PIRKKALAN KUNTA. Arviointikertomus 2012

Transkriptio

1 PIRKKALAN KUNTA Arviointikertomus 2012 Tarkastuslautakunta

2 Sisällys 1. Tiivistelmä Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävät ja ulkoinen tilintarkastus Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan toiminta Valtuustokauden arviointikertomusten tärkeimmät huomiot ja niistä johtuneet toimenpiteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Strategiset tavoitteet ja yhteenveto vaalikaudesta Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Hallintokuntien tavoitteiden toteutuminen Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Muut havainnot Talouden tasapainottaminen Seutuyhteistyö Pirkanmaan pelastuslaitos Tarkastuslautakunnan esitys valtuustolle Allekirjoitukset

3 1. Tiivistelmä Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan arvioida ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunnassa on seitsemän jäsentä ja arviointityön suorittamista varten lautakunta on jakanut jäsenille osastokohtaiset vastuualueet. Tavoitteiden toteutuminen Valtuusto oli asettanut 92 toiminnallista tavoitetta vuodelle Tarkastuslautakunnan arvion mukaan 81 tavoitetta toteutui ja 3 tavoitetta ei toteutunut. Osittain toteutuneiden tavoitteiden määrä oli 8. Valtuuston hyväksymiä investointien sitovia määrärahaeriä oli 9, joista yksi ylittyi. Tavoitteiden asettaminen Kuntastrategian tavoitteet tulisi ilmaista toiminnallisina tavoitteina nykyistä selkeämmin ja tiivistetymmin. Hallintokuntien tulisi lisätä toiminnallisten tavoitteiden merkittävyyttä ja mitattavuutta. Kunnan talous Verotulot kasvoivat 6,8 %. Lainamäärä kasvoi 8,6 milj. euroa ja oli 44,1 milj. euroa. Lainakannan keskikorko oli 3,2 %, joka on korkea verrattuna tämän hetkiseen markkinakorkojen tasoon. Kuntamme suhteellinen velkaantuneisuus on 61 %. Paras -hankkeen suositusraja on 50 %. Henkilöstö Työntekijöitä oli vuoden 2012 lopussa 1240 henkilöä, kasvua vuoden aikana oli 56 henkilöä. Henkilöstöstä määräaikaisia oli 25.4 %. Sivistysosastolla työskenteli kunnan työntekijöistä 51 % eli yhteensä 633 henkilöä. Sivistysosaston henkilöstöstä määräaikaisia oli 185 henkilöä. Henkilöstökulut kasvoivat kaikkiaan 7,4 %. Perusturvan hallinto Vuoden 2012 tärkein painopiste hallinnon tehtäväalueella oli sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostaminen yhdessä Vesilahden kanssa. Sivistysosasto Vuoden 2012 aikana toteutettiin Pirkan Opiston käynnistämiseen liittyvät selvitykset ja valmistelutyö. Pirkan opisto aloitti toimintansa Siinä ovat mukana Pirkkala, Lempäälä, Nokia ja Vesilahti. Opiston vastuukuntana toimii Nokian kaupunki. 2

4 2. Tarkastuslautakunta 2.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät ja ulkoinen tilintarkastus Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Kuntalain lisäksi valtuuston hyväksymä Pirkkalan kunnan tarkastussääntö sääntelee tarkastuslautakunnan toimintaa. Lautakunta seuraa myös tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja tekee tarvittaessa esityksiä ulkoisen valvonnan ja sisäisen valvonnan yhteensovittamiseksi ja tilintarkastuksen kehittämisestä. Kunnan tilintarkastajana on toiminut Oy Audiator Ab ja vastuullinen tilintarkastaja on ollut JHTT Jorma Kesä tilinpäätösvuotena Tarkastuslautakunnan kokoonpano Kunnan ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat. Niiden toiminta on kunnan muusta organisaatiosta ja johdosta riippumatonta. Valtuusto on valinnut toimikaudeksi tarkastuslautakunnan, joka on arviointivuoden ajan toiminut seuraavassa kokoonpanossa: Varsinaiset jäsenet Hannu Routamaa, pj Kai-Pekka Mattila, vpj Taisto Hillberg Arja Jokelainen Kerttu Kailio Matti Pirhonen Anneli Ranta Henkilökohtaiset varajäsenet Tomi Väätäinen Ritva Ahola Juha Räihä Mikko Kuoppa Hillevi Savikko Timo Leuku Heidi Saarenpää Kuntalain mukaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. Lautakunnan esittelijänä on toiminut puheenjohtaja Hannu Routamaa ja sihteerinä hallintopäällikkö Anneli Hakkarainen. Tarkastuslautakunta on arviointityön suorittamista varten jakanut hallinto-organisaation mukaiset päävastuualueet tarkastuslautakunnan jäsenille ja he ovat suorittaneet arviointikäyntejä eri yksiköissä seuraavan työnjaon mukaisesti: Hallinto-osasto Sivistysosasto Perusturvaosasto Tekninen osasto Hannu Routamaa Anita Ranta ja Kai-Pekka Mattila Arja Jokelainen ja Taisto Hillberg Kerttu Kailio ja Matti Pirhonen Varapuheenjohtaja Kai-Pekka Mattila ei ole esteellisenä osallistunut tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen laadintaan perusturvalautakunnan eikä Pirkkalan Jäähalli Oy:n osalta. Jäsen Matti Pirhonen ei ole esteellisenä osallistunut tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen laadintaan nuoriso- ja liikuntalautakunnan osalta. 3

5 2.3. Tarkastuslautakunnan toiminta Kunnanhallituksen on esitettävä toimintakertomuksessa selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on laadittu toimintakertomuksessa esitettyihin tietoihin perustuen ja tarkastuslautakunnan jäsenten suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Lautakunnan jäsenet ovat seuranneet työnjakonsa mukaisesti tarkastuspareina lautakuntien ja hallintokuntien toimintaa. Tarkastusparien muistiot on käsitelty lautakunnassa. Tarkastuslautakunta on teettänyt tilintarkastajalla selvityksiä lautakuntaa kiinnostavista aiheista. Vuoden 2012 toiminnan arviointiin liittyen tarkastuslautakunta on kuullut seuraavia asiantuntijoita Kasvatus- ja opetuslautakunnan ajankohtaiset asiat: puheenjohtaja Elina Savilahti Teknisen lautakunnan ajankohtaiset asiat: va. tekninen johtaja Jouni Korhonen Ympäristölautakunnan ajankohtaiset asiat: kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen Hallinto-osaston ajankohtaiset asiat: kansliapäällikkö Oskari Auvinen Kouluterveydenhuollon psykiatrian sairaanhoitaja Mari Tuiskun ja etsivän nuorisotyön projektityöntekijä Outi Pohjan katsaus ajankohtaisiin asioihin Ruoka- ja puhtauspalvelujen palveluohjaaja Anu Mäenpään katsaus ajankohtaisiin asioihin Varhaiskasvatuksen ajankohtaiset asiat: varhaiskasvatuspäällikkö Liisa Almusa Tutustuminen Päiväkoti Kurikan Helmeen: aluejohtaja Soili Jussila Va. talousjohtaja Tuula Niemisen katsaus ajankohtaisiin asioihin Tarkastuslautakunta on hyväksynyt arvioinnin periaatteet valtuustokauden kattavassa työohjelmassaan. Tarkastuslautakunnan työohjelmassa vuotta 2012 koskevat osastokohtaiset arvioinnin painopistealueet ovat seuraavat: Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Kunnan riskienhallinnan kehittäminen Kuntastrategian toteutuminen Kuntastrategian toteutuminen Kuntastrategian toteutuminen Hallitusohjelman tarkistus Yhteistoiminta-alueen Päivähoidon resurssit ja Henkilöresurssit valmistelu kustannukset Johtoryhmätyöskentely Toimeentulotuki Kouluterveydenhuollon Hankkeiden aikataulutus tila Elinkeinopolitiikka ja kaavoitus Kouluterveydenhuollon tila Lastensuojelu ja perheiden tukeminen Vapaa-aikatoimen palveluketjut Ruoka- ja puhtauspalvelut Sinisellä väripohjalla esitetään tarkastuslautakunnan johtopäätökset ja havainnot kunkin asian käsittelyn lopussa. Tarkastuslautakunta esittää valtuuston päätettäväksi, että kunnanhallitus, lautakunnat ja muut tilivelvolliset ottaisivat huomioon toiminnassaan arviointikertomuksessa esitetyt havainnot ja esittäisivät lokakuun loppuun mennessä, mihin toimenpiteisiin esitettyjen havaintojen johdosta on ryhdytty. Lautakunta tekee yhteistyötä kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien kanssa. Yhteinen arviointi tehtiin Pirkanmaan pelastuslaitoksesta, josta yhteenveto esitetään tässä arviointikertomuksessa. 4

6 3. Valtuustokauden arviointikertomusten tärkeimmät huomiot ja niistä johtuneet toimenpiteet Tarkastuslautakunnan arvioinnin perusteella hallintokunnat olivat ryhtyneet pääosin lautakunnan suositusten mukaisiin toimenpiteisiin, joita lautakunta on esittänyt arviointikertomuksissaan Arviointikertomus 2009 Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta edellytti, että strategiasta voidaan johtaa selkeät tavoitteet mittareineen. Tarkastuslautakunta toteaa, että suosituksen mukaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty, mutta edelleen hallintokuntien tulisi lisätä toiminnallisten tavoitteiden merkittävyyttä ja mitattavuutta. Tarkastuslautakunta katsoi myös, että sisäisestä valvonnasta ym. ohjeistuksesta pitää järjestää koulutusta tilivelvollisille ja esimiehille. Arviointikertomus 2010 Tarkastuslautakunta edellytti, että uuden kuntastrategian mukaisesti kunnanhallitus kiinnittää erityistä huomiota kunnan väestönkasvun ja sitä seuraavan investointitarpeen aikaisempaa tarkempaan suunnitteluun. Investointitarpeiden tulisi olla selvillä melko suurella tarkkuudella kuluvana ja kahtena seuraavana tilivuotena. Hallinto-osasto ilmoitti vastauksessaan, että kunnassa on kehitteillä kuntasuunnittelujärjestelmä, joka auttaa jatkossa laajojen investointien suunnittelussa väestönkasvun huomioiden. Lisäksi kunnassa on jo valmisteilla olevan talousarvion yhteydessä laadittavana pitkän aikavälin investointisuunnitelma. Tarkastuslautakunta toteaa kokouksessaan , että kunnanhallituksen tulisi edelleen kiinnittää vakavaa huomiota investointitarpeiden tarkempaan suunnitteluun. Arviointikertomus 2011 Tarkastuslautakunta totesi arviointikertomuksessaan kuntastrategian jalkauttamisen kunnan luottamushenkilöille edellyttävän lisää havainnollistamista ja perehdyttämistä. Kunnanhallituksen vastauksen mukaan asiaan kiinnitetään erityistä huomiota uusien luottamushenkilöiden perehdyttämisessä. Lisäksi strategian ja sen sisältämien ohjelmien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti valtuustolle. Tarkastuslautakunta toteaa kokouksessaan , että asia on edelleen ajankohtainen. Tarkastuslautakunta katsoi arviointikertomuksessaan, että ehkäisevän toimentulon osuus myönnetyn toimeentulotuen määrästä oli 1 %. Sosiaali- ja terveysministeriön suositus on 3.3 %. Perusturvaosaston vastauksen mukaan tavoitteena on päästä suosituksen mukaiseen tasoon viimeistään vuoden 2013 aikana. Tarkastuslautakunta toteaa kokouksessaan , että ehkäisevän toimeentulotuen osuus nousi 1,4 prosenttiin vuonna

7 Pirkkalan Kelalle maksama työmarkkinatuen kuntaosuus oli euroa vuonna 2011 ( euroa vuonna 2010). Tarkastuslautakunnan mielestä kunnan Kelalle maksettavaa osuutta on edelleen pyrittävä pienentämään ohjaamalla työttömiä työnhakijoita aktivoiviin toimenpiteisiin ja sijoittumaan työmarkkinoille. Tarkastuslautakunnan esittämään huomioon ei esitetty vastausta, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty. Tarkastuslautakunta totesi arviointikertomuksessaan, että urakka-asiakirjojen oikeellisuuteen pitää kiinnittää tarkempaa huomiota. Tekninen lautakunta ilmoitti vastineessaan, että urakka-asiakirjojen oikeellisuuteen on kiinnitetty huomiota kuluvan vuoden 2012 toiminnassa. 4. Tavoitteiden toteutumisen arviointi 4.1. Strategiset tavoitteet ja yhteenveto vaalikaudesta Visio 2015 Olemme elinvoimainen ja voimakkaasti verkottunut kunta, joka kehittää aktiivisesti asukkaiden ja elinympäristön hyvinvointia. Pirkkala on edelläkävijä ja rohkea kunnallisten toimintatapojen uudistaja. Strategiset teemat Elinkeinopolitiikka ja yritysten toimiva ympäristö Palvelut ja innovatiivinen yhteistyö Maankäyttöpolitiikka ja rakentaminen Pirkkalan kuntastrategia hyväksyttiin valtuustossa syyskuussa Kuntastrategian tavoitteiden asettamista ohjasi kaikkien puolueiden hyväksymä hallitusohjelma, jonka keskeiset päämäärät sisällytettiin osaksi kuntastrategiaa. Strategian toteuttamiseksi määriteltiin sekä yleisiä tavoitteita aikatauluineen ja vastuineen että erillisiä strategisia hankkeita. Tavoitteeksi asetettiin maapoliittisen ohjelman, elinkeinopoliittisen ohjelman, palvelujärjestelmien kehittämishankkeen, henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelman, tietojohtamisjärjestelmän, viheralueohjelman ja kulttuuriympäristöohjelman laatiminen, jotka hyväksyttiin valtuustossa helmikuussa Eri ohjelmien sisältämät tavoitteet ovat osana talousarvion toiminnallisten tavoitteiden suunnittelua. Lautakunnat käsittelevät ja vahvistavat omat käyttösuunnitelmansa sekä tavoitteet annetuissa taloudellisissa puitteissa, jotka edelleen muodostetaan käytännön toimenpiteiksi, aikataulutetaan ja vastuutetaan soveltuvin osin edelleen työntekijöiden henkilökohtaisiksi tavoitteiksi. Kuntastrategian sisältämien tavoitteiden toteuttamiseksi kunnassa käynnistettiin kunnan johtamisjärjestelmän kehittämistyö. Johtamisjärjestelmän kehittämiseen kuului mm. talousarvioasiakirjan uudistaminen, kuntastrategiasta johdettujen toiminnallisten tavoitteiden sisällyttäminen käyttösuunnitelmiin, kuntastrategian tavoitteiden sisällyttäminen kehityskeskusteluihin, käyttösuunnitelmista johdettujen tavoitteiden toteuttamista varmistavien vuosisuunnitelmien laatiminen kaikille osastoille. 6

8 Tarkastuslautakunnan mielestä kuntastrategian tärkein ja kriittisin vaihe on sen sisältämien tavoitteiden toteuttaminen käytännössä. Käyttösuunnitelmien toiminnallisten tavoitteiden aiempaa tarkempi ja selkeämpi määritteleminen sekä vastuuttaminen tukisi entistä paremmin valtuuston asettamien tavoitteiden siirtämistä osaksi kunnan operatiivista toimintaa. Tarkastuslautakunnan saaman palautteen perusteella strategia on osalle työntekijöistä ja luottamushenkilöistä vaikeasti avautuva käsite, vaikka käytännön toiminnassa sen tavoitteet toteutuvatkin. Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntastrategiassa asetetut tavoitteet ja päämäärät ovat pitkäkestoisia ja kauas tulevaisuuteen tähtääviä. Strategia on luonteeltaan jatkuva prosessi, jota tarvittaessa tulee voida tarkistaa. Strategiassa asetettujen päämäärien toteutuminen on edennyt strategian antaman suunnan mukaisesti. Strategian laatiminen on sekä henkilöstön että luottamushenkilöiden yhteinen sitouttamisprosessi asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuva 1. Lentoasemantien risteys CLX-kaavailussa. (Lentokuva Vallas Oy 2012) 7

9 4.2. Toiminnalliset tavoitteet Valtuusto oli asettanut 92 toiminnallista tavoitetta vuodelle Tarkastuslautakunnan arvion mukaan 81 tavoitetta toteutui ja 3 tavoitetta ei toteutunut. Osittain toteutuneiden tavoitteiden määrä oli 8. Arviointikertomuksessa ei ole selostettu niiden tavoitteiden toteutumista, joista toimintakertomuksessa esitetyt tiedot ovat tarkastuslautakunnan arvion mukaan riittäviä. Kaikkien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista on arvioitu seuraavassa taulukossa. YHTEENVETO TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA 2012 Kokonaistavoitteet Toteutunut Toteutunut osittain Ei toteutunut Hallinto-osasto Vastuuhenkilö Keskusvaalilautakunta Pirkko Ruokonen 4 4 Tarkastuslautakunta Anneli Hakkarainen 3 3 Kunnanhallitus Helena Rissanen 2 2 Hallinto Olli Niemi 2 2 Taloushallinto Tuula Nieminen Henkilöstöhallinto Jenni Harjula Elinkeinotoimi Erkki Korkala 3 3 Maaseutulautakunta Juha Sipilä 1 1 Maankäyttö Matti Jääskeläinen Rakennusvalvonta Juhani Ruponen Ympäristönsuojelu Vesa Vanninen 2 2 Ympäristönterveydenhuolto Outi Lepistö 3 3 Perusturvaosasto Vastuuhenkilö Perusturvan hallinto Paula Paavilainen 5 5 Sosiaalityö ja toimeentuloturva Irmeli Lohtander 2 2 Vanhusten ja erityisryhminen palvelut Tuula Jutila 2 2 Terveydenhuolto Pirkko Ranki 4 4 Sivistysosasto Vastuuhenkilö Kasvatuksen ja opetuksen hallinto Markku Valkamo Varhaiskasvatus Liisa Almusa 4 4 Perusopetus Ville Raatikainen 5 5 Lukio Tarja Kivimäki 2 2 Pirkkala-opisto Anna-Leena Salokorpi 4 4 Nuorisotoimi Tero Saatsi Liikuntatoimi Tero Saatsi Kirjastolaitos Eija Saramäki Kulttuuritoimi Tero Saatsi Tekninen osasto Vastuuhenkilö Tekninen hallinto Jouni Korhonen 2 2 Ruoka- ja puhtauspalvelu Arja Vaarma Tilapalvelu Markku Viinamäki 4 4 Kunnallistekniikka Mikko Keränen 3 3 Vesihuoltolaitos Jouni Korhonen 5 5 8

10 4.3. Taloudelliset tavoitteet Kunnan tilinpäätöksen sisältö on seuraava: 1. Tuloslaskelma kuvaa tilikauden tuloksen muodostumista tilikaudella. 2. Tase kuvaa tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa. 3. Rahoituslaskelma antaa selvityksen varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana, laskelmaa verrataan pankkitileihin ja niiden muutoksiin. 4. Kunnanhallituksen toimintakertomus, jossa selitetään olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa. Kertomus antaa oikean kuvan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. 5. Talousarvion toteutumisvertailu suhteessa edelliseen vuoteen: Verotulojen kasvu oli vahvaa, kasvu 6,8 %. Kunnallisveron kertymä ylitti talousarvion 1,8 milj. euroa. Toimintakulujen suurin menoerä oli henkilöstökulut, jotka kasvoivat 7,4 %. Kunnan väestö kasvoi 369 hengellä, kasvun ollessa 2,1 % vuoden 2011 lopun tilanteeseen verrattuna. Valtionosuuksia leikattiin ja ne pysyivät edellisen vuoden tasolla 13,9 milj. eurossa. Pirkkala maksoi verontasausta muille kunnille 3,2 milj. euroa. Lainamäärä kasvoi 8,6 milj. euroa ja oli 44,1 milj. euroa. Lainakannan keskikorko oli 3,2 %, joka on korkea verrattuna tämän hetkiseen markkinakorkojen tasoon. Investoinneista kunta pystyi rahoittamaan tulorahoituksella 58 %, 42 % oli lainan oton varassa. Kunnan kassa riitti viime vuonna keskimäärin 15 päivän ajaksi. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaan talousarvion seurannan ja raportoinnin nykyiset ohjeet: 1. Talousarvion toteutumisesta raportoidaan neljännesvuosittain. 2. Raportoinnissa annetaan selvitys merkittävistä poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa, määrärahojen käytössä sekä talousarvion toteutumisessa. 3. Valtuuston käsittelyyn laadittava puolivuotisraportti sisältää tarkemman selvityksen tavoitteiden toteutumisesta ja määrärahojen käytöstä. 4. Kunnanhallitus antaa seurannasta yksityiskohtaiset ohjeet. Talouden epävarmuuden lisääntyessä kunnanhallituksen tulee kiinnittää huomiota talousraportoinnin ajantasaisuuteen, selkeyteen sekä ilmestymistiheyteen. Tarkastuslautakunta esittää, että kunnanhallitus harkitsee raportoinnin osalta seuraavaa: raportti tuloslaskelmatasolla kuukausittain johtoryhmälle ja kunnanhallitukselle talousarvion toteutumisraportti myös valtuustolle neljännesvuosittain 9

11 Kuva 2. Pirkkalan kunnan talouden tuloksen vertailu eri vuosina. Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi ,3-1,2-8,2 3,1-28,4-4,4 Kuva 3. Tilikauden tulos miljoonina euroina Pirkkalassa ja lähikunnissa. Kuva 4. Verotulojen kehitys Pirkkalassa. Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi , ,75 Kuva 5. Tuloveroprosentti 2012 Pirkkalassa ja lähikunnissa. Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Kuva 6. Verotulot euroa/asukas Pirkkalassa ja lähikunnissa. 10

12 Kuva 7. Investointien tulorahoituksen kehitys Pirkkalassa. Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi ,9 31,1 67,5 77,8 53,3 60, ,1 90,9 94,2 48,5 69,5 86, ,3 67,1 104,5 95,4 53,8 89, ,6 31, ,0 21,9 22,5 Kuva 8. Investointien tulorahoitus, % Pirkkalassa ja lähikunnissa. Kuva 9. Lainat euroa/asukas Pirkkalassa. Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Kuva 10. Lainat euroa/asukas Pirkkalassa ja lähikunnissa. 11

13 Kuva 11. Konsernin lainat /asukas Pirkkalassa. Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Kuva 12. Kuntakonsernin lainat /asukas Pirkkalassa ja lähikunnissa. Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Kuva 13. Valtionosuudet euroa/asukas Pirkkalassa ja lähikunnissa. 5. Hallintokuntien tavoitteiden toteutuminen 5.1. Hallinto-osasto Hallinto-osaston arvioinnin painopistealueina olivat vuonna 2012 kunnan riskienhallinta, sisäinen valvonta, johtoryhmätyöskentely, elinkeinopolitiikka ja kaavoitus. Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon vastuualueen toiminnallisena tavoitteena oli mm. kannustavan palkkauksen rakentaminen kehittämällä tulospalkkausmittareita ja -tekniikkaa. Henkilöstöhallinnon mukaan kannustava palkkaus ja tulospalkkauksen onnistunut pilotointi ja rakentaminen on iso ja laaja asia. Asiaa on valmisteltu alustavasti syyskauden 2012 aikana henkilöstöhallinnossa, mutta työryhmien perustaminen sekä asian valmistelutyö on siirtynyt vuodelle Henkilöstökertomus valmistui maaliskuussa ja se esiteltiin valtuustossa Henkilöstökertomus antaa selkeän kuvan henkilöstötilanteesta. 12

14 Elinkeinotoimi Yleismaailmallisesti elinkeinotoiminta ei ole palautunut kuusi vuotta sitten puhjennutta finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Elinkeinotonttien kysyntä on vasta viime aikoina vilkastunut hyvälle tasolle. Elinkeinotonttien myynneistä tulot olivat 1,1 milj. euroa vuonna Pirkkalan elinkeinotonttien hinnoitteluun, myyntimahdollisuuksiin ja kysyntään vaikuttavat alueellinen ja toimialoittainen profilointi, kunnan sijainti sekä asiantunteva ja joustava palvelu. Pitkän aikavälin työpaikkakasvu on ollut nettolisäykseltään vuodessa 170 henkilöä. Linnakallion ja Linnakorven esimerkkitapauksessa kaavoitettuja elinkeinotontteja on 47 hehtaaria, josta 5 hehtaaria on myyty. Linnakorven alue tuli myyntikuntoon 2012 ja Linnakallion alue tulee myyntikuntoon Kunnan varoja edellä mainittujen alueiden kunnallistekniikkaan ja muihin investointeihin on sitoutunut tähän mennessä 5,0 milj. euroa ja vuosina sitoutuu talousarvion / - suunnitelman mukaisesti lisää 8,3 milj. euroa. Myyntituloja em. alueilta on tullut vuoden 2012 loppuun mennessä 1,7 milj. euroa. Lisäksi tuloja on tullut liittymismaksuista ja maa-aineksen jalostamisesta Perusturvaosasto Perusturvaosaston arvioinnin painopistealueina olivat vuonna 2012 kuntastrategian toteutuminen, sosiaali- ja yhteistoiminta-alueen valmistelu, toimeentulotuki, kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelu ja perheiden tukeminen. Kuntastrategian toteutuminen Perusturvan eri tehtäväalueilla käsiteltiin säännöllisesti strategiasta johdettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Lähiesimiehiä on ohjeistettu pohtimaan kehityskeskusteluissa yhdessä työntekijöiden kanssa, miten kukin voi toteuttaa käytännön tasolla strategian tavoitteita. Esimerkiksi vanhusten palveluissa tavoitteiden toteutumista on seurattu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Perusturvan hallinto ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Perusturvan hallinnon yksi tärkeimmistä tehtävistä oli sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valmistelun koordinointi Pirkkalan ja Vesilahden kuntien kesken. Valmistelua valvoi kuntajohtajien ohjausryhmä ja valmistelutyötä ohjasi Pirkkalan ja Vesilahden kuntien viranhaltijoista muodostettu projektiryhmä. Käytännön valmistelutyö tehtiin viidessä työryhmässä: palvelu-, henkilöstö-, talous-, tietohallinto- ja viestintätyöryhmissä. Palvelutyöryhmällä oli alatyöryhmiä, jotka laativat palvelukuvauksia ja suunnittelivat organisaatiota sekä laativat tehtäväkuvauksia. Palvelutyöryhmä alaryhmineen (työntekijöitä mukana) käytti kokoontumisiin (28kpl) yhteensä 650 tuntia. Henkilöstötyöryhmä kokoontui 2 kertaa yhteistoimintakomiteassa. Pääluottamusmiehille ja työntekijöille on järjestetty infotilaisuudet. Työn vaativuuden arviointi on uudistettu suurissa ammattiryhmissä (lähihoitajat ja vastaavat, sairaanhoitajat ja vastaavat). Arvioinnissa oli oma työryhmänsä. Taloustyöryhmässä ovat olleet mukana Pirkkalan talousjohtaja ja talouspäällikkö, Vesilahden ja Pirkkalan taloussuunnittelijat, Pirkkalan pääkirjanpitäjä ja perusturvan talouspäällikkö. Tietohallintotyöryhmällä ja mukana olleilla pääkäyttäjillä on ollut suuri työ varmistaa asiakas-, potilas- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien toimivuus ja yhteensopivuus. 13

15 Viestintäryhmän tehtävänä oli tiedottaa yhteistoiminta-alueella tapahtuvista muutoksista kuntien henkilöstölle ja palvelujen käyttäjille. Yhteistoiminta-alueen muodostamisen valmistelu toteutettiin Vesilahden ja Pirkkalan kuntien omana työnä. Palveluiden prosessikuvaukset valmistuivat suunnitellusti vuoden 2012 aikana. Kaikkia palveluita ei voitu suoraan yhdenmukaistaa vaan työ jatkuu vuoden 2013 aikana. Tarkastuslautakunta toteaa, että Vesilahden ja Pirkkalan yhteistoiminta-alueen valmistelussa on tehty mittava työ. Foorumitoiminta Juniori-, aikuis- ja seniorifoorumeiden toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Sosiaalityö ja toimeentuloturva Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Menojen ylitys euroa johtui pääasiassa vammaispalveluissa lisääntyneistä matka- ja kuljetuspalveluista sekä kehitysvammahuollossa asumispalveluista. Vammaispalvelut ovat subjektiivisia oikeuksia. Asiakkaita on eri ikäryhmistä. Palvelun tarve muuttuu iän myötä Esimerkiksi lapset tarvitsevat kouluiässä paljon kuljetuksia. Ikääntyvien asiakkaiden toimintakyvyn heikennyttyä, palvelujen tarve heidän kohdallaan kasvaa. Asiakkaat ovat myös paremmin tietoisia oikeuksistaan ja hakeutuvat entistä herkemmin palvelujen piiriin. Kokoaikaisesti kotihoidon perhetyötä tekeviä kotihoitajia on kaksi. Perhetyön tiimiin kuuluu myös kaksi kotihoitajaa, jotka tekevät sekä perhe- että vanhustyötä. Säännöllisen perhetyön piirissä oli 19 perhettä vuonna 2012, ja tilapäisen perhetyön piirissä 37. Kielteisiä päätöksiä pyyntöihin annettiin 79 kpl, joihin päätöksiin oli useimmiten syynä se, ettei hoitajaa ollut vapaana kyseiselle päivälle tai kellonajalle. Toimeentulotukea myönnettiin vuonna 2012 yhteensä 495 perheelle Asiakasperheitä vuoden aikana Toimeentulotuki, 1000 euroa Perusturvaosaston tilastollinen vuosikirja Kuva 14: Toimeentulotuen kehitys Alle 25-vuotiaiden tulottomien nuorten osuus toimeentulotuen saajista on lisääntynyt. Ongelmana on se, että he eivät ole koulussa eivätkä työssä tai ovat päihdeongelmaisia. Pirkkalassa on muodostettu vuoden 2012 aikana poikkihallinnollinen kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen tähtäävä ohjausryhmä. Sen yksi perustehtävä oli suunnitella ja kehittää kuntouttavaa työtoimintaa vuoden 2013 alusta voimaan tulleen yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville nuorille Pirkkalan alueella. Perus- tai toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä harkitseville kaikkein nuorimmille asiakkaille suunniteltiin Pirkkalan työpajan alaisuuteen joustavasti koulutuksen jatkamista ja nuorten syrjäytymistä estävä elämänhallintaprojekti. Kunnan vapaa-aikatoimi suunnitteli takuun piirissä oleville nuorille palveluja nuorten etsivän työn projektissa. Kunnassa on valmisteltu oman työllisyydenhoidollisen toimintansa tehostamista ja yhteiskuntakuun vaatimia konkreettisia toimia suunnittelemalla kunnan oman työllisyyspalveluyksikön perustamista. 14

16 Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt toistuvasti arviointikertomuksissaan huomioita ehkäisevän toimeentulotuen osuuteen toimeentulotuen määrärahasta. Se on ollut seutukunnan alhaisin usean vuoden ajan. Tarkastusvuonna 2012 ehkäisevän toimeentulotuen osuus oli sosiaaliasiamiehen selvityksen mukaan 1,4 % (1 % vuonna 2011). Sosiaaliasiamiehen mukaan Pirkkalan tulee lisätä ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä lähemmäksi Sosiaali- ja terveysministeriön 3,3 %:n suositusta. Toimeentulotuesta annetun lain mukaan: 1 Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. 13 Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Lastensuojelu Lapsia lastensuojelun sosiaalityön asiakkaina 176 (130 vuonna 2011). Lastensuojelun sijaishuollossa oli vuonna 2012 yhteensä 12 lasta ja nuorta. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin 16. Sijoitusten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Lastensuojelun haasteena oli pätevien sosiaalityöntekijöiden puute. Talousarviossa oli alkaen sosiaalityöntekijän työsuhde, mutta siihen ei saatu päteviä hakijoita toistuvista yrityksistä huolimatta. Yhteistyökumppaneita lastensuojelun näkökulmasta ovat mm. Tampereen kaupunki Asiakasohjaus Luotsi ja sosiaalipäivystys sekä Tampereen Ensi- ja turvakoti ry. Muita yhteistyökumppaneita ovat Pelastakaa Lapset ry ja Mannerheimin lastensuojeluliitto. Lastensuojelutarve nuorten kohdalla on lisääntynyt mm. päihteiden sekakäytön ja kotoa karkailujen vuoksi. Lastensuojelutarpeen arvioinneista 66 % on tehty kolmen kuukauden kuluessa. Lastensuojeluilmoituksista 70 % on käsitelty seitsemän arkipäivän aikana. Sosiaaliasiamiehen mukaan lastensuojelun selvitysprosessia tulee kehittää ja resurssoinnin tulee olla sellainen, että selvitys on mahdollista tehdä kolmen kuukauden määräajassa ja että kaikki lastensuojeluilmoitukset voidaan käsitellä seitsemän arkipäivän kuluessa. Vanhusten palvelut Toiminnalliset tavoitteet hoidon porrastuksesta ja ennaltaehkäisevästä työstä toteutuivat. Muistisairauksien varhaista toteamista ja seurantaa tehostettiin siirtämällä geriatrin palveluiden painopistettä avopalveluun. Geriatrin vastaanottoaikoja lisäämällä saadaan useampi muistisairaus esille ja hoito voidaan aloittaa varhaisessa vaiheessa. Tehostetun palveluasumisen kulut ylittyivät. Ylitys johtui vuoden 2011 alussa voimaan tulleen kotikunta- ja sosiaalihuoltolain aiheuttamista korvausvelvollisuuksista. Kaksi pirkkalalaista siirtyi tehostetun palveluasumisen yksikköön toiselle paikkakunnalle. Vastuu hoidon kustannuksista säilyy Pirkkalan kunnalla. Yksi tehostetun palveluasumisen asiakaspaikka toisella paikkakunnalla maksaa noin /vuosi. Palvelutarpeen arviointi voidaan tehdä eri kriteereillä ja kustannukset lasketaan eri tavalla eri kunnissa. Kunnan tehostetun palveluasumisen asiakaspaikkojen täyttöaste oli koko vuoden 100 %. Tehostetun palveluasumisen paikkaa joko kotonaan tai terveyskeskuksessa odottavia oli 6-10 asiakasta. Ulkopaikkakuntalaisten hakemuksia Pirkkalan vanhustenpalvelun ympärivuorokautiseen hoivaan tuli kaksi. 15

17 Paikkoja ei voitu osoittaa. Omaishoidon tukea saivat kaikki myöntämisperusteet täyttäneet asiakkaat. Laatusuositus kotona asuvia % 92,6 % 91,5 % säännöllinen kotihoito % 11 % 14 % omaishoidon tuki 5-6 % 2,2 % 3,0 % tehostettu palveluasuminen 5-6 % 3,4 % 3,5 % palvelun järjestämistapa vaikuttaa pitkäaikaishoito 3 % 4,0 % 5,0 % STM Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (2008) Kuva 15. Palveluindikaattorit Palvelurakenne 75 -vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista Pirkkalassa. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan vanhusten palvelut on Pirkkalassa hoidettu hyvin. Terveydenhuolto Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Terveydenhuollon menot ylittyivät eurolla. Selvitykset ja syyt ylitykseen on esitetty tilinpäätösasiakirjassa. Terveysneuvonnassa toteutettiin terveystarkastukset asetuksen mukaisesti. Hammaslääkäripalveluja jouduttiin ostamaan yksityissektorilta, koska hammaslääkärin virkaa ei saatu täytettyä. Lääkäri-hoitajapareja on 10 kpl. Lisätarvetta olisi, mutta tiloja ei ole. Keikkalääkäreitä on tarvittu päivystyksissä vain juhlapyhinä ja viikonloppuisin kaksi kertaa kuukaudessa. Hoitotakuu on toteutunut. Avosairaanhoidon lääkärivastaanottokäyntien lukumäärä väheni yli 2300 käynnillä. Käyntien määrä on vähentynyt tehostamalla potilaiden suunnitelmallista omahoitoa sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Kouluterveydenhuollossa lisättiin lääkärien työpanosta. Suosituksen mukaan koululaisia tulisi olla 2100 yhtä lääkäriä kohden. Pirkkalassa vuonna 2012 koululaisten määrä oli 2341 lääkäriä kohden. Terveydenhoitajien määrä on voimassa olevien suositusten mukainen. Vanhemmat kutsuttiin mukaan vuosiluokilla 1, 5 ja 8 lapsiaan koskeviin laajoihin terveystarkastuksiin. Vanhempien osallistumattomuuden vuoksi tarkastuksissa päästiin vain noin 50 % toteumaan suosituksen mukaisista tarkastuksista. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kutsuissa laajoihin terveystarkastuksiin perusteltaisiin entistä painokkaammin vanhempien mukanaolon tarpeellisuutta ja merkitystä. Oppilashuollon palveluja ovat kouluterveydenhuollon, koulupsykologin ja koulukuraattorin palvelut. 16

18 Pirkkalassa oli v kaksi koulupsykologia, kaksi koulukuraattoria ja 15 vakinaista erityisluokanopettajaa ja lukuvuonna määräaikaisia kaksi. Merkkari on osa kouluterveydenhuoltoa. Merkkari on psykiatrian sairaanhoitaja, joka käy Pirkkalan jokaisella koululla ja jonka luona käyntiin ei tarvita lähetettä. Merkkari -toiminta on matalan kynnyksen paikka, joka on tapaamista, keskustelua, yhteistyötä eri hallintokuntien kanssa. Merkkarille tulon syitä: pelot, unohdukset, kaveriasiat, käyttäytyminen, pohdinta omasta itsestä. Merkkari voi tarvittaessa ohjata oppilaan/perheen jatkoavun piiriin. Haasteena on ajan jakaminen tasapuolisesti kouluille ja kouluilla puute omista vastaanottotiloista. Perusturva- ja sivistysosaston yhteistyötä tiivistettiin vuonna 2012 ns. LNP (lapset, nuoret ja lapsiperheet) -työn avulla. LNP- on perusturvan ja sivistysosaston yhteistoimintamalli lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevaan toimintaan. Toiminnassa on mukana myös Juniorifoorumi. LNP toiminnan koordinaatioryhmään, joka kokoontuu 3-4 viikon välein, kuuluu 3 henkilöä perusturvasta ja 3 sivistysosastolta. Vuoden 2012 aikana laadittiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Pirkkalan kunnan toimintaohjelma hyväksyttiin neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollon järjestämisestä. 17

19 5.3. Sivistysosasto Sivistysosaston arvioinnin painopistealueina olivat vuonna 2012 kuntastrategian toteutuminen, päivähoidon resurssit ja kustannukset, kouluterveydenhuollon tila ja vapaa-aikatoimen palveluketjut. Kuva 16. Sivistysosaston toimintaohjelman rakenne. Strategian toteutus Kuntastrategiasta on johdettu osastoille toimintaohjelmat käytännön työn suorittamiseksi. Osastolla kehityskeskustelujen toteutumisprosentti oli n %. Tarkastuslautakunnan mielestä sivistysosaston toimintasuunnitelmissa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet pääosin hyvin. Seudullinen yhteistyö hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi Omassa kehitystyössä vuoden 2012 aikana lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden prosesseja kehitettiin asiakkaan kannalta yhtenäiseen suuntaan siten, että kunnan sisällä olevat toimijat eri hallintokunnista yhtenäistivät ja kuvasivat toimintamalleja. Seutuyhteistyöryhmän tehtävänä oli seudullisten käytänteiden yhtenäistäminen. Tarkoituksena on esimerkiksi saada kaupunkiseudulle yhtenäiset opetussuunnitelmat. Pirkkalan, Ylöjärven ja Tampereen alueille on valmisteltu varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöönottoa. Pirkkala on ollut mukana varmistamassa seudullisen päivähoidon kustannuslaskennan oikeellisuutta. 18

20 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksessa on toteutettu uusi toimintamalli, jossa suunnittelu ja sijoitus päiväkoteihin keskitettiin yhdelle henkilölle. Tämä mahdollisti päiväkotien johtajien keskittymisen varsinaiseen työhönsä. Pirkkalassa on 14 päiväkotia. Koulu- ja päiväkotiverkon tarvekartoitusta tehdään jatkuvasti. Pirkkalassa on ensimmäisenä kuntana otettu varhaiskasvatuksessa käyttöön Wilma -ohjelma, joka on käytössä kouluilla. Näin saadaan jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Varhaiskasvatuksen tuen tarvetta tarkastellaan lapsikohtaisesti. Erityisryhmät on purettu ja lasten tarvitsema tuki on järjestetty lapsen hoitopaikkaan. Varhaiskasvatuksen talousarvion seuranta Arviointivuoden käyttöastetavoite päiväkodeissa oli 87 %, toteutuma oli 86 %. Tilinpäätöksessä maksutuotot alittuivat euroa, sillä päivähoitomaksut jäivät arvioitua pienemmiksi. Päivähoitomaksut perustuvat perheen tuloihin ja vaihtelevat euroa/kk lapsi välillä, joten tarkka ennakointi on vaikeaa. Sijaismäärärahat ylittyivät euroa. Selvitykset ja syyt ylitykseen on esitetty tilinpäätösasiakirjassa. Sivistysosaston mukaan tiedolla johtamisjärjestelmällä ei ole mahdollista ennakoida toimintakauden sisällä tapahtuvia heilahteluja. Perhepäivähoito on haluttua, mutta perhepäivähoitajia on vaikea saada. Perhepäivähoidon järjestäminen on kunnalle edullisempaa kuin hoito päiväkodissa. Lasten kotihoidon tuki ylittyi euroa. Selvitykset ja syyt ylitykseen on esitetty tilinpäätösasiakirjassa Seutu Tampere Pirkkala Lasten määrä per kasvattaja 6,8 7,2 6 Kustannukset laskennallista lasta kohti euroa/v Henkilökulut laskennallista lasta kohti euroa/v Päiväkotien asiakasmaksut euroa/v Kuva 17. Päiväkotien kustannusvertailu Päiväkodeissa on toteutettu asiakastyytyväisyysmittaus Tulos oli hyvä 4,38. Henkilökunta sai positiivista palautetta. Osassa päiväkoteja tilat ja ulkoilumahdollisuudet saivat arvostelua. Tarkastuslautakunta toteaa, että vuodelta 2012 ei ollut saatavissa päivähoidon lapsikohtaisia kustannuksia. Perusopetus Perusopetuksen talousarvion seuranta Tuotot ylittyivät eurolla, sillä opetusministeriöltä saadun erityiskorvaukset olivat noin euroa arvioitua suuremmat. Opetusryhmien pienentämiseen saatu valtion erityisavustus on käytettävä saadun suuruisena henkilöstömenoihin. Toimintakulut ylittyivät euroa, josta henkilöstökulujen osuus oli euroa. 19

21 Yllä mainittuihin lukuihin vaikuttaa Naistenmatkan koulun talousarviota vuodelle 2012 laadittaessa euron virhe. Talousarviosta puuttuivat mm. oleelliset kustannuserät kuten sijaisten palkat ja atk-palvelut. Lautakunnan ja vastuuhenkilön talousarvioseuranta ei paljastanut yllä mainittua virhettä. Kunnan talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa ja talousarvion seuranta- ja raportointiohjeessa todetaan, että raportissa annetaan selvitys merkittävistä poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa, määrärahojen käytössä sekä tuloarvioiden toteutumisessa. Tarkastuslautakunta toteaa, että yllä mainittua ohjetta ei ole noudatettu. Tarkastuslautakunta on pyytänyt asiasta kirjallisen selvityksen. Selvityksen perusteella tarkastuslautakunta toteaa, että sellaisiin korjaustoimenpiteisiin talousarvion laadinnassa ja seurannassa on ryhdytty, jotta edellä mainitun kaltaista virhettä ei pääsisi syntymään. Oppilasryhmien pienentämiseen on saatu avustus. Oppilasryhmien pienentyminen näkyy alla olevasta taulukosta. Opetusryhmien pienentämiseen saatu OKM rahoitus ja sen käyttö ja vaikutus Vuosi Oppilasmäärä opettajat rahoitus/opetustunnit* opp/opettaja opp/opettaja(rahoituksella) h (=3,1ope) 12,83 12, h (=7,9ope) 12,82 12, h (=11ope) 12,84 12,04 *=tunnit on muunnettu opp/opettaja kohtaan opettajiksi 23h=opettaja Vapaa-aikatoimi Syksyllä 2012 on aloitettu liikuntapalveluiden vaikutusten ennakkoarviointiraportin laadinta, joka sisältää eri vaihtoehdot päättäjille, millä eri tavoin liikuntapalvelut voitaisiin toteuttaa ottaen huomioon mm. valtakunnallinen liikuntaohjelma. Liikuntatalon toimintaa on suunnattu terveysliikuntapainotteiseksi. Vuoden 2012 aikana terveysliikuntaryhmiä oli 12. Terveys- ja erityisliikunta on tarkastuslautakunnan mielestä huomioitu monipuolisesti. Uusia painopistealueita on löydetty mm. liikuntaneuvonnasta. Tarkastuslautakunta suosittaa asiakastyytyväisyyskyselyä liikuntatalon palveluista. Liikuntapaikkarakentaminen ja ulkoilureitit huomioidaan tulevissa kaavoituksissa ja investoinneissa. Urheiluseurat ovat olleet mukana liikuntapaikkojen ylläpidossa. Urheiluseurojen kanssa tehtävässä yhteistyössä suurin ongelma on ollut se, että liikunnan harrastajien käyttöön ei ole voitu osoittaa riittävästi sisäliikuntatiloja. Nuorisotoimi Pirkkala on mukana ensimmäistä kertaa toteuttavassa seudullisessa nuorisotyöohjelmassa, jonka tarkoituksena on viitoittaa kaupunkiseudun kuntien nuorisotyötä ja täten mahdollistaa yhdenmukaisemmat ja laadukkaammat nuorisotyön palvelut. 20

22 Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyötä tehdään Omin jaloin -mallissa ja Etsivässä nuorisotyössä. Etsivässä nuorisotyössä vuonna 2012 tavoitettuja asiakkaita oli 63. Työntekijöitä on yksi. Kohderyhmänä ovat vuotiaat ilman mitään jatkosuunnitelmaa olevat tai syrjäytymisuhan alaiset nuoret. Ohjaussuunnitelma tehdään yksilölle. Keskimääräinen ohjausaika on 6 kk. Etsivän nuorisotyön kohderyhmässä päihde- ja mielenterveyden ongelmat nousevat melko usein esiin nuorten tilanteissa elämänhallintaa heikentävinä tekijöinä. Alkoholin ja sekakäytön ongelma on olemassa. Kovien huumeiden käyttäjien joukko on marginaalinen, mutta olemassa. Yhteiskuntatakuun hengen toteutumisessa tarvitaan yhteistyötä eri työelämän tahojen kanssa. Nuorisotyössä on haettu rahaa toiselle työparille. Pirkkala opisto 2012 Vuoden 2012 aikana toteutettiin Pirkan Opiston käynnistämiseen liittyvät selvitykset ja valmistelutyö. Pirkan opisto, jossa ovat mukana Pirkkala, Lempäälä, Nokia ja Vesilahti, aloitti toimintansa Työpajatoiminta Työllisyyden hoidon kehittämisryhmässä saatiin ajankohtaiset vertailutiedot kunnan maksamista työmarkkinatuen kuntaosuuksista. Tehtävänä oli suunnitella toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseen. Työpajassa asiakkaita oli 86 (TA 80), joista alle 29 -vuotiaita oli 48. Kulttuuri Kulttuuritoimi on osa-alueen vastuuhenkilön mielestä jäänyt vähemmälle huomiolle resurssin puuttumisesta johtuvista syistä. Kulttuurikoordinaattori palkataan vuonna Kulttuuritoimen painopiste vuonna 2012 on ollut lasten ja nuorten kulttuurissa Tekninen osasto Teknisen osaston arvioinnin painopistealueina olivat vuonna 2012 kuntastrategian toteutuminen, henkilöresurssit, hankkeiden aikataulutus sekä ruoka- ja puhtauspalvelut. Kuntastrategian toteutuminen Kuntastrategian jalkauttaminen on tarkoittanut tavoitteiden asettelua konkreettisella tasolla käytännön työssä. Kehityskeskusteluissa työntekijä pohtii esimiehensä kanssa, miten käytännön tasolla strategian tavoitteet voisi toteutua. Tekninen hallinto Kustannusarvioiden luotettavuus ja aikataulujen pitävyys toiminnallisena tavoitteena toteutui. Asioiden käsittelyn joustavuus ja tiedonkulun toimivuuden varmistaminen oli toiminnallisena tavoitteena toteutunut pääsääntöisesti. Ruoka- ja puhtauspalvelu Ruoka- ja puhtauspalvelu aloitti toimintansa ja siirtyi teknisen osaston alaisuuteen, mikä selittää osaston henkilöstömäärän kasvun. 21

23 Vastuualueen eri kohteiden käytännön toimintoja koskevat muutokset ovat olleet vielä vähäisiä ja muutoksen eteenpäin vieminen jatkuu. Siten toiminnallinen tavoite uuden vastuualueen toiminnan suunnittelusta ja käytäntöön viemisestä voidaan katsoa toteutuneen osittain. Tilapalvelu Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Kunnan palvelutuotannon käytössä olevien kiinteistöjen vuokratason tiedostava vertailu ympäristökuntien vuokriin on yhtenä toiminnallisena tavoitteena. Vuokrien vertailu ympäristökuntiin on tehty ja sen mukaan koulujen ja päiväkotien ylläpito on ympäristökuntia kalliimpaa. Lisäselvityksen mukaan laskentaperiaatteet eroavat kunnittain ja näin ollen tieto ei ole täysin vertailukelpoista. Kunnallistekniikka Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Kunnallistekniikan yhtenä toiminnallisena tavoitteena on ollut, että rakennetun ympäristön laatu on hyvä. Viheralueiden osalta tehdyn kuntalaiskyselyn tulokset valmistuivat syksyllä Tarkastuslautakunnan saaman selvityksen mukaan laatu todettiin kyselyssä hyväksi. Teknisen lautakunnan hyväksymä katujen ja vesihuollon saneerausohjelma Katujen ja vesihuollon saneerausohjelmassa on arvioitu tämän hetkinen korjausvelka 14,9 milj. euroksi. Pirkkalassa on katuja ja vesihuoltoputkia, jotka vaativat pikaista korjausta. Saneerausohjelman toteuttamisen kesto riippuu siitä kuinka paljon valtuusto myöntää saneeraukseen vuosittain määrärahoja. Henkilöstöresurssit Ruoka- ja puhtauspalvelujen henkilöresurssit on kartoitettu kohteittain. Kunnallistekniikan puolella on uusi toimi ja siihen valittu henkilö aloittaa kesäkuussa Tilapalvelussa mahdollinen henkilöresurssin lisätarve selviää myöhemmin. Hankkeiden aikataulutus Viime vuonna aikataulutukset onnistuivat hyvin. Hallintokuntien yhteistyöllä tulevat tarpeet ovat paremmin hallittavissa. Vesihuoltolaitos Vesihuollosta ja jäteveden puhdistamisesta vastaa Tampereen Vesi Oyj. Pirkkalan kunnan vesihuoltolaitos vastaa uuden vesihuollon rakentamisesta ja vanhan verkoston saneeraamisesta. Kunta Vesi Jätevesi Yhteensä Pirkkala 1,46 2,17 3,63 Lempäälä 1,69 2,46 4,15 Nokia 1,39 2,17 3,56 Kangasala 1,51 2,64 4,15 Ylöjärvi 1,65 2,62 4,27 Tampere 1,22 1,81 3,03 Kuva 18. Vesihuollon käyttömaksut , vertailu (sisältää alv:n). 22

24 6. Muut havainnot 6.1. Talouden tasapainottaminen Valtuuston hyväksymässä talousarviossa 2013 ja taloussuunnitelmassa todetaan talouden epävarmuustekijöiden lisääntymisestä. Saman talousarvion taloussuunnitteluosassa kerrotaan vuosien investoinneista, jotka toteutuessaan sellaisenaan merkitsisivät kunnan talouden tasapainon järkkymisen. Kunnanhallituksen tulee suunnitella kuluvan vuoden aikana tarkempi investointiohjelma rahoituksineen vuosille Seutuyhteistyö Pirkkalan valtuusto hyväksyi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän perustamissopimuksen. Seutuyhteistyö on Tampereen kaupunkiseudun kuntien päätöksiin perustuvaa yhteistyötä alueen kehittämiseksi. Seutuyhteistyön perusta on jäsenkuntien valtuustojen hyväksymä Tampereen kaupunkiseudun strategia Strategia kertoo, kuinka kaupunkiseutua kehitetään niin, että kuntalaisen arki ja elämä ovat sujuvia ja että seutu on kilpailukykyinen ja vetovoimainen alue asukkaille ja yrityksille. Seutustrategia linjaa kaupunkiseutujen yhteistyötä. Se määrittelee, miten kunnat kehittävät kaupunkiseutua ja kantava yhdessä vastuuta tulevaisuudesta. Tampereen kaupunkiseudun sivuilta saa lisätietoja seutuyhteistyöstä Pirkanmaan pelastuslaitos Tampereen kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien yhteinen arviointikohde tilinpäätösvuotena oli Pirkanmaan pelastuslaitos. Pirkanmaan pelastuslaitoksen isäntäkuntana toimii Tampereen kaupunki, jolla on valta ja vastuu pelastuslaitoksen toiminnasta. Kuntien yhteiselimenä toimii poliittinen neuvottelukunta. Pelastuslaitoksen toiminnan organisoinnista vastaa pelastusjohtaja. Vuonna 2012 kaikki pelastuslaitoksen kolme valtuustotason tavoitetta saavutettiin. Ne koskivat palotarkastuksia, toimintavalmiusaikaa ja työhyvinvointia. Tampereen kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien yhteisarviointi vuonna 2012, Pirkanmaan pelastuslaitos raportti löytyy sivulta 23

25 7. Tarkastuslautakunnan esitys valtuustolle Tilintarkastuskertomuksen mukaan kunnan hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Tarkastuslautakunta yhtyy tilintarkastajien esitykseen tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. 8. Allekirjoitukset Pirkkalassa Kuva 19. Tarkastuslautakunta vasemmalta Anita Ranta, Anneli Hakkarainen, Kerttu Kailio, Taisto Hillberg, Matti Pirhonen, Kai-Pekka Mattila, Arja Jokelainen ja Hannu Routamaa. 24