Senioriopettaja. Nro 6/ Ikäteknologia Eläkkeellä töihin Joulun tunnelmia

Transkriptio

1 Senioriopettaja Nro 6/ Ikäteknologia Eläkkeellä töihin Joulun tunnelmia

2 Senioriopettaja Nro 6/ Päätoimittaja/toimitussihteeri Anneli Rajaniemi Kytöpolku 33, Helsinki puh Piirtäjä Helmer Räty, puh Ilmestyy kuusi numeroa vuodessa Painos kpl ISSN Painotuote Kuva: Matton 4 Teknologia on tullut monin tavoin auttamaan ikääntyviä myös terveydenhuollossa. Tässä numerossa 4 Tekniikalla ratkaisuja ikääntyville 7 Puheenjohtaja: Haitallista politikointia 8 Eläkkeellä töissä mitä tulee tietää? 11 Lemmetty: Cygnaeuksen oppeja 12 Seniorikokin joulukaloja 14 Vahtokari: Traditio on tärkeää 18 Uusi näkökulma kävelyyn 19 Yhdistykset, hakekaa tuettuja lomia! 23 Arja Saarikoski: Ajatuksia virkailusta 25 Keinutuolissa muistellaan talvisodan alkua Julkaisija: Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Undervisningssektorns Seniororganisation rf Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi Bredantie Kauniainen erkki.kangasniemi@gmail.com Toiminnanjohtaja Kirsti Lehtinen kirsti.lehtinen@oaj.fi Postiosoite Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Kaikki lehteen tuleva aineisto päätoimittajalle: senioriopettaja@osj.fi Käyntiosoite Maistraatinportti 2, Länsi-Pasila Osoite- ja jäsentietojen muutokset Opetusalan Seniorijärjestön toimisto seniorit@oaj.fi Sivulle pääset joko omalla tai esimerkiksi kirjastosi tietokoneella. Toimitusneuvosto: Lyyli Juntunen (pj), ja lyyli.juntunen@dnainternet.net Ulla Bäck, ja ullab@hotmail.com Liisa Fräki, liisa.fraki@gmail.com Kari-Veli Lehtonen, ja kariveli.lehtonen@gmail.com.fi Sinikka Anneli Rahikainen, sinikkaanneli.rahikainen@gmail.com Anneli Rajaniemi (siht.) päätoimittaja Taitto: Päivi Kokkinen ja Anneli Rajaniemi Kirjapaino: Forssa Print, Esko Aaltosen katu 2, Forssa puh./fax / sähköposti: fkp@forssaprint.fi Ilmoitushinnat, neliväri-ilmoitus Koko 1/1 (199 x 244 mm) /2 (97 x 244 tai 199 x 120 mm) 600 1/3 (63 x 244 tai 199 x 78 mm) 400 1/4 (97 x 120 tai 199 x 57 mm) 350 1/6 (97 x 78 mm) 250 1/8 (97 x 57 mm) 200 Takakansi 1200 Alennus: Vuosi-ilmoitus (6 numeroa) 25 % Lehti julkaisee OSJ ry:n jäsenten pikkuilmoituksia maksutta. Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. Toimituksellinen aineisto pyydetään lähettämään päätoimittajalle PC-muodossa kirjoitettuna ilman rivinvaihtoja tai pakkotavutuksia. Naputa kolme tyhjää lyöntiä kpl-jaon merkiksi! Kuvat suositellaan ottamaan mahdollisimman suuressa koossa. Käytä mieluimmin sähköpostia, tekstit esimerkiksi Word tai RTF muodossa. Konekirjoitettu paperikäsikirjoitus käy myös. Tekstit ja kuvat voi lähettää myös CD-levyllä. Aineisto palautetaan vain pyydettäessä. 15. vuosikerta Ilmestymisaikataulu 2015 Numero Aineisto Ilmestyy Kansi Joulukuusen palloja Kuva: Matton Senioriopettaja Nro 6/ Ikäteknologia Eläkkeellä töihin Joulun tunnelmia 2

3 Pääkirjoitus Hölmöläisten hommaa Kansansadun mukaan hölmöläiset jatkoivat liian lyhyttä peittoa leikkaamalla yhdestä päästä suikaleen ja ompelemalla sen toiseen päähän. Sadun tarinasta voi vetää yhtäläisyysmerkit moniin päätöksiin. Yksi tällainen näennäinen säästöpäätös on vuonna 2015 toteutettava eläkkeiden indeksikorotuksen leikkaaminen 0,4 prosenttiin. Leikkaus rikkoo pelisääntöjä, vähentää yhteiskunnan saamia verotuloja ja heikentää eläkeläisten ostovoimaa. Asia selviää muutamalla laskutoimituksella. Eläkkeitä maksetaan vuonna 2014 vajaat 29 miljardia euroa. Eläkkeet ovat veronalaista tuloa, ja niistä kertyy veroina yhteiseen kassaan vuosittain huomattavia summia. Eläkeläiset maksavat kunnallisveroja. Kun kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,74 tänä vuonna, kunnille kertynee veroja eläkeläisiltä kaikkine vähennyksineenkin joitakin miljardeja, jopa viisi miljardia euroa. Siis miljardia. Eläkkeistä saatavien verotulojen määrää voi verrata vaikka valtion kunnille maksamiin valtionosuuksiin. Ne ovat vuonna 2014 yhteensä noin kahdeksan miljardia euroa. Paljon puhuttu kiinteistöverokin häviää selvästi eläkeveroille: siitä kertynee noin puolitoista miljardia euroa. Jatketaan ajatusleikkiä. Jos kunnan työntekijän palkka erilaisine sivukuluineen olisi noin euroa vuodessa, eläkeläisten veroilla maksettaisiin liki työntekijän työvoimakustannukset. Eläkeläiset maksavat myös valtionveroja, eivät ihan kaikki, mutta ainakin suurin osa senioriopettajista. Jos lasketaan, että eläkeläinen maksaisi valtion veroja keskimäärin kymmenen prosenttia, valtion kassaan kertyisi noin kolme miljardia. Eläkeläiset ovat myös ahkeria säästäjiä, sillä säästäminen pahan päivän varalle on monella verissä, vaikka eläketulo on selvästi pienempi kuin palkkatulo. Jos arvioidaan, että eläkeläiset laittaisivat säästöön 10 prosenttia bruttotuloistaan, kulutukseen liikenisi jossain vaiheessa 20 miljardia euroa. Tällä eläkeläisten rahalla on huomattava merkitys monen pienen ja keskisuuren yrityksen hengissä pysymiselle. Hallituksen puuttuminen työeläkeindeksiin osoittautuu siis monin tavoin hölmöläisten peitonjatkamiseksi. Eläkkeitä nakertamalla ei synny todellisia säästöjä vaan ainoastaan väheneviä verotuloja ja kurjistuvaa elinkeinotoimintaa. Kirsti Lehtinen toiminnanjohtaja Såhär gör man i Hölmölä Enligt folksagan förlängde hölmöläborna ett alltför kort täcke genom att klippa av en remsa i ena ändan för att sedan sy fast den i den andra ändan. Sagans budskap har likhetstecken med många beslut. Ett sådant är det skenbara sparbeslutet att skära ned pensionernas indexförhöjningar år 2015 till 0,4 procent. Nedskärningen bryter mot spelreglerna, minskar på samhällets skatteinkomster och försvagar pensionärernas köpkraft. Man kan klargöra saken genom några räkneexempel. Under år 2014 utbetalas knappt 29 miljarder euro i pension. Pensionen är en beskattningsbar inkomst och genom denna skatt betalas betydande summor varje år till den gemensamma kassan. Pensionärerna betalar kommunalskatt. Då kommunernas skatteprocent i medeltal är 19,74 procent detta år, får kommunerna från pensionärerna efter alla avdrag några miljarder till, ända upp till 5 miljarder. Alltså miljarder. Storleken av skatteinkomsterna från pensionerna kan man till exempel jämföra med de statsandelar staten betalar till kommunerna. Dessa uppgår år 2014 till sammanlagt ungefär åtta miljarder euro. Den mångomtalade fastighetsskatten förlorar klart mot pensionsskatten: genom fastighetsskatten insamlas ungefär en och en halv miljard euro. Låt oss fortsätta tankeleken. Om en kommunal arbetstagares lön med alla sidoinkomster uppgår till ungefär euro per år, skulle man med pensionärernas skatter stå för arbetstagares arbetskraftskostnader. Pensionärerna betalar också skatt till staten, inte riktigt alla, men åtminstone den största delen av seniorlärarna. Om man räknar med att en pensionär i medeltal betalar tio procent statsskatt, samlas i statens kassa ungefär tre miljarder euro. Pensionärerna är också flitiga sparare. Många har det i blodet, att man skall spara för sämre tider fastän pensionsinkomsten är 3 klart mindre än löneinkomsten. Om man beräknar att pensionärerna sparar 10 procent av sina bruttoinkomster, skulle det i något skede finnas 20 miljarder euro för konsumtion. Dessa pengar har en stor betydelse för att många små och medelstora företag skall hållas vid liv. Regeringens inblandning i arbetspensionsindexet visar sig på många sätt vara som hölmöläbornas förlängning av täcket. Genom att knapra på pensionerna uppstår inget verkligt sparande utan endast förminskade skatteinkomster och sämre utsikter för näringslivet. Kirsti Lehtinen verksamhetsledare Ulla Bäck översättning

4 Kuva: Matton Ikäteknologian kysy Ikääntyvät haluavat laitteita ja sovelluksia, jotka parantavat elämän laatua sekä hyvinvointia ja tarjoavat välineitä sosiaalisuuteen. Teknologisien ratkaisujen pitää kuitenkin olla helppokäyttöisiä ja käyttöohjeiden ymmärrettäviä. Tampereella pidetyillä Hyvä ikä -messuilla puhuttiin seminaarin verran ikäteknologiasta. Ikääntyville suunnattu teknologia tuo usein ensimmäiseksi mieleen perinteiset toimintaa tukevat apuvälineet, kuten rollaattorit. Ikäteknologia on kuitenkin paljon muutakin. Se kattaa niin fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia edistävät ratkaisut kuin myös harrastamista tukevat ratkaisut. Ikäteknologian perimmäinen tarkoitus on ylläpitää ja parantaa elämänlaatua ja tukea hyvää vanhenemista. VTT:n johtava tutkija Jaana Leikas on selvittänyt jo vuosien ajan sitä, millaisia teknisiä sovelluksia ikääntyvät tarvitsisivat. Teknologian sovellusten käyttöä estävät valitettavan usein huonosti suunnitellut käyttöliittymät, jotka eivät ota huomioon ikääntymisen mukanaan tuomaa fyysisen ja kognitiivisen kapasiteetin heikkenemistä, Leikas toteaa. Kun pitää naputella pieniä painikkeita ja muistaa monia tunnuksia nopeassa tahdissa, laitteiden suunnittelussa ei ole otettu riittävästi huomioon ikääntyviä. Joskus voi syntyä myös itseä nolottavia tilanteita. Jos 4 esimerkiksi kaupan kassalla sormet eivät tottele tai tunnusluku ei muistu mieleen, saattaa syntyä kiusallinen tilanne. Asiaa ei helpota se, että monet päätteet toimivat eri tavoin. Kun oppii käyttämään yhtä, ei taidoista olekaan hyötyä toisaalla. Suunnittelussa tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä ikääntymisen vaikutuksista ihmisten arkeen, vapaa-aikaan, asumiseen ja harrastuksiin. Ikäystävällinen teknologia lähtee käytettävyydestä: se huomioi ikääntyneen sormet, silmät, korvat ja muistin. Olennaista on, että tuotteet ja sovellukset tukevat ikääntyvän elämänlaadun

5 säilyttämistä, pystyvyyden tunteen lisäämistä ja elämänhallinnan tuntua. Unohtaa ei myöskään kannata sitä, että ikäteknologia voi lisätä iloa, luonnehtii Jaana Leikas. Tarvetta on esimerkiksi älykkäille kodin sovelluksille, joiden avulla liikkuminen ja päivittäisistä toiminnoista selviytyminen helpottuisivat. Yhtä lailla olisi kysyntää iän mukanaan tuomia haittoja kompensoiville tuotteille. Oman haasteensa suunnittelulle asettaa se, että ikäihmisten joukko on lähtökohtaisesti moninainen. Tähän ryhmään kuuluu niin virkeitä kolmatta ikäänsä eläviä senioreja kuin hoivaa ja hoitoa tarvitsevia hauraita ikäihmisiä. Toimintakyky ja terveydentila vaihtelevat, ja samanikäisilläkin voi olla hyvin erilaiset edellytykset käyttää teknologiaa. Myös elämän varrella opitut tiedot ja taidot sekä elämänkokemus vaikuttavat kykyyn omaksua uutta. Oppiminen on helpompaa silloin, jos ikääntyneen on mahdollisuus saada tukea ja opastusta läheisiltään. Ikä määrittää yhä vähemmän tuotteiden hankintaa ja käyttöä. Toisaalta kulttuuriset normitkaan eivät enää sanele sitä, miten vanhan ihmisen tulisi elää. Olennaisinta on se, missä määrin tuote tai palvelu vastaa ikäihmisen arvomaailmaa ja arjen odotuksia. Toistaiseksi etenkin tieto- ja viestintäteknologian tuotteissa ja -palveluissa suunnittelun lähtökohtana ovat olleet hyvinvoivat ja aktiiviset nuoret kuluttajat, ns. diginatiivit. Tämä ei ole sinänsä yllättävää, sillä monet teknologian kehittäjätkin kuuluvat näihin sukupolviin. Nuoriin kuluttajiin keskittymällä jätetään sivuun kaikkien aikojen lupaavin markkinaryhmä: vaurastuva ja teknologiasta yhä kiinnostuneempi vanhempi sukupolvi. Vuonna 2013 Euroopan unionissa oli kuluttajista yli 65-vuotiaita runsaat 18 prosenttia. Yhdysvalloissa yli 65-vuotiaiden kuluttajien määrän ennustetaan olevan vuonna 2030 jo yli 72 miljoonaa, mikä on 20 prosenttia väestöstä. Monissa Aasian maissa yli 50-vuotiaat muodostavat jo 37 prosenttia väestöstä. Työurien pidentämisen myötä ikääntyvillä on aikaisempaa enemmän varaa kuluttaa useimmiten nuoria enemmän. Esimerkiksi Euroopassa yli 50-vuotiaat muodostavat yli 45 prosenttia uusien autojen ja yli 80 prosenttia luksustuotteiden hankkijoista sekä 35 prosenttia matkojen ostajista. Puutteellinen opastus pelottaa Ikäihmisistä on vallalla monia ennakkoluuloisia väittämiä. Ikäihmisten sanotaan olevan jäykkiä ja muutosvastarintaisia tai heidän uskotaan pelkäävän teknologiaa. Usein väitetään myös, että ikäihmiset eivät ole valmiita maksamaan teknologisista tuotteista ja palveluista. Käyttäjälle kätevä teknologia (KÄKÄ- TE) -selvityksissä annettiin ikäihmisten itse vastata, mitä ajattelevat teknologiasta. Esimerkiksi helppokäyttöinen turvapuhelin, kodinkoneeseen liitettävä turvalaite, paikantava turvapuhelin, robotti-imuri, muistuttava lääkeannostelija, kuvapuhelin tai sähköinen ovenavaus olisivat monelle mieluinen apu. Teknologiaa ei siis pidetty pelottavana. Mahdollinen pelko kohdentui lähinnä puutteelliseen käytön opastukseen ja vaikeaselkoisiin ohjeisiin. Yksi jarru on myös se, ettei laitteita pääse kokeilemaan missään. On vaikea tietää ilman kokeilua, olisiko sovelluksesta itselle apua. Tutkimuksista on selvinnyt myös, että ikäihmiset osallistuvat mielellään uusien asioiden kehittämiseen ja ottavat uusia sontä kasvaa Seniorit lupaavin kohderyhmä Yhtenä ikäteknologian kompastuskivenä ovat olleet myös negatiiviset stereotypiat. Julkisuudessa ikäihmiset saatetaan karrikoida raihnaisiksi, toimintarajoitteisiksi ja holhottaviksi. Lisäksi uskotaan, että iäkkään elämä rakentuu ainoastaan fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn heikkenemisen ympärille. Aktiiviset seniorit hyödyntävät tulevaisuudessa entistä enemmän mitä moninaisimpia tieto- ja viestintäteknologian tuotteita ja palveluja, korostaa Jaana Leikas. Samalla hän uumoilee, että suuret ikäluokat muuttavat käsitystämme ikääntymisestä. Tämä ikäluokka tulee todennäköisesti haastamaan teknologian kehittäjät. Suuret ikäluokat tuskin tyytyvät vajavaisiin sovelluksiin ja esteettisesti rumiin, leimaaviin tuotteisiin. Kuka haluaa käyttää tuotteita, jotka jollain tapaa leimaavat käyttäjänsä raihnaiseksi, pohtii Jaana Leikas. Kuva: Matton 5

6 Kuva: Matton velluksia käyttöönsä, mikäli vain teknologiset ratkaisut ovat helppokäyttöisiä ja käyttöohjeista saa selvän. Ikäihmisten oman sanottavan kuunteleminen romuttaa muitakin ennakkoluuluja. Ikäimiset eivät pelkää uutta teknologiaa. He sen sijaan haluavat, että teknologia on suunniteltu toimintakyky huomioon ottaen. Ja uusista sovelluksista ollaan valmiita maksamaan itse, toki kohtuuden rajoissa. Esimerkiksi Internet on parhaimmillaan monelle ikäihmisille oiva apu: se tarjoaa väylän yhteyksien ylläpitoon, tiedonhankintaan ja rutiinitoimintoihin. Jos osaa vaikkapa maksaa laskut verkkopankissa, ei tarvitse jonottaa pankissa. Internetin käyttötaito antaa kokemuksen elämänhallinnasta ja lisää tunnetta yhteiskuntaan kuulumisesta. Digitaalinen kuilu Ikäteknologiassa riittää lopulta monenlaista mietittävää. Hyvä teknologia ottaa huomioon ihmisen elämäntilanteen. Yhtä lailla on myös pohdittava, poistaako teknologian käyttäminen esteitä vai luoko uusia esteitä. Lopuksi on vielä pohdittava seurauksia. Joskus ikäteknologian käytöllä voi olla ei-toivottuja vaikutuksia. Yksi esimerkki on turvapuhelin. Kartoituksissa on huomattu, että omaisten yhteydenpito saattaa vähentyä turvapuhelimen käyttöönoton jälkeen. Ennen turvapuhelinta omaiset soittivat päivittäin tarkistaakseen läheisen voinnin. Turvapuhelin antoi omaisille tunteen siitä, ettei päivittäistä yhteydenpitoa tarvita. Ikäteknologiaa kehitettäessä suunnitellaan periaatteessa palveluja jokaiselle kansalaiselle ja muokataan samalla tulevaisuuden yhteiskuntaa. Yhteiskuntamme rakentuu yhä enemmän teknologisten ratkaisujen varaan, ja tämä koskettaa jokaista kansalaista tavalla tai toisella. Teknologisten ratkaisujen tulisi tukea kansalaisten pyrkimystä elää itsenäistä ja omien valintojensa mukaista elämää huolimatta terveyden ja toimintakyvyn mahdollisesta heikentymisestä. Iän tuomat tekniikan käytön haasteet eivät automaattisesti poistu tulevaisuudessakaan, vaikka eläkkeelle jää ihmisiä, jotka ovat käyttäneet työelämässä tietotekniikkaa monipuolisesti. Vaikka monen nykyisen viisikymppisen sormet käyttävät sujuvasti älypuhelinta tai tablettia, ei ole mitään takeita siitä, että he pystyvät omaksumaan vuonna 2040 alle kahdeksankymppisinä tuolloin käytössä olevan tekniikan ja sen käyttötavat. Lopulta on kyse siitä, halutaanko kaikki kansalaiset pitää yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Kun palvelut muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla sähköisiksi, tarvitaan nopeasti konkreettisia toimia, jotta kaikenikäisillä on mahdollisuus toimia täysivaltaisina kansalaisina. Netin käyttöä ei voida edellyttää kaikilta ennen kuin tekniikka on kehittynyt riittävän helppokäyttöiseksi. Lisäksi julkisiin tiloihin tarvitaan asiakaspäätteitä ja muita yhteiskäyttöpisteitä, joissa pääsee nettiin, vaikka ei omistaisikaan tietokonetta. Digitaalisen kuilun eliminoimisella alkaa olla jo kiire. Kirsti Lehtinen Lähteet: Hyvä ikä -messujen Ikäteknologiaseminaari ; Ikäteknologia, toim. Jaana Leikas, Vanhustyön keskusliitto, Tutkimuksia 2, Esimerkkejä teknologian sovelluksista Itsehoitosovellukset Terveyden etäseuranta Hälyttimet, lääkemuistuttajat, lääkeannostelijat, älykkäät pakkaukset, ruoka-automaatit Vuorovaikutteinen ja adaptiivinen ympäristönhallinta Verkosta ostaminen Älykodit, turvapuhelimet, liiketunnistimet, turvavalaistus, murtosuojaus Puhuvat muistuttajat, turva- ja palohälyttimet, kulunvalvonta, liesivahdit, kosteusvahdit Elektroniset avaimet, sänkyvahti, älylattia Kosketusnäytöt, sosiaalinen media, pelit Automaattiset turvatiedotteet Etälukijat, mukautuvat linssit, kuuloimplantit, verkkokalvoimplantit, viivästetty puhe Kuva: Matton 6

7 Puheenjohtaja Politikointi vaarantaa järkevät päätökset! Verkkosukkia ja polvihousuja Anneli Rajaniemi Kolme vuotta sitten valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Kirjoittaessani Urpilainen päätti tätä hakea palstaa julkisuutta ulkona pukeutumalla näyttää todella seksikkäästi synkältä verkkosukkiin ja pimeältä. erään lehden Valitettavasti haastattelua myös maamme varten. Tapaus taloudellinen herättikin tilanne runsaasti tuntuu julkisuutta. olevan aivan Valitettavasti samanlainen. palaute Yksi oli siinä ero vaiheessa niissä kuitenkin suurimmalta on. osaltaan negatiivista. kirkastuu ja paranee lähiaikoina Sää varmasti tai Tänä viimeistään kesänä uusi ensi kokoomuksen keväänä. Valitettavasti puheenjohtaja, pääministeri talouden näkymien Aleksander paranemisesta Stubb Suomen ei on voi puolestaan olla läheskään ylittänyt yhtä uutiskynnyksen optimistinen. mm. Valoa pyöräilemällä ei juuri ole lehdistötilaisuuksiin näkyvissä. Jopolla shortseihin On selvää, pukeutuneena. että jotain meillä Vielä enemmän on tehty pahasti hälyä nousi, väärin kun ja hän jätetty esiintyi jotain erään tärkeää puiston tekemättä. vihkiäisissä Yhteiskunnan poikamaisen pysyviä rennosti menoja tiukoissa on lisätty shortseissa. vastuuttomasti heti, kun taantumat ovat Myös vähänkin leikittely näyttäneet selfie-kuvilla helpottuvan. ja innokas Ongelmaa twiittailu on ovat lisännyt asioita, huomattavasti joita ministerit myös eivät poliitikkojen ole aikaisemmin lupaukset tehneet. ennen Tosin vaaleja. erityisesti Niillä monet pyritty nuoret kosiskelemaan kokevat tämän äänestäjiä. kehityksen Esimerkiksi positiivisena tärkeää ja tervetulleena eläkeratkaisua vanhan, jouduttiin jäykän viivyttämään ja kaavamaisen hallituskauden käyttäytymisen yli, tilalle. kun Sen yhden sijaan vanhemman puheenjohtaja väestön otti on ollut eläkeikäasian vaikeam- puoleen vaaliaseekseen. paa ymmärtää ja Tämä hyväksyä viivyttely tämän huononsi kaltaista talousongelmaamme käytöstä keskeisiltä päättäjiltä. entisestään. Toki Äänestäjät ovat eivät katselleet tätä temppuilua ihaillen hyväkuntoisen hyväksyneet, koska pää- monet tulos ministerin vaaleissa esiintymistä oli kehno. vaativissa urheilusuorituksissa. Ihmeen kauan Politikkojen päättäjiltä urheilusaavutuksiinhan saatiin se, että tottua maassamme jo Urho on Kekkosen talouden on kestänyt tunnustaa näkökulmasta aikaan. hyvin epäedullinen ikärakenne. On Nykyisellä viisasta hyväksyä huoltosuhteella se, että ajat meillä ovat ei todellakaan muuttuneet. ole Kysymys varaa kaikkiin on enemmänkin poliitikkojen siitä, missä kulkee aiheuttamiin järkevän menoihin. muutoksen Niiden raja. päätösten seurauksena Sukupolvien välillä meillä näyttää pitää vuodesta olevan suuri toiseen ero keksiä tässäkin leikkauksia asiassa. Monet entisiin, arvelevat, monessa että tapauksessmän kaltainen paljon tärkeämpiin menettely toimintoihin saattaa vaarantaa ja ku- täluihin. ministerien Esimerkkinä arvovaltaa näistä ja uskottavuutta. ovat koulutuksen Ensi ja kevään varhaiskasvatuksen vaaleissa saadaan sekä varmaankin eläkeläisten tietoa asemaan siitä, miten kohdentuneet äänestäjät lukuisat tähän suhtautuvat. heikennykset. VÄLISTÄVETOJA Tämän Näyttää palstan siltä, kirjoittamisen että poliitikoilta aikaan puuttuu käydään ja neuvotteluja rohkeus tehdä valtion nyt tarvittavia ensi vuoden suuria kyky päätöksiä. budjetista. Tarkoitan Olen seurannut päätöksiä, näitä joiden keskusteluja hyvin maamme tarkasti ja talouden melko läheltä. uskottavuus On ikävä ja seurauksena suunta todeta, kääntyisi. että puheista On helpompaa huolimatta näperrellä aitoja eläkeläisten puolustajia kalastuksenhoitomaksuilla ei päättäjissä juurikaan ja ikäihmisten muuttaa näytä olevan. vuosittain Monien kotitalousvähennyksen aikaisempien heikennysten lisäksi Näillä ollaan päätöksillä siis jälleen ei leikkaamas- ole mer- kriteereitä. kitystä sa eläkkeitä. valtakunnan Nyt se on taloustilanteen tapahtumassa alentamalla meille kannalta. kuuluvaa Meille eläkeläisille indeksikorotusta epä- korjauksemiellyttäviä runsaan prosentin. ovat jatkuvat ja kohtuuttomat heikennykset Uusi SDP:n eläkeindekseihin puheenjohtaja ja valtiovarainministeri veroperusteisiin. Antti Näillä Rinne leikataan suututti myös hal- eläkkeiden maamme lituskumppaninsa talouden tuomalla kannalta välttämätöntä julkisuuteen ostovoimaa. omina esityksiään muutoksia pienimpien eläkkeiden Tehty eläkeratkaisun perusteisiin. Häntä neuvottelutulos syytettiin on välistä kestävyysvajeen vetämisestä. Ehkä korjaamisen tällä menettelyllä kannalta välttämätön. yritettiinkin vaikuttaa Tämä ratkaisu, myönteisesti kuten edellinenkiläisäänestäjiin. eläkeratkaisu, Valitettavasti kohtelee nämä kuitenkin esitykset eläke- epäoikeudenmukaisesti parantaisivat suuremmalta niitä osin ryhmiä, vain jotka aivan ovat pienimpiä jaksaneet eläkkeitä, kouluttaa eivätkä itsensä oleellisesti vaativimpiita työeläkettä tehtäviin. Voittajia saavia. Kympin ovat henkilöt, korotus jotka tulisi au- menevät 743 euron töihin takuueläkettä suoraan koulusta nauttiville. tai Eläketulovähennykseen koulutuksen esitetyn jälkeen. pienen muutok- hyvin lyhyen sen Akava vaikutus jäi yksin loppuisi puolustamaan kokonaan 2250 koulutettuja kuukausieläkkeissä. ryhmiä. STTK liittyi Indeksileikkaus täysin SAK:n heiken- kelk- euron kaan tää puolestaan ja unohti jo omat yli 20 koulutetut kuukaudessa jäsenensä. niiden tuloja, siellä jotka ajattelevat saava eläkettä esimerkiksi kaksituhatta am- Mitähän mattikorkeakoulussa euroa. opiskelleet jäsenet, kun Totta he tajuavat, kai parannukset että oma keskusjärjestö kaikkein pienimpiin eläkkeisiin puolustanut tulevat ollenkaan. tosi tarpeeseen. En ei heitä voi Maamme kuitenkaan hallituksen hyväksyä sitä, kannan että meidän sanelivat jäsenkuntamme täysin entiset ansioita vahvat SAK:n leikataan ja STTK:n jälleen. työmarkkinapomot Nyt se merkitsisi ministereinä vuodessa vähintään ja heidän kahden kolmensadan avustajinaan. Jostain euron syystä menetystä. myöskään EK:n Budjettineuvotteluissa asiantuntijaneuvottelija ei näköjään ei halunnut tätä ymmärtää heikennystä koulutettujen haluttu estää. asemaa Kun hallituksen tulevas- 79 ja Rinteen esityksen todelliset vaikutukset sa selviävät, eläkeratkaisussa niin uskon, olenkaan. että eläkeläisiltä Pikemminkin ei kovin suurta ymmärrystä Nyt aikaansaatu tule. eläkeratkaisu päinvastoin. ei Tämä kannusta leikkauslinja ihmisiä kouluttautumaan on jatkunut vuosikausia näyttää työelämässä jatkuvan niin yhtään kauan, pitempään kunnes eikä jatkamaan kuin eläkeläisäänestäjät mihin pakollinen ja eläkeikä heidän edellyttää. järjestönsä löytävät Julkisen järkevän sektorin yhteistyömuodon koulutetut työntekijät estämiseksi. ovat olleet Tulokset jo pitkään osoittavat palkkakuopassa. kiistatta, tämän Näyttää että seniorijärjestöjen siltä, että nyt heidät vaikuttaminen halutaan siirtää ei myös ole toistaiseksi eläkekuoppaan. ollut riittävää. Olen varma, että Ensi poliittisten keväänä tulee päättäjien kuluneeksi on pakko 40 vuotta ottaa siitä huomioon kun järjestömme 1,5 miljoonan perustettiin eläkkeellä olevan nimellä äänivaltaisen Veteraaniopettajat suomalaisen ry. mielipiteet, Nimi muutettiin mikäli osaamme 2009 tuoda Opetusalan asiamme Seniorijärjestö esille riittävän vuonna OSJ:ksi. tehokkaasti ja yhtenäisenä. Seuraavat vaalit ovat jo lähellä. Emme saa tyytyä pelkkiin Toivotan kauniisiin teille juhlapuheisiin kaikille Oikein ja lupauksiin. Hyvää Joulua ja onnellista Upea lämmin järjestömme kesä juhlavuotta on takana ja syksyn sateet alkaneet. Sään muuttuminen ei kuitenkaan saa olla esteenä Kauniaisissa ulkoilemiselle Toivotan kaikille oikein Erkki hyvää Kangasniemi ja terveellistä syksyä. Muistakaa pitää huolta puheenjohtaja kunnostanne. Kauniaisissa Erkki Kangasniemi puheenjohtaja

8 Eläkkeellä työskentely on lisääntynyt erityisesti opetusalalla. Kuva: Matton Eläkkeellä töihin? Kevan selvityksen mukaan vanhuuseläkkeellä työskentely on kolminkertaistunut julkisella sektorilla vuosina Etenkin opetusalalla tehdään paljon ansiotyötä eläkkeellä ollessa. Julkisella sektorilla oli kaikkiaan noin vanhuuseläkkeellä työskentelevää. Kunta-alalla eläkeaikainen työnteko on yleisintä opetus- ja hoitoalla, päivähoitotyössä sekä siivous- ja keittiöalan töissä. Ammattiryhmien väliset erot ovat suuria, kun tarkastellaan ansioiden suuruutta. Vuoden 2011 lopussa yli euroa kuukaudessa ansaitsi vain noin kuntaalan eläkeläistä. Kunta-alalla eniten ansaitsivat lääkärit, reilut euroa vuodessa. Pienimmät ansiotulot olivat esimerkiksi opetus- ja kirjastoalalla, keskimäärin euroa vuodessa. Kaikista vanhuuseläkkeellä työskennelleistä noin 38 prosenttia ansaitsi alle euroa vuodessa. Opetusalalla luku on suurempi: noin puolet eläkeläisistä sai työtuloja alle euroa vuodessa. Opetusalalla eläkeläisten vuosiansiot ovat keskimääräin vain noin viidennes verrattuna kaikkiin opetusalan työntekijöihin. 8 Eläkeläisen palkka Eläkkeellä töitä tekevä opettaja saattaa hämmästyä saadessaan ensimmäisen tilinsä. Miksi palkka on niin pieni, vaikka on tehnyt täysin samaa työtä kuin ennen eläkkeelle jäämistään? Ansiotulot eivät ole samat kuin aiemmin ennen eläkkeelle jäämistä, koska työkokemukseen perustuvat palkanosat nollautuvat, ellei työnantajan kanssa erikseen toisin sovita. Eläkkeellä tehty työ kartuttaa omaa eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa. Näin kertynyttä eläkettä pitää itse hakea uudella eläkehakemuksella 68-vuotiaana, vaikka työ päättyisi jo aiemmin. Muista pyytää palkanlaskijalta pois OAJ:n jäsenmaksuvaltakirja. Muutoin eläkkeellä saamastasi palkasta saatetaan pidättää OAJ:n jäsenmaksu. Jos haluaa säilyttää työkokemukseen perustuvat palkanosat, kannattaa jatkaa työtä ilman eläkkeelle siirtymistä. OAJ:n edunvalvontapaketti Jos suunnittelet pitempiaikaista sijaisuutta,

9 mieti tarvitsetko tueksesi esim. vastuuvakuutusta. Opetusalan Seniorijärjestön jäsenillä on mahdollisuus saada erillistä maksua vastaan tietty määrä OAJ:n palveluita. Palvelupaketin hinta on 75 euroa/lukukausi. Jos maksaa tämän summan, OAJ:stä saa seuraavat palvelut lukukauden ajaksi: ammatillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen edunvalvonnan neuvonnan työtehtäviin liittyvät lakimiespalvelut. Muut vakuutukset tai OAJ:n edut eivät kuulu tämän erillisen maksun piiriin. Kyse ei siis ole varsinaisesta OAJ:n jäsenyydestä vaan tietynlaisen palvelupaketin saamisesta OAJ:stä maksua vastaan. Maksu on lukukausikohtainen, ja siksi palvelupaketin hinta on aina sama riippumatta siitä, missä vaiheessa lukukautta sen ottaa. Edut astuvat voimaan jäsenen maksettua palvelupaketin maksun. Jäsenyys Opetusalan Seniorijärjestössä jatkuu normaalisti tämän lisämaksullisen palvelupaketin ajan, samoin seniorijärjestön jäsenmaksu. Palvelupaketin saa ottamalla yhteyttä OAJ:n jäsenrekisteriin oaj.fi). Eläkeläisen työtulojen verot Vanhuuseläkkeellä voi tehdä töitä ja saada ansiotuloja niin paljon kuin haluaa ilman pelkoa eläkkeen pienemisestä. Kansaneläkkeen lisiin, kuten asumistukeen, työtulot kuitenkin voivat vaikuttaa. Myös omaishoidon tuki on veronalaista työtuloa, jota kohdellaan verotuksessa samalla tavalla kuin palkkatuloa, mutta siitä ei saa viran puolesta tehtävää tulonhankkimisvähennystä. Verotuksessa eläkkeet ja työtulot lasketaan yhteen ja verotetaan ansiotuloina progressiivisesti. Progressiota kuitenkin lieventävät vähennykset. Eläkkeellä töitä tekevä pääsee hyödyntämään sekä eläketulovähennyksiä että palkansaajien vähennyksiä. Nämä vähennykset verottaja tekee automaattisesti. Eläkeläisen työtulojen kannalta keskeistä on marginaaliveroprosentti. Suomen verotuksessa marginaaliveroprosentit nousevat nopeasti. Jo keskipalkkaisen marginaaliveroprosentti on noin 45 prosenttia. Tämän vuoksi eläkeläisen palkan veroprosentin suuruus voi yllättää. Marginaaliveroa laskevat kuitenkin työtuloihin liittyvien vähennysten saaminen. Tosin samalla on huomattava, että lisätulojen vuoksi eläketulovähennykset pienenevät. Opetusalan eläkeläiset tekevät usein lyhytaikaisia sijaisuuksia, joten vuosiansiot jäävät monesti noin tuhanteen tai pariin euroon. Eläkkeen päälle saatavasta euron vuotuisesta palkkatulosta menee veroja ja maksuja reilut 20 prosenttia. Tulonhankkimisvähennyksen ansiosta 620 euron palkkatulosta ei vielä mene muuta kuin pakolliset sosiaalivakuutusmaksut euron vuotuisesta palkkatulosta veroja ja muita maksuja menee noin 35 prosenttia. Nämä luvat pätevät suunnilleen kaikilla eläketasoilla pienimpiä ja suurimpia eläkkeitä lukuun ottamatta. Kirsti Lehtinen, teksti Lähteet: Eläkkeellä työskentely julkisella sektorilla Tilastokatsaus KuEL ja VaEL-vanhuuseläkkeellä työskenteleviin Kevan tutkimuksia 3/2013; Taloustaito-lehti 9/2014, Veronmaksajain Keskusliitto. Esimerkkejä palkkatulon vaikutuksesta eläkeläisen veroihin Eläke/kk euroa euroa Vuosieläke euroa euroa Verot/vuosi, kun vain euroa euroa eläketuloa Veroprosentti 17,3 % 29,1 % Palkkatulo/vuosi euroa euroa euroa euroa Verojen lisäys euroa euroa euroa euroa % palkasta 33 % 30 % 44 % 40 % Tulot yhteensä euroa euroa euroa euroa Tuloveroprosentti 20,8 % 21,8 % 30,9 % 31,5 % Nettotulot yhteensä euroa euroa euroa euroa Laskelmissa huomioitu vain viran puolesta tehtävät vähennykset, keskimäärinen kunnallisvero ja kirkollisvero, valtion tulovero, yle-vero, sairausvakuutusmaksut sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut (53 64 v). Mikäli veroluonteisia maksuja ei iän vuoksi peritä, verojen lisäys jää hieman pienemmäksi. Lähde: Mikael Kirkko-Jaakkolan artikkeli Mitä jää käteen?, Taloustaito-lehti 9/

10 Ajassa OSJ:n jäsenenä vakuutusmaksuihin alennusta myös Turvasta Opetusalan Seniorijärjestön jäsenet saavat vastaisuudessa alennuksia Ifin lisäksi myös Turvasta. Jäsenemme voivat nyt valita, kumman vakuutusyhtiön tarjoamia alennuksia vakuutusmaksuista käyttävät. Opetusalan Seniorijärjestö on solminut yhteistyösopimuksen vakuutusyhtiö Turvan kanssa. Aiemmin OSJ on tehnyt yhteistyötä Vahinkovakuutus Ifin kanssa. Nyt OSJ on solminut yhteistyösopimuksen myös vakuutusyhtiö Turvan kanssa. Jäsenemme voivat siis valita, kumman vakuutusyhtiön tarjoamia alennuksia vakuutusmaksuista käyttävät. Opetusalan Seniorijärjestön jäsenenä saa alennuksia vakuutusmaksuista, mutta vakuutukset pitää ottaa itse. Mikään vakuutus ei siis vaihdu Ifistä Turvaan, ellei jäsen itse muuta vakuutuksiaan. Vakuutusmaksuista saatuja alennuksia pääsee vertailemaan, jos kilpailuttaa vakuutuksensa. Jatkuvan matkavakuutuksen osalta kannattaa ottaa huomioon, että uusissa jatkuvissa matkavakuutuksissa on yläikäraja. Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräsivät vuonna 2013 talteen eri tahojen muistoja koulutusjärjestelmän muuttumisesta. Muistoja toivottiin esimerkiksi peruskouluun siirtymisestä, koska tuolloin koulun arjessa monet asiat saivat uudenlaisen muodon. Keruussa palkittiin kolme OSJ:n jäsentä: Matti Leinonen Tampereelta, Liisa Tenkanen Helsingistä ja Rauni Soilama Pyhäsalmelta. Minun koulumuistoni -keruun tavoitteena oli tallentaa monia tahojen muistoja: niin vanhempien kuin oppilaiden, kuten myös opettajien, virkemiesten ja koulun työntekijöiden. Keruuseen osallistujat ovat eri Joillakin jäsenillämme on Ifistä vanha jatkuva matkavakuutus, eikä näissä vanhoissa vakuutuksissa ole yläikärajaa. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Opetusalan Seniorijärjestön jäsen saa tuntuvia etuja vakuutusyhtiö Turvassa, esimerkiksi jatkuvan 9 prosentin alennuksen sekä kotivakuutukseen että vapaaehtoisiin autoja henkilövakuutuksiin. Turva myöntää OSJ:n jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen vuoden Kirjoitusohjeet 2014 loppuun : asti 3 prosentin lisäalennuksen yksityiskäyttöisten henkilö- ja Kirjoita omalla kielelläsi ja tyylilläsi. Kirjoituksen pakettiautojen pituus on vapaa. Kerro lakisääteisestä aluksi, kenen näkökulmasta liikennevakuutuksesta. muistelet. Toivomme saavamme muistoja kirjoituksina tai äänitteinä, mutta myös valokuvat, piirustukset Lisäksi OSJ:n jäsen saa 5 prosentin omistaja-asiakasalennuksen äänitteiden muun materiaalin heti lähettämisestä ensimmäisestä ota sekä muu materiaali on tervetullutta. Valokuvien, yhteyttä arkistoon etukäteen. vakuutuskaudesta alkaen, mikäli ottaa Turvasta kotivakuutuksen tai liikennevakuu- Lähetä kirjoituksesi mennessä joko postitse osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, kansanrunousarkisto, PL 259, Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen keruu@finlit.fi. Jos lähetät tekstiä liitetiedostona, käytä mieluiten doc-, rtf- tai txt-muotoa. Merkitse kuoreen tai sähköpostin aihekenttään tunnus Minun koulumuistoni. Aineistoa ei palauteta, joten ota itsellesi kopio. Jos lähetät tekstisi paperilla, kirjoita vain paperin toiselle puolelle. Älä käytä tarroja, teippejä tai niittejä. 10 tuksen. Omistaja-asiakkuuden jatkuttua 5 vuotta OSJ:n jäsen on oikeutettu 7 prosentin omistaja-asiakasalennukseen, ja kymmenen vuoden asiakkuuden jälkeen alennus on 10 prosenttia. Turva on tehnyt yhteistyötä liittojen kanssa yrityksen alusta alkaen siis jo yli sata vuotta. Tästä esimerkkinä ovat vakuutusmaksualennusten lisäksi tuotteet ja palvelut, joita Turvasta saavat vain liittojen asiakkaat. Esimerkiksi Turvan Liittokasko on Turvan kattavin kaskovakuutus ja se sisältää bonusedun: kun olet ajanut kolme vuotta ilman vahinkoja, bonuksesi ei putoa vahingon sattuessa. Vakuutusyhtiö Turva tarjoaa OSJ:n jäsenille lisäetuna mahdollisuuden saada korvausta tapaturman jälkeisenä toipilasaikana käytetyistä kodinhoitopalveluista. Kodinhoitoedun tarkoituksena on helpottaa arjen sujumista toipumisen aikana. Tutustu etuun tarkemmin osoitteessa: turva.fi/kodinhoitoetu. Ota yhteyttä Turvaan! Lähimmän toimipaikan löytää Turvan nettisivuilta: turva.fi. Millaisia koulumuistoja sinulla on ajalta, jolloin olit oppilaana koulussa? Oletko työskennellyt koulussa opettajana tai jossain muussa tehtävässä koululaitoksessa? Millaista oli olla kouluikäisen lapsen vanhempi? Kerro muistoistasi ja kokemuksistasi! Lisätietoa eduista ja Turvan vakuutuksista saa myös Turvan asiakaspalvelusta numerosta (ma pe 8 18). Lisäksi jokainen OSJ:n jäsen sai joulukuukoulussa, alussa lukiossa jäsenkortin tai ammatillisessa sisältäneessä koulutuksessa muun kir- Voit muistella aikaasi kansakoulussa, oppikoulussa, perus- muassa esitteen sisäsivuilta löytyvien kysymysten avulla. jeessä Turvan mainoksen, jossa kerrotaan Turvan tuotteista. Aineisto arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistoon, jossa se on käytettävissä muun muassa koululaitoksen historiaa koskevia tutkimushankkeita varten. Keruun järjestävät Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Senioriopettajia palkittiin koulumuistojen keruusta puolilta Suomea Helsingistä Muonioon ja Limingasta Kiteelle. Keruu Kirjoita erilliselle tuotti paperille 3700 tai sivua sähköpostin tekstiä, viestikenttään taustatietosi: nimi, koulutus ja ammatti (myös josta osa on käsin kirjoitettua. Mukana on myös entiset), syntymäaika ja -paikka, osoite, puhelinnumero piirroksia ja mahdollinen ja sähköpostiosoite, todistuksia. sekä Keruun kuvia, allekirjoitettu suostumuksesi siihen, että lähettämäsi tuloksia säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden tulevaa Seuran tutkimuskäyttöä kansanrunousarkistossa. varten. Liitä mukaan tiedot aineisto arkistoidaan nimelläsi kansanrunousarkistoon Aineistoa koulusta, jota käytetään muistelet: koulun myöhemmin nimi ja paikkakunta tutkimuksissa. sekä aika, jota muistelusi kuvaa. Kuva Jukka Lemmetty ko

11 Lemmetty UNO C:n opetuksia Vanhempien ja vanhempainyhdistysten merkitystä koulutyössä pidetään tärkeänä. Tunnemme myös kertomuksia ja omakohtaisia kokemuksia vanhemmista, jotka toivoessaan parasta lapsilleen, osallistuvat innokkaasti koulutyön kehittämiseen. Kiihkeiden vanhempien kohteeksi joutuneille opettajille olkoon tämä historiakatsaus lohdutuksena. Koko kylä kasvattaa. Suomen kansakoulun historia kertoo kansakoululaitoksemme synnystä ja kehityksestä. Selänpään koulun silloisen opettajan Väinö Vaaran artikkeli Valkealan ensimmäisen poika- ja tyttökansakoulun alkuvaiheista piirtää kuvaa opetustyön arjesta. Kirja on painettu Valkealassa tunnettiin suurta epäluuloisuutta koko koulua kohtaan, kun läänin kuvernööri, kenraali Oker-Blom päätti pitää koulun perustamisesta kuntakokouksen syyskuussa Nyrkkiä puiden kiihkeimmät isännät vastustivat koulua, joka aloitti toimintansa Koulu oli poikia varten. Tytöille perustettiin koulu seuraavana vuonna. Epäluuloiset isännät seurasivat tarkasti opetusta ja kuohuntaa herätti ensimmäisen opettajan Mikko Kukkosen opit. Hän esitti, että maapallo oli pyöreä. Jaakkolan Elias (saattaapa olla esiisiäni) piti opettajalle oppituntia väärästä tiedosta ja lasten narraamisesta. Hän todisteli kahvipöydän ääressä, ettei maa voi olla pallon muotoinen. Kun me nyt esimerkiksi maan pyöriessä joutuisimme sinne alapuolelle, niin kyllä näkisit miten nuo kahvikupit tuosta pöydältä pyörähtäisivät. Eikä meidän itsemmekään olisi tässä liioin vakava olla. Naisväki vastusti uudessa tyttöjen koulussa piikaisten henkien kirjoitustaidon opettamista. Sulhaisilleen sitten vaan kirjoittelevat tuumivat emännät. Opettajatar, neiti Ida Slöörillä ei ollut ihan helppo tehtävä. Vaaran mukaan olikin ymmärrettävää, että monet opettajattaret väsyivät, murtuivat kokonaan tai muuttivat muualle. Erityisen ongelmallisena pidettiin koulussa ummehtunutta ja kellarimaista ilmaa. Koulun tanhua oli myös vastenmielinen. Siitä pitivät huolen kirkkohevoset, jotka sidottiin kiinni koulun ympärille ihan portaita myöten. Tuoksu ei virkistänyt työskentelyä. Itse Uno Cygnaeus vieraili koulussa ja kuulusteli lasten lukutaitoa. Hän antoi lauseita tankkaaville lapsille oivan neuvon: Sinun pitää ymmärtää, mitä luet, ja kun sen ymmärrät, tulee paino sanoille itsestään oikealle paikalle. Kyllä myös Valkealan lapsista kasvoi kunnon kansalaisia. Opettajille määrättiin palkat koulun alkaessa. Miesopettaja sai 200 mk, koulun (pitäjäntuvan) ja polttopuihin 150 mk sekä 50 mk lehmän muonan hankkimiseksi. Opettajattaren palkaksi päätettiin 200 mk kunnalta. Valtion palkkausapu oli 600 mk opettajalle ja 400 mk opettajattarelle. Sinun pitää ymmärtää mitä luet. Palkkauskysymys oli ollut esillä kansakoulutoimen järjestämistä koskevan Armollisen Asetuksen valmistelussa 1860-luvulla. Pitäisikö maksaa korkeaa palkkaa, koska opettajasta silloin tulee herra ja hän asettaa elämänsä sen mukaan. Pienemmällä palkalla hän pysyy kansan asemassa. Cygnaeuksen esityksessä asunnon, puutarhaviljelykseen sopivan maan, yhden lehmän rehujen ja polttopuiden ohella olisi annettava sellainen palkka, että opettajat ja opettajattaret Varatuomari Markku Lemmetty säästäväisesti, ilman elantohuolia, voisivat hoitaa tärkeätä tehtäväänsä. J. V. Snellman pelkäsi, että komiteassa ehdotetuilla palkoilla Suomessa kasvatetaan opettajaköyhälistöä. Kansakoulunopettajien palkoista alkoi heti napina ja vuoden valtiopäivillä kaikki säädyt kannattivat palkankorotuksia, mutta katsoivat, että asia kuuluu kunnille. Vasta 1908 vuoden palkkauksen uusimisen yhteydessä muodostui miesja naisopettajien palkkaus samanlaiseksi. Muutoin ei palkkaus ollut tyydyttävä. Miesopettajilla säilyi edelleen yhden huoneen suurempi asunto. Miten oli eläkkeiden laita? Armollisessa Asetuksessa vuodelta 1866 sanottiin, että eläkettä sai kolmenkymmenen vuoden palvelusta alkuperäistä palkkaa ja ilman omaa syytään kohdanneessa parantumattoman taudin tapauksessa eläkettä karttui palvelusvuosien mukaan porrastetusti. Eläkkeistä ja palkoista keskusteltiin jatkuvasti Suomen opettajayhdistyksen kokouksissa ja ehdotuksia tehtiin yleisissä kansakoulukokouksissa. Ja keskustelu on jatkunut tähän päivään asti... Odotetaan nyt joulurauhan julistusta ja jatketaan ensi vuonna. 11

12 Seniorikokki Tällä kertaa seniorikokki Riitta Ristola valmistaa kahdessa ohjeessaan kalaa, lohta graavina ja kylmäsavuna. Kylmäsavulohisalaatti toimii yhtä hyvin lisukkeena myös esim. uusien perunoiden kanssa ja on kaiken lisäksi helppo valmistaa. Rosepippurigraavattu kirjolohi g nahallista kirjolohifileetä 1,5 rkl karkeaa merisuolaa 0,5 rkl sokeria 1 rkl roseepippureita murskattuna 2 oksaa tuoretta tilliä Koristeeksi: roseepippureita tilliä Valmistus: Siisti filee leikkaamalla pois ohut rasvainen vatsanahka ja evät. Nypi pois kyljen pystyt ruodot, joiden päät tuntuvat fileetä sivellessä. Pyyhi kala kuivaksi talouspaperilla. Sekoita suola ja sokeri. Levitä seos tasaisesti fileille. Ripottele päälle murskatut roseepippurit. Leikkaa filee keskeltä puoliksi ja levitä tillinoksat kokonaisina toiselle puolikkaalle. Nosta toinen puoli päälle niin, että paksumpi fileen selkäpuoli tulee ohuempaa vastapuolta vasten. Kääri kala folioon ja sulje muovipussiin. Nosta kala jääkaappiin tasaiselle vadille kevyen painon alle. Filee maustuu noin vuorokaudessa. Kääntele pakettia pari kertaa maustamisen aikana. Poista tillinoksat ja isoimmat pippurit fileen pinnasta. Kuivaa filee suolavedestä talouspaperilla. Leikkaa kala ohuiksi vinoviipaleiksi alkaen fileen pääpuolesta. Asettele kalaviipaleet tarjolle laakealle vadille. Koristele roseepippureilla ja tilillä. Tarjoa graavilohta kalapöydässä perunoiden kanssa tai alkupalana leivän päällä. Kylmäsavulohisalaatti 150 g kylmäsavulohta 1 sipuli 1 purkki (200 g) raejuustoa 1 pukki (200g) creme fraichea tilliä maun mukaan Valmistus: Pilko kylmäsavulohi ja sipuli pieniksi kuutioiksi. Sekoita lohi, sipuli ja raejuusto sekä tilli keskenään ja lisää niiden joukkoon creme fraiche. Maistuu hyvältä tumman leivän päällä tai uusien perunoiden kanssa. 12

13 Lääkärin lausumia Mikael Rajaniemi Jouluväsymystä? Olen aina tykännyt joulusta. Joulukuusi luo niin ihanan tunnelman, jota ei muina vuodenaikoina olohuoneessa ole. Jouluun liittyy myös lupa syödä hyviä ruokia ja vanhemmiten juomavalikoimakin on monipuolistunut. Periaatteessa siis niin mieli kuin keho saavat nauttia olostaan. En ole tähän ikään mennessä ehtinyt vielä kyllästyä joululaulujen kuunteluunkaan. Enemmänkin harmittelen, kun radion joululaulukanava kuuluu niin huonosti. Lapsuuden jouluissa oli lämmin ja hyvä tunnelma. Vähän vanhempana sitten oli mukavaa leipoa ja laittaa joulua yhdessä äidin kanssa. Pidän myös lahjojen ostamisesta ja yleensä olen saanut hyvää palautetta ideoistani. Jouluiloa syntyy monella tapaa ja nuo ajatukset palaavat miellyttävinä joulukuusta katsellessa. Miksi sitten näin aikuisiällä en ole osannut luoda samanlaisia jouluja? Joulun läheneminen saa pulssitason nousemaan ja närästystäkin tulee, vaikkei ole lanttulaatikkoa vielä maistanutkaan. Viime vuosina jouluvalmistelut eivät ole tuottaneet samanlaista iloa ja hyvää mieltä kuin nuorempana. Ennemminkin joulu tuo mukanaan useammalta taholta kaikenlaisia vaatimuksia järjestelyineen. Pitäisi olla aikaa ja läsnäoloa eri ihmisten kanssa ja vielä yrittää saada muukin perhe innostuneena mukaan. Entisajan iso yhteinen perhejoulu on jakautunut vuosien myötä pieniin osiin, kun elämä on mennyt eteenpäin. Joidenkin on sitä vaikea ymmärtää ja onhan se haikeaa minustakin. Silti olen päättänyt, että minulla on oikeus nauttia joulurauhasta omassa kodissani. Miksihän siitä tulee huono omatunto? Jotkut sukulaiset ja tuttavat ovat ratkaisseet saman ongelman lähtemällä ''joulua pakoon''. Silloin ei kuulemma tarvitse Laura Palanterä Yleislääketieteen erikoislääkäri ja Helsingin kaupungin kotisairaalan lääkäri stressata joulusta ja rasittava valmisteluhössötyskin jää pois. ''Jouluihmisestä'' se kuulostaa varsin surulliselta. Onko kaupallisuus tuhonnut joulun? Toisaalta maailmakin on muuttunut niin rauhattomaksi, että ''joulurauhan julistus'' kuulostaa todella kliseeltä. Siitä huolimatta juuri tuo joulurauha on se ihana asia, joka pyyhkii pois kaiken stressin ja väsymyksen. Voin istua katselemassa kaunista joulukuusta, josta leviää myös mukava tuoksu. Kiire tuntuu kaukaiselta asialta, vatsa on täynnä herkkuja ja olo onnellinen. No, nyt omat pojat ovat vielä luonani joulun vietossa. Ensi vuonna jouluni voi jo olla toisenlainen. Saa nähdä osaanko olla aiheuttamatta heille joulustressiä, sitten kun heillä on omat perheet ja joulunsa? Muistanko näitä mietteitäni joulun rauhasta? Toivottavasti joulu pitää puolensa tässä muuttuvassa maailmassa ja luo sen jouluisen tunnelman meille kaikille. Rauhallista ja mukavaa joulua toivottaen Laura Palanterä 13

14 Kolumni Traditio hukattu mahdollisuus? Elettiin vuotta Sortavalan seminaarista valmistuneen isoisäni kaksiopettajaisen koulun pihaan alkoi kuusijuhlapäivän hämärässä kertyä hevosia, jotka saivat heinää purtavakseen, potkukelkkoja, joilla oli ponnisteltu paikalle, ja tietenkin pyhävaatteissaan olevia kyläläisiä parhaimpiinsa pukeutuneine lapsineen. Kuusijuhla, monille tärkeä tapahtuma joulun lopullinen tuoja oli alkamassa. Viikkoja oli harjoitettu ohjelmia, askarreltu, pohdittu seimikuvaelman yksityiskohtia ja laitettu yhdistettyä veistovoimistelu- ja juhlasalia asianmukaiseen kuntoon kuusineen, penkkeineen ja tuoleineen. Kuoro osasi jo hyvin laulut 1818 tehdyn ''Jouluyö, juhlayö'', Helmi Auvisen (opettaja) ja Armas Maasalon Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa, Vilkku Joukahaisen (opettaja) ja itsensä Sibeliuksen ''On hanget korkeat, nietokset'' vuodelta 1901 ja tietenkin joulupukille laulettavan seminaarinlehtori Pietari Juhani Hannikaisen Joulupukki, joulupukki. Paimenten sauvat oli tehty, kotoa oli kannettu viltit kedolla olevien lammaspaimenten suojaksi, lukija valittu, ja enkelikin. Oli lausuntaa, pikku esityksiä, ja lopuksi opettaja tietenkin säesti harmonilla ''Enkeli taivaan''. Noin kaikki suunnilleen meni. Todistukset taskuissa tai äidin laukussa mentiin oman kulkupelin luokse. Vähitellen hevoset, kelkat ja ihmiset poistuivat koulun pihalta. Opettajat sammuttelivat kynttilöitä ja valoja. Syyslukukausi oli ohi. Tuttu tunne. Eikö vain? Loppiaisen jälkeen taas aloitettiin. Miten voitiinkaan opettaa luokkia 3 6 yhdessä ja samassa tilassa? Sitä ei moni tämän päivän kollega oikein ymmärrä. Mutta hyvin se meni. Opettaja oli ammattilainen, joka osasi yhtä ja toista, myös järjestää opetuksen joustavasti kaikille luokkatasoille. Järjestyskin säilyi. Oikeastaan automaattisesti. Ei ollut älypuhelimia, ei ollut lippalakkia poikien päässä luokassa. Vastattaessa noustiin seisomaan. Niin tehtiin koska sellainen oli tapa. Hyvä käytös oli kunnia-asia. Eletään vuotta Suuren yhtenäiskoulun pihaan alkaa joulujuhlailtana saapua Volvoja, Mersuja, mopoautoja, Skodia ja potkukelkkoja ei näy. Eikä hevosia. Väkeä tulee, enimmäkseen työvaatteisiinsa pukeutuneena, osalla oppilaista on tavallista paremmat asut. Farkkuja on monella, joillakin on lippis päässä. Koulun musiikinopettaja on harjoittanut lauluryhmän hyvään iskuun, sähkökitarapojat ovat harjoitelleet oman osuutensa. Salissa on kuusi. Juhlan tuntua on ja ei ole. Maahanmuuttajavanhemmille on ilmoitettu, että heidän lastensa ei tarvitse osallistua Enkeli taivaan -virren aikana juhlaan jos eivät halua. Asiasta on käyty 40-päisen opettajakunnan kokouksessa kiivas keskustelu. Monet ovat olleet sitä mieltä, ettei pidä laulaa ollenkaan. On tehty kompromissi: lauletaan, mutta ei lueta jouluevankeliumia. Juhla alkaa. Moni näprää puhelintaan, joillakin on lippis päässä. Osa seuraa ohjelmaa, osa ei. Suurimman huomion saa osakseen kitarabändi. Rehtori ilmoittaa, että todistukset jaetaan luokissa. Noin 700 oppilasta siirtyy omiin luokkiinsa. Opettaja seisoo luokan edessä todistuspinon kanssa, mutta ei saa oikein ääntään kuulumaan sorinan yli. Lopulta tilaisuus kuitenkin saadaan päätökseen ja tämäkin koulu hiljenee. Kaksi erilaista juhlaa. Kumpi oli parempi? Jokainen voi muodostaa oman kantansa. 14 Yhdestä asiasta olen varma: opettaja on (oli) persoona, joka jää oppilaan mieleen helposti lopuksi ikää. Vahvuuksineen ja heikkouksineen. Nykymaailmassa, jossa tarjontaa ja tuputusta tulee joka tuutista, tämän persoonallisuuden jääminen mieleen on varmasti vaikeampaa kuin ennen. Opettajan vastuu on kuitenkin jakamaton. Se meidän pitäisi muistaa. Olisi kaikkien etu, että traditioita ei heitettäisi menemään. Ne ovat kuitenkin niin koulun kuin muunkin elämän kivijalka. JuhanI Vahtokari juhani.vahtokari@kolumbus.fi Kirjoittaja on rehtori emeritus ja hän on toiminut koulumaailmassa monissa tehtävissä.

15 Vaarallista olla erilainen Monilla ihmisillä on jäänyt pysyviä muistoja vuosilta, jotka sijoittuvat koulunkäynnin aloittamisen tienoille. Koti ja sen tuttu pihapiiri laajenevat suuremmaksi maailmaksi, kun he lähtevät vieraampien ihmisten pariin. Kun itse olin tuossa iässä, pääsin silloin tällöin mukaan isompien poikien retkille lähimetsiin ja rannoille. Monet polut olivat minulle outoja ja johtivat entistä kauemmaksi. Ennennäkemättömät rantojen lahdet ja niemien kärjet jännittävine yksityiskohtineen melkein pakahduttivat mielen. Pieni jalka löysi sileitä rantakiviä ja puhtaita, suvilämpimiä silokallioita, joille en ollut ennen astunut. Jotkut isommista pojista olivat taitavia viskaisemaan pienen heittokiven ja heidän voileipäkivensä hyppi veden pinnalla hurjan pitkälle. Kaikkea sitä, mitä he tekivät, keksivät tai osasivat, katselin arvostaen. He olivat kuin satukirjan ihmesankareita. Siihen aikaan metsissä oli vielä runsaasti polkuja. Ne olivat alun perin karjan valitsemia kulku-uria, mutta kaksijalkaiset käyttivät tietysti verkostoa hyödykseen. Niin myös se poikajoukko, jonka pienimpänä pysyttelin retkillä. Polulle pudonneet kuivuneet kävyt eivät tuntuneet haittaavan edes niitä, jotka liikkuivat avojaloin. Päinvastoin huomasin, että he olivat usein rohkeimpia ja taitavimpia ryteikköjen tutkijoita ja puuhun kiipeilijöitä. Joidenkin kyky kiivetä ilman apuneuvoja jopa sileärunkoiseen mäntyyn lisäsi kunnioituksensekaista ihailuntunnetta heitä kohtaan. Puuhun kiipeämisellä he eivät yksinomaan osoittaneet erityistä osaamista ja huimapäisyyttä, vaan heidän kohteenaan oli jokin mielenkiintoinen kohde puun latvassa, tavallisimmin variksen pesä. Kuusikoissa oli tietysti pienempien lintujen pesiä, mutta ne jätettiin rauhaan. Kerran tarkkasilmäiset tähyilijät huomasivat jotain hyvin erikoista ylhäällä latvuksissa. He puhuivat oravasta, mutta itsekin huomasin, että se ei ollut ihan oikean oravan kaltainen. Sen silmät olivat jotenkin oudot. Aivan liian isot oravalle. Puukapulat alkoivat lennellä, kun haluttiin varmistua, että ihmeotus on todella elävä. Silloin tapahtui odottamatonta. Oravaksi luultu lähti lentoon. Näytti siltä kuin leveä nahkarukkanen olisi liidellyt läheisen puun alemmille oksille. Siitä lentäjä kiipesi taas oravamaisen ketterästi puun latvaosiin. Tilanne aiheutti piirittäjissä yleisen innostuksen. Huomasin yhteisenä pyrkimyksenä olevan, että eriskummallinen eläin, jolle ei löytynyt luontoretkeläisten keskuudessa edes nimeä, oli tavalla tai toisella saatava kiinni lähempää tarkastelua varten. Seurasin ihmeissäni ja tietysti myös hyvin jännittyneenä tapahtumia. Ajojahti jatkui puulta toiselle. Välillä piti kohde ajaa lentoon puuhun kiipeämällä, muutaman kerran riitti pienemmän puun heiluttaminen. Seurasin yksin sivusta tapahtumaa. Toistuvia pakolentoja katsellessani ajattelin, miten harvoin onnistuin tekemään paperilennokkini yhtä tasaisesti ja kauniisti lentäviksi. Ja tämä lennokki osasi jopa kaartamalla väistää piirittäjien oksan karahkat. Tilanne muistutti jännittävää ja tuttua senaikaista joukkuepeliä, jossa pallo tai pyörivä puukiekko koetettiin pysäyttää puukepeillä. Piirityskamppailun jatkuessa huomasin, että rento ja vapautunut juttelu oli isompien poikien kesken vaimentunut. Kaikki tuntuivat keskittyneen yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Puulta toiselle siirryttiin, siltä ainakin minusta tuntui, suorastaan innosta hehkuen. Jotkut vaihtoivat jopa välillä itselleen sopivamman seipään tai oksan, kun sattuivat sellaisen havaitsemaan. Minä kuljin taaempana mukana. Ajattelin, että kohta itsekin pääsisin läheltä näkemään tämän ihmeoravan. Taas kerran pakolento suuntautui puusta toiseen. Tällä kertaa piirittäjäjoukon kookkainta poikaa kohti. Iltapäivä oli jo niin pitkällä, että metsässä oli hieman hämärää, mutta pystyin silti kauempaakin seuraamaan tapahtumia. Näin, kuinka liito äkisti katkesi seipään iskuun. Samalla hetkellä kuului kimeä vinkaisu. Piirittäjien joukko ei kauan katsellut maahan pudonnutta hengetöntä otusta. Kukaan ei ryhtynyt lähemmin tutkimaan sen kummallisia ominaisuuksia, enkä huomannut mitään merkkejä riemastuksesta, vaikka tavoiteltu voitto oli saavutettu. 15 Piirros Helmer Räty Sen sunnuntaipäivän retki katsottiin päättyneeksi ja hiljainen poikajoukko hajaantui kotimatkalle. Nekin, joilla vielä oli puukeppi tai oksan karahka, heittivät sen kädestään. Omassa pikkupojan ajatusmaailmassani vallitsi hämmennys. Olivatko he oikeasti halunneetkin tappaa sen? Eikö sitä vain pitänyt tutkia lähemmin? Vai oliko lopputulos lentäväisen oma syy, kun liiteli sillä tavoin ja oli niin erilainen? Vaikka minua ei kovistellen kielletty kertomasta tapahtuneesta, en puhunut siitä silloin enkä myöhemminkään mitään. Jotenkin tuntui, että olin kanssasyyllinen, vaikka olin ollut vain hiljainen todistaja. Pakoon yrittäneen pienen eläimen kuolonkiljahduksen ilkeältä ja pahalta tuntunut ääni on säilynyt muistissa vuosikymmenten ajan. Tuon pikkupoikana kokemani tapauksen lisäksi minulla ei ole muuta luontohavaintoa tästä myöhemmin paljon julkisuutta saaneesta eläimestä. Joskus suurisilmäisen liito-oravan kuvia katsoessa tulee mieleen pyyntö: Anna meille anteeksi! Simo Viinikkala 2009

16 Taideristeily Välimeren aalloilla Unelma mahdollisuudesta päästä näkemään maailman huipputaidetta upeaan risteilypakettiin kietaistuna oli varmasti hykerryttänyt ryhmämme jokaisen osallistujan mieltä jo pitemmän aikaa. Koneen nousukiidossa voi melkeinpä lukea retkeläisten innostuneesta olemuksesta ajatuksen I have a Dream. Siispä seikkailu alkakoon! Vain neljän tunnin lento ja sukelsimme Barcelonan miljoonakaupungin liikenneruuhkien kautta abstraktin surrealismin suuren nimen, Mirón, itsensä vuonna 1975 perustamaan museoon. Miró oli katalonialainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja keraamikko. Hän käytti perusvärejä, keltaista punaista ja sinistä. Miró oli merkittävämpi kuin yleisön suosikki Salvador Dal. Barcelonasta jäi mieleeni myös Antoni Gaud n luonnon muotoja jäljittelevät kaupunkirakennukset, maailmanperintökohde Güellin puisto ja erikoisesti Sagrada Familian kirkko. Kirkkoa on rakennettu lähes 100 vuotta eikä se ole valmis vieläkään. Kirkon edustalla eri joukkueet esittivät katutaidetta rakentaen jopa kahdeksankerroksisia ihmispyramideja. Matkanjohtajana toimi kielitaituri Raija Fleury ja risteilyaluksena ylellinen Suomessa rakennettu M/S Liberty of the Seas. Laivalle kirjautumisessa jokaiselle tehtiin luottokortti, joka toimi laivalla maksuvälineenä ja hytin avaimena. Hytit olivat parvekkeellisia ja voivat sijaita jopa kymmenennessä kerroksessa. Laivan upea ostoskatu ravintoloineen, sisäluistelurata ja suuri kylpylä-, sauna- ja kuntoilukeskus ja monet muut aktiviteetit hemmottelivat yli neljää tuhatta risteilyvierasta. Söimme laivalla aina aamupalan ja lähdimme aikaisin bussilla kulloiseenkin retkikohteeseen Espanjassa, Ranskassa tai Italiassa. Palasimme noin viiden aikaan iltapäivällä ja nautimme yhteisen illallisen ravintolasalissa. Ranskan Marseillesissa kiertoajelimme ja vierailimme Musée Regards de Provencessa tutustumassa Sacha Sosnon ja hänen taiteilijaystäviensä teoksiin. Hänen ideanaan oli luoda yhtymäkohtia veistostaiteen ja arkkitehtuurin välille. Kuuluisin työ Tête Carrée valmistui vuonna 2002 Nizzan pääkirjastoksi. Itse hän kutsui sitä asutuksi patsaaksi. Nizzassa menimme satamaan yhteysaluksella ihaillen aamuauringon ensisäteiden valaisemaa kaupunkinäkymää. Oli Pablon, Antibesin ja Nizzan päivä. Picasso pakeni saksalaismiehitystä Grimaldin linnaan toisen maailmansodan aikana ja lahjoitti tuon ajan teoksensa Antibesin kaupungille. Tuli mieleen keisarin uudet vaatteet, kun yritti kaivaa timantit esiin Picasson töistä, mutta Picasso on sentään Picasso. Guernica esittää saksalaisten pommittamaa kaupunkia Espanjassa ja on Picasson kuuluisin, Madridin museossa säilytettävä teos. Nizzan satamassa haisi raha ja rikkaus lukemattomien miljoonaluokan muskelijahtien täyttäessä venelaiturit. Vaelsimme jalkaisin Firenzessä Arnojoen vartta Santa Crocen, maailman suurimman fransiskaanikirkon aukiolle ja siitä Piazza della Signorialle. Löysimme Uffizin taidegallerian, maailman suosituimman taidemuseon teosta antiikin ajasta renessanssiajan helmiin täyttivät 50 näyttelyhuonetta. Botticelli, Leonardo da Vinci, Raffaello ym. esiteltiin omissa huoneissaan. Tarjonta hengästytti. Täällä saimme kuvata teoksia. Tie vei todellakin Roomaan, Vatikaanin yli muinaisesineen äärelle ja maailman suurimman uskonnollisen rakennuksen Pietarin kirkon ihmiselle tilan tarjoavaan kirkkosaliin. Kirkon ja taiteen Joan Mirón veistos Aurinko, kuu ja tähdet seisoo ylväänä, taustanaan Barcelonan kaupunki. 16

17 Löytöretki Portugaliin Monet asiat osoittautuivat varsin erilaisiksi kuin mielikuvani Portugalista ennen senioriopettajien löytöretkeä tuohon Iberian niemimaan läntiseen valtioon. Vatikaanin taidemuseon tungosta ja taidetta. vetovoiman ja vaikutuksen tunsi väkevästi ruuhkaisilla käytävillä ja saleissa erikoisesti Sikstuksen kappelissa. Olin yksi heistä päivittäin kulttuurinnälkäänsä tyydyttävästä vierailijasta. Pietarinkirkon yksi arvoteos on Michelangelon veistos Pietá, jossa Neitsyt Marian sylissä lepää kuollut Jeesus. Capodimonten linnamainen taidemuseo viehättävän puiston keskellä aivan Napolin tuntumassa oli vaikuttava 160 huonetta käsittävä taiteiden tyyssija. Esillä Caravaggion maalauksia ja kuuluisa Andy Warhollin näkemys Vesuviuksesta. Viimeinen risteilypäivämme oli meripäivä, jonka aikana tutustuimme aluksemme tarjontaan ja ihailimme meren ikuisuutta. Ehkäpä kokemuksemme tiivistyy seuraaviin runon säkeisiin. Kurjen huuto kuuran yllä sypressit ja Vesuvius sää kuin toukokuun nähdä näkyjä ja unelmoida liekö siinä ihmisyys turkoosiin kun hiipuu meri taivaanranta rauhoittuu ja kiittää mieli. Lyyli Juntunen, teksti Kun huristelimme uutta Lissabon Porto moottoritietä, saimme tietää, että maassa on Euroopan tihein moottoritieverkosto. Eikä käynyt moittiminen Douro-joen laaksossa kiemurtelevia pienempiä teitäkään. Maisema oli lumonnut monet muutkin, koska viinialue joen varrelta kumpuileville kukkuloille on päässyt Unescon maailmanperintölistalle. Viinin viljely onkin tärkeä elinkeino Portugalissa. Douro-joen laakson viinitiloilta saadaan erinomaisia viinejä. Ne jäävät turhaan espanjalaisten, ranskalaisten ja italialaisten viinien varjoon. Tunnettuja viinityyppejä ovat kuitenkin portviinit, joita kypsytetään Douron alueen rypälelajikkeista joen suulla sijaitsevassa Porton kaupungissa. Kaupungissa on 33 portviinin tuottajaa viinikellareineen. Portviini on ollut kaupungille vaurauden ja työteliäisyyden lähde. Vaikka näinä aikoina maan työttömyysaste on suuri, tilanne on kääntynyt jo parempaan etenkin Portossa. Katujen varsilla näkyy vielä tyhjiä, huonokuntoisia rakennuksia, mutta yritteliäisyyttä kaupungissa voi havaita paljonkin. Portugalilaiset luonnehtivat eri kaupunkejaan: Portossa tehdään työtä, Bragassa rukoillaan, Coimbrassa opiskellaan ja Lissabonissa juhlitaan. Bragassa on maan uskonnollinen keskus ja Coimbrassa maan maineikkain yliopisto. Ehkä yksi yllätys oli se, että koulussa ensimmäinen vieras kieli on englanti ja vasta sitten tulevat ranska ja espanja. Koulua käydään 3-lukukausijärjestselmän mukaisesti. Opettajien tilanne ei ole hyvä. Heidät sijoitetaan kouluihin kolmen vuoden välein. Sisämaan kouluihin ei saataisi opettajia rannikkoalueilta muutoin kuin pakosti sijoittamalla eikä siinä oteta huomioon yksilön toiveita. Entä sitten ihmiset? He ovat surumielisiä ja varsin hillittyjä, selvästi erilaisia kuin espanjalaiset. Voisikohan portugalilaisia kutsua Iberian hämäläisiksi? Ja taas yksi yllätys: Guimarãesin kaupungissa vanhan linnan muureille on ripustettu siniristilippuja, ikään kuin meitä varten. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että 17 risti onkin aivan keskellä. Se ei olekaan oma Suomen lippumme vaan Portugalin ensimmäisen kuninkaan käyttämä ritariaikainen ristilippu, oppaamme Daniel Fernandes valistaa. Portugalissa on rikas leivosperinne. Siitä voi kiittää luostarilaitosta. Herkuttelevat munkit eivät kehitelleet ainoastaan viinejä ja likööreitä vaan suussa sulavia leivoksia syntyi mausteista, keltuaisesta ja sokerista. Portugalilaiset löytöretkeilijät ja heidän jälkeläisensä ovat tuoneet monenlaisia mausteita retkiltään. Myös jäätelön prototyyppi on kuulemma sistersiläismunkkien kehittelemä. Luostareiden, kirkkojen, linnojen ja julkisten rakennusten arkkitehtuurissa näkyy pippureita, palmuja, köysiä ja koralleja. Ne ovat noiden Portugalin historian kulta-aikojen tunnuksina kuningas Manuelin mukaan manuelismiksi kutsutussa arkkitehtuurin suuntauksessa. Pääkaupunki Lissabonissakin tutustuimme portugalilaisten löytöretkeilijöiden historiaan ja muistomerkkiin. Lähellä löytöretkeilijöiden muistomerkkiä oli toinenkin muistomerkki, Lissabonin sopimuksen allekirjoitusta kadussa todistavat laatat. Sopimuksella vahvistettiin Euroopan Unionin rakenteen tiivistäminen: EU sai mm. presidentin ja ulkoministerin. Marmorilaattoja tiiraillessamme löysimme joukosta myös silloisen pääministerimme Matti Vanhasen nimikirjoituksen. Löytöretkeilijöiden muistomerkki Lissabonissa. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva

18 Kuva Matton Riittävän rasittava liikunta palkitsee endorfiinilla. Keskity kävelyysi Kävellessäsi keskity siihen, miltä kävelysi tuntuu juuri sillä hetkellä. Viihdytkö kävelyssäsi vai tuntuuko se epämukavalta? Älä mieti, miltä se mahdollisesti muista näyttää tai mitä kävelystäsi on yleensä sanottu. Onko kävelysi keinahtelevaa, kulmikasta, pieniliikkeistä, tiivistä, huteraa, miten jalkasi liikkuvat? Minkälainen on askeltesi pituus, jalkojesi liikkeiden kimmoisuus ja jäntevyys? Heiluvatko kädet kuin rautatangot vai voitko tuntea mielihyvää tuottavaa ilmavuutta ja rentoutta käden heilahdusliikkeessä? Onko keskivartalosi eloton möhkäle, vai voitko kokea elastisuutta: lantion keinahtelua ja ylävartalon myötäileviä kiertoliikkeitä? Vastaako kävelysi tämänhetkistä mielialaasi? Vastaako kävelysi ylipäätään omaa persoonallista kävelytapaasi eli sellaista kävelyä, jota pidät omanasi? Tutustu itseesi liikkumalla uudenlaista ajattelua kävelyyn Jos sinulla on ollut ikäviä mielikuvia liikunnasta, voit vapautua niistä vaikkapa ottamalla itseohjautuvan asenteen matkalle liikkumisen iloon! Kävelyysi voit tutustua suhtautumalla siihen tutkiskelevasti ja olemalla siinä läsnä. Niin voit kokea kävelysi tervehdyttäväksi ja oikeaan kävelytekniikkaan opastavaksi. Tärkeää on, että nautit siitä, ettei kävely jää vain suoritukseksi. Yleensä kehotetaan liikkumaan kunnon kohentamiseksi. Puhutaan hikoilun ja hengästymisen merkityksestä. Toki on tärkeää kehittää verenkierto- ja hengityselimistön kestävyyttä sekä ylläpitää lihaksiston toimintakykyä rasittamalla kehoa riittävästi säännöllisellä liikunnalla muutaman kerran viikossa. Kuitenkaan ei tule väheksyä sellaisen liikunnan merkitystä, jossa keskitytään kehotuntemuksiin. Liikunnan avulla saadaan fysiologisia muutoksia elimistössä: elimistön toimintakykyä voidaan parantaa ja samalla kokea mielihyvän tunteita endorfiinin, mielihyvää tuottavan hormonin ansiosta, mikäli liikunta on ollut riittävän rasittavaa. Kehotuntemuksiin keskittyvä liikunta olematta aina riittävän rasittavaa aiheuttaa sekin mielihyvän tunteita. Siinä vahvistuu ja täsmentyy positiivinen kehokuva, on HYVÄ OLLA omassa kehossaan. Kaikenlaista inhimillistä toimintaa voidaan tarkastella useammasta näkökulmasta. Katselemme työntekijää tai urheilijaa ja samalla teemme havaintoja siitä, miltä hän näyttää toimiessaan ja minkälaisia tuloksia hän saa aikaan. Ehkä teemme havaintoja myös siitä, minkälaisia tuntemuksia hänen toimintansa tai läsnäolonsa meissä synnyttää. Kilpaurheilijaa valmennettaessa kiinnitetään huomio suorituksen kannalta tarkoituksenmukaisiin liikkeisiin. Suorituksen kannalta epätarkoituksenmukaiset liikkeet karsitaan pois. Tavoitteena on liikkeiden taloudellisuus ja luontevuus. Siten suorituksesta tulee ikään kuin huomaamatta kaunis. Katsoja havaitsee tuon kauneuden ja itse kilpaurheilija kokee esteettistä mielihyvää. Liikunnalla parhaimmillaan on kokonaispersoonallisuutta rikastuttava vaikutus. Liikkuessamme meidän tulisi aina välistä keskittää ajatuksemme tekemäämme liikkeeseen. Ei ole tarkoitus meditoida tai joogata. Ihan tavallisesti voimme keskittyä olemaan ajatuksillamme ja tunteillamme läsnä niinkin yksinkertaisessa liikkeessä kuin kävely! Positiivisuutta liikunnasta Liikunta edistää mielenterveyttä positiivisen kehokuvan myötä. Uidessamme, hiihtäessämme ja kävellessämme syntyy yhteys mielen ja kehon välille. Koemme itsemme miellyttävällä tavalla jänteväksi. Koemme positiivisesti sen, että olemme erillisiä yksilöitä. Voit mainiosti iloita niistäkin liikuntakerroista, jolloin et pahemmin rasita elimistöäsi. Iloitse kehostasi ja kehon liikkeistä, olitpa laiha, lihava tai jotakin siltä väliltä! Mukavia liikuntahetkiä luonnossa! Mirja Honko Kirjoittaja on senioriopettaja, joka on toiminut liikunnanopettajana, opintoohjaajana ja luovan liikkeen ohjaajana. Voit iloita niistäkin liikuntakerroista, jolloin et rasita elimistöäsi. Kuva Matton 18

19 esimerkiksi lauluillan, tietovisan, makkaran paistoa laavulla yms. Länsi-Pohjan senioriopettajia maastossa liikunnanohjaajan opastamana sauvakävelyllä. Senioriopettajat tuetuille lomille Raha-automaattiyhdistys jakaa tukea viiden päivän lomiin, joita voivat hakea yksittäiset henkilöt tai esimerkiksi yhdistykset. Lomien hakuaika on tammikuusta toukokuuhun. Meillä senioriopettajilla työvuodet ovat jo onnellisesti takana, joten voimme lomailla meille sopivaan ajankohtaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Ostamme valmisloman, pakkaamme matkalaukun ja nautimme lomasta tai räätälöimme itsellemme mieleisen loman. Lomalle voi päästä myös Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustuksen turvin, sillä lomia järjestetään sekä yksittäisille henkilölle että ryhmille. Senioriyhdistyksenä voimme toteuttaa jäsenillemme tällaisen kollektiivisen loman. Oma yhdistykseni, Länsi-Pohjan senioriopettajat, anoi vuodelle 2012 virkistysloman Maaseudun Terveys ja Lomahuolto ry:n kautta. Loman otsikkona oli ''Työt takana''. Saimme kolmekymmentä paikkaa Rokuan Health & Spahan. Paikoista vain kaksi jäi täyttämättä. Henkilökohtaiseen hakemukseen kannattaa paneutua huolellisesti. Pelkkä kohonnut verenpaine ei riitä lomaperusteeksi. Tuetut lomat pian haussa! Ei myöskään kannata vähätellä omia elämän vaikeuksia. Tiedämme jokainen, ettei elämä aina ole pelkkää aurinkoa; puoliso on kuollut, lapsilla tai lapsenlapsilla on ollut omat vaikeutensa, jotka heijastuvat myös läheisten elämään, on kertynyt vaivoja ja sairauksia jne. Hakemukseen kirjatut tiedot ovat luottamuksellisia ja ne tehdään vapaamuotoisesti. Tuen myöntäminen perustuu Valtioneuvoston päätökseen, Sosiaali- ja terveysministeriön ja RAY:n erillisohjeisiin. Omaishoitajana toimiva saa lomapaikan ilman kahden vuoden taukoa. Vietimme viisi antoisaa päivää upeissa kansallispuiston maisemissa. Ohjelmaan kuului ulkoilua, vesijumppaa, tanssia, luentoja, yhdessäoloa, hyvää ruokaa yms. Osallistuminen eri aktiviteetteihin oli vapaaehtoista kuitenkin innokasta. Kaikki matkalla olleet olivat tyytyväisiä lomaamme. Lomalla vastuuhenkilö omasta yhdistyksestä pitää myös ryhmästä ja sen hyvinvoinnista huolta järjestämällä vapaa-ajalla ohjelmaa Hakemuksen tekeminen Hakemus näille tuetuille lomille on tehtävä ensin yhdistyksen nimissä ja siihen on liitettävä yhdistyksen hallituksen pöytäkirjaote koskien päätöstä lomatuen hakemisesta. Hakuaika on keväällä tammikuusta toukokuuhun riippuen järjestäjästä. Tänä keväänä haimme toisen kerran lomaa MTLH ry:n kautta ja saimme sen lokakuulle Kolme kuukautta ennen loman alkua tulee lomalle pyrkijöiden toimittaa henkilökohtainen hakemus. Kaikki nämä hakemukset löytyvät nettisivuilta ja ne voi edelleen lähettää perille sähköisesti. Niille, joilla ei ole tietokonetta, olemme lähettäneet hakemukset ja täyttöohjeet postissa. Päätöksen lomalle pääsystä saa hyvissä ajoin. Se toimitetaan ainoastaan saajalle. Hakijan ja yhdistyksen on siis oltava yhteistyössä aivan haun alusta aina loman toteutumiseen asti. Kovin kauaksi omalta paikkakunnalta katsottuna ei kannata lomapaikkaa valita, sillä matkat on maksettava itse. Me järjestimme viimeksi matkat kimppakyydein, jolloin autotonkin pääsi sujuvasti perille. Teemme niin jatkossakin. Itse lomavuorokausi maksaa noin 20 euroa henkilöltä lomakohteesta riippuen. Loman pituus on aina viisi vuorokautta. Näiden lisäksi on eri potilasjärjestöjen kautta mahdollisuus tuettuun lomaan. Hakemukseen on tällöin liitettävä lääkärin todistus. Yleensä henkilö on kyseisen potilasyhdistyksen jäsen ja saa sieltä tarvitsemansa tiedon lomista. Mikäli oma yhdistys ei hae tuettua lomaa, voi vastaavaan lomaan päästä yksin tai puolison kanssa. Naiset Yhdessä ry on yksi monista yhdistyksistä. Se järjestää tuettuja lomia yksinäisille naisille, pariskunnille sekä isovanhemmille ja lapsenlapsille. Kerttu Ståhlberg, teksti Marjatta Heikkinen, kuva Yhteystietoja: Solaris-lomat ry Maaseudun terveys ja lomahuolto ry Naiset yhdessä ry 19

20 Ristikko: Järven jää Oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kolmelle oikean ratkaisun lähettäneelle pikku palkintoja. Lähetä ratkaisusi tammikuun 15. päivään mennessä osoitteella Anneli Rajaniemi, Kytöpolku Helsinki. Oikea ratkaisu ja voittajien nimet julkaistaan Senioriopettajan numerossa 2/2015. Ristikon on laatinut Brigitta Kalpa. 20