Työelämäosallisuuden eurooppalaisia suuntia

Transkriptio

1 Työelämäosallisuuden eurooppalaisia suuntia Joustavat väylät seminaari, Pori Helka Raivio, Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa hanke/thl TOHKE Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Helsingin kaupunki - Järvenpään kaupunki - Kotkan kaupunki - Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carea - Oulun kaupunki - Tampereen kaupunki - Vantaan kaupunki Osallisuus syrjäytymisen vastaparina Syrjäytymisestä puhutaan prosessina, jossa yksilö, perhe tai yhteisö ajautuu yhteiskunnassa tavanomaisena pidetyn elämäntavan, resurssien hallinnan ja elintason ulkopuolelle Hallitusohjelmassa työttömyys ja syrjäytyminen on nostettu esiin erityistoimia edellyttävinä yhteiskunnallisina ongelmina, näkökulmana koko työvoimareservin käyttöön saaminen mm. huoltosuhteen tasapainottamiseksi Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen osallisuutta ja työllisyyttä lisäämällä on hallituksen painopistealue osana EU:n köyhyysvuonna 2010 asetettua tavoitetta nostaa eurooppalaista köyhyysrajan yläpuolelle Suomen kohdalla tavoite tarkoittaa pienituloisen aseman parantamista EU:n tilastojen mukaan Suomikin kuitenkin etääntyy asetetusta tavoitteesta 1

2 Osallisuus syrjäytymisen vastaparina Osallisuuskin tulee hahmottaa prosessina; se ei ole pysyvä ominaisuutemme tai staattinen tila > osallisuuden aste vaihtelee mm. elämäntilanteemme ja elämänvaiheemme mukaan Mitä osallisuudella tai työelämäosallisuudella tarkoitetaan ja keiden osallisuudesta osallisuuspolitiikoissa ollaan kiinnostuneita? Käsitteinä em. kuuluvat 2000-luvun ns. väljiin käsitteisiin, joiden sisällöstä ei olla yksimielisiä (aikuissosiaalityö, sosiaalinen työllistäminen, sosiaalinen kuntoutus etc.) Pyritäänkö osallisuuspolitiikalla lisäämään kansalaisosallisuutta, vai jotakin muuta? Mihin tähdätään? Kansallisen sosiaali- ja terveyshuollon kehittämisohjelman I osaohjelma: Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan Riskiryhmäpuhunnassa piilee riski; riskiryhmät ovat joitakin muita kuin meitä, puhe on joidenkin toisten osasta ja asemasta, mikä jo sellaisenaan murentaa hyvinvointivaltion universalismin perustaa Osallisuus hyvinvointipolitiikoissa ja palvelujärjestelmässä Osallisuuden ymmärtäminen syrjäytymisen peiliprosessina tarkoittaa painopisteen siirtämistä yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ongelmia yksilöllistävästä ja syyllistävästä syrjäytymispuhunnasta osallisuuden hahmottamiseen toimintana sekä sen lisäämiseen yhteiskunnallisena tehtävänä Osallisuutta prosessina tarkasteltaessa huomiota kiinnitetään järjestelmätason toimintaan, toimiin ja toimintatapaan > kehittämistyön kohteena on lainsäädännön ja politiikkaohjelmien implementointitaso (palvelujärjestelmä) ja sen vaikutukset yksilötason toimintaan ja käyttäytymiseen Riskiryhmäpuhunnalla on potentiaalia tunnistaa alati uusia riskiryhmiä, joten palveluita tulee kehittää MEITÄ varten, suunnittelemme ja kehitämme järjestelmää ITSELLEMME Perusprinsiippinä tulee olla eräänlainen kuka tahansisuus ; terveys- ja työkyky voivat mennä itse kultakin, työttömyyttä, päihde- tai mielenterveysongelmia sekä äkillisiä elämänkriisejä on jokaisen lähielinpiirissä 2

3 Osallisuuden rakentuminen hyvinvointipolitiikoissa ja -palveluissa Osallisuus hyvinvointipolitiikoissa ja palvelujärjestelmässä Resurssointi ei ole ollut riittävää vastaamaan ns. heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevien palvelu- ja työllistämistarpeisiin Palvelujärjestelmät tulosvastuullisina toimijoina virittyvät ns. helpoimmin työllistettäviin asiakkaisiin, jolloin heikoimmassa asemassa olevien ryhmien palvelut pirstaloituvat ja eriytyvät Aktivointi ja sosiaaliturvan vastikkeellistaminen ovat luoneet palveluiden ulkopuolelle jääviä tai jätettäviä ryhmiä > asiakasvalikointi on luonut kategorisointia ja tuottanut väliinputoajia Piirteet tunnistettavissa muuallakin Euroopassa Seurauksena tuloerojen, eriarvoisuuden ja suhteellisen köyhyyden lisääntyminen, epätasa-arvoiset palvelut, huoli palveluiden riittävyydestä, saatavuudesta sekä laadusta Ilmiöinä kyse on syrjäytymisestä sekä syrjäyttämisestä 3

4 TOHKE hankkeen toimintakentän kuvaus Palkkatyö yhä yksi merkittävimmistä yhteisölliseen toimintaan osallistumisen muodoista; työ- ja ammatti määrittelevät osaltaan ihmisen identiteettiä, asemaa ja paikkaa yhteiskunnassa Suomalainen työelämä on kuitenkin viimeisen 20 vuoden aikana muuttunut, eivätkä vanhat työelämäsäännöt, toimintamallit sellaisenaan enää päde; kilpailu nykyisillä työmarkkinoilla on todella kovaa Samaan aikaan kun koko väestön koulutustaso nousee, vain täysin työkykyiset pääsevät ansiotyöhön Kiivasta keskustelua siitä, kuinka huoltosuhteen tasapainottaminen edellyttää työurien pidentämistä; eläköitymisiä tulisi myöhentää ja opinnoista työelämään siirtymistä varhentaa Vaikka Eurooppa strategiaa noudattaen Suomessakin tavoitellaan täystyöllisyyttä, ei työmarkkinoiden ulkopuolisille ryhmille kuitenkaan tunnu löytyvän roolia täystyöllisyyttä tavoiteltaessa tai työuria pidennettäessä (tavoitteena 72 prosentin työllisyysaste ja 5 prosentin työttömyys, Janne Metsämäki, TEM ) Toimintakentän kuvaus jatkuu.. Yli ns. suorittavan työn työpaikkaa hävinnyt 1990-luvun alun jälkeen Laaja rakennetyöttömyys käsittää jo noin työtöntä työnhakijaa, joista valtaosalla työkykyä ja työhaluja jäljellä Työkyvyttömyyseläkkeellä n henkeä, joista arviolta haluaisi takaisin työelämään Maahanmuuttajia n , joista valtaosa haluaa työllistyä Korkeakoulututkinnon suorittaneita vammaisia henkilöitä työmarkkinoiden ulkopuolella yli 1000 Nuorisotyöttömyys runtelee koko Eurooppaa (NOR 10%, DNK + ICE 15%, FIN 20%, SWE 25%) Suomessa n nuorta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella HS, elokuu 2012: varovaisenkin arvion mukaan reilut henkeä eityösuhteisessa, palkattomassa työssä (työkokeilu, työelämävalmennus, työharjoittelu) 4

5 Käymistila? Vuoden 2013 alusta käynnissä: TE hallinnon organisaatiouudistus sekä uusi laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista; vaikutukset? Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu ; vastuun uusjako valtion ja kunnan kesken pitkäaikaistyöttömien tilanteesta Nuorisotakuu alkaen (alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille taataan koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta) TYP konseptin lakisäätäistäminen sekä valtakunnallistaminen Sosiaalihuoltolain uudistus Uudistuksista, niiden toteutuksesta ja vaikutuksista tihkuu vain vähän tietoa kansalaisten suuntaan Hankkeen tausta THL:n koordinoima, yhteistyössä Helsingin, Järvenpään, Kotkan, Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean, Oulun, Tampereen sekä Vantaan kaupungin kanssa ESR rahoitteinen, teeman "Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESRtoiminnassa" alla Rahoituksen myöntäjänä Uudenmaan ELY keskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö Kohderyhmät: Välitön: Kunnat, kolmas sektori Välilliset: haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevat; syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, maahanmuuttajat sekä osatyökykyiset 5

6 Toimeksianto Tuottaa tietoa eurooppalaisista toimintatavoista ja käytännöistä lisätä ja laajentaa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallisuutta työmarkkinoilla Tunnistaa, mallintaa, kotouttaa ja levittää hyviä eurooppalaisia käytäntöjä lisätä ja laajentaa välillisten kohderyhmien osallisuutta työmarkkinoilla Laatia vertaileva selvitys eri maiden osallistavasta työllisyyspolitiikasta sekä luoda suositukset suomalaisen osallistavan työllisyyspolitiikan kehittämiseksi Kehittää kunnallisia työllisyyspalveluita Jatkuvaa reivaamista, tavoitteet sekoittuvat helposti - välitön vai välilliset kohderyhmät? - hyvät käytännöt, vai vertaileva selvitys ja suositusten laatiminen? TOHKE pähkinänkuoressa Hanke käynnistyi Marraskuussa 2011 opintomatka Hollantiin; tuliaisina nuorten työllistämisprojekti Amsterdamia kiertävien puolustuslinnoitusten kunnostustöissä Maaliskuussa 2012 opintomatka Ruotsiin, suppeampana myös Norjaan. Ruotsin tuliaisina Västeråsin kaupungin nuorten palvelut, Arenan. Norjan tuliaisina NAV -reformi, yhdistetyt työn- ja hyvinvoinnin palvelut Toukokuussa 2012 Helsingin alueseminaari Pajalla kasvaa työ innostaa! Kesäkuussa opintomatka Tanskaan. Tuliaisina yhteiskunnallisen yrittäjyyden tietokeskus, Center for Social Economy Elokuu 2012 Oulun alueseminaari Kohtaako työ tekijäänsä? Marraskuu 2012 opintomatka Saksaan. Tuliaisina vammaisten ja vajaakuntoisten työelämäosallisuuden vahvistaminen lainsäädännön keinoin sekä CAP -Markt konkreettisena käytäntönä Joulukuu 2012 Tampereen alueseminaari Työtä yhdessä Helmikuu 2013 Vantaan alueseminaari Kokemus ja osaaminen käyttöön! Viiskymppiset työllisyyspalveluissa Huhtikuu 2013 Helsinki, hankkeen väliseminaari Sosiaalihuoltolaki muuttuu lisääntyykö osallisuus? Toukokuu 2013 Kuusankosken alueseminaari Kohti uudenlaista työelämää yhteinen tavoite? Lisätietoja hankkeen työskentelystä, opintomatkoista ja seminaareista: 6

7 Havaintoja opintomatkoilta Yleisempänä trendinä paikallistason, kuntien vastuuttaminen vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymispalveluiden järjestämisestä > suhde kotimaiseen kuntakokeiluun? Vastuun siirto tuottanut palveluiden uudelleenjärjestämistä, ns. one stop shop mallilla, yhden luukun mallilla Tavoitteena asiakaslähtöisyys; intensiivistä, kohtaavaa asiakastyötä, seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia etuuskäsittely on suomalainen hirviö! Tuettu vastikkeellistaminen > näkökulman avautuminen vastikkeellistamiseen välittämisenä ja mahdollistamisena, joka velvoittaa ja vastuuttaa myös työntekijöitä! Aidot, taatut siirtymät toimenpiteiltä, jolloin itse eteneminen toimii porkkanana Havaintoja opintomatkoilta Osaamis- ja oppimistodistusten hyödyntäminen (myös toimenpiteiden opinnollistaminen esim. kuntouttava työtoiminta) auttavat siirtymissä ja motivoivat etenemään Kun karttuva osaaminen dokumentoidaan, palvelut laadullistuvat ja muodostavat suunnitelmallisen ja mielekkään kokonaisuuden Ihminen on tekevä ja toimiva, paikka yhteisössä ansaitaan olemalla tarpeellinen, yhteisöelämä on vastavuoroista Työllä ei pelkästään taloudellinen merkitys, huomioitava työn hyvinvointia ylläpitävä ja kuntouttava luonne Työnteon laajempi merkitys niin yksilölle kuin yhteiskunnalle; säästöt esim. korjaavissa palveluissa Oikeita töitä aidossa työympäristössä 7

8 Havaintoja opintomatkoilta Tanskassa yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden buumi; poliitikot innostuneita, kuluttajat valistuneita, ilmapiiri hedelmällinen Suomessa yhteiskunnalliset yrittäjät tekevät pesäeroa sosiaalisiin yrittäjiin > sosiaalisissa yrityksissä kuitenkin iso potentiaali esim. osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllistäjinä Saksassa lainsäädäntö ohjaa vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämistä kiintiöillä Ilmapiiri on muuttumassa Suomessakin: Sosiaalisesti vastuullinen tuote/palvelu myy tulevaisuudessa paremmin, eettinen kulutus kasvaa > Kierrätys? Reilu Kauppa? Luomutuotteet? Suositusten suuntaviivoja Tarvitsemme sosiaalisesti vastuulliset, terveet työmarkkinat! Sosiaalisesti vastuullinen työelämä perustuu jokaisen oikeuteen työhön (YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus, 23 artikla) Edellyttää työmarkkinoiden kuntouttamista siten, että kaikkien työvoima tulee tunnustetuksi; tunnistaa olemassa olevan osaamisen ja kyvyt ja on avoin erilaisuudelle, monimuotoisuudelle Edellyttää asennemuutosta, laadukkaita ja vaikuttavia työllistämispalveluita sekä lainsäädännöllä vaikuttamista Työllistää reilusti, osallistaa, kuntouttaa, kouluttaa Ei kannusta ja aktivoi vain työtähakevaa/työtätekevää yksilöä, velvoittaa myös työnantajia Ei hyväksy työllä keinottelua, ilmaistyövoiman hyväksikäyttö kuriin: esim. työharjoittelujaksoihin Tukholman Jobbtorgin 3+3/6 kuukautta malli? 8

9 Suositusten suuntaviivoja Palvelut tulee järjestää ns. yhden luukun periaatteella! Palvelujen yhdenmukaistaminen, asiakkaiden yhdenvertaistuminen Palvelujen määrittyminen asiakkaan tarpeista käsin, riippumatta taustaorganisaatiosta edellyttää lähtökohtaisesti kasvokkaista, tunnustavaa kohtaamista Ammattilaisten ja viranomaisten osaamisen, koulutuspohjan ja taustojen asettuminen kokonaisuudeksi Sopiminen prosessivastuusta asiakkaan etenemiseksi Vaikeimpien tilanteiden ratkojina parhaimmat, motivoituneimmat työntekijät! Suositusten suuntaviivoja Palvelut asiakkaan kannalta mielekkäiksi ja merkityksellisiksi! Asiakaspalvelutyöstä on kyse; asiakaslähtöistä, ei organisaatio- tai palveluvalikkolähtöistä Asiakkaan ei tarvitse tuntea organisatorisia himmeleitä eikä ymmärtää ammattijargonia, palvelua tulee saada ymmärrettävästi Palvelulupaus: toiminta A johtaa B:hen (siirtymät ja eteneminen ei toistoja, ei juuttumista, ei katkoksia) Palvelujen monipuolisuus; laaja ja räätälöitävissä oleva palvelutarjotin Työelämäosallisuus tarkoittaa palkkatyötä! Työelämäosallisuutta tukeva toiminta tarkoittaa siten palveluita, jotka aidosti vievät lähemmäs työmarkkinoita Uudessa sosiaalihuoltolaissa työllistymistä tukevaa ja työkykyä tukevaa toimintaa ei siksi tule sekoittaa toimintakykyä ylläpitävään tai parantavaan toimintaan 9

10 Työvälineitä tavoitteiden saavuttamiseksi Työtulojen ja sosiaaliturvan joustava yhdistäminen Sosiaalisten kriteerien laaja ja rohkea käyttö julkisissa hankinnoissa (sosiaalisten kriteerien soveltamisesta lisätietoa esim.espinno hankkeesta: Työpaikkojen luominen mm. sosiaalisten yritysten toimintamahdollisuuksia laajentamalla Siirtymien lisääminen välityömarkkinoilta vahvistamalla työnantajayhteistyötä Koulutuksen monimuotoisuus; opinnollistaminen, olemassaolevan osaamisen tunnustaminen ja parempi dokumentointi, moduuleittain eteneminen Työnantajille asettuvat kannustimet/sanktiot palkata osatyökykyisiä ja haavoittuvassa asemassa olevia, esimerkkinä Saksan kiintiöt vammaisille työntekijöille Rohkeus ja luovuus, yhteisvastuun palauttaminen Mitä muuta? KIITOS MIELENKIINNOSTANNE! 10

11 Lisätietoja hankkeesta: Projektipäällikkö Helka Raivio: Puh Projektisuunnittelija Nina Nykänen: Puh