POROTALOUDEN RUOKINTATEKNOLOGIAT
|
|
- Niilo Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPINNÄYTETYÖ Mustonen Janne 2012 POROTALOUDEN RUOKINTATEKNOLOGIAT Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
2 ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Opinnäytetyö POROTALOUDEN RUOKINTATEKNOLOGIAT Janne Mustonen 2012 Toimeksiantaja PORUTAKU-hanke Ohjaaja Veikko Maijala Hyväksytty 2012 Työ on kirjastossa lainattavissa.
3 Luonnonvara- ja ympäristöala Opinnäytetyön tiivistelmä Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Tekijä Janne Mustonen Vuosi 2012 Toimeksiantaja Työn nimi Sivu- ja liitemäärä PORUTAKU -hanke Porotalouden ruokintateknologiat Opinnäytetyössä selvitetään poronruokinnassa käytettäviä teknologioita. Tutkimustehtävänä oli selvittää Suomen poronhoitoalueella käytössä olevia ruokintavälineitä, saada tietoa niiden käytettävyydestä ja tutkia niiden taloudellisuutta. Opinnäytteen tilaajana toimi Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt - elinkeinon kehittämishanke eli PO- RUTAKU. Porotaloudessa talvisesta lisäruokinnasta on tullut nykyisin jo laitumiin rinnastettava tuotantotekijä. Elinkeinon kehittämisen edellytyksenä on selvittää käytössä olevat ruokintateknologiat. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa menetelminä käytettiin kyselyitä ja haastatteluita. Teknologioiden taloudellisuutta tutkittiin laskemalla koneketjujen kustannuksia kuvitteellisilla porokarjoilla ja ruokintamalleilla. Tuloksista selvisi porojen lisäruokinnassa käytettävän useita erilaisia laitteita ja menetelmiä. Koneiden käyttö oli erittäin yleistä, ja varsinkin peruskoneita traktoreita, moottorikelkkoja ja mönkijöitä käytettiin ruokinnassa yleisesti. Traktoreissa käytettävät laitteet olivat pääasiassa maatalouteen tarkoitettuja laitteita, ja vastaavasti monet moottorikelkalla tai mönkijällä käytettävät laitteet olivat itse rakennettuja. Koneketjujen kustannuslaskennasta kävi ilmi porokarjojen koon vaikutus kustannuksiin. Porokarjojen koon kasvaessa laskelmien kustannukset poroa kohti pienenivät. Johtopäätöksinä voidaan todeta poronhoitoalueella olevan useita erilaisia ruokintaratkaisuja, joiden toteuttaminen vaatii oman teknologiansa. Käytettävät teknologiat ovat toimivia ratkaisuja sekä poron hyvinvoinnin että porotilan kannalta. Suuri peruskoneiden määrä porotaloudessa mahdollistaa tehokkaampien ruokintamenetelmien ja -teknologioiden käyttöönoton tulevaisuudessa. Ruokintalaitteet on hankittava tilan poromäärien ja käytettävän ruokintamallin mukaan. Lisäksi hankinnoista on syytä tehdä ennakkoon kustannuslaskelmat, jotta kannattavuus selviää. Koneiden käytön tarve ruokinnassa kasvaa poromäärien noustessa ja työvoiman vähetessä, käytännössä koneet ovat lisäruokinnassa välttämättömiä. Kustannuksia voidaan pienentää yhteiskäytöllä. Maasto- ja tarharuokinnassa on mahdollista käyttää samoja menetelmiä ja teknologioita. Avainsanat poronhoito, lisäruokinta, kannattavuus
4 School of Forestry and Rural Industries Abstract of Thesis Rural Industries Author Janne Mustonen Year 2012 Commissioned by Subject of thesis Number of pages PORUTAKU project Feeding Technologies in Reindeer Husbandry The objective of this thesis is to present the different feeding technologies utilized in the Finnish reindeer husbandry area along with a comprehensive applicability- and economical value assessment. The commissioner of this thesis is PORUTAKU- project. Supplementary feeding during wintertime has become a factor of production in modern reindeer husbandry beside the nature pasture. Therefore, it is a prerequisite to profoundly assess the used technologies and methods in order to enable development within the field. The empirical part of the thesis is qualitative and data is collected through interviews and questionnaires. The economic value of the machinery is configured by an expense of the machine chain- fictitious reindeer herd and feeding model ratio. The results confirm that the usage of machinery is very common in supplementary feeding. Tractors, snowmobiles and ATVs are the basic prevalent technologies. The equipment for the tractor is mainly destined for conventional farming and the ATV- and snowmobile implements are primarily self-made. Furthermore, it is indicated that with an increasing size of the reindeer herd, the expense ratio of the machinery decreases. The conclusion is that there are several feeding methods executed in the Finnish reindeer husbandry area and all require own machines and equipment. Additionally, the used technologies serve the well-being of the animals and the reindeer herder. The already large availability of basic machinery in reindeer husbandry allows the use of more efficient feeding methods and technology in the future. The size of the reindeer herd and the used feeding method are the determining factors of the machinery utilization. Machinery buying- and investment decisions should be based on expense calculation for ascertaining their economical value. The need of using machinery for supplementary reindeer feeding is rising according to the size of the herd. Simultaneously, the amount of labor decreases. In fact, the machines are indispensable. Expenses can be cut down if machines are bought collectively. The same machinery and methods can be used to feed the reindeer in an enclosure or directly in the landscape. Keywords Reindeer husbandry, supplementary feeding, costeffectiveness
5 Sisällys KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO JOHDANTO POROTALOUS PORONHOITO PORON LISÄRUOKINTA Porojen ravinnon tarve ja käytettävät rehut Lisäruokinnan järjestäminen TEKNOLOGIA SELVITYKSEN TOTEUTUS RUOKINTATEKNOLOGIA SELVITYKSEN TULOKSET TULOKSIEN POHJATIETOJA TRAKTORIKÄYTTÖISET RUOKINTALAITTEET Rehuleikkurit Paaliveitset Peräkärryt Apevaunut Paalisilppurit Puutavarakuormain Valssimylly heinäjauhomyllyt Pellettikone sekä pelletinjakokone MOOTTORIKELKAN TAI MÖNKIJÄN PERÄSSÄVEDETTÄVÄTLAITTEET Pyöröpaaliliukuri Pelletinlevityslaitteet Sähköinen rehuleikkuri RUOKINTA-AUTOMAATIT JA KAUKALOT Sähköiset automaatit Muut automaatit Kaukalot ja muut ruokintaratkaisut RUOKINTALAITTEIDEN KÄYTTÖKUSTANNUKSIA KUSTANNUSLASKENNAN POHJATIEDOT TARHARUOKINTA 80 PORONKARJALLA TARHARUOKINTA 200 PORONKARJALLA... 57
6 5.4 TARHARUOKINTA 400 PORONKARJALLA MAASTORUOKINTA 400 PORONKARJALLA LASKELMIEN YHTEENVETO JA TARKASTELU JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET... 81
7 1 KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO Kuvio 1. Porutaku-hankkeen toteuttaman kyselyn tulokset suhteessa vastaajiin.16 Kuvio 2. Kuokkaleikkurin käyttöä Poikajärven paliskunnassa..19 Kuvio 3. Paaliveitsi Narkauksen paliskunnassa...20 Kuvio 4. Paaliveitsi Alakylän paliskunnassa.20 Kuvio 5. Paaliveitsi Oraniemen paliskunnassa 21 Kuvio 6. Paalipihdit Kynkäänniemen tilalla 22 Kuvio 7. Purkava kärry säilörehun jaossa Poikajärven paliskunnassa 23 Kuvio 8. Lastattu purkavakärry Poikajärven paliskunnassa..24 Kuvio 9. Apevaunu Jarmo Kynkäänniemen tilalla 25 Kuvio 10. Rehun jauhatus apevaunulla.26 Kuvio 11. Säilörehun jako apevaunulla.26 Kuvio 12. Karvon Vesan paalisilppuri...28 Kuvio 13. Rehun silppuaminen käynnissä 29 Kuvio 14. Viljan litistin Mylly Holsterin tilalla.31 Kuvio 15. Heinäjauhomylly Hirvasniemellä..32 Kuvio 16. Heinänjauhatus käynnissä 33 Kuvio 17. Pellettikone..34 Kuvio 18. Valmista pellettiä.35 Kuvio 19. Koko pelletöinti ketju..35 Kuvio 20. Pyöröpaaliliukuri Oraniemen paliskunnassa..36 Kuvio 21. Pyörillä oleva täysrehun jakovaunu Oraniemen paliskunnassa.37 Kuvio 22. Täysrehun jakoa annostelevalla louskuttimella..38 Kuvio 23. Louskuttimen säiliön pohja sekä annostelijat...38 Kuvio 24. Annostelijan työn jälki puhtaalla lumella..39 Kuvio 25. Täysrehunjako laite oraniemestä..40 Kuvio 26. Laitteen säiliön pohjaratkaisu ja jakoluukku...40 Kuvio 27. Nauhaksi rehut laskevan laitteen jälkeä..41 Kuvio 28. Apulannanlevittimestä tehty rehunlevitin.42 Kuvio 29. Automaattinen annostelija mallia kauha..42 Kuvio 30. Siipipyörä mallinen automaattinen annostelija öljytynnyri säiliönä.43 Kuvio 31. Siipipyörä annostelija.44 Kuvio 32. Kynkäänniemen rehun kaukaloihin levitykseen soveltuva malli.45 Kuvio 33. Konttaniemen heinäjauho automaatti..47 Kuvio 34 Konttaniemen heinäjauho automaatti...48 Kuvio 35. Ruokinta kaukalo suksiboksista Konttaniemellä 49 Kuvio 36. Ruokintakaukaloja LAOn poroaidalla..50 Kuvio 37. Kaukaloita Kynkäänniemen tarhalla.50 Kuvio 38. Heinähäkki...51 Kuvio 39. Kumimatto viritetty pyöröpaalun ympärille Konttaniemellä..52 Taulukko 1. Moottorikelkka ja louskutin 80 poron ruokinnassa 56 Taulukko 2. Paaliveitsi ja rehuleikkuri 80 poron ruokinnassa...57 Taulukko 3. Paaliveitsi ja rehuleikkuri 200 poron ruokinnassa.58 Taulukko 4. Paalisilppuri 200 poron ruokinnassa...59 Taulukko 5. Moottorikelkka ja louskutin 200 poron ruokinnassa..60 Taulukko 6. Paaliveitsi ja rehuleikkuri 400 poron ruokinnassa.62 Taulukko 7. Paalisilppuri 400 poron ruokinnassa...63 Taulukko 8. Apevaunu 400 ruokinnassa 64 Taulukko 9. Moottorikelkka ja louskutin 400 poron ruokinnassa..65 Taulukko 10. Paaliveitsi ja rehuleikkuri 400 poron maastoruokinnassa..67
8 Taulukko 11. Paalisilppuri 400 poron maastoruokinnassa.68 Taulukko 12. Apevaunu 400 maastoruokinnassa...69 Taulukko 13. Moottorikelkka ja louskutin 400 poron maastoruokinnassa 70 Taulukko 14. Rehunjakokustannukset laitteittain ja poromäärien mukaan..71 2
9 3 1 JOHDANTO Porotaloudessa on viimeisinä vuosikymmeninä voimakkaasti kasvanut porojen talviaikainen lisä- ja tarharuokinta. Syyt ruokinnan lisääntymiseen ovat talvilaitumien huono kunto, muista maankäyttö muodoista osaksi johtuen, sekä kasvava tarve suojella poroja pedoilta. Porotalouden piirissä ruokintakeinot ovat vaihtelevia. Tieto porojenruokinnasta poronhoitajien keskuudessa voi olla vaihtelevaa. Tästä johtuen on tullut tarpeelliseksi kehittää hyvän käytännön ruokintamalli. Tätä tehtävää varten on perustettu PORUTAKU -hanke eli Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt elinkeinon kehittämishanke. PORUTAKU toimii tämän opinnäytteen toimeksiantaja. PORUTAKU - hanke on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen porotalouden kehittämishanke, jossa tutkimuksen, neuvonnan ja elinkeinon edustajien yhteistyöllä luodaan hyviä toimintamalleja porotalouteen. Hankkeen tavoitteena on erityisesti kehittää elinkeinon kannattavuutta ja huomioida eläinten hyvinvointiin liittyvät vaatimukset.(porutaku 2012.) Hankkeessa mallinnetaan porojen ruokinnan, tarhauksen ja kuljetuksen hyvät toimintatavat. Kustannustehokkaan ja porojen hyvinvoinnin huomioivan lisäruokintamallin luomiseksi hankkeessa mm. testataan erilaisia rehuja ja kartoitetaan olemassa olevia lisäruokintamalleja. Hankkeen tuottamat tiedot välitetään julkaisuilla, teemakoulutuksilla ja tilakäynneillä sekä Internet-sivujen välityksellä. (PORUTAKU 2012.) Rovaniemen ammattikorkeakoulun toteuttama ja hallinnoima, sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun osa toteuttama PORUTAKU - hanke, toteutetaan Lapin ELY- keskuksen maaliskuussa 2011 myöntämän Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoituksella. (PORUTAKU 2012.) Jotta ruokinnan hyviä käytäntöjä voidaan luoda, on ensin selvitettävä erilaisia osa-alueita, joista yksi on tämän opinnäytteen aihe, eli porojen ruokintateknologiat. Porotalouden ruokintateknologioista ei ole ennen tätä opinnäytettä tehty kattavaa selvitystä. Aikaisempaa tietoa ruokintateknologioista ovat anta-
10 4 neet työterveyslaitoksen verkkosivut ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijoiden 2003 tekemä projekti poron ruokintaa helpottavat laitteet ja siitä tehty raportti sekä video. Opiskelijoiden tekemä video on saatavilla PORUTAKUn verkkosivuilla. Poronhoitajat ovat joutuneet tekemään ruokintaratkaisuja usein oman tiedon ja tuttavapiirin perusteella ilman tutkittua tietoa ruokintateknologioista. Tehokas ja hygieeninen ruokinta erityisesti isoilla poromäärillä vaatii eri teknologioiden käyttöä. Myös työhyvänvointi, ergonomia ja työturvallisuus ovat riippuvaisia käytettävästä tekniikasta. Voidaan sanoa että poron sekä poronhoitajan hyvinvointi on riippuvainen käytettävästä teknologiasta. Koko porotalouden imagon kannalta yhtenäiset hyvät tavat ruokinnassa ovat eduksi. Porotalouden tuottavuuteen teknologian selvittämisellä on oletettavasti positiivista vaikutusta. Yhteiskunnan kannalta yhtenäisillä hyvillä ruokintatavoilla on mahdollista vähentää poronhoitajien sairauskuluja ja taloudellisia ongelmia. Myös kauppa ja teollisuus hyötyvät, kun poron ruokinnassa käyttökelpoinen ja tarvittava koneistus on tiedossa. Tarkoituksena on selvittää käytettävissä olevan kirjallisuuden ja PORUTAKU -hankkeen tekemän kyselyn, sekä poroisäntäpäivillä tehtävän kyselyn ja eri laitteiden omistajien haastattelujen perusteella käytössä oleva tekniikka. Teknologioiden taloudellisuutta tullaan myös pohtimaan koneketjulaskelmien avulla. Tulen keskittymään työssäni poron tarha- ja maastoruokinnassa pääasiassa käytettävien rehujen, joita ovat nurmirehut, teolliset täysrehut ja viljat, jakeluun, annosteluun ja hienontamiseen tarkoitettuihin teknisiin ratkaisuihin. Opinnäytteen alkuperäinen aikataulu oli toteuttaa kyselyt ja haastattelut kevään 2012 aikana ja raportoida tulokset 2012 kesäkuussa. Työn oli myös tarkoitus olla kaksiosainen, joissa molemmissa osioissa olisi omat toteuttajat. Toisen osion tekijä on Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelija. Opinnäytteen toisen osion oli tarkoitus koskea maatalouden käytössä olevien ruokintateknologioiden ja uuden teknologian soveltuvuutta poronruokintaan. Työn aikana päädyttiin kuitenkin ratkaisuun jossa molemmat työn osat tehdään omana työnään. Tähän päädyttiin aikataulujen erilaisuuden sekä koulu-
11 5 tuspaikkojen suuren välimatkan johdosta. Aikataulu oli realistinen kyselyiden ja haastatteluiden osalta. Ne saatiin toteutettua toukokuun 2012 loppuun mennessä. Opinnäytteen raportin valmistuminen kesti ennakoitua pidempää joulukuun 2012 loppuun asti.
12 6 2 POROTALOUS 2.1 PORONHOITO Poro on pitkäraajainen, nelivarpainen hirvieläin, kasvissyöjä ja märehtijä. Suomalainen poro on kesytetty Skandinavian villistä tunturipeurasta. Poronhoitoalueen eteläosissa poroihin on hieman sekoittunut pitkäkoipisempaa metsäpeuraa eli suomenpeuraa. Poro valikoi luonnossa ravintonsa hyvin tarkkaan, mutta se tulee toimeen myös hyvin yksinkertaisella ravinnolla. Poro käyttää saatavilla olevaa ravintoa hyväkseen tilanteen mukaan. Poroa pidetään tämän vuoksi välityypin märehtijänä. (Maijala Nieminen Soveri 1998, 9, 25.) Luonnonoloissa poro käyttää ravinnokseen yli 350 ravintokasvia, joista tärkeitä on yli sata (Kortesalmi 2007, 13). Poron tärkeimmät talviravintokasvit ovat jäkälä, luppo ja metsälauha (Meristö - Järvinen Kettunen Nieminen 2004, 12). Vaikka poro on alkujaan tuntureiden asukas, elää suurin osa Suomen poroista koko vuoden metsäalueella. Poro on hyvin lumeen sopeutunut eläin. Se pystyy kaivamaan jäkälää vielä senttimetriä syvässä lumessa. Kevättalvella auringon kovettaessa hankia jäkälän kaivu käy vaikeaksi. Porot aloittavat tuolloin kevätvaelluksensa ja siirtyvät puilla kasvavien luppojen syöntiin tai siirtyvät tuntureille. Erittäin vaikeissa lumioloissa nälkiintymiset ja porokuolemat ovat tuolloin tavallisia. (Maijala ym. 1998, 9-10.) Poronhoito on pääasiassa Euraasian pohjoisosien taiga- ja tundravyöhykkeellä asuvien alkuperäiskansojen elinkeinomuoto. Suomessa poronhoito alkoi yleistyä luvuilla luvun puolivälissä alue oli asettunut nykyisille sijoilleen, 65. ja 70. asteelle pohjoista leveyttä. (Meristö ym. 2004, 1.) Suomen poronhoitoalueen laajuus on km2, mikä on runsaat 36 prosenttia koko maan pinta-alasta ja lähes 77 % Pohjois-Suomen pinta-alasta. Poronhoitoalueesta neljä viidesosaa sijaitsee Lapin läänissä, josta vain taajamat sekä teollistunein ja tiheimmin asuttu lounaisosa (Kemi, Keminmaa, Tornio) jäävät alueen ulkopuolelle. Oulun läänistä poronhoitoalueeseen kuu-
13 7 luu koillisosa. Etelässä alue rajoittuu Kuhmo - Oulu linjan pohjoispuolelle. (Meristö ym. 2004, 6.) Nykyisin eloporoja (erotusten yhteydessä eloon jätetyt porot) saa olla kaikkiaan enintään eli keskimäärin 1,8 poroa maaneliökilometriä kohti. Vasonnan ja erotusten välisenä aikana poroja on noin enemmän. (Meristö ym. 2004, 6.) Poronhoitovuonna 2006/07 poronomistajia oli kaikkiaan lähes 4900 ja he jakaantuivat poronhoitovuonna 2005/06 noin eri ruokakuntaan. Yli 80 poroa omistavia ruokakuntia oli (Rantamäki-Lahtinen 2008, 10.) Poroja saavat omistaa vain poronhoitoalueella pysyvästi asuvat Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiset sekä paliskunnat (Finlex 2012). Paliskuntajärjestelmä perustuu porojen yhteistoiminnalliseen hoitamiseen kunkin paliskunnan alueella. Poronhoitolain mukaan paliskunnan osakkaita ovat poronomistajat, joilla on sen alueella yksi tai useampi poro omassa merkissään. (Meristö ym. 2004, 8.). Paliskunnan tärkein tehtävä on poronhoitolain 2. luvun 6 mukaan hoitaa osakkaitten poroja paliskunnan alueella, jos niitä ei ole poronhoitolain 7. luvun 41 otettu omaan hoitoon (Finlex 2012). Paliskuntakohtainen suurin sallittu poromäärä määrätään lähinnä talvilaidunten kantokykyyn perustuen. Talvilaidunten kartoituksen mukaan jäkälälaitumet ovat yleisesti verraten huonokuntoisia. (Meristö ym. 2004, 13.) Poroa hyödynnetään taloudellisesti pääasiassa lihana ja teurastusten sivutuotteina, nahasta, luusta ja sarvista valmistettuina matkamuistoina ym. koriste-esineinä. Lisäksi poroa hyödynnetään erilaisina poroon tukeutuvina ohjelmapalveluina. (Meristö ym. 2004, 19.) Porotaloutta haittaavia tekijöitä ovat muut kilpailevat maakäyttömuodot, kuten metsätalous, maa- ja puutarhatalous, matkailu, vesivoimatalous ja kaivostoi-
14 8 minta. Lisäksi pedot, liikenneyhteydet ja liikenne ovat porotalouden kannalta ongelmallisia. (Meristö ym. 2004, ) Poronhoitoalueen sisällä luonnonolot ovat varsin erilaiset. Luonnonolojen erilaisuus heijastuu myös poronhoidon edellytyksiin ja harjoittamistapaan. Poronhoito perustuu lähtökohdiltaan porojen kykyyn hankkia itse oma ravintonsa luonnosta. (Meristö ym. 2004, 12). Vuoden keskilämpötila on poronhoitoalueella noin nollan celsiuksen tienoilla. Vuodenaikojen vaihtelu on suurta ja ilmasto äärevöityy pohjoista kohti. Tammikuussa pakkasta on keskimäärin celsiusta. Vuotuinen sademäärä poronhoitoalueella on millimetriä, josta lumena tulee prosenttia. Pysyvä lumipeite kestää yleensä viidestä seitsemään kuukautta, tunturialueilla jopa kauemmin. Lunta on enimmillään metri, itäisillä vaaramailla enemmän. Vuosittaiset erot lämpötiloissa ja lumimäärässä ovat suuret. (Rantamäki-Lahtinen 2008, 46.) 2.2 PORON LISÄRUOKINTA Suomessa porojen lisäruokinta yleistyi luvulla aluksi poronhoitoalueen eteläosissa. Lisäruokinta lisääntyi ja levisi seuraavina vuosikymmeninä koko poronhoitoalueelle, lukuun ottamatta Pohjois-Sallaa. (Rantamäki-Lahtinen 2008, 63.) Lisäruokinnalla pyritään turvaamaan porojen selviytyminen poikkeuksellisissa luonnonoloissa, tällöin tarkoitetaan hätäruokintaa. Lisäruokinnalla voidaan myös helpottaa porojen paimentamista. Lisäksi lisäruokinnalla voidaan lisätä poronhoidon tuottoa ja vakautta. Tällöin lisäruokinta toteutetaan viemälle lisäravinto maastoon tai porot ruokitaan tarhaan. Maastoruokinta on yleisintä poronhoitoalueen keski- ja pohjoisosissa, vastaavasti tarharuokinta on yleisintä etelä- ja keskiosissa muulla poronhoitoalueella. Tarhavasotus ja kevätruokinta ovat yleisiä pohjoisosissa poronhoitoaluetta. (Rantamäki-Lahtinen 2008, )
15 9 Lisäruokinnan edellytykset paranevat eteläisellä poronhoitoalueella. Viljelymaata on enemmän ja poronhoito on yleisesti maatilatalouden sivuelinkeino. Perinteisen maatalouden harjoittamisen vähetessä elinkeinon tuotantopanoksia, kuten pellot ja koneet on voitu siirtää porotalouden käyttöön.(maijala Nieminen 2004, 3.) Lisäruokinta aloitetaan talvisin vuoden vaihteen jälkeen tai viimeistään silloin kun kaivuolosuhteet vaikeutuvat ja porot eivät saa riittävästi ravintoa luonnonlaitumilta (Maijala ym. 1998, 91). Lisääntynyt ruokinta on muuttanut poronhoitoa vähentäen elinkeinon riippuvuutta talvilaitumista ja luonnonoloista. Lisäruokinta on jokavuotista varsinkin eteläisellä ja keskeisellä poronhoitoalueella ja on jo laitumiin rinnastettava välttämätön tuotantotekijä. Poronhoitovuonna 2003/04 poronhoitoalueen eloporoista yli 41 prosenttia oli tarharuokinnassa. Tarhoja oli yhteensä 1 317, joissa keskimäärin ruokittiin 64 poroa 88 vuorokauden ajan. Lisäruokintaan käytettiin kuivaksi heinäksi laskettuna 22 miljoonaa kiloa eli maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen rehutaulukon(maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 2010) mukaan 16,08 miljoonaa rehuyksikköä. (Rantamäki- Lahtinen 2008, ) Ruokinnan kustannuksia on vaikea laskea, mutta tavallisesti maastoruokinta on kannattavampaa kuin tarharuokinta. Hätäruokinta kannattaa vain jos nälkiintyneiden porojen pelastaminen on mahdollista. (Rantamäki-Lahtinen 2008, 65.) Kaamasen koetarhalla tehtyjen kokeiden tuloksissa saatiin ruokinnan kustannuksiksi 72,9 euroa poroa kohti vapaalla täysrehun syönnillä, normaali tarharuokinnalla 42,3 euroa poroa kohti, maastoruokinnalla 38,3 euroa poroa kohti ja 10,5 euroa luonnonlaitumilla(maijala Nieminen 2004, 37). Anna- Leena Jänkälän opinnäytetyössä tarharuokinta on laskennallisesti halvempi kuin maastoruokinta jos poroja on tarhassa noin 200. Kun porojen määrä ruokinnassa on yli kahdensadan, on maastoruokinta halvempaa kuin tarharuokinta(jänkälä 2009, 46). Ruokintamenot olivat paliskuntien menoista koko poronhoitoalueella poronhoitovuonna 2003/04 lähes 18 %, varsinaisen po-
16 10 ronhoitoalueen alapuolella olevalla muulla poronhoitoalueella jo yli 25 % (Rantamäki-Lahtinen 2008, 65) Porojen ravinnon tarve ja käytettävät rehut Rehujen sisältämän ja eläimen eri tuotantovaiheissa tarvitseman energian mittaamiseksi on kehitetty erilaisia rehuarvojärjestelmiä. Porojen ruokintaan rehuyksikköjärjestelmää on sovellettu lähes suoraan. Suomessa on vuodesta 1995 ollut käytössä muuntokelpoiseen energiaan perustuva rehuyksikköjärjestelmä(ry) ja valkuaiselle OIV-PVT-järjestelmä. (Maijala ym. 1998, ) Vaadinporo tulee toimeen talvella normaalioloissa 1,1 ry vuorokaudessa, edelliskevään vasa 0,7 ry vuorokaudessa ja hirvas 1,9 ry vuorokaudessa. Lisäksi porot tarvitsevat raakavalkuaista, 100 kiloa painava poro tarvitsee grammaa vuorokaudessa. Käytettävän rehu tulee sisältää prosenttia raakavalkuaista jotta poron paino pysyy ennallaan. (Maijala ym. 1998, 54 ja 111.) Ruokinta on merkittävin poron kuntoon ja terveyteen vaikuttava yksittäinen hoitotekijä. Tasapainotettu, laadullisesti ja määrällisesti oikeaksi mitoitettu ravinto pitää porot terveinä ja vastustuskykyisinä tauteja vastaan, auttaa niitä pärjäämään hyvin talven yli ja lisääntymään tuloksellisesti. (Maijala ym. 1998, 127.) Porojen ruokinnassa yleisimmin käytettyä rehuja ovat eri nurmirehut, viljat ja teolliset rehut. Nurmirehuja on tarjolla kuivaheinänä, heinäjauhona, rakeistettuna heinänä ja säilörehuna sekä esikuivattuna että märkänä. Nurmirehujen korjuuaste määrää rehun ravinto- ja sulavuusarvon. Porolle kelpaa vain hienorakenteinen ja korsiintumaton heinä. Porolle heinän sulavuus on huono. Heinäjauho soveltuu porolle kun siihen on lisätty väkevyyttä nostavia rehuja. Jauhaminen mahdollistaa karkeankin heinän syönnin. Rakeistettu heinä kelpaa poroille hyvin, mutta vaatii pitkän totutusajan 3-4 viikkoa. Säilörehu soveltuu hyvin poronrehuksi, se on kuivaheinää maittavampaa. Esikuivattu säi-
17 11 lörehu pysyy paremmin sulana, kuin tavallinen säilörehu ja on helpompi kuljettaa maastoon. ( Maijala ym. 1998, ) PORUTAKU - hankkeen talvella 2012 järjestämien ruokinta kokeiden perusteella säilörehun silppuaminen parantaa säilörehun maittavuutta (Maijala 2012, 15). Täysrehut ovat erityisesti poroille kehitettyjä rehuja, jotka on suunniteltu sisältämään poron tarvitsemat ravintoaineet. Ne koostuvat pääasiassa viljasta, sokeri- ja myllyteollisuuden sivutuotteista sekä valkuaisraaka-aineista. Täysrehuja voidaan antaa poroille, myös ainoana rehuna. Teollisista täysrehuista on hyviä kokemuksia porojen hoidossa. Väkirehut ovat energiapitoisia rehuja, joita annetaan väkevöittämään korsirehuvaltaista ruokintaa. Väkirehuja annetaan vain muiden rehujen yhteydessä enintään prosenttia. Väkirehuja poronruokinnassa on käytetty viljoista ohraa ja kauraa, sekä alkoholi- ja myllyteollisuuden sivutuotteita ohrarehua ja mäskiä. (Maijala ym. 1998, , 119.) Farmit internet sivuilla sanotaan viljan syötön edellytyksenä olevan viljan jyvien rikkominen, koska kotieläimet eivät voi sulattaa jyviä (Farmit 2012) Lisäruokinnan järjestäminen Maasto- ja tarharuokinnassa käytetään samoja rehuja, mutta tarharuokinnassa voidaan lisäksi käyttää rehuja, joita on vaikea kuljettaa pitkiä matkoja. Maastoruokinnassa lisärehujen tarve riippuu laitumien ravinnon saannista, lähtökohtaisesti lisärehutarve kasvaa kevättä kohti. Maastoruokinnassa rehut levitetään lumelle. Maastoruokinnassa on hyvä olla paliskuntakohtaiset säännöt. Maastoruokinnan toteutus on helpompaa kairoittain tai tokkakunnittain, sillä yhteistyöllä kannattavuus paranee. On muistettava ettei poroja ruokita kymmeniä kilometrejä pitkälle moottorikelkan uralle, sillä porot kävelevät uraa pitkin ja hukkaavat näin energiaa. ( Maijala ym. 1998, ) Tarharuokinnassa käytettävän aidan on oltava niin iso, että poroille on jatkuvasti puhdasta lunta saatavilla. Poroille on annettava mahdollisuus tottua ruokintaan ennen täysimittaiseen ruokintaan siirtymistä. (Maijala ym. 1998,
18 ) Hyväkuntoinen poro sopeutuu ruokintaan 1-2 viikossa (Hukkanen Laaksonen - Maijala 2009, 10) ja nälkiintynyt poro tarvitsee 2-3 viikkoa (Maijala ym. 1998, 137). Rehuastiat, kaukalot, heinähäkit ja automaatit ovat hyviä ruokinta ratkaisuja, sillä eteenkin pienissä aitauksissa puhtaanapidon merkitys korostuu (Hukkanen ym. 2009, 16). Korsirehut levitetään useimmiten pieniin tuppoihin. Korsirehuja ei levitetä maahan isoina kasoina, sillä valtaporot valtaavat kasat itselleen. Syötyään ne asettuvat rehujen päälle märehtimään, jonka jälkeen rehu ei ole enää maittavaa. Maittavat ja/tai määrältään vähäiset rehut on jaettava nopeasti, jotta kaikki porot saavat osansa. Nopeasti jaettavia ovat täys- ja väkirehut. Poromäärien kasvaessa moottorikelkan ja mönkijän käyttö tulee tarpeelliseksi. Ruokinnan nopeuteen ei tarvitse kiinnittää huomiota, jos jaettavia rehuja annetaan niin runsaasti, että porot eivät ehdi syödä kaikkea kerralla. Tämä ei kuitenkaan koske väkirehuja. (Maijala ym. 1998, 117.) Tarhassa tulee olla runsaasti tilaa, mikäli rehut levitetään puhtaalle lumelle. Jos tarhassa on vähän puhdasta lunta, tulevat rehut tarjota maasta irti olevista astioista (Porojen talvitarhauksen hyvien toimintatapojen opas 2012, 5). On muistettava varmistaa kaikkien porojen rehunsaanti, sillä valtaporot voivat estää hierarkiassa alempina olevien porojen syönnin, jolloin ne eivät uskalla tulla ruokailemaan valtaporojen lähelle (Maijala ym. 1998, 116).
19 13 3 TEKNOLOGIA SELVITYKSEN TOTEUTUS Tämän opinnäytteen osana oli selvittää porotalouden käytössä olevat ruokintateknologiat. Selvitys toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään todellisuutta laadullisen aineiston kokoamisen ja analysoinnin avulla. (Rovaniemen ammattikorkeakoulu 2011, 3.) Laadullinen menetelmä sanan laajimmassa merkityksessä viittaa tutkimukseen, jossa käytetään ihmisten omin sanoin kirjallisesti tai suullisesti tuottamaa aineistoa. Laadullisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelminä voivat olla havainnointi ja haastattelut. Aineistona voi olla opiskelijan tekemät kenttämuistiinpanot, videot ja muut tallenteet. Tutkimusaineiston laadullinen käsittely on loogiseen päättelyyn ja tulkintaan perustuvaa sisällön erittelyä, jonka tarkoituksena on luoda hajanaisesta tiedosta mielekäs, selkeä, tiivis ja yhtenäinen tutkittavaa ilmiötä kuvaava tietokokonaisuus. (Rovaniemen ammattikorkeakoulu 2011, 3.) Selvitys toteutettiin aikaisempien tietojen pohjalta, sekä kyselytutkimuksena ja täydentävinä haastatteluina. Aihe rajattiin koskemaan poron ravinnon kannalta tärkeimpien rehujen eli nurmirehujen, teollisten rehujen ja viljojen jakamista sekä annostelua. Lisäksi aiheeseen kuuluu viljojen litistäminen ja nurmirehujen jauhaminen sekä silppuaminen. Aiheesta ei ole tehty kattavia selvityksiä ennen tätä opinnäytettä. Rovaniemen ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijat vuosikurssilta 2001 ovat tehneet talvella projektiopintoina projektin, jossa selvitettiin porojen ruokintaa helpottavia laitteita. Projektin raportti ja projektin tekemä ruokintalaitteita esittelevä video toimivat tämän opinnäytteen lähteenä. Myös työterveyslaitoksen verkkosivuilla esitellään muutama ruokintaa helpottava laite. Opinnäytteen tilaaja PORUTAKU -hanke kiersi syksyllä 2011 paliskuntien kokouksissa ja muissa porotalouden tapahtumissa jakaen tietoa hankkeesta ja teetti samalla kyselyn liite 1, jossa yhtenä kysymyksenä on ruokinnassa käytettävät koneet. Lomake on ollut saatavilla myös PORUTAKU - hankkeen verkkosivuilla. Koska paliskuntien kokoukset ajoittuvat ajallisesti samoille
20 14 ajoille ei hankkeen toimijoilla ollut mahdollisuutta vierailla kuin muutamassa kokouksessa, jotka keskittyivät lähinnä Rovaniemen ympäristöön. Vastauksia saatiin 73 kappaletta, vastaamatta jättäneiden määrästä ei ole tietoa. Vastaajia löytyi koko poronhoitoalueelta, mutta Rovaniemen alueen paliskuntien osakkaat ovat vastaajien joukossa huomattavana enemmistönä. Vastaajien määrän suppeasta määrästä ja alueellisesta keskittymisestä johtuen päädyttiin johtopäätökseen, ettei kysely anna välttämättä todellista kuvaa poronhoitoalueella käytettävästä teknologiasta. Kokonaistutkimus, jossa olisi otettu yhteyttä jokaiseen poronhoitoruokakuntaan, todettiin olevan hankkeen resurssien ulkopuolella ja ajankäytöllisesti mahdottomaksi toteuttaa. Poronhoitajien vastausprosentin oletettiin jäävän alhaiseksi, jos uusi kysely lähetettäisiin postitse tai muita välineitä kuten sähköpostia hyväksikäyttäen. Jotta saataisiin riittävä alueellinen ja määrällinen kattavuus vastaajien joukossa päätettiin teetättää kysely poroisännille liite 2. Poroisäntä, joka on jokaisen paliskunnan virallinen edustaja (Finlex 2012), oletettiin tietävän oman paliskuntansa tilanteen ruokintateknologioiden osalta riittävän tarkasti. Rovaniemellä järjestettiin poroisäntien koulutuspäivät. Kysely päätettiin jakaa ja esitellä kyseisessä tilaisuudessa. Alun perin oli tarkoitus saada vastaukset välittömästi tilaisuuden loputtua, mutta saimme puheenvuoron vasta tilaisuuden viimeisenä. Koska PORUTAKU - hanke toteutti samaan aikaan täysrehukyselyn poroisäntäpäivillä, joka oli tarkoitus palauttaa postitse valmiiksi maksetuissa kirjekuorissa. Tämän vuoksi päätettiin ruokintateknologia kysely jättää palautettavaksi samassa kirjekuoressa täysrehukyselyn kanssa. Koska jouduimme esittäytymään tapahtuman viimeisenä, muutama poroisäntä poistui paikalta ennen kyselyn esittelemistä ja jäi näin ollen ilman kyselyä. Osanottajalistan mukaan paikalla oli 39 poroisäntää ja varaporoisäntää, huomioimatta paikalta poistuneita. Osanottajalistan mukaan päätettiin lähettää poissaolleille varsinaisille poroisännille kysely postitse, mukaan lukien yksi koulutustilaisuudesta aikaisemmin poistunut. Poroisäntien nimet ja yhteystiedot saatiin paliskuntain yhdistyksen verkkosivuilta. Kyselyitä lähetettiin 32
Porotalouden ruokintateknologiat. Janne Mustonen
Porotalouden ruokintateknologiat Janne Mustonen Porotalouden ruokintateknologiat selvitys Työn tilaaja Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt elinkeinon kehittämishanke/porutaku
LisätiedotPorojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen
Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen
LisätiedotTARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt TARHAUSINFO Rehut ja rehujen määrä Rovaniemellä 6.2.2012 Veikko Maijala Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito
LisätiedotPoron ruokinnan ja tarhauksen ABC
hanke 2009-2011 www.poroverkko.wikispaces.com Anna-Leena Jänkälä: Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC Paliskuntain yhdistys Yleistä ruokinnasta Harjoitetaan yleisesti poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa
LisätiedotPorojen lisäruokinnan hyvät käytännöt
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt Rovaniemi 20.11.2013 Veikko Maijala Kuva Veikko Maijala Porotalous on
LisätiedotSÄILÖREHUN VILJELY -INFO
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on
LisätiedotPoronhoito muuttuvassa ympäristössä
Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen
LisätiedotEnnen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron
Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron Mauri Nieminen Luke, Porontutkimusasema, Toivoniementie 246, 9991 Kaamanen, mauri.nieminen@luke.fi TIIVISTELMÄ Suomessa poronomistajia on enää 4
LisätiedotPOROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta 2008-2010
POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS Yhteenveto vuosilta 2008-2010 KOMEA HIRVAS PORONHOITOALUE PORONHOIDOSTA JA TARHAUKSESTA Poronhoitolaki määrittelee poronhoitoalueen Paliskuntia 56 kpl Poronomistajia n. 4650
LisätiedotPorojen ruokinnan nykytilapalautekyselyn
PORUTAKU/RAMK/TUOTANTOALAT Porojen ruokinnan nykytilapalautekyselyn tulokset Raportti Kanniala Venla, Mustonen Janne ja Peteri Jenni 21.9.2012 1 JOHDANTO Täys- ja väkirehukysely liittyy PORUTAKU - Poron
LisätiedotLuonnonvarakeskus inventoi jälleen porolaitumet
Luonnonvarakeskus inventoi jälleen porolaitumet Jouko Kumpula Teksti on julkaistu Poromies-lehdessä 2017 Luonnonvarakeskus Muutokset talvilaitumilla ja poronhoidossa Luken (aikaisemmin RKTL:n) porolaidunlaiduninventointien
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous
LisätiedotPOROTALOUDEN LOGISTIIKKASELVITYS
POROTALOUDEN LOGISTIIKKASELVITYS Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke 6.8.2012 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 LOGISTIIKKA...
LisätiedotPorokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk
Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:, valittujen
LisätiedotPorojen lisäruokinta ja tarhaus. Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko 20.11.2013
Porojen lisäruokinta ja tarhaus Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko 20.11.2013 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.12.2013 1 Poro- ja luontaiselinkeinolain mukaisen tuen hakeminen
LisätiedotRiskien hallintaa tarhauksessa
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Riskien hallintaa tarhauksessa Rovaniemellä 6.2.2012 Merja Mattila 2 Ota ote riskeistä Tavoitteena tarhojen
LisätiedotHannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus
Petofoorumi Petotilanteen vaikutus porotalouteen Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus Salla 31.1.2011 1 Taustaa Perinteinen i elinkeino i Poroelinkeinon merkitys harvaanasutun maaseudun näkökulmasta Kannattavuuden
LisätiedotIVALON PALISKUNNAN ETELÄ- JA KESKIOSAN POROJEN MAASTORUOKINTA
OPINNÄYTETYÖ VIRVE KUMPULA 2012 IVALON PALISKUNNAN ETELÄ- JA KESKIOSAN POROJEN MAASTORUOKINTA MAASEUTUELINKEINOJEN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Maaseutuelinkeinojen
LisätiedotPoro-optimi Kä ytto ohje
Poro-optimi Kä ytto ohje PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt - hanke Poro-optimi on ohjelmisto porojen ruokintakustannusten laskentaan. Ohjelmistolla
LisätiedotPiha- ja peltoporoongelma
Piha- ja peltoporoongelma Mikko Jokinen & Arto Naskali Luonnonvarakeskus Paloma-hankkeen aloitusseminaari Kuusamo 22.1.2019 Kuva: Mia Landauer Kuva: Mikko Jokinen Mistä on kysymys, mitä tiedetään tässä
LisätiedotROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila
POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään
LisätiedotLantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta
TTS-Manager työajankäyttölaskelma Naudanlihan tuotanto (versiolla 2017) Palauta lomake paikallisyksikköösi. Laskelma Laskelman tekijä Laskelman päivämäärä Tilan nimi Yrittäjät 1. 2. 3. 4. 5. Naudanlihan
LisätiedotLantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta
TTS-Manager työajankäyttölaskelma Naudanlihan tuotanto (versiolla 2017) Palauta lomake paikallisyksikköösi. Laskelma Laskelman tekijä Laskelman päivämäärä Tilan nimi Yrittäjät 1. 2. 3. 4. 5. Naudanlihan
LisätiedotJanne Kiljo KARJATALOUDEN RUOKINTALAITTEIDEN SOVELTUVUUS POROJEN RUOKINTAAN
Janne Kiljo KARJATALOUDEN RUOKINTALAITTEIDEN SOVELTUVUUS POROJEN RUOKINTAAN KARJATALOUDEN RUOKINTALAITTEIDEN SOVELTUVUUS POROJEN RUOKINTAAN Janne Kiljo Opinnäytetyö Syksy 2013 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
LisätiedotPAALINKÄSITTELY. www.mchale.net. Ammattilaisen valinta
PAALINKÄSITTELY www.mchale.net Ammattilaisen valinta 691 BH Yksinkertainen, monipuolinen ja luja paalinkantolaite etukuormaimeen käsiteltäessä lappeelleen pudotettuja paaleja. Piikkien ympärillä pyörivät
LisätiedotPOROJEN TALVIRUOKINNAN. Hyvien toimintatapojen opas
POROJEN TALVIRUOKINNAN Hyvien toimintatapojen opas SISÄLLYS Esipuhe 3 Poron ravinnon vuodenaikaisvaihtelu 4 Poron ruokinnassa yleisesti käytetyt rehut 5 Säilörehu 6 Kuivaheinä ja rakeistettu heinä 6 Väki-
LisätiedotPorokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk
Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:,
LisätiedotOlemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)
LisätiedotSelvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot
Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotTuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava
6.2.3 Yleiskaava 31 Tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaan Sodankylän kunnan Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan alueelle. Sodankylän kunnanhallitus on 22.5.2012 162 päättänyt käynnistää Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan
LisätiedotKokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha
LisätiedotPorolaiduntutkimusten toteuttaminen vuosina Jouko Kumpula Luke
Porolaiduntutkimusten toteuttaminen vuosina 2016-2019 Jouko Kumpula Luke Poronhoitoalue ja sen osa-alueet Saamelaisalue 13 pohjoisinta paliskuntaa Erityisalue Kaikki 20 pohjoisinta paliskuntaa Muu alue
LisätiedotLaiduntamisen tehostamisen tekniikkaa Iisalmi Toivala
Laiduntamisen tehostamisen tekniikkaa 27.3.2012 Iisalmi 17.4.2012 Toivala Laidunaitauksen elektroninen valvonta Laitumen toimintaa voidaan valvoa etävalvonnalla GSMyhteyden kautta Laite lähettää viestin
LisätiedotViitasaaren biokaasulaitos
Viitasaaren biokaasulaitos Paljonko tuotantopotentiaalia Paljonko tuotantopotentiaalia Valittiin viljelykasvit joiden korvaajana ja viljelykierrossa peltobiomassan tuotanto voisi olla sopivaa Haettiin
LisätiedotPORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ
PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen Yhteistyökumppanit Alfred Colpaert 1, Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun
LisätiedotK2 EasyFeed. K2 EasyFeed. Din ingång till automatisk utfodring. Lampaiden ja nautakarjan automaattiseen ruokintaan
K2 EasyFeed Din ingång till automatisk utfodring www.tks-as.no Lampaiden ja nautakarjan automaattiseen ruokintaan K2 EasyFeed Todistetusti toimiva ja vahva rakenne. K2 EasyFeed perustuu tunnettuun K2 CombiCutter
LisätiedotAnna-Leena Jänkälä SUUNNITTELUN VAIKUTUS PORON TALVISEN LISÄRUOKINNAN KUSTANNUSTEKIJÖIHIN B 14
Anna-Leena Jänkälä SUUNNITTELUN VAIKUTUS PORON TALVISEN LISÄRUOKINNAN KUSTANNUSTEKIJÖIHIN B 14 SUUNNITTELUN VAIKUTUS PORON TALVISEN LISÄRUOKINNAN KUSTANNUSTEKIJÖIHIN Anna-Leena Jänkälä 28 Rovaniemen ammattikorkeakoulu
LisätiedotPOROTALOUS SUUNNITELMA
LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUS SUUNNITELMA Inga-Briitta Magga 2 POROTALOUSSUUNNITELMA Kuvaa paliskunnan tapaa toimia Laaditaan useammaksi vuodeksi
LisätiedotIII. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan
KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2017
LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi 8.3.2017 495/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2017/2018 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA Maa-ja metsätalousministeriön
Lisätiedot/01.02/2018 LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2018/2019 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA
LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) 7.3.2018 551/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2018/2019 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA Maa-ja metsätalousministeriön
LisätiedotSähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012
Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotLÄNNEN RAIL SYSTEMS. Lännen - Rataympäristön monitoimikone. Luo mahdollisuuksia
Luo mahdollisuuksia LÄNNEN RAIL SYSTEMS HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN RAIL MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA, TURVALLINEN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN SÄHKÖRATARAKENTAMISESSA JA RATAYMPÄRISTÖN KUNNOSSAPIDOSSA Lännen - Rataympäristön
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotPOROJEN HÄTÄRUOKINTA JA -HOITO
POROJEN HÄTÄRUOKINTA JA -HOITO 1 MILLOIN ALOITTAA HÄTÄRUOKINTA? Paliskunnassa tulisi tehdä hätäruokintasuunnitelma vuosittain jo syksyllä, etenkin jos poroja ei oteta pääsääntöisesti talviruokintaan tarhoihin.
LisätiedotRehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous
Rehukustannusten hallinta on taitolaji ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Mistä muodostuvat turhat rehukustannukset? Pilaantuneesta rehusta Maittamattomasta rehusta
LisätiedotPoronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun
Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun Kari Oinonen, SYKE, Lapin MRL-päivät 30.8.2017 Lähtökohtia Poronhoitoalueella tapahtuvan maankäytön suunnittelun
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011
1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla
LisätiedotKokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?
Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun? Petri Suihkonen maidontuottaja, Suonenjoki Seinäjoki 2.2.2018 Yleistä maatilasta ja yrittäjästä 1/2 Maidontuottaja
LisätiedotNurmiviljelyn kustannusten muodostuminen
Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
LisätiedotPorotalouden tutkimusohjelma 2003 2007
tutkimusohjelma 2003 2007 tutkimusohjelma on tarkoitettu avuksi tutkijoille ja tutkimuksen rahoittajille. Sillä pyritään suuntaamaan ja vahvistamaan poron hyödyntämiseen liittyvää taloudellista ja yhteiskunnallista
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotWhen Innovation & Nature Combine
When Innovation & Nature Combine Yhdellä pystyruuvilla 8 14 16 sto Mixell 8 10 12 14 16 Kahdella pystyruuvilla 20 22 sto Mixell 20 22 24 26 30 Kolmella pystyruuvilla 40 30 sto Mixell 30 35 40 45 RMH lla
LisätiedotEteläisen maaseudun osaajat EMO ry
KYLIEN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN - esimerkkinä Nurmijärvi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Leader-ryhmä Keski-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueelta. Kehittää maaseutua pääasiassa rahoittamalla Manner-Suomen
LisätiedotViljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
LisätiedotATV-sarja FOREST PRO. kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND
ATV-sarja kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND Forest Pro Forest Pro FL Forest Pro Plus 2016 MALLISTO ON SAAPUNUT! Tee mönkijästäsi metsäkone Mönkijä on mainio kulkupeli monenlaisissa maastoissa, mutta
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
LisätiedotMika Turunen JAMK Teknologia
Lypsylehmien ruokinnan energiankulutus Mika Turunen JAMK Teknologia Ruokintaan liittyvien laitteiden energiankulutus aiheutuu pääasiassa rehun siirtämisestä, rehun laadun muuttamisesta ja rehun jakamisesta
LisätiedotPoronhoito muuttuvassa ilmastossa Tapaus Muonio- ja Könkämäenojokilaakso
Poronhoito muuttuvassa ilmastossa Tapaus Muonio- ja Könkämäenojokilaakso Élise Lépy, Mervi Kasanen, Teresa Komu, Hannu I. Heikkinen Kulttuuriantropologia, Thule Instituutti, Oulun yliopisto YLLÄS JAZZ
LisätiedotPoronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin
Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa
LisätiedotKEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta
MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin paliskunta Pinta-ala 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu
LisätiedotYKSINKERTAISTA TARKKAA LUOTETTAVAA
TIETOA YKSINKERTAISTA TARKKAA LUOTETTAVAA www.bredal.com K-SARJA > K-sarja: Kalkin- ja lannoitteenlevitysvaunut TILAVUUS 3,5-19 m 3 Työleveys (kalkki) 12-16 m Työleveys (lannoite) 12-36 m Päistelevitys
LisätiedotELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET
ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa
LisätiedotVälipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla
Lumen 1/2017 ARTIKKELI Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Päivi Honka, FM, tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu
LisätiedotEU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen
EU:N LIIKENNESTRATEGIA Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv. 2006-2012 Veikko Hintsanen Suomalainen ulkomaan liikenteen selkeä toimintamalli vuodelta 2006 Suomi = Saari jonka
LisätiedotNurmirehut porojen talviravintona. Laura Kylmämaa
Nurmirehut porojen talviravintona Laura Kylmämaa Johdanto 1. Porojen energian ja ravintoaineiden tarve 2. Tutkimuksia nurmirehuista porojen talviravintona 2.1 Kuiva-ainepitoisuus 2.2 Korjuukerta 2.3 Korsiintumisaste
Lisätiedotmahdollistaa tie- ja peltoprofiilin muotoilun.
SUOMI Monipuolinen lana peltojen tasaukseen ja teiden kunnossapitoon. Kestävä rakenne, jossa on käytetty erikoislujia rakenneteräksiä. Kaikki toiminnot ovat hydraulisia. Siipien sylintereissä on varoventtiilit
LisätiedotLumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.
Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,
LisätiedotToimivat ruokintaratkaisut
Toimivat ruokintaratkaisut Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Ruokinnan automatisointi Ruokinnan automatisoinnilla tehdään säästöjä ajankäytössä ja työmäärän vähetessä säästyy kustannuksia Heinäautomaatit
LisätiedotPETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI
PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen www.lapinliitto.fi/petofoorumi TYÖN SISÄLTÖ
LisätiedotJÄTTEET, LOISET, REHUT JA NIIDEN HYVÄT KÄYTÄNTEET. Maria Martikainen harjoittelija, Porutaku-hanke
JÄTTEET, LOISET, REHUT JA NIIDEN HYVÄT KÄYTÄNTEET Maria Martikainen harjoittelija, Porutaku-hanke TARHAUSJÄTTEET Porojen tarhauksesta syntyvät jätteet tulee käsitellä maaperän ja vesistön pilaantumisen
LisätiedotKasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -
Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta
LisätiedotKantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta
Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen
LisätiedotHanke-esittely Kestävä biotalous porolaitumilla Jouko Kumpula, Sari Stark ja Heli Saarikoski Porolukutyöryhmän kokous
Hanke-esittely Kestävä biotalous porolaitumilla Jouko Kumpula, Sari Stark ja Heli Saarikoski Porolukutyöryhmän kokous 13.12.2018 Luonnonvarakeskus KEBIPORO-hankkeen toteutus ja tavoitteet: Toteutetaan
LisätiedotKaravaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa
1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla
LisätiedotVesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa
Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman
LisätiedotViljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten
Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 timo.lotjonen@luke.fi Esityksen sisältö: Puinnin ajankohta Puintitekniikka Varastointi-/
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotAMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013
AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)
LisätiedotSelvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä
Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut
LisätiedotKun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian
Kun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian laiha. Kuntoluokka tärkeää. Nuoret naaraat myös hävittää
LisätiedotÄlä työnnä rehua SEKOITA SE UUDELLEEN
Älä työnnä rehua SEKOITA SE UUDELLEEN DeLaval OptiDuo ÄLÄ PELKÄSTÄÄN TYÖNNÄ REHUA Kun rehua siirretään säännöllisesti takaisin ruokintapöydälle, lehmät pääsevät rehuun paremmin käsiksi, mutta se ei merkitse
LisätiedotTARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotViisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 30.10.2015 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä
LisätiedotPOROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,
POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden
LisätiedotTehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.
Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset
LisätiedotDepressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse
Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat
LisätiedotYmpäristöasiat porojen lisäruokinnassa. Porutaku hanke, Rovaniemi 20.11.2013 Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Ympäristöasiat porojen lisäruokinnassa Porutaku hanke, Rovaniemi 20.11.2013 Kaija Karhunen, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö Ammatillinen
LisätiedotYksilökarsinat, kertatäyttöiset ryhmäkarsinat ja kohdistettu tuloilma keinoja luoda hyvät olosuhteet vanhoihinkin vasikkatiloihin
Yksilökarsinat, kertatäyttöiset ryhmäkarsinat ja kohdistettu tuloilma keinoja luoda hyvät olosuhteet vanhoihinkin vasikkatiloihin Kunnolliset olosuhteet Raikas ilma Hyvä kuivitus Helppo hoito Toimivat
LisätiedotSKAL Kuljetusbarometri 1/2017
SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry
LisätiedotSÄILÖREHUPAALIN JÄÄTYMISEEN VAIKUTTAVA KÄSITTELY POROJEN RUO- KINNASSA
OPINNÄYTETYÖ VENLA KANNIALA 2012 SÄILÖREHUPAALIN JÄÄTYMISEEN VAIKUTTAVA KÄSITTELY POROJEN RUO- KINNASSA MAASEUTUELINKEINOJEN KOULUTUSOHJELMA 2 ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA
LisätiedotSUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA
SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit
Lisätiedot