POROTALOUDEN RUOKINTATEKNOLOGIAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POROTALOUDEN RUOKINTATEKNOLOGIAT"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ Mustonen Janne 2012 POROTALOUDEN RUOKINTATEKNOLOGIAT Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

2 ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Opinnäytetyö POROTALOUDEN RUOKINTATEKNOLOGIAT Janne Mustonen 2012 Toimeksiantaja PORUTAKU-hanke Ohjaaja Veikko Maijala Hyväksytty 2012 Työ on kirjastossa lainattavissa.

3 Luonnonvara- ja ympäristöala Opinnäytetyön tiivistelmä Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Tekijä Janne Mustonen Vuosi 2012 Toimeksiantaja Työn nimi Sivu- ja liitemäärä PORUTAKU -hanke Porotalouden ruokintateknologiat Opinnäytetyössä selvitetään poronruokinnassa käytettäviä teknologioita. Tutkimustehtävänä oli selvittää Suomen poronhoitoalueella käytössä olevia ruokintavälineitä, saada tietoa niiden käytettävyydestä ja tutkia niiden taloudellisuutta. Opinnäytteen tilaajana toimi Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt - elinkeinon kehittämishanke eli PO- RUTAKU. Porotaloudessa talvisesta lisäruokinnasta on tullut nykyisin jo laitumiin rinnastettava tuotantotekijä. Elinkeinon kehittämisen edellytyksenä on selvittää käytössä olevat ruokintateknologiat. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa menetelminä käytettiin kyselyitä ja haastatteluita. Teknologioiden taloudellisuutta tutkittiin laskemalla koneketjujen kustannuksia kuvitteellisilla porokarjoilla ja ruokintamalleilla. Tuloksista selvisi porojen lisäruokinnassa käytettävän useita erilaisia laitteita ja menetelmiä. Koneiden käyttö oli erittäin yleistä, ja varsinkin peruskoneita traktoreita, moottorikelkkoja ja mönkijöitä käytettiin ruokinnassa yleisesti. Traktoreissa käytettävät laitteet olivat pääasiassa maatalouteen tarkoitettuja laitteita, ja vastaavasti monet moottorikelkalla tai mönkijällä käytettävät laitteet olivat itse rakennettuja. Koneketjujen kustannuslaskennasta kävi ilmi porokarjojen koon vaikutus kustannuksiin. Porokarjojen koon kasvaessa laskelmien kustannukset poroa kohti pienenivät. Johtopäätöksinä voidaan todeta poronhoitoalueella olevan useita erilaisia ruokintaratkaisuja, joiden toteuttaminen vaatii oman teknologiansa. Käytettävät teknologiat ovat toimivia ratkaisuja sekä poron hyvinvoinnin että porotilan kannalta. Suuri peruskoneiden määrä porotaloudessa mahdollistaa tehokkaampien ruokintamenetelmien ja -teknologioiden käyttöönoton tulevaisuudessa. Ruokintalaitteet on hankittava tilan poromäärien ja käytettävän ruokintamallin mukaan. Lisäksi hankinnoista on syytä tehdä ennakkoon kustannuslaskelmat, jotta kannattavuus selviää. Koneiden käytön tarve ruokinnassa kasvaa poromäärien noustessa ja työvoiman vähetessä, käytännössä koneet ovat lisäruokinnassa välttämättömiä. Kustannuksia voidaan pienentää yhteiskäytöllä. Maasto- ja tarharuokinnassa on mahdollista käyttää samoja menetelmiä ja teknologioita. Avainsanat poronhoito, lisäruokinta, kannattavuus

4 School of Forestry and Rural Industries Abstract of Thesis Rural Industries Author Janne Mustonen Year 2012 Commissioned by Subject of thesis Number of pages PORUTAKU project Feeding Technologies in Reindeer Husbandry The objective of this thesis is to present the different feeding technologies utilized in the Finnish reindeer husbandry area along with a comprehensive applicability- and economical value assessment. The commissioner of this thesis is PORUTAKU- project. Supplementary feeding during wintertime has become a factor of production in modern reindeer husbandry beside the nature pasture. Therefore, it is a prerequisite to profoundly assess the used technologies and methods in order to enable development within the field. The empirical part of the thesis is qualitative and data is collected through interviews and questionnaires. The economic value of the machinery is configured by an expense of the machine chain- fictitious reindeer herd and feeding model ratio. The results confirm that the usage of machinery is very common in supplementary feeding. Tractors, snowmobiles and ATVs are the basic prevalent technologies. The equipment for the tractor is mainly destined for conventional farming and the ATV- and snowmobile implements are primarily self-made. Furthermore, it is indicated that with an increasing size of the reindeer herd, the expense ratio of the machinery decreases. The conclusion is that there are several feeding methods executed in the Finnish reindeer husbandry area and all require own machines and equipment. Additionally, the used technologies serve the well-being of the animals and the reindeer herder. The already large availability of basic machinery in reindeer husbandry allows the use of more efficient feeding methods and technology in the future. The size of the reindeer herd and the used feeding method are the determining factors of the machinery utilization. Machinery buying- and investment decisions should be based on expense calculation for ascertaining their economical value. The need of using machinery for supplementary reindeer feeding is rising according to the size of the herd. Simultaneously, the amount of labor decreases. In fact, the machines are indispensable. Expenses can be cut down if machines are bought collectively. The same machinery and methods can be used to feed the reindeer in an enclosure or directly in the landscape. Keywords Reindeer husbandry, supplementary feeding, costeffectiveness

5 Sisällys KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO JOHDANTO POROTALOUS PORONHOITO PORON LISÄRUOKINTA Porojen ravinnon tarve ja käytettävät rehut Lisäruokinnan järjestäminen TEKNOLOGIA SELVITYKSEN TOTEUTUS RUOKINTATEKNOLOGIA SELVITYKSEN TULOKSET TULOKSIEN POHJATIETOJA TRAKTORIKÄYTTÖISET RUOKINTALAITTEET Rehuleikkurit Paaliveitset Peräkärryt Apevaunut Paalisilppurit Puutavarakuormain Valssimylly heinäjauhomyllyt Pellettikone sekä pelletinjakokone MOOTTORIKELKAN TAI MÖNKIJÄN PERÄSSÄVEDETTÄVÄTLAITTEET Pyöröpaaliliukuri Pelletinlevityslaitteet Sähköinen rehuleikkuri RUOKINTA-AUTOMAATIT JA KAUKALOT Sähköiset automaatit Muut automaatit Kaukalot ja muut ruokintaratkaisut RUOKINTALAITTEIDEN KÄYTTÖKUSTANNUKSIA KUSTANNUSLASKENNAN POHJATIEDOT TARHARUOKINTA 80 PORONKARJALLA TARHARUOKINTA 200 PORONKARJALLA... 57

6 5.4 TARHARUOKINTA 400 PORONKARJALLA MAASTORUOKINTA 400 PORONKARJALLA LASKELMIEN YHTEENVETO JA TARKASTELU JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET... 81

7 1 KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO Kuvio 1. Porutaku-hankkeen toteuttaman kyselyn tulokset suhteessa vastaajiin.16 Kuvio 2. Kuokkaleikkurin käyttöä Poikajärven paliskunnassa..19 Kuvio 3. Paaliveitsi Narkauksen paliskunnassa...20 Kuvio 4. Paaliveitsi Alakylän paliskunnassa.20 Kuvio 5. Paaliveitsi Oraniemen paliskunnassa 21 Kuvio 6. Paalipihdit Kynkäänniemen tilalla 22 Kuvio 7. Purkava kärry säilörehun jaossa Poikajärven paliskunnassa 23 Kuvio 8. Lastattu purkavakärry Poikajärven paliskunnassa..24 Kuvio 9. Apevaunu Jarmo Kynkäänniemen tilalla 25 Kuvio 10. Rehun jauhatus apevaunulla.26 Kuvio 11. Säilörehun jako apevaunulla.26 Kuvio 12. Karvon Vesan paalisilppuri...28 Kuvio 13. Rehun silppuaminen käynnissä 29 Kuvio 14. Viljan litistin Mylly Holsterin tilalla.31 Kuvio 15. Heinäjauhomylly Hirvasniemellä..32 Kuvio 16. Heinänjauhatus käynnissä 33 Kuvio 17. Pellettikone..34 Kuvio 18. Valmista pellettiä.35 Kuvio 19. Koko pelletöinti ketju..35 Kuvio 20. Pyöröpaaliliukuri Oraniemen paliskunnassa..36 Kuvio 21. Pyörillä oleva täysrehun jakovaunu Oraniemen paliskunnassa.37 Kuvio 22. Täysrehun jakoa annostelevalla louskuttimella..38 Kuvio 23. Louskuttimen säiliön pohja sekä annostelijat...38 Kuvio 24. Annostelijan työn jälki puhtaalla lumella..39 Kuvio 25. Täysrehunjako laite oraniemestä..40 Kuvio 26. Laitteen säiliön pohjaratkaisu ja jakoluukku...40 Kuvio 27. Nauhaksi rehut laskevan laitteen jälkeä..41 Kuvio 28. Apulannanlevittimestä tehty rehunlevitin.42 Kuvio 29. Automaattinen annostelija mallia kauha..42 Kuvio 30. Siipipyörä mallinen automaattinen annostelija öljytynnyri säiliönä.43 Kuvio 31. Siipipyörä annostelija.44 Kuvio 32. Kynkäänniemen rehun kaukaloihin levitykseen soveltuva malli.45 Kuvio 33. Konttaniemen heinäjauho automaatti..47 Kuvio 34 Konttaniemen heinäjauho automaatti...48 Kuvio 35. Ruokinta kaukalo suksiboksista Konttaniemellä 49 Kuvio 36. Ruokintakaukaloja LAOn poroaidalla..50 Kuvio 37. Kaukaloita Kynkäänniemen tarhalla.50 Kuvio 38. Heinähäkki...51 Kuvio 39. Kumimatto viritetty pyöröpaalun ympärille Konttaniemellä..52 Taulukko 1. Moottorikelkka ja louskutin 80 poron ruokinnassa 56 Taulukko 2. Paaliveitsi ja rehuleikkuri 80 poron ruokinnassa...57 Taulukko 3. Paaliveitsi ja rehuleikkuri 200 poron ruokinnassa.58 Taulukko 4. Paalisilppuri 200 poron ruokinnassa...59 Taulukko 5. Moottorikelkka ja louskutin 200 poron ruokinnassa..60 Taulukko 6. Paaliveitsi ja rehuleikkuri 400 poron ruokinnassa.62 Taulukko 7. Paalisilppuri 400 poron ruokinnassa...63 Taulukko 8. Apevaunu 400 ruokinnassa 64 Taulukko 9. Moottorikelkka ja louskutin 400 poron ruokinnassa..65 Taulukko 10. Paaliveitsi ja rehuleikkuri 400 poron maastoruokinnassa..67

8 Taulukko 11. Paalisilppuri 400 poron maastoruokinnassa.68 Taulukko 12. Apevaunu 400 maastoruokinnassa...69 Taulukko 13. Moottorikelkka ja louskutin 400 poron maastoruokinnassa 70 Taulukko 14. Rehunjakokustannukset laitteittain ja poromäärien mukaan..71 2

9 3 1 JOHDANTO Porotaloudessa on viimeisinä vuosikymmeninä voimakkaasti kasvanut porojen talviaikainen lisä- ja tarharuokinta. Syyt ruokinnan lisääntymiseen ovat talvilaitumien huono kunto, muista maankäyttö muodoista osaksi johtuen, sekä kasvava tarve suojella poroja pedoilta. Porotalouden piirissä ruokintakeinot ovat vaihtelevia. Tieto porojenruokinnasta poronhoitajien keskuudessa voi olla vaihtelevaa. Tästä johtuen on tullut tarpeelliseksi kehittää hyvän käytännön ruokintamalli. Tätä tehtävää varten on perustettu PORUTAKU -hanke eli Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt elinkeinon kehittämishanke. PORUTAKU toimii tämän opinnäytteen toimeksiantaja. PORUTAKU - hanke on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen porotalouden kehittämishanke, jossa tutkimuksen, neuvonnan ja elinkeinon edustajien yhteistyöllä luodaan hyviä toimintamalleja porotalouteen. Hankkeen tavoitteena on erityisesti kehittää elinkeinon kannattavuutta ja huomioida eläinten hyvinvointiin liittyvät vaatimukset.(porutaku 2012.) Hankkeessa mallinnetaan porojen ruokinnan, tarhauksen ja kuljetuksen hyvät toimintatavat. Kustannustehokkaan ja porojen hyvinvoinnin huomioivan lisäruokintamallin luomiseksi hankkeessa mm. testataan erilaisia rehuja ja kartoitetaan olemassa olevia lisäruokintamalleja. Hankkeen tuottamat tiedot välitetään julkaisuilla, teemakoulutuksilla ja tilakäynneillä sekä Internet-sivujen välityksellä. (PORUTAKU 2012.) Rovaniemen ammattikorkeakoulun toteuttama ja hallinnoima, sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun osa toteuttama PORUTAKU - hanke, toteutetaan Lapin ELY- keskuksen maaliskuussa 2011 myöntämän Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoituksella. (PORUTAKU 2012.) Jotta ruokinnan hyviä käytäntöjä voidaan luoda, on ensin selvitettävä erilaisia osa-alueita, joista yksi on tämän opinnäytteen aihe, eli porojen ruokintateknologiat. Porotalouden ruokintateknologioista ei ole ennen tätä opinnäytettä tehty kattavaa selvitystä. Aikaisempaa tietoa ruokintateknologioista ovat anta-

10 4 neet työterveyslaitoksen verkkosivut ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijoiden 2003 tekemä projekti poron ruokintaa helpottavat laitteet ja siitä tehty raportti sekä video. Opiskelijoiden tekemä video on saatavilla PORUTAKUn verkkosivuilla. Poronhoitajat ovat joutuneet tekemään ruokintaratkaisuja usein oman tiedon ja tuttavapiirin perusteella ilman tutkittua tietoa ruokintateknologioista. Tehokas ja hygieeninen ruokinta erityisesti isoilla poromäärillä vaatii eri teknologioiden käyttöä. Myös työhyvänvointi, ergonomia ja työturvallisuus ovat riippuvaisia käytettävästä tekniikasta. Voidaan sanoa että poron sekä poronhoitajan hyvinvointi on riippuvainen käytettävästä teknologiasta. Koko porotalouden imagon kannalta yhtenäiset hyvät tavat ruokinnassa ovat eduksi. Porotalouden tuottavuuteen teknologian selvittämisellä on oletettavasti positiivista vaikutusta. Yhteiskunnan kannalta yhtenäisillä hyvillä ruokintatavoilla on mahdollista vähentää poronhoitajien sairauskuluja ja taloudellisia ongelmia. Myös kauppa ja teollisuus hyötyvät, kun poron ruokinnassa käyttökelpoinen ja tarvittava koneistus on tiedossa. Tarkoituksena on selvittää käytettävissä olevan kirjallisuuden ja PORUTAKU -hankkeen tekemän kyselyn, sekä poroisäntäpäivillä tehtävän kyselyn ja eri laitteiden omistajien haastattelujen perusteella käytössä oleva tekniikka. Teknologioiden taloudellisuutta tullaan myös pohtimaan koneketjulaskelmien avulla. Tulen keskittymään työssäni poron tarha- ja maastoruokinnassa pääasiassa käytettävien rehujen, joita ovat nurmirehut, teolliset täysrehut ja viljat, jakeluun, annosteluun ja hienontamiseen tarkoitettuihin teknisiin ratkaisuihin. Opinnäytteen alkuperäinen aikataulu oli toteuttaa kyselyt ja haastattelut kevään 2012 aikana ja raportoida tulokset 2012 kesäkuussa. Työn oli myös tarkoitus olla kaksiosainen, joissa molemmissa osioissa olisi omat toteuttajat. Toisen osion tekijä on Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelija. Opinnäytteen toisen osion oli tarkoitus koskea maatalouden käytössä olevien ruokintateknologioiden ja uuden teknologian soveltuvuutta poronruokintaan. Työn aikana päädyttiin kuitenkin ratkaisuun jossa molemmat työn osat tehdään omana työnään. Tähän päädyttiin aikataulujen erilaisuuden sekä koulu-

11 5 tuspaikkojen suuren välimatkan johdosta. Aikataulu oli realistinen kyselyiden ja haastatteluiden osalta. Ne saatiin toteutettua toukokuun 2012 loppuun mennessä. Opinnäytteen raportin valmistuminen kesti ennakoitua pidempää joulukuun 2012 loppuun asti.

12 6 2 POROTALOUS 2.1 PORONHOITO Poro on pitkäraajainen, nelivarpainen hirvieläin, kasvissyöjä ja märehtijä. Suomalainen poro on kesytetty Skandinavian villistä tunturipeurasta. Poronhoitoalueen eteläosissa poroihin on hieman sekoittunut pitkäkoipisempaa metsäpeuraa eli suomenpeuraa. Poro valikoi luonnossa ravintonsa hyvin tarkkaan, mutta se tulee toimeen myös hyvin yksinkertaisella ravinnolla. Poro käyttää saatavilla olevaa ravintoa hyväkseen tilanteen mukaan. Poroa pidetään tämän vuoksi välityypin märehtijänä. (Maijala Nieminen Soveri 1998, 9, 25.) Luonnonoloissa poro käyttää ravinnokseen yli 350 ravintokasvia, joista tärkeitä on yli sata (Kortesalmi 2007, 13). Poron tärkeimmät talviravintokasvit ovat jäkälä, luppo ja metsälauha (Meristö - Järvinen Kettunen Nieminen 2004, 12). Vaikka poro on alkujaan tuntureiden asukas, elää suurin osa Suomen poroista koko vuoden metsäalueella. Poro on hyvin lumeen sopeutunut eläin. Se pystyy kaivamaan jäkälää vielä senttimetriä syvässä lumessa. Kevättalvella auringon kovettaessa hankia jäkälän kaivu käy vaikeaksi. Porot aloittavat tuolloin kevätvaelluksensa ja siirtyvät puilla kasvavien luppojen syöntiin tai siirtyvät tuntureille. Erittäin vaikeissa lumioloissa nälkiintymiset ja porokuolemat ovat tuolloin tavallisia. (Maijala ym. 1998, 9-10.) Poronhoito on pääasiassa Euraasian pohjoisosien taiga- ja tundravyöhykkeellä asuvien alkuperäiskansojen elinkeinomuoto. Suomessa poronhoito alkoi yleistyä luvuilla luvun puolivälissä alue oli asettunut nykyisille sijoilleen, 65. ja 70. asteelle pohjoista leveyttä. (Meristö ym. 2004, 1.) Suomen poronhoitoalueen laajuus on km2, mikä on runsaat 36 prosenttia koko maan pinta-alasta ja lähes 77 % Pohjois-Suomen pinta-alasta. Poronhoitoalueesta neljä viidesosaa sijaitsee Lapin läänissä, josta vain taajamat sekä teollistunein ja tiheimmin asuttu lounaisosa (Kemi, Keminmaa, Tornio) jäävät alueen ulkopuolelle. Oulun läänistä poronhoitoalueeseen kuu-

13 7 luu koillisosa. Etelässä alue rajoittuu Kuhmo - Oulu linjan pohjoispuolelle. (Meristö ym. 2004, 6.) Nykyisin eloporoja (erotusten yhteydessä eloon jätetyt porot) saa olla kaikkiaan enintään eli keskimäärin 1,8 poroa maaneliökilometriä kohti. Vasonnan ja erotusten välisenä aikana poroja on noin enemmän. (Meristö ym. 2004, 6.) Poronhoitovuonna 2006/07 poronomistajia oli kaikkiaan lähes 4900 ja he jakaantuivat poronhoitovuonna 2005/06 noin eri ruokakuntaan. Yli 80 poroa omistavia ruokakuntia oli (Rantamäki-Lahtinen 2008, 10.) Poroja saavat omistaa vain poronhoitoalueella pysyvästi asuvat Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiset sekä paliskunnat (Finlex 2012). Paliskuntajärjestelmä perustuu porojen yhteistoiminnalliseen hoitamiseen kunkin paliskunnan alueella. Poronhoitolain mukaan paliskunnan osakkaita ovat poronomistajat, joilla on sen alueella yksi tai useampi poro omassa merkissään. (Meristö ym. 2004, 8.). Paliskunnan tärkein tehtävä on poronhoitolain 2. luvun 6 mukaan hoitaa osakkaitten poroja paliskunnan alueella, jos niitä ei ole poronhoitolain 7. luvun 41 otettu omaan hoitoon (Finlex 2012). Paliskuntakohtainen suurin sallittu poromäärä määrätään lähinnä talvilaidunten kantokykyyn perustuen. Talvilaidunten kartoituksen mukaan jäkälälaitumet ovat yleisesti verraten huonokuntoisia. (Meristö ym. 2004, 13.) Poroa hyödynnetään taloudellisesti pääasiassa lihana ja teurastusten sivutuotteina, nahasta, luusta ja sarvista valmistettuina matkamuistoina ym. koriste-esineinä. Lisäksi poroa hyödynnetään erilaisina poroon tukeutuvina ohjelmapalveluina. (Meristö ym. 2004, 19.) Porotaloutta haittaavia tekijöitä ovat muut kilpailevat maakäyttömuodot, kuten metsätalous, maa- ja puutarhatalous, matkailu, vesivoimatalous ja kaivostoi-

14 8 minta. Lisäksi pedot, liikenneyhteydet ja liikenne ovat porotalouden kannalta ongelmallisia. (Meristö ym. 2004, ) Poronhoitoalueen sisällä luonnonolot ovat varsin erilaiset. Luonnonolojen erilaisuus heijastuu myös poronhoidon edellytyksiin ja harjoittamistapaan. Poronhoito perustuu lähtökohdiltaan porojen kykyyn hankkia itse oma ravintonsa luonnosta. (Meristö ym. 2004, 12). Vuoden keskilämpötila on poronhoitoalueella noin nollan celsiuksen tienoilla. Vuodenaikojen vaihtelu on suurta ja ilmasto äärevöityy pohjoista kohti. Tammikuussa pakkasta on keskimäärin celsiusta. Vuotuinen sademäärä poronhoitoalueella on millimetriä, josta lumena tulee prosenttia. Pysyvä lumipeite kestää yleensä viidestä seitsemään kuukautta, tunturialueilla jopa kauemmin. Lunta on enimmillään metri, itäisillä vaaramailla enemmän. Vuosittaiset erot lämpötiloissa ja lumimäärässä ovat suuret. (Rantamäki-Lahtinen 2008, 46.) 2.2 PORON LISÄRUOKINTA Suomessa porojen lisäruokinta yleistyi luvulla aluksi poronhoitoalueen eteläosissa. Lisäruokinta lisääntyi ja levisi seuraavina vuosikymmeninä koko poronhoitoalueelle, lukuun ottamatta Pohjois-Sallaa. (Rantamäki-Lahtinen 2008, 63.) Lisäruokinnalla pyritään turvaamaan porojen selviytyminen poikkeuksellisissa luonnonoloissa, tällöin tarkoitetaan hätäruokintaa. Lisäruokinnalla voidaan myös helpottaa porojen paimentamista. Lisäksi lisäruokinnalla voidaan lisätä poronhoidon tuottoa ja vakautta. Tällöin lisäruokinta toteutetaan viemälle lisäravinto maastoon tai porot ruokitaan tarhaan. Maastoruokinta on yleisintä poronhoitoalueen keski- ja pohjoisosissa, vastaavasti tarharuokinta on yleisintä etelä- ja keskiosissa muulla poronhoitoalueella. Tarhavasotus ja kevätruokinta ovat yleisiä pohjoisosissa poronhoitoaluetta. (Rantamäki-Lahtinen 2008, )

15 9 Lisäruokinnan edellytykset paranevat eteläisellä poronhoitoalueella. Viljelymaata on enemmän ja poronhoito on yleisesti maatilatalouden sivuelinkeino. Perinteisen maatalouden harjoittamisen vähetessä elinkeinon tuotantopanoksia, kuten pellot ja koneet on voitu siirtää porotalouden käyttöön.(maijala Nieminen 2004, 3.) Lisäruokinta aloitetaan talvisin vuoden vaihteen jälkeen tai viimeistään silloin kun kaivuolosuhteet vaikeutuvat ja porot eivät saa riittävästi ravintoa luonnonlaitumilta (Maijala ym. 1998, 91). Lisääntynyt ruokinta on muuttanut poronhoitoa vähentäen elinkeinon riippuvuutta talvilaitumista ja luonnonoloista. Lisäruokinta on jokavuotista varsinkin eteläisellä ja keskeisellä poronhoitoalueella ja on jo laitumiin rinnastettava välttämätön tuotantotekijä. Poronhoitovuonna 2003/04 poronhoitoalueen eloporoista yli 41 prosenttia oli tarharuokinnassa. Tarhoja oli yhteensä 1 317, joissa keskimäärin ruokittiin 64 poroa 88 vuorokauden ajan. Lisäruokintaan käytettiin kuivaksi heinäksi laskettuna 22 miljoonaa kiloa eli maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen rehutaulukon(maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 2010) mukaan 16,08 miljoonaa rehuyksikköä. (Rantamäki- Lahtinen 2008, ) Ruokinnan kustannuksia on vaikea laskea, mutta tavallisesti maastoruokinta on kannattavampaa kuin tarharuokinta. Hätäruokinta kannattaa vain jos nälkiintyneiden porojen pelastaminen on mahdollista. (Rantamäki-Lahtinen 2008, 65.) Kaamasen koetarhalla tehtyjen kokeiden tuloksissa saatiin ruokinnan kustannuksiksi 72,9 euroa poroa kohti vapaalla täysrehun syönnillä, normaali tarharuokinnalla 42,3 euroa poroa kohti, maastoruokinnalla 38,3 euroa poroa kohti ja 10,5 euroa luonnonlaitumilla(maijala Nieminen 2004, 37). Anna- Leena Jänkälän opinnäytetyössä tarharuokinta on laskennallisesti halvempi kuin maastoruokinta jos poroja on tarhassa noin 200. Kun porojen määrä ruokinnassa on yli kahdensadan, on maastoruokinta halvempaa kuin tarharuokinta(jänkälä 2009, 46). Ruokintamenot olivat paliskuntien menoista koko poronhoitoalueella poronhoitovuonna 2003/04 lähes 18 %, varsinaisen po-

16 10 ronhoitoalueen alapuolella olevalla muulla poronhoitoalueella jo yli 25 % (Rantamäki-Lahtinen 2008, 65) Porojen ravinnon tarve ja käytettävät rehut Rehujen sisältämän ja eläimen eri tuotantovaiheissa tarvitseman energian mittaamiseksi on kehitetty erilaisia rehuarvojärjestelmiä. Porojen ruokintaan rehuyksikköjärjestelmää on sovellettu lähes suoraan. Suomessa on vuodesta 1995 ollut käytössä muuntokelpoiseen energiaan perustuva rehuyksikköjärjestelmä(ry) ja valkuaiselle OIV-PVT-järjestelmä. (Maijala ym. 1998, ) Vaadinporo tulee toimeen talvella normaalioloissa 1,1 ry vuorokaudessa, edelliskevään vasa 0,7 ry vuorokaudessa ja hirvas 1,9 ry vuorokaudessa. Lisäksi porot tarvitsevat raakavalkuaista, 100 kiloa painava poro tarvitsee grammaa vuorokaudessa. Käytettävän rehu tulee sisältää prosenttia raakavalkuaista jotta poron paino pysyy ennallaan. (Maijala ym. 1998, 54 ja 111.) Ruokinta on merkittävin poron kuntoon ja terveyteen vaikuttava yksittäinen hoitotekijä. Tasapainotettu, laadullisesti ja määrällisesti oikeaksi mitoitettu ravinto pitää porot terveinä ja vastustuskykyisinä tauteja vastaan, auttaa niitä pärjäämään hyvin talven yli ja lisääntymään tuloksellisesti. (Maijala ym. 1998, 127.) Porojen ruokinnassa yleisimmin käytettyä rehuja ovat eri nurmirehut, viljat ja teolliset rehut. Nurmirehuja on tarjolla kuivaheinänä, heinäjauhona, rakeistettuna heinänä ja säilörehuna sekä esikuivattuna että märkänä. Nurmirehujen korjuuaste määrää rehun ravinto- ja sulavuusarvon. Porolle kelpaa vain hienorakenteinen ja korsiintumaton heinä. Porolle heinän sulavuus on huono. Heinäjauho soveltuu porolle kun siihen on lisätty väkevyyttä nostavia rehuja. Jauhaminen mahdollistaa karkeankin heinän syönnin. Rakeistettu heinä kelpaa poroille hyvin, mutta vaatii pitkän totutusajan 3-4 viikkoa. Säilörehu soveltuu hyvin poronrehuksi, se on kuivaheinää maittavampaa. Esikuivattu säi-

17 11 lörehu pysyy paremmin sulana, kuin tavallinen säilörehu ja on helpompi kuljettaa maastoon. ( Maijala ym. 1998, ) PORUTAKU - hankkeen talvella 2012 järjestämien ruokinta kokeiden perusteella säilörehun silppuaminen parantaa säilörehun maittavuutta (Maijala 2012, 15). Täysrehut ovat erityisesti poroille kehitettyjä rehuja, jotka on suunniteltu sisältämään poron tarvitsemat ravintoaineet. Ne koostuvat pääasiassa viljasta, sokeri- ja myllyteollisuuden sivutuotteista sekä valkuaisraaka-aineista. Täysrehuja voidaan antaa poroille, myös ainoana rehuna. Teollisista täysrehuista on hyviä kokemuksia porojen hoidossa. Väkirehut ovat energiapitoisia rehuja, joita annetaan väkevöittämään korsirehuvaltaista ruokintaa. Väkirehuja annetaan vain muiden rehujen yhteydessä enintään prosenttia. Väkirehuja poronruokinnassa on käytetty viljoista ohraa ja kauraa, sekä alkoholi- ja myllyteollisuuden sivutuotteita ohrarehua ja mäskiä. (Maijala ym. 1998, , 119.) Farmit internet sivuilla sanotaan viljan syötön edellytyksenä olevan viljan jyvien rikkominen, koska kotieläimet eivät voi sulattaa jyviä (Farmit 2012) Lisäruokinnan järjestäminen Maasto- ja tarharuokinnassa käytetään samoja rehuja, mutta tarharuokinnassa voidaan lisäksi käyttää rehuja, joita on vaikea kuljettaa pitkiä matkoja. Maastoruokinnassa lisärehujen tarve riippuu laitumien ravinnon saannista, lähtökohtaisesti lisärehutarve kasvaa kevättä kohti. Maastoruokinnassa rehut levitetään lumelle. Maastoruokinnassa on hyvä olla paliskuntakohtaiset säännöt. Maastoruokinnan toteutus on helpompaa kairoittain tai tokkakunnittain, sillä yhteistyöllä kannattavuus paranee. On muistettava ettei poroja ruokita kymmeniä kilometrejä pitkälle moottorikelkan uralle, sillä porot kävelevät uraa pitkin ja hukkaavat näin energiaa. ( Maijala ym. 1998, ) Tarharuokinnassa käytettävän aidan on oltava niin iso, että poroille on jatkuvasti puhdasta lunta saatavilla. Poroille on annettava mahdollisuus tottua ruokintaan ennen täysimittaiseen ruokintaan siirtymistä. (Maijala ym. 1998,

18 ) Hyväkuntoinen poro sopeutuu ruokintaan 1-2 viikossa (Hukkanen Laaksonen - Maijala 2009, 10) ja nälkiintynyt poro tarvitsee 2-3 viikkoa (Maijala ym. 1998, 137). Rehuastiat, kaukalot, heinähäkit ja automaatit ovat hyviä ruokinta ratkaisuja, sillä eteenkin pienissä aitauksissa puhtaanapidon merkitys korostuu (Hukkanen ym. 2009, 16). Korsirehut levitetään useimmiten pieniin tuppoihin. Korsirehuja ei levitetä maahan isoina kasoina, sillä valtaporot valtaavat kasat itselleen. Syötyään ne asettuvat rehujen päälle märehtimään, jonka jälkeen rehu ei ole enää maittavaa. Maittavat ja/tai määrältään vähäiset rehut on jaettava nopeasti, jotta kaikki porot saavat osansa. Nopeasti jaettavia ovat täys- ja väkirehut. Poromäärien kasvaessa moottorikelkan ja mönkijän käyttö tulee tarpeelliseksi. Ruokinnan nopeuteen ei tarvitse kiinnittää huomiota, jos jaettavia rehuja annetaan niin runsaasti, että porot eivät ehdi syödä kaikkea kerralla. Tämä ei kuitenkaan koske väkirehuja. (Maijala ym. 1998, 117.) Tarhassa tulee olla runsaasti tilaa, mikäli rehut levitetään puhtaalle lumelle. Jos tarhassa on vähän puhdasta lunta, tulevat rehut tarjota maasta irti olevista astioista (Porojen talvitarhauksen hyvien toimintatapojen opas 2012, 5). On muistettava varmistaa kaikkien porojen rehunsaanti, sillä valtaporot voivat estää hierarkiassa alempina olevien porojen syönnin, jolloin ne eivät uskalla tulla ruokailemaan valtaporojen lähelle (Maijala ym. 1998, 116).

19 13 3 TEKNOLOGIA SELVITYKSEN TOTEUTUS Tämän opinnäytteen osana oli selvittää porotalouden käytössä olevat ruokintateknologiat. Selvitys toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään todellisuutta laadullisen aineiston kokoamisen ja analysoinnin avulla. (Rovaniemen ammattikorkeakoulu 2011, 3.) Laadullinen menetelmä sanan laajimmassa merkityksessä viittaa tutkimukseen, jossa käytetään ihmisten omin sanoin kirjallisesti tai suullisesti tuottamaa aineistoa. Laadullisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelminä voivat olla havainnointi ja haastattelut. Aineistona voi olla opiskelijan tekemät kenttämuistiinpanot, videot ja muut tallenteet. Tutkimusaineiston laadullinen käsittely on loogiseen päättelyyn ja tulkintaan perustuvaa sisällön erittelyä, jonka tarkoituksena on luoda hajanaisesta tiedosta mielekäs, selkeä, tiivis ja yhtenäinen tutkittavaa ilmiötä kuvaava tietokokonaisuus. (Rovaniemen ammattikorkeakoulu 2011, 3.) Selvitys toteutettiin aikaisempien tietojen pohjalta, sekä kyselytutkimuksena ja täydentävinä haastatteluina. Aihe rajattiin koskemaan poron ravinnon kannalta tärkeimpien rehujen eli nurmirehujen, teollisten rehujen ja viljojen jakamista sekä annostelua. Lisäksi aiheeseen kuuluu viljojen litistäminen ja nurmirehujen jauhaminen sekä silppuaminen. Aiheesta ei ole tehty kattavia selvityksiä ennen tätä opinnäytettä. Rovaniemen ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijat vuosikurssilta 2001 ovat tehneet talvella projektiopintoina projektin, jossa selvitettiin porojen ruokintaa helpottavia laitteita. Projektin raportti ja projektin tekemä ruokintalaitteita esittelevä video toimivat tämän opinnäytteen lähteenä. Myös työterveyslaitoksen verkkosivuilla esitellään muutama ruokintaa helpottava laite. Opinnäytteen tilaaja PORUTAKU -hanke kiersi syksyllä 2011 paliskuntien kokouksissa ja muissa porotalouden tapahtumissa jakaen tietoa hankkeesta ja teetti samalla kyselyn liite 1, jossa yhtenä kysymyksenä on ruokinnassa käytettävät koneet. Lomake on ollut saatavilla myös PORUTAKU - hankkeen verkkosivuilla. Koska paliskuntien kokoukset ajoittuvat ajallisesti samoille

20 14 ajoille ei hankkeen toimijoilla ollut mahdollisuutta vierailla kuin muutamassa kokouksessa, jotka keskittyivät lähinnä Rovaniemen ympäristöön. Vastauksia saatiin 73 kappaletta, vastaamatta jättäneiden määrästä ei ole tietoa. Vastaajia löytyi koko poronhoitoalueelta, mutta Rovaniemen alueen paliskuntien osakkaat ovat vastaajien joukossa huomattavana enemmistönä. Vastaajien määrän suppeasta määrästä ja alueellisesta keskittymisestä johtuen päädyttiin johtopäätökseen, ettei kysely anna välttämättä todellista kuvaa poronhoitoalueella käytettävästä teknologiasta. Kokonaistutkimus, jossa olisi otettu yhteyttä jokaiseen poronhoitoruokakuntaan, todettiin olevan hankkeen resurssien ulkopuolella ja ajankäytöllisesti mahdottomaksi toteuttaa. Poronhoitajien vastausprosentin oletettiin jäävän alhaiseksi, jos uusi kysely lähetettäisiin postitse tai muita välineitä kuten sähköpostia hyväksikäyttäen. Jotta saataisiin riittävä alueellinen ja määrällinen kattavuus vastaajien joukossa päätettiin teetättää kysely poroisännille liite 2. Poroisäntä, joka on jokaisen paliskunnan virallinen edustaja (Finlex 2012), oletettiin tietävän oman paliskuntansa tilanteen ruokintateknologioiden osalta riittävän tarkasti. Rovaniemellä järjestettiin poroisäntien koulutuspäivät. Kysely päätettiin jakaa ja esitellä kyseisessä tilaisuudessa. Alun perin oli tarkoitus saada vastaukset välittömästi tilaisuuden loputtua, mutta saimme puheenvuoron vasta tilaisuuden viimeisenä. Koska PORUTAKU - hanke toteutti samaan aikaan täysrehukyselyn poroisäntäpäivillä, joka oli tarkoitus palauttaa postitse valmiiksi maksetuissa kirjekuorissa. Tämän vuoksi päätettiin ruokintateknologia kysely jättää palautettavaksi samassa kirjekuoressa täysrehukyselyn kanssa. Koska jouduimme esittäytymään tapahtuman viimeisenä, muutama poroisäntä poistui paikalta ennen kyselyn esittelemistä ja jäi näin ollen ilman kyselyä. Osanottajalistan mukaan paikalla oli 39 poroisäntää ja varaporoisäntää, huomioimatta paikalta poistuneita. Osanottajalistan mukaan päätettiin lähettää poissaolleille varsinaisille poroisännille kysely postitse, mukaan lukien yksi koulutustilaisuudesta aikaisemmin poistunut. Poroisäntien nimet ja yhteystiedot saatiin paliskuntain yhdistyksen verkkosivuilta. Kyselyitä lähetettiin 32

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron

Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron Mauri Nieminen Luke, Porontutkimusasema, Toivoniementie 246, 9991 Kaamanen, mauri.nieminen@luke.fi TIIVISTELMÄ Suomessa poronomistajia on enää 4

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)

Lisätiedot

LÄNNEN RAIL SYSTEMS. Lännen - Rataympäristön monitoimikone. Luo mahdollisuuksia

LÄNNEN RAIL SYSTEMS. Lännen - Rataympäristön monitoimikone. Luo mahdollisuuksia Luo mahdollisuuksia LÄNNEN RAIL SYSTEMS HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN RAIL MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA, TURVALLINEN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN SÄHKÖRATARAKENTAMISESSA JA RATAYMPÄRISTÖN KUNNOSSAPIDOSSA Lännen - Rataympäristön

Lisätiedot

K2 EasyFeed. K2 EasyFeed. Din ingång till automatisk utfodring. Lampaiden ja nautakarjan automaattiseen ruokintaan

K2 EasyFeed. K2 EasyFeed.  Din ingång till automatisk utfodring. Lampaiden ja nautakarjan automaattiseen ruokintaan K2 EasyFeed Din ingång till automatisk utfodring www.tks-as.no Lampaiden ja nautakarjan automaattiseen ruokintaan K2 EasyFeed Todistetusti toimiva ja vahva rakenne. K2 EasyFeed perustuu tunnettuun K2 CombiCutter

Lisätiedot

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava 6.2.3 Yleiskaava 31 Tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaan Sodankylän kunnan Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan alueelle. Sodankylän kunnanhallitus on 22.5.2012 162 päättänyt käynnistää Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen Yhteistyökumppanit Alfred Colpaert 1, Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa

Lisätiedot

Mika Turunen JAMK Teknologia

Mika Turunen JAMK Teknologia Lypsylehmien ruokinnan energiankulutus Mika Turunen JAMK Teknologia Ruokintaan liittyvien laitteiden energiankulutus aiheutuu pääasiassa rehun siirtämisestä, rehun laadun muuttamisesta ja rehun jakamisesta

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Aiheet Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Toiminnan kehittäminen ja haasteet Avoin data, avoin lähdekoodi

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen www.lapinliitto.fi/petofoorumi TYÖN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

HESE. -puskulevystä tiehöylään

HESE. -puskulevystä tiehöylään HESE -puskulevystä tiehöylään Hese-työkone on teiden ja piha-alueiden kunnossapitoon tarkoitettu yleistyökone. Monipuolisuudessaan Hese on täysin ylivoimainen, samalla koneella tehdään kaikki teiden sekä

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin paliskunta Pinta-ala 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Poronhoito muuttuvassa ilmastossa Tapaus Muonio- ja Könkämäenojokilaakso

Poronhoito muuttuvassa ilmastossa Tapaus Muonio- ja Könkämäenojokilaakso Poronhoito muuttuvassa ilmastossa Tapaus Muonio- ja Könkämäenojokilaakso Élise Lépy, Mervi Kasanen, Teresa Komu, Hannu I. Heikkinen Kulttuuriantropologia, Thule Instituutti, Oulun yliopisto YLLÄS JAZZ

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari Kansallinen tiemerkintäpäivä 7.2.2011 Pohjoismainen tiemerkintäseminaari 8.-9.2.2011 Rovaniemi Arktikum Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 1 ARCTIC AREA Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 2 Pohjois Suomen kansainväliset

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

VA K 0 LA. 1969 Koetusselostus 741 Test report

VA K 0 LA. 1969 Koetusselostus 741 Test report VA K 0 LA Rukkila ACV Helsinki 10 12;Z Helsinki 43 41 61 Pitäjizinmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry 1969 Koetusselostus

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun TOKAT-aloitusseminaari 15.4.2015 Rovaniemi Kari Oinonen SYKE Kuva: Ympäristöhallinnon kuvapankki, Aarne Torvinen 2002 1 Tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3.

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3. 1 (6) PELLETÖINTIKOE BIOTTORI OY:LLÄ JÄMIJÄRVELLÄ SYKSYLLÄ 2006 Metsäkeskus Kaakkois-Suomi tutkii Ruovikko-hankkeen puitteissa lähinnä ruoko materiaalin hyödyntämistä energiaksi. Tutkittuja asioita ovat

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Vuodesta 1946. Tynnyri- ja konttipumput Tiivisteettömät keskipakopumput

Vuodesta 1946. Tynnyri- ja konttipumput Tiivisteettömät keskipakopumput Vuodesta 1946 Tynnyri- ja konttipumput Tiivisteettömät keskipakopumput Lutz - ammattilaisen turvallinen valinta Lutz pumput ovat ammattilaisen turvallinen valinta pumpattaessa tynnyreistä, konteista tai

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Nurmirehut porojen talviravintona. Laura Kylmämaa

Nurmirehut porojen talviravintona. Laura Kylmämaa Nurmirehut porojen talviravintona Laura Kylmämaa Johdanto 1. Porojen energian ja ravintoaineiden tarve 2. Tutkimuksia nurmirehuista porojen talviravintona 2.1 Kuiva-ainepitoisuus 2.2 Korjuukerta 2.3 Korsiintumisaste

Lisätiedot

SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2012

SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2012 Kuljetusbarometri 3/2012 SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2012 SKAL:n vuoden 2012 kolmanteen kuljetusbarometriin vastasi 810 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä sekä

Lisätiedot

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma Liikkumisen tuki Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Liikkumisen tuki pilotti, miksi? Asiakkaiden tarve joustavampaan ja yksilöllisempään liikkumisen tukeen Liikkumisen tuen /kuljetuspalveluiden

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

PORONHOITO JA MAANKÄYTTÖ

PORONHOITO JA MAANKÄYTTÖ PORONHOITO JA MAANKÄYTTÖ Sanna Hast Porotalousneuvoja sanna.hast@paliskunnat.fi p. +358 40 124 7422 Käyntiosoite: Koskikatu 33 A 1 Postiosoite: PL 8168 96101 ROVANIEMI Puh: 016 331 6000 (vaihde) Sähköpostit:

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

MAAKAUHAT LUMIKAUHAT

MAAKAUHAT LUMIKAUHAT FIN 2012 MAAKAUHAT Maakauha 400 400 1400 155 365 Maakauha 600 600 1700 215 455B Maakauha 850 850 1800 335 655C Maakauha 1000 1000 2100 365 655C Maakauha 1300 1300 2300 450 855C - Erilaisten maalajien kuormaukseen

Lisätiedot

Maaseutuhallinnon neuvottelupäivät

Maaseutuhallinnon neuvottelupäivät Maaseutuhallinnon neuvottelupäivät 16.12.2014 Porotalouden ajankohtaiskatsaus Päivi Kainulainen Lapin ELY-keskus Lapin ELY-keskus 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Hyväksytty 12.12.2014

Lisätiedot

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääkohdat 1. Monivaikutteinen maatalous ja politiikkaohjaus 2. Nykyinen maatalouspolitiikka

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki 4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä Järjestötila Länsimäki 16.8.2010 Ohjelma 13:00 Kahvia, aluekoordinaattori Liisa Juustila esittelee järjestötilaa sekä asukastyötä Vantaalla 14:00 4V-hankkeen kuulumiset

Lisätiedot

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Sartoneva Hanna - OhjausPiste

Sartoneva Hanna - OhjausPiste Sartoneva Hanna - OhjausPiste..2 OhjausPisteen esittely OVI OSAAMISEEN? Vuodesta 8 syvennetty alueellista yhteistyötä aikuisten ohjauksessa ja neuvonnassa Itä-Uudenmaan Opin Ovi, osana kansallista projektiverkostoa

Lisätiedot

Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia

Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia 26. huhtikuuta 2016 Pimeä Theseus & PAS kyselyn tuloksia Minna Marjamaa, Tiina Tolonen Kuva: Holley and Chris Melton, CC BY 2.0 Pimeä Theseus & PAS-kysely Maaliskuussa 2016 tehtiin e-lomakekysely, jossa

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2012

SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2012 Kuljetusbarometri 2/2012 SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2012 SKAL:n vuoden 2012 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 684 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä sekä

Lisätiedot

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia k ä y t t ä j ä l l e k ä t e v ä t e k n o l o g i a Marika Nordlund Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia 2 Sisältö 1. Johdanto: Tavoitteet ja toteutus...

Lisätiedot