KARIN HYDRAULIIKKA OY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARIN HYDRAULIIKKA OY"

Transkriptio

1 Turvaa maatilasi rvaa maatilasi Lähivakuutuksen maatilavakuutuksista löydät oikean vakuutuksen, joka turvaa tilan toiminnan kaikissa olosuhteissa. Tule keskustelemaan juuri sinun maatilallesi sopivasta vakuutusturvasta. Pohjois-Pohjanmaan Lähivakuutusyhdistys Kalajokisuun Lähivakuutusyhdistys Lestijokilaakson Lähivakuutusyhdistys Lohtajan-Kälviän Lähivakuutusyhdistys NOSTOPALVELUT TERÄSMYYNTI renkaat Kaikki renkaat ja vanteet maatalouden tarpeisiin * RHS-palkit * Lattaraudat/levyt * Leikkuu/särmäys * Myös mankelointi T. Isokungas Ky Kannus Lestijokilaakson Jätehuolto (06) Puupelletin myy Kokkolan Kiertoenergia Oy Paikkakunnan Lähivakuutus Katu 1, Paikkakunta Puhelin ! UUS UUT KUORMA-AUTON RENKAAT RENGASALAN ERIKOISLIIKE YLIVIESKASSA 500 kg:n säkeissä p Joutsentie 11 Ylivieska, p Mikko , Matti Maasepässä nyt: Kestävää kehitystä... 2 Puhtia puolustukseen ja laatu avainasemassa... 4 Teknotalo valmistuu... 6 Koulutustarjotin nuorisolle hyvässä maaperässä... 8 Kansainvälisyyttä ja konenäytöksiä koulutilalla Oppijan ikää kaikki...12 Sulassa sovussa ja hyvällä yhteistyöllä Kennel on vahvistanut paikkansa Kannuksen Maaseutuopistossa. Vasemmalta Riika Tolonen, Minna Ylen ja Martta Räisänen. KARIN HYDRAULIIKKA OY Letkut Liittimet Tiivisteet Komponentit Neste-, Teboil-öljyt Oregon-ketjut, -laipat SKF-, Timken- laakerit Ilmastointiletkut, -liittimet JUNKALANTIE 195 KANNUS gsm puh. (06) Opiskelen homekoiraksi...14 Forest-hanke ja turkikset käy kaupan...16 Koulutilan ja keittiön kuulumisia...18 Maakunnan laajimmat urakointipalvelut meiltä! MAATALOUS: - lietteen siirto ja multaus - kylvötyöt - rehunteko - puinti -kaivinkone - suurkanttipaalaus KORJAAMO: - metallirakenteet ym. METSÄ: - hakkuutyöt - energiapuun korjuu KP KONEURAKOINTIA OY Himangantie 578, Kannus Harri Kuusisto puh Kyösti Isohanni puh

2 2 Kestävyysvaje ja huoltosuhde Otsikon termit voisivat ihan hyvin olla jonkun maatalouskoneita käsittelevän artikkelin tekstistä poimittuja. Jos esimerkiksi vertailtaisiin traktorimallien kestävyyttä johonkin tiettyyn kestävään merkkiin, voitaisiin saada kestävyysvajetta tai lisää. Huoltosuhde voisi olla huoltovälin ja -kustannusten vertailua samalla tavalla. Vaan kun nämä termit eivät ole konealan aviisista vaan valtionvarainministeriön papereista. Kestävyysvaje kertoo kuinka paljon veroastetta tulisi nostaa tai menoastetta alentaa, jotta julkinen talous olisi pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. Siihen on oikein kaavakin: S 2 = RBP t0 PB t0. (Jos asia kiinnostaa enemmin hae Googlesta kestävyysvaje). Yksinkertaisesti sanottuna se kuvaa julkisen talouden tasapainoa, joka on nyt lamavuosien aikana päässyt huononemaan. Eläkerahojen riittävyydestä ja valtiontalouden tasapainosta on kyse. Johtopäätöksenä on että työuraa pidentävillä ja työllisyyttä lisäävillä toimilla on ratkaiseva merkitys Suomi nimisen valtion pärjäämisessä jatkossa. Työuran pidentämistä on syytä tehdä molemmista päistä. Varsin selkeitä tavoitteita, mutta miten ne toteutetaan? Onko ennen pitkää tavoitteena myös koulutusaikojen lyhentäminen? Joka tapauksessa tämä ja muutkin julkiseen talouteen vaikuttavat tekijät tulevat vaikuttamaan myös meidän kaikkien toimintaan jatkossa. Otetaanpa sitten tuo huoltosuhde. Huoltosuhde eli taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Jos huoltosuhde on esimerkiksi 2, yksi työssäkäyvä joutuu elättämään kaksi työssä käymätöntä. Huoltosuhde lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien lukumäärä työllisten määrällä. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lasketaan koko ei-työllinen väestö: työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, lapset, omaa kotitaloutta hoitavat sekä varusmiespalvelusta suorittavat. Väestö ikääntyminen on tässäkin tapauksessa asiaa huonontava tekijä. Tämäkin on herättänyt keskustelua viime aikoina ja erilaisia toimenpiteitä on aloitettu. Tiheällä kammalla perataan esim. alle 25-vuotiaita erilaisilla etsivähankkeilla joko koulutukseen tai työelämään. Toinen keino parantaa huoltosuhdetta on nuorten työikäisten maahanmuuttajien saaminen alueelle ja töihin. Maakunnallisesti on väestökehitystä ennakoitu aivan viime vuosina ja ennakointiraportista pisti silmään muutama virke: Vaikka rakentaisimme kuinka positiivisen väestöskenaarion tahansa, lasten, nuorten ja parhaassa työiässä olevien määrä tulee laskemaan lähivuosikymmeninä; ja vain vanhusväestön määrä on kasvussa. Nykyisen ikärakennejakauman ylläpitäminen olisi vaatinut sitä, että maakunta olisi houkutellut nuorta ulkomaista työvoimaa satoja henkilöitä vuosittain jo kymmenkunta vuotta sitten ja jatkaisi sitä edelleen. Työperäinen maahanmuutto toki ehkäisee tilanteen huononemista, mutta yksin sillä ei huoltosuhdetta ratkaista. Nämä molemmat tekijät ovat siis haasteita meille ammatillisen koulutuksen parissa työskenteleville. Kun koko ikäluokkaa pakotetaan opiskeluun, tulee osaltaan ongelmia aidon motivaation ja osaamisen kanssa. Maahanmuuttajien koulutuksessa on taas omat haasteensa kielitaidon ja kulttuurierojen takia. Homma vaan taitaa olla niin ettei näitä kumpaakaan karkuun päästä. Eli oppilaitosten järjestelmiä ja osaamista on kehitettävä siihen suuntaan että erilaisia asiakkaita voidaan oppimisprosessiin ottaa. Tätä työtä olemme jo tehneet, mutta haasteita on edelleen ja henkilöstön kouluttaminen ja tukeminen näissä muutoksissa on tärkeää. Avainasemassa on henkilöstön moniammatillinen yhteistyö. Tämä tietää yhteisiä palavereita ja aikaa keskustella. Onneksi tiimien välinen yhteistyö on hyvällä mallilla ja aitoa mielenkiintoa työn kehittämiseen on jokaisessa työpisteessä. Tulokset puhuvat puolestaan. Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymä porskuttaa edelleen kärkisijoilla ammatillisen koulutuksen tuloksellisuutta mitattaessa. Alue on yritteliästä, koulutus laadukasta ja opiskelijat työllistyvät hyvin. Maaseutuopisto on siis hyvä opiskelupaikka jatkossakin. Tämän lehden tekijät ovat esimerkkeinä osaavista tulevaisuuden tekijöistä, siitä heille Kiitos. Ja myös kiitokset etukäteen otsikon aiheiden hoitamisesta (eli meidän vanhenevien eläkkeiden maksamisesta tulevina vuosina). Jarmo Matintalo, rehtori K-P:n maaseutuopisto Elinikäistä oppimista ja Kestävää Kehitystä maaseutuopistolla Vierivä kivi ei sammaloidusanonta on saanut taas yhden merkityksen; opiskelijan oppiminen alkaa tänä päivänä uudestaan saman tien, kun todistus saadaan kouraan ja työura urkenee edessä. Yksi opiskelijan avaintaidoista tänä päivänä on elinikäisen oppimisen taito ja ymmärrys oman osaamisen päivittämisen tärkeydestä. Maataloudessa osaaminen ja kehitys menevät eteenpäin huimaa vauhtia; joidenkin arvioiden mukaan osaamista pitäisi päivittää perusteellisesti joka viidennen vuoden jälkeen. Tähän haasteeseen luonnonvara-alan oppilaitosten on pystyttävä vastaamaan ajanmukaista ja työelämää palvelevaa koulutusta tarjoamalla. Kannuksen maaseutuopistolla haaste on otettu innolla vastaan ja koulutuksen kehittämiseksi meneillään on useita hankkeita, joiden avulla maaseudun osaamista päivitetään ja alueen elinkeinolle tarjotaan uusinta ja ajanmukaisinta tietotaitoa. Tarjolla on luentoja, seminaareja, lyhytkursseja ja tutkintoihin tähtääviä opintoja, jokaiselle jotakin periaatteella; haluamme tarjota kaikille mahdollisuuden kehittää itseään ja osaamistaan tämän päivän elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Elinikäinen oppiminen on sisällä myös Kestävän Kehityksen -ideologiassa, jonka mukaan ympäristöä ja ihmisiä säästävät toimintatavat pyritään löytämään ja saamaan käyttöön arkipäivän työelämässä. Maaseudun elinkeinoilla ja ihmisillä on merkittävä osa ympäristön suojelun ja säästämisen saralla, koska työmme ja elämämme on keskellä luontoa ja käytämme monia työmenetelmiä, joilla on suuria vaikutuksia ympäristön tilaan. Perinteisesti maaseudun elinkeinot ovat olleet myös eräitä kuormittavimpia ammatteja työn jatkuvan ja fyysisen luonteen vuoksi. Työntekijää,eli ihmistä, säästävien toimintatapojen sisäistäminen on tulevaisuudessa erityisen tärkeää, jotta työvoimaa ja työntekijöitä hakeutuu alalle riittävästi ja jo alalla olevat ihmiset jaksavat työssään eläkeikään saakka! Maaseutuopiston menneen ja tulevien vuosien yhtenä kehityskohteena on kestävän kehityksen (KEKE:n) toimintatapojen painottaminen ja korostaminen opetuksessa sekä oppilaitoksen arjessa. Kannuksen maaseutuopiston vuosi 2011 näyttää hyvältä, perustutkinto-opiskelijoita on talossa täydet kurssit neljällä eri opintolinjalla ja lisäksi meiltä valmistuu osaajia ammattitutkintoihin sekä erikoisammattitutkintoihin. Teknotalo vihitään käyttöön vahvan teknologia- ja koneopetuksemme uusiutuviin tarpeisiin ja Kannuksen kaupungin kanssa rakennetaan uusi, lemmikkiasumiseen suunniteltu asuntola. Lemmikki-asuntolasta tulee myös yksi kohde tulevan kesän KyläKelpaa-messuille, tulkaahan käymään meillä joko messuilla tai tutustumassa oppilaitokseen! Hanna-Mari Laitala yksikön johtaja K-P:n maaseutuopisto Kannus Kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme vuoden 2011 Maaseppä-lehden valmistumisesta! Tuore Maaseppä-lehti on kädessäsi hyviä lukuhetkiä! Muista, ilmoittajamme ovat A-luokan osaajia! Vuoden 2011 toimitus, takarivi vasemmalta: Valtteri Hannula, Riku Saari, Ilkka Niemi-Korpi, Ari Leppänen, Niku-Tuomas Takkunen, Samu Hietala, Matias Välikangas ja Ilari Kivimaa. Eturivi vasemmalta: Tero Vuorenmaa, Aleksi Niemi-Korpi, Johannes Peltoniemi, Mikael Tervo ja Antti Roiko-Jokela. Juha Sämpi (vasemmalla) suorittamassa Valtra-koulutuksen ohjelmointi- ja vikadiagnostiikkanäyttöä. Näytön vastaanottaja Jarmo Torppa.

3 Vahvat kannukset asumiseen 3 TYNGÄN MYLLY Löydä kotisi meiltä! Tynkä puh tai Kauppa Asiamiesposti Jauhatus Viljanmyynti Sahaus Höyläys Tervetuloa! Kannuksen kaupungin ja Kannuksen Vuokra-Asunnot Oy:n omistamia vuokra-asuntoja voi tiedustella ja hakea asuntopalvelutoimistosta. KANNUKSEN VUOKRA -ASUNNOT Oy Kaupunginvirasto, Asematie 1 Avoinna ma-ke 12-16, to 12-17, pe Toimitusjohtaja Katri Sämpi puh Palvelusihteeri Maritta Mäki-Korvela puh TAKSI VIE PERILLE TAKSI JYRKI & KRISTIINA HUUSKO Henkilöauto ja bussi 1+8 inva/paarikuljetukset p RAKENTAJAT - SANEERAAJAT Ikkunoita yli 50 vuoden kokemuksella Vakiokokoisia ikkunoita suoraan varastosta Ikkunoita myös yksilöllisiin tarpeisiin kysy mittaus- ja asennuspalvelua KALAJOKI Rautiontie 344, Tynkä puh. (08) , fax (08) Sykäräinen/Toholampi Palvelun verran parempaa kyytiä! OSTETAAN romuautoja ym. metalliromua Rekisteristä poisto ja romutustodistus veloituksetta. RAUTA-, MAATALOUSJA IKH-TYÖKALUT VALTUUTETTU VASTAANOTTOPISTE JÄYKÄN ROMU puh , Kannus Puh , , Maanrakennusta, puunajoa LUOMAN KONEPALVELU Juho p SOKKELIELEMENTIT BETONITUOTTEET ERIKOISELEMENTIT MAATALOUSELEMENTIT VALMISBETONI SOKKELIELEMENTIT BETONIPUMPPAUKSET KANNUS, ESKOLA Puh. (06) PALVELEE: MA-PE 6-21 LA 8-21 SU 8-21 t &MJOUBSWJLFNZZOUJ t 7FJLLBVT t 1PMUUPBJOFNZZOUJ t,biwjp t 1PMUUPÚMKZ TVPSB NZZOUJ Meiltä saat Bonusta jopa 5% Ylivieska Kannus Kannus puh

4 4 Puhtia puolustukseen Nykyaikainen lääketiede tarjoaa laajan valikoiman antibiootteja tulehdussairauksien hoitoon. Tosin on huomattu, että holtiton antibioottien käyttö johtaa yhä vastuskykyisempien mikrobikantojen kehittymiseen. Bakteerit siis kulkevat lääketehtaiden edellä ja kauhuskenaarioissa tämä kilpajuoksu voi jossakin vaiheessa päättyä bakteerien voittoon. Tulehdussairauksien ennaltaehkäisy on jo tuostakin syystä järkevää toimintaa. Eläinten vastustuskyvyn parantaminen on tärkeä osa sairauksien ennaltaehkäisyä, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Vastustuskyvyttömästä vasikasta aktiiviseksi puolustajaksi Vastasyntynyt vasikka saa vasta-aineet ympäristön taudinaiheuttajia vastaan ternimaidosta. Edellyttäen toki, että ensimmäinen reilu annos hyvälaatuista terniä annetaan neljän tunnin sisällä syntymästä ja ensimmäisen elinvuorokauden aikana yhteensä ainakin 6-8 litraa. Kunnon ternimaitokuurilla olleet vasikat pysyvät huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä terveenä kuin ne vasikkakaverinsa, joiden kohtalona on ollut heikompi alku tässä asiassa. Ternimaidosta tulleet vasta-aineet toimivat vasikan elimistössä noin 1-2 kk:n ikään saakka. Pikkuhiljaa vasikan oma vasta-ainetuotanto alkaa toimia, mutta todella aktiivista se on vasta noin 2-3 kk: n iästä eteenpäin. Joten aika kriittistä aikaa on pikkuvasikan elämä ja vaatii hoidolta ja olosuhteilta paljon, kun oma puolustusjärjestelmä vasta harjoittelee toimintaansa. Tärkeää on vähentää taudinaiheuttajien määrää vasikan ympäristössä ja tukea vasikan vielä kehittyvää puolustusjärjestelmää. Huono karsinahygienia, vähäinen kuivitus, liian suuri ryhmäkoko, ahtaus, kylmyys, veto ja niukka maidon saanti altistavat tätä pientä kehittymätöntä elimistöä esim. ripulille ja hengitystiesairauksille. Aktiivinenkin puolustusjärjestelmä voi reistailla Täysikasvuisen lypsylehmän elämässä on myös aikoja, jolloin sen aktiivinen puolustusjärjestelmä ei ole parhaimmillaan. Kaikkein kriittisintä aikaa on muutama viikko poikimisen molemmin puolin, jolloin lehmä sairastuu herkästi. On syytä eliminoida tällöin tärkeimmät rasitustekijät lehmän hoidossa, ruokinnassa ja ympäristössä. Näitä voivat olla esim. siirtäminen uuteen ympäristöön, jossa on uusi mikrobikanta ja mahdollisesti myös uusi outo lauma tai epäsopivat olosuhteet esim. kostea navettailma, puutteet ruokinnassa tai lehmä on liian lihavassa tai laihassa kunnossa. Pitkäkestoinen stressi laittaa elimistön toimimaan jatkuvasti ylikierroksilla ja kuluttaa energiavaroja. Elimistön puolustusjärjestelmään ei riitä tällöin energiaa ja vastustuskyky heikkenee; seurauksena riski sairastua erilaisiin tulehdussairauksiin. Pitkäkestoista stressiä voi aiheuttaa mikä tahansa jatkuva tai toistuva rasitustekijä esim. kylmä, kova makuualusta tai melu tai yksinkertaisesti puute tai kilpailu ravinnosta. Tulehdussairaudet voivat siis osittain olla myös stressiperäisiä. Mistä taudinaiheuttajat pääsevät elimistöön? Iho estää vieraiden aineiden ja mikro-organismien pääsyä elimistöön. Karvapeitteen kuluminen ja ihohankaumat ovat merkkejä esim. makuualustan sopimattomuudesta tai muusta ympäristöoloihin liittyvästä ongelmasta. Niihin kannattaa reagoida ja etsiä ja poistaa syy, koska tällaiset ihovauriot altistavat esim. utare- ja niveltulehduksille. Kinnerhankaumat ovat varsin yleisiä lypsylehmillä ja ihan oikeasti niitä tai muita vastaavia vaurioita ei saisi esiintyä ollenkaan puhumattakaan pikkuvasikoiden erilaisista ihovaurioista. Viime vuosina ovat yleistyneet tartunnalliset, suuria tappioita aiheuttaneet sorkkasairaudet. Niiden syntymekanismiin liittyvät myös ihovauriot sorkka-alueella yhdistettynä kosteisiin ja lantaisiin kulkukäytäviin pihatoissa. Vastasyntyneen vasikan heikko kohta on napa. Tehokkaan ternimaidon juoton lisäksi poikimisympäristön pitää olla puhdas, hyvin kuivitettu, jotta vältytään napaan liittyviltä ongelmilta. Navan kautta on taudinaiheuttajilla suora valtatie vasikan sisäelimiin ja seuraukset voivat olla kivulias napatulehdus, niveltulehdukset, heikkokuntoiset vasikat tai kauheimmillaan verenmyrkytys. Utaretulehdusta aiheuttavilla bakteereilla on tunnetusti neljä reittiä utareeseen: vaurioituneet vetimen päät. Vetimen päitä vaurioittaa tyhjälypsy ja tämän seurauksena vetimenpäät saattavat olla auki suurimman osan lypsyjen välisestä ajasta. Vetimenpäiden pitäisi kunnolla sulkeutua lypsyn jälkeen, jolloin bakteereilla ei ole suurta mahdollisuutta päästä utareen sisälle. Tyhjälypsy ja lypsimen suhinoista aiheutuvat paineiskut vaurioittavat vedinkanavaa ja vedinontelon limakalvoja. Nämä vauriokohdat toimivat mahtavana bakteerien kasvualustana. Hyväkuntoiset vetimenpäät ovat tärkeä osa lypsylehmän puolustusjärjestelmää. Voivatko ruokinnan puutteet altistaa utaretulehdukselle? Kyllä voivat. Poikimis- ja herumisvaiheessa olevan lehmän syöntikyky on yritettävä pitää mahdollisimman hyvänä. Negatiivinen energiatase tuossa vaiheessa heikentää lehmän puolustustoimintoja. Tämän ounastellaan johtuvan elimistön valkosolujen heikentyneestä toiminnasta. Esim. valkosolut muuttuvat hitaiksi ja niiden bakteerien tappamis- ja nielemiskyky heikkenee. Seurauksena on altistuminen utaretulehdukselle. Ummessaolevien lehmien ruokinta on taitolaji ja siinä onnistuminen tai epäonnistuminen näkyy seuraavalla herutuskaudella. Vaikutukset pohjautuvat pitkälti joko lehmän liialliseen lihomiseen tai laihtumiseen. Yksi heikentynyttä syöntiä aiheuttava tekijä voi olla myös veren matala kalsiumtaso eli eräänlainen piilevä poikimahalvaus. Veren matala kalsiumtaso löysentää vedinkanavan sulkijalihaksia. Syöntiä voivat heikentää myös pötsi- ja juoksutusmahahäiriöt. Eräillä hivenaineilla (Cu, Se, Zn) ja E-vitamiinilla on yhteyksiä utareterveyteen. Lypsylehmän ruokinnan perusopit auttavat siis myös utaretulehduksen ennaltaehkäisyssä ja itse asiassa muidenkin tulehdussairauksien ennaltaehkäisyssä. Eläinten vastustuskyvyn parantaminen koostuu siis moninaisista tekijöistä. Se vaatii hoitajalta hyvinkin kokonaisvaltaista näkemystä ja ajattelutaitoa eläinten hoidon, ruokinnan ja olosuhteiden suunnittelussa ja havainnoinnissa. Eija Mäki-Ullakko koulutuspäällikkö (maatalousala) Seosrehutiloilla säilörehun laatu avainasemassa Hyvällä säilörehulla karjan ruokinta on helppo toteuttaa. Ruokinnallisten arvojen ohella on tärkeää, että rehu on myös säilynyt moitteettomasti. Seosrehuruokinnassa säilöntälaatu korostuu. Päivittäinen ruokintatyö on helppoa, kun säilörehusta ei tarvitse erotella pilaantuneita rehukohtia. Seosrehun raaka-aineeksi eivät kelpaa pilalle menneet rehukomponentit. Seosrehulla karjansa ruokkivat viljelijät osaavat arvostaa hyvälaatuista säilörehua. Totuus on, että hyvällä säilörehulla eläimet tuottavat paremmin ja pysyvät terveempinä. Säilörehu vaikuttaa oleellisesti myös ruokintakustannuksiin. Säilörehu on seosrehuruokinnan perusrunko, jonka pohjalle rehutäydennys seokseen laaditaan. Ruokinnan kannalta tärkeää on säilörehun hyvä sulavuus ja riittävä valkuaispitoisuus. Mitä parempaa säilörehua tilalla on, sen vähemmän tarvitsee ostaa rehukomponentteja tilan ulkopuolelta. Säilörehun sulavuus ja valkuaispitoisuudet ratkaistaan pellolla rehun niittohetkellä. Sulavuutta ja valkuaispitoisuutta ei voi enää parantaa rehusiilossa säilönnän aikana. Sen sijaan sulavuus voi heikentyä jos rehun säilöntä epäonnistuu. Valkuaisen laatu voi myös heikentyä virhekäymisen myötä, tapahtuu valkuaisen hajoamista eli säilörehuun muodostuu ammoniakkia ja amiineja. Nurmi tulee korjata säilörehuasteella, jolloin nurmen D-arvo on 68-70%. Oikeaan aikaan suoritettu korjuu yhdessä hyvän säilöntätekniikan kanssa varmistaa rehun säilymisen. Säilöntäaineesta ei kannata tinkiä Seosrehuruokinnassa säilörehun laatu korostuu. Huonolaatuiset rehukomponentit pilaavat koko seoksen maittavuuden. Laaturehun valmistus perustuu säilöntäaineen käyttöön. Rehuanalyysitilastojen mukaan happosäilöntäaine on säilöntäteholtaan paras kaikissa kuiva-aineluokissa. Laaturehun valmistuksessa kaikkien työvaiheiden on oltava kunnossa. Säilöntäaine ei sinällään korvaa puutteellista korjuutekniikkaa tai työtapoja. Rehun säilöntä perustuu tavoitehappamuuden saavuttamiseen ja rehumassan hapettomuuteen. Säilöntäaine parantaa rehun käymislaatua ja säilöö rehuvalkuaisen hyvälaatuisena. Lisäksi happamuus estää tehokkaasti maa- tai lantaperäisten mikrobien kasvun rehussa. Kuivissa rehuissa säilöntäaineen on myös estettävä homeiden ja hiivojen kasvua. Säilöntäaineiden hankintahetkellä ei ole vielä tiedossa tulevan kesän korjuuolosuhteet. Valintatilanteessa on muistettava selvittää säilöntäaineen teho eri korjuusäillä. Varsinkin suurilla aloilla osa korjattavasta rehusta voi olla hyvin märkää tai toisaalta pitkälle kuivunutta. Muurahaishappopohjaisen säilöntäaineen etuna on nopea tavoitehappamuuden saavuttaminen. Samalla rehun kuumentumisriski jää todella pieneksi verrattuna maitohappobakteerisäilöntään. Säilöntäainemääriä laskettaessa on muistettava suositellut annostelumäärät. Käyttösuositusten alittaminen merkitsee aina tietoista riskiä rehun laadulle. Happopohjaisten säilöntäaineiden käyttömäärä on 5 litraa rehutonnille. Valitse säilöntäaine oikein Tuoreen tai lievästi esikuivatun säilörehun valmistukseen paras valinta on säilöntäaine, jossa on runsaasti muurahaishappoa. Muurahaishappo laskee rehun ph:n nopeasti ja rajoittaa rehukäymistä tehokkaasti. Kostealla rehulla rehukäymiset ovat voimakkaampia ja riski virhekäymiseen on suurempi. Näissä olosuhteissa paras valinta on AIV 2 Plus. Se soveltuu suoraniittoon sekä esikuivatun rehun korjuuseen kaikille korjuutavoille. Esikuivatuissa säilörehuissa rehukäymiset jäävät vähäisemmäksi. Kuiva-aineen noustessa kasvaa kuitenkin jälkipilaantumisen riski. Siilon avausvaiheessa rehun saadessa ilmaa voi ongelmaksi muodostua hiivojen ja homeiden kasvu rehurintamuksessa. AIV Novan ja Ässän runsas propionihapon määrä ja bentsoehappo- (Nova) sekä kaliumsorbaatti (Ässä) tekevät niistä uuden ajan säilöntäaineen esikuivatuille rehuille. Erityisesti tuotteiden kyky estää rehun lämpeneminen siilon avausvaiheessa sekä ehkäistä homeiden ja hiivojen kasvua on todettu erinomaiseksi. AIV Ässä on käyttöturvallinen säilöntäaine. Valmisteen käyttöalue on esikuivattu säilörehu ja sen happoteho on riittävä myös olosuhteissa, joissa esikuivaus ei onnistu. AIV Nova on käyttöturvallinen säilöntäaine, joka ei syövytä ihoa eikä koneita. Novalla säilötty säilörehu on myös hyvä natriumin lähde naudoille. Nova sopii erinomaisesti korvaamaan biologisen säilöntäaineen esim. paalauksessa. Tuomo Linnakallio Kemira Oyj

5 5 Indolantie KOKKOLA (06) sopimuskorjaamo sopimuskorjaamo ilmastoinnin huolto vaihtojäähdyttäjät ja jäähdyttäjien korjaukset KOKKOLAN TRAKTORIHUOLTO OY Kokkola, Kauppakaari 8 p Antti Sillanpää, Jens Mattsson Toholampi, Juustotie 14 p Markku Adler Jari Alakangas Pellonraivaukset järeällä telakone jyrsimellä ja ruuvilla Kantokarheiden levitykset Vesakkoraivaukset puomikoneella Kalkinlevitykset Matkailuauton vuokraus Maansiirtotyöt teladumpperilla Pyydä tarjous lähimmältä rehuraisiolaiseltasi: Kalajokilaakso ja Keski-Suomi (pohjoinen osa): Kimmo Holmström Puh Laura Turpeinen Puh Keski-Pohjanmaa: Tuomas Kuusinen Puh Johnny Heikkilä Päivi Heikkilä Puh Pohjois-Pohjanmaa: Jouko Lotvonen Puh Eija Viitanen Puh Rehuraisio Oy Kulmakatu 5, Kokkola AUTOMYYNTI Tmi Marko Kallio Asematie, ent. Agrimarketin tilat puh Soita ja sovi näyttö. OSTO-MYYNTI-VAIHTO Myös rahoitus! Lisätietoja autoista netissä HIHNALAN KORJAAMO OY Paikkakunnan monipuolisin auto- ja konekorjaamo. Minkomatic-trukkien takuuhuollot, korjaukset ja varaosat ym. Puh auto

6 6 Hyvän tuotantorakennuksen rakentaminen Rakentamaan tuotantotiloja Suomalaiset kotieläintuotantoyksiköt kasvattavat volyymiaan ja samalla tuotanto keskittyy ja erikoistuu. Kaikille on kuitenkin yhteistä se, että investoinnin jälkeen sijoitetulle tuotantopanokselle saadaan tavoiteltu tuotto ja yrittäjät pystyvät hoitamaan tuotantoon liittyvät työt eläinyksikköä kohden käytettävissä olevalla työmäärällä. Rakentamisessa on hyvä muistaa, että ei rakentamalla aiheuta jokapäiväiseen työmääräänsä lisäystä. Suunnittelun lähtökohta on päinvastainen. Taloudellinen Rakennushankkeen keskeinen peruspilari on taloudellisuus. Jokaisen rakennusinvestoinnin pitää suunnitteluvaiheessa näyttää kannattavalta. Suunnitteluun kannattaa panostaa, sillä 80 % rakennushankkeen kustannuksista sidotaan jo suunnitteluvaiheessa. Kustannusarvion avulla pystytään arvioimaan rakennusajan kustannuksia, minkä lisäksi on syytä selvittää myös rakennuksen käyttöajan kustannuksia ja verrattava niitä rakennuksesta saataviin hyötyihin. Rakennusinvestointi on pitkäikäinen, ja suunnitteluhetkellä rakennuksen käyttöajan kustannuksia ja tuottoja pitää ennakolta arvioida kriittisesti, ettei yllätyksiä sattuisi tuotannon käynnistyessä. Nykyajan tuotantorakennus on pitkälle koneellistettu. Koneellistamisastetta nostamalla ihmistyötä pystytään korvaamaan konetyöllä. Konekapasiteetin oikea mitoitus kuhunkin kohteeseen on tärkeää parhaan taloudellisen tuloksen saamiseksi, sillä ylimääräisestä konekapasiteetista aiheutuu aina lisäkustannuksia. Koneellistamismahdollisuudet on siten otettava mukaan jo rakennuksen suunnitteluun. Toimiva Tuotantorakennuksessa tehtävien töiden sujuvuus vaikuttaa mm. työtehtävien määrään ja töihin kuluvaan aikaan ja sitä kautta tuotannon taloudellisuuteen. Eläinten hoitotyöt (mm. ruokinta, lannanpoisto, lypsy ja eläinterveys) muodostuvat useiden erillisten töiden ketjuista. Työketjun toimivuus riippuu yksittäisten töiden lisäksi töiden ja niissä käytettävien menetelmien sekä koneiden yhteensopivuudesta. Töiden toimivuuteen vaikuttavat Tuotantorakennusten rakentamisessa ja sijoittelussa tulisi ottaa ympäristön vaatimukset huomioon. myös rakennuksen eri tilojen mitoitus ja sijoittelu. Kotieläinrakennuksen toiminnallisen suunnittelun merkitys korostuu suurissa tuotantorakennuksissa. Huomion kohteina ovat erityisesti eläinten ja materiaalien siirtoja sisältävät työt. Rakennussuunnitteluun ja erityisesti rakennuksen toiminnalliseen suunnitteluun panostamalla saada aikaan toimivia kotieläintuotantorakennuksia. Hyvällä toiminnallisella suunnittelulla voidaan säästää myös rakennus- ja ylläpitokustannuksia. Toimivan tuotantorakennuksen rakentaminen vaatii hyvää yhteistyötä viljelijän, suunnittelijoiden ja rakentajien välillä. Turvallinen ja viihtyisä työympäristö Kotieläintuotantorakennusten yksikkökoko kasvaa jatkuvasti. Töiden suunnittelu ja työmäärän hallinta ovat erityisen tärkeätä tuotantoaan laajentavilla tiloilla. Vaikka eläinten hoitotöitä koneellistetaan ja automatisoidaan, ne vievät yksikkökoon kasvaessa yhä enemmän työaikaa. Tämä merkitsee sitä, että kotieläintiloilla yhä suurempi osa päivittäisestä työajasta kuluu tuotantorakennuksessa. Työn fyysisen kuormittavuuden vähentämisen ja työturvallisuuden ja - terveyden parantamisen ohella työympäristön viihtyisyyden parantaminen on entistä tärkeämpää työntekijän henkisen hyvinvoinnin kannalta. Eläimille hyvä elinympäristö Kotieläinten hyvinvointi ja niiden elinympäristön laatu ovat viime aikoina nousseet tärkeiksi eettisiksi keskustelun aiheiksi. Eläimille tulee antaa mahdollisuus mahdollisimman luonnolliseen ja lajinmukaiseen käyttäytymiseen. Hyvä elinympäristö muodostuu tuotantorakennuksen riittävästä tilavuudesta, hyvästä ilmanlaadusta, valosta, toiminnallisuudesta, liikkumismahdollisuudesta sekä puhtaista ja mukavista pintamateriaaleista. Kotieläinten terveydellä ja hyvinvoinnilla on myös selvä yhteys tuotantoon: terve tuotantoeläin tuottaa parhaiten. Tuotantoeläimen hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää myös kotimaisen elintarviketuotannon hyvän laadun ja imagon säilyttämiseksi. Ympäristön huomioonottava Erityisesti kotieläintuotantorakennuksesta aiheutuu ympäristöön riskejä, joita pitää pystyä hallitsemaan. Lannan varastointi- ja käsittelymenetelmien on oltava sellaiset, että lannan joutuminen maaperään ja vesistöihin pystytään estämään ja lannasta aiheutuvat hajuhaitat minimoimaan. Tulevaisuudessa tuotantorakennuksesta ilmaan kulkeutuvia päästöjä pitää pystyä hallitsemaan entistä paremmin. Hyvä tuotantorakennus on energiataloudellinen ja sen rakennusosien valinnassa on otettu huomioon niiden aiheuttama ympäristökuormitus ja kestävän kehityksen vaatimukset. Ympäristön huomioonottava tuotantorakennus sopii myös esteettisesti hyvin sitä ympäröivään maisemaan. Juha Landin, lehtori rakennustekniikka Maatalousteknologian opetuksen rintamalta Olemme investoimassa oppilaitoksessamme voimakkaasti koneopetuksen kehittämiseen. Meillä rakennetaan uutta konehallia, verstasta, metalliopetustiloja, teknotalo (puhujan visioista riippuen). Tämä investointi vastaa suuruudeltaan uuden kolmen lypsyrobotin navetan kustannusarviota. Samalla saamme sisätiloihin mahtumaan huollettavaksi nykyaikaisen leikkuupuimurin ja noukinvaunun sekä metsäkoneen. Lisäksi kykenemme paremmin tarjoamaan yhteistyökumppaneillemme tiloja koneiden käyttäjäkoulutuksia varten. Maatalousalan oppilaitoksissa Suomessa ei tietääkseni ole 25 vuoteen rakennettu uusia koneopetustiloja. Tällainen "ihme" tapahtuu parhaillaan Ollikkalan tontilla. Maatalous-, metsä-, ympäristö-, maansiirto- ja tienrakennuskoneurakoinnissa eletään mielenkiintoisia aikoja. Koneurakointipalvelut elävät murroksessa. Aina ei riitä pelkkä traktori, kuljettaja ja työkone. Nyt pitää osata palvella työn tilaajaa muilla avustavilla oheistoimilla mahdollisimman hyvin, jotta asiakas saataisiin tyytyväiseksi ja tilaamaan työsuorituksen vielä uudestaan. Vaaditaan jopa sosiaalisia taitoja ja kykyä tehdä raportteja tehdystä työstä. Enkä tarkoita roikkumista sosiaalisessa mediassa tietokoneen kanssa vaan ihmisten kanssa suoritettavaa keskinäistä kommunikointia. Uusia palvelumalleja tulee urakointiin koko ajan lisää. Se, joka on osaa keskittyä olennaiseen "core business" ja ymmärtää oheispalvelujen merkityksen maksavan asiakkaan kannalta vetää yleensä pisimmän korren kilpailutuksissa. Joni Häkkilä, lehtori tekniset aineet Teknotalo valmistuu keväällä 2011 ja opetus aloitetaan ensi elokuussa. Talo sisältää uudet ajanmukaiset pesutilat, huoltotilat, metallirakenneopetustilat, kaksi luokkatilaa ja sosiaaliset tilat. Ratkaisevat mitat ovat 18 m x 48 m, eli n. 860 m 2 ja kuutioita on n m 3. Kun ammattitaito ratkaisee Uudistuotannosta saneerauksiin Omakotitaloista sairaaloihin Tuotantolaitoksista teollisuushalleihin Lämmityksestä jäähdytykseen Hananvaihdosta vuosihuoltoon Suunnittelun ja konsultoinnin Teknotalon sähköistää POINTEL OY Talotekniikan moniosaaja Leppäojatie 7 Kannus Teollisuustie 3 Kokkola

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA Peruskoulupohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Eläintenhoidon koulutusohjelma, Eläintenhoitaja, 3-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Maatalousteknologia. Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen moduli

Maatalousteknologia. Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen moduli Maatalousteknologia Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen moduli Maatalousteknologia - opintopiste (op): 18 1. Maatalouskoneet ja traktorit 4 op 2. Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen 4

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen

Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen Koulutuksella TEHOKKUUTTA yritysten ja ihmisten johtaminen TTS Johtaminen, Yrittäjyys, Logistiikka Vuosittain noin 200 henkilöä/yrittäjää suorittaa TTS:llä johtamiseen tai yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman 2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

tutkinnon perusteiden uudistus

tutkinnon perusteiden uudistus Luonnonvara- ja ympäristöalan tutkinnon perusteiden uudistus Susanna Tauriainen OPH Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Tavoitteet kuvataan tutkintokohtaistettuna

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

TilaArtturi hanke

TilaArtturi hanke TilaArtturi hanke 1.5.2007-31.4.2010 Laatua kannattavasti maitotilalle TilaArtturi-tapaaminen 11.10.2007 Minna Toivakka hankevastaava Valio Oy/Alkutuotanto, Kemira GrowHow, ProAgria ja MTT Tavoitteet Kohdistuvat

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä

Lisätiedot

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA Eläinlääketieteellinen linja Kannuksen lukion eläinlääketieteellinen linja on luonnontieteisiin suuntautunut opintolinja. Eläinlääketieteellisellä linjalla

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Coventry Tuomas Fordell AUT3SN

Coventry Tuomas Fordell AUT3SN Coventry 2007-2008 Tuomas Fordell AUT3SN Yleistä Coventry on Englannin keskiosassa sijaitseva noin 300 000 asukkaan kaupunki Perinteinen teollisuuskaupunki. Lähialueella mm. Jaguarin, Aston Martinin sekä

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Valion Navettaseminaari Vantaa 4.-5.2.2015 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Tutkimusryhmä: TTS, Sakari Alasuutari, Reetta Palva, Tea Elstob MTT, Maarit Hellstedt, Tapani Kivinen Työterveyslaitos,

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

KAUPAN ALAN ENNAKOINTIKAMARI. PORIN YLIOPISTOKESKUS 12.11.2013 Johtaja Teijo Virtanen

KAUPAN ALAN ENNAKOINTIKAMARI. PORIN YLIOPISTOKESKUS 12.11.2013 Johtaja Teijo Virtanen KAUPAN ALAN ENNAKOINTIKAMARI PORIN YLIOPISTOKESKUS 12.11.2013 Johtaja Teijo Virtanen Sähköä ja tekniikkaa Satakunnassa jo yli 65 vuotta Liikevaihto 2012 n. 4 milj. Henkilökuntaa 25 Mekeltek Oy on yksi

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonvara-alan näyttötutkinnoista. Tutkintotoimikuntien infotilaisuus Anne Liimatainen

Ajankohtaista luonnonvara-alan näyttötutkinnoista. Tutkintotoimikuntien infotilaisuus Anne Liimatainen Ajankohtaista luonnonvara-alan näyttötutkinnoista Tutkintotoimikuntien infotilaisuus 14.11.2014 Anne Liimatainen www.nayttotutkintohaku.fi www.sokexamen.fi Tutkinto- ja opintoalahaulla löytää tahot, joilla

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Vuodelle 2006 suunniteltiin markkinointitoimenpiteitä ja niihin palaamme myöhemmin.

Vuodelle 2006 suunniteltiin markkinointitoimenpiteitä ja niihin palaamme myöhemmin. 2006-03-13 HYVÄ YHTEISTYÖKUMPPANI VUOSIKOKOUS Vuosikokous pidettiin suunnitelman mukaan 03.-05.03.2006 Tahkolla. Paikalla oli kokouksessa 20 henkilöä, joten kohtuullinen määrä asemien edustajia saapui

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Lujatekoinen ja varmatoiminen Tehokkuutta ja helppoutta vasikanjuottoon hapanjuottovaunulla VAPAARUOKKIJA RehuPiika Laitteella voidaan tehdä jopa kolmen

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot