1 / 2012 Kiinteistöliitto Uusimaa

Transkriptio

1 Sisältö Yhdistys- ja konsernikuulumisia... 3 Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen vuosikokous... 3 Jäsentaloyhtiöiden yhteystietojen päivittäminen... 3 Henkilöstöuutisia... 3 Tilaisuudet... 3 Ajankohtaista... 4 Runsas lumentulo vaikeuttaa jätekuljetuksia pääkaupunkiseudulla... 4 Talousarvio-ohjetta 2012 päivitetty... 4 Suomen Kiinteistölehti tarjoaa pääsyn lämmitystarvelukuihin... 5 Kiinteistöliitto: Älkää aliarvioiko hoitokuluja... 5 Vesimaksujen määrittäminen... 5 Helsingin kaupunki kerää tietoja tulvivista viemäreistä... 5 Isännöinnin auktorisointi uudistui vuoden alussa... 5 Tilaajavastuulain laiminlyönneistä julkinen rekisteri... 6 HSY:n jätehuollon kiertävien keräysautojen aikataulu netissä... 6 Toimintaohjeita jätehuollosta... 6 Vaikuttaminen... 7 Jouni Lehtinen YM:n työryhmään Kiinteistöliiton edustajana... 7 Lakiasiat... 7 Asunto-osakeyhtiölaki käännetty englanniksi... 7 Rakennuksen pinta-alan laskemisstandardia uudistettiin... 7 Oikeustapaukset... 8 Oman asunnon myynnin verovapaus... 8 Sopimuksen sitovuus kiinteistökaupassa... 8 KHO:n ratkaisu asuinrakennuksen kerrosalan laskemisesta... 9 Markkina ja suhdanteet... 9 Virheiden määrä jopa tuplaantunut asuntotuotannossa... 9 Rakennuskustannukset nousivat joulukuussa 2,7 prosenttia Julkaisut ja tapahtumat...10 Kiinteistöpalvelujen hankintapäivä - osta oikein! Isännöinnin perusteet tehokas tietopaketti

2 YHDISTYS- JA KONSERNIKUULUMISIA Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen vuosikokous Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen vuosikokous pidetään - keskiviikkona alkaen klo Valkoisessa Salissa, Aleksanterinkatu 16-18, Helsinki Ilmoittautuminen, valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu alkaen klo Kokouksessa käsitellään mm. toimintasuunnitelma, tilinpäätös, jäsenmaksujen suuruus sekä yhdistyksen sääntöuudistus. Kutsu kokoukseen lähetetään yhdistyksen jäsenille viimeistään 2 viikkoa ennen kokousta. Jäsenyhtiöiden hallitusten tulisi kokouksessaan käsitellä edustamista koskeva asia ja päättää siitä, kuka käyttää yhtiön äänivaltaa vuosikokouksessa. Sääntömuutosesitys sekä vaaliohjesääntö ovat nähtävillä yhdistyksen nettisivuilla osoitteessa Jäsentaloyhtiöiden yhteystietojen päivittäminen Hallitusten puheenjohtajien sähköpostiosoitteet Pyydämme toimittamaan Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenrekisteritietoja varten taloyhtiönne hallituksen puheenjohtajan sähköpostiosoitteen. Käytämme yhteystietoja ainoastaan yhdistyksen sisäiseen viestintään, eikä tietoja luovuteta ulkopuolisille. Jäsenrekisterin muutokset Mikäli yhtiönne yhteystiedoissa tapahtuu muutoksia (hallituksen puheenjohtajan tai isännöitsijän vaihdos), muistattehan ilmoittaa näistä toimistollemme. Näin varmistuu se, että postitukset mm. Suomen Kiinteistölehti ja yhdistyksen vuosikokouskutsu ohjautuvat yhtiössänne oikealle henkilölle. Sekä sähköpostisoitteet että muuttuneet jäsentiedot voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen uusimaa@kiinteistoliitto.fi Henkilöstöuutisia Suomen Talokeskus Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on alkaen nimitetty Karri Virtanen. Hän on aiemmin työskennellyt tytäryhtiö Agenteq Solutions Oy:n toimitusjohtajana. Kiinteistöliiton yhteysjohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi on nimitetty alkaen YTM Timo Tossavainen. Suomen Kiinteistölehden toimittajaksi on nimitetty alkaen tradenomi ja medinomi Mervi Ala- Prinkkilä. Tilaisuudet Taloyhtiöiden hallitusforum Helsingissä Kiinteistöliitto jäsenyhdistyksiensä sekä yhteistyötahojensa kanssa järjestää taloyhtiöiden hallitustyöskentelyn kehittämispäivän. 3

3 Aika ja paikka: - lauantai klo Helsingin Messukeskus Taloyhtiöiden hallitusten tiedonhankintailta Espoossa Kiinteistöliitto Uusimaa järjestää yhteistyössä Suomen Kiinteistölehden, Suomen Talokeskuksen ja Soneran kanssa taloyhtiöiden puheenjohtajille ja hallitusten jäsenille tiedonhankintaillan. Aika ja paikka: - keskiviikko klo Kokoushotelli Meripuisto, Tyrskyvuori 4, Espoo Hallitse REMonttisi Helsingissä Kiinteistöliitto Uusimaa järjestää yhteistyössä Danfossin, DNA:n, Skaalan, Suomen Talokeskuksen ja Tilaajavastuu.fi:n kanssa korjausrakentamiseen keskittyvän koulutusillan. Aika ja paikka: - keskiviikko alkaen n. klo 17 - Sokos Hotel Presidentti, Auditorio, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki Tilaisuuksien lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: Kaikkien tilaisuuksien lisätiedot löytyvät Kiinteistöliitto Uusimaan kotisivuilta osoitteesta Tapahtumat otsakkeen alta. AJANKOHTAISTA Runsas lumentulo vaikeuttaa jätekuljetuksia pääkaupunkiseudulla Runsaat lumisateet saattavat viivästyttää jätekuljetuksia pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Mikäli jäteauto ei tule normaalina astian tyhjennyspäivänä, HSY pyytää asiakkailtaan kärsivällisyyttä. Tyhjennysten sujumista valvotaan ajo-opastusjärjestelmän kautta, joten tilannetta pystytään seuraamaan jatkuvasti. HSY muistuttaa kiinteistöjä lumitöiden teon ja hiekoituksen tärkeydestä. Lumi hidastaa jäteautojen liikkumista ja tekemättömät lumityöt saattavat estää jäteastioiden tyhjennyksen kokonaan. Liukkaus on työturvallisuusriski jäteauton kuljettajalle. Talousarvio-ohjetta 2012 päivitetty Kiinteistöliiton julkaisemaa Talousarvio-ohjetta vuodelle 2012 on päivitetty Talousarvio-ohje on tarkoitettu Kiinteistöliiton jäsenkiinteistöjen käyttöön talousarvion laadinnan yhteyteen. Talousarvio-ohje on kokonaisuudessaan luettavissa Taloyhtio.netin sivuilta: Talousarvio-ohjeen julkaiseminen kokonaan tai osittain ilman Kiinteistöliiton antamaa kirjallista lupaa on kielletty. 4

4 Suomen Kiinteistölehti tarjoaa pääsyn lämmitystarvelukuihin Lämmitystarveluvut kuvaavat kuukausien kylmyyttä ja lämpöä eri vuosina ja niiden avulla saadaan energiankulutus vastaavana ajanjaksona eri vuosina vertailukelpoiseksi lämpötilaeroista huolimatta. Kiinteistölehti tarjoaa verkkosivuillaan mahdollisuuden tarkistaa lämmitystarveluvun. Palveluun voi kirjautua osoitteesta Tällä hetkellä palveluun pääsee kirjautumaan syöttämällä Kiinteistölehden tilaajanumeron, joka löytyy tilauslaskusta tai lehden takana olevasta osoitelapusta. Palveluun tulossa muutoksia Kiinteistölehden verkkosivuja ollaan uudistamassa. Uudistuksen jälkeen lämmitystarvelukuja pääsee tarkastelemaan antamalla kirjautumisen yhteydessä tunnusluvun Palvelu on tarkoitettu kiinteistöyhdistyksen jäsentaloyhtiöiden käyttöön. Kiinteistöliitto: Älkää aliarvioiko hoitokuluja Lämmityskustannukset ovat pysyneet maltillisina tänä talvena. Asumisen kallistuminen ja maailmantalouden turbulenssi heijastuvat suomalaisen asukkaan elämään. Kiinteistöliiton mukaan tämä vaikuttaa sekä asunnonomistajiin että vuokralaisiin. Viime vuonna asuinkiinteistöjen ylläpitokustannuksissa tapahtui kahdeksan prosentin nousu. Kiinteistöliiton mukaan tämän lisäksi kunnat ovat nostaneet tariffeja ja kiinteistöveroprosentteja merkittävästi. Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero korostaa, että alibudjetointia vuodelle 2012 ei kannata hoitokuluissa kuitenkaan toteuttaa, vaikka viime kuukausina lämmityskuluissa onkin säästetty. Lisätietoa Vesimaksujen määrittäminen Tiedotteen liitteenä on Suomen Talokeskuksen laatima laskelma veden kulutukseen ja vesimaksuihin 2012 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Laskelmaa voi käyttää apuna taloyhtiön määritellessä vesimaksujaan. Helsingin kaupunki kerää tietoja tulvivista viemäreistä Helsingin kaupungin katu- ja puisto-osastolla tutkitaan Helsingin hulevesiherkkiä alueita. Helmikuun loppuun asti voi ilmoituksen Helsingin alueella tulvivista viemäreistä tehdä sähköpostilla osoitteeseen Isännöinnin auktorisointi uudistui vuoden alussa Uudessa ISA-järjestelmässä auktorisoinnin voi saada vain yritys. Aiemmin myönnettiin myös henkilöauktorisointeja ja ne olivat voimassa vuoden 2011 loppuun asti. ISA-auktorisointi antaa taloyhtiöille kokonaiskuvan isännöintiyrityksestä ja se on myös yksi tarjouskilpailujen arviointiperuste. ISA-auktorisoidussa isännöintiyrityksessä koko organisaation on toimittava ISA:n laatuvaatimusten mukaisesti. 5

5 Auktorisoitu ja auditoitu isännöintiyritys on taloyhtiölle tae siitä, että yrityksen toiminta on johdonmukaista. Yritykselle ISA-auktorisoinnin arvo syntyy asiakkaiden tuntemasta luottamuksesta sitä kohtaan. Lisätietoja : Tilaajavastuulain laiminlyönneistä julkinen rekisteri Valtioneuvosto on hyväksynyt periaatepäätöksen toimintaohjelmaksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämiseksi vuosina Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva ohjelma sisältää kaikkiaan 22 hanketta. Veronumero otetaan käyttöön pakollisessa kuvallisessa tunnistekortissa syksystä 2012 alkaen. Samoin ensi syksynä otetaan käyttöön myös Verohallinnon ylläpitämä rakennusalan veronumerorekisteri, josta jokainen voi tarkistaa, onko palvelun käyttäjän yksilöimä henkilö ja veronumero merkitty veronumerorekisteriin. Lisäksi otetaan käyttöön työmaiden työntekijöiden ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamismenettely Verohallinnolle. Hallitus laajentaa tilaajavastuulain selvitysvelvollisuutta rakennustoiminnassa ja arvioi jatkossa tilaajavastuulain uudistamistarpeet. Viranomaistietojen saatavuutta helpotetaan ja yritystoiminnan läpinäkyvyyttä lisätään luomalla julkinen rekisteri laiminlyöntimaksuista. Harmaata taloutta torjutaan myös julkisissa hankinnoissa hankintalain uudistuksella. Viranomaisten välisiä tiedonvaihdon esteitä puretaan ja tarvittavat viranomaisrekisterit saatetaan joustavasti harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön. Ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevan sääntelyn toimivuudesta ja puutteista tehdään kokonaisarvio. Tämän jälkeen tehdään tarvittavat säädösmuutokset. Kansainvälisen verokeinottelun estämiseksi tehostetaan valvontaa ja ohjausta, joka kohdistuu siirtohinnoitteluun, muihin kansainvälisiin voitonsiirtoihin ja menojen kohdentamiseen sekä kansainvälisiin yritysjärjestelyihin. HSY:n jätehuollon kiertävien keräysautojen aikataulu netissä Keräysautot kiertävät huhti-toukokuun ajan Espoossa, Kauniaisissa, Helsingissä, Vantaalla ja Kirkkonummella. Autoihin voi tuoda vaarallisia jätteitä eli ongelmajätteitä, sähkölaitteita sekä metalliromua. Taloyhtiön ilmoitustaululle voi tulostaa Keräysautot pysähtyvät tällä alueella julisteen. Aikataulut sekä tulostettava juliste löytyvät HSY:n sivuilta osoitteesta: Toimintaohjeita jätehuollosta HSY on laatinut yhteistyössä isännöitsijöiden kanssa toimintaohjeita, valmiita esityksiä ja tarkistuslistoja ajankohtaisista teemoista isännöintityön tueksi. Esim. Eroon isoista esineistä -toimintaohje sisältää napakat toimintaohjeet hyväkuntoisten esineiden saattamiseksi kiertoon sekä huonokuntoisten tavaroiden saamiseksi pois jätekatoksista. Ohje löytyy HSY:n sivuilta osoitteesta 6

6 VAIKUTTAMINEN Jouni Lehtinen YM:n työryhmään Kiinteistöliiton edustajana Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän parantamaan ikääntyvien ihmisten asumisoloja. Kiinteistöliittoa työryhmässä edustaa Suomen Vuokranantajat ry:n puheenjohtaja Jouni Lehtinen. Työryhmä laatii ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman vuosille Ohjelmalla vastataan ikääntyvän väestön asumistarpeisiin ja kehitetään asumista tukevia palveluita. Ohjelmalla edistetään hallitusohjelman mukaisesti hissirakentamista ja asuntojen korjaamista sekä parannetaan rakennuskannan esteettömyyttä ja turvallisuutta. LAKIASIAT Asunto-osakeyhtiölaki käännetty englanniksi Asunto-osakeyhtiölaista on valmistunut epävirallinen englanninkielinen käännös. Käännös on valtion säädöstietopankin Finlexin verkkosivuilla. Nyt asunto-osakeyhtiölaki on saatavana suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi. Käännökset löytyvät oikeusministeriön sivuilta osoitteesta Oppaita ja ohjeita asunto-osakeyhtiölaista oikeusministeriön sivuilta Lähde: Oikeusministeriö Rakennuksen pinta-alan laskemisstandardia uudistettiin Standardisoimisliitto on julkaissut päivitetyn version rakennuksen pinta-alan laskemista käsittelevästä standardista SFS Standardiin on lisätty piirroksia joidenkin käsitteiden tulkintojen täsmentämiseksi. Standardin tekstin luettavuutta on myös parannettu. Käsitteet käyttöala ja asuintila on otettu uutena standardiin mukaan. Standardi määrittelee huonealan, rakennusosa-alan, huoneistoalan, kerrostasoalan, bruttoalan ja käyttöalan. Huoneistoala ja asuintila ovat tärkeitä käsitteitä muun muassa asuntoyhtiöissä ja asuntokaupassa. Asuntoosakeyhtiön yhtiöjärjestykseen on huoneiston pinta-alaksi määriteltävä huoneistoala. Huoneistoala on ala, jota rajaavat huoneiston sisällä olevien runkorakennusosien huoneiston puoleiset pinnat. Asuntojen markkinoinnin yhteydessä taas asuntoja markkinoivan elinkeinonharjoittajan tulee ilmoittaa asuintila. Velvoite koskee niin osakeasuntojen kuin omakotitalojenkin markkinointia. Kerrostaloissa asuintila ja huoneistoala ovat samansisältöisiä, mutta pientaloissa asuintila voi olla pienempi kuin huoneistoala. Laskemista varten mitat luetaan ja laskutoimitukset tehdään vähintään neljän merkitsevän numeron tarkkuudella. Mittoja ei tarvitse kuitenkaan lukea tarkemmin kuin 10 millimetrin tarkkuudella. Alat ilmoitetaan neliömetreinä kokonaislukuina. Alle sadan neliön alat ilmoitetaan puolen neliömetrin tarkkuudella. Alat lasketaan pohjapiirroksista. Uusi käsite käyttöala sisältää myös rakennetut, ei-maavaraiset ulkotilat, kuten parvekkeet, luhtikäytävät, terassit ja kannet. Huoneala on rakennuksen tilan ala, jonka rajoina ovat tilaa ympäröivät seinät tai niiden ajateltu jatke. Kaappien ja muiden kiintokalusteiden ala lasketaan huonealaan. Bruttoala kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Se lasketaan rakennuksen kaikkien kerrostasojen alojen summana. Bruttoalaan lasketaan kaikki kerrostasoalat riippumatta siitä, ovatko huoneet kylmiä vai lämpimiä. 7

7 Standardin opastavissa liitteissä on selostettu säädöksiä, jotka käsittelevät rakennuksen pinta-alan laskemista Suomessa. Standardin edellinen versio oli vuodelta Asunto-osakeyhtiölaki on edellyttänyt Suomessa vuoden 1992 alusta, että pinta-alat merkitään yhtiöjärjestykseen standardin SFS 5139 mukaan laskettuna. Standardin on päivittänyt Rakennustuoteteollisuus RTT. Standardin teknisen sisällön päivittämisestä on vastannut suuressa määrin Rakennustietosäätiö. Standardin on julkaissut Suomen Standardisoimisliitto SFS. Linkki standardin tietoihin SFS:n verkkokauppaan. OIKEUSTAPAUKSET Oman asunnon myynnin verovapaus Korkein hallinto-oikeus on ottanut ratkaisussaan KHO:2011:102 kantaa oman asunnon luovutusvoittoverovapauden täyttymiseen kiinteistön hallintaoikeuden luovutuksen tilanteessa. Ratkaisu syntyi äänestyksen jälkeen 3-2. Kyseisessä tapauksessa A oli vuonna 1996 lahjoittanut omistamansa vuonna 1958 hankkimansa ja omana asuntona käyttämänsä omakotitalokiinteistön osuuden tyttärelleen ja pidättänyt itsellään sen hallintaoikeuden. A oli myöhemmin vuonna 2008 luovuttanut pidättämänsä hallintaoikeuden tyttärelleen euron kauppahinnalla. Koska luovutuksen kohteena oli ainoastaan hallintaoikeus, luovutuksesta saatuun voittoon ei voitu soveltaa oman asunnon luovutusvoiton verovapautta koskevia säännöksiä. Enemmistö päätyi siis tulkitsemaan tuloverolain 48 :n poikkeussäännöstä suppeasti katsoen, ettei hallintaoikeus rinnastu rakennuksen omistusoikeuden luovutukseen. Vähemmistöön jääneet hallintoneuvokset pitivät kiinteistön luovutusta kaksivaiheisena, siten että A oli luovuttanut mainitun omaisuuden kahdella perättäisellä luovutuskirjalla (lahja ja kauppa) ja oli näin oikeutettu saamaan verovapauden. Sopimuksen sitovuus kiinteistökaupassa KKO:2012:1 Myyjä oli kiinteistön kaupassa sitoutunut puhdistamaan saastuneen maaperän kustannuksellaan. Maaperätutkimuksen ja kustannusarvion osoittauduttua olennaisesti virheellisiksi, kauppaehtoa ei pidetty sitovana. Oikeudelliselta kannalta asiassa oli kysymys maaperän puhdistamisvelvoitetta koskevan kauppaehdon sitovuudesta tilanteessa, jossa kaupanteon jälkeen on osoittautunut, että kyseisen ehdon perusteena ja edellytyksenä ollut tutkimus kustannusarvioineen on ollut olennaisesti virheellinen. Kysymyksessä oli teollisuuskiinteistön kauppa ja kauppaa tehtäessä molemmilla kaupan osapuolilla oli asiantuntijan selvitykseen perustuva käsitys siitä, että puhdistuskustannukset tulisivat olemaan noin markkaa. Kauppahinta oli markkaa. Kaupanteon jälkeen oli selvinnyt, että pitkään teollisessa käytössä olleen kiinteistön maaperä oli huomattavasti pahemmin pilaantunut kuin kaupanteossa käytössä olleen selvityksen perusteella saatettiin päätellä. Esitettyjen uusien arvioiden mukaan puhdistamisen kustannukset tulisivat olemaan noin 1,5-4 miljoonaa euroa. Ostaja ja myyjä olivat neuvotelleet tässä tilanteessa kaupan purusta, mutta ostaja ei ollut tähän suostunut, vaan vaati myyjää täyttämään sopimuksessa sovitun puhdistuksen omalla kustannuksellaan. Korkein oikeus katsoi, että kyseisessä tapauksessa yhteisymmärrys maaperän puhdistamisvelvollisuuden osalta on perustunut olennaisesti virheellisiin edellytyksiin niin vaadittavien toimenpiteiden laajuuden kuin niiden kustannustenkin osalta. Myyjän on osoitettu kauppaa valmistellessaan toimineen huolellisesti. Tämän vuoksi ja kun ostajan on tullut kauppakirjaan liitetyistä selvityksistä havaita, millaisilla edellytyksillä ja missä laajuudessa myyjä on tarkoittanut kauppaan ja maaperän puhdistusvelvollisuutteen sitoutua, aivan toisen sisältöisen puhdistusvelvoitteen vahvistaminen ei ollut korkeimman oikeuden mukaan perusteltua. 8

8 Sellaisesta ei ole kauppakirjassa sovittu, eikä ostajan kanteessaan esittämää vaatimusta siten voitu hyväksyä. KHO:n ratkaisu asuinrakennuksen kerrosalan laskemisesta Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussa KHO T 43 ottanut kantaa kerrosalaan laskettavan asuintilan määrittelyyn. Tapauksessa oli kysymys siitä, tarvitaanko ullakkotilan asuintilaksi rakentamiseen hakea rakennusluvan lisäksi myös poikkeamista asemakaavasta, ja po. tapauksessa näin olisi korkeimman hallintooikeuden mukaan pitänyt toimia. Maankäyttö- ja rakennuslain 115 :n 3 momentti kuuluu seuraavasti: "Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran." Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kyseistä lainkohtaa ei ollut tulkittava siten, että ullakkotilat tai niiden osa luettaisiin kerrosalaan sillä perusteella, että ne olivat otettavissa käyttöön asuintiloiksi. MARKKINA JA SUHDANTEET Virheiden määrä jopa tuplaantunut asuntotuotannossa Eniten asiakkaiden reklamoimia rakentamisen takuuvirheitä sattuu viimeistelyssä. Omaperustaisen asuntotuotannon takuuvirhekustannukset ovat Rakennusteollisuus RT:n kyselyn mukaan yli tuplaantuneet vuodesta 2006 vuoteen Niiden osuus rakentamiskustannuksista nousi 0,6 prosentista 1,4 prosenttiin. Urakkatuotannossa takuuvirhekustannukset ovat kuitenkin samaan aikaan vähentyneet. Korkeimmalla käytiin vuonna 2006, jolloin takuukustannusten osuus oli 1,1 prosenttia rakentamiskustannuksista. Alimmillaan eli 0,6 prosentissa se oli vuonna Yleisimmin asiakkaiden reklamoimia rakennusvirheitä sattuu viimeistelyssä. Tutkimuksessa yrityksiltä kysyttiin myös vuositarkastuksen jälkeisistä virhekustannuksista, joissa oli takuukustannuksia enemmän vaihtelua. Vuonna 2009 käytiin huipulla, 2,1 prosentissa, mutta seuraavana vuonna päädyttiin jo huomattavasti matalammalle tasolle. Kymmenen vuoden jälkeen paljastuvat rakennusvirheet ovat takuuvirheitä suurempia ja siten kalliimpia. RT:n jäsenyrityksiltä kysyttiin takuuvirhekustannusten määrää vuosina ja yleisimpiä rakennusvirheitä. Kysely lähetettiin noin 30 rakennusyritykselle, joista 13 vastasi. Vastaajien joukossa on suuria toimijoita, kuten YIT, NCC ja Skanska. Rakennusvirheiden top ten 1.Parvekeovien ja ikkunoiden asennusongelmat, kuten virheelliset säädöt 2.Halkeamat seinissä ja katoissa 3.Vesikattojen vesivuodot 4.Sisäpintojen virheet, erityisesti parkettien asennusvirheet ja kolhut 5.Kylpyhuoneiden virheelliset kaadot ja laatoituksen saumauspuutteet 6.Parvekkeiden pintarakenteiden puutteet ja lasitusongelmat 7.Piha-alueet ja pihamuurien puutteet, kuten viemäreiden painumat ja puutteet 8.Julkisivuelementtien puutteelliset saumaukset 9.Pihakansien vedeneristyksissä olevat ongelmat 10.IV-laitteiden virheelliset ja puutteelliset säädöt 9

9 Rakennuskustannukset nousivat joulukuussa 2,7 prosenttia Rakennuskustannukset nousivat 2,7 prosenttia vuoden 2011 joulukuussa edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna. Rakentamisen työkustannukset nousivat 2,1 prosenttia, tarvikepanosten hinnat 2,3 prosenttia ja muut panokset 6,0 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä 2010=100. Marraskuusta joulukuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi pysyi ennallaan. Työpanosten hinnat nousivat 0,5 prosenttia, kun taas tarvikkeiden hinnat laskivat 0,1 prosenttia. Muiden panosten hinnat nousivat 0,3 prosenttia. JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Kiinteistöpalvelujen hankintapäivä - osta oikein! Ajankohta: , Helsinki Tavoite: Selventää ja yhtenäistää kiinteistönhoitopalvelujen ostotoiminnan prosesseja. Tavoitteena on myös luoda yhteiset pelisäännöt tarjouksia pyydettäessä, jotta tarjousten luotettavuus ja vertailukelpoisuus olisi mahdollista. Kohderyhmä: Kiinteistönhoitopalvelujen hankinnasta ja tuottamisesta vastaavat henkilöt. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Isännöinnin perusteet tehokas tietopaketti Isännöinnin perusteet -koulutus järjestetään Helsingissä Koulutus antaa hyvät perustiedot isännöinnistä ammattina ja selventää vastuu- ja velvollisuuskysymyksiä. Koulutus on kolmipäiväinen ja se kattaa hallinnon, taloushallinnon sekä teknisen ylläpidon aihealueet asunto-osakeyhtiöiden näkökulmasta. Koulutus on valtion tukemaa ammatillista lisäkoulutusta. Lisätiedot ja hakeminen: tai puh KIINTEISTÖLIITTO UUSIMAA 10

10 JÄSENTEN PALVELUKSESSA: Lakineuvonta johtava lakimies MIA PUJALS lakimies ANNIKA KEMPPINEN lakimies KIRSI RUUTU lakimies SIMO VIHEMÄKI neuvontalakimies MARIA LAUTALA Tekninen neuvonta rakennusinsinööri JARI HÄNNIKÄINEN lvi-insinööri JAAKKO LAKSOLA ma to klo ja pe (09) Talous- ja veroneuvonta talousasiantuntija TAPIO TIKKANEN ma, ke klo (09) Energianeuvonta energia-asiantuntija PETRI PYLSY ma pe klo (09) Jäsenneuvontaa annetaan vain puhelimitse, ei sähköpostitse. Muistathan pitää esillä yhtiön jäsennumeron soittaessasi puhelinneuvontaan. Muissa asioissa toiminnanjohtaja KAI HAARMA johdon assistentti MARJA TIRRONEN jäsensihteeri RITVA ERBISMANN asiakkuuspäällikkö MARIKA SIPILÄ (09) / vaihde Yhdistyksen yhteystiedot: Sähköinen jäsentiedote: Yhteystietojen päivitykset: Annankatu 24, Helsinki uusimaa@kiinteistoliitto.fi Yhteistoimintayhdistysten oma lakineuvonta PORVOON KIINTEISTÖYHDISTYS BORGÅ FASTIGHETSFÖRENING Asianajaja VT OLAVI KAILARI (019) Asianajotoimisto Kailari Oy, Porvoo HYVINKÄÄN RIIHIMÄEN MÄNTSÄLÄN KIINTEISTÖYHDISTYS Asianajaja VT ERKKI PUSA (019) Asianajotoimisto Erkki Pusa, Hyvinkää Työsuhdeneuvontaa antaa KINTEISTÖPALVELUT RY

11 V E S I M A K S U T 2012 ( KAUKOLÄMMITTEISET TALOT ) 1. KUSTANNUKSET 2012 verolliset hinnat Keskimääräinen vedenkulutus : 150 L/as,vrk Lämpimän veden osuus : 40% => 60 L/as,vrk Yhden vesikuution lämmittäminen : T = 50 C ( 5 C -> 55 C ) kuluttaa 0,0582 MWh/m³ energiaa KULUTUSMAKSUT Helsinki Espoo Vantaa Lämmitysperusmaksun osuus vuositasolla 33,0% keskimäärin 26,0% keskimäärin 30,0% keskimäärin Raaka- ja jätevesitariffit perusmaksuineen : 3,03 /m³ 3,18 /m³ 3,18 /m³ Energian kulutustariffit : 43,02 /MWh 59,66 /MWh 56,46 /MWh 2. KESKIMÄÄRÄISET VESIMAKSUT (sis. perusmaksuosuuden = em. %-osuus) 2.1 VESIMAKSU (perusmaksuineen) sisältää kokonaisvesikustannukset ja veden lämmityksen Keskimääräiset kulutukset Helsinki Espoo Vantaa VESI ( 100 % ) : 150 L/as,vrk 13,82 14,51 14,51 ENERGIA : 0,106 MWh/as,kk 4,57 6,33 5,99 LÄMMITYKSEN PERUSMAKSUN OSUUS : 2,25 2,22 2,57 VESIMAKSU / ASUKAS / KK 20,64 /as,kk 23,06 /as,kk 23,07 /as,kk 2.2 LÄMMINVESIMAKSU (perusmaksuineen) sisältää lämpimän veden hinnan ja veden lämmityksen Keskimääräiset kulutukset Helsinki Espoo Vantaa VESI ( 40 % ) : 60 L/as,vrk 5,53 5,80 5,80 ENERGIA : 0,106 MWh/as,kk 4,57 6,33 5,99 LÄMMITYKSEN PERUSMAKSUN OSUUS : 2,25 2,22 2,57 LÄMMINVESIMAKSU / ASUKAS / KK 12,34 /as,kk 14,36 /as,kk 14,36 /as,kk 2.3 LÄMPIMÄN KÄYTTÖVEDEN KUUTIOHINTA ( perusmaksuineen) Helsinki Espoo Vantaa VESI : 1 m³ 3,03 3,18 3,18 ENERGIA : 0,05815 MWh/m³ 2,50 3,47 3,28 LÄMMITYKSEN PERUSMAKSUN OSUUS : 1,23 1,22 1,41 LÄMPIMÄN KÄYTTÖVEDEN KUUTIOHINTA 6,76 /m³ 7,87 /m³ 7,87 /m³ 3. OMAN KIINTEISTÖN VESIMAKSU ( sisältäen perusmaksun ) ESIMERKKI!! Helsinkiläisessa kiinteistössä vedenkulutus on 5978 m³ vuodessa ja asukasluku 90 kpl. Mikä on kiinteistön asukaskohtainen lämminvesimaksu? Mikä olisi vesimaksu? Kulutus per asukas on laskettu 182 L/as,kk. Lämminvesimaksu 182 L/as,vrk / 150 L/as,vrk * 12,34 /as,kk = 14,98 /as,kk (tod. kulutus) ( vakio ) ( keskimääräinen hinta ) Vesimaksu 182 L/as,vrk / 150 L/as,vrk * 20,64 /as,kk = 25,04 /as,kk Lisätietoja antaa SUOMEN TALOKESKUS OY / ENERGIANHALLINTAOSASTO puh