Hiihtosuunnistuksen SM-sprintti ja SM-sprinttiviesti, aikuisten MM-katsastus. Onko Iin tulevaisuus. kisan Voittajille luvassa.

Transkriptio

1 Hiihtosuunnistuksen SM-sprintti ja SM-sprinttiviesti, aikuisten MM-katsastus Iissä Onko Iin tulevaisuus tuulipuistoissa? Kuuluisuuksien ja erikoisuuksien talo Suunnistava sisarussarja Pitkänlinjan menestyjiä kisan Voittajille luvassa Upeat palkinnot antti ylösen keramiikkaa, ak-puukon tuotteita

2 Tervetuloa kisoihin! SM 2011-KISALEHTI ismo piri SM 2011-KISALEHTI Sisältöä Edelliset Iisun järjestämät hiihtosuunnistuksen SM-kisat järjestettiin yhteistoiminnassa Haukiputaan Veikkojen kanssa Haukiputaalla 36 vuotta sitten eli v Jo silloin hisusm oli suuri kilpailu: yli 600 ilmoittautunutta osanottajaa, moottorikelkkauria ajettiin noin 300 km, kilpailun erikoiskartan koko noin 10 x 13 km eli reippaasti yli 100 neliö-kilometriä, ja 32-sivuinen Hiihtosuunnistuksen SM-lehti, jonka painos oli Ei olisi silloin vielä juuri kukaan uskonut, että hiihtosuunnistuksen SM- kisat voidaan järjestää noin 2 neliökilometrin Illinsaaressa. Tosin kysymyksessä on sprinttikilpailu, jonka ihanneajat ovat 8 16 min ja tämän päivän kilpailuissa kulku-uria avataan huomattavasti tiheämpään ja hiihtosuunnistuskartankin mittakaavat ovat suurentuneet niin, että esim. Illinsaaren kilpailukartan mittakaava on 1:5000, joka tarkoittaa sitä, että 1 cm kartalla vastaa 50 metrin matkaa luonnossa. Nyt kilpailualueen kartta mahtuu A4-kokoiselle paperille. Täytyy vain toivoa, että lumitilanne säilyisi ilman lauhan sään aiheuttamaa lumen laskeutumista. Kun kisamaastossa on yli puoli metriä pehmeää lunta, niin silloin ei kannata lähteä oikomaan ja näin auttamaan nimenomaan myöhemmin starttaavia kilpailijoita. Kartanteko ja ratamestarityö ovat suunnistuskilpailun onnistumisen tärkeimmät osa-alueet. Kartoittaja Reijo Viinamäki ja ratamestari Anneli Vilppola eivät ole työtunteja laskeneet. Historiallinen yhteensattuma: Olli Veijola (s.1906 Ii 1957) Tämän SM-kisan radat sivuavat suunnistusprofessori Olli Veijolan syntymäkotia. Olli Veijolan urheilulajit sopivat hyvin iiläiseen urheilukuvaan. Hän voitti nuoruusvuosinaan viisi pesäpallon Suomenmestaruutta, joista neljä Lahden Mailaveikkojen joukkueessa vuosina Lainaan Iisun ensimmäisen sihteerin laatimasta kirjoituksesta: Lisäksi Veijola pelasi vuosina seitsemän Itä Länsi-ottelua Lukumäärä olisi voinut olla suurempikin, sillä ottelut aloitettiin vasta vuonna Vuosina Olli Veijola osallistui sekä suunnistuksen SM-kisoihin että Itä-Länsi otteluihin. Vuonna 1939 SM-suunnistukset ja Itä-Länsiottelu olivat samana päivänä, mutta se ei Ollia häirinnyt. Hänen palveluksiaan ei lukkarin tontilla Olympiastadionilla enää tarvittu, joten hän suunnisti SM-kisoihin Lahteen. Kaikkiaan Olli suunnistajana sai SM-kisoista ( ) 11 mitalisijoitusta. Suomen suunnistuksen johdossa Olli Veijola toimi runsaat 10 vuotta, ensin vuonna 1935 perustetun SUL:n suunnistamisvaliokunnan puheenjohtajana ja sitten vielä v perustetun Suomen Suunnistamisliiton ensimmäisenä puheenjohtajana. Tänä päivänä Olli Veijolan syntymäkodissa asuu SM-kilpailumme kunniapalkintojen valmistaja keraamikko Antti Ylönen vaimonsa kuvataideagentti Kaisa Kerättären kanssa. Iisun 40 v- juhlakilpailut Illinsaaren hiihtosuunnistuksen SMsprintin ja SM-sprinttiviestin arvoa nostaa aikuisten MM-katsastus ja oman pienen lisänsä kisalle tuo se, että tämän vuoden syksyllä Iisun perustamisesta tulee kuluneeksi 40 vuotta. Nämä SM-kisat Iisu yrittää järjestää mahdollisimman hyvin ja 40v-juhla järjestetään syksyllä. Neljän vuosikymmenen aikana iisulaiset ovat menestyneet ainakin SM-tasolla voisin sanoa loistavasti. 80-luvun taitteessa miesten viestijoukkue saavutti kahtena peräkkäisenä vuonna Suomen mestaruuden. V.1980 Iisu oli Rovaniemen Jukolassa paras suomalaisseura. OK Ravin voitti. Henkilökohtaisia SM-mitalisteja on kymmeniä. Hiihtosuunnistusviestien parhaat saavutukset ovat peräisin myös 80-luvulta. Silloin Anne Soramäki (Tiiro), Sari Maijala (Heikkinen) ja Soili Tolonen (Turunen) voittivat kaksi kertaa SM-viestin. Soili on tullut Ylitorniolta tämän SM-kisan kuuluttajaksi ja ainakin Anne on mukana kilpailemassa. Erikoisen hyvää on ollut veteraanien menestys. Erkki, Martti, Kyösti, Viljo ja Jussi sekä hiukan nuoremmat Eskon ja Sepon johdolla puhumattakaan nuorekkaasta kolmikosta Anneli V, Anna-Liisa ja Anneli M ovat keränneet paljon SM- ja MM- mitaleja. Viimeinen henkilökohtainen SM tuli viime talvena Esko Uddille. Lehdentekijät kiittävät ilmoittajia ja muita yhteistyökumppaneita SM-kisojen tukemisesta. Iiläiset yritykset ovat jälleen kerran tukeneet toimintaamme. Erikoinen kiitos Iiinstituutin tuesta. Tervetuloa Illinsaareen Iisu toivottaa tervetulleiksi sekä yleisön että kilpailijat Illinsaaren Hiihtomajalle Katso ohjelma takakannesta. Lauantain kohokohta on MM-katsastus ja sunnuntaina ovat vuorossa sähäkät sprinttiviestit. Kuumat hiillosmakkarat ja kahvi odottavat myös yleisöä. Ja keittoakin riittää. Kerran vielä Tervetuloa! Matti Haatainen Kilpailunjohtaja Iisu ry:n johtokunta kaudella 2011 Sakari Liedes, puheenjohtaja Tenkulantie 14, II p , sakari.liedes@elisanet.fi Matti Haatainen, varapuheenjohtaja Illinsaarentie 190, II p , matti.haatainen@pp.inet.fi Pentti Pernu, sihteeri Kaaritie 10, II p , pentti.pernu@pernu.net Anneli Vilppola, rahastonhoitaja ja kilpailuihin ilmoittaja Pikkusorosentie 16, II p , anneli.vilppola@pp.inet.fi Kimmo Kakko Mustaherukkatie 15, OULU p , kimmo.kakko@pp.inet.fi Pekka Ylitalo, valmennusvastaava Vaaraojantie 63, YLI-OLHAVA p , pekka.ylitalo@luukku.com hiihtosuunnistuksen sm-kisat 2011 Helmikuun viimeisen viikonlopun SM-kisat ovat ensimmäiset Iisun Iissä järjestämät SMkilpailut, joihin odotetaan kilpailijaa. Aikaisemmin Iisu on ollut järjestämässä vuoden 1975 SM-hiihtosuunnistuksia Haukiputaan Veikkojen kanssa Haukiputaalla ja Jukolan viestiä Isosyötteellä vuonna 1988 Pudasjärven Urheilijoiden kanssa. Tulevan SM-kilpailun lisäpiirteet: 1) Kilpailu on Ruotsissa järjestettävien aikuisten MM-kisojen viimeinen katsastuskilpailu. 2) Iisu juhlistaa 40-vuotista taivaltaan SMkisojen merkeissä. 3) Kilpailun radat sivuavat Suomen Suunnistusliiton ensimmäisen puheenjohtajan Olli Veijolan synnyinkotia. iisu sm-kisalehti Julkaisija: Iisu Ry Päätoimittaja: Matti Haatainen Toimittaja: Ritva Piri Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Ismo Piri Ulkoasu ja taitto: Muotoilutoimisto Into Painosmäärä: 4700 kpl Painopaikka: KalevaPrint Oy, Oulu kansi Jämsän SM-kisojen kaksoismestari Liisa Sassi-Päkkilä taustalla Illinsaaren maisema. Kuvaajat Satu Palovaara ja Ismo Piri. Iisu ry kiittää kaikkia ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita uranuurtaja reiteillä Rovaniemellä asuva Esko Udd ajaa uria hiihtosuunnistuskisoja varten, eivätkä tulevat Illinsaaren SM-sprintit tee poikkeusta. mitä tälle tehokolmikolle kuuluu tänään? 1980-luvulla naisten viestijoukkue menestyi mainiosti hiihtosuunnistuksen SM-viesteissä. Iisukin ajoi Volkkarilla vuonna -99 ja muita muistoja menneiltä vuosilta. 2 3

3 Tervetuloa kisoihin! ismo piri IIN KUNNAN TERVEHDYS Minulla on ilo toivottaa suunnistusväki tervetulleeksi Iihin hiihtosuunnistuksen SM- sprinttikisojen ja MMkatsastuksen merkeissä. Tämäntasoisia arvokisoja ei aikaisemmin ole Iissä järjestetty, joskin iiläiset suunnistuksen aktiivit ovat olleet mukana muissa lähialueen kisajärjestelyissä. Kisoihin on odotettavissa runsas osanotto jopa 500 kilpailijaa ja lisäksi huoltoväki. Toivotaan ilmojen haltijalta suotuisaa säätä, jotta saadaan runsaasti yleisöä paikalle. Lauantaina ratkotaan henkilökohtaisia mestaruuksia sekä katsastetaan suunnistajia kevään MMkisoihin ja sunnuntaina kaksihenkisin joukkuein ratkotaan viestimestaruuksia. Kilpailijoille on tulossa tiukka viikonloppu ja katsojille tulee todella tiivistä nähtävää. Kilpailupaikkana Iin Illinsaari on aivan ainutlaatuinen, saari keskellä Iijokea. Maastollisesti Illinsaari on metsäinen loivasti kumpuileva hyvä suunnistusmaasto ja suunnistuskilpailujen pitopaikkana Illinsaari on toiminut ennenkin. Suunnistaminen itsessään on todellista liikkumista luonnossa ja suunnistuksessa kehittyy luonnon tuntemus sekä suunnistus on niin kuin lähes kaikki muukin urheilu sosiaalisen kanssakäymisen ja terveyden ylläpidon kannalta mitä parhain harrastus Suunnistuksen SM-kisat ovat todella merkittävä urheilutapahtuma Iissä ja siitä kiitos Iisun aktiiveille toimijoille. Iisun perustamisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 40 vuotta ja mikä se paremmin sopisi juhlistamaan seuran toimintaa kuin SM-suunnistuskisat Iisun järjestämänä. Onnittelen Iisua neljän vuosikymmenen mittavista saavutuksista ja kiitän aktiivisuudesta näiden kisojen järjestämisessä. Toivotan kaikki hiihtosuunnistuksen ystävät tervetulleiksi SM- sprinttikisoihin Iin Illinsaareen. Markku Kehus Kunnanjohtaja Kilpailunsuojelija SEURAKUNNAN TERVEHDYS Tänä talvena me olemme saaneet nauttia kauniista ja puhtaista hangista. Vaikka tuo kirkkaus on merkinnyt myös kirpeitä pakkasia, niin varmasti moni on ajatellut kanssani, että kyllä pakkanen loskakelin voittaa. Hangen kirkkautta korostaa kevään edetessä yhä voimakkaammin paistava aurinko. Täytyy oikein siristää silmiään tai laittaa tummennusta eteen, että pystyy hangilla liikkumaan. Kirkkaus raamatullisessa kielenkäytössä on ollut aina Jumalan ominaisuus. Jumala on kirkkauden Jumala. Samalla tavalla kuin keväthankien kirkkaus sokaisee silmiämme, niin Jumalan kirkkaus sokaisee sieluamme. Meidän puutteellisten ihmisten on vaikea katsoa sielumme silmillä Jumalan kirkkautta. Sielun tunne Jumalan edessä on siis samanlainen kuin silmiemme kevään lumisessa kirkkaudessa. Sielumme tarvitsee suojaa niin kuin silmämme. Tuo suoja on meille armo ja anteeksiantamus; suoja, joka tavallaan kirkastaa sieluamme, että voisimme kohdata ainoan todellisen kirkkauden Jumalan. Siunausta kevään hangilla kilpaileville toivottaen Tapani Ruotsalainen Iin kirkkoherra ismo piri 4 5

4 hämätä kelkkamiehiä. -Kunhan reitit saadaan kertaalleen kuntoon, homma helpottuu, ja uratkin vain paranevat lumisateiden myötä uudelleen avattaessa, Udd tietää, mutta myöntää urakan olevan melkoinen. Vilppolaa ratojen suunnittelu on työllistänyt jo useita kuukausia. Reittien merkkaamisen lisäksi hän on täyttänyt ojia ylityspaikoista ja työstänyt karttaa. Samaisesta syystä saari onkin ollut suunnistajilta harjoituskiellossa jo hyvän aikaa. Esko Udd tuumiikin, että reittejä on riittävästi eksyttäväksi asti, vaikka Illinsaari ei suuren suuri olekaan. Sprinttimatkoille saari on passeli, pidempien matkojen reittejä sinne ei mahtuisi, huomauttaa myös ratamestari. Hiihtosuunnistuksia varten ajetaan maastoon useamman levyisiä sekä helpommin ja hankalammin hiihdettäviä uria. On yhden kelkan levyistä, jolla pääsee etenemään vain tasasauvaa, sekä sitten erikokoisia leveämpiä väyliä aina luistelubaanaan asti, Esko Udd selvittää. Reittien leveys selviää kilpailijoille kartalta, ja tarkoituksena on tietysti sekä löytää rastit että onnistua valitsemaan nopeimmat reitit. Kiitosta kunnalle Kisajärjestäjät kiittelevät kunnan panosta, jota ilman urien teko tulisi varsin kalliiksi jo kelkkojen kuluttaman bensan takia. Kun muita urheilulajeja harrastetaan kunnan ylläpitämillä kentillä ja laduilla, on ihan hienoa, että kunta kustantaa kelkkoihin urien ajamisessa tarvittavat bensat, mainitsee Iisun puheenjohtaja Sakari Liedes. Myös kunnan oma moottorikelkka on toisinaan kisajärjestäjien käytössä, ja kunnan liikuntapaikkamestari Allan Nyman on myös kantanut kortensa kekoon, jotta reitit saataisiin parhaimmilleen kisoja varten. Reittejä riittää eksyttäväksi asti Esko Udd oli vaativan urakan edessä. Oikealla Iisun puheenjohtaja Sakari Liedes. Teksti Ritva Piri Kuvat Ismo Piri Uranuurtaja reiteillä Rovaniemellä asuva Esko Udd on nähty jo monituisia kertoja moottorikelkkoineen milloin missäkin päin Iitä ajamassa uria hiihtosuunnistuskisoja varten, eivätkä tulevat Illinsaaren SM-sprintit tee poikkeusta. Mies itse edusti viime kaudella Iisua ja voitti hiihtosuunnistuksessa sprintin henkilökohtaista SM-kultaa sarjassa H55. Kisat järjestettiin tuolloin Lieksassa, mutta Udd ei puolusta mestaruuttaan, vaikka onkin siirtynyt täksi talvikaudeksi Hämeenlinnan Suunnistajien riveihin. Monena vuonna olen ollut Illissä uria ajamassa ja saaren maasto on tuttu, joten saisin liikaa etulyöntiasemaa kilpailussa, hän huomioi. Kesäisillä rasteilla Udd edustaa ylitorniolaista Länsi- Rajan Rastia. Hämeenlinnalaisilla oli yhden viestimiehen puute, joten siksi edustan eri seuraa talvella, hän selittää. Udd toteaa seurasiirtojen olevankin yleistymässä, koska hiihtosuunnistuksen harrastajamäärät ovat vähentyneet. Etelän vähälumiset talvet ovat hankaloittaneet tilannetta, joten nykyisin kerätään viestijoukkueita juuri siirtojen avulla, hän mainitsee. Myös nuoret suunnista- jat lähtevät usein kasvattajaseuran riveistä muuttaessaan toiselle paikkakunnalle opiskelun tai työn takia. Lumen pehmeys ongelmana Hiihtourien ajaminen ei Illinsaaressa onnistu vailla vastuksia, vaikka Uddin kalusto onkin järeä. Äärimmäisen pehmeään lumeen vajoaa kelkka kuin kelkka, minkä Udd ja toisena kelkkamiehenä ajava Timo Tiiro joutuvat kokemaan. Lisäksi ratamestarina toimivan Anneli Vilppolan reittimerkit ovat kadonneet näkyvistä, joten hän on joutunut lumikenkineen metsään vielä uudelleen urien paikkoja viitoittamaan. Myös jänisten tekemät polut risteilevät saaren metsissä ja saattavat Illinsaaren ulkoilualue on ahkerassa käytössä ympäri vuoden. Helmikuun viimeisenä viikonloppuna saaren valtaavat hiihtosuunnistajat. 6 7

5 Teksti Ritva Piri Kuvat Ismo Piri Tiedot tilan historiasta ovat peräisin Kaisa Kerättären kokoamasta aineistosta. Hyvinvointia ihmistä lähellä Ii Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Sosiaali- ja terveyspalvelut nyt osoitteessa Oulunkaaren kuntayhtymän vaihde: (08) Kuuluisuuksien ja talo erikoisuuksien Koiviston tila Iin Illinsaaressa tunnetaan suunnistuspiireissä Suomen Suunnistamisliiton ensimmäisen puheenjohtajan Olli Veijolan synnyinkotina. Tila on toisaalta myös varsin vanha asuinpaikka ja talokin nähnyt monia ihmiskohtaloita niin ennen Veijolan syntymää kuin sen jälkeenkin. Laatumaa on tontteja, metsää ja maisemia. Katso lisää: Tilan nykyinen päärakennus samoin kuin pihapiirissä sijaitseva aitta lienevät peräisin luvun puolivälin paikkeilta, jolloin Iin tuolloisen rovastin Jakob Frosteruksen tytär, leskeksi jäänyt pastorinna Fredrika Cajaner, muutti lapsineen takaisin kotipitäjäänsä. Myös rakennuksen koko ja rakennustapa viittaavat varakkuuteen sekä seiniltä löytyneet kirjojen ja sanomalehtien sivut ensimmäisten asukkaiden sivistykseen ja pappistaustaan. Talon pihapiiriin kuuluva aitta on todennäköisesti taloakin vanhempi, mutta ilmeisesti muualta siirretty. Alun perin pihapiirissä on lisäksi sijainnut piharakennus ja vielä Olli Veijolan syntymän aikaan myös leivintupa, joka on myöhemmin purettu. Vielä nykyisten omistajien Antti Ylösen ja Kaisa Kerättären hankkiessa tilan vuonna 2004, oli navetan, saunan ja liiterin sisältävä piharakennus pystyssä mutta niin huonokuntoisena, että se jouduttiin purkamaan. Samalle paikalle rakennettiin kuitenkin uusi talousrakennus, joka kooltaan ja ulkonäöltään mukailee mahdollisimman tarkoin alkuperäistä, ja jonka rakentamisessa on käytetty sekä alkuperäisiä että muualta hankittuja vanhoja materiaaleja. Monenlaisia asukkaita Fredrika Cajanerin kuoltua tilalle jäi asumaan hänen naimattomaksi jäänyt tyttärensä Sofia, joka perimätiedon mukaan eli talossa yksin ja omituisena pitkän aikaa luvun lopulla tilan omisti joitakin vuosia maanviljelijä Axel Nordberg ja hänen jälkeensä valtiopäivämies Pekka Ahmavaara. Olli Veijolan isä, rehtori K.R.Veijola, puolestaan osti tilan Ahmavaaralta vuonna 1894 ja asui talossa perheineen vuoteen 1908, jolloin myi tilan sahanomistaja Adolf Koivistolle. Veijolan Olli-pojan syntymän aikaan talon ympäristö poikkesi melkoisesti nykyisestä, sillä tuon ajan valokuvissa maasto talon ympärillä on täysin avointa peltoineen sekä niitty- ja laidunmaineen. Veijolan aikaan talo Peltikuoriset pönttöuunit toimivat edelleen mainioina lämmönlähteinä. 8 9

6 Antti Ylönen työstää KulttuuriKauppilassa keramiikkaa SM-kisojen palkinnoiksi. Omistajat halusivat palauttaa talon alkuperäiseen asuunsa myös näytti ulkoapäin hieman erilaiselta, sillä talon eteläpäädyssä oli tuolloin avokuisti, joka myöhemmin on katettu sekä samalla rakennettu raput ullakolle. Adolf Koiviston kuoltua tila jäi hänen leskensä Helena Koiviston omistukseen sekä myöhemmin Koiviston perikunnalle. Koiviston aikana tilan päärakennuksen katto uusittiin luvulla ja kattomateriaaliksi valikoitui pelti, mikä lienee sittemmin koitunut talon onneksi, sillä se ehti olla lähes asumattomana kymmeniä vuosia ennen kuin nykyiset omistajat hankkivat tilan haltuunsa. Talon nurkkakamarissa on aikoinaan toiminut Iin verotoimisto, ja siellä lattian sisästä löytyi jopa veroilmoituslomakkeita. Tosin ne olivat tyhjiä, talonväki nauraa. Myös kesälomailevien kaupunkilaisten majoitusta on tilalla harrastettu ennen kesämökkirakentamisen yleistymistä. Muun muassa menneiden vuosikymmenten tunnettu näyttelijä Rauni Luoma on viettänyt kesää Illinsaaressa, ovat omistajat kuulleet. Ikuisuusprojekti KulttuuriKauppilassa työskentelevä taiteilija Antti Ylönen ja hänen vaimonsa tuottaja Kaisa Kerätär etsiskelivät kodikseen vanhaa taloa ja saivat KulttuuriKauppilan toiselta taiteilijalta Sanna Koivistolta vihjeen Illinsaaren tilasta. Koivisto toimi aluksi myös tiedonvälittäjänä ostajien ja tilan silloisen omistajan Saara Koiviston kesken. Kauppojen toteuduttua ryhtyivät uudet omistajat kunnostamaan taloa. Aluksi oli saatava sähköt, vedet ja viemäri toimimaan, ja omistajat halusivat myös palauttaa talon alkuperäiseen asuunsa. Huoneiden seinistä he kuorivat tapettikerroksia pois löytäen niiden alta vanhojen sanomalehtien ja kirjojen sivuja, jotka he keräsivät talteen aina kun mahdollista. Sisäseinät palautettiin hirsipinnoille ja lattioista poistettiin korkkimatot ja kovalevyt, joiden alta paljastuivat alkuperäiset lankkulattiat. Rakennuksen ikkunat puitteineen sekä ovet olivat säilyneet yllättävänkin hyvin, kertoo Antti Ylönen todeten, että suurin osa ikkunoistakin oli säilynyt ehjinä, vaikka talo oli kauan tyhjillään. Ylösen mukaan ikkunoissa on myös säilynyt huomattavan paljon olhavalaista Nybyn lasia. Talon peltikuoriset pönttöuunit ovat myös edelleen tallella ja käytössä. Päärakennuksen korjaamisen ensimmäinen vaihe kesti noin vuoden, minkä jälkeen pariskunta pääsi asettumaan taloksi. Myös pihapiiriä raivattiin, sillä pihassa kasvanut pihlaja-angervo oli ehtinyt levittäytyä ympäriinsä. Omistajat kiittävät museovirastoa saamistaan neuvoista ja tuesta sekä taloudellisesta avustuksesta. Vanha talo on kylläkin ikuisuusprojekti, jotakin korjattavaa löytyy aina, he tuumivat, mutta pois eivät taloa vaihtaisi. Vanhan rakennuksen tunnelma natinoineen ja ratinoineen on kuitenkin korvaamaton, he myhäilevät. Olhavan Kauppa ja Grilli Meiltä myös maukkaat grilliruoat ja viikonloppuisin karaoketanssit puh. (08) SM-MONIOTTELUT Iin Keskusurheilukentällä Tervetuloa seuraamaan yleisurheilua Suomen huipputasolta 10 11

7 Teksti Ritva Piri Kuvat Ismo Piri Miettusen suunnistava sisarussarja: vasemmalta Elina ja Helena sekä veljet Ville, Antti, Teemu ja Sami. Suunnistava sisarussarja Olhavasta Miettusen sisarussarjan vanhin Sami oli kuusivuotias aloittaessaan Iisun suunnistuskoulussa, jota silloin pitivät Olhavassa Pekka Ylitalo ja Kati Sergejeff. Mukaan lähtivät myös tuolloin nelivuotias Teemu sekä vasta parin vuoden ikäinen Helena, jota kuljetettiin matkassa reppuselässä. Vuosien mittaan nuoremmatkin sisarukset Ville, Antti ja Elina ovat opastuneet lajin pariin, ja onpa joukon nuorinkin - hieman yli vuoden ikäinen Leevi - jo käynyt kuulostelemassa suunnistuskisojen tunnelmaa, kun äiti Maria Öörni-Miettunen on toiminut vanhempien sisarusten huoltajana kilpailumatkoilla. Kisakokemusta keräämässä Kisakokemusta on ehtinyt eniten kertyä nyt kahdeksatta luokkaa käyvälle Samille ja seitsemäsluokkalaiselle Teemulle. Suunnistuskoulun sekä Iisun omien kisojen ja Oulu-rastien kautta ovat vanhemmat sisarukset edenneet Pohjois-Pohjanmaan aluemestaruuskisoihin sekä Koululiikuntaliiton Suomenmes- taruussuunnistuksiin. Myös Kainuun Rastiviikoille on Sami osallistunut jo neljä kertaa, Teemu kolmesti ja viidesluokkalainen Helenakin kerran. Pojat ovat myös kertaalleen olleet mukana FIN5 -rastiviikolla, vuonna 2008 Saarijärvellä. Kolmatta luokkaa käyvä Ville ja esikoululainen Antti sekä viisivuotias Elina ovat puolestaan keränneet ensimmäisiä kilpailukokemuksiaan rastireiteiltä seuran omista kisoista, ja Ville on lisäksi osallistunut partiolaisten suunnistuskilpailuihin viime kesänä Seinäjoella. Sisarussarjan vanhimmat ovat saavuttaneet menestystä etenkin aluemestaruuskisoissa. Samilla ja Helenalla on plakkarissaan henkilökohtainen mestaruus, ja Teemulla hopeita. Pojat ovat niittäneet myös viestimestaruuksia sekä muitakin hyviä viestisijoituksia eri kisoissa. Ensimmäiseen viestin aluemestaruuteensa Sami ylsi rastireitillä Olhavan Nybyssä järjestetyissä kisoissa vuonna 2006, jolloin muut viestinviejät olivat Heikki Sassi-Päkkilä ja Henry Vilppola. Joinakin vuosina Sami ja Teemu ovat kilpailleet henkilökohtaisellakin tasolla samassa sarjassa, mikä on myös ollut omiaan lisäämään heidän intoaan. Suunnistusta myös suksilla Harjoitusta lajiin Miettuset ovat keränneet Oulurasteilta ja suunnistuskoulusta, missä Sami on jo parina kesänä toiminut myös vetäjänä. Viime vuosien aikana Sami ja Teemu ovat laajentaneet harrastusta talvikauteen hiihtosuunnistuksen pariin. Talvista kilpailukokemusta omaa eniten Sami, joskin hänkin vasta parilta talvelta, joten laji tuntuu vielä hieman vieraalta. Hiihto, luistelu ja lenkkeily toimivat pojilla muutoinkin hyvinä kuntopohjan takaajina. Suunnistus on Miettusilla koko perheen harrastus, vaikka vanhemmat Maria ja Mika eivät itse lajiin juuri osallistukaan. Kuljettajina ja huoltajina riittää silti vanhemmilla tekemistä vielä vuosiksi eteenpäin, ja nuorempienkin lasten nimiä alkaa epäilemättä kisojen tuloslistoilta jatkossa löytyä. Viime kesänä perhe sai vielä mummonkin - lukion äidinkielen lehtorin virasta eläkkeelle jääneen Marjatta Öörnin - mukaan harrastuksen pariin. Maria ja Mika kiittelevät Iisua aktiivisesta juniorityöstä sekä nuorten kilpailijoiden kisamaksujen ja kuljetusten kustantamisesta, mitkä mahdollistavat lasten suunnistusharrastuksen isommassakin perheessä. Rasti- ja tukireitti Rastireitti (RR) on maastoon vedetty värikäs ja selvästi erottuva viitoitus tai nauha eli siimari, jonka varrella rastit sijaitsevat. Reitti on piirretty myös kartalle, ja taitojen karttuessa on suunnistajalla mahdollisuus oikaista tekemällä omia reittivalintoja rastilta toiselle. Siimarin ansiosta reitti on turvallinen eikä eksymisvaaraa ole. Kilpailuissa rastireitillä saavat kisata enintään kymmenvuotiaat lapset. Tukireitti (TR) on tarkoitettu hieman kehittyneemmille ja iältään vuotiaille suunnistajanaluille. Viitoitus on tukireitilläkin käytössä, mutta rastit sijoitetaan etäämmälle reitistä, sadankin metrin päähän. Siten suunnistajan on jo osattava löytää kartalta suuntia maaston ja kompassin avulla sekä ymmärrettävä karttamerkkejä ja mittakaavaa. Myös kartan ja maaston vertailua on jo hallittava sekä kyettävä ottamaan suuntia kompassilla. Iin Martat pitivät vuosikokouksensa helmikuun alussa. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Paula Suutari (kolmas vasemmalta). MARTTOJEN KISARAVINTOLA PALVELEE Lea Alakorva-Pernu Illinsaaren SM-kisojen ravintolatoiminnan hoitavat Iin Martat apunaan luultavasti muutama "marttikin". Nälän yllättäessä niin kilpailijoille kuin yleisöllekin löytyy ravintolasta lämmin keittoruoka taikka kahvit marttojen maanmainion pullan kera. Pikkunälkään löytyy puolestaan kisa-alueelta myös grillimakkaroita. Ravintola toimii grilliä lukuun ottamatta Illinsaaren hiihtomajan tiloissa ja asiakkaita palvelemaan on lupautunut parikymmenpäinen marttojen joukko. Myös pullat ovat kotona leivottuja, muistuttavat Iin Marttojen puheenjohtaja Paula Suutari ja sihteeri Ritva Liedes, jotka toivovat myös paikallisen yleisön löytävän kisapaikalle. Iin Martat -yhdistys on toiminut jo yli kahdeksankymmentä vuotta, joskin yhdistyksen nimi on muutamia vuosia sitten muutettu. Toiminta on vilkasta ja jäsenet kokoontuvat yleensä kahdesti kuussa erilaisten teemojen merkeissä sekä osallistuvat muun muassa yhteisvastuukeräyksen järjestämiseen. Varainhankintaa suoritetaan monen muun järjestön tavoin esimerkiksi myyjäisin ja talkoin, joihin kisaravintolan pitokin lukeutuu. (RP) 12 13

8 Anneli Mattilan kokoelma Teksti Ritva Piri Kivenkovat konkarit Iisussa kilpailee monta kivenkovaa veteraanisarjojen suunnistajaa, jotka ovat niittäneet mainetta Suomenmestaruustasolla. Anna-Liisa Hankonen Anna-Liisa Hankonen on tehnyt elämäntyönsä maatilan emäntänä Rantsilassa ja aloittanut suunnistuksen vasta noin neljänkymmenen ikäisenä, kun Kyösti Jäppinen ja Pauli Toropainen vierailivat hänen kotikunnassaan kertoilemassa suunnistuksen saloista. Harrastuksen myötä Hankonen tutustui myös Anneli Vilppolaan, joka houkutteli hänet Iisun viestiporukkaan. -Rantsilassa ei tuolloin ollut samanikäisiä naissuunnistajia, joten viestiin ei löytynyt joukkuetta, hän muistelee. Aiemmin Hankonen hiihti kilpatasolla sileitä matkoja, minkä vuoksi hän suunnistaakin mieluummin suksilla kuin jalkaisin. Myös hänen menestyksensä henkilökohtaisilla matkoilla on keskittynyt talvikauteen, mistä kertovat hiihtosuunnistuksen Viime talvena hiihtokilometrejä yli tuhat SM-tasolla saavutetut neljä kulta-, kolme hopea- ja neljä pronssimitalia. Kesäkisoista Hankosella ei ole henkilökohtaisia mitalisijoja. Hankosella riittää edelleen intoa etenkin hiihtosuunnistukseen ja kesäkisatkin sujuvat siinä sivussa. -Viime talvena hiihtokilometrejä kertyi yli tuhat, tänä talvena vähemmän, kun on ollut niin pakkasia, hän kertoo. Myös kilpailuja Hankosella riittää lähes joka viikonlopulle kiivaimman talvikauden aikana. Suunnistuskarttojakin on kertynyt kassikaupalla vuosien mittaan, hän myhäilee. Hankonen nähdään myös Illinsaaren tulevissa SM-kisoissa, vaikkakaan ei kilpailemassa. Pitäähän sitä Iisun talkoisiin tulla, hän tuumii. P , faksi Korkein koroke on tullut naiskolmikolle tutuksi lukuisia kertoja, muun muassa syksllä Vasemmalta Anneli Mattila, Anna-Liisa Hankonen ja Anneli Vilppola. Muun muassa Anna-Liisa Hankosen, Anneli Mattilan ja Anneli Vilppolan muodostama viestitrio on yltänyt Suomenmestaruuksiin niin kesällä kuin talvellakin viimeisimpien kymmenen vuoden aikana. Sarjoissa D60 ja D65 kilpaillut joukkue on saavuttanut yhteensä seitsemän mestaruutta sekä kahminut lisäksi himmeämpiä mitaleita. Osalle joukkueen jäsenistä menestystä kertyi jo luvun puolivälistä lähtien, jolloin joukkueen kokoonpano vielä osittain vaihteli. Ensimmäistä kertaa SM-tasolla lähes samalla ryhmällä kilpailtiin vuoden -95 hiihtosuunnistuskisoissa sarjassa D50. Hankosen ja Vilppolan lisäksi kolmantena viestinviejänä kisasi tuolloin Anneli Kantola, ja tuomisinaan joukkueella oli hopeaa, vaikka Kantola hiihti tikkejä kropassaan. Seuraavina vuosina hyviä sijoituksia oli tuomassa myös Liisa Turunen, ja ensimmäinen kotimaan mestaruus irtosi Ounasvaaralta vuonna -99 sarjasta D55. Parhaimmillaan naisten ikäryhmään löytyi Iisulta kaksikin iskukykyistä joukkuetta. Anneli Mattila Kemijärvellä kymmeniä vuosia asunut Anneli Mattila löysi Hankosen tavoin sopivan ikäisiä viestikumppaneita Iisun riveistä. Ennen Iisua hän edusti Kemijärven Urheilijoita ja Lapin Veikkoja, ja hän onkin nykyisen menestysjoukkueen tuorein jäsen - vasta kymmenisen vuotta mukana ollut. Edes pitkät kilpailumatkat eivät hidasta innostunutta suunnistajaa, joka muutamia kuukausia sitten sai ensimmäisen lapsenlapsensa. Myös Mattila on aloittanut suunnistuksen vasta aikuisiällä, kun hänen miehensä tutustutti vaimonkin lajiin. Harrastuksesta tulikin sitten Mattilalle mieleistä katkaisuhoitoa asiakaspalvelutyön vastapainoksi. Hänelle suunnistus on mieleisempää kesäisin, koska hänen hartiansa eivät kestä paljoa hiihtämistä. Menestys henkilökohtaisilla matkoilla on niin ikään keskittynyt kesäajan kisoihin. Hiihtosuunnistuskin onnistuu viestiporukassa, kun muut ovat kovia menijöitä, Mattila summaa. Mattilan kilpaura jatkuu edelleen, ja harrastus on vienyt hänet useita kertoja myös veteraanisuunnistuksen MM-kisoihin muun muassa Tanskaan, Norjaan ja Amerikkaan. Amerikassa kilpailtiin Minnesotan osavaltiossa, ja erityisesti mieleen jäi, ettei maastossa ollut lainkaan kiviä, hämmästelee suomalaisiin kiviin ja kallioihin tottunut Mattila. Viestikumppaneita Iisun riveistä Kuluvan vuosituhannen alkuvuosina Anneli Vilppola palkittiin Pohjois- Pohjanmaan Liikunta ry:n myöntämällä Vuoden Liikuttaja -tittelillä. Ja Annelin panostus liikkumiseen ja liikuttamiseenhan jatkuu edelleen

9 Iisun arkisto Anneli Vilppola on ollut ratamestarina toistakymmentä kertaa Anneli Vilppolalla on rautainen kokemus myös ratamestarina toimimisesta ja kilpailujen järjestämisestä. Kuva vuoden 2009 aluemestaruuskisoista Illinsaaressa. Anneli Vilppola Anneli Vilppola on tehokkaan viestijoukkueen ainoa perusiiläinen ja Hankosen lailla mukana ensimmäisestä mestaruudesta saakka. Vilppola on kilpasiskojensa tavoin aloittanut suunnistusharrastuksen vasta aikuisena eli yli kolmikymppisenä. Irmeli Annunen toi minut eräänä kesäisenä hellepäivänä Illiin ja rupesi opettamaan suunnistuksen alkeita, Vilppola kertailee ja muistelee ilman olleen niin kuuma, että hän juoksenteli bikinisillään. Kolmea viikkoa myöhemmin hän osallistui jo ensimmäisiin kisoihinsa Rukalla, ja selviytyi aivan erilaisessa maastossa kuitenkin maaliin asti. Aikaa siellä kyllä meni, Vilppola nauraa. Suunnistuksessa häntä kiehtoo etenkin nopeiden valintojen teko - pään käytön tarpeellisuus kuten hän itse mieltää. -Jos suoritus on puhdas, ei huonompikaan sijoitus harmita, omat virheet taas ärsyttävät kovastikin, hän huomauttaa. Pitkälle uralle suunnistajana mahtuu monenlaisia muistoja niin onnistumisista kuin kömmähdyksistäkin, ja joskus on haavereitakin sattunut sekä lääkäriä tarvittu. Vilppola muistaa erityisesti Kiteen kisat -90 -luvun lopulta, kun hän kaatui pahasti mahalleen alamäessä. Karttateline rutistui palleaa vasten, minulta tulivat ilmat keuhkoista ja jäimme viestissä hopealle rytinän takia, Vilppola harmittelee ja muistaa joutuneensa maalin jälkeen paareille ja terveyskeskukseen. Vakavampaa loukkaantumista ei tapauksesta onneksi seurannut. Samaisessa viestissä Anna-Liisa Hankosella puolestaan oli viisi kuukautta aiemmin tehty jalan oikaisuleikkaus takanaan, minkä vuoksi hänkin hiihti hieman arkaillen. Vilppola ei ole enää pitkiin aikoihin harjoitellut lenkkeilemällä tai hiihtämällä, sillä hän toteaa saavansa peruskunnon hyötyliikunnasta, jota riittää muun muassa lumitöiden, halonhakkuun ja marjastuksen parissa. Iissä Anneli Vilppola on totuttu näkemään Iisun ahkerana talkoolaisena sekä juniorityön vetäjänä jo vuosikymmenien ajan. Hän toimii myös seuran johtokunnassa sekä rahastonhoitajana ja huolehtii iisulaisten ilmoittamisesta kilpailuihin. Lisäksi hän on ollut vetämässä monia Oravapolku- ja nykyisin Hippo-koulun nimellä tunnettuja suunnistuskouluja. Ratamestarinakin touhukas nainen on nähty lukuisissa Iisun järjestämissä kisoissa etenkin talvisin. Hiihtosuunnistuksen puolella olen ollut ratamestarina toistakymmentä kertaa, kesäisin lähinnä lastensarjojen ratoja suunnittelemassa, erittelee myös tulevien Illinsaaren SM-kisojen ratamestari. 16

10 Pitkän linjan Teksti Ritva Piri Kuvat Ismo Piri menestyjiä Martti Kaikkonen ja Kyösti Jäppinen kuuluvat Iisun menestyneimpien veteraanisuunnistajien joukkoon. Viimeisimpien vuosien aikana Kaikkonen on hiljalleen vetäytynyt suunnistusradoilta, mutta Jäppisen ura jatkuu yhä aktiivisesti niin talvella kuin kesälläkin. Viesteissä kaksikkoa ovat täydentäneet Viljo Turunen ja Jussi Turkka. Martti Kaikkosen palkintokaappi todistaa ahkerasta kilpaurasta sekä herättää kunnioitusta. Martti Kaikkonen on Ojakylässä syntynyt paljasjalkainen iiläinen, joka palveli sodassa pääosin Uhtualla ja haavoittui Kannaksella suurhyökkäyksen alussa. Sodan jälkeen työ kuljetti hänet viideksi vuodeksi Rovaniemelle ja sitten muutamiksi vuosiksi ympäri Oulun lääniä, kunnes hän palasi Iihin ja töihin verotoimistoon. Tätä vapaatakin elämää on sitten kertynyt jo 25 vuotta, mies myhäilee. Suunnistuksen Kaikkonen aloitti aktiivisemmin vuonna 1976, mutta urheilua hän on jossain muodossa harrastanut lapsesta saakka. Ensimmäinen mitali tuli ampumajuoksukisoista Hiukkavaarassa, hän muistaa, mutta sittemmin suurin osa palkinnoista on kertynyt suunnistuskisoista. Eri kilpailuista onkin kertynyt kunnioitettava saalis, sillä kultaisia mitaleita on kaikkiaan 181 ja muunvärisiä vielä lisäksi. Hiihtosuunnistuksessa on saavutuksena veteraanien MM-kulta Venäjällä sekä MM-hopea Italiassa järjestetyistä kisoista. Kilpailumatkoja on Martti Kaikkonen on urheillut lapsesta saakka myös kertynyt melkoinen määrä ympäri Eurooppaa, Pohjoismaiden lisäksi Kaikkonen on suunnistanut muun muassa Virossa, Venäjällä ja Tsekissä. Kisat ja menestykset hän on myös tarkasti kirjannut muistiinpanoihinsa. Kaikkosen komeaan palkintovalikoimaan kuuluu myös sotainvalidien kiertopalkinto, jonka sai neljällä peräkkäisellä voitolla. -Nykyisin niitä kisoja ei enää järjestetäkään, koska sotainvalidien määrä vähenee ja väki vanhenee, hän huomioi. Hänellä itsellään on edelleenkin sirpale kehossaan menneiden sotavuosien muistona, mutta reiteen haavoittuminen ja osittainen invaliditeetti eivät ole suunnistusharrastusta hidastaneet. Parempi kuin monella ehjä, tuumailee hyväntuulinen veteraani, joka viime vuosina on kuitenkin joutunut terveydellisistä syistä tahtia hiljentämään. Kyösti Jäppinen on puolestaan aktiivinen ja menestyksekäs tulokas Iisun riveissä, tosin hänkin on lukeutunut Iisun vahvuuteen jo yli kaksikymmentä vuotta. Nuorena Jäppinen asui Pieksämäellä, missä suunnistusta ei juurikaan harrastettu, ja puolustusvoimien palvelukseen päädyttyään hän keskittyi ampuma- ja sotilaspartiohiihtoon sekä kilpaili myös sileillä matkoilla. Henkilökohtaisen urheilumenestyksen myötä Jäppinen osallistui lisäksi rankkaan sotilaspartiosuunnistukseen, joka koostui sotilasottelusta, yösuunnistuksesta ja päiväkilpailusta. Jos yösuunnistus sujui hyvin, ehti ennen päiväkilpailua levätä, mutta jos yöllä meni huonosti, saattoi lepotauko jäädä olemattomaksi, hän muistelee koetusta. Aktiiviuran aikana lajeista keskeisin oli sotilaspartiohiihto, jonka puitteissa Jäppinen kävi viidet MM-kisatkin. Joukkue sijoittui mitaleille kahteen otteeseen, tuliaisinaan hopeaa ja pronssia. Myös ampumahiihto sujui menestyksekkäästi, ja Jäppinen on urallaan voittanut lajissa Pohjoismaiden mestaruuden. Puolustusvoimista eläkkeelle jäätyään Jäppinen halusi viettää enemmän aikaa lastensa kanssa ja opasti nämä samalla liikunnan pariin. Suunnistus valikoitui lasten päälajiksi, mikä sai myös perheenisän paneutumaan lajiin aiempaa aktiivisemmin. Jäppisen Eija-tytär (nyk. Hannuksela) onkin varsin menestynyt suunnistaja. Perheen muutettua Olhavaan alkoi Jäppinen järjestää kylällä suunnistuskouluja, jotka parhaimmillaan keräsivät kymmeniä lapsia sekä muutamia äitejä tutustumaan Kyösti Jäppinen kilpailee edelleen ahkerasti lajin saloihin. Monet noista silloisista innokkaista lapsista harrastavat suunnistusta edelleen, hän huomioi ja muistelee vetäneensä kaikkiaan satoja koulutustapahtumia, joista osan jo ennen Olhavaan muuttamista. Kovakuntoinen suunnistaja kilpailee edelleen ahkerasti: talvisin hiihtosuunnistuskisoja kertyy viitisentoista ja kesäisin hän etsii rasteja muutamissa kymmenissä kilpailuissa. Vastikään Jäppinen puolusti mestaruutta Norjan Lillehammerissa veteraanisuunnistajien MM-kisoissa, joista tuomisina oli tällä kertaa pronssia. Viimeisen kierroksen alussa olin vielä johdossa, mutta sitten tuli kömmähdyksiä, hän harmittelee. Suunnistamista hän aikoo edelleen jatkaa, sillä nythän se on jo nautiskelua, hän tuumii. Kyösti Jäppinen miltei suoraan Lillehammerista, missä kova kilpailija ylsi tänäkin vuonna mitaleille

11 Iisun arkisto Iisun arkisto Anne Soramäki lähdössä parisprinttiin Illinsaaressa maaliskuussa Toisena PeRan edustajana hiihti Seppo Mähönen. Metsäpalvelu Salmela Täyden palvelun metsätoimisto. Julkinen kaupanvahvistaja. Puh Iloinen kolmikko voitti ensimmäisen Suomenmestaruutensa vuonna 1983, jolloin kaikki kilpailivat vielä tyttönimillään. Vas. aloittaja Anne Tiiro (Soramäki), ankkurina hiihtänyt Soili Turunen (Tolonen) ja Sari Heikkinen (Maijala). Tehokolmikon Anne Soramäki Anne Soramäki asuu Oulun Herukassa ja työskentelee oululaisen elektroniikka-alan yrityksen Selmic Oy:n palveluksessa. Työpaikka on säilynyt samana yhdeksäntoista ikäisestä asti, vaikka firman nimi on välillä muuttunut, hän kertoo. Soramäen vanhemmat asuvat edelleen Iissä, ja hänellä itsellään on kolme tytärtä, joilla puolestaan kolme poikaa. Neljättä lapsenlasta odotellaan, hän myhäilee. Suunnistusta Soramäki harrastaa edelleen omaksi iloksi ja muiden harmiksi. Hän aloitti harrastuksen Iin Yrityksen riveissä vähän yli kymmenvuotiaana ja siirtyi nuorena aikuisena Anne Soramäestä suunnistus on mieleisempaa talvisin vahvistamaan Iisun naisjoukkuetta. Hän pitää hiihtämisestä, joten suunnistuskin on hänelle mieleisempää talvisin. Haukiputaalaista Perämeren Rastia nykyisin edustava suunnistaja on osallistunut myös seuransa johtokunnan toimintaan ja vetänyt suunnistuskouluja. Myös ratamestarin ja kilpailujen valvojan tehtävät ovat tulleet tutuiksi, ja menestysjoukkueen jäsenet tapaavatkin toisiaan nykyisin lähinnä sattumanvaraisesti kisapaikoilla. Talvisin ahkerasti kilpaileva Soramäki osallistuu myös Illinsaaren kisoihin. kuulumisia Teksti Ritva Piri 1980-luvulla naisten viestijoukkue menestyi mainiosti hiihtosuunnistuksen SM-viesteissä. Anne Soramäki, Sari Maijala ja Soili Tolonen toivat kisoista kultaa vuosina -83 ja -85 sekä hopeaa vuonna -84. Soramäki ja Tolonen saavuttivat lisäksi pronssia vielä vuonna -89, jolloin Sari Maijalan tilalla kilpaili Eija Jäppinen (nyk. Hannuksela). Vuodet ovat vierineet ja alkuperäisen viestikolmikon jäsenet muuttaneet kuka minnekin, mutta jokaisen elämässä suunnistuksella ja liikunnalla yleensäkin on edelleen vahva sijansa. Sari Maijala Sari ja Kari Maijala asuvat nykyisin Ylöjärvellä Tampereen lähellä ja ovat kahden aikuisen lapsen vanhempia. Heillä on myös tyttärenpoika Jimi, joka viime kesänä ollessaan kolmevuotias kokeili jo suunnistusta rastireitillä isovanhempien mukana. Suunnistus kun on hauskaa liikkumista luonnossa, tosin Jimiä kuljetettiin välillä kyydillä, Maijala naurahtaa. Pariskunta valitsi myös asuinpaikkansa sillä perusteella, että sieltä pääsee helposti niin metsään kuin ladullekin. Syntyisin Maijala on Keski-Suomesta, mistä hänen isänsä työ aikoinaan kuljetti perheen Ouluun. Ensimmäisiä suunnistuskokemuksia tytär keräili 20 21

12 SARI MAIJALAN KOKELMA Sari Maijala hiihteli Rukan maisemissa talvella Sari Maijalan mielestä metsään on edelleen mukava mennä OH:n Matti Keskinarkaus on taitava sekä suksilla että kartanluvussa. Kuva on kahden vuoden takaa Sodankylän SM-sprintistä. Teksti Heikki Roimela noin kymmenvuotiaana, ja hän muisteleekin, ettei tuolloin vielä tunnettu rastireittejä, joten eksymisiäkin pakkasi sattumaan. Nuorena suunnistajana Maijala edusti Oulun Suunnistajia, mutta sopivan ikäisten viestikumppanien puuttuessa hän liittyi Iisuun. Liikunnallisuus on tärkeä osa Maijalan elämää, sillä hän työskentelee Tampereen kaupungin palveluksessa liikunnanohjaajana työpaikkanaan uintikeskus. Työhön kuuluu muun muassa vesivoimistelun, uimakoulujen ja vauvauintiryhmien vetäminen sekä erilaiset valvontatehtävät, hän kuvailee. Soramäen tavoin Maijalakaan ei ole luopunut kilpailemisesta, joskin hän suunnistaa nykyisin enimmäkseen kesäisin. Kainuun Rastiviikoillekin olen usein osallistunut, ja metsään on edelleen mukava mennä ja siellä viihtyy, hän tuumii. Nykyisin Maijala edustaa Epilän Esa -seuraa. PARTURI-KAMPAAMO , Kirkkotie 1 E, Ii www. kimallusvalke.fi Soili Tolonen Myös Soili ja Raimo Tolosen perheessä suunnistetaan edelleen, mutta vielä enemmän äiti ja tyttäret harrastavat voimistelua ja sirkusakrobatiaa. Soili Tolonen toimii myös ryhmien ohjaajana ja on laatinut koreografioita erilaisissa tapahtumissa esitettyihin voimisteluja tanssinumeroihin. Lisäksi hän vetää viikottain zumba-ryhmää, joten menoa riittää lähes jokaiselle arki-illalle. Ammatiltaankin Tolonen on liikunnanopettaja asuinpaikkakuntansa Ylitornion lukiossa. Tolonen harrasti voimistelua jo lapsena, mutta perheen muuttaessa Ouluun hän ei jatkanut lajia, ja isoveljien Ismon ja Esan esimerkkiä seuraten liittyi Iisuun sekä ryhtyi harrastamaan suunnistusta aktiivisesti. Kilpauransa aikana hän osallisui hiihtosuunnistuksessa myös MM-kisoihin, ja noilta ajoilta hänelle onkin jäänyt nostalgisia muistoja. -Loppuaikoina meillä jokaisella oli leireillä jo lapsiakin mukana, hän muistelee. Lapsia hoitamassa oli puolestaan matkassa milloin Soili Tolonen tekee koreografioita voimisteluja tanssinumeroihin aviopuoliso, milloin urheilijan oma äiti. Suunnistuksestakaan ei perheessä ole tyystin luovuttu. Raimo tekee karttoja ja toimii kilpailuissa valvojana, ja minusta tehtiin aikanaan kuuluttaja, kun opettajia pidetään selväsanaisina, Tolonen kertaa. Myös perheen nuori polvi hallitsee suunnistusradat, ja joinakin vuosina on maakuntaviestissä nähtykin Länsi-Rajan Rastin joukkueessa pelkkiä Tolosia. Järjestötoiminnassa Soili Tolonen ei ole suuremmin ollut mukana, mutta suunnistuskoulujen vetämisestä hän on silloin tällöin huolehtinut. Hallinnollista kokemusta hän on lisäksi saanut Lapin Liikuntaneuvostossa toimimisesta. Illinsaaren tulevissa SM-kisoissa Soili Tolosen ääntä jälleen kuullaan, sillä hän on lupautunut hoitamaan kilpailujen kuuluttajan tehtävät, ja aviomies Raimo puolestaan toimii kisojen ratavalvojana. Hiihtosuunnistuksen SM-sprintti ja SM-sprinttiviesti, aikuisten MM-katsastus, Iisun 40 v- juhlakilpailu Illinsaaren hiihtomajalla Illinsaaresta MM-kisoihin Talven tärkeimmät hiihtosuunnistukset, MMkilpailut käydään maaliskuun loppupuolella Ruotsin Tänndalenissa. Päävalmentaja Jukka Lankilla on luultavasti Iin kilpailujen aikaan jo aika valmis näkemys siitä, keitä MM-urille nimetään. Silti viimeiset lähtijät voivat aivan hyvin selvitä Illinsaaressa. Hiihtosuunnistus on edelleen laji, jossa suomalaisten MM-mitalit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Ruotsin kilpailuissa mitaliputki jatkunee mikäli helmikuun alun Euroopan mestaruuskilpailujen tuloksiin on luottamista. Varsinkin Suomen miehet ovat mitalikunnossa. Naisten suhteen on menossa sukupolvenvaihdos ja MM-mitaleja voi odottaa lähinnä Liisa Anttilalta sekä sprintin MM-kultaa puolustavalta Hannele Tonnalta. Iissä ovat mukana kaikki ennakkosuosikit. Vöyriläinen Staffan Tunis on tietysti ykkönen, mutta kovan vastuksen aikoo antaa Pellon Olli- Markus Taivainen. Kaikki hyvät kilpailusuoritukset vievät kohti päätavoitetta, MM-kisoja. SM-kilpailut ovat siinä mielessä hyvää valmistautumista, täydellisyyteen pyrkivä pellolainen sanoo. Itselleni mielenkiintoisin esiintyjä on Ounasvaaran Hiihtoseuran Matti Keskinarkaus. Menestys Iin SM-kisoissa olisi sopiva syntymäpäivälahja, sillä seitsemät MM-kisat käynyt Keskinarkaus täyttää 35 vuotta Iin kisojen jälkeisenä maanantaina. Täysiä työvuoroja liikennelentäjänä tekevä rovaniemeläinen ei luonnollisesti pysty harjoittelemaan yhtä täysipainoisesti kuin päätoimisesti urheiluun panostavat Tunis ja Taivainen, mutta äärimmäisen hyvin itsensä tunteva Keskinarkaus tietää, mistä narusta on nykäistävä huippuvauhdin löytämiseksi. Lisäksi kolminkertainen maailmanmestari on urilla taitava, nopea reitinvalintojen löytäjä, sujuvan etenemisen mestari, joka harvoin sortuu virheisiin. Tavoitteena on jatkaa MM-putkea ja siksi Illinsaari on tärkeä paikka näyttää päävalmentaja Lankille, että konkari on kunnossa. Ja on siinä muutakin. Parisprintin SM-kulta minulta puuttuu ja sitä lähdemme Teemu Niskasen kanssa hakemaan, Keskinarkaus paljastaa. Niskasen nimi jää historian kirjoihin SM-parisprintin ensimmäisenä voittajana, sillä vuosi sitten Lieksassa Ounasvaara oli Suomen mestari Niskasen ja Hannu-Pekka Pukeman voimin. Staffan Tunis (vas.) ja Olli-Markus Taivainen SSL 22 23

13 Kuvat ja leikkeet Iisun arkisto Muistoja menneiltä vuosilta Hiihtosuunnistuksen SM-kisoista vuoden 2002 maaliskuussa oli Iisun D16-joukkueella tuomisinaan kirkkaimmat eli kultaiset mitalit. Kilpailut hiihdettiin Lammin Säkiällä, ja voittoisan tyttötrion muodostivat Niina Karstunen (vas.), Kati Sergejeff ja Kaisa Liedes. Vuonna -99 Iisukin ajoi Volkkarilla, kun kisamatkoille lähdettiin, ja innokasta nuorisoa riitti. Näin lennokkaasti otsikoi Rantapohja vuoden 2001 syksyllä, kun Iisu järjesti Koululiikuntaliiton Oulun piirin suunnistusmestaruuskisat Illinsaaren maastoissa. Parin vuoden takainen kuva kertoo, että hiihtosuunnistus on tarkkaa puuhaa. Iisun 30-vuotista taivalta muisteltiin Rantapohjassa vuonna Juhlakisat järjestettiin maaliskuussa Olhavassa Vuornoksen maastossa, ja niihin osallistui lähes kaksisataa suunnistajaa. Kilpailunjohtajana toimi Aaro Juutinen

14 Onko Iin tulevaisuus tuulipuistoissa? Teksti Matti Haatainen Miksi aihe kiinnostaa artikkelin kirjoittajaa ja Iisua? Tämä juttu syntyi lähinnä halusta kirjoittaa kisalehdessämme muustakin kuin urheilusta. Edellisessä Iisun Kalevan Rastiviestien Kisalehdessä kesällä 2008 oli haastattelujuttu Iin tulevaisuuden rastit, jossa nykyinen kunnanjohtaja Markku Kehus muun muassa arvioi tuulivoiman hyödyntämisen lisääntyvän Pohjanlahden suurimmassa meripitäjässä Iissä. Oma merkityksensä on myös sillä, että Pohjois-Pohjanmaan rannikon parhaat Olhavan maastot muuttuvat oleellisesti tuulimyllyjen vuoksi samoin kuin nuoruuteni kalastusalue Suurhiekka. VÄISKIN TV JA KONE Jokelantie 3, Haukipudas puh. (08) Ma Pe 9 18, La 9 14 LAADUKKAAT KOTIMAISET TÄHTIPYÖRÄT MEILTÄ Tuulivoimalat tänään Energiayksiköistä: Todennäköisesti kansanomaisin sähköenergian yksikkö on kilowattitunti eli kwh. Useimmat tiedämme, että sähkölämmitteisen talon keskimääräinen sähkön kulutus vuodessa on noin kwh joka megawattitunteina on 20 MWh. Suurempia yksiköitä ovat GWh = 1000MWh= kwh eli miljoona kwh. Terawattitunnit tahtovat sitten jo heittää kuperkeikkaa ainakin minun ajatuksissa. Iin Energia Oy:n sähkönhankinta viime vuonna 2010 oli noin 69 GWh ja Rantakairan Sähkön Kuivaniemen alueen noin 16 GWh eli yhteensä noin 85 GWh = 85 miljoonaa kilowattituntia, jolla sähköenergiamäärällä lämmitettäisiin yli 4200 taloa. Hiihtosuunnistuksen SM-sprintti ja SM-sprinttiviesti, aikuisten MM-katsastus, Iisun 40 v- juhlakilpailu Illinsaaren hiihtomajalla

15 -15% Tarjous koskee normaalihintaisia tuotteita ja on voimassa Iin Kärkkäisellä saakka. Kärkkäinen Ii Sorosentie 2 Iin Energian viime vuoden sähköstä on tuotettu tuulivoimalla 8% eli viime vuonna IEN:n jakelualueella tuulisähkön osuus riitti 250 talon lämmitykseen. Vertailun vuoksi todettakoon, että iiläisille tutun Raasakan vesivoimalaitoksen vuosituotanto on noin 200 GWh eli noin 2,5 kertaa iiläisten vuodessa kuluttama sähkön määrä. Iin kunnan alueella on tällä hetkellä 10 tuulivoimalaa ja Olhavaan suunnitellut maatuulivoimalat ( noin 200MW) tuottavat valmistuttuaan sähköä noin 5-6 kertaa niin paljon kuin Iin viime vuoden kulutus eli 2,5 kertaa Raasakan voimalan vuosituotanto. Kysymyksiä voimayhtiöille Koska lehden palstatila ei salli kaikkien vastausten julkaisemista, olen ottanut mukaan kattavimmat vastaukset. WPD Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Holttinen, Fortumin tuulivoimapäällikkö Eino Tolonen ja TuuliWatti Oy:n suunnittelupäällikkö Hannu Kemiläinen vastasivat seuraaviin kysymyksiin: 1) Uutisten perusteella näyttää siltä, että Olhavaan suunnitellut maatuulivoimalat rakennetaan lähivuosina. Mitkä seikat ratkaisevat merituulipuistojen rakentamisen? Holttinen: Nyt päätetyt valtion tuet eivät riitä käynnistämään merituulivoiman rakentamista, koska ensimmäisten hankkeiden kustannukset ja riskit ovat suuret. Avomerelle ei voida lähteä harjoittelemaan muutaman myllyn kanssa, vaan sinne on rakennettava kerralla kymmeniä voimaloita jotta kaapelointi- ja rakennuskustannukset asettuisivat järkevälle tasolle. Isoa hankekokoa tarvitaan myös voimalakohtaisten huoltokustannusten pitämiseksi aisoissa. Valtion tukipolitiikka siis ratkaisee merituulipuistojen rakentamisajankohdan. Se on varmaa, että ennemmin tai myöhemmin rakentaminen alkaa. Tolonen: Iissä ja monella muulla paikkakunnalla on tällä hetkellä paljon tuulivoimaloita suunnitteilla. Itse asiassa paljon enemmän kuin Suomen viralliset tuulivoimatavoitteet ovat. Näin ollen kaikki hankkeet eivät tule toteutumaan. Toteutuskelpoiset hankkeet selviävät tuulimittausten, tarkemman suunnittelun sekä YVA-, kaava- ja lupaprosessien yhteydessä. Tuulivoimaloiden rakentaminen merelle on selkeästi kalliimpaa kuin maalle, vaikkakin parempien tuuliolosuhteiden ansiosta tuulivoimalat myöskin tuottavat merellä enemmän sähköä. Parhaimmat maatuulivoimapaikat tultanee rakentamaan ennen suuria merituulihankkeita, sillä näillä näkymin tuki maa- ja merituulivoimalle on sama. Kemiläinen: Merituulipuistojen rakentamisen ratkaisevat pääasiassa kaksi tekijää: nyt odotettavissa oleva syöttötariffi ei mahdollista vielä kannattavia investointeja tuulivoiman rakentamiseksi merelle, ja toiseksi tuulivoimaloiden perustamistekniikka avomeriolosuhteissa, missä meri jäätyy ja jääkenttä liik- 28 MAATUULIHANKKEET IIN KUNNASSA Olhava, Nyby, 24 MW, Fortum Olhava, MW, Metsähallitus Olhava, 16 24MW, Tuuliwatti Yhteensä maatuulihankkeita noin 200 MW. MERITUULIHANKKEET IIN KUNNASSA Vatunki, n. 30 MW, Tuuliwatti Ii, Suurhiekka, MW, WPD Yhteensä merituulihankkeita noin 600 MW. Alueelliset työllistämisvaikutukset henkilötyövuotta riitta muhonen / oulunkaaren seutukunta Tällä kupongilla suksivoiteet Tuulivoiman hyväksikäyttö lisääntyy edelleen Iin kunnan alueella, mikäli vireillä olevat hankkeet toteutuvat. kuu, ei ole vielä tarpeeksi pitkälle kehittynyttä. Kun nämä kaksi tekijää saadaaan ratkaistua, merelle tullaan rakentamaan suuria kokonaisuuksia. 2) Kuinka paljon arvioitte tuulivoimalahankkeiden tuovan Iin kuntaan (tai lähialueelle) työtä henkilötyövuosina? a) Olhavan noin 200 MW:n maatuulivoimalat? b) Esim. Suurhiekan MW:n merittuulipuisto? c) Vatunkiin suunniteltu 30 MW:n merituulipuisto? Holttinen: Olemme arvioineet Suurhiekan hankkeen tuovan seudulle työtä rakentamisaikana useiden satojen henkilötyövuosien edestä. Tolonen: Olhavan maatuulivoimaloiden alueelliset työllistämisvaikutukset riippuvat paljolti siitä, mistä tuulivoimalat, niiden tornit ja perustukset sekä tarvittava infrastruktuuri hankitaan. Lappiin suunnitteilla olevan noin MW:n tuulivoimalan hankkeen yhteydessä on arvioitu, että alueelliset työllistämisvaikutukset voimaloiden koko elinkaaren aikana voisivat olla henkilötyövuotta. Kemiläinen: 200 MW:n nimellisteho tarkoittaa noin tuulivoimalaitosta. Jo vuosihuollot työllistävät yhden tai kaksi huoltoporukkaa (á 2-3 miestä). Tiestön kesä- ja talvikunnossapito työllistää useita yrittäjiä. Rakentaminen kestää voimalan vuosivauh- wpd Finland Oy suunnittelee 400 MW merituulipuistoa Suurhiekan matalikolle Iin kunnan vesialueelle. Tuulivoimalla tuotettu energia on uusiutuvaa, puhdasta ja kotimaista energiaa 29

16 ENERGIAMME EDESAUTTAA dilla 5-8 vuotta. Nämä heijastuvat myös muuhun yritystoimintaan (infran rakentajat, ravitsemusliikkeet, majoitusliikkeet jne.). Tarkkoja henkiötyövuosia on vaikea arvioida, mutta määrä tulee olemaan merkittävä. Merituulipuistojen osalta huolto merellä vaatii lisäksi jatkuvan päivystyksen, mikä tarkoittaa alueella useita merellä toimivia yksiköitä kesä- ja talviolosuhteissa. NYKYISTEN JA TULEVIEN SUKUPOLVIEN ELÄMÄÄ Millä perusteella ja kuinka paljon tuulivoimalat maksavat veroja a) Iin kunnalle? b) Valtiolle? Holttinen: Tuulivoimaloista maksetaan sijaintikunnalle yleistä kiinteistöveroa, joka kunnan päätöksen mukaan vaihtelee välillä 0,6 1,35 % kiinteistön arvosta. Kiinteistöksi tuulivoimalassa lasketaan torni ja konehuoneen kotelo, muut osat tulkitaan laitteiksi. Yhdestä voimalasta kunta saa kiinteistöverotuloa näillä oletuksilla keskimäärin 5000 euron molemmin puolin, voimalakoosta ja sovellettavasta veroprosentista riippuen. Näin ollen Suurhiekka-hanke toisi kunnalle verotuloja vajaat puoli miljoonaa euroa vuodessa. Alkuvuosina enemmän, kiinteistön arvon laskiessa myös verotulot pikkuhiljaa laskevat. Valtiolle tuulivoimaa tuottava yhtiö maksaa veroja normaalin yhtiöverotuskäytännön mukaisesti. Puolet sähköntuotannostamme Euroopassa on jo nyt uusiutuvaa energiaa. Päästötöntä vesivoimaa tarvitaan myös tulevaisuudessa. Se on meidän tapamme hillitä ilmastonmuutosta ja valintamme nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi. Pysyvästi edullinen S-market! Myös Tolonen ja Kemiläinen arvioivat vastauksissaan kunnalle maksettavan kiinteistöveron määräksi viitisen tuhatta euroa yhtä voimalaa kohden. Tolonen mainitsee lisäksi tuulivoimahankkeen lisäävän kunnan verotuloja välillisesti työllistämisen johdosta. Rakennamme uutta, pysyvästi edullista S-markettia Iihin. Avaamme syyskuussa Reilu bonus- ja maksutapaetutaulukko Bonusostot kk vähintään Bonus % Bonus / kk Bonus /v 900 5,0 % ,0 % ,5 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % , S-Etukortilla maksettaessa S-ryhmän toimipaikoissa Maksutapaetu % Maksutapaetu / kk Maksutapaetu / v 4,5 54 3,5 42 Reilusti Bonusta S-Etukortilla! Ii 30 4,0 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,25 Yhteenveto Kommenttina voi todeta, että suunnistusseura Iisun kannalta lähivuosien Olhavan hankkeilla on esimerkiksi sellainen vaikutus, että vuodelle 2013 Iisulle ja Perämeren Rastille myönnetylle SM-keskimatkan kisalle joudutaan hakemaan uusi kilpailumaasto. Uskon, että olhavalaiset maanomistajat suhtautuvat lupahakemuksiimme myönteisesti. Iissä on jo tällä hetkellä tuulivoimalla tuotetun sähköenergian osuus (7 8 %) huomattavasti yli maan keskiarvon ) Onko tuulivoimaloiden ympärillä liikkumiskieltoja valmistumisen jälkeen? Voiko esim. Iisu järjestää tulevaisuudessa Olhavan kalliomaastoissa vaikkapa tuulimyllyrastit tai talvella merialueella moottorikelkkarastit? Kaikki vastaajat esittivät yhtenevän näkökannan, jonka mukaan liikkumista tuulivoimapuistojen alueella ei tarvitse rajoittaa lukuun ottamatta mahdollista sähköasemaa maatuulivoimaloiden ollessa kyseessä, sillä sisäinen sähköverkko toteutetaan maakaapelein. Mikäli sähköasema rakennetaan, sen alue aidataan. Merellä veneily on sallittua mutta ankkurointi voimala-alueella kiellettyä kaapaleiden suojelemisen takia. Voimayhtiöiden edustajien mukaan talvisin on kuitenkin syytä välttää liikkumista liian lähellä voimaloita, sillä niiden lavoista tai muista rakenteista saattaa tippua jäätä. Lisäksi merellä voi jää olla voimala-alueilla heikompaa kuin muualla. Maa-alueilla voimaloiden ympäristöön sijoitetaan myös kylttejä, joissa tippuvasta jäästä varoitetaan. ELÄMISEN LAATUA JA ENERGIATEHOKKUUTTA Turvalliset ja energiatehokkaat valmiskodit laadukkaasti ja luotettavasti yli 20 vuoden kokemuksella! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ: Puutuomela Oy Siljonkatu 70, OULU, p , Salmintie HAUKIPUDAS Puh. (08)

17 Hiihtosuunnistuksen SM-sprintti ja SM-sprinttiviesti, aikuisten MM-katsastus, Iisun 40 v- juhlakilpailu Illinsaaren hiihtomajalla Kilpailuohjelma Lauantai (Henkilökohtaiset sarjat) klo 8:00 Kilpailukanslia ja kisaravintola avautuvat klo 9:30 Kilpailujen avaus: kilpailunjohtaja Matti Haatainen klo 10:00 Karsinnan ensimmäiset lähdöt klo 11:30 Kilpailun suojelijan tervehdys: kunnanjohtaja Markku Kehus klo 12:00 Finaalien ensimmäiset lähdöt: MM- katsastussarjat ovat H21E ja D21E Mestaruusmitalien ja plakettien sekä kunniapalkintojen jako tulosten selvittyä. Sunnuntai ( Sprinttiviestit pariviestinä, neljä osuutta) klo 8:00 Kilpailukanslia ja kisaravintola avautuvat klo 10:00 1. lähtöaalto klo 11:00 2. lähtöaalto klo 12:00 3. Lähtöaalto: pääsarjat Mestaruusmitalien ja plakettien sekä kunniapalkintojen jako tulosten selvittyä. Huom! Kilpailun alkamisajat voivat siirtyä pakkasrajan 20 C vuoksi Kilpailun päätoimihenkilöt kilpailunjohtaja Matti Haatainen kilpailukeskus Risto Liedes ratamestariryhmän johtaja Anneli Vilppola lähdöt Sakari Liedes tiedottaja Kimmo Kakko maali ja vaihdot Vesa Kemppainen ratavalvoja Raimo Tolonen LänRa tulospalvelu Risto Kivinen / Resultfellows TA Ossi Lakkala kuuluttaja Soili Tolonen talous Pentti Pernu ravintola Paula Suutari/ Martat liikenne ja paikoitus Esa Hapuoja ensiapu Pauli Vuoti/ SPR Ii info Heikki Mattila Illinsaaren hiihtomaja suljetaan yleisöltä viikon ajaksi maanantai-aamusta alkaen. Valaistujen latujen ja kilpailukeskuksen käyttö kielletty perjantai-aamusta sunnuntai-iltaan Illinsaaren kiertävä kuntolatu on käytössä. Illinsaarentiellä käyttörajoitus nelostien ja kaava-alueen välisellä alueella, josta tiedotetaan asukkaille. HUOM! Illinsaarentien asukkaiden autoliikenne ohjataan kilpailupäivinä eli la 26. su Illinsaaren uuden sillan kautta. Tervetuloa seuraamaan Iisun järjestämiä SM-kisoja Illinsaaren hiihtomajalle. Parkkimaksu henkilöautoille 5, ei muuta pääsymaksua.