaikeasti onnettomuudessa. Liikenneonnettomuuksien tilastoinnista ei säädetä tieliikennelaissa. Sen sijaan laissa tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta (24/2001) velvoitetaan pykälässä 12 Liikennevakuutuskeskusta pitämään onnettomuustietorekisteriä. Onnettomuustietorekisteriin tulee lain mukaan tallentaa onnettomuuteen osallisten henkilöiden tunnistetiedot sekä muita tarpeelliseksi katsottuja tietoja, kuten esimerkiksi tiedot liikennerikoksista ja osallisten terveydentilasta sekä onnettomuuksien tapahtumapaikasta. Henkilöiden tunnistetiedot on kuitenkin pidettävä salassa, joten rekisteristä tehtyihin tilastoihin ei tule tunnistetiedoista kuin tarpeelliseksi katsotut osat, kuten paikkakunta, ikä ja sukupuoli. Liikennevakuutuskeskuksen lisäksi tieliikenteen onnettomuuksista pitää rekisteriä Suomessa kaksi muutakin tahoa, poliisi ja sairaalat, jotka keräävät liikenneonnettomuustietoja (Räty 2000). Poliisin pitämä rekisteri perustuu sisäasianministeriön ohjeeseen, ja sairaalat pitävät rekisteriä lähinnä terveydenhuollon tarpeita varten. Näiden lisäksi eri tahot laativat korkeatasoisia liikenneonnettomuustilastoja muiden keräämistä tiedoista. Useista eri periaatteilla kerätyistä rekistereistä ja niistä luoduista tilastoista huolimatta tieliikenteessä todellisuudessa tapahtuvien onnettomuuksien määrää ei tunneta tarkasti. Onnettomuusrekistereitä ja niistä laadittuja tilastoja leimaa aina niiden keräämisen tarkoitus (Räty 2000). Esimerkiksi poliisia kiinnostavat onnettomuuden syyt ja syyllisyydet ja vakuutusyhtiöt ovat kiinnostuneita niistä onnettomuuksista, joista ovat maksaneet korvauksia. Tilastotiedot liikenneonnettomuuksista pohjautuvat kahteen perusaineistoon: poliisin raportoimiin onnettomuuksiin ja vakuutusyhtiöiden keräämiin onnettomuustietoihin. Vakuutusyhtiöiden vahinkotilastoja ja tutkijalautakuntaaineistoa ylläpitää Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT). Tiehallinto ja Tilastokeskus ylläpitävät omia valtakunnallisia tilastoja, jotka perustuvat poliisin keräämiin liikenneonnettomuustietoihin. Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilasto on Suomen virallinen liikenneonnettomuustilasto. Tiehallinto puolestaan kokoaa tilastoa vain hallinnoimillaan teillä tapahtuneista onnettomuuksista. Myös liikenneturva laatii analyyseja ja tilastoraportteja lähinnä Tilastokeskuksen tietoihin pohjautuen. Liikenneturva myös julkaisee yhdessä Tilastokeskuksen kanssa tieliikenneonnettomuuksia käsittelevän tilastokirjan. (Liikenneturva 2006a.) Tieliikenneonnettomuuksia on tilastoitu vuodesta 1931 alkaen. Vuoteen 1940 asti tilastoitiin ainoastaan ne onnettomuudet, joissa osallisena oli moottorikäyttöinen ajoneuvo. Huomattava muutos tilastoinnissa tapahtui vuonna Mustelmia, naarmuja ja muita tämän kaltaisia seurauksia, joista ei aiheudu hoitotarvetta, ei katsottu enää loukkaantumisiksi. Loukkaantumisen määrittelmän muutos vähensi loukkaantuneiden määrää lähes 30 prosenttia. (Tilastokeskus ja Liikenneturva 2005.)

17 Liikenneonnettomuuskustannusten muodostuminen ja kohdentuminen 15 LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI Kuolemansyytilastoissa liikenteessä kuolleiden määrä on hieman suurempi kuin virallisessa tilastokeskuksen liikenneonnettomuustilastossa. Tämä johtuu siitä, että liikenneonnettomuustilastoihin kirjataan liikennekuolemiksi ne kuolemat, jotka ovat tapahtuneet 30 päivän sisällä onnettomuudesta. Kuolemansyytilastoihin liikennekuolemiksi saatetaan merkitä myös pidemmän ajan päästä tapahtunut kuolema, joka on selvästi seurausta liikenneonnettomuudesta. (Tilastokeskus ja Liikenneturva 2005.) Loukkaantumisten osalta tilastojen peittävyys on selvästi heikompi. On arvioitu, että loukkaantumisiin johtaneista onnettomuuksista kirjautuisi rekistereihin prosenttia. Suurin osa tilastojen ulkopuolelle jäävistä loukkaantumisista on kuitenkin lieviä, sillä tieliikennelaki velvoittaa ilmoittamaan onnettomuudesta poliisille vain, jos joku loukkaantuu vakavasti. (Liikenneturva 2006a.) Tieliikenneonnettomuustilastojen avulla seurataan liikenneturvallisuustilannetta ja sen kehittymistä. Tilastojen tietojen pohjalta tehdään myös tutkimuksia ja suunnataan liikenneturvallisuustoimenpiteitä sekä liikennesuunnittelua. (Liikenneturva 2006a.) 3.2 Liikenneonnettomuusrekistereiden ja -tilastojen ylläpitäjiä Poliisi Suomen Tieliikennelain (1981/267) pykälässä 59 velvoitetaan liikenneonnettomuuteen osallisia ilmoittamaan poliisille, jos joku on kuollut tai loukkaantunut vaikeasti onnettomuudessa. Poliisi myös tutkii liikennerikoksia ja kirjaa ne Poliisiasiaintietojärjestelmään PATJAan. Poliisi kerää tiedot onnettomuuspaikalta paperilomakkeella ja tallentaa tiedot toimistolla PATJAjärjestelmään. Tietoja täydennetään myöhemmin tarpeen mukaan. Vuoden 2005 lopulla poliisin käyttöön on tullut myös sähköinen lomakejärjestelmä, jossa yhtenä lomakkeena on myös onnettomuustilastointilomake. Lomakkeeseen voi hakea onnettomuuden tarkan sijaintitiedon poliisin paikannusjärjestelmän avulla. Myös sähköisten lomakkeiden avulla kerätyt tiedot kirjautuvat PATJAan. (Kautiala ja Reihe 2005.) Poliisi kerää tiedot kaikista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista ja niistä henkilövahinko-onnettomuuksista, jotka tulevat sen tietoon (arviolta noin 20 prosenttia). Arvioiden mukaan suurin osa poliisin onnettomuusrekisterin ulkopuolelle jäävistä loukkaantumisista on lieviä. Joukossa on myös esimerkiksi vakavia pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksia, joissa uhri saatetaan joutua kuljettamaan ambulanssilla sairaalaan. Nämä jäävät poliisin rekisterin ulkopuolelle, koska poliisia ei kutsuta onnettomuuspaikalle tai se ei saa muuten tietoa onnettomuudesta. (Kautiala ja Reihe 2005.) Vuonna 1995 poliisi siirtyi käyttämään RIKI-järjestelmää. Tämä aiheuttaa ongelmia onnettomuus- ja loukkaantumislukujen vertailussa. Aikaisemmin lomakkeilla ilmoitetuista luvuista puuttui luultavasti osa lievemmistä onnettomuuksista ja loukkaantumisista. Kuolemantapausten vertailuun tehdyt muutokset eivät kuitenkaan aiheuta ongelmia. (Tilastokeskus ja Liikenneturva 2005.)

18 16 Liikenneonnettomuuskustannusten muodostuminen ja kohdentuminen LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI Nykyään poliisin käytössä on POKE-niminen tietojenkeruujärjestelmä, jossa poliisiautojen perusvarustukseen sisältyy GPS-paikannin. POKE on tällä hetkellä käytössä lähes kaikilla hätäkeskusalueilla, ja sitä laajennetaan parhaillaan liikkuvan poliisin ja järjestyspoliisin liikenneyksikköihin. Järjestelmän on tarkoitus olla käytössä koko laajuudessaan kaikkialla Suomessa vuonna (Kautiala ja Reihe 2005.) Poliisin onnettomuusrekisteristä löytyvät tiedot muun muassa: tapahtumapaikasta ja sen ominaisuuksista (suojatie, risteys, ajorata, liikennevalot jne.), tietöistä, nopeusrajoituksista, tien ominaisuuksista (päällyste jne.), onnettomuuden seurauksista (kuolema, henkilövahingot, omaisuusvahingot) muista omaisuusvahingoista, osallisista, säästä ja tieolosuhteista. (Tilastokeskus 2006b.) Poliisi rekisteröi vuosittain noin liikenneonnettomuutta, joista loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia on Poliisin rekisteröimien liikennekuolemien määrä on noin 400 kuolemaa/vuosi. (Tiehallinto 2005.) Tilastokeskus Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilasto on Suomen virallinen liikenneonnettomuustilasto. Se sisältää tietoa henkilövahinkoon ja kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista sekä niiden osallisista. Tilastoon on kerätty tietoja vuodesta 1931 lähtien. Tilastokeskus julkaisee ennakkotilaston tapahtuneista onnettomuuksista kuukausittain ja lopullisen tarkistetun tilaston vuosittain. (Tilastokeskus 2006b.) Tiedot perustuvat poliisin tietoon tulleisiin tieliikenneonnettomuuksiin, jotka poliisi on kirjannut PATJA-järjestelmäänsä. Siitä tiedot siirretään Tilastokeskukseen kolmesti kuukaudessa. Tilastokeskuksen tilasto sisältää pääosin samat tiedot kuin poliisin rekisteri. Poliisilta saatuja tietoja täydennetään lisäksi: kuolemansyytilaston tiedoilla kuolleista Tiehallinnon onnettomuuspaikka- ja henkilövahinkotiedoilla liikennevahinkojen tutkijalautakuntien tiedoilla kuolemaan johtaneista rattijuopumusonnettomuuksista. Lisäksi tietoja päivitetään Ajoneuvohallintokeskuksen ajokortti- ja moottoriajoneuvotiedoilla. (Tilastokeskus 2006a.) Tilastokeskuksen aineistosta eivät käy ilmi onnettomuuden jälkihoitoon liittyvät seikat, kuten sairaanhoito tai kuntoutus, eivätkä näin ollen myöskään onnettomuuksista aiheutuneet kustannukset. Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilaston peittävyys on kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta käytännössä sataprosenttinen. Peittävyyden ja seurausten vakavuuden takia liikennekuolemien kehityssuunta kuvaa tieliikenneturvallisuuden kehitystä paremmin kuin kokonaisonnetto-

19 Liikenneonnettomuuskustannusten muodostuminen ja kohdentuminen 17 LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI muusmäärän kehityssuunta. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien osalta tilaston peittävyys on noin 20 prosenttia. Koska Tilastokeskuksen onnettomuustilasto perustuu poliisin onnettomuusrekisteriin, jossa ovat huonosti edustettuna yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneet pyöräilijät. Nämä onnettomuudet eivät yleensä tule poliisin tietoon. (Liikenneturva 2006a.) Tilastokeskus toimittaa tilastonsa myös kansainvälisiin julkaisuihin, esimerkiksi YK:n Euroopan talouskomission vuosittaiseen julkaisuun Statistics of Road Traffic Accidents on Europe and North America. (Tilastokeskus 2006a.) Tilastokeskuksen onnettomuustilasto on vuositasolla vertailukelpoinen vuodesta 1995 poliisin Riki-järjestelmään (rikosten kirjaamisjärjestelmä) siirtymisen jälkeen. Todennäköisesti RIKI-järjestelmään siirtymisen jälkeen lievät loukkaantumiset ovat paremmin edustettuina kuin aikaisemmin, jolloin poliisi jätti osan niistä ilmoittamatta Tilastokeskukselle. (Tilastokeskus 2006a.) Vuosina tieliikenneonnettomuustilastossa oli mukana ainoastaan henkilövahinkoon tai kuolemaan johtaneet onnettomuudet. Vuodesta 1997 tilastoon on kirjattu jälleen myös omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia. (Tilastokeskus 2006a.) Vuonna 2003 Tilastokeskuksessa otettiin käyttöön tieliikenneonnettomuuksien käsittelyyn uusi tietojärjestelmä. Se mahdollistaa onnettomuustietojen perusteellisemman käsittelyn ja muiden aineistojen hyödyntämisen paremmin onnettomuustilastoissa. Siitä lähtien aineistoon on lisätty myös loukkaantuneita Tiehallinnon aineiston perusteella, onnettomuuteen liittyvien rikosnimikkeiden sekä erilaisten hakutoimintojen avulla. Tarkempi tilastointi on nostanut loukkaantuneiden määrää vuositasolla noin 8 prosenttia ja henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrää noin 9 prosenttia. (Tilastokeskus 2006a.) Tiehallinto Tiehallinto on tilastoinut hoitamillaan teillä tapahtuneet poliisin ilmoittamat liikenneonnettomuudet vuodesta 1967 lähtien. (Tiehallinto 2005.) Tiehallinnon liikenneonnettomuustietojärjestelmä on yhteydessä tierekisteriin. Rekisterin pääaineisto saadaan poliisin PATJA-järjestelmästä sähköisenä tiedonsiirtona. Tämän jälkeen onnettomuudet paikannetaan tieverkolle. Avaimena muiden viranomaisten tietojärjestelmiin toimii poliisin antama onnettomuuden esitutkintapöytäkirjan numero, joka yksilöi tapaukset. Poliisin aineistosta poistetaan salassa pidettävät tiedot, kuten onnettomuuden osallisten nimet, autojen rekisteritunnukset ja mahdolliset viittaukset terveydentilaan. Tiehallinnon onnettomuusrekisterin pohja-aineisto on sama kuin Tilastokeskuksen aineistossa. Liikennekuolemat tarkastetaan erikseen Tilastokeskuksen virallisesta rekisteristä, jotta kaikki tapaukset saadaan kirjattua. Liikennevakuutuskeskukselta saatavan tutkijalautakunta-aineiston avulla täydennetään onnettomuustietoja kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Järjestelmän toiminnasta vastaa Tiehallinnon Tiestö- ja liikennetietopalvelut -yksikön liikenneturvallisuusryhmä. (Tiehallinto 2005.)

20 18 Liikenneonnettomuuskustannusten muodostuminen ja kohdentuminen LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI Myös Tiehallinnon onnettomuusrekisterin vertailtavuuteen eri vuosien kesken vaikuttaa poliisin järjestelmiin tehdyt sekä Tiehallinnon omassa toiminnassa tapahtuneet muutokset: Vuonna 1989 uusittiin poliisin ilmoituslomakkeisto, jolloin tietosisällössä ja tieliikenneonnettomuuksista ilmoittamisessa tapahtui muutoksia. Vuodesta 1995 alkaen poliisi on toimittanut liikenneonnettomuustiedot sähköisesti. Vuonna 2001 Tiehallinto ulkoisti poliisin ilmoittamien onnettomuustietojen korjaamisen ja täydentämisen. Ulkoistamisen yhteydessä uusittiin myös onnettomuustietojen käsittelyn kirjalliset ohjeet. Ylläpitäjän vaihtuminen ja ohjeiden uusiminen johti siihen, että onnettomuuksiin joutuneet henkilöt merkitään loukkaantuneiksi hieman aikaisempaa herkemmin. Loukkaantumisen määritelmää on myös viime vuosina tarkennettu ja tietoja on verrattu tilastokeskuksen tietoihin. (Tiehallinto 2005.) Tiehallinnossa tarkastetaan kaikki onnettomuusilmoitukset tapahtumapaikan tienpitäjän selvittämiseksi. Ne onnettomuudet, jotka ovat tapahtuneet yleisillä teillä, paikannetaan ja kaikki niitä koskevat tiedot tarkistetaan ja korjataan tarpeen mukaan. Myös kuntien ja yksityisten tienpitäjien hoidossa olevalla tie- ja katuverkolla tapahtuneet onnettomuudet jäävät rekisteriin, mutta niiden yksityiskohtaisia tietoja ei tarkisteta. (Tiehallinto 2004a.) Poliisin rekisteristä saatavien tietojen lisäksi Tiehallinnon onnettomuusrekisterissä on Tiehallinnon omia muuttujia, jotka generoidaan muista olosuhdeja osallistiedoista. Tiehallinnon rekisterissä onnettomuudet on luokiteltu onnettomuusluokkiin, jotka muodostetaan osallisten määrän, osallislajin ja onnettomuustyypin perusteella. Lisäksi onnettomuudet luokitellaan kolmeen henkilövahinkoluokkaan (ei loukkaantuneita eikä kuolleita, onnettomuudessa on loukkaantuneita, onnettomuudessa on kuolleita). Lisäksi rekisteriin on viety osalliset siten, että käy ilmi ajoneuvon tyyppi, kulkutapa ja esimerkiksi mahdolliset eläinosalliset. Myös se, onko onnettomuus tapahtunut ammattiajossa, tiehallinnon ajossa vai hälytysajossa, on merkitty rekisteriin. Tietoa onnettomuuden jälkihoidosta ei ole kirjattu Tiehallinnon rekisteriin eikä näin ollen tietoja onnettomuudesta aiheutuvista kustannuksistakaan. (Tiehallinto 2005.) Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan (VALT) laatima tilasto perustuu liikennevakuutusyhtiöiden toimittamiin tiedostoihin, jotka on koottu vakuutuksenottajien vahinkoilmoituksista, poliisitutkintapöytäkirjoista sekä maksetuista korvauksista. Vahinkoilmoituksissa on selvitetty myös vahingon syntymiseen vaikuttaneita tekijöitä, joita voidaan käyttää apuna liikenneturvallisuustyössä. Liikennevakuutusyhtiöt saavat tietoja liikenneonnettomuuksista vahinkoilmoitusten avulla enemmän kuin mikään muu viranomainen, organisaatio tai järjestö. (LVK 2005a.) Vakuutusyhtiöiden tiedoista kerätty tilasto sisältää suuren määrän sellaisia liikennevahinkoja, joita ei ole Tilastokeskuksen virallisessa tieliikenneonnettomuustilastossa. Tällaisia onnettomuuksia ovat esimerkiksi: - vain omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet,

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Tieliikenteessä menehtyi 255 ihmistä vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 tapahtui 5 725 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Tieliikenteessä menehtyi 224 ihmistä vuonna 2014 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2014 tapahtui 5 294 henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto Tieliikenteessä kuoli ihmistä kesäkuussa Tieliikenteessä sattui kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto, tammikuu Tieliikenteessä kuoli ihmistä tammikuussa Tieliikenteessä sattui tammikuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Liikenne ja matkailu 205 Tieliikenneonnettomuustilasto 204 Tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 229 ja loukkaantui vakavasti 59 ihmistä vuonna 204 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 204 tapahtui 5 24 henkilövahinkoon

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto

Tieliikenneonnettomuustilasto Liikenne ja matkailu Tieliikenneonnettomuustilasto, elokuu Tieliikenteessä kuoli ihmistä elokuussa Tieliikenteessä sattui elokuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.

Lisätiedot

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2014 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat iliitu-ohjelmistoon sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja onnettomuusselostuksiin.

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 102 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 77). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 11 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2013 tapahtui 184 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2012 luku oli 205). Onnettomuuksista 0 johti kuolemaan ja 33 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 Yhteenveto tieliikenneonnettomuuksista iliitu - Destian liikenneturvallisuuspalvelu YHTEENVETO TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISTA VUONNA 2014 Tarkastelualue kunta: KOKKOLA Vuonna 2014

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1020 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 204 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 6 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa

POMO. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa POMO Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois-Kymenlaaksossa DI, jatko-opiskelija Noora Airaksinen Sito Oy, Kuopio LINTU - seminaari 19.9.2007

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2009-2013 tapahtui 8489 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 1698 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 66 (13 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA HÄMEENLINNA 25.6.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA HÄMEENLINNA 25.6.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1534 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 307 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 9 (2 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN TIELIIKENNEONNETTOMUUDET 2001-2010 JA 2006-2010 2 Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Sisältö 1 LIIKENNEONNETTOMUUDET 3 1.1.1

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Poliisin onnettomuustilastointi

Poliisin onnettomuustilastointi Poliisin onnettomuustilastointi Liikenneturvallisuus- ja ILIITU- päivä 18.11.2014 Kuntatalo, Helsinki Kari Onninen, poliisitarkastaja 1 Esityksen sisältö: Taustaa Liikenneturvallisuusstrategia Poliisi

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Maastoliikenteen onnettomuudet

Maastoliikenteen onnettomuudet Kuva: Reijo Köngäs Maastoliikenteen onnettomuudet Lapin liikenneturvallisuusfoorumi, Rovaniemi 12.11.2015 DI Noora Airaksinen, Sito Ympäristösi parhaat tekijät 2 Tausta Henkilövahinkoon johtaneista maastoliikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SOMERON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SOMERON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SOMERON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009 120 Tieliikenneonnettomuudet (kpl) 100 80 60 40 20 0 93 81 80 92 74 74 65 77 77 61

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA 2 Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Tieliikenneonnettomuudet 1 Liikenneonnettomuudet

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON KAUPUNGISSA 2000-2009 JA 2005-2009 800 700 Tieliikenneonnettomuudet (kpl) 600 500 400 300 200 100 0 598 510 475 504 467

Lisätiedot

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON SEUDULLA 2000-2009 JA 2005-2009

Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON SEUDULLA 2000-2009 JA 2005-2009 Salon seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 21 TIELIIKENNEONNETTOMUUDET SALON SEUDULLA 2-29 JA 25-29 8 7 Tieliikenneonnettomuudet (kpl) 6 5 4 3 2 1 675 584 549 581 532 587 574 475 518 488 115 127 95 111

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI

TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI LIIKENNETURVA Sirpa Rajalin 9.8.2011 TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI Alkoholin ohella itsemurha on Suomessa työikäisten yleinen kuolinsyy. Itsemurhan teki vuonna 2009

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT Liikenneturvallisuustutkija Käyttäytymistiedejäsen tutkijalautakunnassa Liikennevakuutuskeskus, Liikenneonnettomuuksien tutkinta Pieni teollisuuskatu 7 FIN-02920

Lisätiedot

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET MOOTTORIPYÖRÄILIJÄT 2000 2008* Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva. Tilastointiperusteet muuttuneet loukkaantuneiden osalta 2003. Vuosi 2008 ennakkotieto TIELIIKENTEESSÄ

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 1 Tieliikenneonnettomuudet Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA 1 Liikenneonnettomuudet

Lisätiedot

7. NYKYTILAN ANALYSOINTI TAVOITTEENA kokonaiskuvan saaminen kunnan liikenneturvallisuustilanteesta 7.1 TYÖN LÄHTÖKOHTANA KÄYTETTÄVÄT AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Valtakunnalliset, lääni- tai aluekohtaiset

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio?

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio? LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio? 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposio Kalle Parkkari 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposio Kalle Parkkari Sivu

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI Selvitys nykytilasta ja kehittämistarpeista Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 8/2005 LINTU-tutkimusohjelma Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi, Analyysi tutkijalautakuntien kuolemaan johtaneista onnettomuuksista Etelä-Kymenlaakson alueella 2004 2013, onnettomuuskustannukset

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet maanteillä 2005. Tiehallinnon tilastoja 3/2006

Liikenneonnettomuudet maanteillä 2005. Tiehallinnon tilastoja 3/2006 Liikenneonnettomuudet maanteillä 2005 Tiehallinnon tilastoja 3/2006 Liikenneonnettomuudet maanteillä 2005 1 Liikenneonnettomuudet maanteillä 2005 Tiehallinnon tilastoja 3/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2011

Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2011 Liikenneonnettomuudet Vantaalla Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Liikenneonnettomuudet Vantaalla ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat

Lisätiedot

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN KAUPUNKI 10.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS VUODELTA 2008 1. YLEISTÄ 3 2. LIIKENNEONNETTOMUUDET LAJITTAIN 4 KEVYTLIIKENNEONNETTOMUUDET

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenteessä kuolleet polkupyöräilijät ja pyöräilykypärän käyttö

Tieliikenteessä kuolleet polkupyöräilijät ja pyöräilykypärän käyttö Liikenneturvan selvityksiä 6/2014 Tieliikenteessä kuolleet polkupyöräilijät ja pyöräilykypärän käyttö Juha Valtonen Juha Valtonen Tieliikenteessä kuolleet polkupyöräilijät ja pyöräilykypärän käyttö Liikenneturvan

Lisätiedot

Onnettomuustilastoraportti

Onnettomuustilastoraportti 29.10.2015 Onnettomuustilastoraportti 2014 Nurmijärven kunta Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Onnettomuustilastoraportti 2014 SISÄLLYSLUETTELO Tilastokatsaus 2010 2014, jalankulkijoiden henkilövahingot

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2013

Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2013 Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2013 Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2013 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2013 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskus Loimaan seudun liikenneturvallisuusryhmän kokous Jaakko Klang / Varsinais-Suomen ELYkeskus, 10 min Liikenneturvallisuuskatsaus

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

LOUKKAANTUMISTEN VAKAVUUS TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISSA. Luokittelu sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterin avulla

LOUKKAANTUMISTEN VAKAVUUS TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISSA. Luokittelu sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterin avulla LOUKKAANTUMISTEN VAKAVUUS TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISSA Luokittelu sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterin avulla Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 3/2007

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009 Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä Esittelykalvosarja 28.12.2009 Järvenpään kaupunki Liikenneturvallisuustyöryhmä 1 Kalvosarjan sisältö OSA I: Liikenneturvallisuustilanne Järvenpäässä Perustietoja liikenneturvallisuustilanteesta

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Lumijoen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot

Alkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset

Alkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset Alkoholi ja kaksipyöräiset - Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat, niiden seuraukset ja kustannukset Selvä pää, kirkas mieli päihdemessut 7.11.2009 DI Noora Airaksinen,

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Liukastumiset käyvät kalliiksi

Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset käyvät kalliiksi Liukastumiset kansantautina miten jokainen pysyisi pystyssä? -seminaari 10.1.2013 Mirka Råback Erikoissuunnittelija Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 11.1.2013 1 Kotitapaturmien

Lisätiedot

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2013. Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT)

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2013. Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) 1 Sisältö Liikennevakuutuskeskuksen tehtävät lyhyesti Liikennevakuutuksesta

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Lähde: VALT (2014). Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimien tie-

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang Salon liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 Liikenneseminaari Jaakko Klang YLEISTÄ: Mikä on liikenneturvallisuussuunnitelma? Liikenne ja infrastruktuuri 2 SUOMI (nyk. Salo) 1972 muutos 2009 asukkaita Milj.

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2011

Tieliikenneonnettomuustilasto 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenneonnettomuustilasto 2011 Tieliikenteessä menehtyi 292 ihmistä vuonna 2011 Vuonna 2011 tapahtui 6 408 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Niissä menehtyi

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet:

Lisätiedot

YHTEENVETO. Lisäksi voidaan esille nostaa seuraavat keskeisimmät havainnot Järvenpään liikenneturvallisuustilanteesta

YHTEENVETO. Lisäksi voidaan esille nostaa seuraavat keskeisimmät havainnot Järvenpään liikenneturvallisuustilanteesta LIIKENNEONNETTOMUUDET JÄRVENPÄÄSSÄ VUOSINA 2006 2009 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 YHTEENVETO... 2 1 JOHDANTO... 3 2 ONNETTOMUUSKEHITYS JÄRVENPÄÄSSÄ... 5 3 ONNETTOMUUKSIEN OSALLISET... 6 4 ONNETTOMUUSLAJIT JA

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON TILASTOJA. Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 2010

LIIKENNEVIRASTON TILASTOJA. Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 2010 7 2011 LIIKENNEVIRASTON TILASTOJA Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 2010 Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 2010 Liikenneviraston tilastoja 7/2011 Liikennevirasto Helsinki 2011 Kannen kuva:

Lisätiedot

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen

Lisätiedot

2 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA

2 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 13 2 2.1 Liikenneturvallisuuskysely ja koetut ongelmat Suunnittelualueella liikkuvien kokemuksia liikenneturvallisuudesta ja paikallisesta liikennekulttuurista selvitettiin kaikille avoimella kyselyllä

Lisätiedot

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet maanteillä 2006. Tiehallinnon tilastoja 3/2007

Liikenneonnettomuudet maanteillä 2006. Tiehallinnon tilastoja 3/2007 Liikenneonnettomuudet maanteillä 2006 Tiehallinnon tilastoja 3/2007 Liikenneonnettomuudet maanteillä 2006 1 Liikenneonnettomuudet maanteillä 2006 Tiehallinnon tilastoja 3/2007 Tiehallinto Helsinki 2007

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Turvallisuus

Toimintaympäristö: Turvallisuus Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

VALT-ENNAKKORAPORTTI I/15, tammi-huhtikuu 2015 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet

VALT-ENNAKKORAPORTTI I/15, tammi-huhtikuu 2015 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta VALT 18.5.2015 VALT-ENNAKKORAPORTTI I/15, tammi-huhtikuu 2015 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet Aineisto Raportin aineistona

Lisätiedot

Vuodeosastohoito ja päiväkirurgia

Vuodeosastohoito ja päiväkirurgia Liite 3. Kustannukset ( Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 2020 ) Tapaturmat aiheuttavat miljoonien eurojen kustannukset suoraan sekä välillisesti. Tapaturmien suorilla

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 5214/00.01.03/2012 154 Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Valmistelijat / lisätiedot: Saarinen Tuomo, puh.

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 2009 1

LIIKENNETURVA 2009 1 LIIKENNETURVA 2009 1 Selviytyykö ikäihminen liikenteessä? Ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Kiistämätön tosiasia on myös se,

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

ylittävän terveydenhuollon Julkisen terveydenhuollon koulutukset 20.9.-15.11.2013

ylittävän terveydenhuollon Julkisen terveydenhuollon koulutukset 20.9.-15.11.2013 Käytännön prosesseja rajat ylittävän terveydenhuollon tilanteissat i Kela / Terveysosasto, eysosas o, kv-sairaanhoitotiimi aa o Julkisen terveydenhuollon koulutukset 20.9.-15.11.2013 Esitelmän pääkohdat

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä

Lisätiedot