Mannerheimin Lastensuojeluliitto
|
|
- Anni-Kristiina Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL:n lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittiset toimenpideehdotukset köyhyyden, syrjäytymisen ja terveyserojen vähentämiseksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden perusturvallisuutta, hyvinvointia ja tervettä kehitystä. MLL:n lapsi- ja perhepoliittisen vaikuttamistoiminnan keskeisiin tavoitteisiin kuuluvat lapsiperheiden köyhyyden vähentäminen sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja terveyserojen kaventaminen. MLL:n liittohallitus hyväksyi kokouksessaan eduskuntavaaliohjelman, jolla MLL haluaa kiinnittää puolueiden ja eduskuntavaaliehdokkaiden huomion lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen ja turvaamiseen. MLL esittää, että puolueet, ehdokkaat ja valitut kansanedustajat ottavat ajaakseen ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä ja että toimenpideehdotukset otetaan huomioon seuraavan hallituksen ohjelmassa. MLL:n eduskuntavaaliohjelmassa esitetään toimenpiteitä mm. lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittämiseksi, terveyserojen kaventamiseksi, lasten ja nuorten koulutuksen ja kouluhyvinvoinnin kehittämiseksi sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittäminen ja lapsiperheiden köyhyyden vähentäminen Lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittämisessä tarvitaan sekä universaaleja, kaikkiin lapsiperheisiin kohdistuvia toimia, että erityisessä köyhyysriskissä oleviin perheisiin, kuten yksinhuoltajaperheisiin, suunnattuja toimia. Yhteiskunnan osallistuminen lapsista aiheutuvien kustannusten kompensointiin on ohentunut ja vastuu on siirtynyt aiempaa suuremmalta osin perheille itselleen. Perhepoliittiset verovähennykset poistettiin vuonna 1994, mikä kiristi muun muassa yksinhuoltajien verotusta. Lapsilisiin ja kotihoidon tukeen tehtiin tuntuvia leikkauksia 1990-luvun puolivälissä. Myönteistä on, että vähimmäis-vanhempainpäivärahoja on nyt korotettu. Lapsilisiin on myös tehty pieniä korotuksia ja kotihoidon tukea on hieman korotettu, mutta etuuksien ostovoima on
2 jäänyt jälkeen inflaation johdosta ja erityisen paljon ne ovat jääneet jälkeen ansiotulojen kehityksestä. Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on lisääntynyt viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana merkittävästi. Suhteellinen köyhyysaste määrittelee köyhiksi ne henkilöt, joiden tulot jäävät alle 60 %:n koko väestön keskimääräisestä tulotasosta. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan lapsiköyhyysaste oli 4,7 % vuonna Vuonna 2008 lapsiköyhyysaste oli kohonnut 13,3 %:iin. Suurin köyhyysriski on yksinhuoltajaperheillä, pienten lasten perheillä (nuorin lapsi alle 3-vuotias) ja monilapsisilla perheillä. Yksinhuoltajaperheiden lasten köyhyysaste oli 8 % vuonna 1995 ja 27 % vuonna Suomea oikeudellisesti velvoittavat ihmisoikeussopimukset, kuten lapsen oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus, ja Suomen perustuslaissa turvatut sosiaaliset perusoikeudet edellyttävät julkiselta vallalta lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittämistä. Lapsiperheiden sosiaaliturva ei ole viime vuosien aikana kehittynyt niin kuin julkista valtaa velvoittavat perus- ja ihmisoikeudet edellyttäisivät. YK:n lapsen oikeuksien komitea onkin suositellut, että Suomi vahvistaa tukeaan talousvaikeuksissa oleville perheille. Seuraavalla eduskuntakaudella tullaan tekemään merkittäviä verotusta koskevia ratkaisuja. Verotuksen uudistuksissa tulee ottaa huomioon kotitalouksien veronmaksukyky, johon kuuluu tulojen lisäksi vanhemman vastuu lapsen elatuksesta. Veromuutosten yhteydessä, kuten tulo- ja kulutusverotuksen uudistuksissa ja kiinteistöveroa, energiaveroja ja asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta koskevissa ratkaisuissa, tulee arvioida muutosten vaikutukset rakenteeltaan ja tulotasoltaan erilaisten lapsiperheiden toimeentuloon. Lapsiperheiden verotus on käytännössä jo nyt muita kotitalouksia ankarampaa johtuen lapsiperheiden tulo- ja kulutusrakenteesta. Suomen korkea arvonlisäverotus kohdistuu ankarasti lapsiperheisiin, koska lapsiperheet kuluttavat suuremmasta henkilömäärästä ja lasten kasvamisesta seuraavista tarpeista johtuen lapsettomia kotitalouksia enemmän.
3 MLL:n toimenpide-ehdotukset: Ensimmäisestä ja toisesta lapsesta maksettava lapsilisä korotetaan 130 euroon ja kolmannesta lapsesta maksettava lapsilisä 161,50 euroon (joka on nykyisin neljännestä lapsesta maksettavan lapsilisän määrä). Lapsilisä säilytetään universaalina, kaikki lapsiperheet kattavana järjestelmänä. Lapsilisän maksaminen ulotetaan 17-vuotiaisiin lapsiin. Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen tasoa nostetaan tai vaihtoehtoisesti yksinhuoltajille luodaan korotettu kunnallisveron perusvähennys. Lapsilisä muutetaan etuoikeutetuksi tuloksi, jota ei oteta tulona huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Vähimmäisvanhempainpäivärahan tasoa korotetaan. Kotihoidon tuen hoitorahaa korotetaan siihen saakka kun lapsi täyttää 1,5 vuotta. Osittaisen hoitorahan taso nostetaan (90 euroa/kk vuonna 2010) 150 euroon ja osittaiseen hoitorahaan liitetään yksinhuoltajakorotus. Opiskelevan vanhemman opintotukeen sisällytetään lapsikorotus. Verotuksen uudistuksissa arvioidaan veromuutosten vaikutukset rakenteeltaan ja tulostasoltaan erilaisten lapsiperheiden toimeentuloon Terveyden edistäminen ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat merkittävältä osin jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista tulee vahvistaa lapsuus- ja nuoruusiässä. Suunnitelmallisella terveyden edistämistyöllä voidaan paitsi parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia myös kaventaa sosioekonomisia terveyseroja, jotka ovat Suomessa suuria. Perheen pienituloisuus, van-
4 hempien koulutustausta, ammattiasema ja työmarkkina-asema heijastuvat lapsen terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen. Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutut terveystottumukset vaikuttavat koko myöhempään elämään. Lasten ennaltaehkäisevistä terveyspalveluista kuten neuvoloista, kouluterveydenhuollosta ja hammashuollosta on monissa kunnissa tingitty, mikä on vaikeuttanut lasten terveysongelmien varhaista havaitsemista ja niihin puuttumista. Valtiovallan tulee varmistaa, että lasten ja nuorten terveyspalvelut järjestetään uuden asetuksen mukaisesti (valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten suun ehkäisevästä terveydenhuollosta, 380/2009). Päihteiden käytön ehkäisyn tulee olla kouluissa ja oppilaitoksissa suunnitelmallista. Kodin ja koulun yhteistyöllä ja oppilas- ja opiskelijahuollolla on tärkeä rooli päihteiden käytön varhaisessa tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Kunnan ehkäisevä päihdetyö ja kansalaisjärjestöt on otettava vahvemmin mukaan koulujen ja oppilaitosten ehkäisevään päihdetyöhön. Alkoholijuomien liiallinen kulutus on keskeinen terveydellinen, sosiaalinen ja taloudellinen ongelma. Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina asukasta kohden oli Suomessa 8,8 litraa vuonna 2000 ja 10,2 litraa vuonna Alkoholijuomien hintataso oli vuonna 2009 yli 10 % alhaisempi kuin vuonna Viinojen hinnat olivat yli 30 % alhaisemmat kuin vuonna Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan alkoholia joi vähintään kerran kuukaudessa 44 % 16-vuotiaista pojista ja 49 % 16- vuotiaista tytöistä. Alkoholin kulutuksen kasvu on lisännyt ongelmia myös lapsiperheissä. Vanhempien liiallinen alkoholin käyttö muodostaa yhden keskeisen syyn lastensuojelun tarpeelle. Alkoholipolitiikan tulee perustua terveyden edistämiseen ja alkoholin sosiaalisten haittojen vähentämiseen. Alkoholin mielikuvamainonnan kieltäminen on tärkeä keino ehkäistä nuorten päihdeongelmia ja auttaa muokkaamaan päihteisiin liittyvää asennekulttuuria. Alkoholinkulutuksen ja alkoholihaittojen vähentämiseksi alkoholiveroa tulee korottaa. Alkon vähittäismyyntimonopoli, alkoholin markkinointi- ja myyntirajoitukset ja alkoholiveron riittävän korkea taso ovat tehokkaimpia keinoja alle 18- vuotiaiden alkoholin käytön ehkäisemiseksi.
5 Alkoholin käytön lisääntymisen myötä alkoholin aiheuttamien vaurioiden riski syntyville lapsille on kasvanut. Merkittävänä ongelmana on myös, että valtion rahoituksen päättyessä päihdeongelmaisia äitejä ja vauvoja kuntouttavien Pidä kiinni - ensikotien ja avopalvelujen toimintaa joudutaan supistamaan noin puolella vuodesta 2011 lähtien. Raskaana olevien naisten päihdehuoltopalvelut ja äitien ja vauvojen kuntoutus tulee turvata. Päihdehuoltolakiin tulee sisällyttää erityissäännökset syntyvien lasten suojaamiseksi päihteiden aiheuttamilta vaurioilta. Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista tupakoi päivittäin noin 15 %, lukiolaisista noin 10 % ja ammattioppilaitosten opiskelijoista noin 40 %. Vaikka tupakointi on lasten ja nuorten keskuudessa vähentynyt, on se erityisesti ammattiin opiskelevien keskuudessa hyvin yleistä. Ammattioppilaitosten toiminnan keskeiseksi kehittämisalueeksi tulee ottaa terveyden edistäminen. Tupakkaveroa tulee korottaa ja tupakointikieltoja laajentaa. Nuorten kannabiskokeilut ovat lisääntyneet erityisesti lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien osalta. Vuoden 2010 kouluterveyskyselyn 22 % ammattiin opiskelevista ja 16 % lukiolaisista ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran. Huumeiden käyttö on arkipäiväistynyt ja huumeita on tarjottu nuorille viime vuosia yleisemmin. Peruskoulun yläkoululaisista lähes puolet ja lukiolaisista ja ammattiin opiskelevista yli puolet tiesi tuttavapiiristään jonkun, joka on kokeillut huumaavia aineita. Huumeiden käytön ehkäisemistä tuleekin vahvistaa. Joka kymmenes leikki- ja alakouluikäinen lapsi on ylipainoinen. Vuoden 2010 kouluterveyskyselyn mukaan yläkoululaisista 14 % on ylipainoisia. Ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa on vahvistettava koko perheen terveyden edistämistä ja kiinnitettävä huomiota mm. lasten riittävään unen saantiin, liikuntaan ja terveelliseen ravintoon. MLL:n toimenpide-ehdotukset: Terveys- ja hyvinvointieroja tulee kaventaa ja päihteiden käyttöä ehkäistä suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti mm. koulujen ja oppilaitosten opetus- ja kasvatustyössä, oppilas- ja opiskelijahuollossa ja kodin ja koulun yhteistyössä.
6 Alkoholihaittoja vähennetään nostamalla alkoholiveroa ja kieltämällä alkoholin mielikuvamainonta. Raskaana olevien naisten päihdehuoltopalvelut turvataan. Tupakointia vähennetään tupakkaveroa korottamalla ja laajentamalla tupakointikieltoja. Huumeiden käytön ehkäisemistä tulee vahvistaa. Makeisten ja virvoitusjuomien kulutusta hillitään verotuksellisin keinoin. Lasten ja nuorten koulutuksen ja kouluhyvinvoinnin kehittäminen Suomessa on korkealaatuinen perusopetus ja toisen asteen koulutusjärjestelmä. Suomalaiset koululaiset menestyvät erinomaisesti kansainvälisissä oppimistulosvertailuissa. OECD:n vuonna 2009 julkaisemassa Doing Better for Children raportissa on vertailtu lasten hyvinvointia eri hyvinvoinnin osa-alueilla 30 OECD-maassa. Raportissa koulutuksellisessa hyvinvoinnissa (oppimistulokset) Suomi yltää ensimmäiselle sijalle. Sen sijaan kouluelämän laadussa (kouluhyvinvointi) Suomi on vasta sijalla 18. Koulutusta uudistettaessa tuleekin erityistä huomiota kiinnittää kouluhyvinvoinnin parantamiseen. OECD:n vuosittaisen koulutusvertailun (Education at a Glance 2010) mukaan Suomessa 7-14-vuotiaiden koululaisten oppituntimäärä on OECD-maiden kolmanneksi pienin. Erityisen vähän oppitunteja on alimmilla luokilla. 1. ja 2. vuosiluokan oppilaiden perusopetusasetuksen mukainen vähimmäisviikkotuntimäärä on 19 tuntia eli 3,8 oppituntia päivässä. Neljännes opetuksen järjestäjistä tarjoaa vähimmäisviikkotuntimäärän. 1. ja 2. vuosiluokan oppituntimäärää tulee hieman nostaa, jotta lasten yhdenvertaisuutta parannetaan ja opetukseen saadaan koulutien alussa lisää väljyyttä. Väljyydellä saadaan opetukseen leikinomaisuutta ja opettajalle enemmän aikaa oppilasta kohden. Näin turvattaisiin erityisesti heikoimmin pärjäävien lasten koulutyön alkua.
7 Perusopetukseen käytetään Suomessa erityisesti alakoulujen osalta selvästi vähemmän rahaa kuin muissa Pohjoismaissa, joten meillä koululaiset saavuttavat erinomaiset oppimistulokset pienellä oppituntien määrällä ja kansainvälisesti vertaillen niukoilla taloudellisilla panostuksilla. Lainsäädännöllä on varmistuttava, että opetusryhmäkoot eivät ole liian suuria. On kannatettavaa erityisesti alakoulussa eheyttää perusopetusta ohjaamalla opetusta perinteisestä oppiainejakoisesta opetuksesta laajempien oppiainekokonaisuuksien suuntaan. Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Oppimiseen liittyvät vaikeudet muodostavat merkittävän syrjäytymisriskin. Oppimisvaikeuksista kärsivien ja muiden erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tuki tulee varmistaa. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen ja oman äidinkielen oppimisen tukea on vahvistettava. Koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan useiden eri toimijoiden panosta ja malleja, joista koulut voivat valita itselleen sopivimmat (esim. Kiva-koulu). Kiusaamisen ehkäiseminen edellyttää, että kiusaamista ja muuta väkivaltaa ehkäisevä toimintasuunnitelma on jokaisessa koulussa ja oppilaitoksesta ja että työ kiusaamisen ja muun väkivallan ehkäisemiseksi on osa päivittäistä koulutyötä, johon on osoitettu riittävä osuus koulun henkilökunnan työpanoksesta. Kiusaamisen ehkäisy on aloitettava jo päivähoidossa ja se on liitettävä osaksi päivähoidon yksiköiden varhaiskasvatuksen suunnitelmia. Lasten koulunkäyntiä ja hyvinvointia tukevissa palveluissa ja niiden saatavuudessa on tapahtunut heikentymistä. Esimerkiksi tuntikehyksiä on leikattu ja tukiopetusta on vähennetty. Kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon voimavarat ovat riittämättömiä. Koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluiden sekä koululääkäripalveluiden saatavuudessa on suuria alueellisia eroja. Kouluterveydenhuollossa tarkastuskäyntejä on harvennettu ja koululääkärijärjestelmä on monin paikoin ajettu alas. Kouluterveydenhuollon laatusuositusta noudatetaan huonosti. Opetushallituksen ja THL:n tuoreen selvityksen mukaan kouluterveyden laatusuosituksen mukainen terveydenhoitajamitoitus täyttyi 34 %:ssa peruskouluja. Koululääkärien työpanos oli laatusuosituksen mukainen vain 4 %:ssa peruskouluja. On seurattava, että koulu- ja opiskeluterveydenhuolto järjestetään uuden
8 asetuksen mukaisesti (valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten suun ehkäisevästä terveydenhuollosta, 380/2009). Samalla kun Suomessa pienten koululaisten koulupäivät ovat lyhyet, on koululaisten vanhempien työllisyysaste Suomessa OECD:n kärkeä. Näin ollen tarve pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalle on meillä erityisen suuri. Syyslukukaudella 2009 koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistui 1. vuosiluokan oppilaista 49 % ja 2. vuosiluokan oppilaista 27,7 %. Jotta kaikille toimintaa tarvitseville pienille koululaisille voidaan turvata turvalliset aamu/iltapäivät, kunnilla tulisi olla perusopetuslaissa säädetty velvoite järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavassa laajuudessa. Koulujen ja päiväkotien fyysisessä kunnossa on Suomessa paljon kehittämistarpeita. Sisäilman ongelmat, homevauriot, epäkäytännölliset tilat ja korjausten laiminlyönti ovat koulu- ja päiväkotirakennuksissa yleisiä. Koulu- ja päiväkotirakennusten korjaamistahtia on nopeutettava valtion erillismäärärahan turvin. MLL:n toimenpide-ehdotukset: Perusopetuksen opetusryhmien enimmäisryhmäkoosta säädetään laissa. Etiikan, perus- ja ihmisoikeuksien, sosiaalisten taitojen ja mediataitojen asemaa vahvistetaan perusopetuksessa. Etiikasta muodostetaan kaikille yhteisesti opetettava oppiaine. Perusopetuksen tuntijakouudistuksessa äidinkielen opetuksen määrää ei vähennetä. Perusopetuksen tuntijakouudistuksessa turvataan taideja taitoaineiden asema. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään 1. ja 2. vuosiluokalla nykyisestä 19 viikkotunnista 23 viikkotuntiin. Lisätunnit tulisi sijoitella tasaisesti eri oppiainekokonaisuuksiin niin, että kussakin oppiainekokonaisuudessa saataisiin opetukseen enemmän väljyyttä. 5. ja 6. vuosi-
9 luokalla oppituntimäärä nostetaan tuntijakotyöryhmän esittämällä tavalla nykyisestä 24 viikkotunnista 25 viikkotuntiin. Varmistetaan, että kiusaamisen ehkäisy on kaikissa kouluissa suunnitelmallista ja tavoitteellista. Kiusaamisen ehkäisy kirjataan osaksi Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteita. Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kouluyhteisössä vahvistetaan mm. laajentamalla oppilaskuntatoiminta kaikkiin perusopetuksen kouluihin ja ulottamalla tukioppilastoiminta kaikkiin yläkouluihin. Perusopetuslakiin kirjataan, että kunnan tulee järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavassa laajuudessa. Varmistetaan lainsäännöllä, että jokaisessa koulussa on saatavilla riittävät oppilashuoltopalvelut, kuten kouluterveydenhoitaja-, koululääkäri-, koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelut. Erityisen tuen voimavaroja lisätään ja oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden tukea vahvistetaan. Koulujen ja päiväkotien korjauksiin osoitetaan vuosittain erillismäärä. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Peruskoulun jälkeen valtaosa lapsista jatkaa samana vuonna opiskelua lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Huolestuttavaa kuitenkin on, että vuosittain jopa noin 3600 nuorta jää toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Koulutuspoliittisin toimin tulee varmistua, että kaikilla perusopetuksen päättävillä on mahdollisuus samana vuonna jatkaa opiskelua toisen asteen koulutuksessa. Toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jäämisen ja koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemiseksi opinto-ohjausta tulee lisätä ja kehittää opiskelun tukea.
10 Nuorisotyö vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Nuorten ollessa yhä enemmän internetyhteisöissä on kehitettävä myös verkossa tapahtuvaa nuorisotyötä. Nuoren syrjäytymistä omanikäisistä vertaisryhmistä tulee ehkäistä oppilaitoksissa, nuorisotyössä ja nuorten harrastustoiminnassa. Mielenterveysongelmat, erityisesti masennus, ovat keskeinen syrjäytymistä aiheuttava tekijät. Nuorten mahdollisuudet päästä terapiapalveluihin vaihtelevat alueellisesti ja isoissakin kaupungeissa palveluissa on puutteita. MLL:n toimenpide-ehdotukset: Jokaiselle perusopetuksen päättävälle taataan jatkoopiskelupaikka. Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemistä vahvistetaan toisen asteen oppilaitoksissa. Vertaisryhmistä syrjäytymisen ehkäisemistä vahvistetaan perusopetuksessa, toisen asteen oppilaitoksissa, nuorisotyössä ja nuorten harrastustoiminnassa. Etsivää nuorisotyötä vahvistetaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen osoitetaan lisää voimavaroja, mm. työpajatoimintaa ja oppisopimuskoulutusta lisäämällä. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kotoutumisesta huolehditaan varmistamalla riittävä kielikoulutus ja toisen asteen koulutus sekä siinä tarvittava tuki. Nuorisopsykiatristen palveluihin suunnataan lisää resursseja ja samalla kehitetään nuorille matalan kynnyksen palveluita.
27/10/2010 Esa Iivonen. Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen
27/10/2010 Esa Iivonen Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen Lapset (0-17-v.) ja lapsiperheet 31.12.2009 Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Lapsia 1 088 456 Lasten osuus koko väestöstä 20,3 %.
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton eduskuntavaaliohjelma 2011
Mannerheimin Lastensuojeluliiton eduskuntavaaliohjelma 2011 Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on puoluepoliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden
LisätiedotTavoitteena lapsiystävällinen kunta - MLL:n kuntavaaliohjelma 2017
Tavoitteena lapsiystävällinen kunta - MLL:n kuntavaaliohjelma 2017 Varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan palvelut ovat perheen jälkeen tärkeimmät lasten ja nuorten kasvuja kehitysympäristöt. Ne ovat kaikki
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotNäkökulmia Kouluterveyskyselystä
Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotLasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa
Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotLasten ja nuorten hallitusohjelma 2011 2015
Lasten ja nuorten hallitusohjelma 2011 2015 Anna äänesi lapselle ja nuorelle! Aikuiset ratkaisevat 17.4.2011 lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnan 1 ANNA ÄÄNESI LAPSELLE JA NUORELLE! Aikuiset ratkaisevat
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotLapsiin ja nuoriin tulee ja kannattaa investoida!
Mannerheimin Lastensuojeluliiton eduskuntavaaliohjelma 2015 Lapsiin ja nuoriin tulee ja kannattaa investoida! Lapsiin ja nuoriin investoiminen on yhteiskunnalle kannattavaa. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet
LisätiedotHaluan toivottaa Sinulle työn iloa alkaneelle syyskaudelle ja uudehkolle valtuustokaudelle.
Hyvä kuntapäättäjä, Haluan toivottaa Sinulle työn iloa alkaneelle syyskaudelle ja uudehkolle valtuustokaudelle. Kunta on lapsille ja nuorille tärkeä, sillä kunnan palvelut kuten varhaiskasvatus, koulu
LisätiedotLAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA
LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotBOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski
BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.
LisätiedotTupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä
Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotLAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA
1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotToisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus
Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Kouluterveyskysely 2017 18.1.2018 Pk-seudun Kouluterveyskyselyseminaari/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä Kouluterveyskyselystä Sähköinen
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotKoulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat
Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat
LisätiedotSisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg
Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2013 1 (6) 1061 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi kiertävän neurologin vakanssista HEL 2012-017407 T 00 00 03 Päätös päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotEsa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle
Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä 29.8.2018 Evästyksiä lapsistrategiatyölle Lapsistrategian kaksi tasoa Pysyvä taso Strategian perustana ihmisoikeudet ja perusoikeudet, erityisesti YK:n lapsen
LisätiedotLIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
LisätiedotNuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä
Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä
LisätiedotTEAviisarin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä
TEAviisarin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Tutkija Kirsi Wiss 5.12.2012 Kirsi Wiss 1 Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmän kehittäminen (TedBM) Terveys 2015- kansanterveysohjelman
LisätiedotTHL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.
THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
LisätiedotMiten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013
Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen
LisätiedotNuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry
Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotPerusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)
LisätiedotOnko käännepisteitä tarjolla? Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila kouluissa ja oppilaitoksissa
Onko käännepisteitä tarjolla? Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila kouluissa ja oppilaitoksissa Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Kaakkois-Suomen ELY 30.10.2013 HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotHyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat
4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotAVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn
AVAUS RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn 23.5.2013 Kirsti Riihelä Yksikön päällikkö 1 Aluehallintovirastojen toiminta-ajatus Aluehallintovirasto
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori
LisätiedotMuutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL
Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotSAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)
SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotOppilashuolto Koulussa
1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan
LisätiedotTukiopinto-ohjaus turvaamaan opiskelun jatkumista
Tukiopinto-ohjaus turvaamaan opiskelun jatkumista Koulutus on vahvin ase syrjäytymisen ehkäisemiseen Opintojen keskeyttäminen on yksi merkittävimpiä syitä nuorten syrjäytymiseen, mutta ongelmat syntyvät
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotKouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa
Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotLAPSIKÖYHYYDEN POISTAMINEN ON MAHDOLLISTA TOIMENPIDE- EHDOTUKSIA KÄYTÄNNÖN TOIMIKSI
LAPSIKÖYHYYDEN POISTAMINEN ON MAHDOLLISTA TOIMENPIDE- EHDOTUKSIA KÄYTÄNNÖN TOIMIKSI Esa Iivonen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuuleeko kukaan vai huudanko kovempaa? Lasten ja nuorten hyvinvointiseminaari
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
LisätiedotVarhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin
LisätiedotOpiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotTurpakäräjät
Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotNuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT
Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
LisätiedotYhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä
LisätiedotKouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014
Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset
LisätiedotTerveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki
Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki 30.10.2013 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) Tausta kansainvälisessä kirjallisuudessa
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotHuoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi
Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotLiisa Partio Lapsiperheiden köyhyys - tilastoja, tutkimuksia ja tarvittavia tekoja
Liisa Partio 28.3.2019 Lapsiperheiden köyhyys - tilastoja, tutkimuksia ja tarvittavia tekoja Pienituloisuus Suomessa Pienituloisia oli vuonna 2017 yhteensä 654 000 eli 12,1 % väestöstä (2016: 11,5 %) Määrä
LisätiedotTietoa lasten ja nuorten kasvu ja elinoloista
Tietoa lasten ja nuorten kasvu ja elinoloista Suomessa noin 1,1 miljoonaa lasta Lapsia eli 0 17 vuotiaita oli Suomessa 1 084 296 vuoden 2010 lopussa Lasten osuus koko väestöstä (5 375 276) oli 20,2 %.
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliitto. Kuntaohjelma 2009 2012
Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuntaohjelma 2009 2012 Julkaisija: Osoite: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, 00530 Helsinki www.mll.fi Antero Aaltonen, Kristiina Kontoniemi, Tuija Linkola
LisätiedotHyvinvointiareena
Hyvinvointiareena 17.-18.9.2019 Hyvinvointiareena on koulutustapahtuma, joka tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotPIRKANMAAN ALUEELLINEN KULTTUURIHYVINVOINTI- SUUNNITELMA
PIRKANMAAN ALUEELLINEN KULTTUURIHYVINVOINTI- SUUNNITELMA KULTTUURIHYVINVOINTI- SUUNNITELMA Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma on strateginen alueellinen asiakirja, joka sijoittuu alueelliseen
Lisätiedot10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi
10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.
LisätiedotOpetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto
Heidi Peltonen 11.2.2014 1 (5) Eduskunnan tarkastusvaliokunta Eduskunta Miten kouluongelmat vaikuttavat nuorten syrjäytymiseen ja miten kouluterveydenhuollon avulla ehkäistään nuorten syrjäytymistä? Tarkastusvaliokunnan
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.
Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,
Lisätiedot