Koulun henkilöstö Opetussuunnitelma ja tuntijako Suoritusohjeet Oppilasarviointi Tentit ja ylioppilaskirjoitukset...

Transkriptio

1 RAAHEN LUKIO Merikatu RAAHE Puhelin: (08) tai / rehtori (08) tai / apulaisrehtori (08) tai / kanslia (08) / kanslia (08) / opettajainhuone Telefax: (08) Sähköposti: lukio@raahe.fi Internet-osoite: Rehtori: Heikki Peltoniemi Osoite: Metsäpirtintie 6, Raahe Sähköposti: heikki.peltoniemi@raahe.fi Apulaisrehtori: Anneli Mustakallio Osoite: Pauhankatu 13, Raahe Puhelin: (08) Sähköposti: anneli.mustakallio@raahe.fi SISÄLLYSLUETTELO Koulun henkilöstö... 3 Opetussuunnitelma ja tuntijako... 6 Suoritusohjeet Oppilasarviointi Tentit ja ylioppilaskirjoitukset Kurssitarjottimet, etälukioinfo ja tapahtumakalenteri.... keskiauk. Opintososiaaliset asiat Koulutilat 17 Ohjeita opiskelijoille Koulun hallinto Aikatauluja Oppikirjat.. 21 Lukion järjestyssäännöt.. 25

2 3 OPETTAJAT JA HENKILÖKUNTA Opettajat Autio, Jyrki Honkakoski, Liisa Hyvönen, Riitta Härmä, Kauko Ihatsu, Tatjana Jortikka, Tuomo Kaakinen, Veli Kallio, Satu Kaukoranta, Juhani Kemi, Tapani Kippola, Päivi Kujala, Sirpa Kurtti, Saara-Maria Lahtela, Soili tuntiopettaja, biologia, maantiede, terveystieto ro Horsmatie 6, OULU, puh lehtori, englanti Relletintie 39, KOPSA, puh lehtori, äidinkieli Soininkatu 12A, RAAHE, puh peruskoulun ja lukion yhteinen lehtori, liikunta Eräkatu 8, RAAHE, puh lehtori, venäjä, saksa, englanti, ro Kirkkokatu 21 as. 3, RAAHE, puh tuntiopettaja, matematiikka Kylmäläntie 55, PATTIJOKI, puh lehtori, matematiikka, fysiikka Juurikastie 15, OULUNSALO, puh tuntiopettaja, äidinkieli Mäkikatu 32, RAAHE, puh lehtori, tietotekniikka, fysiikka, Peuratie 6 D 15, OULU, puh lehtori, äidinkieli Kujatie 24 D, RAAHE, puh lehtori, uskonto, psykologia, elämänkatsomustieto Hietalantie 7 B 4, RAAHE lehtori, maantieto, biologia, ro Lehmikentäntie 6 C 7, KEMPELE, puh lehtori, matematiikka, kemia, ro Kanavanranta 14, RAAHE, puh Vuorotteluvapaalla lv Viransijainen Eilola, Eeva-Liisa, Ollinkehä 2, Raahe puh lehtori, saksa, englanti, ro Keski-Vilppu 16, RAAHE, puh

3 4 Leppikangas, Marja Lisko, Maria Luimula, Anu Mattila, Kati Mustakallio, Anneli peruskoulun ja lukion yhteinen lehtori, liikunta, terveystieto Latvatie 10, RAAHE, puh tuntiopettaja, englanti, ranska, ro Ruskontie 8 B, RAAHE, puh tuntiopettaja, matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka, ro Juolapellontie 3, PATTIJOKI, puh peruskoulun ja lukion yhteinen lehtori, musiikki Maakaarenkatu 13, RAAHE, puh apulaisrehtori, saksa, oppilaanohjaus Pauhankatu 13, RAAHE, puh Mutka-Leinonen, lehtori, historia, yhteiskuntaoppi, ro Kristiina Balkintie 10, ARKKUKARI, puh Oikarainen, Kaija tuntiopettaja, äidinkieli Soirotie 9 B 11, OULU, puh Ojala, Tanja vt. lehtori, liikunta Rantakukantie 15, OULU, puh Peltoniemi, Heikki Pirttijärvi, Kirsi Pisilä, Mauri Pohto, Helena Pulkkanen, Aki Riekkinen, Heikki Saartoala, Ritva Saastamoinen, Päivi Salo, Paula rehtori, biologia, maantieto Metsäpirtintie 6, RAAHE, puh tuntiopettaja, ruotsi, Rautatienkatu 50 A 23, OULU, puh lehtori, matematiikka, fysiikka Kallankatu 10 C, RAAHE, puh lehtori, matematiikka, kemia, ro Rantatie 46, ARKKUKARI, puh lehtori, kuvataide, ro Kölikatu 3, RAAHE, puh lehtori, historia, yhteiskuntaoppi Kesäläntie 5 D, RAAHE, puh lehtori, englanti, ranska, ro Kenttäkuja 4, RAAHE, puh lehtori, oppilaanohjaus, ro Pyhtiläntie 6 A, RAAHE, puh , lehtori, äidinkieli, ilmaisutaito Punaherukkakuja 4, OULUNSALO, puh

4 5 Sorvoja, Esa Tornberg, Markus Tuomela, Kaisu Virsu, Mari lehtori, matematiikka, fysiikka, kemia, ro Ailakkikuja 3, PATTIJOKI, puh lehtori, liikunta Ollinsaarentie 47 F 53, RAAHE, puh lehtori, ruotsi, ro Itä-Iivari 2, RAAHE, puh tuntiopettaja, ruotsi, englanti ro Antinkankaantie 27 B 15, RAAHE, puh Virta-Kangas, lehtori, uskonto, psykologia, filosofia, ro Maija-Leena Pikkuholminkatu 15 A, RAAHE, puh Ylitalo, Pauli Ylitalo, Ritva peruskoulun ja lukion yhteinen lehtori, musiikki Härkäsalmenkatu 17, RAAHE, puh tuntiopettaja, englanti, kaksoistutkinto-ohjaaja, Härkäsalmenkatu 17, RAAHE, puh Henkilökunta Aho, Ritva Auvinen, Tanja Alasaarela, Sanna Flink, Aino Impola, Vilho Jokitalo, Jaakko Konola, Ritva Korpela, Eila Lepistö, Päivi Piirainen, Maarit Putaansuu, Marjut Perkiömäki, Toini Rusila, Hannele Väisänen, Liisa keittiöapulainen siivooja koulupsykologi keittiöapulainen talonmies tekninen apulainen koulusihteeri keittiöapulainen siivooja koulukuraattori terveydenhoitaja emäntä, keittäjä koulusihteeri vahtimestari Ryhmänohjaaja (aikaisempi luokanvalvoja) hoitaa ohjausryhmänsä opiskeluun liittyviä asioita ja pitää yhteyttä koteihin. 1 A Luimula, Anu 1 B Autio, Jyrki 1 C Mutka-Leinonen, Kristiina 1 D Lahtela, Soili 1 E Ihatsu, Tatjana 2 A Virta-Kangas, Maija-Leena (Kurtti, Saara-Maria virkavapaalla) 2 B Virsu, Mari

5 6 Koulun kanslia OPPILASHUOLTO 2 C Saartoala, Ritva 2 D Pulkkanen, Aki 2 E Tuomela, Kaisu 3 A Sorvoja, Esa 3 B Pohto, Helena 3 C Kujala, Sirpa 3 D Riekkinen, Heikki 3 E Lisko, Maria 3 F Honkakoski, Liisa Kouluterveydenhuolto 4 A Saastamoinen, Päivi Kanslia on päivittäin auki klo Kouluterveydenhoitaja Marjut Putaansuu on yhteinen Merikadun koulun kanssa. Vastaanotto Merikadun koulun terveydenhoitotilassa, puh Koulupsykologi Koulukuraattori Koulupsykologi Sanna Alasaarelan toimipaikka on Merikadun koulun tiloissa. Puh Maarit Piirainen, puh Vastaanottoaika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. 2. OPETUSSUUNNITELMA JA TUNTIJAKO Lukiossa on toistaiseksi käytössä kaksi koulutuslautakunnan hyväksymää (1995 ja 2005) opetussuunnitelmaa ja tuntijakoa; neljännen vuoden opiskelijat opiskelevat vuoden 1995 tuntijaon mukaisesti. Tuntijako sisältää kolmentyyppisiä kursseja: Pakollisia kursseja on suoritettava (tai 45-49, neljännen vuoden opiskelijat). Kuvataiteen ja musiikin pakollisia kursseja on oltava vähintään yhteensä kolme: toista kaksi ja toista yksi kurssi. Syventävät kurssit ovat pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, jotka ovat myös yo-kirjoitusten pohjana. Jokaisen oppilaan opinto-ohjelmaan tulee lukion aikana kuulua vähintään kymmenen syventävää kurssia. Soveltavat kurssit ovat eri oppiaineiden koulukohtaisia kursseja, kertauskursseja, menetelmäkursseja ja muiden oppilaitosten kursseja tai muita opintoja. Oman koulun kaikkia soveltavia kursseja ei järjestetä joka vuosi.

6 Lukion vähimmäiskurssimäärä on 75 kurssia. Ylärajaa ei ole. 7 Kurssin laajuus on keskimäärin 38 oppituntia. Ne ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, joilla on omat tavoitteensa. Kurssit arvostellaan itsenäisesti. Lukion aikana aineessa opiskeltavat kurssit muodostavat sen oppimäärän. RAAHEN LUKION TUNTIJAKO (Neljännen vuoden opiskelijoita koskeva tuntijako edellisissä tiedotteissa) AINE PAKOLLISE T SYVENTÄVÄ T SOVELTAVA T YHT. Äidinkieli Ruotsi B-kieli Englanti A-kieli 6 2 2,5 6-10,5 Saksa A2-kieli 8 1,5 0 9,5 Saksa B2-kieli 8 1,5 0 9,5 Saksa B3-kieli 8 1,5 0 9,5 Ranska B2-kieli Ranska B3-kieli Venäjä B2-kieli Venäjä B3-kieli Matematiikka, pitkä Matematiikka, lyhyt Biologia Maantiede 2 2 1,5 2 5,5 Fysiikka Kemia ,5 Uskonto 3 3 1,5 UE/ET: Elämänkatsomustieto /7,5 Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi 2 2 0,5 2 4,5 Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto 1 2 0,5 1 3,5 Opinto-ohjaus Koulukoht. soveltavat kurssit: Tietotekniikka Ilmaisutaito Lehtimieskurssi Yrittäjyyskurssi Kulttuuripassi Kansainvälisyys Opiskelutekniikka Yht: 47-51

7 8 Yht. vähintään: SUORITUSOHJEET Kurssien suorittaminen Kurssien uusiminen Lukiolainen voi edetä opinnoissaan itse määräämässään tahdissa siten, että lukio tulee suoritetuksi 2-4 vuodessa. Rehtori voi myöntää lisäaikaa vain perustelluista syistä. Lisäaika on perusteltava ja anottava kirjallisesti. Lukion suorittaminen kolmessa vuodessa edellyttää 4-5 kurssin opiskelua jokaisessa jaksossa. Ensimmäisen vuoden opiskelijat opiskelevat pakolliset kurssit luokkamuotoisesti (yleensä 4 kurssia/jakso). Viidennen kurssin voi valita valintakorttiin merkityltä valinnaisaine-elementiltä (nämä kurssit opiskellaan sekaryhmissä, joissa voi olla myös toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoita). Ne opiskelijat, jotka valitsevat Raahen lukion ensisijaiseksi hakukohteeksi, tekevät valinnat yhdeksännen luokan keväällä. Jatkavat opiskelijat valitsevat kevätlukukauden lopulla kurssit koko seuraavaa lukuvuotta varten kurssitarjottimesta ja syöttävät ne itse Wilma -käyttöliittymän kautta koulun hallinto-ohjelmaan. Ryhmänohjaajat seuraavat opiskelun etenemistä opettajien antamien tietojen ja kurssiarvostelujen avulla. Suositukset kurssien suoritusjärjestyksestä löytyy valintaoppaasta. Opiskelijan tulee noudattaa valintaoppaaseen merkittyä suoritusaikaa. Poikkeuksista neuvoteltava opinto-ohjaajien kanssa. Jos lukiolainen saa kurssista hylätyn arvosanan, hän voi suorittaa kurssin osallistumalla kerran joko uusintakuulusteluun tai kurssikokeeseen, kun kurssi on meneillään. Edellisenä lukuvuonna suoritetun hyväksytyn arvosanan saa uusia kerran elokuun uusintakuulustelussa. Lukiolaisella on oikeus osallistua sekä hylätyn että hyväksytyn kurssin uudelleen opiskeluun, jos kurssi on tarjolla. Tällöin parempi arvosana jää voimaan. Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava yleensä viikkoa aikaisemmin tai erikseen ilmoitettavana aikana. Kurssikokeesta on sovittava ajoissa opettajan kanssa. Opiskelijalla ei ole kuitenkaan oikeutta osallistua uusintakuulusteluun, mikäli hän on ilman hyväksyttävää syytä ollut poissa varsinaisesta kurssikokeesta. Saadakseen oikeuden osallistua uusintakokeisiin opiskelijan on välittömästi kokeen jälkeen osoitettava poissaolon kurssin opettajalle, joka merkitsee sen kurssipäiväkirjaan. Uusintaoikeus on käytettävä kolmen seuraavan jakson aikana. Perustellusta syystä voi kurssin opettaja ottaa opiskelijan uusintakuulusteluun myöhemminkin.

8 9 Itsenäinen opiskelu Oppiaineen kurssi tai sen osa voidaan suorittaa myös itsenäisesti osallistumatta opetukseen. Luvan itsenäiseen opiskeluun antaa rehtori kuultuaan ao. aineen opettajaa. Opiskelijan on osallistuttava muun opiskelijaryhmän kanssa kurssikokeeseen, jonka lisäksi on suoritettava sovitut opiskelutehtävät. Opettajalta saa aineen itsenäiseen opiskeluun yksityiskohtaiset ohjeet. Jos opiskelija ei suorita opiskelutehtäviä ja kurssikoetta opettajan kanssa sovitussa ajassa, suoritukset raukeavat. Päivälukion kursseja voi suorittaa myös etälukion kautta. Etälukion kurssitarjotin ja ohje on tämän tiedotteen keskiaukeamalla. Etälukio-opintojen ohjaajana toimii Anneli Mustakallio. Opintojen hyväksi lukeminen Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Jos haluat, että toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi hyväksytään lukiokurssiksi, toimi seuraavasti: 1. Hanki todistus kurssin sisällöstä 2. Pyydä opettajalta puoltolause hyväksi lukemisesta. Lomake kansliasta. 3. Toimita lomake rehtorille. Muun oppilaitoksen numeroin arvioitava kurssi muunnetaan lukion arvosanaasteikolle seuraavasti: asteikko 1-5 lukioasteikko asteikko 1-3 hylätty 4 (hylätty) hylätty 1 5 (välttävä) (kohtalainen) (tyydyttävä) (hyvä) (kiitettävä), 10 erinomainen) 3 Jos ei voida arvioida kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, vastaavuus on ylempi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisina tai syventävinä kursseina, niistä annetaan numeroarvosana.

9 10 Opinto-ohjelman muuttaminen Opiskelija voi muuttaa opintojen aikana opinto-ohjelmaansa. Siitä on aina neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa. Tarkistaminen tapahtuu seuraavilla ehdoilla: Muutokset tehdään viikkoa ennen koeviikon alkamista. Vain jaksoarvostelun aiheuttamat muutokset voidaan tehdä myöhemmin. Muutosta tehtäessä on otettava huomioon koko lukuvuoden ohjelma. Uuden ryhmän tunnille saa mennä vasta, kun muutos on hyväksytty. Aloitettua kurssia ei saa keskeyttää ilman pätevää syytä. Kurssin päätyttyä opiskelija voi vaihtaa valinnaisen tai vaihtoehtoisen aineen toiseen aineeseen, jonka opiskelu on aloitettavissa alusta. Kurssin päätyttyä opiskelija voi jättää valinnaisen aineen kokonaan pois. Opiskelija voi siirtyä pitkästä matematiikasta lyhyeen matematiikkaan aina kurssin päättyessä. Tällöin kurssien vastaavuus on seuraava: MAA2 / MAB1 MAA3 / MAB2 MAA6 / MAB5 MAA7 / MAB4 MAA5 / MAB8 MAA9 / MAB6 MAA8 / MAB3 MAA14 / MAB7 Arvosanat siirtyvät sellaisenaan lyhyen oppimäärän arvosanoiksi. Ne voi korottaa tenttimällä kurssit uudelleen. Jos vaihtaa lyhyemmästä matematiikasta pitkään, kurssien vastaavuus on sama, mutta tarvitaan lisäkuulustelu lyhyen matematiikan kurssien suppeamman sisällön takia. Kesken jääneen oppimäärän kurssit lasketaan mukaan opiskelijan kokonaiskurssimäärään. Opintojen keskeyttäminen Opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla enintään yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Keskeyttämistä on anottava kirjallisesti ja huoltajan on allekirjoitettava anomus.

10 11 4. OPPILASARVIOINTI Yleiset periaatteet Kurssiarviointi Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään valmiuksia itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä arvioidaan mahdollisimman monipuolisesti. Arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista lukion aikana ja sen päättyessä. Arviointi auttaa opiskelijaa omien tavoitteittensa asettamisessa ja työskentelytapojensa kehittämisessä. Lukio-opinnot jakaantuvat kursseihin, joiden laajuus on keskimäärin 38 oppituntia. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla tätä laajempia tai suppeampia. Kunkin kurssin arviointitapa määritellään opetussuunnitelmassa. Kurssien arviointiperiaatteet selvitetään opiskelijalle kurssin alkaessa. Arvioinnin yksityiskohdista sovitaan silloin. Kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arviointi perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttämällä hyväksi esim. kurssin arviointikeskusteluja. Lukiolain mukaan jokaisella opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus. Opiskelija voi olla poissa koulusta vain saatuaan siihen luvan tai sairastuttuaan (kts. kohta: poissaolot). Jos opiskelija on ollut sairauden tai muun hyväksyttävän syyn takia poissa kurssikokeesta, hänellä on oikeus osallistua kurssikokeeseen tai uusintakuulusteluun myöhemmin kolmen seuraavan jakson aikana. Perustellusta syystä kurssin opettaja voi ottaa opiskelijan uusintakokeeseen myöhemminkin. Edellisenä vuonna suoritetun hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa kerran elokuun uusintakuulustelussa. Kurssi arvioidaan numeroin (4-10) tai käyttämällä suoritusmerkintää S (suoritettu ) / H (hylätty). Mikäli kurssin suoritus on keskeytynyt, siitä voidaan antaa keskeytymismerkintä K (keskeyttänyt). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointi-keskustelussa annettu palaute voivat täydentää ja täsmentää numeroarviointia. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan aina numeroin. Muut koulukohtaiset syventävät ja soveltavat voidaan arvioida numeroin, suoritusmerkinnällä (S), hylätty (H).

11 12. Jokaisen jakson jälkeen annetaan jaksotodistus, jonka huoltaja allekirjoittaa. Allekirjoitettu todistus on näytettävä ryhmänohjaajalle. Jos opiskelijalla on diagnosoitu vamma tai siihen rinnastettava vaikeus, kuten esim. lukemis- ja kirjoittamishäiriö, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, hänellä on mahdollisuus antaa muukin kuin kirjallinen näyttö. Opiskelijan suorittaessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti opetukseen osallistumatta noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Oppiaineen oppimäärän arviointi Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. Hylättyjä kursseja saa olla enintään seuraavasti: Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit: tai enemmän 3 Joista hylättyjä kurssiarvosanoja enintään: Oppimäärän arvosanan antavat sen kurssien opettajat yhdessä. Oppiaineisiin läheisesti liittyviä koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä. Numeroin arvioitavat aineet Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset kielet. Oppilaanohjaus arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). Suoritusmerkinnän voi arvosanan sijasta pyytää seuraavissa tapauksissa: Oppiaine Suoritetut kurssit enintään Valinnainen vieras kieli 1-2 Psykologia 1 Fysiikka 1 Kemia 1 Filosofia 1 Kuvataide 1 Musiikki 1 Terveystieto 1 Liikunta ei rajaa

12 13 Neljännen vuoden opiskelijat: Valinnaisista vieraista kielistä numeroarvosana, mikäli niiden oppimäärä käsittää vähintään kolme kurssia. Liikunta ja terveystieto sekä yhden kurssin käsittävät yhteiset oppiaineet ja psykologia syventävistä aineista arvioidaan numeroarvosanalla, jos opiskelija sitä pyytää, muuten suoritusmerkinnällä. Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, järjestetään arvosanan korotuskuulustelu. Kuulusteltava oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa parempaa oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä arvosana edellyttää, korotetaan arvosanaa. Näitä kuulusteluja voidaan käyttää hyväksi ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa. Lukion oppimäärän suoritus Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki hänen arvioidut kurssinsa eikä mitään voi jälkikäteen poistaa. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana on opiskelijalle annettava. 5. TENTIT JA YLIOPPILASKIRJOITUKSET Tentit (korotuskuulustelut) Ylioppilaskirjoituksiin osallistuvilla on oikeus osallistua ennen kirjoituksia tentteihin, joita järjestetään syksyllä ja keväällä. Ennen kirjoituksia olevat tentit ovat luonteeltaan valmistautumista ylioppilastutkintoon, mutta niissä voi korottaa arvosanojaan opettajan ilmoittamilla edellytyksillä. Ne ovat vapaaehtoisia, mutta tarpeellisia ylioppilaskirjoituksissa menestymiseksi. Ylioppilaskirjoitusten jälkeiset kuulustelut ovat arvosanojen korottamista varten. Korotuskuulustelut arvostellaan koulun yleisten arvosteluperiaatteiden mukaisesti. Opiskelija voi osallistua vain kerran saman aineen korotuskuulusteluun.

13 14 Ylioppilaskirjoitukset 6. ETÄLUKIO Lukion oppilas osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon. Kokeisiin osallistuminen edellyttää tutkintoaineen pakollisten kurssien suorittamista. Vieraitten kielten lyhyttä koetta varten on opiskeltava vähintään kolme kurssia. Pelkkä pakollisten kurssien suorittaminen ei takaa menestymistä kokeissa, koska ne perustuvat pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärään. Ylioppilastutkinnon suorittamiseen on lisätty valinnaisuutta tutkintoon pakollisesti kuuluvassa neljässä kokeessa siten, että vain äidinkielen koe on kaikille pakollinen ja että kokelas valitsee kolme muuta tutkintoonsa pakollisesti kuuluvaa koetta neljän kokeen joukosta, jotka ovat toisen kotimaisen kielen koe, yhden vieraan kielen koe sekä reaaliaineissa ja matematiikassa järjestettävät kokeet. Lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Ruotsissa, vieraassa kielessä ja matematiikassa on vaativuudeltaan kahden tason mukaiset kokeet, joista kokelaan on valittava vähintään yksi vaativan tason (pitkän oppimäärän) mukainen koe. Valinta on riippumaton siitä, minkä oppimäärän mukaan kokelas on ao. ainetta opiskellut. Esim. pitkän matematiikan lukija voi siten kirjoittaa matematiikan pitkän tai lyhyen kokeen. Yksityiskohtaiset tiedot ylioppilastutkinnosta ovat YO-ohjeessa. Päivälukion opiskelija voi suorittaa lukiokursseja myös etälukion kautta. Etälukiokurssien suoritusohjeet löytyvät etälukion www-sivujen kautta aukeavasta Moodle-oppimisympäristöstä. Lisäksi kurssin aikana on yleensä kaksi lähiopetuskertaa, jotka toteutetaan videoneuvottelulaitteistolla (luokka 308, tekninen avustaja huolehtii yhteyksistä). Opiskelija saa halutessaan myös henkilökohtaista ohjausta sähköpostitse tai puhelinpäivystysaikana. Kurssitarjotin tämän tiedotteen keskiaukeamalla. Etälukion kotisivujen osoite: Lisätietoja etälukion opinto-ohjaaja Anneli Mustakalliolta tai rehtorilta.

14 15 7. KURSSITARJOTIN Käytetyt lyhenteet: ÄI äidinkieli EA A-englanti RA A-ruotsi SA A-saksa VA A-venäjä RB B-ruotsi RC C-ranska SC C-saksa VC C-venäjä RD D-ranska SD D-saksa MA pitkä matematiikka MB lyhyt matematiikka KE kemia BI biologia HY/HI historia YH yhteiskuntaoppi UE uskonto ET elämänkatsomustieto GE maantieto LIT liikunta, tytöt LIP liikunta, pojat TE terveystieto KU kuvataide MU musiikki OP oppilaanohjaus FY fysiikka FI filosofia PS psykologia AT tietotekniikka IT ilmaisutaito Merkintä esim. RB11 = ruotsi B-kieli, 1. kurssi/1. ryhmä AI12 = äidinkieli 1. kurssi/2. ryhmä MA111 = pitkä matematiikka 11. kurssi/1. ryhmä, A1 = A-kieli, peruskoulun 3. luokalla alkanut kieli B1 = B-kieli, peruskoulun 7. luokalla alkanut kieli B2 = C-kieli, peruskoulun 8. luokalla alkanut kieli B3 = D-kieli, lukiossa alkanut kieli Jos oppilas aikoo poiketa sovitusta etenemisestä ja laaditusta työjärjestyksestä, hänen on tehtävä oppilaanohjaajan kanssa muutokset viimeistään viikkoa ennen koeviikon alkamista. Lukion aloittavilla oppilailla on kiinteä työjärjestys.

15 16 7. OPINTOSOSIAALISET ASIAT Oppilaanohjaus Opintotuki Koulumatkat Pakollisiin oppiaineisiin kuuluu yksi kurssi oppilaanohjausta, jonka tunnit on hajautettu. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opintoohjauksen tunneille. Lisäksi opiskelijan on osallistuttava ryhmänohjaustuokioihin. Ryhmänohjaustuokiot ovat torstaisin klo Päivi Saastamoinen on päätoiminen oppilaanohjaaja. Anneli Mustakallio on sivutoiminen oppilaanohjaaja ja etälukion oppilaanohjaaja. Heidän vastaanottoajoistaan ilmoitetaan toimitilan ovessa. Oppilaanohjaajien tehtäviin kuuluvat opinto-ohjelmien muutokset, opiskeluongelmat, jatko-opintojen ohjaus ja työelämään tutustuminen. Ryhmänohjaaja huolehtii ryhmänsä lähiohjauksesta, lukion käytänteisiin opastamisesta, opintojen edistymisen seurannasta ja opintoneuvonnasta, juoksevien asioiden hoidosta, ryhmän asioiden tiedottamisesta, yhteydenpidosta huoltajiin ja ryhmänohjaustuokioiden pitämisestä. Aineenopettajat hoitavat oman oppiaineensa opiskelun ja itsenäisten suoritusten ohjauksen. Oppilastutorit auttavat ja ohjaavat uusia lukiolaisia. Lukiolainen voi saada lapsilisäiän ohitettuaan valtiolta opintorahaa sekä tietyissä tapauksissa valtion takaamaa opintolainaa ja asumistukea. Opintoraha voidaan myöntää täysimääräisenä, mikäli oppilas osallistuu kymmeneen kurssiin lukukauden aikana tai kirjoittaa kaksi ainetta ylioppilaskirjoituksissa. Valtion opintotukea myönnetään hakemiskuukauden alusta, edellyttäen, että oppilas on täyttänyt 17 vuotta. Hakemuslomakkeita ja neuvoja saa koulun kansliasta, jonne myös hakemuksen voi jättää. Lukiolainen saa koulumatkatukea, jos koulumatka on vähintään 10 kilometriä ja kustannukset vähintään 50,45 /kk. Omavastuu matkakustannuksista on 43 /kk. Koulumatkatuki myönnetään täysien opiskelukuukausien mukaan opintojen alkamispäivästä lukien. Jos lukiolainen ei voi käyttää yleisiä kulkuvälineitä, hän saa tukea tietyin edellytyksin itse järjestetystä kyydistä.

16 Kouluruokailu Tapaturmakorvaukset 17 Koulumatkatuen saamiseksi on tehtävä Kansaneläkelaitokselle hakemus. Ohjeita ja hakulomakkeita sekä ostotodistuksen älykortin hankkimista varten saa koulun kansliasta. Lukiolainen saa ilmaisen kouluaterian. Ruokailut ovat joko klo tai koulun ruokasalissa. Abiturienteilla on oikeus lukulomalla kouluruokailuun ainoastaan tenttipäivinä (ei kuitenkaan talviloman aikana). Lukiolaiset on vakuutettu vakuutusyhtiö Pohjolassa. Vakuutus peittää kaikki koulun toiminnat opintomatkoja myöten. Kaikista tapaturmista on täytettävä tapaturmailmoituslomake korvauksen saamiseksi. Silmälasit korvataan vain, jos ne rikkoutuvat tapaturman yhteydessä. 8. KOULUTILAT Oleskelutilat Lukittavat kaapit Lukion oppilaskuntatila on muiden tilojen lisäksi oppilaiden käytettävissä silloin, kun sitä ei tarvita ruokailuun. Kansliasta saa oppilaskaapin avaimen 8,50 euron panttia vastaan. Rahan saa takaisin avaimen palautuksen yhteydessä. 9. OHJEITA OPISKELIJOILLE Poissaolot Lukiolain mukaan jokaisella opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus. Opiskelija voi olla poissa koulusta vain saatuaan siihen luvan tai sairastuttuaan. Poissaolot on aina selvitettävä. Niistä aiheutuva näyttöjen puuttuminen voi olla esteenä kurssin arvioimiselle. Selvittämättömien poissaolojen tai ei-hyväksyttyjen poissaolojen takia opiskelija voi menettää oikeuden jatkaa kurssia. Poissaolot on aina selvitettävä. Kurssi voidaan jättää arvostelematta, mikäli kurssin tavoitteet eivät esim. liiallisten poissaolojen vuoksi täyty. Opettaja voi varoittaa keskeytymisestä suullisesti. Kun kurssi keskeytyy, opiskelijan on käytävä se uudelleen; tällöin itsenäinen suorittaminen ei ole mahdollista. Kurssin voi suorittaa myös etälukion kautta. Hyväksytty syy poissaoloon on sairaus tai rehtorin, ryhmänohjaajan tai opettajan antama lupa. Jos opiskelija ei ole voinut pyytää lupaa etukäteen, tulee hänen ilmoittaa mahdollisimman pian poissaolosta ryhmänohjaajalle.

17 18 Poissaolo jonkin kurssin tunneilta on välittömästi selvitettävä ao. opettajalle ja tarvittaessa ryhmänohjaajalle. Kaikki pitempiaikaiset poissaolot on selvitettävä ryhmänohjaajalle. Luvan olla pois koulusta saa yksittäistä tuntia varten opettajalta, enintään viikoksi ryhmänohjaajalta ja pitemmäksi ajaksi rehtorilta. Kaikki rehtorin antamat poissaololuvat on anottava hyvissä ajoin ja kirjallisesti. Koska poissaololuvat ovat harkinnanvaraisia, on esim. matkalle lähtijän varmistettava lupa ennen matkalippujen varaamista. Loman tai harrastusten takia koeviikoilta poissaolevat joutuvat menemään kurssikokeeseen tai uusintakuulusteluun. Opintotuki ja koulusta poissaolot Koulusta eroaminen Jos koulusta poissaolo jatkuu ilman lääkärintodistusta lukukauden aikana 120 tuntiin, on poissaolon syy selvitettävä KELA:lle. Opintotuki peritään takaisin luvattomalta tai aiheettomalta poissaoloajalta. Jos opiskelija joutuu jonkin syyn takia eroamaan lukiosta, hänen on etukäteen keskusteltava asiasta ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan sekä ehdottomasti rehtorin kanssa. Eroamisesta tulee jättää kirjallinen ilmoitus, jonka allekirjoittaa huoltaja tai täysikäinen opiskelija. Opiskelija, joka ei lukuvuoden alkaessa ole kohtuullisessa ajassa aloittanut opintojaan lukiossa eikä ole rehtorille ilmoittanut pätevää syytä poissaoloonsa, katsotaan lukiosta eronneeksi ellei tähän ole ollut ylivoimaista estettä. Eronneeksi katsotaan myös opiskelija, joka on pätevää syytä ilmoittamatta poissa lukiosta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintojaan. Koulun järjestyssäännöt Lukion oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti, käyttäydyttävä asiallisesti, noudatettava koulun järjestyssääntöjä ja käsiteltävä huolellisesti koulun omaisuutta. Opiskelijaa, joka ei noudata lukion järjestystä tai käyttäytyy sopimattomasti, voidaan kurinpitokeinoilla ojentaa: 1) Opettaja voi poistaa opetusta häiritsevän oppilaan enintään oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi. 2) Rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen. 3) Opetuslautakunta voi erottaa määräajaksi enintään yhdeksi vuodeksi.

18 19 Opiskelu yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa Tiedot ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun tarjoamista kursseista löytyvät valintaoppaasta. Myös Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Raahen toimipisteen arvosanaopinnot ja kurssit ovat opiskelijoiden valittavissa. Arvosanaopinnot alkavat yleensä syyslukukauden alussa. Lisäinformaatiota saa opinto-ohjaajilta. Lukiolaiset voivat lisäksi osallistua eri yliopistojen tarjoamaan avoimeen yliopistoopetukseen, joka toteutetaan yksilöopintoina verkossa. Oulun yliopiston koulutusja tutkimuspalveluiden (avoin yliopisto) osoite on: Oppilaskerhot ja vapaa-ajan toiminta Taukotunnit Tupakointi Tukiopetus Lukiossa kerhojen järjestäminen riippuu oppilaiden toivomuksista ja koulun mahdollisuuksista. Joitakin kerhoja järjestetään koulun toimesta ja muista voi esittää toivomuksen ryhmänohjaajalle, opettajalle tai rehtorille. Koulun tilojen käyttöön vapaa-ajan toimintoja varten on saatava lupa rehtorilta. Pyyntö tähän on esitettävä hyvissä ajoin, koska tila saattaa olla varattuna muita varten, jolloin se joudutaan tilapäisesti peruuttamaan. Jos opiskelijalle tulee taukopalkki, sen tilalle voi yrittää etsiä jokin muu kurssi. Jos tämä ei onnistu, ajan voi käyttää läksyjen lukuun, itsenäiseen opiskeluun yms. kotityön vähentämiseksi. Tupakkalaki kieltää tupakoinnin koulutiloissa ja koulun alueella. Tukiopetus on tarkoitettu tilapäisiin oppimisvaikeuksiin. Sitä voidaan antaa rajoitetusti ja siitä on sovittava ao. opettajan kanssa. Matematiikan klinikka toimii maanantaisin ja keskiviikkoisin, ohjausta ilman ajanvarausta. Liisa Honkakoski antaa tukiopetusta englannin kielessä. Tapani Kemi antaa tukiopetusta lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvissä asioissa.

19 KOULUN HALLINTO Opetuslautakunta Opetuslautakunta toimii koulun johtokuntana ja vastaa koululaitoksen toiminnasta kaupunginvaltuuston päättämissä puitteissa. Opetustoimenjohtaja Sirkka-Hannele Saarinen valmistelee ja esittelee asiat opetuslautakunnalle. Hänen puhelinnumeronsa on Opetuslautakunnan puheenjohtajana toimii Auno Aunola. Rehtori Rehtori vastaa toiminnasta koulun tasolla ja tekee sitä koskevat päätökset. Opettajakunta ja opetussuunnitelma Koulun yhteiset toimintalinjat määritellään opetussuunnitelmassa ja opettajakunnan kokouksissa. Kurssin opettaja suorittaa arvostelun. Ryhmänohjaaja hoitaa luokkaansa koskevat asiat. Ohjausryhmän luottamusoppilaat Ohjausryhmä valitsee luottamusoppilaan ja hänen sijaisensa lukuvuoden alussa. Tieto siitä toimitetaan rehtorille. Oppilaskunta 11. AIKATAULUJA Päivittäinen työaika Luottamusoppilas toimii ohjausryhmän yhdyshenkilönä ja edustaa ryhmäänsä neuvotteluissa ja muissa tilaisuuksissa. Hänen ollessaan estyneenä sijainen hoitaa tehtävät. Lukion oppilaskuntaan kuuluvat kaikki opiskelijat. Sen tehtävänä on hoitaa opiskelijoiden yhteistoimintaa ja tehdä ehdotuksia koulun toiminnan kehittämiseksi. Oppilaskunta tekee ehdotuksen oppilaskunnanohjaajaksi valittavasta opettajasta. Oppilaskunnan kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hallitus. Hallituksen tehtävänä on valmistella kokousasiat ja panna päätökset toimeen. Oppitunnit ovat yleensä klo Välitunnit ovat 15 min. pituisia paitsi torstaiaamuna, jolloin ei ole klo 8.45 alkavaa välituntia, vaan kaksi ensimmäistä oppituntia opiskellaan yhteen menoon klo 9.30 saakka. Klo on ryhmänohjaustuokio ja seuraava oppitunti alkaa klo Päivänavaus on klo 8.00 noin viiden minuutin pituisena.

20 21 Tapahtumakalenteri Keskiaukeamalla olevaan tapahtumakalenteriin on merkitty työ- ja loma-ajat, jaksotus, uusintakuulustelupäivät ja ylioppilaskirjoituspäivät sekä joukko muita tapahtumia. Kunkin koeviikon kokeiden järjestys näkyy kurssitarjottimesta. Kuutospalkin koe on tavallisesti jakson lopussa. Koeviikolla ei ole yleensä oppitunteja. Kokeet ovat aamupäivisin. Iltapäivällä on seuraavan kokeen valmistamistunnit ao. opettajan ohjeiden mukaisesti. Lukuvuonna käytössä olevat oppikirjat Äidinkieli Englanti Ruotsi Ranska Kurssit 1-3, Hiidenmaa ym., Piste up, Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1 3 up (O) Kurssit 4-6, Mikkola ym., Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja, uudistettu painos (WSOY) Kurssit 1-6, Mikkola ym., Äidinkieli ja kirjallisuus, Kielenhuollon vihko (WSOY) Kurssi 8, Ylioppilastekstejä, uusin painos (SKS) A1-kieli Kurssit 1-8, Benmergui ym., Culture Café 1-8 (O) Silki ym., Grammar Rules! B1-kieli Kurssi 1, Aho ym., Kanal Ett, uudistettu painos (O) Kanal Grammatik och praktik, uudistettu painos (O) Kurssi 2, Aho ym., Kanal Två, uudistettu painos (O) Kurssi 3, Aho ym., Kanal Tre, uudistettu painos (O) Kurssi 4, Aho ym., Kanal Fyra, uudistettu painos (O) Kurssi 5, Harkoma ym., Kanal Fem, uudistettu painos (O) Kurssi 6, Harkoma ym., Kanal Norden, tarkistettu painos (O) Kurssi 7, Harkoma ym., Kanal Världen, tarkistettu painos (O) Kurssi 8, ei oppikirjaa B3-kieli, Bärlund ym. Voilà! (O) Kurssi 1 Voilà! 1 Kurssi 2 Voilà! 1 Kurssi 3 Voilà! 2 Kurssi 4 Voilà! 2 Kurssi 5 Voilà! 3 Kurssi 6 Voilà! 4 Kurssi 7 Voilà! 4 / 5 Kurssi 8 Voilà! 5 Kurssi 9 Voilà! 6 Saksa A2-kieli