ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 2006 ELMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI. Maa- ja metsätalousministeriö

Transkriptio

1 ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 2006 ELMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI Maa- ja metsätalousministeriö

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto Lähtökohdat ELMA-kaudelle ELMA-ohjelma Alueelliset suunnitelmat ELMA-ohjelman toimeenpano ja hallinto Aluehallinto ELMA-ohjelman tavoitteet ja tulokset ELMA-ohjelman määrälliset ja laadulliset tavoitteet ELMA-ohjelman tulokset Rahoitus ja ohjelman toteuttaminen Viestintä ja koulutus Hallinnolliset tarkastukset Lopuksi Johdanto Vuoden 2006 kansallinen ELMA-ohjelma oli hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman mukainen hanke. Kehittämisohjelma kattoi Etelä- ja Länsi-Suomessa alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) alueen. ELMA-ohjelman eli Etelä- ja Länsi-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena oli turvata niiden maaseudun yrittämistoiminnan ja kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen, joista alueellisen maaseudun kehittämisohjelman toimin ohjelmakaudella oli saatu hyviä kokemuksia. Ilman ELMA -ohjelmaa alueellisen maaseudun kehittämisohjelman ja seuraavan EU -ohjelmakauden väliin olisi jäänyt vuonna 2006 siirtymäkausi, sillä ALMA päättyi EU:n maatalousrahaston tukiosaston (EMOTR-T) säännösten vuoksi aiemmin kuin tavoite 1-, LEADER + ja POMO+ -ohjelmat. Tämä olisi asettanut ALMA -alueen eriarvoiseen asemaan muiden ohjelma-alueiden kanssa maaseudun kehittämistyössä. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi kokouksessaan , että ALMA - alueen maaseudun kehittäminen ja yritysten investoinnit turvataan myös Etelä- ja Länsi-Suomessa EU -rahoituskauden lopussa. Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) toimintaja taloussuunnitelmassa varattiin vuodelle 2006 yhteensä 21 miljoonaa euroa Etelä- ja Länsi- Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittamista varten. Tästä 2 miljoonaa euroa kohdistettiin alueen toimintaryhmien työhön. Arviolta noin puolet ohjelman kokonaisrahoituksesta arvioitiin kertyvän yksityisenä rahoituksena. Tavoitteeksi asetettiin, että ELMA-ohjelman rahoituksesta yli puolet kohdistuisi yritysrahoitukseen, kuten maaseutuyritysten investointeihin, yritysten ja yritysryhmien kehittämishankkeisiin sekä alueellisiin toimialahankkeisiin ja yrityspalveluihin. Lisäksi ohjelma mahdollistaisi maaseudun paikallisten kehittämisyhdistysten toiminnan jatkumisen. 2

3 2. Lähtökohdat ELMA-kaudelle Etelä- ja Länsi-Suomen maaseudun kehittämisohjelma rahoitettiin kokonaan kansallisin varoin. Ohjelma laadittiin Tavoite 1 -ohjelman ulkopuolisille alueille eli samalle alueelle kuin aiemmin toteutettu alueellinen maaseudun kehittämisohjelma ALMA. Alueeseen kuuluivat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan TEkeskusten alueet kokonaisuudessaan sekä osia Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten alueista. Ohjelmaa toteutettiin maaseutualueilla. Alueen suurimpien kaupunkien asemakaava-alueet rajattiin ohjelman ulkopuolelle. ELMA:n ohjelma-alueen pinta-ala oli 32 % koko maan pinta-alasta. ELMA -alueella oli asukasta (tieto ALMA-ohjelmasta), 80 % koko maan väestöstä. Kun 12 suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Oulu, Lahti, Pori, Jyväskylä, Lappeenranta, Kotka ja Vaasa) asemakaava-alueet jäivät ulkopuolelle, muodostui maaseutualue, jolla oli asukasta ja, joka oli tuolloin 58 % koko alueen asukasmäärästä. ELMA-ohjelman ohjelma-alueella toteutettiin samaan aikaan Etelä- ja Länsi-Suomen tavoite 2 - ohjelmia sekä tavoite 3, EQUAL-, LEADER+-, POMO+-, INTERREG- ja horisontaalista maaseudun kehittämisohjelmaa. Maaseudun kehittämistyötä täydensivät myös ohjelma-alueella maakuntaohjelmat sekä jossakin määrin Equal -yhteisöaloitteet sekä kansallinen POMO+ -ohjelma. ELMA -ohjelma turvasi myös alueen 20 ALMA -toimintaryhmän työn jatkumisen. Etelä- ja Länsi- Suomen maaseudun kehittämisohjelmalle tavoite 1 -ohjelman ulkopuolisille alueille suunnatuista kansallisista varoista 2 miljoonaa euroa suunnattiin erityisesti ELMA -toimintaryhmien toiminnan tukemiseen. ELMA -toimintaryhmien keskeiset toimintaperiaatteet olivat samat kuin LEADER+, POMO+ ja tavoite 1-toimintaryhmillä. Poikkeuksena oli se, että ELMA -toimintaryhmät eivät tehneet alueelleen kehittämissuunnitelmaa, jolloin niille ei myöskään määritelty erillisiä toimintaryhmäkohtaisia rahoituskehyksiä suunnitelman toteuttamiseen. Kaikki ALMA-toimintaryhminä toimineet ryhmät jatkoivat työtään ELMA-rahoituksella: Eteläisen Päijät-Hämeen toimintaryhmä ETPÄHÄ ry Hyvinkään-Riihimäen seudun yhteistoimintayhdistys YliSet ry Jokivarsien moderni maaseutuyhdistys JoMMa ry Joutsenten reitti ry JyväsRiihi ry Kuusiokuntien kehittämisyhdistys ry Liiveri ry Lounais-Suomen Maaseudun Kehittämisyhdistys ry LounaPlussa ry Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry Maaseudun kehittämisyhdistys SAMPo ry Maaseutukehitys ry Pirkan Helmi ry Pohjois-Kymen kasvu ry PoKo ry Pyhäjärviseudun Kehittämisyhdistys ry 3

4 Seinänaapurin kehittämisyhdistys ry Varsin Hyvä ry Vesuri-ryhmä ry YHYRES -kehittämisyhdistys ry Toimintaryhmät olivat olleet merkittäviä toimijoita ALMA-ohjelmassa. Toimintaryhmät sitoivat käytettävissään olleen rahoituksen hyvin suhteutettuna toiminta-aikaan. Hyvin toimivien kehittämisyhdistysten työn jatkaminen ELMA-varoilla oli erityisen tärkeää. 3. ELMA-ohjelma Koska ELMA-ohjelma perustui Alueelliseen maaseudun kehittämisohjelmaan, olivat ELMA - ohjelman toimintatavat, toimintalinjat ja toimenpiteet lähes samat kuin ALMA -ohjelmassa. Ohjelmasta säädettiin tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella Etelä- ja Länsi-Suomen maaseudun yritystoimintaan ja kehittämiseen myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2006 (759/2005). Etelä- ja Länsi-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa laadittaessa ja myöhemmin toteutettaessa huomioitiin jo ALMA -ohjelmassa tukien porrastuksen perusteena käytetty maaseutuluokittelu. Luokittelussa kunnat oli jaettu harvaan asuttuun, ydin- ja kaupunginläheiseen maaseutuun sekä kaupunkeihin. Luokittelu perustui maaseutumaisuuden astetta kuvaaviin etäisyys -, väestö-, työpaikka-, toimiala-, alkutuotantovaltaisuus - yms. indikaattoreihin. ELMA-ohjelmaa varten kuntaluokittelua ei muutettu, vaikka alueella oli tapahtunut kuntaliitoksia. ELMA-ohjelman - kuten ALMA-ohjelmankin - keskeisiä kehittämisen välineitä olivat yritysrahoitus, kehittämishankkeet ja maaseudun paikalliseen omaehtoisuuteen perustuva asukaslähtöinen toimintatapa. ELMA-ohjelmalla pyrittiin helpottamaan erityisesti harvaan asutun ja ydinmaaseudun ongelmia. Ohjelman toimenpiteillä oli kolme painopistettä: maatilojen yritystoiminta, maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen ja maaseutuyhteisöjen kehittäminen. Joitakin eroja ALMA-ohjelmaan oli. ELMA-ohjelmassa esimerkiksi koulutustoimenpide on tarkoitettu vain viljelijöille ja maataloustyöntekijöille suunnattuihin hankkeisiin. Lisäksi tukitasoissa on joitain eroavaisuuksia. Ohjelman käytännön toimeenpanosta vastasivat työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot. Maa- ja metsätalousministeriö siirsi kullekin TE-keskusalueelle vuoden 2006 alussa käytettäväksi myöntövaltuutta alla lueteltujen kriteerien mukaisesti. Samalla kullekin TE-keskusalueelle siirrettiin ELMA -toimintaryhmien aktivointihankkeisiin tarkoitetut varat, jotka MMM arvioi erillisten kriteerien mukaan kullekin toimintaryhmälle. ELMA -ohjelman valtion rahoituksen jaon laskentaperusteena olivat: harvaan asutun ja ydinmaaseudun kuntien lukumäärä ja niiden asukasluvut TE-keskuskohtaiset ALMA -ohjelman toteutumatiedot sekä TE-keskusalueella toteutettavien eri rahoituslähteiden kokonaisuus. Erityisesti jakoon vaikuttivat alueen LEADER+ ja POMO+ -toimintaryhmien kattavuus. Näiden kriteerien perusteella määritettiin kunkin TE-keskusalueen saama kokonaisrahoitusmäärä. 4

5 3.1 Alueelliset suunnitelmat ALMA-alueen TE-keskukset laativat alueelleen ALMA-ohjelman pohjalta ELMAtoimintasuunnitelman yhteistyössä keskeisten yhteistyötahojen kuten kuntien, TE-keskuksen muiden osastojen, toimintaryhmien ja maakunnan liittojen kanssa. Ohjelmassa linjattiin ne tavoitteet ja painopistealueet, joille ELMA -rahoitusta oli tarvetta suunnata. ELMA-kaudella TE-keskukset myös käynnistivät alueensa EU-ohjelmakauden valmistelua. ELMA -toimintaryhmät eivät tehneet alueelleen omaa kehittämissuunnitelmaa. 3.2 ELMA-ohjelman toimeenpano ja hallinto ELMA-ohjelman rahoitus tuli maatilatalouden kehittämisrahastosta (MAKERA), jonka käyttösuunnitelmasta määräraha erikseen osoitettiin. Ohjelman hallinto- ja maksuviranomaisena toimi maa- ja metsätalousministeriö. Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman ALMAn seurantaryhmä valvoi myös ELMA ohjelman toimeenpanon tehokkuutta ja laatua. Seurantaryhmässä olivat edustettuina yhteistyöministeriöt (SM, KTM, TM, STM, YM, OPM), TE-keskusten maaseutuosastot, edustus maakunnan liitoista ja paikallisista toimintaryhmistä sekä maaseudun kehittämisen kannalta merkittävistä järjestöistä ja muista elimistä. Seurantaryhmän tehtävänä ELMAn osalta oli mm. hyväksyä ELMA -ohjelma, seurata ohjelman edistymistä raporttien ja yhdessä ALMA-ohjelmasta tehtävän arvioinnin avulla. Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet valmistelivat sihteeristönä esitykset seurantaryhmälle. Maa- ja metsätalousministeriö laati ELMA ohjelman toimeenpanoa koskevan vuosiraportin, jota seurantaryhmä käsitteli kokouksessaan. Toimintaryhmät raportoivat toiminnastaan, kuten maa- ja metsätalousministeriön vahvistamissa toimintaryhmille laadituissa toimintaohjeissa ohjeistettiin. 3.3 Aluehallinto Ohjelman käytännön toimeenpanosta vastasivat työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskukset) maaseutuosastot. Koska alueella toteutettiin myös lukuisia muita kehittämisohjelmia, edellytettiin tiivistä yhteistyötä keskeisten yhteistyötahojen kuten kuntien, TE-keskuksen muiden osastojen, toimintaryhmien ja maakunnan liittojen kanssa. ALMA-alueella alueellisten ohjelmien seurantaa varten maakunnan yhteistyöryhmän yhteyteen oli perustettu maaseutujaosto. Maaseutujaosto jatkoi myös ELMA-ohjelman seurantaa. Jaoston puheenjohtajana toimi TE-keskuksen maaseutuosaston päällikkö. Jaoston tehtävänä oli mm. hyväksyä alueen ELMA ohjelma ja valintakriteerit, linjata tukien kohdentuminen ja tukitasojen porrastus erilaisille maaseutualueille, seurata ohjelman toteutumista sekä yhteensovittaa ohjelma alueella olevien eri rahoituslähteiden toimeenpanon kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaoston toiminnasta säädettiin maaseudun kehittämisestä annetun Valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 7 :ssä. 5

6 Maaseutujaoston tarkoituksena on yhdistää alueella toimivien eri rahoittajien ja toimijoiden näkemykset, toimenpiteet ja rahoitus tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi alueen maaseudun kehittämiseksi maakunnan kehittämisstrategian mukaisesti. 4. ELMA-ohjelman tavoitteet ja tulokset ELMA-ohjelman valmistelun lähtökohtana oli, että ohjelman päätöksenteko, lomakkeet, järjestelmät ja seuranta ovat yhteneväisiä ALMA-ohjelman kanssa. Näin tuloksellisuuden seurantaa voitiin jatkaa yhtenäisesti. Siten myös ELMAn määrälliset tavoitteet ja vaikuttavuusindikaattorit eri toimintalinjojen ja toimenpiteiden osalta olivat pitkälti samat kuin ALMA-ohjelmassa. Kaikissa ohjelman toimenpiteissä oli läpäisyperiaatteella otettava huomioon: yrittäjyyden ja osaamisen vahvistaminen, yhteistyö ja yhteistyökulttuurin vahvistaminen, kuluttajan arvostukset sekä ympäristöstä huolehtiminen. ELMAn määrälliset tavoitteet ja vaikuttavuusindikaattorit eri toimintalinjojen ja toimenpiteiden osalta olivat pitkälti samat kuin ALMA-ohjelmassa. ELMA-ohjelman keskeisinä tavoitteina olivat maaseudun elinkeinojen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä työllisyyden, osaamisen ja hyvinvoinnin parantaminen. Tavoitteisiin lähdettiin vastaamaan maaseutuyritysten investointien, kehittämisen ja uuden yritystoiminnan sekä yrittäjyyteen liittyvän osaamisen ja neuvonnan edistämisen kautta. Lisäksi tavoitteena oli erilaisten maaseutualueiden ja kylien myönteinen kehittyminen asumisen, työn ja yrittämisen ympäristöinä. 4.1 ELMA-ohjelman määrälliset ja laadulliset tavoitteet ELMA-ohjelman tavoitteena oli maaseudun elinkeinojen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä työllisyyden parantaminen. Pyrkimyksenä oli elinkeinorakenteen monipuolistaminen vastaamaan kysyntää, yritystoiminnan ja työmahdollisuuksien lisääminen sekä maatilojen toimeentuloperustan vahvistaminen (työpaikka- ja elinkeinotavoite), maaseutukylien säilyttämisen tukeminen toimivina asuin-, työ- ja yrittämisen ympäristöinä (asumistavoite), muita tavoitteita tukeva laaja-alainen osaamisen lisääminen (osaamisen vahvistamistavoite) sekä ympäristön tilaan myönteisesti vaikuttavien toimenpiteiden tukeminen (ympäristötavoite). Tavoitteena oli myös hidastaa harvaan asutun ja ydinmaaseudun väkiluvun alenemista saaden näin aikaan ohjelma-alueella tasapainoinen väestökehitys ja -rakenne koko ohjelmakaudella (väestötavoite). Ohjelman vaikuttavuus ja ohjelman indikaattorit: 1) Elinkeinollisuus: Tavoitteena oli vaikuttaa erityisesti harvaan asutun ja ydinmaaseudun elinkeinorakenteen monipuolistumiseen. Tavoitteena oli, että 55 % ohjelman rahoituksesta käytetään yritysrahoitukseen. Ohjelmassa odotettiin syntyvän 300 uutta yritystä. 2) Työllisyys: Tavoitteena oli lisätä työn tekemisen mahdollisuuksia maaseudulla. Ohjelmalla tavoiteltiin 850 uuden työpaikan syntymistä, joista harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle sijoittuisi

7 3) Väestö (seurataan yhdessä ALMA -ohjelman kanssa): Tavoitteena on vaikuttaa erityisesti harvaan asutun ja ydinmaaseudun väkiluvun alenemisen hidastumiseen. Tavoitteena oli myös vaikuttaa sukupuolten jakaumaan siten, että harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestön sukupuolirakenne tasapainottuisi vastaamaan koko maan keskiarvoa sekä väestön ikäjakaumaan siten, ettei harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestön ikärakenne heikenny. 4) Ympäristö: Ympäristöön positiivisesti vaikuttavien hankkeiden määrää seurataan ja se arvioidaan ALMA -ohjelman kanssa. 4.2 ELMA-ohjelman tulokset ELMA-ohjelman kautta toteutettiin yhteensä 773 toimea. ALMA-kaudella toteutettiin 7734 toimea eli noin 1290 per vuosi. ALMA-ohjelman toteutusvauhdista jäätiin siis selvästi, mutta ero selittyy sillä, ettei toimintaryhmien kautta rahoitettu varsinaisia hankkeita tai yritystukia lainkaan. ELMA-ohjelmassa myönnettiin yritystukea 613 kpl. Toteutetuista toimista yritystukia oli 79 %. Tavoitteena oli, että 55 % ohjelman rahoituksesta kohdistuisi yritystukiin. Yritysrahoituksessa korostuivat bioenergia-, elintarviketalous-, koneurakointi-, matkailu-, metalli- ja hevosalojen tukeminen. Tavoite ylitettiin ja täten yritystukien rahoituksen suuri tarve vahvistui. ELMA-ohjelman tavoitteena oli 300 uuden yrityksen syntyminen. Seurantatietojen mukaan tavoite ylittyi reilusti. Seurantatiedot eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, eikä tulosta voida analysoida tarkasti. Tavoitteena oli, että ohjelmalla vaikutetaan 850 uuden työpaikan syntymiseen, joista harvaan asutulle maaseudulle ja ydinmaaseudulle syntyisi 550. Uusia tai uudistettuja työpaikkoja luotiin yhteensä yli TULOS- INDIKAATTO- RIT TOIMINTA- LINJA 1: Maatalouden kehittäminen TOIMINTALINJA 2: Maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen TOIMINTALINJA 3: Maaseutuyhteisöjen kehittäminen YHTEENSÄ uudet ja uudistetut työpaikat yrityshankkeiden ja uusien yritysten lukumäärä maatilakytkentäiset yritykset Uusista työpaikoista 35 % oli naisten työpaikkoja. Alle 30-vuotiaita uusien työpaikkojen kautta työllistyneistä on noin 22 %. Uudistettuja työpaikkoja syntyi pääasiallisesti toimintalinjalla 2 (maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen) ja niistä naistyöpaikkoja oli 31 %. Alle 30-vuotiaita uudistettujen työpaikkojen haltijoista on 14 %. 7

8 Uusista perustetuista yrityksistä naisyrityksiä on 135 eli 19 % kaikista perustetuista yrityksistä. Maatilakytkentäisiä uusia yrityksiä perustettiin 179 kpl. Kehittämishankkeina tuettiin erityisesti maa- ja metsätalouteen liittyvää koulutusta, uusiutuviin energialähteisiin liittyviä kehittämishankkeita, elintarvikealan kehittämistä sekä kylien kehittämistä. Kehittämishankkeista kappalemäärällä mitattuna suurin osa keskittyi palveluiden kehittämiseen sekä kylien kehittämiseen. Esimerkkihanke: Meteoria Söderfjärden / meteoriihi Pohjanmaan TE-keskuksen alueella toteutettiin Meteoria Söderfjärden -hanke, suomeksi meteoriihi. Hankkeeseen sisältyi vanhan riihen siirtäminen Söderfjärdenin peltoaukealle ja sen muuttaminen näyttelytilaksi ja observatorioksi. Vierailukeskus sijaitsee keskellä meteoriittikraatteria. Lisäksi paikalle rakennettiin lintutorni. Riihi on täysin energiaomavarainen. Sähköä tuotetaan tuuli- ja aurinkovoimalla sekä tarvittaessa biodieselillä. Lisätietoja: ALMA-kaudella saatiin TE-keskusalueilla hyviä kokemuksia maakunnan avaintoimialoja vahvistavista teema- tai työohjelmista, joiden toimintaa jatkettiin ELMAn aikana. TE-keskusalueilla tuettiin ELMA-varoin mm. seuraavia toimialakohtaisia teemaohjelmia: puuenergian käyttö, puun jatkojalostus, elintarvikkeiden jatkojalostus, maaseutumatkailu, kylien kehittäminen, hoiva -ala ja alihankintayrittäjyys. Toimet maaseututyypeittäin ELMA-ohjelmassa toteutettiin yhteensä 773 toimea. Toteutettuja toimia YH- TEENSÄ (lkm) HANKKEITA YHTEENSÄ (lkm) Kehittämishankkeita (lkm) YRITYSTU- KIA YH- TEENSÄ (lkm) Koulutushankkeita Maaseututyypit (lkm) Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu Kaupunkien läheinen maaseutu Kaupungit YHTEENSÄ Toteutetuista toimista yritystukia oli 613 eli 79 % kaikista. Koulutushankkeita hankkeista oli 6 %. Suurin osa toteutetuista toimista toteutettiin ydinmaaseudulla. Ydinmaaseudulla pantiin toimeen 55 % kaikista toteutetuista toimista. Ydinmaaseudun toimista 89 % oli yritystukia. 8

9 Harvaan asutulla maaseudulla toteutettiin 104 toimea eli noin 13 % kaikista toteutetuista toimista. Harvaan asutun maaseudun toimista yritystukia oli 94 %. Kaupungeissa toteutettujen toimien osuus kaikista toteutetuista toimista oli 14 %. Kaupunkien toimista neljännes oli yritystukia. 5. Rahoitus ja ohjelman toteuttaminen Maatilatalouden kehittämisrahaston MAKERAn vuoden 2006 väliaikaisessa käyttösuunnitelmassa osoitettiin Etelä- ja Länsi-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kansallisia varoja 21 miljoonaa euroa. ELMA-ohjelman rahoitus sisälsi 2 miljoonaa euroa erityisesti ALMA -toimintaryhmien vuoden 2006 ELMA -aktivointihankkeille. Varat osoitettiin TE-keskuksille valtioneuvoston päätöksellä tammikuussa Koko ohjelman kansallisesta julkisesta rahoituksesta noin 94 % tuli valtiolta ja runsas 6 % alueen kunnilta. Hankkeissa oli mahdollista käyttää myös muuta julkista rahoitusta sen mukaan, mitä näiden varojen käytöstä oli säädetty. Kuntarahan osuus eri hanketyypeittäin oli vastaava kuin ALMAohjelmassa. Toimintaryhmien aktivointi- ja kehittämishankkeissa kuntarahan osuuden tuli olla 20 % hankkeen julkisesta rahoituksesta. Toiminnan kokonaisrahoituksesta noin 49 % arvioitiin kertyvän yksityisenä rahoituksena. Näin ohjelman kokonaisrahoitukseksi muodostui 43,7 miljoonaa euroa. Ohjelman 21 miljoonan euron valtion osuus kohdennettiin seuraavasti eri toimintalinjoille: toimintalinja 1: 10 %, toimintalinja 2: yli 65 % ja toimintalinja 3: noin 25 %. Varojen kohdentaminen ei mennyt ihan suunnitellun mukaisesti, sillä toimintalinjan 3 rahoitusosuus jäi suunniteltua pienemmäksi. Toimintalinja 2 (maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen) osoittautui suunniteltua suositummaksi. Maaseutuyhteisöjen kehittämiseen taas ei käytetty varoja suunnitellun mukaisesti, kuten alla olevasta taulukosta on nähtävissä: Toimintalinja Suunnitelma Toteuma Toimintalinja 1 Maatalouden kehittäminen 10 % 11 % Toimintalinja 2 Maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen yli 65 % 72 % Toimintalinja 3 Maaseutuyhteisöjen kehittäminen noin 25 % 17 % ELMA -ohjelman mukaiset tukipäätökset tuli tehdä vuoden 2006 aikana MMM:n vahvistaman päätöskaavan mukaisesti. Hankkeiden toteutusaika päättyi TE-keskus teki päätöksen tuen myöntämisestä maa- ja metsätalousministeriön maatalouden kehittämisrahastosta (MAKERA) sille osoittaman myöntövaltuuden puitteissa. Tukien maksamista koskevat päätökset valmisteli TE-keskuksen maaseutuosasto, joka lähetti kyseisiin maksamispäätöksiin perustuvan maksatusaineiston maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukseen (Tike) maaseutu- ja rakenneyksikössä tapahtuvaa maksun hyväksymistä ja Tikessä tapahtuvaa tuen maksamista varten. Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti ELMA-ohjelman päätöskaavat. Maaseutu- ja rakenneyksikkö hyväksyi maksut, minkä jälkeen Tike suoritti maksut tuensaajille. 9

10 6. Viestintä ja koulutus Viestintä Maa- ja metsätalousministeriö, toimintaryhmien verkostoyksikkö, TE-keskukset ja LEADER+toimintaryhmät ovat toteuttaneet monipuolista viestintää ohjelmakaudella Viestinnän painotus on ollut erilaisissa julkaisuissa, mutta myös www-sivuja, sähköpostia ja sähköisiä tiedotteita tai uutiskirjeitä on käytetty tehokkaasti hyödyksi. Julkaisut Monet toimintaryhmät julkaisivat omia tiedotuslehtiään, usein yhteistyössä muiden alueensa paikallisten toimintaryhmien tai TE-keskuksen kanssa. Lehdet jaettiin kaikkiin tai useimpiin toimintaryhmien alueiden talouksiin. Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi ohjelmakauden tuloksista kertovan kolmen esitteen sarjan keväällä Sarjassa ilmestyi esitteet elinkeinojen kehittämisestä, toimintaryhmien työstä ja kaudesta yleisesti. Esitteitä varten haastateltiin hankevetäjiä sekä toimittiin yhteistyössä TE-keskusten ja toimintaryhmien kanssa. Esitteet käännettiin suomen ja ruotsin lisäksi englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Kesän 2008 Farmari-maatalousnäyttelyssä julkistettiin MMM:n ja Mavin julkaisema Näin tehtiin - kirja, johon on koottu hyviä hankkeita koko ohjelmakauden ajalta. Lisäksi vuonna 2007 toimintaryhmät julkaisivat useita ohjelmakaudesta kertovia julkaisuja ja lehtiä. Sähköinen media ELMA-ohjelmasta sai tietoa maa- ja metsätalousministeriön www-sivuilta ja Maa- ja metsätalousministeriön www-sivusto uudistettiin keväällä Useimmilla ELMA-ryhmillä oli omat ALMA-kaudella perustetut www-sivut. Myös TE-keskukset käyttävät www-sivustojaan ja sähköisiä uutiskirjeitään maaseudun kehittämisasioista viestimiseen. Koulutus Keskustelupäivä TE-keskusten toimintaryhmäyhteyshenkilöille MMM; Voimatalo Helsinki MMM Keskustelupäivä TE-keskusten alueellisia ohjelmia valmisteleville henkilöille MMM; Voimatalo Helsinki MMM/maaseutu- ja rakenneyksikkö EMOTR-O -osarahoitteisten ohjelmien toimeenpanon koulutus Joensuu, hotelli Kimmel MMM/maaseutu- ja rakenneyksikkö 10

11 TE-keskusten ja toimintaryhmien yhteinen seminaari Helsinki Congress Paasitorni Helsinki Suomen kylätoiminta ry:n, MMM/maaseutu- ja tukipolitiikkayksikkö ja maaseutu- ja rakenneyksikkö Maaseudun EMOTR O-osarahoitteisten maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanon koulutus Hotelli-ravintola Lasaretti, Oulu MMM/maaseutu- ja rakenneyksikkö TE-keskusten toimintaryhmien yhdyshenkilöiden koulutus Rovaniemi MMM/maaseutu- ja rakenneyksikkö ALMA-ohjelman päättäjäisristeily Helsinki- Tukholma Ohjelmakausi , TE- keskuksien ja Dipoli, Espoo toimintaryhmien koulutus MMM/maaseutu- ja rakenneyksikkö MMM/maaseutu- ja rakenneyksikkö Koulutuspäivät TE-keskusten maaseutuosastojen yritystutkijoille Lahti MMM Uutta ohjelmakautta koskeva koulutus TEkeskuksille ja toimintaryhmille Järvenpää-talo, Järvenpää MMM Koulutusta TE-keskuksille ja toimintaryhmille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Hotelli Arthur, Helsinki MMM ja Maaseutuvirasto Koulutus TE-keskuksille ja toimintaryhmille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Sokos Hotelli Vantaa, Vantaa MMM ja Maaseutuvirasto 7. Hallinnolliset tarkastukset ELMA-ohjelman alle euron investointeihin tehtiin hallinnollisia tarkastuksia 33 % hankkeista. Yli euron investoinneista hallinnollinen tarkastus tehtiin lähes kaikkiin. 11 hankkeen kohdalta tieto hallinnollisen tarkastuksen tekemisestä puuttuu. Hallinnollisista tarkastuksista ei löytynyt mitään erityistä raportoitavaa. Päällimmäisenä havaintona voidaan pitää, että hankkeita oli hallinnoitu kaiken kaikkiaan hyvin, eikä mitään tahallista väärinkäyttöä esiintynyt. Huomiot ovat olleet enemmänkin teknisiä; kirjanpidon ja hankkeen erillisyyteen ja jaotteluun sekä kirjauskäytäntöihin liittyviä. Tarkastusten yhteydessä on myös annettu ohjaavaa neuvontaa, kuinka hankkeiden hallinnoinnissa jatkossa tulisi toimia. Asiakkaat ovat kokeneet kovin vaikeaksi kovin yksityiskohtaisten kalustoluettelojen ja tarjouspyyntöasiakirjojen laatimisen jo rahoituksen hakuvaiheessa. 11

12 8. Lopuksi ELMA rahoitus oli tarpeellinen siirtymäkaudelle ALMAn toteutuksen loppuessa helmikuussa ELMA rahoitus turvasi kehittämisorganisaatioiden, mm. toimintaryhmien, pysyvyyttä ja kehittämistyön jatkuvuutta rahoituskausien vaihteessa. ELMA toimii ALMAsta siltana uudelle ohjelmakaudelle. 12