KARIN HYDRAULIIKKA OY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARIN HYDRAULIIKKA OY"

Transkriptio

1 Turvaa maatilasi rvaa maatilasi Lähivakuutuksen maatilavakuutuksista löydät oikean vakuutuksen, joka turvaa tilan toiminnan kaikissa olosuhteissa. Tule keskustelemaan juuri sinun maatilallesi sopivasta vakuutusturvasta. Pohjois-Pohjanmaan Lähivakuutusyhdistys Kalajokisuun Lähivakuutusyhdistys Lestijokilaakson Lähivakuutusyhdistys Lohtajan-Kälviän Lähivakuutusyhdistys NOSTOPALVELUT TERÄSMYYNTI renkaat Kaikki renkaat ja vanteet maatalouden tarpeisiin * RHS-palkit * Lattaraudat/levyt * Leikkuu/särmäys * Myös mankelointi T. Isokungas Ky Kannus Lestijokilaakson Jätehuolto (06) Puupelletin myy Kokkolan Kiertoenergia Oy Paikkakunnan Lähivakuutus Katu 1, Paikkakunta Puhelin ! UUS UUT KUORMA-AUTON RENKAAT RENGASALAN ERIKOISLIIKE YLIVIESKASSA 500 kg:n säkeissä p Joutsentie 11 Ylivieska, p Mikko , Matti Maasepässä nyt: Kestävää kehitystä... 2 Puhtia puolustukseen ja laatu avainasemassa... 4 Teknotalo valmistuu... 6 Koulutustarjotin nuorisolle hyvässä maaperässä... 8 Kansainvälisyyttä ja konenäytöksiä koulutilalla Oppijan ikää kaikki...12 Sulassa sovussa ja hyvällä yhteistyöllä Kennel on vahvistanut paikkansa Kannuksen Maaseutuopistossa. Vasemmalta Riika Tolonen, Minna Ylen ja Martta Räisänen. KARIN HYDRAULIIKKA OY Letkut Liittimet Tiivisteet Komponentit Neste-, Teboil-öljyt Oregon-ketjut, -laipat SKF-, Timken- laakerit Ilmastointiletkut, -liittimet JUNKALANTIE 195 KANNUS gsm puh. (06) Opiskelen homekoiraksi...14 Forest-hanke ja turkikset käy kaupan...16 Koulutilan ja keittiön kuulumisia...18 Maakunnan laajimmat urakointipalvelut meiltä! MAATALOUS: - lietteen siirto ja multaus - kylvötyöt - rehunteko - puinti -kaivinkone - suurkanttipaalaus KORJAAMO: - metallirakenteet ym. METSÄ: - hakkuutyöt - energiapuun korjuu KP KONEURAKOINTIA OY Himangantie 578, Kannus Harri Kuusisto puh Kyösti Isohanni puh

2 2 Kestävyysvaje ja huoltosuhde Otsikon termit voisivat ihan hyvin olla jonkun maatalouskoneita käsittelevän artikkelin tekstistä poimittuja. Jos esimerkiksi vertailtaisiin traktorimallien kestävyyttä johonkin tiettyyn kestävään merkkiin, voitaisiin saada kestävyysvajetta tai lisää. Huoltosuhde voisi olla huoltovälin ja -kustannusten vertailua samalla tavalla. Vaan kun nämä termit eivät ole konealan aviisista vaan valtionvarainministeriön papereista. Kestävyysvaje kertoo kuinka paljon veroastetta tulisi nostaa tai menoastetta alentaa, jotta julkinen talous olisi pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. Siihen on oikein kaavakin: S 2 = RBP t0 PB t0. (Jos asia kiinnostaa enemmin hae Googlesta kestävyysvaje). Yksinkertaisesti sanottuna se kuvaa julkisen talouden tasapainoa, joka on nyt lamavuosien aikana päässyt huononemaan. Eläkerahojen riittävyydestä ja valtiontalouden tasapainosta on kyse. Johtopäätöksenä on että työuraa pidentävillä ja työllisyyttä lisäävillä toimilla on ratkaiseva merkitys Suomi nimisen valtion pärjäämisessä jatkossa. Työuran pidentämistä on syytä tehdä molemmista päistä. Varsin selkeitä tavoitteita, mutta miten ne toteutetaan? Onko ennen pitkää tavoitteena myös koulutusaikojen lyhentäminen? Joka tapauksessa tämä ja muutkin julkiseen talouteen vaikuttavat tekijät tulevat vaikuttamaan myös meidän kaikkien toimintaan jatkossa. Otetaanpa sitten tuo huoltosuhde. Huoltosuhde eli taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Jos huoltosuhde on esimerkiksi 2, yksi työssäkäyvä joutuu elättämään kaksi työssä käymätöntä. Huoltosuhde lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien lukumäärä työllisten määrällä. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lasketaan koko ei-työllinen väestö: työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, lapset, omaa kotitaloutta hoitavat sekä varusmiespalvelusta suorittavat. Väestö ikääntyminen on tässäkin tapauksessa asiaa huonontava tekijä. Tämäkin on herättänyt keskustelua viime aikoina ja erilaisia toimenpiteitä on aloitettu. Tiheällä kammalla perataan esim. alle 25-vuotiaita erilaisilla etsivähankkeilla joko koulutukseen tai työelämään. Toinen keino parantaa huoltosuhdetta on nuorten työikäisten maahanmuuttajien saaminen alueelle ja töihin. Maakunnallisesti on väestökehitystä ennakoitu aivan viime vuosina ja ennakointiraportista pisti silmään muutama virke: Vaikka rakentaisimme kuinka positiivisen väestöskenaarion tahansa, lasten, nuorten ja parhaassa työiässä olevien määrä tulee laskemaan lähivuosikymmeninä; ja vain vanhusväestön määrä on kasvussa. Nykyisen ikärakennejakauman ylläpitäminen olisi vaatinut sitä, että maakunta olisi houkutellut nuorta ulkomaista työvoimaa satoja henkilöitä vuosittain jo kymmenkunta vuotta sitten ja jatkaisi sitä edelleen. Työperäinen maahanmuutto toki ehkäisee tilanteen huononemista, mutta yksin sillä ei huoltosuhdetta ratkaista. Nämä molemmat tekijät ovat siis haasteita meille ammatillisen koulutuksen parissa työskenteleville. Kun koko ikäluokkaa pakotetaan opiskeluun, tulee osaltaan ongelmia aidon motivaation ja osaamisen kanssa. Maahanmuuttajien koulutuksessa on taas omat haasteensa kielitaidon ja kulttuurierojen takia. Homma vaan taitaa olla niin ettei näitä kumpaakaan karkuun päästä. Eli oppilaitosten järjestelmiä ja osaamista on kehitettävä siihen suuntaan että erilaisia asiakkaita voidaan oppimisprosessiin ottaa. Tätä työtä olemme jo tehneet, mutta haasteita on edelleen ja henkilöstön kouluttaminen ja tukeminen näissä muutoksissa on tärkeää. Avainasemassa on henkilöstön moniammatillinen yhteistyö. Tämä tietää yhteisiä palavereita ja aikaa keskustella. Onneksi tiimien välinen yhteistyö on hyvällä mallilla ja aitoa mielenkiintoa työn kehittämiseen on jokaisessa työpisteessä. Tulokset puhuvat puolestaan. Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymä porskuttaa edelleen kärkisijoilla ammatillisen koulutuksen tuloksellisuutta mitattaessa. Alue on yritteliästä, koulutus laadukasta ja opiskelijat työllistyvät hyvin. Maaseutuopisto on siis hyvä opiskelupaikka jatkossakin. Tämän lehden tekijät ovat esimerkkeinä osaavista tulevaisuuden tekijöistä, siitä heille Kiitos. Ja myös kiitokset etukäteen otsikon aiheiden hoitamisesta (eli meidän vanhenevien eläkkeiden maksamisesta tulevina vuosina). Jarmo Matintalo, rehtori K-P:n maaseutuopisto Elinikäistä oppimista ja Kestävää Kehitystä maaseutuopistolla Vierivä kivi ei sammaloidusanonta on saanut taas yhden merkityksen; opiskelijan oppiminen alkaa tänä päivänä uudestaan saman tien, kun todistus saadaan kouraan ja työura urkenee edessä. Yksi opiskelijan avaintaidoista tänä päivänä on elinikäisen oppimisen taito ja ymmärrys oman osaamisen päivittämisen tärkeydestä. Maataloudessa osaaminen ja kehitys menevät eteenpäin huimaa vauhtia; joidenkin arvioiden mukaan osaamista pitäisi päivittää perusteellisesti joka viidennen vuoden jälkeen. Tähän haasteeseen luonnonvara-alan oppilaitosten on pystyttävä vastaamaan ajanmukaista ja työelämää palvelevaa koulutusta tarjoamalla. Kannuksen maaseutuopistolla haaste on otettu innolla vastaan ja koulutuksen kehittämiseksi meneillään on useita hankkeita, joiden avulla maaseudun osaamista päivitetään ja alueen elinkeinolle tarjotaan uusinta ja ajanmukaisinta tietotaitoa. Tarjolla on luentoja, seminaareja, lyhytkursseja ja tutkintoihin tähtääviä opintoja, jokaiselle jotakin periaatteella; haluamme tarjota kaikille mahdollisuuden kehittää itseään ja osaamistaan tämän päivän elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Elinikäinen oppiminen on sisällä myös Kestävän Kehityksen -ideologiassa, jonka mukaan ympäristöä ja ihmisiä säästävät toimintatavat pyritään löytämään ja saamaan käyttöön arkipäivän työelämässä. Maaseudun elinkeinoilla ja ihmisillä on merkittävä osa ympäristön suojelun ja säästämisen saralla, koska työmme ja elämämme on keskellä luontoa ja käytämme monia työmenetelmiä, joilla on suuria vaikutuksia ympäristön tilaan. Perinteisesti maaseudun elinkeinot ovat olleet myös eräitä kuormittavimpia ammatteja työn jatkuvan ja fyysisen luonteen vuoksi. Työntekijää,eli ihmistä, säästävien toimintatapojen sisäistäminen on tulevaisuudessa erityisen tärkeää, jotta työvoimaa ja työntekijöitä hakeutuu alalle riittävästi ja jo alalla olevat ihmiset jaksavat työssään eläkeikään saakka! Maaseutuopiston menneen ja tulevien vuosien yhtenä kehityskohteena on kestävän kehityksen (KEKE:n) toimintatapojen painottaminen ja korostaminen opetuksessa sekä oppilaitoksen arjessa. Kannuksen maaseutuopiston vuosi 2011 näyttää hyvältä, perustutkinto-opiskelijoita on talossa täydet kurssit neljällä eri opintolinjalla ja lisäksi meiltä valmistuu osaajia ammattitutkintoihin sekä erikoisammattitutkintoihin. Teknotalo vihitään käyttöön vahvan teknologia- ja koneopetuksemme uusiutuviin tarpeisiin ja Kannuksen kaupungin kanssa rakennetaan uusi, lemmikkiasumiseen suunniteltu asuntola. Lemmikki-asuntolasta tulee myös yksi kohde tulevan kesän KyläKelpaa-messuille, tulkaahan käymään meillä joko messuilla tai tutustumassa oppilaitokseen! Hanna-Mari Laitala yksikön johtaja K-P:n maaseutuopisto Kannus Kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme vuoden 2011 Maaseppä-lehden valmistumisesta! Tuore Maaseppä-lehti on kädessäsi hyviä lukuhetkiä! Muista, ilmoittajamme ovat A-luokan osaajia! Vuoden 2011 toimitus, takarivi vasemmalta: Valtteri Hannula, Riku Saari, Ilkka Niemi-Korpi, Ari Leppänen, Niku-Tuomas Takkunen, Samu Hietala, Matias Välikangas ja Ilari Kivimaa. Eturivi vasemmalta: Tero Vuorenmaa, Aleksi Niemi-Korpi, Johannes Peltoniemi, Mikael Tervo ja Antti Roiko-Jokela. Juha Sämpi (vasemmalla) suorittamassa Valtra-koulutuksen ohjelmointi- ja vikadiagnostiikkanäyttöä. Näytön vastaanottaja Jarmo Torppa.

3 Vahvat kannukset asumiseen 3 TYNGÄN MYLLY Löydä kotisi meiltä! Tynkä puh tai Kauppa Asiamiesposti Jauhatus Viljanmyynti Sahaus Höyläys Tervetuloa! Kannuksen kaupungin ja Kannuksen Vuokra-Asunnot Oy:n omistamia vuokra-asuntoja voi tiedustella ja hakea asuntopalvelutoimistosta. KANNUKSEN VUOKRA -ASUNNOT Oy Kaupunginvirasto, Asematie 1 Avoinna ma-ke 12-16, to 12-17, pe Toimitusjohtaja Katri Sämpi puh Palvelusihteeri Maritta Mäki-Korvela puh TAKSI VIE PERILLE TAKSI JYRKI & KRISTIINA HUUSKO Henkilöauto ja bussi 1+8 inva/paarikuljetukset p RAKENTAJAT - SANEERAAJAT Ikkunoita yli 50 vuoden kokemuksella Vakiokokoisia ikkunoita suoraan varastosta Ikkunoita myös yksilöllisiin tarpeisiin kysy mittaus- ja asennuspalvelua KALAJOKI Rautiontie 344, Tynkä puh. (08) , fax (08) Sykäräinen/Toholampi Palvelun verran parempaa kyytiä! OSTETAAN romuautoja ym. metalliromua Rekisteristä poisto ja romutustodistus veloituksetta. RAUTA-, MAATALOUSJA IKH-TYÖKALUT VALTUUTETTU VASTAANOTTOPISTE JÄYKÄN ROMU puh , Kannus Puh , , Maanrakennusta, puunajoa LUOMAN KONEPALVELU Juho p SOKKELIELEMENTIT BETONITUOTTEET ERIKOISELEMENTIT MAATALOUSELEMENTIT VALMISBETONI SOKKELIELEMENTIT BETONIPUMPPAUKSET KANNUS, ESKOLA Puh. (06) PALVELEE: MA-PE 6-21 LA 8-21 SU 8-21 t &MJOUBSWJLFNZZOUJ t 7FJLLBVT t 1PMUUPBJOFNZZOUJ t,biwjp t 1PMUUPÚMKZ TVPSB NZZOUJ Meiltä saat Bonusta jopa 5% Ylivieska Kannus Kannus puh

4 4 Puhtia puolustukseen Nykyaikainen lääketiede tarjoaa laajan valikoiman antibiootteja tulehdussairauksien hoitoon. Tosin on huomattu, että holtiton antibioottien käyttö johtaa yhä vastuskykyisempien mikrobikantojen kehittymiseen. Bakteerit siis kulkevat lääketehtaiden edellä ja kauhuskenaarioissa tämä kilpajuoksu voi jossakin vaiheessa päättyä bakteerien voittoon. Tulehdussairauksien ennaltaehkäisy on jo tuostakin syystä järkevää toimintaa. Eläinten vastustuskyvyn parantaminen on tärkeä osa sairauksien ennaltaehkäisyä, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Vastustuskyvyttömästä vasikasta aktiiviseksi puolustajaksi Vastasyntynyt vasikka saa vasta-aineet ympäristön taudinaiheuttajia vastaan ternimaidosta. Edellyttäen toki, että ensimmäinen reilu annos hyvälaatuista terniä annetaan neljän tunnin sisällä syntymästä ja ensimmäisen elinvuorokauden aikana yhteensä ainakin 6-8 litraa. Kunnon ternimaitokuurilla olleet vasikat pysyvät huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä terveenä kuin ne vasikkakaverinsa, joiden kohtalona on ollut heikompi alku tässä asiassa. Ternimaidosta tulleet vasta-aineet toimivat vasikan elimistössä noin 1-2 kk:n ikään saakka. Pikkuhiljaa vasikan oma vasta-ainetuotanto alkaa toimia, mutta todella aktiivista se on vasta noin 2-3 kk: n iästä eteenpäin. Joten aika kriittistä aikaa on pikkuvasikan elämä ja vaatii hoidolta ja olosuhteilta paljon, kun oma puolustusjärjestelmä vasta harjoittelee toimintaansa. Tärkeää on vähentää taudinaiheuttajien määrää vasikan ympäristössä ja tukea vasikan vielä kehittyvää puolustusjärjestelmää. Huono karsinahygienia, vähäinen kuivitus, liian suuri ryhmäkoko, ahtaus, kylmyys, veto ja niukka maidon saanti altistavat tätä pientä kehittymätöntä elimistöä esim. ripulille ja hengitystiesairauksille. Aktiivinenkin puolustusjärjestelmä voi reistailla Täysikasvuisen lypsylehmän elämässä on myös aikoja, jolloin sen aktiivinen puolustusjärjestelmä ei ole parhaimmillaan. Kaikkein kriittisintä aikaa on muutama viikko poikimisen molemmin puolin, jolloin lehmä sairastuu herkästi. On syytä eliminoida tällöin tärkeimmät rasitustekijät lehmän hoidossa, ruokinnassa ja ympäristössä. Näitä voivat olla esim. siirtäminen uuteen ympäristöön, jossa on uusi mikrobikanta ja mahdollisesti myös uusi outo lauma tai epäsopivat olosuhteet esim. kostea navettailma, puutteet ruokinnassa tai lehmä on liian lihavassa tai laihassa kunnossa. Pitkäkestoinen stressi laittaa elimistön toimimaan jatkuvasti ylikierroksilla ja kuluttaa energiavaroja. Elimistön puolustusjärjestelmään ei riitä tällöin energiaa ja vastustuskyky heikkenee; seurauksena riski sairastua erilaisiin tulehdussairauksiin. Pitkäkestoista stressiä voi aiheuttaa mikä tahansa jatkuva tai toistuva rasitustekijä esim. kylmä, kova makuualusta tai melu tai yksinkertaisesti puute tai kilpailu ravinnosta. Tulehdussairaudet voivat siis osittain olla myös stressiperäisiä. Mistä taudinaiheuttajat pääsevät elimistöön? Iho estää vieraiden aineiden ja mikro-organismien pääsyä elimistöön. Karvapeitteen kuluminen ja ihohankaumat ovat merkkejä esim. makuualustan sopimattomuudesta tai muusta ympäristöoloihin liittyvästä ongelmasta. Niihin kannattaa reagoida ja etsiä ja poistaa syy, koska tällaiset ihovauriot altistavat esim. utare- ja niveltulehduksille. Kinnerhankaumat ovat varsin yleisiä lypsylehmillä ja ihan oikeasti niitä tai muita vastaavia vaurioita ei saisi esiintyä ollenkaan puhumattakaan pikkuvasikoiden erilaisista ihovaurioista. Viime vuosina ovat yleistyneet tartunnalliset, suuria tappioita aiheuttaneet sorkkasairaudet. Niiden syntymekanismiin liittyvät myös ihovauriot sorkka-alueella yhdistettynä kosteisiin ja lantaisiin kulkukäytäviin pihatoissa. Vastasyntyneen vasikan heikko kohta on napa. Tehokkaan ternimaidon juoton lisäksi poikimisympäristön pitää olla puhdas, hyvin kuivitettu, jotta vältytään napaan liittyviltä ongelmilta. Navan kautta on taudinaiheuttajilla suora valtatie vasikan sisäelimiin ja seuraukset voivat olla kivulias napatulehdus, niveltulehdukset, heikkokuntoiset vasikat tai kauheimmillaan verenmyrkytys. Utaretulehdusta aiheuttavilla bakteereilla on tunnetusti neljä reittiä utareeseen: vaurioituneet vetimen päät. Vetimen päitä vaurioittaa tyhjälypsy ja tämän seurauksena vetimenpäät saattavat olla auki suurimman osan lypsyjen välisestä ajasta. Vetimenpäiden pitäisi kunnolla sulkeutua lypsyn jälkeen, jolloin bakteereilla ei ole suurta mahdollisuutta päästä utareen sisälle. Tyhjälypsy ja lypsimen suhinoista aiheutuvat paineiskut vaurioittavat vedinkanavaa ja vedinontelon limakalvoja. Nämä vauriokohdat toimivat mahtavana bakteerien kasvualustana. Hyväkuntoiset vetimenpäät ovat tärkeä osa lypsylehmän puolustusjärjestelmää. Voivatko ruokinnan puutteet altistaa utaretulehdukselle? Kyllä voivat. Poikimis- ja herumisvaiheessa olevan lehmän syöntikyky on yritettävä pitää mahdollisimman hyvänä. Negatiivinen energiatase tuossa vaiheessa heikentää lehmän puolustustoimintoja. Tämän ounastellaan johtuvan elimistön valkosolujen heikentyneestä toiminnasta. Esim. valkosolut muuttuvat hitaiksi ja niiden bakteerien tappamis- ja nielemiskyky heikkenee. Seurauksena on altistuminen utaretulehdukselle. Ummessaolevien lehmien ruokinta on taitolaji ja siinä onnistuminen tai epäonnistuminen näkyy seuraavalla herutuskaudella. Vaikutukset pohjautuvat pitkälti joko lehmän liialliseen lihomiseen tai laihtumiseen. Yksi heikentynyttä syöntiä aiheuttava tekijä voi olla myös veren matala kalsiumtaso eli eräänlainen piilevä poikimahalvaus. Veren matala kalsiumtaso löysentää vedinkanavan sulkijalihaksia. Syöntiä voivat heikentää myös pötsi- ja juoksutusmahahäiriöt. Eräillä hivenaineilla (Cu, Se, Zn) ja E-vitamiinilla on yhteyksiä utareterveyteen. Lypsylehmän ruokinnan perusopit auttavat siis myös utaretulehduksen ennaltaehkäisyssä ja itse asiassa muidenkin tulehdussairauksien ennaltaehkäisyssä. Eläinten vastustuskyvyn parantaminen koostuu siis moninaisista tekijöistä. Se vaatii hoitajalta hyvinkin kokonaisvaltaista näkemystä ja ajattelutaitoa eläinten hoidon, ruokinnan ja olosuhteiden suunnittelussa ja havainnoinnissa. Eija Mäki-Ullakko koulutuspäällikkö (maatalousala) Seosrehutiloilla säilörehun laatu avainasemassa Hyvällä säilörehulla karjan ruokinta on helppo toteuttaa. Ruokinnallisten arvojen ohella on tärkeää, että rehu on myös säilynyt moitteettomasti. Seosrehuruokinnassa säilöntälaatu korostuu. Päivittäinen ruokintatyö on helppoa, kun säilörehusta ei tarvitse erotella pilaantuneita rehukohtia. Seosrehun raaka-aineeksi eivät kelpaa pilalle menneet rehukomponentit. Seosrehulla karjansa ruokkivat viljelijät osaavat arvostaa hyvälaatuista säilörehua. Totuus on, että hyvällä säilörehulla eläimet tuottavat paremmin ja pysyvät terveempinä. Säilörehu vaikuttaa oleellisesti myös ruokintakustannuksiin. Säilörehu on seosrehuruokinnan perusrunko, jonka pohjalle rehutäydennys seokseen laaditaan. Ruokinnan kannalta tärkeää on säilörehun hyvä sulavuus ja riittävä valkuaispitoisuus. Mitä parempaa säilörehua tilalla on, sen vähemmän tarvitsee ostaa rehukomponentteja tilan ulkopuolelta. Säilörehun sulavuus ja valkuaispitoisuudet ratkaistaan pellolla rehun niittohetkellä. Sulavuutta ja valkuaispitoisuutta ei voi enää parantaa rehusiilossa säilönnän aikana. Sen sijaan sulavuus voi heikentyä jos rehun säilöntä epäonnistuu. Valkuaisen laatu voi myös heikentyä virhekäymisen myötä, tapahtuu valkuaisen hajoamista eli säilörehuun muodostuu ammoniakkia ja amiineja. Nurmi tulee korjata säilörehuasteella, jolloin nurmen D-arvo on 68-70%. Oikeaan aikaan suoritettu korjuu yhdessä hyvän säilöntätekniikan kanssa varmistaa rehun säilymisen. Säilöntäaineesta ei kannata tinkiä Seosrehuruokinnassa säilörehun laatu korostuu. Huonolaatuiset rehukomponentit pilaavat koko seoksen maittavuuden. Laaturehun valmistus perustuu säilöntäaineen käyttöön. Rehuanalyysitilastojen mukaan happosäilöntäaine on säilöntäteholtaan paras kaikissa kuiva-aineluokissa. Laaturehun valmistuksessa kaikkien työvaiheiden on oltava kunnossa. Säilöntäaine ei sinällään korvaa puutteellista korjuutekniikkaa tai työtapoja. Rehun säilöntä perustuu tavoitehappamuuden saavuttamiseen ja rehumassan hapettomuuteen. Säilöntäaine parantaa rehun käymislaatua ja säilöö rehuvalkuaisen hyvälaatuisena. Lisäksi happamuus estää tehokkaasti maa- tai lantaperäisten mikrobien kasvun rehussa. Kuivissa rehuissa säilöntäaineen on myös estettävä homeiden ja hiivojen kasvua. Säilöntäaineiden hankintahetkellä ei ole vielä tiedossa tulevan kesän korjuuolosuhteet. Valintatilanteessa on muistettava selvittää säilöntäaineen teho eri korjuusäillä. Varsinkin suurilla aloilla osa korjattavasta rehusta voi olla hyvin märkää tai toisaalta pitkälle kuivunutta. Muurahaishappopohjaisen säilöntäaineen etuna on nopea tavoitehappamuuden saavuttaminen. Samalla rehun kuumentumisriski jää todella pieneksi verrattuna maitohappobakteerisäilöntään. Säilöntäainemääriä laskettaessa on muistettava suositellut annostelumäärät. Käyttösuositusten alittaminen merkitsee aina tietoista riskiä rehun laadulle. Happopohjaisten säilöntäaineiden käyttömäärä on 5 litraa rehutonnille. Valitse säilöntäaine oikein Tuoreen tai lievästi esikuivatun säilörehun valmistukseen paras valinta on säilöntäaine, jossa on runsaasti muurahaishappoa. Muurahaishappo laskee rehun ph:n nopeasti ja rajoittaa rehukäymistä tehokkaasti. Kostealla rehulla rehukäymiset ovat voimakkaampia ja riski virhekäymiseen on suurempi. Näissä olosuhteissa paras valinta on AIV 2 Plus. Se soveltuu suoraniittoon sekä esikuivatun rehun korjuuseen kaikille korjuutavoille. Esikuivatuissa säilörehuissa rehukäymiset jäävät vähäisemmäksi. Kuiva-aineen noustessa kasvaa kuitenkin jälkipilaantumisen riski. Siilon avausvaiheessa rehun saadessa ilmaa voi ongelmaksi muodostua hiivojen ja homeiden kasvu rehurintamuksessa. AIV Novan ja Ässän runsas propionihapon määrä ja bentsoehappo- (Nova) sekä kaliumsorbaatti (Ässä) tekevät niistä uuden ajan säilöntäaineen esikuivatuille rehuille. Erityisesti tuotteiden kyky estää rehun lämpeneminen siilon avausvaiheessa sekä ehkäistä homeiden ja hiivojen kasvua on todettu erinomaiseksi. AIV Ässä on käyttöturvallinen säilöntäaine. Valmisteen käyttöalue on esikuivattu säilörehu ja sen happoteho on riittävä myös olosuhteissa, joissa esikuivaus ei onnistu. AIV Nova on käyttöturvallinen säilöntäaine, joka ei syövytä ihoa eikä koneita. Novalla säilötty säilörehu on myös hyvä natriumin lähde naudoille. Nova sopii erinomaisesti korvaamaan biologisen säilöntäaineen esim. paalauksessa. Tuomo Linnakallio Kemira Oyj

5 5 Indolantie KOKKOLA (06) sopimuskorjaamo sopimuskorjaamo ilmastoinnin huolto vaihtojäähdyttäjät ja jäähdyttäjien korjaukset KOKKOLAN TRAKTORIHUOLTO OY Kokkola, Kauppakaari 8 p Antti Sillanpää, Jens Mattsson Toholampi, Juustotie 14 p Markku Adler Jari Alakangas Pellonraivaukset järeällä telakone jyrsimellä ja ruuvilla Kantokarheiden levitykset Vesakkoraivaukset puomikoneella Kalkinlevitykset Matkailuauton vuokraus Maansiirtotyöt teladumpperilla Pyydä tarjous lähimmältä rehuraisiolaiseltasi: Kalajokilaakso ja Keski-Suomi (pohjoinen osa): Kimmo Holmström Puh Laura Turpeinen Puh Keski-Pohjanmaa: Tuomas Kuusinen Puh Johnny Heikkilä Päivi Heikkilä Puh Pohjois-Pohjanmaa: Jouko Lotvonen Puh Eija Viitanen Puh Rehuraisio Oy Kulmakatu 5, Kokkola AUTOMYYNTI Tmi Marko Kallio Asematie, ent. Agrimarketin tilat puh Soita ja sovi näyttö. OSTO-MYYNTI-VAIHTO Myös rahoitus! Lisätietoja autoista netissä HIHNALAN KORJAAMO OY Paikkakunnan monipuolisin auto- ja konekorjaamo. Minkomatic-trukkien takuuhuollot, korjaukset ja varaosat ym. Puh auto

6 6 Hyvän tuotantorakennuksen rakentaminen Rakentamaan tuotantotiloja Suomalaiset kotieläintuotantoyksiköt kasvattavat volyymiaan ja samalla tuotanto keskittyy ja erikoistuu. Kaikille on kuitenkin yhteistä se, että investoinnin jälkeen sijoitetulle tuotantopanokselle saadaan tavoiteltu tuotto ja yrittäjät pystyvät hoitamaan tuotantoon liittyvät työt eläinyksikköä kohden käytettävissä olevalla työmäärällä. Rakentamisessa on hyvä muistaa, että ei rakentamalla aiheuta jokapäiväiseen työmääräänsä lisäystä. Suunnittelun lähtökohta on päinvastainen. Taloudellinen Rakennushankkeen keskeinen peruspilari on taloudellisuus. Jokaisen rakennusinvestoinnin pitää suunnitteluvaiheessa näyttää kannattavalta. Suunnitteluun kannattaa panostaa, sillä 80 % rakennushankkeen kustannuksista sidotaan jo suunnitteluvaiheessa. Kustannusarvion avulla pystytään arvioimaan rakennusajan kustannuksia, minkä lisäksi on syytä selvittää myös rakennuksen käyttöajan kustannuksia ja verrattava niitä rakennuksesta saataviin hyötyihin. Rakennusinvestointi on pitkäikäinen, ja suunnitteluhetkellä rakennuksen käyttöajan kustannuksia ja tuottoja pitää ennakolta arvioida kriittisesti, ettei yllätyksiä sattuisi tuotannon käynnistyessä. Nykyajan tuotantorakennus on pitkälle koneellistettu. Koneellistamisastetta nostamalla ihmistyötä pystytään korvaamaan konetyöllä. Konekapasiteetin oikea mitoitus kuhunkin kohteeseen on tärkeää parhaan taloudellisen tuloksen saamiseksi, sillä ylimääräisestä konekapasiteetista aiheutuu aina lisäkustannuksia. Koneellistamismahdollisuudet on siten otettava mukaan jo rakennuksen suunnitteluun. Toimiva Tuotantorakennuksessa tehtävien töiden sujuvuus vaikuttaa mm. työtehtävien määrään ja töihin kuluvaan aikaan ja sitä kautta tuotannon taloudellisuuteen. Eläinten hoitotyöt (mm. ruokinta, lannanpoisto, lypsy ja eläinterveys) muodostuvat useiden erillisten töiden ketjuista. Työketjun toimivuus riippuu yksittäisten töiden lisäksi töiden ja niissä käytettävien menetelmien sekä koneiden yhteensopivuudesta. Töiden toimivuuteen vaikuttavat Tuotantorakennusten rakentamisessa ja sijoittelussa tulisi ottaa ympäristön vaatimukset huomioon. myös rakennuksen eri tilojen mitoitus ja sijoittelu. Kotieläinrakennuksen toiminnallisen suunnittelun merkitys korostuu suurissa tuotantorakennuksissa. Huomion kohteina ovat erityisesti eläinten ja materiaalien siirtoja sisältävät työt. Rakennussuunnitteluun ja erityisesti rakennuksen toiminnalliseen suunnitteluun panostamalla saada aikaan toimivia kotieläintuotantorakennuksia. Hyvällä toiminnallisella suunnittelulla voidaan säästää myös rakennus- ja ylläpitokustannuksia. Toimivan tuotantorakennuksen rakentaminen vaatii hyvää yhteistyötä viljelijän, suunnittelijoiden ja rakentajien välillä. Turvallinen ja viihtyisä työympäristö Kotieläintuotantorakennusten yksikkökoko kasvaa jatkuvasti. Töiden suunnittelu ja työmäärän hallinta ovat erityisen tärkeätä tuotantoaan laajentavilla tiloilla. Vaikka eläinten hoitotöitä koneellistetaan ja automatisoidaan, ne vievät yksikkökoon kasvaessa yhä enemmän työaikaa. Tämä merkitsee sitä, että kotieläintiloilla yhä suurempi osa päivittäisestä työajasta kuluu tuotantorakennuksessa. Työn fyysisen kuormittavuuden vähentämisen ja työturvallisuuden ja - terveyden parantamisen ohella työympäristön viihtyisyyden parantaminen on entistä tärkeämpää työntekijän henkisen hyvinvoinnin kannalta. Eläimille hyvä elinympäristö Kotieläinten hyvinvointi ja niiden elinympäristön laatu ovat viime aikoina nousseet tärkeiksi eettisiksi keskustelun aiheiksi. Eläimille tulee antaa mahdollisuus mahdollisimman luonnolliseen ja lajinmukaiseen käyttäytymiseen. Hyvä elinympäristö muodostuu tuotantorakennuksen riittävästä tilavuudesta, hyvästä ilmanlaadusta, valosta, toiminnallisuudesta, liikkumismahdollisuudesta sekä puhtaista ja mukavista pintamateriaaleista. Kotieläinten terveydellä ja hyvinvoinnilla on myös selvä yhteys tuotantoon: terve tuotantoeläin tuottaa parhaiten. Tuotantoeläimen hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää myös kotimaisen elintarviketuotannon hyvän laadun ja imagon säilyttämiseksi. Ympäristön huomioonottava Erityisesti kotieläintuotantorakennuksesta aiheutuu ympäristöön riskejä, joita pitää pystyä hallitsemaan. Lannan varastointi- ja käsittelymenetelmien on oltava sellaiset, että lannan joutuminen maaperään ja vesistöihin pystytään estämään ja lannasta aiheutuvat hajuhaitat minimoimaan. Tulevaisuudessa tuotantorakennuksesta ilmaan kulkeutuvia päästöjä pitää pystyä hallitsemaan entistä paremmin. Hyvä tuotantorakennus on energiataloudellinen ja sen rakennusosien valinnassa on otettu huomioon niiden aiheuttama ympäristökuormitus ja kestävän kehityksen vaatimukset. Ympäristön huomioonottava tuotantorakennus sopii myös esteettisesti hyvin sitä ympäröivään maisemaan. Juha Landin, lehtori rakennustekniikka Maatalousteknologian opetuksen rintamalta Olemme investoimassa oppilaitoksessamme voimakkaasti koneopetuksen kehittämiseen. Meillä rakennetaan uutta konehallia, verstasta, metalliopetustiloja, teknotalo (puhujan visioista riippuen). Tämä investointi vastaa suuruudeltaan uuden kolmen lypsyrobotin navetan kustannusarviota. Samalla saamme sisätiloihin mahtumaan huollettavaksi nykyaikaisen leikkuupuimurin ja noukinvaunun sekä metsäkoneen. Lisäksi kykenemme paremmin tarjoamaan yhteistyökumppaneillemme tiloja koneiden käyttäjäkoulutuksia varten. Maatalousalan oppilaitoksissa Suomessa ei tietääkseni ole 25 vuoteen rakennettu uusia koneopetustiloja. Tällainen "ihme" tapahtuu parhaillaan Ollikkalan tontilla. Maatalous-, metsä-, ympäristö-, maansiirto- ja tienrakennuskoneurakoinnissa eletään mielenkiintoisia aikoja. Koneurakointipalvelut elävät murroksessa. Aina ei riitä pelkkä traktori, kuljettaja ja työkone. Nyt pitää osata palvella työn tilaajaa muilla avustavilla oheistoimilla mahdollisimman hyvin, jotta asiakas saataisiin tyytyväiseksi ja tilaamaan työsuorituksen vielä uudestaan. Vaaditaan jopa sosiaalisia taitoja ja kykyä tehdä raportteja tehdystä työstä. Enkä tarkoita roikkumista sosiaalisessa mediassa tietokoneen kanssa vaan ihmisten kanssa suoritettavaa keskinäistä kommunikointia. Uusia palvelumalleja tulee urakointiin koko ajan lisää. Se, joka on osaa keskittyä olennaiseen "core business" ja ymmärtää oheispalvelujen merkityksen maksavan asiakkaan kannalta vetää yleensä pisimmän korren kilpailutuksissa. Joni Häkkilä, lehtori tekniset aineet Teknotalo valmistuu keväällä 2011 ja opetus aloitetaan ensi elokuussa. Talo sisältää uudet ajanmukaiset pesutilat, huoltotilat, metallirakenneopetustilat, kaksi luokkatilaa ja sosiaaliset tilat. Ratkaisevat mitat ovat 18 m x 48 m, eli n. 860 m 2 ja kuutioita on n m 3. Kun ammattitaito ratkaisee Uudistuotannosta saneerauksiin Omakotitaloista sairaaloihin Tuotantolaitoksista teollisuushalleihin Lämmityksestä jäähdytykseen Hananvaihdosta vuosihuoltoon Suunnittelun ja konsultoinnin Teknotalon sähköistää POINTEL OY Talotekniikan moniosaaja Leppäojatie 7 Kannus Teollisuustie 3 Kokkola

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut AJATTELE ISOSTI ETENE PIENESTI PIENIN ASKELIN EI KAADU LIUKKAALA =>

Lisätiedot

T m i O s k a r i n A p u

T m i O s k a r i n A p u R A K E N T A M I S P A L V E L U T T m i O s k a r i n A p u - Kastellitalot - Uudisrakentaminen - Korjausrakentaminen - Muutostyöt Oskari Setälä 050 411 2450 Luotettavaa isännöinti-, kiinteistönhuolto-

Lisätiedot

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä ja Toivalassa MAATALOUSLOMITTAJAKSI Tuotantoeläinten hoidon ja

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001.

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001. Utareterveyskampanja 2009-2010 Laura Kulkas Utaretulehdusten synty- ja paranemismekanismit Utaretulehdus on tavallisin ja kallein tarttuva tauti lypsykarjoissamme Tavallisimmat utaretulehdusbakteerit ovat

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot Tehotippi Soft Utareterveys ja vedinkastot HIVEN OY Utaretulehdus valitettavan yleinen sairaus Heikentää merkittävästi eläinten hyvinvointia Utaretulehdus on eläinlääkärihoitojen ja poistojen yleisin syy.

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

SUODENNIEMEN KIINTEISTÖHUOLTO

SUODENNIEMEN KIINTEISTÖHUOLTO SUODENNIEMEN KIINTEISTÖHUOLTO Kiinteistöjen korjaustyöt Pyöräkuormaaja urakointi PEKKA KOSKINEN Pihojen hoito Talonmiespalvelut Puh. (040) 548 2209, (03) 517 8009 Betonielementit, valmiit laatat ja valmisbetoni

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Lely Caring. - huomio vedinkastoon. innovators in agriculture. www.lely.com

Lely Caring. - huomio vedinkastoon. innovators in agriculture. www.lely.com Lely Caring - huomio vedinkastoon www.lely.com innovators in agriculture LELY CARING UTARETERVEYS Terve utare on parhaan mahdollisen maitotuotoksen perusta. Vuosittain keskimäärin joka kolmas lehmä sairastaa

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Betonielementit kaikenlaiseen rakentamiseen.

Betonielementit kaikenlaiseen rakentamiseen. Betonielementit kaikenlaiseen rakentamiseen. Sävintie 13, Sastamala. P. 03-51 7377 tero.saarinen@kopteri.net Tieisännöintiä vuodesta 2004 Ota yhteyttä puh. 050 434 2410 kari.aikas@tieisannointi.com Sastamala

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014 Tuula Pihlajamaa Mikä TEK on? Miksi tarvitaan tekniikan alan yliopistokoulutettuja Koulua vai elämää varten Palkat ja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto

Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto Yhteistyösopimus Sopijaosapuolet Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto Hallikainen Samuel ja Kaire Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus liittyy Savon koulutuskuntayhtymän opetusmaatilan

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA 0 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Toimitilahuoltajan perustutkinto Hyväksytty Bovallius- ammattiopiston ja koulutuskeskus Agricolan Pieksämäen ammatillisen koulutuksen toimielimessä 29.3.2011. 1

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa!

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009 Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Energiateollisuudessa tarvitaan työntekijöitä! Talouden suhdanteista huolimatta tarvitsemme lämpöä ja sähköä!

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Säilönnän uudet haasteet

Säilönnän uudet haasteet Säilönnän uudet haasteet Nurmiseminaari Syötekeskus 12.1.2011 Tuomo Linnakallio Sisältö: Säilöntäprosessi ja AIV-säilöntäaineiden vaikutus Säilöntäaineen annostelu Murskeviljan säilöntä Seosrehun säilöntä

Lisätiedot

yhteishaku 27.2. 16.3.2012 kpedu.fi hae netissä www.haenyt.fi KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ MELLERSTA ÖSTERBOTTENS UTBILDNINGSKONCERN

yhteishaku 27.2. 16.3.2012 kpedu.fi hae netissä www.haenyt.fi KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ MELLERSTA ÖSTERBOTTENS UTBILDNINGSKONCERN yhteishaku 27.2. 16.3.2012 hae netissä www.haenyt.fi kpedu.fi KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ MELLERSTA ÖSTERBOTTENS UTBILDNINGSKONCERN Ammatillinen perustutkinto Ammatilliset perustutkinnot ovat 120 opintoviikon

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA

MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA Paijan Tilateurastamo, Henna ja Juha Paija 31.3.2014 Paijan Tilateurastamo 887-1, Urjala - Perustettu 1995 (sukupolvenvaihdos 2009) - Työllistää yrittäjäperheen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot