Mitä sopimuspaketit sisältävät? Työmatka on talven vaarallisinta aikaa. Hyvää Joulua! God Jul!

Transkriptio

1 Mitä sopimuspaketit sisältävät? Työmatka on talven vaarallisinta aikaa Hyvää Joulua! God Jul!

2 Päätoimittaja/ Huvudredaktör Satu Henttonen Toimitus Anne Nordström GSM Ratamestarinkatu 11, 7 krs Helsinki Painos: kpl Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo SISÄLTÖ 4/2013 Ulkoasu Kirjapaino Uusimaa, Studio Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2014 ISSN Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry Universitetens och forskningssektorns personalförbund Assiociation of Finnish University and Research Establishment Staf Ratamestarinkatu 11, 7 krs Helsinki Banmästargatan 11, 7 vån Helsingfors Puheenjohtaja/ ordförande Satu Henttonen GSM satu.henttonen@yhl.fi Sihteeri/ sekreterare Kristina Sten kristina.sten@yhl.fi Yliopistot ja OKM:n hallinnonalan virastot Asiamies/Ombudsman Aki Nieminen GSM aki.nieminen@pardia.fi Käännös, översättning, svenska Kerstin Holmström Ilmoitusten ja palstatunnusten toteutus Kimmo Nordström 4 MITÄ SOPIMUSPAKETIT SISÄLTÄVÄT? Yliopistojen yleinen työehtosopimus 5 Paltan LTY-toimialat työehtosopimus Tay-Palvelut Oy:tä koskeva työehtosopimus Certian työehtosopimus 6 Irtisanomisajan työntekovelvoite 7 Sopiminen työsuhdetta päätettäessä Liiketoimintoja yhdistetään Suomen kieli on yliopiston opetus- ja tutkintokieli 8 Ammattiyhdistysliike on hyvässä hapessa 9 Tarinan kerääjän sampo; Pieniä suuria asioita työelämästä 12 Osaaminen on satsaus tulevaisuuteen 13 Kolumni; Hyvää palvelua 14 Työmatka on talven vaarallisinta aikaa 15 Työuupumus altistaa vakaville tapaturmille Työtapaturma - mitä tehdä? 16 Älä pelkää vallankäyttöä - mutta käytä valtaa oikein 17 Uusien työpaikkojen syntymistä edistettävä pontevammin 18 Liittokokouksessa tapahtunut 19 YHL:n hallituksen jäsenet 20 Liittovaltuuston puheenjohtajat: YHL on yhtä kuin jäsenensä 21 Ansioituneita aktiivitoimijoita palkittiin 22 Työttömyysturvan ehtoja muutetaan ensi vuoden alussa 23 Vuorotteluvapaaseen suunnitellaan tiukennuksia Ennakonpidätys ja verokortti vuonna 2013 Vuoden 2014 työeläkevakuutusmaksut vahvistettu Osasairauspäivärahaan muutoksia Jäsenyyden edut 26 Jäseniä tapaamassa Rovaniemellä ISYHY-läiset Tahkolla 27 "Me ollaan nuoriso - me ollaan tulevaisuus" 28 Matkavakuutusasiat kuntoon 29 Pardia lähettää jäsenmaksutietosi verottajalle YHL:n kalenteri jaossa 1.askel aikuisille 30 Kort om förhandlingsresultatet för universitetens del Åbo Akademi inleder samarbetsförhandlingar 31 Together forwards Äänestys tietosuoja-asetuksen puolesta Globalisaatiorahasto laajentaa tukeaan Kansikuvan suunnittelu ja toteutus: Kimmo Nordström. Alkuperäinen kuva Shutterstock.

3 P Ä Ä K I R J O I T U S ledare Yhdessä eteenpäin! Nöyrä kiitos luottamuksesta, jota te, hyvät jäsenet, osoititte valitsemalla minut liiton puheenjohtajaksi. Teemme yhdessä edunvalvontatyötä. Olen jo huomannut, että puheenjohtaja saa vaikeita tehtäviä. Puheenjohtajalle tuodaan asiat, joita liiton on vietävä eteenpäin. On löydettävä neuvoja ja keinoja, miten asioita hoidetaan. Joudun opettelemaan uutta, mutta tiedän saavani tukea liiton edelliseltä puheenjohtajalta ja mentoriltani, Kertulta, kuten myös YHL:n työvaliokunnalta ja hallitukselta sekä Pardian asiantuntijoilta. Luottamusmiesverkosto on jäsentemme lähituki yliopistoissa, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muilla työpaikoilla, joilla jäsenemme työskentelevät. Joka viikko tulee uutisia uusista yhteistoimintaneuvotteluista ja työryhmistä, joissa suunnitellaan muutoksia ja irtisanomisia. Erimielisyyksiä työnantajan kanssa on sekä pienissä asioissa että suurissa periaatteellisissa asioissa. Jäsenten edunvalvonta pitää luottamushenkilöt kiireisinä siinä missä liiton puheenjohtajankin. Olen puheenjohtajana vieraillut jo Lapin yliopistossa, ja joulukuussa ovat vuorossa Tampereen teknillinen yliopisto ja Oulun yliopisto. Tapaan mielelläni yliopistojen johtoa ja jäsenistöä. Tulen vierailemaan yhdistystemme vuosikokouksissa ja tilaisuuksissa, joita yhdistykset järjestävät jäsenilleen ja toimijoilleen. Olen lupautunut myös kouluttamaan yhdistysten luottamushenkilöitä kursseilla. Kaikissa näissä tapaamisissa ja tilaisuuksissa saan tärkeää tietoa asioista ja niistä tunnelmista, jotka vallitsevat työpaikoilla. Erittäin virkistävää oli tavata nuoria jäseniämme. Nuorten jäsenten osuus lisääntyy liitossa vuosi vuodelta ja on hienoa nähdä, että he haluavat tulla mukaan yhdistystemme ja liitomme toimintaan. Tervetuloa! Onnittelen myös toimijoitamme, jotka ovat tulleet hallintovaaleissa valituiksi yliopistojen hallituksiin ja kollegioihin henkilöstön edustajina. Tapaamisiin kaikki jäsenet, kun tulen työpaikoillenne. Tulkaa juttelemaan, minua on helppo lähestyä. Väliin tulee joulutauko, mutta uusin innoin ja kehityksen hengessä jatkuu toimintamme vuonna 2014! Framåt tillsammans! Ett ödmjukt tack för det förtroende som ni, bästa läsare, visat genom att välja mig till ordförande för förbundet. Vi jobbar alla tillsammans med intressebevakningen. Jag har redan märkt att ordföranden får svåra uppgifter att lösa. Till ordföranden ger man de frågor som förbundet ska driva. Det gäller att komma på råd och metoder för hur ärendena ska skötas. Jag får lära mig mycket nytt, men vet att jag har stöd av förbundets tidigare ordförande Kerttu, som också är min mentor, samt av YHL:s arbetsutskott och Pardias experter. Förtroendemannanätverket är våra medlemmars närstöd i universiteten, de statliga ämbetsverken och inrättningarna och på andra arbetsplatser där våra medlemmar arbetar. Varje vecka får vi nyheter om nya samarbetsförhandlingar och arbetsgrupper som planerar omställningar och uppsägningar. Man har meningsskiljaktigheter med arbetsgivaren om både småsaker och stora principiella frågor. Medlemmarnas intressebevakning håller förtroendemännen sysselsatta, lika väl som förbundsordföranden. Jag har i egenskap av ordförande redan besökt Lapplands universitet, och i december står Tammerfors tekniska universitet och Uleåborgs universitet i tur. Jag träffar gärna universitetens ledning och medlemskåren, och kommer att besöka våra föreningar i samband med årsmöten och andra evenemang som ordnas för föreningarnas medlemmar och funktionärer. Jag har också lovat ordna utbildning genom kurser för föreningarnas förtroendevalda. Vid alla dessa möten och evenemang får jag viktig information om olika ärenden och om stämningen på arbetsplatserna. Det var mycket stimulerande att träffa våra unga medlemmar. Andelen unga medlemmar i förbundet ökar från år till år, och det är fint att se att de unga vill vara med i föreningarnas och förbundets verksamhet. Välkomna! Jag lyckönskar också alla som vid förvaltningsvalet blev invalda som personalrepresentanter i universitetens förvaltningsråd och kollegier. Jag ser fram mot att träffa er alla vid mitt besök på era arbetsplatser. Kom och prata med mej, jag är person som det går lätt att närma sig. Nu tar vi julpaus i verksamheten, men fortsätter igen med ny energi och utvecklingsanda år 2014! Puheenjohtaja Satu Henttonen Kuva: Nina Kellokoski UNIVERSITAS 4/2013 3

4 s o p i m u k s e t MITÄ SOPIMUSPAKETIT SISÄLTÄVÄT? Yliopistojen yleinen työehtosopimus Pardian, JUKOn ja JHL:n työllisyys- ja kasvusopimuksen soveltamisesta syksyn mittaan käymät neuvottelut Sivistystyönantajien kanssa päättyivät neuvottelutuloksen signeeraamiseen ja samana päivänä neuvottelutulos vahvistettiin työehtosopimukseksi, kun työllisyys- ja kasvusopimuksen kattavuus oli todettu riittäväksi. Sopimus on voimassa Ensimmäinen jakso on ja sen aikana on kaksi palkankorotusajankohtaa, ja Palkankorotukset sopimuskaudella Ensimmäinen korotus on työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen yleiskorotus 20 euroa, jolla korotetaan yleiskorotusten vakiintuneen käytännön mukaisesti kunkin vaativuustason palkkaa. Kunkin henkilökohtaisen suoritustason prosentti korottaa siten henkilökohtaista palkkaa käytännössä jonkin verran yli yleiskorotuksen euromäärän. Euromääräisiä palkkoja korotetaan 0,4 prosentin yleiskorotuksella tai vähintään 20 eurolla. Toisen sopimusvuoden yleiskorotus korottaa opetus- ja tutkimushenkilöstön taulukoita 0,4 prosentilla ja muun henkilöstön taulukoita 0,3 prosentilla. Euromääräisten palkkojen korotusprosentit ovat henkilöstöryhmittäin kuin taulukkopalkkojen korotukset. Sopimuskauden toisen jakson palkankorotuksista neuvotellaan keskusjärjestötasolla. Jollei korotuksista päästä kesäkuun puoleen väliin mennessä sopimukseen, yliopistojen työehtosopimuksen osapuolet neuvottelevat palkankorotuksista lokakuun loppuun mennessä. Jollei yhteisymmärrystä synny, voidaan sopimus irtisanoa päättymään tammikuun lopussa Työehtosopimuksessa määriteltyjä päivystyskorvauksia, mm. tietokoneen valvomattoman käytön tarkkailu- ja korjaustoimenpiteistä maksettavia korvauksia korotetaan yleiskorotuksia vastaavasti. Vuosilomalain muutoksen soveltaminen Henkilöstöryhmien erilaiset korotusprosentit vuonna 2015 johtuvat siitä, että vuosilomalain piirissä olevan muun henkilöstön oikeus siirtää sairauden vuoksi vuosilomaansa ulotettiin lakisääteisen, enintään 25 päivän vuosiloman lisäksi myös tes-perusteiseen loman osuuteen. Muutokseen käytettiin vuoden 2015 muun henkilöstön korotusvarallisuudesta 0,1 prosenttia. Kokonaistyöajan piirissä olevalla opetusja tutkimushenkilöstöllä ei ole varsinaista vuosilomaa, joten siirto-oikeuden laajennuksella ei ole sille merkitystä. Vuosilomaa kokonaisuudessaan koskeva siirto-oikeus tulee voimaan uuden sopimuskauden alkaessa Siihen saakka toimitaan kuluvan vuoden lokakuun alussa voimaan tulleen vuosilomalain mukaisesti ja siksi siirto-oikeus koskee vain lakisääteistä loman osuutta. Vuosilomalain muutoksen johdosta neuvoteltiin myös siitä, mi- 4 UNIVERSITAS 4/2013 ten lomapalkan laskentatapaan tullutta muutosta sovelletaan vuosilomalain perusteella määräytyvää lomaa pidempiin lomiin. Tässä kohdin yliopistoneuvottelussa päästiin kohtuullisen tyydyttävään lopputulokseen. Muita työehtosopimusmuutoksia Sovittiin, että paikallisesti sopien voidaan molempien henkilöstöryhmien sisällä jonkin määritellyn ryhmän osalta poiketa palkkausjärjestelmän soveltamisesta. Aikaisemmin tämä sopimismahdollisuus on koskenut vain opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Paikallisesti neuvotellun sopimuksen voimaantulo edellyttää liittotason hyväksyntää. Palkkausjärjestelmää koskevaan lukuun lisättiin pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan rakenteellisissa muutoksissa, esimerkiksi yliopistojen fuusioituessa, tulee neuvotella liittotasolla menettelytavoista, joilla yhdistyvien yksiköiden erilaisista arviointilinjauksista johtuvat, mahdollisesti erilaiset palkkatasot voidaan yhdenmukaistaa. Työsuhteen päättymistä koskevaan 1. luvun 5 :ään lisättiin mahdollisuus sopia työsopimuksella työehtosopimuksen mukaisista irtisanomisajoista poikkeavasti. Tarkoituksena on valmistella tätä lisäystä koskeva soveltamisohje, jossa määritellään, minkälaisissa tehtävissä poikkeusmenettelyä on mahdollista käyttää. Tavanomaiseen työsuhteen solmimistilanteeseen tätä poikkeusmenettelyä ei ole tarkoitettu. Tes-työryhmät Allekirjoituspöytäkirjassa sovittiin sopimuskaudella työskentelevistä työryhmistä: paikallista sopimista käsittelevä työryhmä, palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä, harjoittelukoulujen työaika- ja palkkausjärjestelmätyöryhmä, työaikatyöryhmä, yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintatyöryhmä ja tilastoyhteistyöryhmä käsittelevät toimeksiannoissa määriteltyjä sopimuksen sisältöasioita sovituissa aikatauluissa. Teksti: Kerttu Pellinen YHL:n asiantuntija Työryhmien toimeksiannot ja neuvottelutulos kokonaisuudessaan vuonna 2014 ja 2015 voimaan tulevine palkkataulukoineen löytyvät YHL:n nettisivuilta

5 s o p i m u k s e t Valtion virka- ja työehtosopimuksen sisällöstä enemmän PardiaNyt-lehdessä (4/2013). Paltan LTY-toimialat työehtosopimus Sopimuskauden pituus on Palkkoja korotetaan lukien 20 euron yleiskorotuksella ja lukien 0,4 prosentin yleiskorotuksella. Sopimuksessa sovittiin henkilöstön edustajien palkkioiden korotuksista sekä työaikapankkisuosituksen liittämisestä työehtosopimukseen. Sopimusten seurauksena paljon työtä jää vielä sopimuskaudella tehtäväksi sopimuksissa sovituissa työryhmissä. Sopimuskauden aikana työryhmissä selvitetään muun muassa matkustamiseen ja matka-aikaan liittyviä kysymyksiä sekä seurataan työkaarimallin kehitystyötä ja selvitetään työkaarimallin soveltuvuutta toimialan yrityksille. Certian työehtosopimus Sopimuskauden ensimmäinen jakso on ja toinen jakso Palkkoja korotetaan lukien 20 euron vaativuustasoja korottavalla yleiskorotuksella ja lukien 0,4 prosentin yleiskorotuksella. Toisen sopimusjakson korotuksista työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat mennessä. Lopputulos ratkaisee, ovatko Palta/LTY-sopimusalan työehtosopimukset voimassa toisen sopimusjakson ajan. Certian työehtosopimukseen liitettiin kuluvan sopimuskauden aikana neuvoteltu palkkausjärjestelmän täydennys suorituskorotuksen käyttöönottamisesta. Lisäksi sovittiin, että Certian palkkausjärjestelmää kehittävä työryhmä jatkaa työtään seuraavalla sopimuskaudella ja että joulukuun puoleen väliin mennessä tarkistetaan yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintaelimien kokoonpano. Teksti: Kerttu Pellinen YHL:n asiantuntija Teksti: Niko Simola Pardian puheenjohtaja Tay-Palvelut Oy:tä koskeva työehtosopimus Tay-Palvelut Oy:tä koskeva sopimus on voimassa Palkkoja korotetaan lukien 20 euron vaativuustasoja korottavalla yleiskorotuksella ja lukien 0,4 prosentin yleiskorotuksella. Lisäksi asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä on tarkastella TAY-Palvelut Oy:ssä sovellettavan työehtosopimuksen rakenteiden tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta sekä mahdollisuuksia yhdenmukaistaa sopimus Paltan/LTY:n yleisen työehtosopimuksen kanssa. Teksti: Ari Komulainen Pardian lakimies UNIVERSITAS 4/2013 5

6 l a k i a s i a Irtisanomisajan työntekovelvoite Irtisanoessaan työntekijän työnantaja voi vapauttaa työntekijän työntekovelvoitteesta. Lakiin ei sisälly määräyksiä työntekovelvoitteesta vapauttamisesta. Niinpä usein tulee riitaa, kun työnantaja peruuttaakin ilmoituksen tai työntekijä menee toisen työnantajan palvelukseen. Mitä seuraa? Lähtökohta on selvä. Ellei työnantaja ole selvästi ilmoittanut vapauttavansa työntekijän työntekovelvoitteesta koko irtisanomisajaksi, työnantajalla on työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus irtisanomisaikana kutsua työntekijä takaisin työhön. Useimmiten erimielisyys aiheutuu kuitenkin siitä, mitä on ilmoitettu tai sovittu tai kumpikin osapuoli tarkoittanut ja ymmärtänyt. Myös työnantajan tarve voi muuttua irtisanomisaikana ja työntekijää tarvitaankin töihin. Jos työntekijä kieltäytyy työnantajan kutsusta töihin, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus 6 UNIVERSITAS 4/2013 irtisanomisajalta päättyy. Työnantaja voi myös purkaa työsopimuksen työntekijästä johtuvasta syystä tai jonkin ajan kuluttua katsoa työsopimuksen rauenneeksi, vaikka työsopimus olisi alkujaan päätetty tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Tästä työntekijälle on haitallisia seuraamuksia muun muassa työttömyysturvassa. Työnantajan kutsuessa työntekijän takaisin töihin työntekijä ei ole velvollinen tekemään mitä tahansa työtä. Hän on velvollinen tekemään työsopimuksensa mukaista työtä. Vähäiset muutokset ovat mahdollisia tehtävissä ja työolosuhteissa. Voihan olla, että yksikköä tai jotakin toimintoa ajetaan alas, jolloin päättämistyöt ovat tarpeellisia ja asiallisia työsopimuksesta johtuvia töitä, vaikkeivät kuuluneetkaan aikaisemmin normaaliin rutiiniin. Sen sijaan työntekijä ei ole velvollinen tekemään irtisanomisaikanakaan työtä, joka poikkeaa olennaisesti hänen työsopimuksensa mukaisista työtehtävistä, muutoin kuin sopimuksesta. Työntekijän työllistyminen irtisanomisaikana voi tuottaa tulkintaongelmia, jos ei ole selvästi sovittu, voiko työntekijä irtisanomisaikana mennä toisen työnantajan palvelukseen ja mitä siitä seuraa. Jos työnantaja ei ole kutsunut työntekijää töihin eikä palkanmaksuvelvollisuuden lakkaamisesta ollut sovittu, velvolli- suus maksaa palkka irtisanomisajalta jatkuu. Kaiken kaikkiaan työntekovelvoitteesta vapauttamisesta on syytä ilmoittaa tai sopia kirjallisesti ja selvästi. Kari Kannala asianajaja Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy kari.kannala@juridia.com

7 p u h e e n a i h e Sopiminen työsuhdetta päätettäessä Työsuhde päättyy joskus yhteisellä sopimuksella irtisanomisen sijasta tai irtisanomisen/irtisanoutumisen täydennyksenä. Sopiminen voi tulla kysymykseen myös silloin, kun muodollisesti määräaikaista työsuhdetta ollaan päättämässä. Näissä tilanteissa on sopimista harkittaessa otettava tapauskohtaisesti huomioon monenlaisia seikkoja. Sopiminen on usein hyväkin vaihtoehto, koska sillä vältetään puolin ja toisin vaivaa, mielipahaa ja riitauttamisen aiheuttamia kustannuksia. Lisäksi ratkaisun saaminen riitautuksen jälkeen saattaa kestää pitkään ja sopimisella vältetään joskus turhauttavaksi koettu, jopa vuosien mittainen odotteluaika. Työsuhteen päättämissopimuksissa yleensä sovitaan, että työntekijä ei riitauta irtisanomisperustetta ja siitä syystä hänelle sovitaan maksettavaksi rahallinen etu, jonka suuruudesta neuvotellaan. Joskus työnantajan esittämä korvaus vastaa vain irtisanomisajan palkkaa, jolloin on tarkkaan harkittava, onko sopimisesta työntekijälle mitään hyötyä. Mikäli on tarkoitus, että työntekijällä ei ole irtisanomisaikana työntekovelvoitetta, siitä on ongelmien välttämiseksi syytä sopia aina kirjallisesti. Aina on selvitettävä, minkälaisia vaikutuksia juuri käsillä olevassa tilanteessa sopimisella sinänsä ja mahdollisesti sen yhteydessä maksettavalla vahingonkorvauksella on työttömyysturvaan ja mahdollisiin muihin työttömyysturvaan liittyviin etuuksiin tai vaikka eläkkeeseen. Siksi on suositeltavaa, että neuvoteltaessa päättämissopimuksesta ja sen sisällöstä jäsen pyytää neuvotteluun mukaan oman luottamusmiehensä tai pääluottamusmiehensä, ja viimeistään ennen työsuhteen päättämissopimuksen allekirjoittamista arvioi sen sisältöä ja vaikutuksia yhdessä pääluottamusmiehen kanssa. Teksti: Kerttu Pellinen YHL:n asiantuntija Liiketoimintoja yhdistetään Aalto-yliopisto yhtiöittää kaiken maksullisen täydennyskoulutuksensa alkaen uudeksi yrityskokonaisuudeksi Aalto University Executive Education Oy:ksi. Aalto University Executive Educationin (Aalto EE), Aalto University Professional Developmentin (Aalto PRO) ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen (PYK) liiketoimintana toteutettava täydennyskoulutus yhdistetään. Uuden organisaation alustana toimii nykyinen Aalto EE, johon PROsta ja PYKistä siirtyy yhteensä noin 68 henkilöä vanhoina työntekijöinä. Aalto EE:n palveluksessa työskentelee nykyisin 65 henkilöä. Loput PROn ja pääosa PYKin nykyisistä työntekijöistä jatkavat Aalto-korkeakoulusäätiön palveluksessa. Liiketoiminnan siirtäminen ei aiheuta henkilöstövähennyksiä. Yhtiöittämisen taustalla on Aalto-korkeakoulusäätiön hallituksen päätös sekä opetus- ja kulttuuriministeriön linjaus. Näiden mukaan täydennyskoulutus on liiketoimintaa, eikä yliopiston perustehtävä. Tämä edellyttää yliopiston liiketoiminnan ja perustoiminnan eriyttämistä selkeästi toisistaan. Myös säätiölaki on uudistumassa. Yhdistyminen selkeyttää Aalto-korkeakoulusäätiön asemaa. Yleishyödyllinen toiminta säilyy säätiössä ja liiketoiminta on jatkossa yhtiömuotoista. Lähde: Aalto-yliopiston tiedote Suomen kieli on yliopiston opetus- ja tutkintokieli Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan yliopistolaki suo yliopistoille laajan harkintavallan opetuskielestä. Muiden kielten käyttö ei kuitenkaan saa olla niin laajaa, että suomen kielen asema opetus- ja tutkintokielenä syrjäytyy. Apulaisoikeuskanslerin mukaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tulisi esimerkiksi tutkintosäännössään määritellä se, missä määrin suomen kielen sijasta tai ohella käytetään englannin kieltä. Lisäksi tulisi määritellä missä määrin opiskelija saa käyttää suomen kieltä tenttivastauksissaan, kirjallisissa töissään tai luennoilla. Oikeuskanslerinvirastoon oli tehty kaksi kantelua, joissa arvosteltiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun syksyllä 2013 käyttöön ottamaa menettelyä, jossa yliopisto tarjoaa uusille opiskelijoille vain englanninkielisiä maisterinkoulutusohjelmia. UNIVERSITAS 4/2013 7

8 t u l e v a i s u u s YHL:n entinen puheenjohtaja Kerttu Pellinen ja uusi puheenjohtaja Satu Henttonen keskustelemassa liiton tulevaisuuden näkymistä. YHL:n uusi ja entinen puheenjohtaja muistuttavat, että mitkään edut eivät ole enää itsestään selviä. Ne on taisteleva aina uudelleen. 8 UNIVERSITAS 4/2013

9 t u l e v a i s u u s Ammattiyhdistysliike on hyvässä hapessa Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliiton uusi puheenjohtaja Satu Henttonen ja hänelle valtikkansa vastikään luovuttanut Kerttu Pellinen istuvat edessäni huojentuneen oloisina. Useita viikkoja kestänyt neuvottelukierros on juuri päättynyt. Liittokohtaisia neuvotteluita edelsi työmarkkinoiden keskusjärjestöjen elokuussa saavuttama neuvottelutulos työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Muiden pardialaisten liittojen tavoin YHL pääsi tulokseen, jota työllisyys- ja kasvusopimuksen solmiminen edellytti. - Hyvä sopimus, sanovat Kerttu Pellinen ja Satu Henttonen lähes yhteen ääneen. - Tai ainakin sellainen sopimus, jonka kanssa voi elää, lisää Kerttu. Punnitussa puheessa kuuluu lukuisissa neuvotteluissa istuneen konkarin tietämys. Kerttu Pellinen nostaa sopimuksesta hyvinä esimerkkeinä kaksi kohtaa: - Meille neuvotteluissa tärkeitä olivat muun muassa se, että 20 euron yleiskorotus tulee tehtäväkohtaisiin palkkoihin, siis kaikille, ja se, että lomalla sairastuneen karenssiaika jää pois. Näin sitten sovittiin. Muutoksella on myös nurja puolensa - Päivän iskusanat ovat rakenteellinen ja kehittäminen. Muutoksiakin tarvitaan, mutta meidän on pystyttävä pitämään muutoksessa omien ihmistemme puolia. YHL:n jäsenille ulkoistaminen ei ole vielä kovin suuri uhka, sitä on seurattava. Päällimmäisenä tällä hetkellä on vaikkapa tutkimuslaitosuudistus, Kerttu Pellinen toteaa. Hän muistuttaa, että Suomen yleinen taloudellinen tilanne nakertaa myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten taloutta. - Lähes kaikissa on päällä jonkinlainen rekrytointikielto. Sen seurauksena henkilöstö kuormittuu entisestään, työtehtäviä ei pystytä jakamaan tasaisesti. - Rakenteellinen kehittäminen ei välttämättä ole aina johdon aktiivinen valinta, Kerttu lisää, -johdollakin on paineensa pysyä kelkassa, kun toimintaympäristö muuttuu. Henkilöstön uupuminen on Sadun huolenaiheista ensimmäisiä. Muutos syö ihmistä. Yliopistojen keskinäinen kilpailu ja tavoite tuottavuuden lisäämisestä vaikuttavat henkilöstön työtehtäviin. Laitosten yhdistäminen ja entistä suurempien yksiköiden luominen koskettavat suoraan opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöä. Aina kun on vähennetty, on vähennetty siitä. - Saattaa käydä niin, että kun tukipalveluita oikein kehitetään, huomataankin yhtäkkiä, että jäljellä on vain kovapalkkaisia tukihenkilöitä, professorit ja opettajat tekevät kaiken itse, kärjistää Kerttu. - Mutta itsepalveluyhteiskuntahan tässä on muotoutumassa muutenkin! - Yliopistolain hengen mukaista tämä kehitys ei kuitenkaan ole, Kerttu korostaa. - Yliopistouudistuksen myötä henkilöstön vaikutusmahdollisuudet vähenivät, Satu sanoo. Laki muutti toimintakulttuuria. On luovuttu luottamuksen ja yhteen hiileen puhaltamisen kulttuurista, toivottavasti vain toistaiseksi. Onnistuja ja uuden odottaja Yhdeksänvuotisen puheenjohtajuuskautensa mieleenpainuvimmat asiat Kerttu pystyy kertomaan oitis: YPJ-palkkausjärjestelmän ja yliopistolain valmistelu. YPJ - kolme kirjainta, jotka jakoivat aikoinaan henkilöstön mielipiteet rajusti. YPJ:n pyörteisiin Kerttu Pellinen sukelsi vauh- 9 UNIVERSITAS 4/2013

10 t u l e v a i s u u s dissa. Tuolloin UPJ:nä tunnettu juna oli kulkenut jo jonkin aikaa, kun hänestä tuli liiton puheenjohtaja. - On muistettava, että järjestöpuolikin halusi uusia palkkausjärjestelmän, Kerttu sanoo. Hän on tyytyväinen tulokseen. Tietenkin siinä on edelleen kehittämistä, mutta se on joustavampi ja parempi kuin monet muut valtion palkkausjärjestelmät. Mielestäni siihen ei jäänyt mitään sellaisia puutteita, joita ei voitaisi paikata rahalla, ja itse järjestelmäkin on muutettavissa. Myös yliopistouudistusta hiottaessa henkilöstöjärjestöt saivat Kertun mukaan monissa kohdin tavoitteensa toteutetuiksi. Satu tuntee hypänneensä suuriin saappaisiin ja kiittelee, että Kerttu on vielä muutaman kuukauden hänelle mentorina. Kenttä on hyvinkin tuttu, onhan hän sopimusasiantuntijan ominaisuudessa jo siihen perehtynyt. Mutta nöyränä hän otti tehtävänsä vastaan. Substanssiosaamista on parannettava. Ensimmäinen työ on saada kokonaisuus haltuun. - Uudistuksiin ryhdyn maltillisesti ja yhteistyössä hallituksen ja jäsenten kanssa. Toivon, että jäsenet ottavat rohkeasti yhteyttä. Joitain uudistusajatuksia Satu nyt jo väläyttää, ja ne liittyvät liiton viestintään. - Jäsenviestintään on tulossa uusi välineistö. Lisäämme vuorovaikutteisuutta. Näissä tulemme varmasti hyödyntämään nettiä uudella tavalla. Kysymykseeni liiton puheenjohtajan tärkeimmästä tehtävästä kaksikko vastaa taas kuin yhdestä suusta: Pitää huolta liiton yhtenäisyydestä ja 17 jäsenyhdistyksen välisestä yhteistyöstä. Muutoksiakin tarvitaan, mutta on pystyttävä pitämään muutoksessa omien ihmistemme puolia. - Puheenjohtajan on oltava helposti lähestyttävä. Ja matkustavainen, sillä jäsenyhdistykset ovat eri puolilla Suomea, Satu sanoo. - Puheenjohtaja on työehtosopimusneuvottelijana rivijäsenelle tärkeämpi kuin ehkä tiedetäänkään. On hyvä, että hän saa tietoa myös suoraan jäseniltä. Missä YHL kulkee kahdenkymmenen vuoden kuluttua? - Paljon pitäisi tapahtua, että YHL:a ei olisi enää 20 vuoden kuluttua, Satu uskoo. Ja keskiössä on silloin niin kuin nytkin jäsenten edunvalvonta. Toimintaympäristö muuttunee rajustikin parissakymmenessä vuodessa, mutta sekä uusi että entinen puheenjohtaja luottavat vakaasti siihen, että yliopistojen perustehtävät eivät muutu. - Nettiä hyödynnetään tulevaisuudessa entistä enemmän tutkimuksessa ja opetuksessa. Se muuttaa tietysti tukityön tekemistä, mutta yliopistojen muu henkilöstö on kuitenkin lopulta se, joka tarjoaa työvälineet netin käytölle. Niinhän nyt on tapahtunut jo kirjastotyössä, Satu pohtii. Kerttu Pellinen muistuttaa, että viimevuodet ovat osoittaneet, että ammattiliitot ja -yhdistykset edelleen näyttävät voimansa. Miksi ei siis tulevaisuudessakin. - Ammattiyhdistysten työ ja asema on muuttunut paljonkin sinä aikana, kun minä olen ollut mukana. Välillä uhottiin, että keskitettyjä ratkaisuja ei tarvita eikä tehdä, mutta tuon uhon jälkeen niin on tehty jo kaksi kertaa. Ja nyt sitä sitten kutsuttiin taas tupoksi! Kerttu Pellinen Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n päätoiminen puheenjohtaja vuosina Vuoteen 2004 saakka Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksen tutkimusteknikko. Helsingin yliopiston työsuojeluvaltuutettu, Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys HYHY ry:n päätoiminen pääluottamusmies ja neuvottelija. Palkansaajajärjestö Pardian hallituksen jäsenen vuodesta 2005 ja varapuheenjohtaja vuodesta Pardian ja YHL:n kultaiset ansiomerkit. Satu Henttonen Helsingin yliopiston kirjasto (nyk. Kansalliskirjasto) kirjastonhoitaja HYHY:n järjestöaktiivi , luottamusmies, tiedottaja, työsuojeluvaltuutettu. Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n järjestösihteeri Palkansaajajärjestö Pardian sopimusasiantuntija vuoden 2005 alusta lukien. YHL:n kultainen ansiomerkki. 10 UNIVERSITAS 4/2013

11 t y ö e l ä m ä Ammattiyhdistysliikkeen historialliset saavutukset aletaan pikkuhiljaa unohtaa, niitä pidetään niin itsestään selvinä. - Mitkään edut eivät ole enää pitkiin aikoihin olleet itsestään selviä. Ne on aina taisteltava uudelleen. Tämä ei kahdessakymmenessä vuodessa muuttune, Kerttu painottaa. Tavoitteena: työuupumuksia nolla Vaikka huoli henkisestä ja fyysisestä kuormituksesta on aiheellinen, suuri osa yliopistojen ja tutkimuslaitosten henkilöstöstä voi hyvin: - Meillä on ammattitaitoista ja motivoitunutta porukkaa, vireää, kunnianhimoista ja poikkeuksellisen sitoutunutta, Satu kehuu ylpeänä. - Tavoitteena on nolla työuupumusta! Liitolle on tärkeää, että henkilöstöllä on hyvä käsitys ammatistaan ja asemastaan työyhteisössä ja terve itsetunto. - Muu yhteiskunta tietää yliopistojen ja tutkimuslaitosten tukihenkilöstöstä varmaan varsin vähän. Siinä on vielä viestinnällä tehtävää, uskoo Satu. Omakin elämä muuttuu - Olen ollut hyvin työorientoitunut, joten tiedän, että elämäni muuttuu paljonkin, Kerttu tunnustaa. Jäähdyttelen vielä vuodenvaihteen yli asiantuntijatehtävissä. Liikaa ei pidä miettiä etukäteen. Kerttua odottavat ison talon hoitamisen kiireet Pohjanmaalla. Kasvimaasuunnitelmat ovat jo hyvällä idulla, ja hän lupaa edelleen tuoda toimistolle satoaikaan kesäkurpitsoita. Satu katsoo tulevaisuutta avoimin silmin. Valinta on vielä niin tuore, että uudet asiat vasta myllertävät kohti. - Luotan Kertun oppeihin ja jäsenistön ja varapuheenjohtajien tukeen. Vapaa-aikaa jää entistä vähemmän, sen tiedän jo. Tämä työ on minulle tärkeää, ja se ajaa mukaan entistä enemmän. Kun kerroin Sadulle ja Kertulle, että juuri hankitun suunnistuskokemukseni pohjalta Itä-Pasilan ammattiyhdistyskortteli on monimutkainen kolossi, YHL:n toimistoa oli vaikea löytää, Satu toivoi, että jäsenet ottaisivat haasteen vastaan ja kävisivät siitä huolimatta silloin tällöin tapaamassa heitä. Teksti ja kuva: Terttu Nurro Pieniä suuria tarinoita työelämästä Ensimmäinen kerta viraston pikkujouluissa Juhlasali oli kuorrutettu joulun koristeilla ja pöydät katettu kauniisti. Kookas joulukuusi hillitysti koristeltuna seisoi nurkassa elävät kynttilät palaen. Juhla alkoi kunnon jouluaterialla. Jokainen virkamies sai oman joulupussinsa, omenineen ja piparkakkuineen. Lauloimme yhdessä perinteisiä joululauluja. Juhlaan oli järjestetty pieni näytelmäesityskin, siinä neuvokset kiltisti esittivät annettuja roolejaan. Sitten juotiin kahvia. Loppuillaksi pidettiin tanssiaiset. Miespuoliset virkamiehet kantoivat pöydät ja tuolit salin seinustoille. Levysoitin käyttöön ja tanssit alkoivat. Kauhukseni huomasin erään opetusneuvoksen astelevan minua kohti. Herrasmies kumarsi minulle ja ohjasi tanssilattialle. Musiikki alkoi soida. Opetusneuvos kumarsi minulle, kahmaisi karhumaiseen otteeseensa ja nosti minut vatsansa päälle ja sitten mentiin hyvää vauhtia pitkin parkettia. Jalkani eivät yltäneet kummankaan tanssin aikana lattiaan. Opetusneuvos oli 180-senttinen, hyvin vatsakas määrätietoinen persoona. Käsialojen tulkintaa Ei eletty vielä digikautta, vaan asiakkaiden lainoista pidettiin manuaalisia kortistoja. Lukusalilainoista oli sekä henkilönmukainen kortisto (ns. henkkari) että aakkosellinen kortisto lainatun teoksen mukaan. Henkkareiden päivittäminen oli yksinkertaista työtä. Aakkoset täytyi osata ja mielellään kyetä tulkitsemaan asiakkaiden käsialoja. Kuitit kun olivat käsinkirjoitettuja monikerroksiselle tilauslomakkeelle, josta revittiin osat kirjan tilalle varastoon ja kortistoihin. Työtä tekivät myös ns. tukityöllistetyt, ja kerran erään työllistetyn jäljiltä löytyi «henkkari-hame» eli taitettu keltainen pahvikotelo, jonka sisällä oli kuitti. Kotelon päällä luki asiakkaan nimenä Szybolski ja sen sisällä oli kuitti. Teoksen lainaaja oli kirjaston oma virkailija, jolla oli hyvin persoonallinen käsiala. Työllistetty oli lukihäiriöinen, joten hänen aakkostuksensa oli hieman pielessä. Lähettitytön paikka Isäni oli vahtimestari-autonkuljettaja samassa virastossa, jossa olin lähettinä. Viraston pääjohtaja ja isäni olivat ystäviä myös työn ulkopuolella. Siksi pääjohtaja tiesi kuka olen. Jos satuin samaan aikaan kulkemaan käytävällä pääjohtajan kanssa, hän tietysti kyseli kuulumisiani ja jutusteli niitä näitä. Kerran sitten ylivahtimestari näki keskustelumme. Työpöytämme äärellä sain kuulla kunniani. Miten minä kehtasin puhutella pääjohtajaa. Olinhan vain lähettinä virastossa. Eihän ylivahtimestari tiennyt sitä, että olimme tuttavia, ja että pääjohtaja aina puhutteli minua ensin. UNIVERSITAS 4/