nette Sähköenergian hintaan alennus Kalevan kisat Vaasassa Testissä kylmälaukut VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 2/2013

Transkriptio

1 nette VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 2/2013 Kalevan kisat Vaasassa Sähköenergian hintaan alennus Testissä kylmälaukut

2 SISÄLLYS ASIAKASPALVELU TiedoTTaa asiakaspalvelu avoinna klo PÄÄKIRJOITUS 8 sähköenergian hinta alenee Sähköenergian hintaa alennetaan 3-8 prosenttia määräaikaisesti syyskuun loppuun asti. Lue lisää sivulta 18. Tee sähkösopimus ajoissa Sähkösopimus kannattaa muuton yhteydessä tehdä hyvissä ajoin, mielellään 2 viikkoa ennen muuttoa. Sopimuksen voit tehdä kotisivuillamme tai puhelimitse (06) Putkiremontti tulossa ja talo jää tyhjilleen? Putkiremontin tai muun vastaavan taloyhtiön remontin yhteydessä sähkösopimus pääsääntöisesti päätetään, kun asunto jää tyhjilleen. Sähkösopimus on henkilökohtainen, joten huoneiston haltijan/omistajan tulee itse huolehtia sopimuksen päättämisestä. Uusi sopimus kannattaa tehdä 2 viikkoa ennen sisäänmuuttoa nette Kesällä maastossa liikkuu paljon haalarimiehiä, kun sähköverkkoa tarkastetaan, huolletaan ja rakennetaan. Fingrid parantaa lähivuosina kantaverkkoa 1,7 miljardilla eurolla. Pääkirjoitus Energinen Vaasa täyttyy heinäkuussa urheiluenergiasta Vaasan energiatäyskäännös on vuoden ilmastoteko Kesällä parannetaan verkkoja Kesällä(kin) maistuu makkara Varo ukkosta Suojaa itsesi ja sähkölaitteet Testissä kylmälaukut Lyhyesti Ristikko VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy lokakuussa Numero: 2/2013 Julkaisija: Vaasan Sähkö Oy Postiosoite: PL 26, Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko Vaasa Puhelinvaihde: Vikailmoitukset: (24 h) (puhelut nauhoitetaan) Faksi: Internet: ISSN: Päätoimittaja: Tiina Lillbacka tiina.lillbacka@vaasansahko.fi Toimituskunta: Olli Arola Håkan Bodö Göran Heino Katja Luomanranta Toimitus: Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Ulkoasu: Mainostoimisto Bock s Office Oy Painopaikka: UPC Print Kansikuva: Mikko Lehtimäki Tieto sähkökatkosta maksutta suoraan matkapuhelimeen Vaasan Sähköverkon asiakkaana saat tiedon sähkökatkoista maksuttoman SMS-palvelun kautta. Voit tilata palvelun koskemaan kotia, kesämökkiä ja yritystä. Näin saat nopeasti tiedon suunnitelluista ja yllättävistä sähkökatkoista. Aloita palvelu lähettämällä tekstiviesti: start asiakasnumero käyttöpaikkanumero (esim. start ) numeroon Asiakas- ja käyttöpaikkanumerot voit tarkistaa sähkölaskusta. Lisätietoja palvelusta: > asiakaspalvelu > vikailmoitus. Palvelu ei vielä toimi Vähänkyrön alueella. suoraveloitus päättyy loka-joulukuussa 2013 Jos käytät aktiivisesti verkkopankkia, tulee maksutavaksi e-lasku. E-lasku on sähköinen lasku, joka toimitetaan suoraan verkkopankkiisi. Jos haluat, e-lasku voidaan veloittaa automaattisesti tililtäsi eräpäivänä. Tällöin se korvaa kätevästi suoraveloituksen. Jos et käytä verkkopankkia, tulee maksutavaksi suoramaksu. Suoramaksu toimii yhtä helposti kuin suoraveloituskin. Saat laskun kotiisi ja pankki veloittaa automaattisesti laskun summan tililtäsi laskun eräpäivänä. Muutoksen tullessa ajankohtaiseksi lähetämme erillisen kirjeen, jolloin alkaa muutaman kuukauden reagointiaika. Jos et halua ottaa käyttöön e-laskua etkä suoramaksua, tulee sinun irtisanoa pankissasi suoraveloitusvaltuutus ja jatkossa saat laskusi postitse. Mikäli et tee mitään reagointiaikana, muuttuu laskutus automaattisesti e-laskuksi tai suoramaksuksi. nette VINKIT Kesän helpot energiansäästövinkit Käytä harkitusti koneellista jäähdytystä, ettei energiankulutus nouse samalle tasolle kuin talviaikaan. Tuulettimen, puhaltimien ja ilmastointilaitteiden käyttö maksaa laitteesta ja käyttötavoista riippuen paristakymmenestä sentistä jopa useisiin euroihin vuorokaudessa. Pidä kotisi viileänä seuraavin keinoin: Vedä verhot ja kaihtimet ikkunoihin, tuuleta viileän aikaan ja varjon puolelta, hyödynnä läpivetoa, sammuta tarpeettomat sähkölaitteet, vältä uunin ja saunan lämmitystä. Lämpimällä säällä voit antaa pyykin kuivua ulkosalla ja säästää kuivausrummun ja -kaapin käytössä. Ulkona kuivattu pyykki tuoksuu ihanalta. Suojaa kylmälaitteet suoralta auringonpaisteelta. Puhdista taustat pölystä ja varmista, että ilma pääsee kiertämään kylmälaitteiden ympärillä. Kylmälaukku on kätevä apu kesän kauppareissuille. Elintarvikkeet säilyvät paremmin, eivätkä pääse lämpenemään tai sulamaan matkalla. Samalla säästät kylmälaitteita tarpeettomalta lämpökuormalta. Jos kylmälaukku ei tullut mukaan, jäähdytä kauppamatkalla lämmenneet juomat meri- tai järvivedessä. Päästökaupan tulevaisuus ja uusiutuva energia Euroopan parlamentti päätti olla puuttumatta päästökauppaan. Äänestyksen seurauksena päästöoikeuden hinta tippui viidestä eurosta kolmeen euroon hiilidioksiditonnilta. Äänestyksessä hävinnyt osapuoli ei kuitenkaan ole luovuttanut. Yhdeksän maan ympäristöministerit, mukana Ville Niinistö, jatkavat taistelua, jotta komissio ja parlamentti kääntäisivät kelkkansa viimeistään heinäkuussa. Suomi ei valtiona ole ottanut asiaan kantaa, joten ihmettelen, millä valtakirjalla Ville Niinistö asiassa toimii. Mistä parlamentti äänesti? Äänestyksen kohteena oli päästökaupan kiristäminen back-loading menettelyn muodossa. Tämä tarkoittaa sitä, että päästöoikeuksia siirretään päästökauppakauden alusta loppuun. Back-loadingin varsinainen tarkoitus on nostaa sähkön hintaa, mikä päästöoikeuksien tarjonnan supistamisesta väistämättä seuraa lähivuosien aikana. Korkean sähkön hinnan kautta tuotantoinvestointien halutaan suuntautuvan entistä enemmän uusiutuvan energian rakentamiseen sen kilpailukyvyn parantuessa, mikä vastaa ympäristöministerien tavoitetta. Tätä päätöstä parlamentti ei kuitenkaan tehnyt. Teollisuus huolissaan kilpailukyvystään Teollisuus vastusti aikoinaan päästökauppajärjestelmän rakentamista ja vielä suuremmalla syyllä yrityksiä manipuloida järjestelmän pelisääntöjä. Teollisuus tervehtikin parlamentin huhtikuista päätöstä tyytyväisyydellä. Teollisuuden mielestä on aivan oikein, että alhaisen kysynnän aikana päästöoikeuden ja samalla sähköenergian hinta laskee. Hannu Linna toimitusjohtaja Amerikassa kaasun hinta oli vajaa kymmenen vuotta sitten 20 % Eurooppaa halvempi. Tänä päivänä kyseinen hintaero on Amerikan hyväksi jo 75 %. Vahva fossiilisten polttoaineiden vastaisku uusiutuvalle energialle tulee liuskekaasun muodossa. Energian hinta on teollisuuden mukaan keskeinen syy siihen, että eurooppalaiset yhtiöt investoivat nyt muihin maanosiin. energia-ala peräänkuuluttaa vakautta sääntelyyn Energia-alan kannalta tilanne on sekava. Voimalaitosten rakentaminen kestää tyypillisesti useita vuosia, mutta tuki- ja ohjausjärjestelmät ehtivät rakentamisaikana muuttua investointipäätöksestä laitoksen käyttöönottoon useita kertoja. Näin kävi myös vuoden ilmastotekona palkitun Vaasan kaukolämpöratkaisun yhteydessä. Poliittinen ohjaus onkin heilunut kuin kaivinkoneen kauha innostuneen pikkupojan ohjauksessa. Ensin Eurooppa sitoutui päästökauppaan yhteisenä eurooppalaisena ohjausvälineenä, mutta jo seuraavassa vaiheessa yksittäiset maat loivat rinnakkaisen järjestelmän valtavien kansallisten tukijärjestelmien muodossa. Poliittisen sääntelyn linjattomuus on tällä hetkellä energia-alan suurin liiketoimintariski. Tukiin pohjautuva uusiutuvan energian tuotanto syö pohjaa terveiltä markkinoilta ja heikentää sähkömarkkinoiden toimintaa. Päällekkäisten järjestelmien vuoksi päästökaupan ohjausvaikutukselta on vähitellen pudonnut pohja. Eurooppa joutunee laman jatkuessa myöntämään, että päästökaupan aloittaminen ilman globaalia pohjaa on ollut vakava virhe. Aurinkoista, poutaista ja kohtuullisen tuulista kesää toivottaen nette 2/2013 3

3 Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Energinen Vaasa täyttyy heinäkuussa urheiluenergiasta Vaasa isännöi heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Suomen tärkeintä yleisurheilutapahtumaa, Kalevan kisoja. Suomen mestaruuksia tavoittelevat Jonathan Åstrand, Erica Hjerpe ja lähes tuhat muuta urheilijaa. Kalevan kisat Kalevan kisat on kotimaisen yleisurheilukauden huipennus: jaossa ovat Suomen mestaruudet. Kalevan kisat järjestetään vuosittain eri paikkakunnilla. Vaasassa kisat on järjestetty aiemmin vuosina 1948, 1986 ja Ensimmäiset yleisurheilun Suomen Urheilukuninkuuskilpailut järjestettiin 1902 Helsingissä. Naiset ovat kilpailleet miesten kanssa samoissa kisoissa vuodesta 1959 lähtien. Kalevan kisojen nimi tulee Kalevan Maljasta, jonka vakuutusyhtiö Kalevan miespuoliset työntekijät lahjoittivat omista varoistaan yleisurheilun suomenmestaruuskilpailujen kiertopalkinnoksi vuonna Suomen Urheiluliitto SUL virallisti nimen vuonna 1937 Viipurin kisoissa. Kalevan kisoihin odotetaan noin katsojaa eri puolilta Suomea. Kisat alkavat torstaina ja päättyvät sunnuntaina Kävelymestaruus ratkotaan torstaina Vaasan keskustan kaduilla; muut mestaruudet Kaarlenkentällä. Kalevan kisoja voi seurata televisiosta. Lue lisää: Kesä on yleisurheilijalle kiivas näytön paikka: kilpailuja on lähes viikoittain. Seiväshyppääjä erica Hjerpe ja pikajuoksija Jonathan Åstrand säätivät kisakuntoa kohdilleen kevään harjoitusleireillä. Erica treenasi Ateenassa ja Jonathan Teneriffalla. Uusi, pitempi seiväs ja Kreikan kuuman auringon alta haettu kunto ovat valaneet Ericaan itseluottamusta. Hän säteilee ja uhkuu intoa päästä kilpailemaan. Ulkomaanleiriltä tulee hyvä fiilis, kun saa treenata lämpimässä auringonpaisteessa. Mutta voin minä hypätä sateessakin, sillä olen tehnyt sitä niin paljon. Uskon, että huonosta ilmasta on paljon enemmän haittaa kanssakilpailijoille kuin minulle, Erica sanoo. Mustasaaressa lapsuutensa asuneella Ericalla on aina ollut erinomaiset mahdollisuudet harjoitella, sillä Botniahalli on ollut lähellä. Siellä hän ja Jonathan harjoittelevat myös ennen Kalevan kisoja. << Närpiöstä kotoisin oleva Jonathan Åstrand löysi aitajuoksu- ja pituushyppykokeilujen jälkeen nopeasti omaksi lajikseen pikajuoksun. Tilaa e-lasku, voita liput kisoihin! Ks. takakansi 4 nette 2/2013 nette 2/2013 5

4 Teksti Tiina Lillbacka << Kuukauden juoksukielto Jonathankin valmistautuu Kalevan kisoihin ja kesän muihin koitoksiin luottavaisin mielin, vaikka toukokuun harjoitusleiri Kanarian saarilla loppui hänen osaltaan muutaman päivän aikaisemmin akillesjänteiden tulehduksen takia. Lääkäri määräsi akillesjumppaa, hierontaa ja ainakin parin-kolmen viikon mittaisen juoksukiellon. Nyt täytyy vain ottaa rauhallisesti, jotta saan jalat kuntoon. Tämä on kolmas kerta, kun akillesjänteeni tulehtuvat, ja on olemassa vaara, että tulehdus kroonistuu, jos en noudata juoksukieltoa, Jonathan kertoo. Tavoitteena MM-kisat Jonathanin tämän kauden päätavoite on päästä juoksemaan Moskovaan MM-kilpailuihin. Jonathanin päämatkan, 200 metrin, karsintarajat ovat (A-raja) ja (B-raja). Viimeinen tilaisuus karsintarajan saavuttamiseen on Kalevan kisoissa. Jos juoksen oman ennätykseni, MM-raja on saavutettu, Jonathan suunnittelee. Hänen paras aikansa 200 metrillä on kahden vuoden takaa Turkista. Jonathan ei pidä mahdottomana sitäkään, että hän jossakin kesän kisoista onnistuisi rikkomaan Tommi Hartosen nimissä olevan Suomen ennätyksen Sen pitäisi mennä rikki aika helposti. Akillesjänteitä lukuun ottamatta olen hyvässä kunnossa, ja lajivalmentajan mukaan näyttää oikein hyvältä, Jonathan sanoo. ja oma ennätys Erica tavoittelee Kalevan kisoissa omaa ennätystään Viime vuonna hän voitti Tampereella 22-vuotiaiden naisten seiväshypyn hallimestaruuden tuloksella on ihan mahdollinen tulos. Minulla on nyt uusi, kymmenen senttiä pitempi seiväs ja tekniikkani on kehittynyt. Sitä paitsi kotiyleisön edessä kilpaileminen antaa ihan eri tavalla energiaa, ja olen aina hypännyt hyvin Kaarlenkentällä, Erica sanoo. Erican viime vuoden tulos Kaarlenkentältä on Menestys Kalevan kisoissa ratkaisee, pääseekö Erica Suomi-Ruotsi-maaotteluun. Kalevan kisat ovat siksi hyvin tärkeä kisa minulle, Erica huomauttaa. Viime vuonna Erica jäi Kalevan kisoissa neljännelle sijalle, mutta kisalippu Suomi-Ruotsi-maaotteluun heltisi silti, koska toiseksi tullut kilpailija ei päässyt maaotteluun nuoren ikänsä takia. Erican kauden tärkein tapahtuma on ennen Kalevan kisoja, kun alle 23-vuotiaat nuoret kilpailevat Tampereella Euroopan mestaruuksista. Kalevan kisoissa merkkipäivä Kalevan kisoilla on Ericalle ja Jonathanille myös tärkeä henkilökohtainen merkitys. He tutustuivat toisiinsa paremmin vuosi sitten juuri Kalevan kisoissa ja alkoivat seurustella pari kuukautta kisojen jälkeen. Nuoret eivät osaa sanoa tai eivät ainakaan paljasta kumpi teki ratkaisevan aloitteen. Siinä vain kävi niin, että huomasimme viihtyvämme yhdessä, Erica muotoilee. Malagan harjoitusleirillä nuoret asuivat yhdessä, ja vaikka Jonathan asuu edelleen virallisesti Närpiössä, hän viettää enemmän aikaa Vaasassa Erican yksiössä. Meillä on Kalevan kisoissa vähän niin kuin 1-vuotispäivä. Onkohan se tärkeämpi kuin kilpailut, Jonathan kysyy Ericalta ja kumpikin nauraa. Vaasan energiatäyskäännös on vuoden ilmastoteko Energia-alan kestävän kehityksen foorumi valitsi Vuoden ilmastoteoksi 2012 Vaasan Sähkön, Vaskiluodon Voiman ja Westenergyn yhteistyön, joka on nimetty Vaasan energiatäyskäännökseksi. Vaasan lähialueen biopolttoaineet korvaavat nyt ulkomaista kivihiiltä ja öljyä Vaskiluodon Voiman voimalaitoksessa. Westenergyn jätteenpolttolaitoksella hyödynnetään kierrätyskelvottoman jätteen sisältämää energiaa kaukolämmön ja sähkön tuotantoon. Energiatäyskäännös saikin aikaan hiilidioksidi- ja metaanipäästöjen vähenemisen, miljoonien eurojen investoinnit aluetalouteen sekä ympäristöystävällistä, lähellä tuotettua kaukolämpöä ja sähköä. Vaasan kaukolämmön tuotanto rakentuu jatkossa useiden polttoaineiden varaan ja kaukolämmön kilpailukyky on varmistettu pitkälle tulevaisuuteen. Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna on tyytyväinen. Energiaklusteriin sopii, että meillä on alan teknologista huippua oleva ratkaisu, joka noudattaa Suomen ilmastopoliittista linjausta. Vuoden ilmastoteko palkinto on merkittävä huomionosoitus siitä arvokkaasta työstä, jota Vaasan seudulla on pystytty tekemään ympäristöä vähän kuormittavien ja kestävien energiaratkaisujen saralla. Yhteistyö on poikinut ratkaisuja, joilla on sekä paikallisesti että valtakunnallisesti konkreettinen merkitys. Erica Hjerpe on kilpaillut seiväshypyn lisäksi monessa lajissa, kuten korkeushypyssä ja kolmiloikassa. Noin puolitoista vuotta sitten hän päätti keskittyä seiväshyppyyn. Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät tonnia vuodessa. Ilmastovaikutus on sama kuin Suomen teiltä katoaisi henkilöautoa. 6 nette 2/2013 nette 2/2013 7

5 Teksti Anne Kytölä Kuvat Ann-Sofi Berg Kesällä parannetaan verkkoja Tarkastuskierroksilla tarkastetaan pylväiden, eristimien ja johtimien kunto sekä johtoalueella ja reunamilla kasvava kasvusto. Kasvusto pyritään pitämään niin matalana, ettei siitä ole haittaa johdoille. Talvisaikaan voimajohtoja tarkkaillaan tykkylumen, jään ja huurteen varalta. Voimajohtojen ohella myös sähköasemat tarkastetaan ja huolletaan etukäteen suunnitellun aikataulun mukaisesti. Voimajohtojen yläpuolella olevat ukkosköydet suojelevat voimajohtoja ottamalla niiden puolesta vastaan salamaniskut. Timo Kynsijärvi ja Olli Kaarlejärvi tuovat alas ukkosköysien vetämisessä apuna käytetyt vetopyörät. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj pitää huolta siitä, että koko Suomi saa sähköä häiriöttä. Kesällä maastossa liikkuu paljon haalarimiehiä, kun sähköverkkoa tarkastetaan, huolletaan ja rakennetaan. Suomen kantaverkko on noin kilometrin mittainen. Näissä voimajohdoissa kulkee noin prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä. Fingrid siirtää sähköä sähköntuottajilta isoille teollisuusyrityksille sekä alueellisille jakeluverkkoyhtiöille, jotka puolestaan siirtävät sähköä omia verkkojaan pitkin kuluttajille. Kantaverkko kasvaa Kantaverkon pitää toimia luotettavasti ja tehokkaasti koko ajan. Siksi Fingrid investoi kantaverkon kehittämiseen kymmenen vuoden aikana 1,7 miljardia euroa, Kantaverkkokeskuksen valvomopäällikkö arto Pahkin kertoo. Vuosien 2010 ja 2020 välisenä aikana rakennetaan noin kilometriä lisää voimajohtoa ja 30 uutta sähköasemaa eri puolille Suomea. Tällä hetkellä sähköasemia on yli 100. Investointi kuulostaa isolta, mutta Pahkin huomauttaa, ettei sen vaikutus ole kovin suuri kuluttajan sähkölaskussa. Kantaverkkosiirron osuus on noin 2 prosenttia laskun loppusummasta. Jos investointeja ei tehtäisi, sähköverkon käyttövarmuus heikkenisi vääjäämättä, kun verkko ja sen komponentit vanhenevat. Me uusimme verkkoa, ennen kuin tulee haittoja, Pahkin sanoo. uutta johtoa tuulivoimalle Länsi-Suomen alueella tapahtuu paljon. Tällä hetkellä sähkö kulkee 220 kilovoltin voimajohtoja pitkin. Niiden siirtokapasiteetti ei tulevaisuudessa enää riitä, kuin sähköverkkoon liittyvät rannikkoseudulle kaavaillut suuret tuulivoima- Kimmo Toivosen tehtävä kantaverkon parantamisessa on pitää huolta muun muassa siitä, että verkkoa rakentavien työntekijöiden työalue on jännitteetön, maadoitettu ja turvallinen. puistot ja Olkiluoto 3 alkaa tuottaa sähköä. 220 kilovoltin voimajohdon tilalle rakennetaan uusi 400 kilovoltin voimajohto. Ulvilan ja Kristiinankaupungin välinen voimajohto valmistuu vaiheittain lokakuun 2014 loppuun mennessä. Työmaa turvalliseksi Käyttöasiantuntija Kimmo Toivonen on ajanut työpaikaltaan Petäjävedeltä Kristiinankaupunkiin katsomaan, miltä työmaalla näyttää. Toivosen tehtävä kantaverkon parantamisessa on pitää huolta muun muassa siitä, että verkkoa rakentavien työntekijöiden työalue on jännitteetön, maadoitettu ja turvallinen. Siksi työmaan voimajohdot kytketään kylmäksi aina ennen kuin miehet kiipeävät voimajohtojen päälle. Toivonen suunnittelee sähkökytkennät ja neuvottelee asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, miten työt aikataulutetaan. Suunnittelu on helpompaa, jos on nähnyt luonnossa, miltä työmaalla näyttää. Asioita pitää miettiä monelta kannalta, koska sähköverkossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Palapelin kokoamista helpottaa se, että kantaverkko on silmukoitu, joten sähkö voidaan ohjata kulkemaan aina toista reittiä pitkin, Toivonen kertoo. Pohjoisen miehet etelässä Metsätiellä puhutaan Oulun murretta. antti Huovinen, olli Kaarlejärvi ja Timo Kynsijärvi ovat hypänneet edellispäivänä junaan Oulusta ja Rovaniemeltä ja tulleet kiireavuksi etelään. Olemme nyt täällä, ennen kuin kunnossapitopuolen työt alkavat, Huovinen kertoo. Huovinen jää maankamaralle, kun Kaarlejärvi ja Kynsijärvi kipuavat ylös pylväisiin noin metrin korkeuteen. Tuuli on kova, ja Kristiinankaupunkiin rakennetaan uusi Kristinestadin sähköasema. Muuntajan suoja-altaan pohja on jo valettu, ja Anssi Kärnä ja Jani Kalliokoski ryhtyvät purkamaan valumuottia. voimajohdot paukahtelevat toisiaan vasten. Ilmassa vinkuu ja paukkuu. Ääni lakkaa, kun miehet saavat sidottua johdot kiinni toisiinsa, Toivonen huomauttaa. Johdot tarkastetaan 1-3 vuoden välein Verkkojen parantamisen rinnalla Fingrid pitää koko ajan huolta jo olemassa olevien verkkojen kunnosta. Voimajohdot tarkastetaan 1-3 vuoden välein joko lentäen tai maastossa kävellen. Ulvila Kantaverkon rakennuskohteet kv rakenteen kantaverkko 400 kv rakenteilla Keminmaa Seinäjoki Hikiä Pyhänselkä Huutokoski Yllikkälä Käyttövarmuus huippuluokkaa Suomen kantaverkko toimii hyvin. Viime vuonna kantaverkossa tapahtui 279 häiriötä. Häiriöiden määrä on vähäinen, kun tilannetta verrataan moniin muihin maihin. Useimmissa tapauksissa sähkön katkaisi ukkonen tai jokin muu luonnonilmiö. Myös esimerkiksi eristimiin kertyvä pöly saattaa aiheuttaa kostuessaan sähkökatkon. Tänä vuonna Fingrid on toukokuuhun mennessä tiedottanut www-sivuillaan sähkökatkoista neljä kertaa. Kaksi kertaa sähkö on katkennut voimajohtorakenteisiin kertyneen lumen ja jään takia. Yhdessä tapauksessa syyllinen oli virheellisesti toiminut muuntaja ja toisessa tapauksessa Suomen ja Ruotsin välisen kaapelin sisäinen vika. varaudu sähkökatkoon Vaikka käyttövarmuus on hyvä ja se vielä paranee, sähkökatkoista ei koskaan päästä täysin eroon, Arto Pahkin sanoo ja kehottaa ihmisiä varautumaan myös pitkiin sähkökatkoihin. Pahimmassa tapauksessa koko Suomi voi jäädä yhtä aikaa ilman sähköä. Edellisen kerran koko maan kattava suurhäiriö tapahtui Suomessa 1970-luvulla. Monet itsestään selvät asiat lakkaavat äkkiä toimimasta ilman sähköä. Kun akku tyhjenee, matkapuhelin ei toimi. Kaupat ja pankit sulkevat ovensa eikä rahaliikenne toimi. Autoakaan ei voi tankata. Oman kodin valmiuden kohdata sähkökatko voi testata Huoltovarmuuskeskuksen sivuilla olevalla KotivaraX-pelillä. Se löytyy osoitteesta Lue myös sivun 14 juttu ukkosesta ja sähkölaitteista. Kantaverkko kv voimajohtoja n km 110 kv johtoja n km Lieto 8 nette 2/2013 nette 2/2013 9

6 Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Ann-Sofi Berg Kesällä(kin) maistuu makkara Grillissä tirisevä makkara on monen mielestä yksi varmimmista ja maistuvimmista kesän merkeistä. Pienen, käsityönä makkaroita valmistavan Maalahden Lihan vuoden kiireisin aika ei yllättäen kuitenkaan osu juhannuksen tienoille. Vuoden pisimpiä työpäiviä Maalahden Lihassa paiskitaan yrityksen omistavan toimitusjohtaja Jouni Pajuluoman mukaan ennen joulua ja ennen pääsiäistä. Kiireisintä on viisi viikkoa ennen joulua. Silloin toimitusjohtajan työviikko venyy helposti yli sadan tunnin mittaiseksi. Eniten töitä Pajuluoma muistaa tehneensä elintarvikealan lakon aikaan vuonna Työpäivät kestivät silloin 12 jopa 16 tuntia, ja joka ikinen lakkopäivä valmistui 920 kiloa makkaraa. Silti varasto oli aina aamulla tyhjä. Toimitusjohtajan lisäksi yritys työllistää vakituisesti yhden työntekijän. Kiireaikoina palkataan pari-kolme apulaista lisää. Tilat ovat niin ahtaat, että jos meitä olisi enemmän, olisimme vain toistemme tiellä, Pajuluoma kertoo. enemmän lihaa kuin makkaraa Maalahden Liha valmistaa enemmän kokolihatuotteita kuin makkaroita. Pääsiäispöytiin myydään savulammasta ja jouluksi tietenkin kinkkua ja kalkkunaa. Juhannus ei ole meille sesonkiaikaa, koska emme pysty kilpailemaan hinnoilla, Pajuluoma selittää ja kertoo kilpailevansa ennen kaikkea laadulla ja maulla. Tuotantomääriä toimitusjohtaja ei voi juurikaan kasvattaa, sillä lihatalossa ei ole yksinkertaisesti tilaa valmistaa yhtään enempää tuotteita. Makkaroita valmistuu nyt vuodessa noin kiloa. Makkaramestarin kanssa alkuun Maalahden Liha sijaitsee samalla paikalla, jolla edellinen omistaja Gösta Löfmark oli aloittanut lihatuotteiden savustamisen vuonna Pajuluoma osti rakennuksen, koneet ja yritystoiminnan Löfmarkilta vuonna 2004 yhdessä Marko Laineen kanssa. Töihin palkattu makkaramestari Ari Tulimäki kehitti reseptejä, opetti Pajuluomalle makkaranteon ja auttoi yrityksen alkuun. Marko Laine muutti myöhemmin takaisin kotiseudulleen Etelä-Suomeen ja perusti sinne liha-alan Jouni Pajuluoma asettaa kutterin säädöt kohdalleen. Makkaramassa tehdään kutterissa. yrityksen. Tulimäki on nykyään töissä Laineen yrityksessä, mutta kaikki kolme ovat edelleen hyvissä väleissä ja yhteistyö sujuu. Kyselemme puolin ja toisin toisiltamme neuvoja, Pajuluoma kertoo. Pajuluoma on remontoinut tiloja kahteen otteeseen, mutta pian 40 vuotta vanhasta rakennuksesta ei kuulemma uudenveroista saa. Pajuluoma haaveileekin tekevänsä makkaraa jonakin päivänä tiloissa, joiden yhteydessä olisi tilaa myös pienelle myymälälle. Jos haave toteutuisi, kapean soratien varrelta maaseudulta pitäisi muuttaa kaupunkiin, lähemmäs kuluttajia. Mutta ei tämän toiminnan muuten tarvitse tämän isompaa olla. Olen tyytyväinen, kunhan pärjään työlläni, Pajuluoma miettii. Koulunpenkiltä myyjäksi Pajuluoman tie yrittäjäksi on käynyt enemmän käytännön kuin teorian kautta. Ruoanlaitto kiinnosti jo nuorena, ja Pajuluoman oli tarkoitus jatkaa peruskoulusta ammattikoulun kokkilinjalle. Kesätyö Vähänkyrön K-kaupassa muutti suunnitelmat. Pajuluoma tarttui tarjoukseen, kun kauppias pyysi nuorta miestä jäämään ja opiskelemaan myyjäksi oppisopimuksella. Lihan ja makkaran tuntemus syveni myöhemmin entisestään, kun Pajuluoma kiersi Suomea lähes kymmenen vuotta HK Ruokatalon konsulenttina. Herkkunakit ovat talvella Maalahden Lihan ostetuimpia makkaratuotteita. Kesällä grillimakkarat kiilaavat niiden ohitse. Yrittäjän ammattitutkinnon Pajuluoma suoritti jälleen kerran oppisopimuksella samoihin aikoihin, kun hän osti lihasavustamon. Makkara valmistuu käsityönä Pajuluoma hankkii tuotteidensa raaka-aineet suomalaisilta isoilta teurastamoilta. Lammas tulee Uudesta-Seelannista. Joulun kalkkunat Pajuluoma saa naapuriltaan. Kaikki tuotteet valmistetaan käsityönä alusta loppuun. Robottilinjoja ei ole eikä niitä näillä näkymin ole tulossakaan. Maalahden Liha pysyy tällaisessa kuosissa, toimitusjohtaja vakuuttaa. Koneita talossa toki on. Kutteri-niminen kone jauhaa makkaramassan, ja makkararuiskulla massa ruiskutetaan makkaran kuoreen. Yhtä konetta käytetään lihojen suolaukseen. Kypsennyskaapissa makkarat ja lihat kypsyvät ja saavat Maalahden Lihan tuotteille ominaisen savuaromin. Savu antaa tuotteille myös väriä. Viipalointikone siivuttaa ja punnitsee lihaleikkeleet, ja viereinen kone pakkaa ne myyntipakkauksiin. Verkotuskone on kinkkuja varten. << 10 nette 2/2013 nette 2/

7 << Makkaranteossa on monta vaihetta Makkaranteko alkaa lihan leikkaamisella. Makkaramassa tehdään pääasiassa possunlavasta, mutta joukkoon tarvitaan myös rasvaisempia ruhonosia. Lihat punnitaan ja maustetaan ja pannaan oikeassa suhteessa kutteriin. Joukkoon lisätään vettä ja jäätä, joka pitää massan kylmänä jauhamisen aikana. Makkaramassa ruiskutetaan makkararuiskun avulla luonnonsuoliin, jotka on hetkeä aikaisemmin nostettu lämpenemään kädenlämpöiseen veteen. Sitten makkarat nostetaan nauhana vieri viereen kepin päälle ja kuljetetaan kypsennyskaappiin. Kypsennyskaappi huuhtelee makkarat, kuivaa niiden pinnat, savustaa ja höyryttää makkarat kypsiksi noin 79 asteessa. Kypsennyksen jälkeen kaappi vielä jäähdyttää makkarat. Kypsennyskaappiin mahtuu kerralla kiloa makkaraa. Makkara on valmis syötäväksi noin puolentoista tunnin kypsennyksen jälkeen. Nakki maistuu parhaimmalta, kun sen nappaa kaapin raosta juuri ennen jäähdytystä, toimitusjohtaja paljastaa ja väittää, ettei parempaa voi saada ikinä mistään. Toimitusjohtaja tsupparina Kun alaisia ei juuri ole, toimitusjohtajan on pienessä yrityksessä tartuttava itse kaikenlaisiin töihin. Kiitos, minä tuon, Pajuluoma lupaa, kun hän saa matkapuhelimeensa tilauksen. Muutaman kymmenen kilometrin päässä sijaitsevan kaupan lihatiskille halutaan 70 kiloa Maalahden Lihan tuotteita. Pajuluoma ei kerro yrityksensä tarkkaa liikevaihtoa, mutta paljastaa sen verran, että alle miljoonasta eurosta puhutaan. Ville Kaukonen on pakannut possunulkofileet valmiiksi lähtemään kauppoihin. Vaihtelut vuosien välillä ovat suuria. Toissavuosi oli yrityksen historian paras, viime vuosi taas huonoin. Vaalit käydään joka ikinen päivä, kun soitan asiakkaalle, Pajuluoma sanoo. uusia makuja, uusia tuotteita Maalahden Lihan ensimmäiset reseptit olivat Tulimäen käsialaa, mutta nyt uusista mauista vastaa Pajuluoma. Toimitusjohtajan tavoitteena on tuoda uusia tuotteita myyntiin vuosittain. Viime vuonna myyntiin päätyi peräti kolme uutta makkaramakua. Oma tuote-esittelijä, Pirjo Lohela, on tärkeä, kun uusille mauille etsitään ostajia. Lohela esittelee, maistattaa ja myy Maalahden Lihan tuotteita eri puolilla Suomea. Myynti on konsulenttipäivinä hyvä, varsinkin uutuustuotteiden kohdalla, Pajuluoma sanoo. Ideoita tuotekehitykseen Pajuluoma etsii etenkin ulkomaanmatkoilta. Hän piipahtaa vaimonsa kanssa muutaman päivän lomaselle aina silloin tällöin. Viimeksi Pajuluoma maisteli tallinnalaisten lihatiskien herkkuja. Maalahden Lihan omista makkaroista Pajuluoman suosikkeja ovat lihaisat makkarat. Häjylenkin Pajuluoma valitsee silloin, kun hän tekee makkarasta ruokaa. Saunalenkin hän kypsentää kiukaan päällä tai syö ihan sellaisenaan vaikka kylmänä. En laita makkaran päälle koskaan sinappia. Se vain pilaa makkaran maun, Pajuluoma sanoo. Kahvihuoneessa Pajuluoma tarjoaa vieraille paikallisen leipomon paistamia hillolla täytettyjä munkkipossuja. Possua se pitää olla kahvinkin kanssa. Lihamies ei syö viineriä, Pajuluoma nauraa. Kun grillaat monia erilaisia makkaroita kerralla, viillä kuhunkin sorttiin oma pintakuvionsa, niin kaikki tunnistavat helpommin oman suosikkinsa. Herkkusienet ovat mehevä lisä makkaravartaissa, kun täytät ne esimerkiksi viherpippurin tai paprikan makuisella sulatejuustolla ja kääräiset pekoniviipaleella tiukaksi paketiksi. Pekoni tuo lisäpotkua myös grillimakkaran ympärille käärittynä. Marinoi myös grillattavat kasvikset. Tuore inkivääri tuo raikkautta ja fariinisokeri mukavaa makeutta kasvisten marinadiin. Sopii myös porsaanlihalle ja broilerille. Tuunaa valmismarinadi tai grilliöljy tuoreella valkosipulilla. Käännä pihvit vain kerran! Mitä useampi kääntö sen kuivempi pihvi. 12 nette 2/2013 nette 2/

8 Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki, tuotekuvat valmistajilta ja maahantuojilta ukkosta TESTI Testissä kylmälaukut Pienen lapsen kanssa automatkailua harrastava perhe testasi neljä sähkökäyttöistä kylmälaukkua. Perhe yllättyi laukkujen välisistä eroista ja valitsi lopulta omaksi suosikikseen muotoilultaan miellyttävimmän laukun. SÄHKÖLAITTEET: 1. Suojaa rakennukset maadoittamalla. Maadoitus tehdään yleensä rakennusvaiheessa, mutta sen voi tehdä myöhemminkin. 2. Asennuta talon sähköpääkeskukseen kiinteä ylijännitesuoja. 3. Suojaa sähkölaitteet yksittäisillä ylijännitesuojilla tai kytkemällä ne ylijännitesuojalla varustettuun jatkojohtoon. 4. Irrota sähkölaite pistorasiasta ukkosen ajaksi ITSESI: 1. Vältä paikkoja, joihin salama todennäköisesti iskee. Varo avoimia paikkoja, katoksia ja telttoja. Älä mene puun alle, älä golfaa, älä ui äläkä veneile ukonilmalla. Älä käytä sateenvarjoa. 2. Turvallisinta on sisällä rakennuksessa, autossa tai lentokoneessa. Älä mene ullakolle, kellariin tai parvekkeelle. Pysy noin parin metrin etäisyydellä ikkunoista, pistorasioista ja tulisijoista. Suojaa itsesi ja sähkölaitteet Uudet, elektroniikkaa sisältävät sähkölaitteet eivät kestä salamaniskujen aiheuttamia ylijännitteitä. Onneksi ukonilmaan voi varautua. Ukkoskausi alkaa Suomessa toukokuussa ja päättyy syyskuussa. Viiden kuukauden mittaisen ukkoskauden aikana Suomessa ukkostaa yhteensä noin satana päivänä. Yhdelle paikkakunnalle osuu keskimäärin 12 ukkospäivää. Yhden vuoden aikana Suomessa havaitaan keskimäärin maasalamaa. Ilmatieteen laitos ja sen edeltäjät ovat keränneet ukkoshavaintoja vuodesta 1887 lähtien. Tilastojen mukaan ukkosia esiintyisi eniten Salpausselän ja Keski-Suomen alueella ja vähiten Lapissa ja Pohjanmaan rannikolla. Vaihtelut vuosien välillä ovat kuitenkin suuria. Kuinka kaukana ukkonen on? Laske sekunteja salamaniskusta jyrähdykseen. Jaa saamasi luku kolmella, niin tiedät, kuinka monen kilometrin päässä salama iski. Ääni kulkee ilmassa runsaat 300 metriä sekunnissa, joten jos salamaniskun ja jyrähdyksen väli on kolme sekuntia, salama on iskenyt noin kilometrin päässä. Lähde: Ilmatieteen laitos, Nette-lehden uusi päätoimittaja Tiina Lillbacka autoilee kesälomalla miehensä Timo Kankaanpään ja pariskunnan 2,5-vuotiaan nuuti-pojan kanssa Ruotsissa. Automatkoille tarvitaan kylmälaukku, joka pitää Nuutin eväät kylminä, kun perhe vaihtaa paikkakuntaa ja hotellia. Tarvitsemme kylmälaukkua kesällä myös kotimaassa, kun käymme retkillä ja piknikeillä, Tiina kertoo. Testiin valittiin neljä kylmälaukkua: Igloo Iceless Clas Ohlsonilta, Atlantic Hong Kongista, Airam Cool 24 ECO Citymarketista ja Dometic RC260 -matkajääkaappi Gigantista. Kaikki olivat alle sadan euron peruskylmälaukkuja. Edullisin laukku maksoi 39,90 euroa ja kallein 99,90 euroa. Tilavuudeltaan laukut olivat suurin piirtein samanlaisia, litraisia. Harkittua pakkaamista Perhe pakkasi laukkuihin tyypillisiä piknikeväitään: grillilihapakkauksen, esikeitettyjä maissintähkiä, maitoa, 1,5 litran limsapullon, leipää, salaattia. 25-litrainen Dometic oli helpoin pakata; sinne sujahti vaivatta toinenkin grillilihapakkaus, vaikka iso muovirasia vie paljon tilaa. Ruoat mahtuivat melko hyvin myös Igloon ja Atlanticiin. Airam sen sijaan oli pettymys. Laukku on ulkomitoiltaan massiivisen oloinen, mutta sisätiloiltaan pieni. Pieni koko ja sisätilojen muoto hankaloittivat pakkaamista eikä lihapakkaus mahtunut laukkuun kokonaisena. Tiinan mielestä oli hyvä, että pakkaamista pääsi kokeilemaan käytännössä. Timo Kankaanpää, Tiina Lillbacka ja Nuuti Kankaanpää pakkaavat kesäretken eväät kylmälaukkuun. Olisin voinut pelkän mielikuvan ja Airamin brändin takia valita kaupassa tämän kylmälaukun, mutta en ehkä enää tämän kokemuksen jälkeen, Tiina sanoo. Timo kritisoi sitä, ettei 1,5 litran juomapullo mahtunut helposti pystyasennossa yhteenkään testin kylmälaukuista, vaikka esitteissä kehutaan niin ja laukkujen kannen sisäpuolella on syvennyksetkin pullon korkkeja varten. Kaikkien laukkujen kohdalla pakkaaminen vaati suunnittelua ja huolellista asettelua eikä eväitä voinut viskellä laukkuun yhtä huolettomasti kuin tavalliseen kylmäkalleilla viilennettävään kylmälaukkuun. Hyödyllinen verkkovirtajohto Sähkökäyttöisten kylmälaukkujen virranlähde on yleensä auton tai veneen akku. Laukku liitetään auton tai veneen tupakansytyttimeen. Kannattaa tarkistaa, että kylmälaukkua voi viilentää myös verkkovirralla. Esimerkiksi testiperheellemme verkkovirtaliitännästä on hyötyä, jos lomamatkan varrelle osuu hotelli, jonka huoneissa ei ole jääkaappia. << 14 nette 2/2013 nette 2/