POROTALOUDEN RUOKINTATEKNOLOGIAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POROTALOUDEN RUOKINTATEKNOLOGIAT"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ Mustonen Janne 2012 POROTALOUDEN RUOKINTATEKNOLOGIAT Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

2 ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Opinnäytetyö POROTALOUDEN RUOKINTATEKNOLOGIAT Janne Mustonen 2012 Toimeksiantaja PORUTAKU-hanke Ohjaaja Veikko Maijala Hyväksytty 2012 Työ on kirjastossa lainattavissa.

3 Luonnonvara- ja ympäristöala Opinnäytetyön tiivistelmä Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Tekijä Janne Mustonen Vuosi 2012 Toimeksiantaja Työn nimi Sivu- ja liitemäärä PORUTAKU -hanke Porotalouden ruokintateknologiat Opinnäytetyössä selvitetään poronruokinnassa käytettäviä teknologioita. Tutkimustehtävänä oli selvittää Suomen poronhoitoalueella käytössä olevia ruokintavälineitä, saada tietoa niiden käytettävyydestä ja tutkia niiden taloudellisuutta. Opinnäytteen tilaajana toimi Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt - elinkeinon kehittämishanke eli PO- RUTAKU. Porotaloudessa talvisesta lisäruokinnasta on tullut nykyisin jo laitumiin rinnastettava tuotantotekijä. Elinkeinon kehittämisen edellytyksenä on selvittää käytössä olevat ruokintateknologiat. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa menetelminä käytettiin kyselyitä ja haastatteluita. Teknologioiden taloudellisuutta tutkittiin laskemalla koneketjujen kustannuksia kuvitteellisilla porokarjoilla ja ruokintamalleilla. Tuloksista selvisi porojen lisäruokinnassa käytettävän useita erilaisia laitteita ja menetelmiä. Koneiden käyttö oli erittäin yleistä, ja varsinkin peruskoneita traktoreita, moottorikelkkoja ja mönkijöitä käytettiin ruokinnassa yleisesti. Traktoreissa käytettävät laitteet olivat pääasiassa maatalouteen tarkoitettuja laitteita, ja vastaavasti monet moottorikelkalla tai mönkijällä käytettävät laitteet olivat itse rakennettuja. Koneketjujen kustannuslaskennasta kävi ilmi porokarjojen koon vaikutus kustannuksiin. Porokarjojen koon kasvaessa laskelmien kustannukset poroa kohti pienenivät. Johtopäätöksinä voidaan todeta poronhoitoalueella olevan useita erilaisia ruokintaratkaisuja, joiden toteuttaminen vaatii oman teknologiansa. Käytettävät teknologiat ovat toimivia ratkaisuja sekä poron hyvinvoinnin että porotilan kannalta. Suuri peruskoneiden määrä porotaloudessa mahdollistaa tehokkaampien ruokintamenetelmien ja -teknologioiden käyttöönoton tulevaisuudessa. Ruokintalaitteet on hankittava tilan poromäärien ja käytettävän ruokintamallin mukaan. Lisäksi hankinnoista on syytä tehdä ennakkoon kustannuslaskelmat, jotta kannattavuus selviää. Koneiden käytön tarve ruokinnassa kasvaa poromäärien noustessa ja työvoiman vähetessä, käytännössä koneet ovat lisäruokinnassa välttämättömiä. Kustannuksia voidaan pienentää yhteiskäytöllä. Maasto- ja tarharuokinnassa on mahdollista käyttää samoja menetelmiä ja teknologioita. Avainsanat poronhoito, lisäruokinta, kannattavuus

4 School of Forestry and Rural Industries Abstract of Thesis Rural Industries Author Janne Mustonen Year 2012 Commissioned by Subject of thesis Number of pages PORUTAKU project Feeding Technologies in Reindeer Husbandry The objective of this thesis is to present the different feeding technologies utilized in the Finnish reindeer husbandry area along with a comprehensive applicability- and economical value assessment. The commissioner of this thesis is PORUTAKU- project. Supplementary feeding during wintertime has become a factor of production in modern reindeer husbandry beside the nature pasture. Therefore, it is a prerequisite to profoundly assess the used technologies and methods in order to enable development within the field. The empirical part of the thesis is qualitative and data is collected through interviews and questionnaires. The economic value of the machinery is configured by an expense of the machine chain- fictitious reindeer herd and feeding model ratio. The results confirm that the usage of machinery is very common in supplementary feeding. Tractors, snowmobiles and ATVs are the basic prevalent technologies. The equipment for the tractor is mainly destined for conventional farming and the ATV- and snowmobile implements are primarily self-made. Furthermore, it is indicated that with an increasing size of the reindeer herd, the expense ratio of the machinery decreases. The conclusion is that there are several feeding methods executed in the Finnish reindeer husbandry area and all require own machines and equipment. Additionally, the used technologies serve the well-being of the animals and the reindeer herder. The already large availability of basic machinery in reindeer husbandry allows the use of more efficient feeding methods and technology in the future. The size of the reindeer herd and the used feeding method are the determining factors of the machinery utilization. Machinery buying- and investment decisions should be based on expense calculation for ascertaining their economical value. The need of using machinery for supplementary reindeer feeding is rising according to the size of the herd. Simultaneously, the amount of labor decreases. In fact, the machines are indispensable. Expenses can be cut down if machines are bought collectively. The same machinery and methods can be used to feed the reindeer in an enclosure or directly in the landscape. Keywords Reindeer husbandry, supplementary feeding, costeffectiveness

5 Sisällys KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO JOHDANTO POROTALOUS PORONHOITO PORON LISÄRUOKINTA Porojen ravinnon tarve ja käytettävät rehut Lisäruokinnan järjestäminen TEKNOLOGIA SELVITYKSEN TOTEUTUS RUOKINTATEKNOLOGIA SELVITYKSEN TULOKSET TULOKSIEN POHJATIETOJA TRAKTORIKÄYTTÖISET RUOKINTALAITTEET Rehuleikkurit Paaliveitset Peräkärryt Apevaunut Paalisilppurit Puutavarakuormain Valssimylly heinäjauhomyllyt Pellettikone sekä pelletinjakokone MOOTTORIKELKAN TAI MÖNKIJÄN PERÄSSÄVEDETTÄVÄTLAITTEET Pyöröpaaliliukuri Pelletinlevityslaitteet Sähköinen rehuleikkuri RUOKINTA-AUTOMAATIT JA KAUKALOT Sähköiset automaatit Muut automaatit Kaukalot ja muut ruokintaratkaisut RUOKINTALAITTEIDEN KÄYTTÖKUSTANNUKSIA KUSTANNUSLASKENNAN POHJATIEDOT TARHARUOKINTA 80 PORONKARJALLA TARHARUOKINTA 200 PORONKARJALLA... 57

6 5.4 TARHARUOKINTA 400 PORONKARJALLA MAASTORUOKINTA 400 PORONKARJALLA LASKELMIEN YHTEENVETO JA TARKASTELU JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET... 81

7 1 KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO Kuvio 1. Porutaku-hankkeen toteuttaman kyselyn tulokset suhteessa vastaajiin.16 Kuvio 2. Kuokkaleikkurin käyttöä Poikajärven paliskunnassa..19 Kuvio 3. Paaliveitsi Narkauksen paliskunnassa...20 Kuvio 4. Paaliveitsi Alakylän paliskunnassa.20 Kuvio 5. Paaliveitsi Oraniemen paliskunnassa 21 Kuvio 6. Paalipihdit Kynkäänniemen tilalla 22 Kuvio 7. Purkava kärry säilörehun jaossa Poikajärven paliskunnassa 23 Kuvio 8. Lastattu purkavakärry Poikajärven paliskunnassa..24 Kuvio 9. Apevaunu Jarmo Kynkäänniemen tilalla 25 Kuvio 10. Rehun jauhatus apevaunulla.26 Kuvio 11. Säilörehun jako apevaunulla.26 Kuvio 12. Karvon Vesan paalisilppuri...28 Kuvio 13. Rehun silppuaminen käynnissä 29 Kuvio 14. Viljan litistin Mylly Holsterin tilalla.31 Kuvio 15. Heinäjauhomylly Hirvasniemellä..32 Kuvio 16. Heinänjauhatus käynnissä 33 Kuvio 17. Pellettikone..34 Kuvio 18. Valmista pellettiä.35 Kuvio 19. Koko pelletöinti ketju..35 Kuvio 20. Pyöröpaaliliukuri Oraniemen paliskunnassa..36 Kuvio 21. Pyörillä oleva täysrehun jakovaunu Oraniemen paliskunnassa.37 Kuvio 22. Täysrehun jakoa annostelevalla louskuttimella..38 Kuvio 23. Louskuttimen säiliön pohja sekä annostelijat...38 Kuvio 24. Annostelijan työn jälki puhtaalla lumella..39 Kuvio 25. Täysrehunjako laite oraniemestä..40 Kuvio 26. Laitteen säiliön pohjaratkaisu ja jakoluukku...40 Kuvio 27. Nauhaksi rehut laskevan laitteen jälkeä..41 Kuvio 28. Apulannanlevittimestä tehty rehunlevitin.42 Kuvio 29. Automaattinen annostelija mallia kauha..42 Kuvio 30. Siipipyörä mallinen automaattinen annostelija öljytynnyri säiliönä.43 Kuvio 31. Siipipyörä annostelija.44 Kuvio 32. Kynkäänniemen rehun kaukaloihin levitykseen soveltuva malli.45 Kuvio 33. Konttaniemen heinäjauho automaatti..47 Kuvio 34 Konttaniemen heinäjauho automaatti...48 Kuvio 35. Ruokinta kaukalo suksiboksista Konttaniemellä 49 Kuvio 36. Ruokintakaukaloja LAOn poroaidalla..50 Kuvio 37. Kaukaloita Kynkäänniemen tarhalla.50 Kuvio 38. Heinähäkki...51 Kuvio 39. Kumimatto viritetty pyöröpaalun ympärille Konttaniemellä..52 Taulukko 1. Moottorikelkka ja louskutin 80 poron ruokinnassa 56 Taulukko 2. Paaliveitsi ja rehuleikkuri 80 poron ruokinnassa...57 Taulukko 3. Paaliveitsi ja rehuleikkuri 200 poron ruokinnassa.58 Taulukko 4. Paalisilppuri 200 poron ruokinnassa...59 Taulukko 5. Moottorikelkka ja louskutin 200 poron ruokinnassa..60 Taulukko 6. Paaliveitsi ja rehuleikkuri 400 poron ruokinnassa.62 Taulukko 7. Paalisilppuri 400 poron ruokinnassa...63 Taulukko 8. Apevaunu 400 ruokinnassa 64 Taulukko 9. Moottorikelkka ja louskutin 400 poron ruokinnassa..65 Taulukko 10. Paaliveitsi ja rehuleikkuri 400 poron maastoruokinnassa..67

8 Taulukko 11. Paalisilppuri 400 poron maastoruokinnassa.68 Taulukko 12. Apevaunu 400 maastoruokinnassa...69 Taulukko 13. Moottorikelkka ja louskutin 400 poron maastoruokinnassa 70 Taulukko 14. Rehunjakokustannukset laitteittain ja poromäärien mukaan..71 2

9 3 1 JOHDANTO Porotaloudessa on viimeisinä vuosikymmeninä voimakkaasti kasvanut porojen talviaikainen lisä- ja tarharuokinta. Syyt ruokinnan lisääntymiseen ovat talvilaitumien huono kunto, muista maankäyttö muodoista osaksi johtuen, sekä kasvava tarve suojella poroja pedoilta. Porotalouden piirissä ruokintakeinot ovat vaihtelevia. Tieto porojenruokinnasta poronhoitajien keskuudessa voi olla vaihtelevaa. Tästä johtuen on tullut tarpeelliseksi kehittää hyvän käytännön ruokintamalli. Tätä tehtävää varten on perustettu PORUTAKU -hanke eli Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt elinkeinon kehittämishanke. PORUTAKU toimii tämän opinnäytteen toimeksiantaja. PORUTAKU - hanke on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen porotalouden kehittämishanke, jossa tutkimuksen, neuvonnan ja elinkeinon edustajien yhteistyöllä luodaan hyviä toimintamalleja porotalouteen. Hankkeen tavoitteena on erityisesti kehittää elinkeinon kannattavuutta ja huomioida eläinten hyvinvointiin liittyvät vaatimukset.(porutaku 2012.) Hankkeessa mallinnetaan porojen ruokinnan, tarhauksen ja kuljetuksen hyvät toimintatavat. Kustannustehokkaan ja porojen hyvinvoinnin huomioivan lisäruokintamallin luomiseksi hankkeessa mm. testataan erilaisia rehuja ja kartoitetaan olemassa olevia lisäruokintamalleja. Hankkeen tuottamat tiedot välitetään julkaisuilla, teemakoulutuksilla ja tilakäynneillä sekä Internet-sivujen välityksellä. (PORUTAKU 2012.) Rovaniemen ammattikorkeakoulun toteuttama ja hallinnoima, sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun osa toteuttama PORUTAKU - hanke, toteutetaan Lapin ELY- keskuksen maaliskuussa 2011 myöntämän Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoituksella. (PORUTAKU 2012.) Jotta ruokinnan hyviä käytäntöjä voidaan luoda, on ensin selvitettävä erilaisia osa-alueita, joista yksi on tämän opinnäytteen aihe, eli porojen ruokintateknologiat. Porotalouden ruokintateknologioista ei ole ennen tätä opinnäytettä tehty kattavaa selvitystä. Aikaisempaa tietoa ruokintateknologioista ovat anta-

10 4 neet työterveyslaitoksen verkkosivut ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijoiden 2003 tekemä projekti poron ruokintaa helpottavat laitteet ja siitä tehty raportti sekä video. Opiskelijoiden tekemä video on saatavilla PORUTAKUn verkkosivuilla. Poronhoitajat ovat joutuneet tekemään ruokintaratkaisuja usein oman tiedon ja tuttavapiirin perusteella ilman tutkittua tietoa ruokintateknologioista. Tehokas ja hygieeninen ruokinta erityisesti isoilla poromäärillä vaatii eri teknologioiden käyttöä. Myös työhyvänvointi, ergonomia ja työturvallisuus ovat riippuvaisia käytettävästä tekniikasta. Voidaan sanoa että poron sekä poronhoitajan hyvinvointi on riippuvainen käytettävästä teknologiasta. Koko porotalouden imagon kannalta yhtenäiset hyvät tavat ruokinnassa ovat eduksi. Porotalouden tuottavuuteen teknologian selvittämisellä on oletettavasti positiivista vaikutusta. Yhteiskunnan kannalta yhtenäisillä hyvillä ruokintatavoilla on mahdollista vähentää poronhoitajien sairauskuluja ja taloudellisia ongelmia. Myös kauppa ja teollisuus hyötyvät, kun poron ruokinnassa käyttökelpoinen ja tarvittava koneistus on tiedossa. Tarkoituksena on selvittää käytettävissä olevan kirjallisuuden ja PORUTAKU -hankkeen tekemän kyselyn, sekä poroisäntäpäivillä tehtävän kyselyn ja eri laitteiden omistajien haastattelujen perusteella käytössä oleva tekniikka. Teknologioiden taloudellisuutta tullaan myös pohtimaan koneketjulaskelmien avulla. Tulen keskittymään työssäni poron tarha- ja maastoruokinnassa pääasiassa käytettävien rehujen, joita ovat nurmirehut, teolliset täysrehut ja viljat, jakeluun, annosteluun ja hienontamiseen tarkoitettuihin teknisiin ratkaisuihin. Opinnäytteen alkuperäinen aikataulu oli toteuttaa kyselyt ja haastattelut kevään 2012 aikana ja raportoida tulokset 2012 kesäkuussa. Työn oli myös tarkoitus olla kaksiosainen, joissa molemmissa osioissa olisi omat toteuttajat. Toisen osion tekijä on Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelija. Opinnäytteen toisen osion oli tarkoitus koskea maatalouden käytössä olevien ruokintateknologioiden ja uuden teknologian soveltuvuutta poronruokintaan. Työn aikana päädyttiin kuitenkin ratkaisuun jossa molemmat työn osat tehdään omana työnään. Tähän päädyttiin aikataulujen erilaisuuden sekä koulu-

11 5 tuspaikkojen suuren välimatkan johdosta. Aikataulu oli realistinen kyselyiden ja haastatteluiden osalta. Ne saatiin toteutettua toukokuun 2012 loppuun mennessä. Opinnäytteen raportin valmistuminen kesti ennakoitua pidempää joulukuun 2012 loppuun asti.

12 6 2 POROTALOUS 2.1 PORONHOITO Poro on pitkäraajainen, nelivarpainen hirvieläin, kasvissyöjä ja märehtijä. Suomalainen poro on kesytetty Skandinavian villistä tunturipeurasta. Poronhoitoalueen eteläosissa poroihin on hieman sekoittunut pitkäkoipisempaa metsäpeuraa eli suomenpeuraa. Poro valikoi luonnossa ravintonsa hyvin tarkkaan, mutta se tulee toimeen myös hyvin yksinkertaisella ravinnolla. Poro käyttää saatavilla olevaa ravintoa hyväkseen tilanteen mukaan. Poroa pidetään tämän vuoksi välityypin märehtijänä. (Maijala Nieminen Soveri 1998, 9, 25.) Luonnonoloissa poro käyttää ravinnokseen yli 350 ravintokasvia, joista tärkeitä on yli sata (Kortesalmi 2007, 13). Poron tärkeimmät talviravintokasvit ovat jäkälä, luppo ja metsälauha (Meristö - Järvinen Kettunen Nieminen 2004, 12). Vaikka poro on alkujaan tuntureiden asukas, elää suurin osa Suomen poroista koko vuoden metsäalueella. Poro on hyvin lumeen sopeutunut eläin. Se pystyy kaivamaan jäkälää vielä senttimetriä syvässä lumessa. Kevättalvella auringon kovettaessa hankia jäkälän kaivu käy vaikeaksi. Porot aloittavat tuolloin kevätvaelluksensa ja siirtyvät puilla kasvavien luppojen syöntiin tai siirtyvät tuntureille. Erittäin vaikeissa lumioloissa nälkiintymiset ja porokuolemat ovat tuolloin tavallisia. (Maijala ym. 1998, 9-10.) Poronhoito on pääasiassa Euraasian pohjoisosien taiga- ja tundravyöhykkeellä asuvien alkuperäiskansojen elinkeinomuoto. Suomessa poronhoito alkoi yleistyä luvuilla luvun puolivälissä alue oli asettunut nykyisille sijoilleen, 65. ja 70. asteelle pohjoista leveyttä. (Meristö ym. 2004, 1.) Suomen poronhoitoalueen laajuus on km2, mikä on runsaat 36 prosenttia koko maan pinta-alasta ja lähes 77 % Pohjois-Suomen pinta-alasta. Poronhoitoalueesta neljä viidesosaa sijaitsee Lapin läänissä, josta vain taajamat sekä teollistunein ja tiheimmin asuttu lounaisosa (Kemi, Keminmaa, Tornio) jäävät alueen ulkopuolelle. Oulun läänistä poronhoitoalueeseen kuu-

13 7 luu koillisosa. Etelässä alue rajoittuu Kuhmo - Oulu linjan pohjoispuolelle. (Meristö ym. 2004, 6.) Nykyisin eloporoja (erotusten yhteydessä eloon jätetyt porot) saa olla kaikkiaan enintään eli keskimäärin 1,8 poroa maaneliökilometriä kohti. Vasonnan ja erotusten välisenä aikana poroja on noin enemmän. (Meristö ym. 2004, 6.) Poronhoitovuonna 2006/07 poronomistajia oli kaikkiaan lähes 4900 ja he jakaantuivat poronhoitovuonna 2005/06 noin eri ruokakuntaan. Yli 80 poroa omistavia ruokakuntia oli (Rantamäki-Lahtinen 2008, 10.) Poroja saavat omistaa vain poronhoitoalueella pysyvästi asuvat Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiset sekä paliskunnat (Finlex 2012). Paliskuntajärjestelmä perustuu porojen yhteistoiminnalliseen hoitamiseen kunkin paliskunnan alueella. Poronhoitolain mukaan paliskunnan osakkaita ovat poronomistajat, joilla on sen alueella yksi tai useampi poro omassa merkissään. (Meristö ym. 2004, 8.). Paliskunnan tärkein tehtävä on poronhoitolain 2. luvun 6 mukaan hoitaa osakkaitten poroja paliskunnan alueella, jos niitä ei ole poronhoitolain 7. luvun 41 otettu omaan hoitoon (Finlex 2012). Paliskuntakohtainen suurin sallittu poromäärä määrätään lähinnä talvilaidunten kantokykyyn perustuen. Talvilaidunten kartoituksen mukaan jäkälälaitumet ovat yleisesti verraten huonokuntoisia. (Meristö ym. 2004, 13.) Poroa hyödynnetään taloudellisesti pääasiassa lihana ja teurastusten sivutuotteina, nahasta, luusta ja sarvista valmistettuina matkamuistoina ym. koriste-esineinä. Lisäksi poroa hyödynnetään erilaisina poroon tukeutuvina ohjelmapalveluina. (Meristö ym. 2004, 19.) Porotaloutta haittaavia tekijöitä ovat muut kilpailevat maakäyttömuodot, kuten metsätalous, maa- ja puutarhatalous, matkailu, vesivoimatalous ja kaivostoi-

14 8 minta. Lisäksi pedot, liikenneyhteydet ja liikenne ovat porotalouden kannalta ongelmallisia. (Meristö ym. 2004, ) Poronhoitoalueen sisällä luonnonolot ovat varsin erilaiset. Luonnonolojen erilaisuus heijastuu myös poronhoidon edellytyksiin ja harjoittamistapaan. Poronhoito perustuu lähtökohdiltaan porojen kykyyn hankkia itse oma ravintonsa luonnosta. (Meristö ym. 2004, 12). Vuoden keskilämpötila on poronhoitoalueella noin nollan celsiuksen tienoilla. Vuodenaikojen vaihtelu on suurta ja ilmasto äärevöityy pohjoista kohti. Tammikuussa pakkasta on keskimäärin celsiusta. Vuotuinen sademäärä poronhoitoalueella on millimetriä, josta lumena tulee prosenttia. Pysyvä lumipeite kestää yleensä viidestä seitsemään kuukautta, tunturialueilla jopa kauemmin. Lunta on enimmillään metri, itäisillä vaaramailla enemmän. Vuosittaiset erot lämpötiloissa ja lumimäärässä ovat suuret. (Rantamäki-Lahtinen 2008, 46.) 2.2 PORON LISÄRUOKINTA Suomessa porojen lisäruokinta yleistyi luvulla aluksi poronhoitoalueen eteläosissa. Lisäruokinta lisääntyi ja levisi seuraavina vuosikymmeninä koko poronhoitoalueelle, lukuun ottamatta Pohjois-Sallaa. (Rantamäki-Lahtinen 2008, 63.) Lisäruokinnalla pyritään turvaamaan porojen selviytyminen poikkeuksellisissa luonnonoloissa, tällöin tarkoitetaan hätäruokintaa. Lisäruokinnalla voidaan myös helpottaa porojen paimentamista. Lisäksi lisäruokinnalla voidaan lisätä poronhoidon tuottoa ja vakautta. Tällöin lisäruokinta toteutetaan viemälle lisäravinto maastoon tai porot ruokitaan tarhaan. Maastoruokinta on yleisintä poronhoitoalueen keski- ja pohjoisosissa, vastaavasti tarharuokinta on yleisintä etelä- ja keskiosissa muulla poronhoitoalueella. Tarhavasotus ja kevätruokinta ovat yleisiä pohjoisosissa poronhoitoaluetta. (Rantamäki-Lahtinen 2008, )

15 9 Lisäruokinnan edellytykset paranevat eteläisellä poronhoitoalueella. Viljelymaata on enemmän ja poronhoito on yleisesti maatilatalouden sivuelinkeino. Perinteisen maatalouden harjoittamisen vähetessä elinkeinon tuotantopanoksia, kuten pellot ja koneet on voitu siirtää porotalouden käyttöön.(maijala Nieminen 2004, 3.) Lisäruokinta aloitetaan talvisin vuoden vaihteen jälkeen tai viimeistään silloin kun kaivuolosuhteet vaikeutuvat ja porot eivät saa riittävästi ravintoa luonnonlaitumilta (Maijala ym. 1998, 91). Lisääntynyt ruokinta on muuttanut poronhoitoa vähentäen elinkeinon riippuvuutta talvilaitumista ja luonnonoloista. Lisäruokinta on jokavuotista varsinkin eteläisellä ja keskeisellä poronhoitoalueella ja on jo laitumiin rinnastettava välttämätön tuotantotekijä. Poronhoitovuonna 2003/04 poronhoitoalueen eloporoista yli 41 prosenttia oli tarharuokinnassa. Tarhoja oli yhteensä 1 317, joissa keskimäärin ruokittiin 64 poroa 88 vuorokauden ajan. Lisäruokintaan käytettiin kuivaksi heinäksi laskettuna 22 miljoonaa kiloa eli maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen rehutaulukon(maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 2010) mukaan 16,08 miljoonaa rehuyksikköä. (Rantamäki- Lahtinen 2008, ) Ruokinnan kustannuksia on vaikea laskea, mutta tavallisesti maastoruokinta on kannattavampaa kuin tarharuokinta. Hätäruokinta kannattaa vain jos nälkiintyneiden porojen pelastaminen on mahdollista. (Rantamäki-Lahtinen 2008, 65.) Kaamasen koetarhalla tehtyjen kokeiden tuloksissa saatiin ruokinnan kustannuksiksi 72,9 euroa poroa kohti vapaalla täysrehun syönnillä, normaali tarharuokinnalla 42,3 euroa poroa kohti, maastoruokinnalla 38,3 euroa poroa kohti ja 10,5 euroa luonnonlaitumilla(maijala Nieminen 2004, 37). Anna- Leena Jänkälän opinnäytetyössä tarharuokinta on laskennallisesti halvempi kuin maastoruokinta jos poroja on tarhassa noin 200. Kun porojen määrä ruokinnassa on yli kahdensadan, on maastoruokinta halvempaa kuin tarharuokinta(jänkälä 2009, 46). Ruokintamenot olivat paliskuntien menoista koko poronhoitoalueella poronhoitovuonna 2003/04 lähes 18 %, varsinaisen po-

16 10 ronhoitoalueen alapuolella olevalla muulla poronhoitoalueella jo yli 25 % (Rantamäki-Lahtinen 2008, 65) Porojen ravinnon tarve ja käytettävät rehut Rehujen sisältämän ja eläimen eri tuotantovaiheissa tarvitseman energian mittaamiseksi on kehitetty erilaisia rehuarvojärjestelmiä. Porojen ruokintaan rehuyksikköjärjestelmää on sovellettu lähes suoraan. Suomessa on vuodesta 1995 ollut käytössä muuntokelpoiseen energiaan perustuva rehuyksikköjärjestelmä(ry) ja valkuaiselle OIV-PVT-järjestelmä. (Maijala ym. 1998, ) Vaadinporo tulee toimeen talvella normaalioloissa 1,1 ry vuorokaudessa, edelliskevään vasa 0,7 ry vuorokaudessa ja hirvas 1,9 ry vuorokaudessa. Lisäksi porot tarvitsevat raakavalkuaista, 100 kiloa painava poro tarvitsee grammaa vuorokaudessa. Käytettävän rehu tulee sisältää prosenttia raakavalkuaista jotta poron paino pysyy ennallaan. (Maijala ym. 1998, 54 ja 111.) Ruokinta on merkittävin poron kuntoon ja terveyteen vaikuttava yksittäinen hoitotekijä. Tasapainotettu, laadullisesti ja määrällisesti oikeaksi mitoitettu ravinto pitää porot terveinä ja vastustuskykyisinä tauteja vastaan, auttaa niitä pärjäämään hyvin talven yli ja lisääntymään tuloksellisesti. (Maijala ym. 1998, 127.) Porojen ruokinnassa yleisimmin käytettyä rehuja ovat eri nurmirehut, viljat ja teolliset rehut. Nurmirehuja on tarjolla kuivaheinänä, heinäjauhona, rakeistettuna heinänä ja säilörehuna sekä esikuivattuna että märkänä. Nurmirehujen korjuuaste määrää rehun ravinto- ja sulavuusarvon. Porolle kelpaa vain hienorakenteinen ja korsiintumaton heinä. Porolle heinän sulavuus on huono. Heinäjauho soveltuu porolle kun siihen on lisätty väkevyyttä nostavia rehuja. Jauhaminen mahdollistaa karkeankin heinän syönnin. Rakeistettu heinä kelpaa poroille hyvin, mutta vaatii pitkän totutusajan 3-4 viikkoa. Säilörehu soveltuu hyvin poronrehuksi, se on kuivaheinää maittavampaa. Esikuivattu säi-

17 11 lörehu pysyy paremmin sulana, kuin tavallinen säilörehu ja on helpompi kuljettaa maastoon. ( Maijala ym. 1998, ) PORUTAKU - hankkeen talvella 2012 järjestämien ruokinta kokeiden perusteella säilörehun silppuaminen parantaa säilörehun maittavuutta (Maijala 2012, 15). Täysrehut ovat erityisesti poroille kehitettyjä rehuja, jotka on suunniteltu sisältämään poron tarvitsemat ravintoaineet. Ne koostuvat pääasiassa viljasta, sokeri- ja myllyteollisuuden sivutuotteista sekä valkuaisraaka-aineista. Täysrehuja voidaan antaa poroille, myös ainoana rehuna. Teollisista täysrehuista on hyviä kokemuksia porojen hoidossa. Väkirehut ovat energiapitoisia rehuja, joita annetaan väkevöittämään korsirehuvaltaista ruokintaa. Väkirehuja annetaan vain muiden rehujen yhteydessä enintään prosenttia. Väkirehuja poronruokinnassa on käytetty viljoista ohraa ja kauraa, sekä alkoholi- ja myllyteollisuuden sivutuotteita ohrarehua ja mäskiä. (Maijala ym. 1998, , 119.) Farmit internet sivuilla sanotaan viljan syötön edellytyksenä olevan viljan jyvien rikkominen, koska kotieläimet eivät voi sulattaa jyviä (Farmit 2012) Lisäruokinnan järjestäminen Maasto- ja tarharuokinnassa käytetään samoja rehuja, mutta tarharuokinnassa voidaan lisäksi käyttää rehuja, joita on vaikea kuljettaa pitkiä matkoja. Maastoruokinnassa lisärehujen tarve riippuu laitumien ravinnon saannista, lähtökohtaisesti lisärehutarve kasvaa kevättä kohti. Maastoruokinnassa rehut levitetään lumelle. Maastoruokinnassa on hyvä olla paliskuntakohtaiset säännöt. Maastoruokinnan toteutus on helpompaa kairoittain tai tokkakunnittain, sillä yhteistyöllä kannattavuus paranee. On muistettava ettei poroja ruokita kymmeniä kilometrejä pitkälle moottorikelkan uralle, sillä porot kävelevät uraa pitkin ja hukkaavat näin energiaa. ( Maijala ym. 1998, ) Tarharuokinnassa käytettävän aidan on oltava niin iso, että poroille on jatkuvasti puhdasta lunta saatavilla. Poroille on annettava mahdollisuus tottua ruokintaan ennen täysimittaiseen ruokintaan siirtymistä. (Maijala ym. 1998,

18 ) Hyväkuntoinen poro sopeutuu ruokintaan 1-2 viikossa (Hukkanen Laaksonen - Maijala 2009, 10) ja nälkiintynyt poro tarvitsee 2-3 viikkoa (Maijala ym. 1998, 137). Rehuastiat, kaukalot, heinähäkit ja automaatit ovat hyviä ruokinta ratkaisuja, sillä eteenkin pienissä aitauksissa puhtaanapidon merkitys korostuu (Hukkanen ym. 2009, 16). Korsirehut levitetään useimmiten pieniin tuppoihin. Korsirehuja ei levitetä maahan isoina kasoina, sillä valtaporot valtaavat kasat itselleen. Syötyään ne asettuvat rehujen päälle märehtimään, jonka jälkeen rehu ei ole enää maittavaa. Maittavat ja/tai määrältään vähäiset rehut on jaettava nopeasti, jotta kaikki porot saavat osansa. Nopeasti jaettavia ovat täys- ja väkirehut. Poromäärien kasvaessa moottorikelkan ja mönkijän käyttö tulee tarpeelliseksi. Ruokinnan nopeuteen ei tarvitse kiinnittää huomiota, jos jaettavia rehuja annetaan niin runsaasti, että porot eivät ehdi syödä kaikkea kerralla. Tämä ei kuitenkaan koske väkirehuja. (Maijala ym. 1998, 117.) Tarhassa tulee olla runsaasti tilaa, mikäli rehut levitetään puhtaalle lumelle. Jos tarhassa on vähän puhdasta lunta, tulevat rehut tarjota maasta irti olevista astioista (Porojen talvitarhauksen hyvien toimintatapojen opas 2012, 5). On muistettava varmistaa kaikkien porojen rehunsaanti, sillä valtaporot voivat estää hierarkiassa alempina olevien porojen syönnin, jolloin ne eivät uskalla tulla ruokailemaan valtaporojen lähelle (Maijala ym. 1998, 116).

19 13 3 TEKNOLOGIA SELVITYKSEN TOTEUTUS Tämän opinnäytteen osana oli selvittää porotalouden käytössä olevat ruokintateknologiat. Selvitys toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään todellisuutta laadullisen aineiston kokoamisen ja analysoinnin avulla. (Rovaniemen ammattikorkeakoulu 2011, 3.) Laadullinen menetelmä sanan laajimmassa merkityksessä viittaa tutkimukseen, jossa käytetään ihmisten omin sanoin kirjallisesti tai suullisesti tuottamaa aineistoa. Laadullisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelminä voivat olla havainnointi ja haastattelut. Aineistona voi olla opiskelijan tekemät kenttämuistiinpanot, videot ja muut tallenteet. Tutkimusaineiston laadullinen käsittely on loogiseen päättelyyn ja tulkintaan perustuvaa sisällön erittelyä, jonka tarkoituksena on luoda hajanaisesta tiedosta mielekäs, selkeä, tiivis ja yhtenäinen tutkittavaa ilmiötä kuvaava tietokokonaisuus. (Rovaniemen ammattikorkeakoulu 2011, 3.) Selvitys toteutettiin aikaisempien tietojen pohjalta, sekä kyselytutkimuksena ja täydentävinä haastatteluina. Aihe rajattiin koskemaan poron ravinnon kannalta tärkeimpien rehujen eli nurmirehujen, teollisten rehujen ja viljojen jakamista sekä annostelua. Lisäksi aiheeseen kuuluu viljojen litistäminen ja nurmirehujen jauhaminen sekä silppuaminen. Aiheesta ei ole tehty kattavia selvityksiä ennen tätä opinnäytettä. Rovaniemen ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijat vuosikurssilta 2001 ovat tehneet talvella projektiopintoina projektin, jossa selvitettiin porojen ruokintaa helpottavia laitteita. Projektin raportti ja projektin tekemä ruokintalaitteita esittelevä video toimivat tämän opinnäytteen lähteenä. Myös työterveyslaitoksen verkkosivuilla esitellään muutama ruokintaa helpottava laite. Opinnäytteen tilaaja PORUTAKU -hanke kiersi syksyllä 2011 paliskuntien kokouksissa ja muissa porotalouden tapahtumissa jakaen tietoa hankkeesta ja teetti samalla kyselyn liite 1, jossa yhtenä kysymyksenä on ruokinnassa käytettävät koneet. Lomake on ollut saatavilla myös PORUTAKU - hankkeen verkkosivuilla. Koska paliskuntien kokoukset ajoittuvat ajallisesti samoille

20 14 ajoille ei hankkeen toimijoilla ollut mahdollisuutta vierailla kuin muutamassa kokouksessa, jotka keskittyivät lähinnä Rovaniemen ympäristöön. Vastauksia saatiin 73 kappaletta, vastaamatta jättäneiden määrästä ei ole tietoa. Vastaajia löytyi koko poronhoitoalueelta, mutta Rovaniemen alueen paliskuntien osakkaat ovat vastaajien joukossa huomattavana enemmistönä. Vastaajien määrän suppeasta määrästä ja alueellisesta keskittymisestä johtuen päädyttiin johtopäätökseen, ettei kysely anna välttämättä todellista kuvaa poronhoitoalueella käytettävästä teknologiasta. Kokonaistutkimus, jossa olisi otettu yhteyttä jokaiseen poronhoitoruokakuntaan, todettiin olevan hankkeen resurssien ulkopuolella ja ajankäytöllisesti mahdottomaksi toteuttaa. Poronhoitajien vastausprosentin oletettiin jäävän alhaiseksi, jos uusi kysely lähetettäisiin postitse tai muita välineitä kuten sähköpostia hyväksikäyttäen. Jotta saataisiin riittävä alueellinen ja määrällinen kattavuus vastaajien joukossa päätettiin teetättää kysely poroisännille liite 2. Poroisäntä, joka on jokaisen paliskunnan virallinen edustaja (Finlex 2012), oletettiin tietävän oman paliskuntansa tilanteen ruokintateknologioiden osalta riittävän tarkasti. Rovaniemellä järjestettiin poroisäntien koulutuspäivät. Kysely päätettiin jakaa ja esitellä kyseisessä tilaisuudessa. Alun perin oli tarkoitus saada vastaukset välittömästi tilaisuuden loputtua, mutta saimme puheenvuoron vasta tilaisuuden viimeisenä. Koska PORUTAKU - hanke toteutti samaan aikaan täysrehukyselyn poroisäntäpäivillä, joka oli tarkoitus palauttaa postitse valmiiksi maksetuissa kirjekuorissa. Tämän vuoksi päätettiin ruokintateknologia kysely jättää palautettavaksi samassa kirjekuoressa täysrehukyselyn kanssa. Koska jouduimme esittäytymään tapahtuman viimeisenä, muutama poroisäntä poistui paikalta ennen kyselyn esittelemistä ja jäi näin ollen ilman kyselyä. Osanottajalistan mukaan paikalla oli 39 poroisäntää ja varaporoisäntää, huomioimatta paikalta poistuneita. Osanottajalistan mukaan päätettiin lähettää poissaolleille varsinaisille poroisännille kysely postitse, mukaan lukien yksi koulutustilaisuudesta aikaisemmin poistunut. Poroisäntien nimet ja yhteystiedot saatiin paliskuntain yhdistyksen verkkosivuilta. Kyselyitä lähetettiin 32

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt TARHAUSINFO Rehut ja rehujen määrä Rovaniemellä 6.2.2012 Veikko Maijala Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito

Lisätiedot

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC hanke 2009-2011 www.poroverkko.wikispaces.com Anna-Leena Jänkälä: Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC Paliskuntain yhdistys Yleistä ruokinnasta Harjoitetaan yleisesti poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa

Lisätiedot

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen

Lisätiedot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron

Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron Mauri Nieminen Luke, Porontutkimusasema, Toivoniementie 246, 9991 Kaamanen, mauri.nieminen@luke.fi TIIVISTELMÄ Suomessa poronomistajia on enää 4

Lisätiedot

POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta 2008-2010

POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta 2008-2010 POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS Yhteenveto vuosilta 2008-2010 KOMEA HIRVAS PORONHOITOALUE PORONHOIDOSTA JA TARHAUKSESTA Poronhoitolaki määrittelee poronhoitoalueen Paliskuntia 56 kpl Poronomistajia n. 4650

Lisätiedot

Porojen ruokinnan nykytilapalautekyselyn

Porojen ruokinnan nykytilapalautekyselyn PORUTAKU/RAMK/TUOTANTOALAT Porojen ruokinnan nykytilapalautekyselyn tulokset Raportti Kanniala Venla, Mustonen Janne ja Peteri Jenni 21.9.2012 1 JOHDANTO Täys- ja väkirehukysely liittyy PORUTAKU - Poron

Lisätiedot

POROTALOUDEN LOGISTIIKKASELVITYS

POROTALOUDEN LOGISTIIKKASELVITYS POROTALOUDEN LOGISTIIKKASELVITYS Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke 6.8.2012 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 LOGISTIIKKA...

Lisätiedot

Porojen lisäruokinta ja tarhaus. Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko 20.11.2013

Porojen lisäruokinta ja tarhaus. Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko 20.11.2013 Porojen lisäruokinta ja tarhaus Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko 20.11.2013 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.12.2013 1 Poro- ja luontaiselinkeinolain mukaisen tuen hakeminen

Lisätiedot

IVALON PALISKUNNAN ETELÄ- JA KESKIOSAN POROJEN MAASTORUOKINTA

IVALON PALISKUNNAN ETELÄ- JA KESKIOSAN POROJEN MAASTORUOKINTA OPINNÄYTETYÖ VIRVE KUMPULA 2012 IVALON PALISKUNNAN ETELÄ- JA KESKIOSAN POROJEN MAASTORUOKINTA MAASEUTUELINKEINOJEN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

Riskien hallintaa tarhauksessa

Riskien hallintaa tarhauksessa PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Riskien hallintaa tarhauksessa Rovaniemellä 6.2.2012 Merja Mattila 2 Ota ote riskeistä Tavoitteena tarhojen

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Janne Kiljo KARJATALOUDEN RUOKINTALAITTEIDEN SOVELTUVUUS POROJEN RUOKINTAAN

Janne Kiljo KARJATALOUDEN RUOKINTALAITTEIDEN SOVELTUVUUS POROJEN RUOKINTAAN Janne Kiljo KARJATALOUDEN RUOKINTALAITTEIDEN SOVELTUVUUS POROJEN RUOKINTAAN KARJATALOUDEN RUOKINTALAITTEIDEN SOVELTUVUUS POROJEN RUOKINTAAN Janne Kiljo Opinnäytetyö Syksy 2013 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

Poro-optimi Kä ytto ohje

Poro-optimi Kä ytto ohje Poro-optimi Kä ytto ohje PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt - hanke Poro-optimi on ohjelmisto porojen ruokintakustannusten laskentaan. Ohjelmistolla

Lisätiedot

POROJEN TALVIRUOKINNAN. Hyvien toimintatapojen opas

POROJEN TALVIRUOKINNAN. Hyvien toimintatapojen opas POROJEN TALVIRUOKINNAN Hyvien toimintatapojen opas SISÄLLYS Esipuhe 3 Poron ravinnon vuodenaikaisvaihtelu 4 Poron ruokinnassa yleisesti käytetyt rehut 5 Säilörehu 6 Kuivaheinä ja rakeistettu heinä 6 Väki-

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen Yhteistyökumppanit Alfred Colpaert 1, Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun

Lisätiedot

PAALINKÄSITTELY. www.mchale.net. Ammattilaisen valinta

PAALINKÄSITTELY. www.mchale.net. Ammattilaisen valinta PAALINKÄSITTELY www.mchale.net Ammattilaisen valinta 691 BH Yksinkertainen, monipuolinen ja luja paalinkantolaite etukuormaimeen käsiteltäessä lappeelleen pudotettuja paaleja. Piikkien ympärillä pyörivät

Lisätiedot

Anna-Leena Jänkälä SUUNNITTELUN VAIKUTUS PORON TALVISEN LISÄRUOKINNAN KUSTANNUSTEKIJÖIHIN B 14

Anna-Leena Jänkälä SUUNNITTELUN VAIKUTUS PORON TALVISEN LISÄRUOKINNAN KUSTANNUSTEKIJÖIHIN B 14 Anna-Leena Jänkälä SUUNNITTELUN VAIKUTUS PORON TALVISEN LISÄRUOKINNAN KUSTANNUSTEKIJÖIHIN B 14 SUUNNITTELUN VAIKUTUS PORON TALVISEN LISÄRUOKINNAN KUSTANNUSTEKIJÖIHIN Anna-Leena Jänkälä 28 Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

POROJEN HÄTÄRUOKINTA JA -HOITO

POROJEN HÄTÄRUOKINTA JA -HOITO POROJEN HÄTÄRUOKINTA JA -HOITO 1 MILLOIN ALOITTAA HÄTÄRUOKINTA? Paliskunnassa tulisi tehdä hätäruokintasuunnitelma vuosittain jo syksyllä, etenkin jos poroja ei oteta pääsääntöisesti talviruokintaan tarhoihin.

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Mika Turunen JAMK Teknologia

Mika Turunen JAMK Teknologia Lypsylehmien ruokinnan energiankulutus Mika Turunen JAMK Teknologia Ruokintaan liittyvien laitteiden energiankulutus aiheutuu pääasiassa rehun siirtämisestä, rehun laadun muuttamisesta ja rehun jakamisesta

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Porotalouden tutkimusohjelma 2003 2007

Porotalouden tutkimusohjelma 2003 2007 tutkimusohjelma 2003 2007 tutkimusohjelma on tarkoitettu avuksi tutkijoille ja tutkimuksen rahoittajille. Sillä pyritään suuntaamaan ja vahvistamaan poron hyödyntämiseen liittyvää taloudellista ja yhteiskunnallista

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

Toimivat ruokintaratkaisut

Toimivat ruokintaratkaisut Toimivat ruokintaratkaisut Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Ruokinnan automatisointi Ruokinnan automatisoinnilla tehdään säästöjä ajankäytössä ja työmäärän vähetessä säästyy kustannuksia Heinäautomaatit

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

When Innovation & Nature Combine

When Innovation & Nature Combine When Innovation & Nature Combine Yhdellä pystyruuvilla 8 14 16 sto Mixell 8 10 12 14 16 Kahdella pystyruuvilla 20 22 sto Mixell 20 22 24 26 30 Kolmella pystyruuvilla 40 30 sto Mixell 30 35 40 45 RMH lla

Lisätiedot

SÄILÖREHUPAALIN JÄÄTYMISEEN VAIKUTTAVA KÄSITTELY POROJEN RUO- KINNASSA

SÄILÖREHUPAALIN JÄÄTYMISEEN VAIKUTTAVA KÄSITTELY POROJEN RUO- KINNASSA OPINNÄYTETYÖ VENLA KANNIALA 2012 SÄILÖREHUPAALIN JÄÄTYMISEEN VAIKUTTAVA KÄSITTELY POROJEN RUO- KINNASSA MAASEUTUELINKEINOJEN KOULUTUSOHJELMA 2 ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

JÄTTEET, LOISET, REHUT JA NIIDEN HYVÄT KÄYTÄNTEET. Maria Martikainen harjoittelija, Porutaku-hanke

JÄTTEET, LOISET, REHUT JA NIIDEN HYVÄT KÄYTÄNTEET. Maria Martikainen harjoittelija, Porutaku-hanke JÄTTEET, LOISET, REHUT JA NIIDEN HYVÄT KÄYTÄNTEET Maria Martikainen harjoittelija, Porutaku-hanke TARHAUSJÄTTEET Porojen tarhauksesta syntyvät jätteet tulee käsitellä maaperän ja vesistön pilaantumisen

Lisätiedot

ATV-sarja FOREST PRO. kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND

ATV-sarja FOREST PRO. kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND ATV-sarja kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND Forest Pro Forest Pro FL Forest Pro Plus 2016 MALLISTO ON SAAPUNUT! Tee mönkijästäsi metsäkone Mönkijä on mainio kulkupeli monenlaisissa maastoissa, mutta

Lisätiedot

Ympäristöasiat porojen lisäruokinnassa. Porutaku hanke, Rovaniemi 20.11.2013 Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Ympäristöasiat porojen lisäruokinnassa. Porutaku hanke, Rovaniemi 20.11.2013 Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ympäristöasiat porojen lisäruokinnassa Porutaku hanke, Rovaniemi 20.11.2013 Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

SIIRTO- OPISKELIJASELVITYS

SIIRTO- OPISKELIJASELVITYS YLIOPISTOJEN SIIRTO- OPISKELIJASELVITYS Mervi Jokipii Tampereen teknillinen yliopisto OHA-forumin koordinaattori 17.10.2012 Tavoite Tuottaa kuvaus siirtymiskäytäntöjen nykytilanteesta yliopistoissa Pohtia

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Kestävät hankinnat: Pororouhe

Kestävät hankinnat: Pororouhe Kuva: Pentti Sormunen/Rodeo Oy Kestävät hankinnat: Pororouhe Virpi Vorne, Sanna Hietala, Frans Silvenius ja Yrjö Virtanen Porotalouden ympäristövaikutukset Vaikutukset vaihtelevat sen mukaan, kuinka paljon

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Paalisilppurit/rehuvaunut 852-853-856. Kuivitus ja ruokinta joustavuutta kulujen vähentämiseksi

Paalisilppurit/rehuvaunut 852-853-856. Kuivitus ja ruokinta joustavuutta kulujen vähentämiseksi Paalisilppurit/rehuvaunut 852-853-856 Kuivitus ja ruokinta joustavuutta kulujen vähentämiseksi Mahdollisuuksien maailma! Joustavuutta vähentääksesi kuivitus-, ruokinta- ja työvoimakustannuksia Kverneland

Lisätiedot

POROTALOUS POROKANNAN TUOTTAVUUS. Tausta

POROTALOUS POROKANNAN TUOTTAVUUS. Tausta POROTALOUS Lapin ankarat luonnonolosuhteet rajoittavat tavanomaisen maatalouden harjoittamista Suomen pohjoisimmilla alueilla. Elinkeinotoiminnoille ei ole alueella paljon vaihtoehtoja ja perinteisesti

Lisätiedot

Hallituskatu 20 B PL 8056 96101 Rovaniemi info@lapinliitto.fi 30.01.2015 Dnro 65/2015

Hallituskatu 20 B PL 8056 96101 Rovaniemi info@lapinliitto.fi 30.01.2015 Dnro 65/2015 Lapin liitto LAUSUNTO Hallituskatu 20 B PL 8056 96101 Rovaniemi info@lapinliitto.fi 30.01.2015 Dnro 65/2015 Asia: Paliskuntain yhdistyksen lausunto Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta Viite:

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 15.8.2011 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke. Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke. Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke www.poroverkko.wikispaces.com Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto Porotalouden verotus 2 Johdanto Porotalouden puhdas

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

MUUT ILMOITUKSET KOMISSIO

MUUT ILMOITUKSET KOMISSIO C 19/22 MUUT ILMOITUKSET KOMISSIO Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

4 YLIVOIMAISTA OMINAISUUTTA

4 YLIVOIMAISTA OMINAISUUTTA 4 YLIVOIMAISTA OMINAISUUTTA Liikkuvuus Tuottavuus Monitoimisuus Ympäristövastuu Luo mahdollisuuksia www.lannencenter.com FI SIIRTYY TYÖMAALTA TYÖMAALLE. Tähän eivät muut pysty. Kaiva, kuormaa, nosta ja

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

JOHDANTO LAATUAJATTELUUN. Matti Särkelä

JOHDANTO LAATUAJATTELUUN. Matti Särkelä JOHDANTO LAATUAJATTELUUN Matti Särkelä Jokainen totuus käy läpi kolme vaihetta. Ensin sille nauretaan. Sitten sitä vastustetaan voimakkaasti. Sen jälkeen se hyväksytään itsestäänselvyytenä. Arthur Schopenhauer-

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot

Osto ja myynti yhteistyö maatiloilla Opinnäytetyön tuloksia

Osto ja myynti yhteistyö maatiloilla Opinnäytetyön tuloksia Osto ja myynti yhteistyö maatiloilla Opinnäytetyön tuloksia Mtk Keski-Suomi, Tarkka!-Hanke Oskari Eteläaho Lma11s1 Jamk Työn Lähtökohdat Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia yhteishankintarenkaiden toimintaa

Lisätiedot

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen vanhin elinkeino. Poroja hoitaa alle 5 000 poronomistajaa.

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen vanhin elinkeino. Poroja hoitaa alle 5 000 poronomistajaa. Poro liikenteessä Pieni porosanakirja 3 parttio = pieni porolauma tokka = suuri porolauma vasa, vasikka = poro ensimmäisellä ikävuodellaan hirvas = kolmea vuotta vanhempi urosporo vaadin, vaami = kolmea

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Magswitchin h y ö d y t :

Magswitchin h y ö d y t : Muuttaa tapoja. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut yhtä helppoa kontrolloida erittäin tehokasta magneettia. Magswitch on kehittänyt erittäin tehokkaan magneettityökalun, joka yhtä nuppia vääntämällä on helppo

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

LÄNNEN LINE SYSTEMS TURVALLINEN HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN VERKONRAKENNUKSESSA

LÄNNEN LINE SYSTEMS TURVALLINEN HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN VERKONRAKENNUKSESSA Luo mahdollisuuksia LÄNNEN LINE SYSTEMS TURVALLINEN HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN VERKONRAKENNUKSESSA Lännen monitoimikone soveltuu sekä maakaapelointi- että

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 26.10.2012 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Luo mahdollisuuksia HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN. www.lannencenter.com

Luo mahdollisuuksia HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN. www.lannencenter.com Luo mahdollisuuksia HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN www.lannencenter.com FI LIIKKUVUUS Lännen monitoimikoneella on hyvä liikkuvuus työmaalta työmaalle, itse työmailla

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. RAPORTTI Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. H an n e D a m gaa r d P ou l s en Tutkimusinstituutin johtaja Pvm : 24. syyskuuta 201 0 Sivu 1 / 5 Taustaa:

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TUULIPUISTOT POROTALOUSSELVITYS

KEMIJÄRVEN TUULIPUISTOT POROTALOUSSELVITYS KEMIJÄRVEN TUULIPUISTOT POROTALOUSSELVITYS Mauri Nieminen TUTKIMUSRAPORTTI 2012 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS Kuva. Mauri Nieminen Erillisliite 3 TIIVISTELMÄ Oxford Intercon Finland Oy suunnittelee

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

HESE. -puskulevystä tiehöylään

HESE. -puskulevystä tiehöylään HESE -puskulevystä tiehöylään Hese-työkone on teiden ja piha-alueiden kunnossapitoon tarkoitettu yleistyökone. Monipuolisuudessaan Hese on täysin ylivoimainen, samalla koneella tehdään kaikki teiden sekä

Lisätiedot

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen anhin elinkeino. Poroja hoitaa poronomistajaa.

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen anhin elinkeino. Poroja hoitaa poronomistajaa. Poro liikenteessä Pieni porosanakirja 3 = pieni porolauma = suuri porolauma, = poro ensimmäisellä ikävuodellaan = kolmea vuotta vanhempi urosporo, = kolmea vuotta vanhempi naarasporo = sarveton poro =

Lisätiedot

Kokeiltuasi Nisula-puunkorjuupakettia et muuta huoli! Tervetuloa koeajolle.

Kokeiltuasi Nisula-puunkorjuupakettia et muuta huoli! Tervetuloa koeajolle. PUUNKORJUUPAKETIT Puunkorjuupaketit, kannolta tienvarteen Metsäperävaunu varustettuna puutavarakuormaimella on tuttu näky monen maatalon pihassa. Tällainen paketti on kuitenkin kohtalaisen iso investointi,

Lisätiedot

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Paliskunnan kokoustaito

Paliskunnan kokoustaito Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke Merja Mattila: Paliskunnan kokoustaito huhtikuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys Porot ja koirat Merja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1.2012 Rovaniemi,

Lisätiedot

Kaivukoneporalaitteet

Kaivukoneporalaitteet Kaivukoneporalaitteet ADVANCED DRILLING TECHNOLOGY ExcaDrill tekee ylittämättömistä esteistä väliaikaisia Tämä on sinun ja kallion välinen asia. Mies vastaan luonnon kovin mahdollinen pinta. Vastustaja

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

DeLaval seosrehulaitteet suurten rehumassojen helppoon käsittelyyn

DeLaval seosrehulaitteet suurten rehumassojen helppoon käsittelyyn DeLaval seosrehulaitteet suurten rehumassojen helppoon käsittelyyn Kiinteät sekoittimet pysty- tai vaakaruuvimallina Ruokintasuunnitelmat laaditaan useimmiten suurella tarkkuudella. Niiden noudattaminen

Lisätiedot