Transkriptio

1 yyskokouksen henkilövalinnat JYY MPR RY Jäsenlehti 1/2014 Vuosilomalakiin muutoksia alkaen

2 Jyty ampere ry Jyty ampere ry Jäsenlehti 1/2014 isältö: jankohtaista 3 Puheenjohtajan palsta 4 iedotusvastaavan palsta 5 yyskokouksen henkilövalinnat 6 uottamusmiehet 8 Jäsenmaksuasiaa 9 Vuosilomalakiin muutoksia 10 Matkakustannusten korvaaminen 12 apahtumakalenteri 13 ulevat tapahtumat 13 -harjoitus 14 askiainen 16 Yleisönosasto 17 Yhteystiedot 18 ansikuva Jyty ampere ry Jyty ampere ry:n Jäsenlehti Päätoimittaja irsi uukkanen oimitussihteeri uula Jaskari-Malinen Painosmäärä keskimäärin kpl Painopaikka opijyvä, ampere aitto Jyty ampere ry Jäsenlehti 2/2014 ilmestyy alkavalla viikolla.

3 Jyty ampere ry JYY MPR RY etsii jäsenistönsä joukosta aktiivista ja reipasta ammattiyhdistystoiminnasta kiinnostunutta nuorta (18-36v) kasvamaan ja oppimaan uoriso- ja opiskelijavastaavaksi. dellytyksenä on kiinnostus ja halu toimia muiden nuorten parissa ja järjestää toimintaa. uoriso- ja opiskelijavastaava järjestää Jyty ampere ry:n nuorille ja nuorenmielisille jäsenille vapaa-ajantoimintaa, tuo yhdistyksen hallitukselle tiedoksi opiskelijoiden ja nuorten asioita työpaikoilta ja oppilaitoksista, toimii linkkinä yhdistykseen nuorille jäsenille. uoriso- ja opiskelijavastaavalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. uoriso- ja opiskelijavastaavalle järjestetään muiden nuorisovastaavien kanssa valtakunnallista koulutusta ja tapahtumia. isäksi hän toimii ämeen ja eski-uomen alueen muiden nuorisovastaavien kanssa yhteistyössä. uoriso- ja opiskelijavastaavalle maksetaan vuosittainen korvaus työpanoksesta sekä mahdolliset kokouspalkkiot. isätietoja tehtävästä antaa puheenjohtaja irsi uukkanen, Vapaamuotoiset hakemukset sähköpostitse mennessä. J 3

4 Jyty ampere ry P J J P VR PÄVÄÄ P ain innostuksen uuden vuoden lupaukseeni nettikeskusteluista ja pursuavista kaapeista. Päätin, että tänä vuonna meidän taloudestamme lähtee yksi tavara päivässä pois. Vuoden lopussa olemme 365 tavaraa köyhempiä, mikä ei ole lainkaan huono asia. ätä lupausta voisi laajentaa työelämäänkin hieman eri tavoin. Joka päivä tai joka viikko voisimme laittaa pois yhden ajatuksen tai toiminnon, joka haittaa työn sujuvuutta. Voisimme luvata, että esitämme joka viikko yhden idean, joka kehittäisi toimintatapojamme tai helpottaisi sen tekemistä. Vuoden lopussa meillä olisi 52 ideaa ja toimintatapaa, jotka helpottaisivat työn tekemistä. isäksi voisimme luvata antavamme työkavereille positiivista ja rakentavaa palautetta joka viikko tai vaikka joka päivä. äin yhteistyö sujuisi ja kaikki kokisivat olevansa arvokkaita ja hyviä työntekijöitä. iinkin pieni sana kuin kiitos saa työyhteisössä ihmeitä aikaan. Jos uskaltaisimme sanoa vielä hieman enemmän, vaikka kiitos, että autoit minua, voisimme saada apua useamminkin. Voisimme myös tarjota apua töihin hukkuvalle työkaverille. avara päivässä pois sisältää myös ajatuksen kierrättämisestä. yvää kannattaa aina kierrättää. n se sitten ajatus, esine tai toimintatapa. Voimme kierrättää esineitä tuttavillemme, kirppiksillä tai lahjoittamalla ne hyväntekeväisyyteen. Myös jätteiden lajittelu on eräänlaista kierrättämistä. ällä hetkellä muutama kauppaketju on tehnyt uudella tavalla hyvää. Palautuspullojen rahakuitin sijasta voi painaa arpanappia, jolloin kuittiin tulostuu mahdollinen arpajaisvoitto. Palautusrahan saa hyväntekeväisyysjärjestö. udenlainen, innovatiivinen tapa toimia. jatuksia ja toimintatapoja voi myös kierrättää. ina keksiessään helpomman tai nopeamman tavan tehdä työtehtävä, kannattaa se kertoa lähimmille työkavereille ja esimiehelle, jolloin toimintatapaa voidaan käyttää muillakin. Myös uusiin työehtosopimuksiin on tullut kierrätyksen henkeä. Joitakin tekstejä on jätetty pois ja esimerkiksi vuosiloma voidaan kierrättää pois sairausloman alta. airauslomahan ei vastaa vuosilomaa, kuten kaikki joskus sairastaneet tiedämme. airauslomalla toivutaan ja vuosilomalla ladataan akkuja. ämän uuden säädöksen mukaan vuosiloma käytetään juuri siihen mihin se on tarkoitettu eli akkujen lataamiseen, voimavarojen keräämiseen. yvää alkanutta ja lopultakin lumista vuotta jäsenistöllemme! irsi uukkanen puheenjohtaja 4

5 J VR Jyty ampere ry Joulukuun loppupuolella v ähestyvä vuoden vaihde vie ajatukset päättyvän vuoden tapahtumiin ja pohdintaan,mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Vuosi 2013 jää mieleen ainakin poikkeuksellisista sääolosuhteista koko maapallolla. n ollut kovia myrskyjä, tulvia ja sateita. untakin on satanut siellä, missä yleensä lumisateita ei ole. uomikaan ei ole säästynyt myrskyiltä ja sateilta. Pohjanmaan joet tulvivat. Joulukuun loppupuolella on vielä lämpöasteita niin yöllä kuin päivälläkin. unta ei ole kuin pohjoisessa ja sielläkin pakkasta vain satunnaisesti. asvihuoneilmiökö vai ei? Joka tapauksessa sää on ollut hyvin oikukas. käihmiset käihmisten hyvän hoidon järjestäminen on puhututtanut koko kuluneen vuoden ja puhuttanee vielä tulevanakin vuonna. oidon tasossa on vielä paljon korjattavaa. Vapaaehtoisia huudetaan apuun torjumaan yksinäisyyttä, tuomaan läheisyyttä ja vierellä oloa. mmattihenkilökuntaa ei ole riittävästi. Yritystä ja tahtoakin on hyvän ja inhimillisen hoidon järjestämiseksi, mutta esteenä on useimmiten raha! yrjäytyminen Monet vielä kotona asuvat ikäihmiset ovat vaarassa syrjäytyä kotiin neljän seinän sisälle. eillä ei ole lähisukulaisia paikkakunnalla, jotka kävisivät vanhusta katsomassa tai veisivät ulos. Meillä on myös työttömyyden aiheuttamaa syrjäytymistä. rityisesti monet työtä vailla olevat nuoret ovat syrjäytymisvaarassa. Päättäjillä riittää yhteiskunnassa olevia korjattavia epäkohtia, joihin pitäisi pikaisesti löytyä ratkaisu tavalla tai toisella. hmisten hyvinvointi tulisi olla etusijalla euroja jaettaessa. un ihmiset voivat hyvin, niin yhteiskuntakin voi paremmin. uden vuoden lupauksista Vuoden alussa useimmilla on tapana tehdä uuden vuoden lupauksia. tse en tee lupauksia. Yleensä ne jäävät toteuttamatta tai pahimmillaan aiheuttavat stressiä, kun lupauksia ei pysty pitämään. atson jokaista uutta päivää uteliain silmin ja avoimin mielin, mitä mielenkiintoista se tuo tullessaan. lman lupauksia olen vapaa toteuttamaan itselle mieluisia asioita. ämän olen huomannut nyt päättyvän vuoden aikana. lman tiukkoja suunnitelmia ja lupauksia olen voinut olla mukana esim. erilaisissa, mielenkiintoisissa vapaaehtoistoiminnoissa. ämä tuo rikkautta elämään ja myös hyvää mieltä. ekemällä hyvää sen saa takaisin monenkertaisena. Jokainen teistä voi tehdä jonkun hyvän asian tai teon. Jos vaikka naapurissasi asuu ikäihminen, ota hänet mukaan vaikkapa kävelylenkille. Varmasti ilahtuu. Jo pelkkä ulos meneminen tuo hyvinvointia. n todettu, kun esimerkiksi laitosvanhukset pääsevät ulos puistoon, mieli rauhoittuu ja tulee seesteinen olo. Jäsenlehden toimitus ämän vuoden 2014 ensimmäisen Jäsenlehden toimittaa teille vielä vuosien tiedotustoimikunta, jotta te hyvät lukijat saatte lehden ajoissa luettavaksenne. euraavan lehden toimittaa uusi vuosiksi valittava tiedotustoimikunta. äin ajatukseni risteilivät jälleen kerran ja soljuivat kuin itsestään asiasta toiseen ajatusten virraksi. äin käy, kun ei aseta itselleen tiukkoja raameja. aikkea hyvää vuodelle 2014! uokoon vuosi teille kaikille paljon uusia mukavia kokemuksia. uula Jaskari-Malinen D V V P 5

6 Jyty ampere ry Y Y Ö V JYY MPR RY: YY ÖV V Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja irsi uukkanen laosasto entteri allituksen jäsen laosasto entteri eila ilja Marja öytökorpi aroliina Vehmaanperä laosasto oe ino irvonen arja Rantanen laosasto ekniset Marjo Virtanen laosasto Pira ina ovila atu elhä arja Mansikka-aho irpa ieminen enkilökohtainen varajäsen aura auhala-la-apee uula alonen uula allio uvi inaret ari uokas uija aapaniemi nne Rantala Marja onkanen irkka Vienola eija elin 6

7 Jyty ampere ry JYY MPR RY: J M Jyty ampere ry:n sääntöjen mukaan hallitus voi nimetä toimialueelleen alaosastoja. laostoilla on oma johtokunta ja säännöt, mutta ne eivät ole rekisteröityjä yhdistyksiä. Johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. oimikaudet noudattavat yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten toimikausirytmiä. laosastojen johtokunnat pitävät kokouksia tarpeen mukaan. laosastot voivat järjestää myös omia tilaisuuksia jäsenilleen. laosastojen toimintaan on vuoden 2014 talousarviossa varattu rahaa euroa. laosastojen puheenjohtajat ja johtokunnan jäsenet laosastojen vuosikokouksissa valittiin alaosastojen puheenjohtajat ja johtokunnan jäsenet toimikaudeksi laosasto entteri Puheenjohtaja irsi uukkanen Johtokunnan jäsenet: uula allio aura auhala-la-apee eila ilja Marja öytökorpi Marja-eena Pajunen aroliina Vehmaanperä laosasto Pira Puheenjohtaja ina ovila, Pshp laosasto oe Puheenjohtaja arja Rantanen Johtokunnan jäsenet: ino irvonen uvi inaret rja vist eli Rautanen ari uokas eija usi-rasi Raija Viljanen laosasto ekniset Puheenjohtaja Marjo Virtanen Johtokunnan jäsenet: Johtokunnan jäsenet: eija elin, M Jaana Grönlund Marja onkanen, M uija aapaniemi arja Mansikka-aho, ampereen yliopisto lla Jämsen irpa ieminen, M aru Manninen nne Rantala, Pshp alme Mujunen irkka Vienola, Pshp eva-iisa Pajunen ristiina alminen Y Y Ö V 7

8 Jyty ampere ry YDY MM PÄÄMM ampereen kaupunki eli Rautanen on muissa tehtävissä asti. VRPÄÄMM ampereen kaupunki ino irvonen MM ampereen ammattikorkeakoulu irpa ieminen VRMM ampereen ammattikorkeakoulu atu elhä M M MM ampereen kaupunkikonsernin vakuutuskassa Maria uohisto maria.tuohisto@kela.fi VRMM ampereen kaupunkikonsernin vakuutuskassa iina Jormalainen tiina.j.jormalainen@kela.fi MM ampereen Vuokra-asunnot y Markku Virtanen markku.a.virtanen@tampere.fi VRMM ampereen Vuokra-asunnot y Pirjo Reunanen pirjo.reunanen@tampere.fi uottamusmiehet, ampereen kaupunki oimialue uottamusmies Varaluottamus mies vopalvelut ino irvonen, ari uokas, aitoshoito + eija usi-rasi, avoinna rikoissairaanhoito Varhaiskasvatus ja Marja Rousio perusopetus, avoinna oinen aste avoinna avoinna aloushallinnon palvelukeskus + uula allio, avoinna allintopalvelukeskus yöllisyyden palvelukeskus ulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut + avoinna ara ildénin museo avoinna iikelaitokset aura auhala-la-apee, lla Jämsen, onsernihallinto Marjo Virtanen, ristiina alminen,

9 Jyty ampere ry JÄM 2014 PR JÄM 2014 Prosentuaalinen jäsenmaksu on 1,2 % ennakonpidätyksen alaisesta palkasta vuonna 2014 (1,2 % vuonna 2013). iitolle maksettava osuus jäsenmaksusta on 0,93 %. RMÄÄRÄ JÄM uromääräinen jäsenmaksu on edelleen 5 /kuukausi ja sitä maksaa jäsen, joka vähintään kuukauden ajaksi on jäänyt ilman palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta. yynä voi olla opiskelu määräaikainen työkyvyttömyys/kuntoutus äitiys-, isyys- tai vanhempainloma hoitovapaa työttömyyspäiväraha palkaton virkavapaus/työloma. lmoitus euromääräisestä jäsenmaksusta tehdään yhdistyksen toimistoon jyty.tampere@gmail.com tai jytytampere.jytyliitto.net > palaute tai Jässärin avulla > Jässäri tai sähköpostilla jasenrekisteri@jytyliitto.fi. PJJÄM piskelijajäsenmaksu on 36 euroa vuodessa (3 euroa/kuukausi), mikä laskutetaan kahdessa osassa lukukausien päättyessä. piskelijajäseneksi voi liittyä päätoiminen tutkinto-opiskelija. pintovapaalle jäävä jäsen maksaa euromääräistä jäsenmaksua. Jos opiskelija työskentelee opintojensa ohessa eli hänelle kertyy ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa, jäsenmaksu näiltä kuukausilta on normaali prosentuaalinen jäsenmaksu. piskelija ei maksa euromääräistä jäsenmaksua enää niiltä kuukausilta, joina hän on maksanut prosentuaalista jäsenmaksua. J Ä M ÄÄ JÄM läkkeelle jäätyäsi voit jatkaa yhdistyksessä kannatusjäsenenä. annatusjäsenellä on oikeus mm. osallistua liiton ja yhdistyksen vapaa-aikatoimintaan, hän saa Jyty-lehden sekä Jyty ampereen jäsenlehden. fin vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus jatkuu sen vuoden loppuun, kun jäsen jää eläkkeelle. läkeläisjäsenen itse ottamien vakuutusten edut ovat voimassa 68 ikävuoteen asti. annatusjäsenmaksu on 25 /vuosi. lmoita vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisesi toimistoon tai suoraan Jytyliittoon kuten edellä euromääräisen jäsenmaksun kohdalla. 9

10 VM YY Jyty ampere ry V M M udet vuosilomamääräykset astuvat voimaan Muutokset perustuvat vuosilomalaissa tapahtuneisiin muutoksiin. Muutokset koskevat kuukausipalkkaisten viranhaltijoiden/työntekijöiden vuosiloman siirtämistä työkyvyttömyyden vuoksi ja vuosilomapalkan sekä lomakorvauksen määräytymistä joissain tapauksissa. Vastaavat muutokset koskevat myös tuntipalkkaista henkilöstöä. Vuosiloman siirtymistä koskevia uusia määräyksiä sovelletaan 1.3. lukien pidettävään vuosilomaan ja säästövapaaseen riippumatta siitä, minkä lomanmääräytymisvuoden lomasta/säästövapaasta on kyse. Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaa koskevia määräyksiä sovelletaan ensimmäisen kerran alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta ansaittuun lomaan. Vuosiloman ja säästövapaan siirto työkyvyttömyyden perusteella uden määräyksen mukaan loman/säästövapaan aikana ilmenevän työkyvyttömyyden perusteella siirto-oikeus on jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien. iirto-oikeus on muutoksen jälkeen samansisältöinen riippumatta siitä, alkaako työkyvyttömyys ennen lomaa/ säästövapaata tai niiden aikana. yökyvyttömyyden vuoksi tapahtuva vuosiloman siirto koskee niitä työpäiviä, jotka sijoittuvat työkyvyttömyysajalle. Jos työkyvyttömyysaika ei koske koko vahvistettua vuosilomajaksoa, työntekijä on vuosilomalla työkyvyttömyysajan ulkopuolisen ajan. uten aiemminkin, työntekijällä on oikeus vuosiloman/säästövapaan siirtämiseen, jos on tiedossa, että hän joutuu loman aikana sairaan- tai siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Vuosiloman siirto edellyttää, että työntekijä pyytää siirtoa. iirtopyyntö on esitettävä, jos mahdollista, ennen loman alkua tai muutoin ilman aiheetonta viivytystä. ääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen esittäminen katsotaan siirtämistä koskevaksi pyynnöksi. ätä kirjoitettaessa on vielä epäselvää, miten vuosiloman siirtomääräystä sovelletaan vuosilomalakia (Finlex 162/2005, 5 : omaa ansaitaan työsuhteen pituudesta riippuen joko 2 tai 2,5 arkipäivää työsuhteen kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta) pidempään vuosilomaan. Vuosilomapalkkaa koskeva uusi määräys Vuosilomapalkka määräytyy uudella tavalla, jos säännöllinen työaika ja palkka ovat muuttuneet ennen loman alkamista. yöajan muutoksella tarkoitetaan sovitun/määrätyn säännöllisen työajan pituuden muutoksia eikä pelkästään työaikamuodon muutoksia. yseessä on siis työajan muuttuminen osa-aikaiseksi, osa-aikatyön edelleen vähentyminen tai lisääntyminen tai osa-aikatyön muuttuminen kokoaikaiseksi. yöaikamuutokset voivat liittyä osa-aikaeläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle, osittaiselle hoitovapaalle tai osa-aikaiselle sairauslomalle siirtymiseen tai jos työntekijä muuten sopii osa-aikatyöhön siirtymisestä tai työnantaja osa-aikaistaa työntekijän. Määräystä ei kuitenkaan sovelleta työajan lyhennyksenä toteutettavaan lomautukseen. Vuosiloman antaminen yönantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen työpaikalla noudatettavat periaatteet vuosiloman antamisessa. 10

11 Jyty ampere ry nnen loman ajankohdan määräämistä on työntekijälle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. yönantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava työntekijöiden esitykset huomioon ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, elleivät työntekijä ja työnantaja sovi loman ajankohtaa. yönantajan määrätessä loman ajankohdan, on hänen ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Mikäli tämä ei ole mahdollista, loman alkamisesta on ilmoitettava viimeistään 2 viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista. yönantaja voi päättää, milloin työntekijän on ilmoitettava lomansa ajankohdasta, esim. loppuvuoteen sijoittuvan loman ajankohta voi olla ilmoitettava jo alkuvuonna. Vuosilomasta sijoitetaan 20 vuosilomapäivää, kuitenkin vähintään 65 % lomanmääräytymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä, lomavuoden lomakauteen (kesäloma). esäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisina, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 10 vuosilomapäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Vuosilomalain mukaan työnantaja ei voi edellyttää työntekijän/viranhaltijan pitävän vuosilomaansa ennen kalenterivuoden vaihdetta. Mikäli työntekijä omasta aloitteestaan palvelussuhteen kestäessä haluaa pitää ansaitun vuosilomansa jo etukäteen, esim. ennen kalenterivuoden alkua, voi esimies sen myöntää. Vuosiloman ajalta maksetaan varsinainen kuukausipalkka. Peruskäsitteitä omanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja päättyvä ajanjakso. äysi lomanmääräytymiskuukausi on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana viranhaltija/työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja jonka aikana yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt vähintään 16 kalenteripäivää. ts. työssäolon veroinen aika: V luku V 4 omavuosi on kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy. omakausi on Vuosiloma-aika on vuosiloma-ajaksi määrätty ajanjakso, johon voi sisältyä vuosilomapäivien lisäksi muitakin päiviä. Vuosilomapäiviä ovat V 5 :n mukaan ansaitut vuosilomapäivät, jotka kuluvat vuosilomaa annettaessa 6 :n mukaan. omaraha on palveluajasta riippuen 4-6 prosenttia heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta jokaiselta lomanmääräytymiskuukaudelta. untipalkkaisilla työntekijöillä laskentaperusteena on keskituntiansio. omaraha maksetaan pääsääntöisesti heinäkuussa. omakorvaus Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada palvelussuhteen päättyessä lomakorvaus pitämättömiltä vuosilomapäiviltä. ino irvonen V M M 11

12 Jyty ampere ry ilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta M R V M Väline orottamaton orotettu uto kunkin 1.1. alkavan vuoden pituisen ajanjakson Moottoripyörä kunkin 1.1. alkavan vuoden pituisen ajanjakson Mopo Polkupyörä Päiväraha ensimmäiseltä kilometriltä 43 snt/km seuraavilta kilometreiltä 39 snt/km ensimmäiseltä kilometriltä 33 snt/km seuraavilta kilometreiltä 30 snt/km 17 snt/km 84 snt/vrk ilometrikorvaus maksetaan korotettuna 3 sentillä, jos viranhaltija/ työntekijä joutuu autossaan kuljettamaan koiraa tai suurikokoisia tai painoltaan yli 80-kiloisia koneita tai laitteita jos viranhaltijan/työntekijän hallinnassa olevassa kulkuneuvossa matkustaa useita samalle virka- tai virantoimitusmatkalle osallistuvia tai virka-/työtehtävänä kuljetettavia henkilöitä, maksetaan kunkin osalta lisäksi 3 senttiä kilometriltä okopäiväraha on 39 euroa ja osapäiväraha 18 euroa jokaiselta ao. päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta. teriakorvaus Jos yli kuusi tuntia kestävästä virkamatkasta ei tule maksettavaksi päivärahaa, mutta viranhaltija/työntekijä on aterioinut omalla kustannuksellaan muualla kuin tavanomaisessa ruokailupaikassaan vähintään kymmenen kilometrin etäisyydellä virka-/ työpaikastaan tai asunnostaan, maksetaan hänelle ateriakorvausta 9,75 euroa. Mikäli viranhaltija/työntekijä joutuu yli seitsemän tuntia kestävän ja vähintään 15 kilometrin etäisyydelle virkapaikasta/työpaikasta tai asunnosta ulottuvan virantoimitusmatkan aikana aterioimaan omalla kustannuksellaan muualla kuin tavanomaisessa ruokailupaikassaan, hänelle maksetaan 2,02 euron suuruinen ateriakorvaus edellyttäen, että ruokailua matkan aikana ei ole järjestetty työnantajan toimesta ja että kyseiseltä virantoimitusmatkalta ei makseta päivärahaa. 12

13 Jyty ampere ry PMR 2014 ilanne uukausi ilaisuus/ tapahtuma Päivä allituksen kokoukset Päivä Jäsenlehden aikataulut ineisto päivät ammikuu allitus elmikuu Figaron häät -ooppera allitus ehti 1/2014 ilmestyy alkavalla viikolla Maaliskuu siakasilta Patriciassa allitus uhtikuu oukokuu utustuminen Pikkupalatsiin Retki elsinkiin Pyynikin kävely ikkojen enkki allitus ehti 2/2014 ilmestyy alkavalla viikolla allitus V esäkuu allitus ehti 3/2014 ilmestyy 9.6. alkavalla viikolla lokuu allitus V PM Maaliskuussa siakasilta Patricia-liiviliikkeessä. usien kevään uutuuksien esittely. siantuntijat opastavat myös oikean liivin valitsemisessa. llan aikana ostoksista 15 %. uhtikuussa utustuminen Pikkupalatsiin P M eväällä Retki elsinkiin. utustuminen amminiemeen ja Musiikkitaloon. oukokuussa Pyynikin harjukävely. Maanantaina suuntaamme Pyynikille. ppaamme kotiseuturakas ampereen ikka kertoilee Pyynikin historiaa, tarinaa ja tunnelmia. ävellen kuntokin kohoaa, rentoudutaan raittiissa ilmassa. ävelyn jälkeen maistuukin jo munkkikahvit Pyynikin näkötornin kahvilassa. arkempia tietoja tulevista tapahtumista kotisivuillamme, kun päivämäärät ovat tiedossa. ietoa myös seuraavassa jäsenlehdessä esim. kevään retkestä ja Pyynikin harjukävelystä. otisivumme: jytytampere.jytyliitto.net 13

14 Jyty ampere ry -RJ M M astakurssit liittyvät kurssiin uomen nainen maanpuolustajana. urssiin liittyen olen käynyt Maastotaidot-, atuturvallisuus-, Väestönsuojelu- ja varautuminen sekä urvallisesti vesillä -kurssit. anttiinitoiminta maastossa oli viides astaharjoitukseni ja yksi parhaimmista käymistäni kursseista. Monta on vielä käymättä ja odotan jo kovasti kevään astaharjoitusta, joka pidetään ammisaaressa Dragsvikin varuskunnassa. uvassa on mielenkiintoista historiaa uomen naisista maamme tukipilareina. - R J kanttiinitoimin- Valmistautumista taan yyskuisena perjantaiaamuna menneen vuoden puolella suuntasin ystäväni kanssa kohti Pirkkalan ennostoa. limme innostuneen odottavaisin mielin, edessä olisi taas uusi asta- harjoitus. ällä kertaa harjoittelisimme kanttiinitoimintaa maastossa. Päästyämme sisään varuskunta-alueelle, etsimme oman kurssimme ilmottautumispisteen ja ryhmäydyimme omaan porukkaamme. urssin ajaksi saimme käyttöön maastopuvut ym. varusteet ja majoittauduimme kasarmille. arjoituksen avajaisten jälkeen seurasi kaikille yhteisluento, jossa esittäytyi aisten Valmiusliitto sekä ennosto. Meille esiteltiin myös ennoston kalustoa. äimme hienon lentoesityksen ornetilla, jonka jälkeen saimme haastatella kahta lentäjää. Ja naisillahan kysymyksiä riitti. Pääsimme kuitenkin jo perjantai-illan aikana sukeltamaan kanttiinitoiminnan perusteisiin. ouluttajina oli pitkän linjan sotilaskotisisaria. Päivällisen jälkeen pystytimme vielä telttoja seuraavan päivän tositoimia varten, saimme perustietoa kenttätoiminnasta sekä naamioimme teltat. uvat : aisten valmiusliitto 14

15 Jyty ampere ry eipomo maastossa auantaiaamu alkoi herätyksellä klo ähdimme varustamaan maastoon tulevaa leipomoa ja pakkasimme varusteet autoon. Perustimme metsään leipomon ja kävimme läpi samalla myös elintarvikehygieniaa. amupala ruokalassa maistui taivaalliselta aikaisen herätyksen ja toiminnantäyteisen aamutouhuilun jälkeen. eivoimme päivän aikana maastossa 400 kpl munkkeja, jotka paistettiin euva-keittimellä. eitimme myös kahvia maastossa. opuksi kahvitimme kaikki kurssilaiset sekä kutsuvieraat, yhtensä n. 350 henkeä. ltapäivällä oli mahdollisuus suorittaa ygieniapassi. e maksoi vain 6 euroa. Päivän kruunasi ltajuhla, jossa oli hauskaa ohjelmaa. ltapala ja sauna rentoutti maastossa vietetyn päivän jälkeen. Virkistystä arkeen ja mukavia kokemuksia unnuntaiaamukin koitti ja aamupäivästä ohjelmassa oli suunnistusta. Meitä oli opastamassa kaksi kilpasuunnistajaa ja saimme aloittaa ihan perusteista. yllä ne koulun suunnistustunnitkin palasivat tipoittain mieleen. iersimme karttojen kanssa pareittain suunnistusreitin ja mitenkäs sitä paremmin oppii kuin tekemällä. Purkasimme vielä metsästä lauantaiset teltat ja alkoi valmistautuminen päättäjäisiin. Varusteiden luovutuksen jälkeen joimme vielä munkkikahvit, tietysti otkussa. otiin viemiseksi lähti suloinen lentäjänalle pojille. Virkistyneenä arjen irtiotosta lähdimme kotia kohtia, laukuissamme mukavia kokemuksia ja uutta hyödyllistä tietoa sekä monta uutta tuttavaa. Jos kiinnostuit asta- harjoituksista, saat lisää tietoa aiheesta lmottautumiset toukokuussa pidettävään astaan on jo alkanut. uvi inaret - R J 15

16 Jyty ampere ry askiaista vietetään tänä vuonna maaliskuun alussa. askiaisesta tulee ensimmäisenä mieleen kermavaahdolla ja hillolla höystetyt laskiaispullat, hernekeitto ja pannari, ja tietenkin pulkkamäessä ilakoivat lapset. Mutta mikä on laskiainen ja minkä vuoksi sitä vietetään? askiaisen historiaa askiaiseen kuuluvia juhlapäiviä ovat laskiaissunnuntai sekä kaksi päivää myöhemmin oleva laskiaistiistai. uten moni muukin karnevaaliperinne, myös laskiaisen vietto on peräisin pakanalliselta ajalta. Jo tuolloin juhlittiin esim. lähestyvän kevättä, hedelmällisyyttä ja uutta elämää. ittemmin katolinen ja luterilainen kirkko ovat tehneet laskiaisesta oman juhlansa. askiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä, ja laskiaistiistain jälkeinen ns. tuhkakeskiviikko aloittaa paastonajan, joka päättyy pääsiäiseen. evätpaastoa on vietetty jo 1400 vuoden ajan, eli 600-luvulta saakka. leellista paastonajalle oli liharuokien pois jättäminen ruokavaliosta. iksipä paastoa edeltävään laskiaiseen on kuulunut runsas ruokatarjoilu ja riehakas ilonpito, uomessa hernekeitto ja nuorten mäenlasku. nternetin vapaan sanakirjan Wikipedian mukaan uomen sanan laskiainen alkuperä on ollut epävarma. hdokkaita sanan alkuperäksi ovat olleet laskeutua (laskeudutaan paastoon) ja laskea (lasketaan päiviä pääsiäiseen). olmannen ehdotuksen mukaan sana tulee romaanisen kielialueen vanhasta laskiaisen nimityksestä carne lasciare (lihan jättäminen), jonka jälkimmäinen osa on aikoinaan vääntynyt suomalaiseen muotoon. Monet uomen laskiaismenoista ovat luultavasti peräisin vanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. askiaisperinteistä elävät mäenlaskun ja jääkelkkojen tapaiset huvit. ykyään laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaan siinä hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä. askiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeiton lisäksi laskiaispullat. Paastoaminen ei ole kuulunut vuosisatoihin suomalaiseen kulttuuriin, mutta monet uskomukset ja kiellot pysyivät kansan mielissä. askiainen säilyi talonpoikaisena työnjuhlana ja ennen kaikkea naisten työ- ja toimialaan kuuluvana päivänä. askiaisen tienoille sijoittuu muinaiseurooppalainen vuodenvaihde, minkä vuoksi siihen on uomessa liittynyt aikaisemmin runsaasti kansanuskomuksia ja taikoja. yöt piti lopettaa hyvissä ajoin iltapäivällä, jotta työt olisivat joutuneet hyvin koko vuoden. aunaan täytyi mennä päivänvalolla ja siellä oli oltava ääneti. askiaisen ruokaperinnettä askiaisena syötiin aiemmin tukevasti liharuokaa, koska seuraavan kerran sai syödä lihaa vasta paaston jälkeen pääsiäisenä. Perinteisiä laskiaisruokia olivat rasvarieska ja liharokka. Rasvarieska oli ohrajauhoista tehtyä leipää, jota oli höystetty sianihralla. Meikäläisten hernekeiton edeltäjänä voidaan pitää liharokkaa, joka oli keitetty herneistä ja rukiinjyvistä ja höystetty siansorkilla tai sian päällä. eittoa kutsuttiin myös sorkkarokaksi. Myös herkut kuuluivat laskiaiseen. askiaispullat alkoivat yleistyä 1800-luvulla. Ruokaan liittyi myös uskomuksia. en piti olla ennen kaikkea rasvaista. Mitä enemmän rasva kiilteli sormissa ja suupielissä, sitä paremmin lypsivät lehmät ja siat lihoivat. ikä rasvaa saanut pyyhkiä sormista pois, vaan sen piti antaa kulua itsekseen pois. ämä takasi hyvän viikatteen käsittelykyvyn. ormennuolija sen sijaan sai sirpeistä haavoja. un ruokien annettiin olla pöydässä koko päivän, se takasi runsauden koko vuodeksi. 16

17 Jyty ampere ry Mäenlaskun juhlaa uomessa, jossa laskiaisen aikaan on talvikeli, liittyy laskiaiseen myös mäen laskeminen pulkalla ja muilla liukureilla. Mäenlasku on ollut kautta aikain lasten mieleen, mutta nykytenaville ei tule mieleen huutaa kuten joskus ennen oli tapana: pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kun nurkanpäitä (hirrenpää nurkkasalvoksessa) ja nauriita kuin lautasia. aapurin pellolle saatettiin toivoa tippuroita ja tappuroita. Mitä kauemmas kelkka luisti, sitä pidempiä pellavia saatiin. Muiden uskomusten mukaan naisten tuli pitää hiuksiaan auki ja harjata niitä usein. äin taattiin pellavista puhtaita, kuituisia, vaaleita ja kiiltäviä. ätä kirjoittaessa lämpömittarissa oli plusasteita ja maa kaikkialla lumetonta. oivottavasti talvea riittää vielä niin että saadaan mahdollisimman paljon nauttia kauniin valoisista talviulkoilukeleistä. Mukavaa kevään odotusta! oivottaa uula alonen YÖ: nko luottamusmiehellä vaitiolovelvollisuus? Joskus olisi kysyttävää luottamusmieheltä, mutta kun en tunne häntä, niin en ole arvannut lähestyä. ttaako hän hetimiten yhteyttä meille töihin ja paljastaako hän, että kuka on ottanut yhteyttä? ma pomoni ei välttämättä ymmärtäisi jos kuulisi minun kertoneen vieraalle työpaikkamme asioista. imimerkki: Voinko luottaa Vastaus: uottamusmiehellä on yksiselitteisesti vaitiolovelvollisuus jäsentä koskevien asioiden osalta. uottamusmies toimii jäsenen pyynnöstä tai hänet voi jäsen pyytää mukaansa esim. keskusteluun esimiehen kanssa, mikäli jäsen kokee tarvitsevansa tukea tai ulkopuolisen todistajan keskustelun kulusta. uottamusmies ei ota yhteyttä työpaikalle tai esimieheen ilman jäsenen suostumusta. uottamusmies voi ottaa yhteyttä työpaikalle myös kertomatta yhteydenottajan henkilöllisyyttä, mikäli tieto ei ole tarpeellinen asian selvittämiseksi tai mikäli yhteydenottajia on useita samasta asiasta. Jytyn jäsenenä sinulla on oikeus saada neuvoja ja apua työpaikalla esiintyvien ongelmien hoitamiseen. uottamusmiehen lisäksi apua ja neuvoja voi kysyä myös työsuojeluvaltuutetulta.molemmat toimivat sekä yhdessä että erikseen työntekijöiden parhaaksi. Jytyn omat luottamusmiehet löytyvät mm. jäsenlehdestämme sekä kotisivuiltamme. irsi uukkanen puheenjohtaja Jyty ampere ry Y Ö 17

18 Jyty ampere ry YDY J MÖ PJJ VRPJJ irsi uukkanen ina ovila kirsi.kuukkanen@gmail.com nina.hovila@pshp.fi VR JÄ VRJÄ ino irvonen uvi inaret ( ) aino.hirvonen@tampere.fi suvi.kinaret@hotmail.com ina ovila nne Rantala nina.hovila@pshp.fi anne.k.rantala@hotmail.com atu elhä Marja onkanen satu.kelha@tamk.fi marja.honkanen@tamk.fi eila ilja aura auhala-la-apee leila.lilja@tampere.fi laura.kauhala-ala-kapee@tampere.fi Marja öytökorpi uula alonen marja.loytokorpi@tampere.fi tuula.halonen@gmail.com arja Mansikka-aho irkka Vienola tarja.mansikka-aho@uta.fi sirkka.vienola@pshp.fi irpa ieminen eija elin sirpa.nieminen@tamk.fi teija.helin@tamk.fi arja Rantanen ari uokas tarja.rantanen@tampere.fi sari.suokas@tampere.fi aroliina Vehmaanperä uula allio karoliina.vehmaanpera@gmail.com tuula.kallio@tampere.fi Marjo Virtanen uija aapaniemi marjo.virtanen@tampere.fi tuija.haapaniemi@tampere.fi DVV ino irvonen ( ) aino.hirvonen@tampere.fi Y D Y Y Y D YDY M oimistonhoitaja Birgit Virkkunen ämeenkatu 5, 5. krs, ampere Puhelin jyty.tampere@gmail.com jytytampere.jytyliitto.net 18

19

20 R MM Ä PJD M alkaen opiskelijat ovat voineet liittyä yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi entisen opiskelijajäsenyyden sijaan. yt opiskelijat pääsevät osallisiksi paikallisyhdistyksen toiminnasta muiden jäsenten tapaan ja heillä on käytössään kaikki yhdistyksen jäsenedut sekä he ovat vaalikelpoisia yhdistyksen luottamustoimiin. Jyty vaikuttaa paikallisyhdistysten kautta jokaisella opiskelupaikkakunnalla. Jytyssä toimivat opiskelijan tulevat työkaverit. lemme ammattilaisia useilla työpaikoilla ja autamme opiskelijajäsentä, kun suunnittelet työuraa esim. kaupungilla tai kuntayhtymissä. Jyty on moniammatillinen yhteisö. oulutuksemme ovat sekä työelämän peruskursseja että ammatillisia opintopäiviä. mmatillisia opintopäiviä ja esitteitä on saatavilla nyt jo seuraavilla aloilla: nuoriso- ja järjestötyö, sihteeri- ja hallintotyö, kirjastoala, koulunkäynnin ohjaaja ja sosionomi (amk). mmattiliiton jäsenyys on perusoikeus työelämässä. mmattiliitto auttaa työsuhdeasioissa, kouluttaa ja virkistää vapaa-ajalla. Jyty lähentää nuoria ja kokeneita ammattilaisia, opiskelijoita ja työelämän konkareita. ule mukaan paikallisyhdistykseen, Jyty ampere ry:hyn!