Leena Viinamäki (toim.) POHJOIS-LAPIN SEUTUKUNNAN HYVINVOINTIBAROMETRI 2007

Transkriptio

1 Leena Viinamäki (toim.) POHJOIS-LAPIN SEUTUKUNNAN HYVINVOINTIBAROMETRI 27 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 6/27

2 JULKAISIJA - PUBLISHER Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu PL Kemi puh () Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja tekijät Toimittaja: Leena Viinamäki Taitto: Erkki Saari ISBN (pdf) ISSN

3 3 SISÄLLYS KUVALUETTELO 4 TAULUKKOLUETTELO 6 LIITELUETTELO 8 SAATTEEKSI 9 AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKIJAKOLMIKON ALKUSANAT 11 TIIVISTELMÄ 13 KIRJOITTAJAT 15 1 POHJOIS-LAPIN SEUTUKUNNAN HYVINVOINTIBAROMETRIN TAUSTA Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrin organisatorinen tausta Erkki Saari & Leena Viinamäki Hyvinvointibarometrin laatimisen lähtökohdat ja puitteet Leena Viinamäki & Erkki Saari Sosiaalinen näkökulma hyvinvointiin Erkki Saari & Leena Viinamäki Terveydellinen näkökulma hyvinvointiin Airi Paloste 44 2 POHJOIS-LAPIN SEUTUKUNTA TILASTOJEN VALOSSA Tilastokatsauksen tausta Leena Viinamäki Perustietoja seutukunnasta ja väestön elinoloista Erkki Saari Demografinen katsaus Erkki Saari Koulutus- ja työmarkkinakatsaus Erkki Saari & Leena Viinamäki Väestön sosiaalinen hyvin-/pahoinvointikatsaus Erkki Saari & Leena Viinamäki Väestön terveydellinen hyvin-/pahoinvointikatsaus Airi Paloste Ennakointeja seutukunnan tulevaisuudesta Erkki Saari & Piia Lohiniva 88 3 POHJOIS-LAPIN SEUTUKUNTA KUNTALAISKYSELYN VALOSSA Kuntalaiskyselyn tausta ja siihen vastaaminen Leena Viinamäki & Erkki Saari Kyselyyn vastanneiden profiili Erkki Saari Sosiaalinen hyvinvointi Leena Viinamäki Hyvinvointipalveluiden toimivuus Leena Viinamäki Terveydellinen hyvinvointi ja terveyspalvelut Airi Paloste Kolmas sektori osana hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja Erkki Saari Seutukunta asuinalueena Leena Viinamäki Palvelujen saaminen saamen kielellä ja sen tärkeys Erkki Saari ASIANTUNTIJA-ARVIOT POHJOIS-LAPIN SEUTUKUNNAN HYVINVOINNIN TILASTA JA SEN KEHITTÄMISTARPEISTA Asiantuntija-arvion tausta Leena Viinamäki Inarin asiantuntija-arvio Sirpa Maukola-Juuso Sodankylän asiantuntija-arvio Kati Aikio-Mustonen & Inga Mukku & Harri Tiuraniemi Utsjoen asiantuntija-arvio Jaana Länsman-Eriksen Lapin lääninhallituksen asiantuntija-arvio 195

4 Arvio Pohjois-Lapin hyvinvoinnin tilasta ja sen kehittämistarpeista Eine Heikkinen & Elina Uusitalo Terveyden edistäminen Pohjois-Lapin seutukunnassa Anne-Mari Knuuti Saamelaiskäräjien asiantuntija-arvio Pia Ruotsala 29 5 POHJOIS-LAPIN HYVINVOINTIBAROMETRIN SALDO Johdanto Erkki Saari Sosiaalinen näkökulma barometrin tuloksiin Erkki Saari & Leena Viinamäki Terveydellinen näkökulma barometrin tuloksiin Airi Paloste Barometrin laatimisprosessin arviointi ja kehittäminen Leena Viinamäki 232 LIITTEET 239 KUVALUETTELO Kuva 1. Pohjois-Lapin hyvinvointihanke -kokonaisuus. 16 Kuva 2. Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrin tutkimuskartta. 25 Kuva 3. Kansalaisen osallisuuden kumuloituva kehä markkinayhteiskunnassa. 39 Kuva 4. Lapin maakunta, seutukunnat ja kunnat. 5 Kuva 5. Kunnan nettokustannukset yhteensä ( /asukas) vuosina Kuva 6. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ( /asukas) vuosina Kuva 7. Sosiaalitoimen nettokustannukset ( /asukas) vuosina Kuva 8. Seutukunnan väestö (31.12) vuosina Kuva 9. Väestön kokonaismuutos suhteessa edellisen vuoden väestöön (%) vuosina Kuva 1. 6-vuotiaiden osuus (%) väestöstä vuosina Kuva vuotiaiden osuus (%) väestöstä vuosina Kuva vuotiaiden osuus (%) väestöstä vuosina Kuva vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä vuosina Kuva 14. Kunnan nettomuutto (henkeä/1 asukasta) vuosina Kuva 15. Elatussuhde (ei-työlliset/1 työllistä) vuosina Kuva 16. Huoltosuhde vuosina Kuva 17. Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) vuosina Kuva 18. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) vuosina Kuva 19. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) vuosina Kuva 2. Työvoima vuosina Kuva 21. Työllinen työvoima vuosina Kuva 22. Työvoiman ulkopuolella olevat vuosina Kuva 23. Työttömät (% työvoimasta) vuosina Kuva 24. Työttöminä olevien vuotiaiden osuus (%) vastaavan ikäisestä työvoimasta vuosina Kuva 25. Pitkäaikaistyöttömät (% työttömistä) vuosina Kuva 26. Ahtaasti asuvat asuntokunnat (% kaikista asuntokunnista) vuosina Kuva 27. Kaikki poliisin tietoon tulleet rikokset vuosina Kuva 28. Toimeentulotukea saaneet vuoden aikana (% asukkaista) vuosina

5 5 Kuva 29. Sairauspäivärahaa saaneet työikäiset tuhatta vuotiasta kohti vuosina Kuva 3. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet vuotiaat (henkilöä 1 vastaavan ikäistä kohti) vuosina Kuva 31. Sairastavuusindeksi (ikävakioitu) vuosina Kuva 32. Työkyvyttömyysindeksi (ikävakioitu) vuosina Kuva 33. Inarin kansantauti-indeksi (esiintyvyys suhteutettuna koko maan keskiarvoon = 1) vuosina Kuva 34. Sodankylän kansantauti-indeksi (esiintyvyys suhteutettuna koko maan keskiarvoon = 1) vuosina Kuva 35. Utsjoen kansantauti-indeksi (esiintyvyys suhteutettuna koko maan keskiarvoon = 1) vuosina Kuva 36. Pohjois-Lapin seutukunnan kansantauti-indeksi (esiintyvyys suhteutettuna koko maan keskiarvoon = 1) vuosina Kuva 37. Lapin läänin kansantauti-indeksi (esiintyvyys suhteutettuna koko maan keskiarvoon = 1) vuosina Kuva 38. Kuolleisuusindeksi (ikävakioitu) vuosina Kuva 39. Perusterveydenhuollon (ml. hammashuolto) nettokustannukset ( /asukas) vuosina Kuva 4. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ( /asukas) vuosina Kuva 41. Terveystoimen nettokustannukset ( /asukas) vuosina Kuva 42. Väestö vuosina Kuva vuotiaiden ja sitä nuorempien osuus väestöstä vuosina Kuva vuotiaiden osuus väestöstä vuosina Kuva vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus väestöstä vuosina Kuva 46. Nettomuutto vuosina Kuva 47. Huoltosuhde vuosina Kuva 48. Tyytyväisyys nykyiseen elämäntilanteeseen. 18 Kuva 49. Tyytyväisyys nykyiseen asumisväljyyteen. 19 Kuva 5. Tyytyväisyys nykyiseen asunnon varustetasoon. 11 Kuva 51. Tyytyväisyys nykyiseen asunnon sijaintiin. 111 Kuva 52. Tyytyväisyys nykyiseen asuinalueen viihtyisyyteen. 112 Kuva 53. Tyytyväisyys nykyiseen asuinalueen rauhallisuuteen. 113 Kuva 54. Tyytyväisyys nykyisiin asuinalueen virkistys- ja harrastusmahdollisuuksiin. 114 Kuva 55. Tyytyväisyys nykyisiin asuinalueen naapuruussuhteisiin. 115 Kuva 56. Tyytyväisyys nykyiseen asuinalueen yhteishenkeen. 116 Kuva 57. Yksinäisyyden tunteminen. 117 Kuva 58. Omaisuusrikosten aiheuttama turvattomuus. 118 Kuva 59. Väkivaltarikosten aiheuttama turvattomuus. 119 Kuva 6. Alkoholin käytön aiheuttama turvattomuus. 12 Kuva 61. Huumeiden käytön aiheuttama turvattomuus. 121 Kuva 62. Järjestyshäiriöiden aiheuttama turvattomuus. 122 Kuva 63. Kotitalouden nykyinen taloudellinen tilanne. 123 Kuva 64. Kotitalouden taloudellinen tilanne vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. 124 Kuva 65. Kauppapalvelujen saaminen. 125 Kuva 66. Pankkipalvelujen saaminen. 126 Kuva 67. Postipalvelujen saaminen. 127

6 6 Kuva 68. Koulutuspalvelujen saaminen. 128 Kuva 69. Kulttuuripalvelujen saaminen. 129 Kuva 7. Liikuntapalvelujen saaminen. 13 Kuva 71. Apteekkipalvelujen saaminen. 131 Kuva 72. Työvoimatoimiston palvelujen saaminen. 132 Kuva 73. Kelan palvelujen saaminen. 133 Kuva 74. Sosiaalitoimiston palvelujen saaminen. 134 Kuva 75. Julkisten liikennepalvelujen saaminen. 135 Kuva 76. Vastaajien arvio fyysisestä terveydestä ja toimintakyvystä. 141 Kuva 77. Vastaajien arvio henkisestä vireydestä ja mielialasta. 142 Kuva 78. Lääkärin toteamien sairauksien määrä. 143 Kuva 79. Vastaajien sairaslomalla oloaika viimeisen vuoden aikana. 144 Kuva 8. Vastaajien käsitys työkyvyttömyydestä. 145 Kuva 81. Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen. 146 Kuva 82. Lääkärin palvelujen käyttö viimeisen vuoden aikana. 147 Kuva 83. Kunnallisten terveyspalvelujen saatavuus. 148 Kuva 84. Kunnallisista terveyspalveluista tiedottaminen ja neuvonta. 149 Kuva 85. Yksityisten terveyspalvelujen saatavuus. 151 Kuva 86. Kunnallisista sosiaalipalveluista tiedottaminen ja neuvonta. 155 Kuva 87. Tyytyväisyys koulutus-, kulttuuri-, liikunta- ja julkisen liikenteen Kuva 88. palveluihin joko kunnassa tai seutukunnassa. 156 Asuinkunta kuntalaisten yleisistä elämisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista huolehtijana. 157 Kuva 89. Tyytyväisyys kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin. 158 Kuva 9. Muuttoaikeet lähiaikoina. 159 Kuva 91. Muuttamisen maantieteellinen paikantuminen. 16 Kuva 92. Asuinpaikkakunnan sosiaalinen ja taloudellinen tilanne. 162 Kuva 93. Hyvinvointibarometrin suhde kuntien hyvinvointijohtamisen työvälineisiin. 22 Kuva 94. Hyvinvoinnin osatekijöitä ja intressitahoja. 234 Kuva 95. Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrin osavaiheiden ideaaliajoitus. 235 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Kuntalaiskyselyn saaneet ja siihen vastanneet sekä kyselyn vastausprosentit. 13 Taulukko 2. Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrin osa-alueet ja esimerkkejä ns. vertaisbarometreistä. 2 Taulukko 3. Hyvinvointibarometrin indikaattorit ja niiden kuvaamat hyvinvoinnin ulottuvuudet sekä aineistot. 28 Taulukko 4. Pohjois-Lapin hyvinvointibarometri -projektin hallinnointi ja toteuttajat. 3 Taulukko 5. Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrin toteuttamisen vaiheet ja niiden ajankohdat. 31 Taulukko 6. Kuntalaiskyselyn saaneet ja siihen vastanneet sekä kyselyn vastausprosentit kunnittain ja koko seutukunnassa. 96 Taulukko 7. Vastaajan sukupuoli. 98 Taulukko 8. Vastaajan ikä. 98 Taulukko 9. Vastaajan äidinkieli. 99 Taulukko 1. Vastaajan arkikieli. 1

7 7 Taulukko 11. Vastaajan asumistapa. 1 Taulukko 12. Vastaajan kotitaloudessa asuvien määrä. 11 Taulukko 13. Vastaajan asunnon hallintatapa. 12 Taulukko 14. Vastaajan matka asuinkunnan keskustaan. 12 Taulukko 15. Vastaajan yleisin asuinkunnan keskustassa asioidessa käyttämä kulkuväline. 13 Taulukko 16. Vastaajan korkein yleissivistävä koulutus. 14 Taulukko 17. Vastaajan korkein ammatillinen koulutus. 15 Taulukko 18. Vastaajan työmarkkina-asema. 16 Taulukko 19. Vastaajan työsuhteen tyyppi. 17 Taulukko 2. Vastaajan työsuhteen muoto. 17 Taulukko 21. Eri tahojen merkitys tilapäisen tai jatkuvan työ- tai hoitoavun saamisessa. 136 Taulukko 22. Eri tahojen merkitys tilapäisen tai pitempiaikaisen taloudellisen tuen saamisessa. 137 Taulukko 23. Kunnallisten sosiaalipalvelujen toimivuus. 138 Taulukko 24. Tyytyväisyys työvoimatoimiston palveluihin. 139 Taulukko 25. Tyytyväisyys Kelan palveluihin. 14 Taulukko 26. Eri kunnallisten terveyspalvelujen toimivuus. 15 Taulukko 27. Järjestöjen, yhdistysten ja muun kansalaistoiminnan merkitys vastaajalle. 152 Taulukko 28. Ammatilliseen yhdistykseen tai järjestöön kuuluminen. 153 Taulukko 29. Elämänvaihe- tai -tilanneyhdistykseen tai järjestöön kuuluminen. 153 Taulukko 3. Vammais- ja potilasyhdistykseen tai -järjestöön kuuluminen. 154 Taulukko 31. Harraste- ja vapaa-ajan yhdistykseen tai järjestöön kuuluminen. 154 Taulukko 32. Aatteelliseen, poliittiseen tai uskonnolliseen yhdistykseen tai järjestöön kuuluminen. 154 Taulukko 33. Muuttamisen pääasiallinen syy. 161 Taulukko 34. Kauppa-, pankki- ja posti- ja julkisen liikenteen palvelujen saaminen saamen kielellä vastaajan asuinkunnan mukaan. 163 Taulukko 35. Kauppa-, pankki- ja posti- ja julkisen liikenteen palvelujen saaminen saamen kielellä vastaajan äidinkielen mukaan. 164 Taulukko 36. Koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen saaminen saamen kielellä vastaajan asuinkunnan mukaan. 166 Taulukko 37. Koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen saaminen saamen kielellä vastaajan äidinkielen mukaan. 167 Taulukko 38. Kunnallisten ja yksityisten terveys- sekä apteekkipalvelujen saaminen saamen kielellä vastaajan asuinkunnan mukaan. 168 Taulukko 39. Kunnallisten ja yksityisten terveys- sekä apteekkipalvelujen saaminen saamen kielellä vastaajan äidinkielen mukaan. 169 Taulukko 4. Työvoimatoimiston, Kelan ja sosiaalipalvelujen saaminen saamen kielellä vastaajan asuinkunnan mukaan. 17 Taulukko 41. Työvoimatoimiston, Kelan ja sosiaalipalvelujen saaminen saamen kielellä vastaajan äidinkielen mukaan. 171 Taulukko 42. Palvelujen saamista saamenkielellä tärkeänä pitäneet ja heidän osuutensa kyseisen kunnan asuinkunnakseen ilmoittaneista. 173 Taulukko 43. Palvelujen saamista saamenkielellä tärkeänä pitäneet ja heidän osuutensa kunkin kielen äidinkielekseen ilmoittaneista. 174 Taulukko 44. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana olleiden 17-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä (%). 197 Taulukko 45. Sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuudet ja niissä tapahtunut kehitys sekä kuntalaiskyselyn että tilastojen valossa seutukuntatasolla. 224

8 8 LIITELUETTELO Liite 1. Kuntien hyvinvointikertomuksen indikaattoriluettelo. 239 Liite 2. Esimerkkejä 2-luvulla julkaistuista hyvinvointikartoituksista. 242 Liite 3. Kuntalaiskyselyn ensimmäisen kierroksen saatekirje. 245 Liite 4. Kuntalaiskyselyn karhukierroksen saatekirje. 246 Liite 5. Kuntalaiskyselyn lomake. 247 Liite 6. Maistraattiin lähetetty osoitetietojen pyyntölomake. 258 Liite 7. Asiantuntija-arvioiden kirjoittamista koskeva ennakkopyyntö. 26 Liite 8. Kelan Terveyspuntarin sairastavuus- ja kansantauti-indeksien sisältö ja laskeminen. 261 Liite 9. Tilastokatsauksen liitekuvat Liite 1. Hyvinvointibarometrin laatimisen osavaiheet. 27 Liite 11. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun toteuttamat hyvinvointibarometrit. 272 Liite 12. Informaatio- ja koulutuspäivän työvälineet. 274

9 9 SAATTEEKSI Ajantasaisen tiedon saanti on noussut muuttuvassa maailmassamme yhä tärkeämpään rooliin. Ilman tietoa tämän päivän tilanteesta ja mielellään myös taakse jääneestä ajasta on erittäin vaikea tehdä päätöksiä tai suunnitella tulevaa. Seutukunnallisen hyvinvointibarometrin malli luotiin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa osana HumanNet -hanketta palvelemaan oman alueen tiedon tuotantoa vuonna 23. Tavoitteena oli luoda toistettavissa oleva tiedonkeruujärjestelmä alueen hyvinvoinnin tilasta. Kehitetty barometrimalli on monipuolisempi kuin useimmat muut barometrit. Se perustuu alueen väestöltä koottuihin näkemyksiin ja kokemuksiin hyvinvoinnin tilasta. Aineistoa täydentävät eri alojen ammattilaisten näkemykset. Alueen ajankohtaisia näkemyksiä täydennetään tilastollisella vertailulla mm. koko maan tilanteeseen. Näin saadaan kattava poikkileikkauskuva hyvinvoinnin tilasta tiettynä ajankohtana. Hyvinvointibarometri palvelee vielä paremmin, jos mittaukset voidaan toistaa ja saada näin näkyviin kehityksen suunta. Kemi-Tornio alueen barometri on toistettu kaksi kertaa ja kolmas mittaus tulee näyttämään hyvin kehityksen suuntaa. Hyvinvointibarometrin käytön laajennus Pohjois-Lappiin on ensimmäinen kerta, kun kehitettyä mallia on sovellettu kokonaan uudelle alueelle. Aiempiin barometreihin verrattuna tässä barometrissa on painotettu enemmän hyvinvoinnin terveydellisiä osioita ja otettu huomioon alueen ominaispiirteenä saamenkielisen väestön näkemykset. Lisäksi Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrissa on alueen omien asiantuntijoiden artikkeleita, joissa he arvioivat hyvinvoinnin nykytilaa. Nämä muutokset ovat monipuolistaneet barometrin sisältöä ja käytettävyyttä. Samalla ne osoittavat sen, että aikoinaan ESR-hankkeessa kehitettyä mallia voidaan hyvin soveltaa eri alueille ottaen huomioon näiden erityispiirteet. Hyvinvointibarometrin toteutus on liittynyt Lapin korkeakoulujen Pohjois-Lapin hyvinvointihankekokonaisuuteen. Tällainen usean eri tutkimushankkeen kohdistaminen samalle alueelle samanaikaisesti useiden korkeakoulujen toimesta on ollut uusi toimintamalli, jolle toivoisi jatkoa. Kohdistamalla tutkimus- ja kehittämisresurssia yhteistyössä tietylle alueelle voidaan saavuttaa parempi lopputulos kuin yksittäisten hankkeiden kautta. Alue saa näin monipuolisemman tietoaineiston käytettäväkseen.

10 1 Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrin ovat toteuttaneet tutkijakolmikko yliopettaja Leena Viinamäki, yliopettaja Airi Paloste ja tutkija Erkki Saari Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Tutkimustyöhön on osallistunut myös opiskelija Piia Lohiniva. Avustajina ovat toimineet ammattikorkeakoulun muun henkilöstön lisäksi Pohjois-Lapin omia asiantuntijoita. Haluan lämpimästi kiittää osaavaa tutkijaryhmää sekä alueen edustajia laadukkaasta tutkimustyöstä. Toivon Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri 27:n tulevan käyttöön tutkimusalueella sekä päätöksentekoa helpottamassa että auttamassa uusien suunnitelmien tekemisessä. Toivottavasti barometritutkimus voidaan toistaa ja luoda myös pohjoisimpaan Suomeen barometrisarja kuvaamaan alueen hyvinvoinnin kehittymistä. Kemissä Leena Leväsvirta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan toimialajohtaja, YTT

11 AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKIJAKOLMIKON ALKUSANAT 11 Olemme eläneet mielenkiintoista ja monin tavoin opettavaista aikaa tehdessämme tätä Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometria, joka on kolmas Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tuottama seutukunnallinen hyvinvointibarometri. Sen tuottamat kaksi ensimmäistä seutukunnallista hyvinvointibarometriä, joista on vastannut vuoteen 26 saakka omana toimialanaan toiminut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaaliala, ovat olleet Kemi- Tornion seutukunnan hyvinvointibarometri 23 ja Kemi-Tornion seutukunnan hyvinvointibarometri 25. Olemme pyrkineet tarkastelemaan tässä ensimmäisessä Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrissä seutukuntalaisten hyvinvointia systemaattisemmin sekä sosiaalisesta että terveydellisestä näkökulmasta kuin oli mahdollista tehdä edellä mainituissa Kemi-Tornion seutukunnan hyvinvointibarometreissä niin tilastojen valossa, (seutu)kuntalaisten kokemana kuin eri intressitahoja edustavien hyvinvointiasiantuntijoiden arvioimana. Meidän Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrin käytännön toteuttamisesta päävastuussa olevaan tutkijakolmikkoon kuuluneiden työnjako on ollut seuraava. Leena Viinamäki on vastannut hyvinvointibarometrin käytännön toteuttamisen organisoimisesta toimimalla ns. päävastuututkijana. Hän on vastannut tämän julkaisun toimittamisesta, nimissään olevien lukujen kirjoittamisesta, asiantuntija-arvioiden hankkimisesta ja ns. ositetun projektipäällikkyyden mukaisesti hänelle kuluneiden projektipäällikön tehtävien hoitamisesta. Airi Paloste on vastannut nimissään olevien lukujen kirjoittamisesta tuoden terveydellisen näkökulman hyvinvointibarometriin. Erkki Saari on vastannut nimissään olevien lukujen kirjoittamisesta, kuvioiden ja taulukoiden piirtämisestä ja niihin liittyvien alaviitteiden muokkaamisesta kunkin luvun vastuukirjoittajan kanssa, kuntalaiskyselyn toteuttamisesta, tilastojen hankkimisesta ja julkaisun taittamisesta. Hän on myös auttanut Kemi-Tornion seutukunnan hyvinvointibarometri 25:n vastuututkijana ja pääkirjoittajana toimiessaan saamansa kokemuksen pohjalta tutkijakolmikon muita jäseniä sekä tilasto- että kuntalaiskyselyaineiston analysoinnissa. Tämä Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri ei olisi valmistunut ilman tutkijakolmikon samaa apua ja tukea. Tutkimusapulaisena Erkki Saaren opastamana toiminut sosionomi (AMK) -opiskelija Piia Lohiniva on syöttänyt kuntalaiskyselyllä kerätyn aineiston SPSStiedostoksi, avustanut tilastojen ja niihin liittyvien alaviitteiden hankkimisessa ja muokannut alustavat tilastoista ja kyselyn vastauksista laaditut kuvat. Hän tekee parhaillaan sosionomi (AMK) -tutkintoon liittyvää opinnäytetyötään Pohjois-Lapin seutukunnassa asuvien seniorikansalaisten tyytyväisyys heille tarjottuihin hyvinvointipalveluihin hyödyntäen hyvinvointibarometriä varten kerättyjä aineistoja. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveys-

12 12 alan projektityöntekijä Jaana Ilmasti on auttanut kuntalaiskyselyn postituksessa. Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan johtoryhmä, erityisesti sen toimialajohtaja Leena Leväsvirta ja kehityspäällikkö Arto Rautajoki, ovat luoneet hyvinvointibarometrin laatimisen mahdollistaneet organisatoriset puitteet. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikön hankesihteeri Marja-Leena Miettinen on vastannut Pohjois-Lapin hyvinvointibarometri -projektin toteuttamiseen liittyneestä maksuliikenteestä ja Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikön projektipäällikkö Outi Ponkala sekä sosiaali- ja terveysalan toimistosihteeri Marja Ketopaikka osasta projektin toteuttamisen edellyttämistä toimistotehtävistä. Kiitämme Teitä jokaista. Lisäksi tämän Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrin toteuttamisen eri vaiheisiin on osallistunut välittömästi tai välillisesti lukuisa määrä muita henkilöitä. Ilman kuntalaiskyselyyn vastanneita seutukuntalaisia ja asiantuntija-arviopyyntöömme muista työkiireistään, kuten PARAS-hankkeen ja Tehyn lakkouhan asettamat vaateet, huolimatta vastanneita asiantuntijoita Kati Aikio-Mustosta, Eine Heikkistä, Jaana Länsman-Erikseniä, Anne-Mari Knuutia, Sirpa Maukola-Juusoa, Inga Mukkua, Pia Ruotsalaa, Harri Tiuraniemeä ja Elina Uusitaloa hyvinvointibarometrin toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista. Hyvinvointibarometrin toteuttaminen osana Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointihankkeet -kokonaisuutta on mahdollistanut uudentyyppisen yhteistyön Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa. Edellinen niistä on toteuttanut kokonaisuuden osana Sosiaali- ja terveysalojen osaamiskartoitus ja yrittäjyyspotentiaali Lapissa -projektia ja jälkimmäinen Pohjois-Lapin vanhusten palvelutarve -esiselvityshanketta. Olemme saaneet kahdessa kokonaisuuden muodostaneiden hankkeiden pitämässä työseminaarissa arvokasta hyvinvointibarometrin työstämistä auttanutta palautetta. Sodankylän sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja Marjut Aikion ja hänen kauttaan saamamme Sodankylän asiakasyhteistyöryhmän kuntalaiskyselyssä käytettäväksi tarkoitetusta lomakkeesta antamat kommentit auttoivat lomakkeen muokkaamisessa ja Vaasan yliopiston Levón instituutin erikoistutkija Olli Wuoren hyvinvointibarometrin käsikirjoituksesta antamat kommentit viimeistellessämme tätä hyvinvointibarometrijulkaisua. Kiitämme Teitä jokaista hyvinvointibarometrin toteuttamisessa saamastamme avusta ja tuesta. Toivomme, että tämä Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri palvelee Pohjois- Lapin seutukunnan väestöä ja päättäjiä seutukuntalaisten hyvinvointia koskevissa päätöksissä. Kemissä Viattomien lasten päivänä 27 Leena Viinamäki Airi Paloste Erkki Saari

13 13 TIIVISTELMÄ Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrin aineiston muodostavat pääsääntöisesti vuodet kattavat tilastot, kuntalaiskysely, asiantuntija-arviot (N = 5) ja relevantti referenssikirjallisuus. Kuntalaiskyselyn vastaukset ja niitä kontekstoivat tilastot olemme analysoineet ns. kuvailevalla tasolla. Kuntalaiskyselyn melko alhaisen vastausprosentin vuoksi (Taulukko 1.) sen tuloksia voi pitää vain suuntaa antavina. Referenssikirjallisuutena olemme käyttäneet mahdollisimman paljon internetistä saatavia julkaisuja, jotta julkaisuista kiinnostunut lukija voi tutustua niihin paikallisen kirjaston julkaisuvalikoimasta riippumatta. Taulukko 1. Kuntalaiskyselyn saaneet ja siihen vastanneet sekä kyselyn vastausprosentit. Inari Sodankylä Utsjoki Seutukunta Kyselyn saaneet (N) Kyselyyn vastanneet (N) Vastausprosentit (%) 46, 46,8 76,6 51,9 Sosiaalisesta näkökulmasta tehtyjen tarkastelujen perusteella Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrin saldoksi kulminoituvat haasteet, joita seutukunnalle aiheuttavat sen maantieteellinen sijainti ja siihen liittyvät seutukuntalaisten elämänmahdollisuuksien rajoitteet (kuten ammatillisten opiskelupaikkojen rajallisuus), väestön demografinen rakenne (ns. ikävinoutunut väestörakenne), kuntien kustannuksellinen noidankehä, joka aiheutuu muun muassa niiden korkeasta huoltosuhteesta ja matalasta työllisen työvoiman väestöosuudesta, ja suomalaisen hyvinvointipalvelujärjestelmän uudelleenmuotoutuminen (kuten PARAS-hanke ja paikallisesti spesifien welfare mix -pohjaisten hyvinvointipalvelumallien yleistyminen). Tilastojen mukaan Pohjois-Lapin seutukunnan väestö vähentyi ja ikääntyi niin, että sen huoltosuhde nousi ja elatussuhde laski suhteellisesti enemmän kuin Lapin läänissä ja koko maassa. Seutukunnan väestön tutkintotaso oli nousustaan huolimatta matalampi kuin Lapin läänin ja koko maan väestön tutkintotaso. Seutukunnan kuntien nettokustannukset nousivat suhteellisesti enemmän, mutta sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteensä että pelkästään sosiaalitoimen nettokustannukset vähemmän kuin Lapin läänissä ja koko maassa. Seutukunnan työttömyys (ml. nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys) laski suhteellisesti enemmän pysytellen tästä huolimatta korkeammalla tasolla kuin Lapin läänissä ja koko maassa. Kuntalaiskyselyn mukaan seutukuntalaiset olivat tyytyväisiä sekä nykyiseen elämän- että taloudelliseen tilanteeseensa ja asumisolosuhteisiinsa, eikä heillä ollut juurikaan muuttosuunnitelmia ja yksinäisyys- ja turvattomuuskokemuksia. Eniten tyytymättömyyttä seutukuntalaisten keskuudessa esiintyi koulutus-, kulttuuri- ja liikunta-, sosiaalitoimiston ja julkisten liikennepalvelujen saamiseen. Huomion arvoista on myös melko monen seutukuntalaisen tyytymättömyys omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja kunnallisista sosiaalipalveluista tiedottamiseen. Terveydellisestä näkökulmasta tehtyjen tarkastelujen perusteella Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrin saldoksi kulminoituvat haasteet, joita seutukuntalaisille ja seutukunnalle aiheuttavat terveydenhuoltopalveluiden kysyntään vastaavien palvelujen tuottamisen varmistaminen. Tilastojen mukaan niin sairastavuusindeksi, työkyvyttömyysindeksi, kuolleisuusindeksi kuin kansantauti-indeksi olivat Pohjois-Lapin seutukunnassa korkeammat kuin Lapin läänissä ja koko maassa. Perusterveydenhuollon (ml. hammashuollon) nettokustannukset olivat huomattavasti korkeammat ja erikoissairaanhoidon nettokustannukset alhaisemmat kuin Lapin läänissä ja koko maassa. Kuntalaiskyselyn mukaan suurin osa seutukuntalaisista arvioi oman fyysisen terveytensä, toimintakykynsä, henkisen vireytensä ja mielialansa hyväksi tai melko hyväksi. Suurimmalla osalla vastaajista ei ollut lainkaan tai vain muutamia lääkärin toteamia sairauksia ja 4/5 heistä oli käyttänyt lääkärin palveluja vii-

14 14 meisen vuoden aikana. Suuri osa vastaajista katsoi kunnallisten terveyspalvelujen toimivuuden ja saatavuuden, yleislääkärin palvelut ja palveluista tiedottamisen toimivan melko hyvin, kun taas erikoislääkärin palvelujen toimivuutta he pitivät huonona. Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvoinnin lisäämisehdotuksina esitämme: 1) Sekä etäopiskelu- että etätyössäkäyntimahdollisuuksien nykyistä systemaattisempaa hyödyntämistä, jotta seutukunnasta muodostuisi elin- ja vetovoimainen asuinalue, jonka ikävinoutunut väestökehitys saataisiin pysäytettyä ja käännettyä tasapainoisen väestörakenteen turvaavalle kehitysuralle. 2) Hyvinvointipalvelujen kysyntää vastaavan tarjonnan turvaamista, jotta Pohjois-Lapin seutukunnassa ja etenkin sen kuntakeskusten ulkopuolella asuvat saisivat tarpeitaan vastaavia hyvinvointipalveluja omalta seutukunnaltaan. 3) Saamenkielisten hyvinvointipalvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaannon rationaalista ratkaisemista niin, että saamenkielisillä on mahdollista saada tarvitsemiaan palveluja omalla äidinkielellään, eikä esimerkiksi valtakunnan raja muodostu kohtuuttomaksi niiden saamisen esteeksi. 4) Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja hyvinvointipalveluista tiedottamisen lisäämistä ottaen huomioon sekä verkkoviestinnän mahdollisuudet että väestön demografinen kehitys ja erityisryhmille suunnatuista hyvinvointipalveluista tiedottamisen tarpeet. 5) Hyvinvointibarometrin/hyvinvointikartoituksen laatimisen vakiinnuttamista niin, että siitä muodostuu säännöllisin väliajoin toistettava seutukunnan hyvinvointipalvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista tietoa tuottava hyvinvointiosaamisen työväline. Barometrin toteuttamisprosessin kehittämiseksi esitämme: 1) Hyvinvointibarometrin tulosten jalkauttamista seutukuntaan toteuttamalla hyvinvointibarometrin tuloksia ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia käsitteleviä barometrin vastuututkijan ja kunkin kunnan perusturvajohtajan vetämiä kuntakohtaisia kehittämistilaisuuksia ja järjestämällä Pohjois-Lapin seutukunnan alueella 2-luvulla tehtyjen vuotuiskatsaus- ja toteutettujen kehittämis- ja tutkimushankkeiden Studia Generalia -tyyppinen esittelypäivä. Päivän yhteydessä arvioitaisiin edellä mainituissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa luvattujen välillisten ja välittömien (seutu)kuntakohtaisten hyötyjen realisoitumista. Päivän saldo voitaisiin myös julkaista toimitettuna sähköisenä julkaisuna, joka julkaistaisiin sopivaksi katsotulla wwwsivulla. 2) Hyvinvointibarometrin kustannustehokkaan laatimisen turvaamista siten, että ammattikorkeakoulun palvelukseen palkataan yksi kokoaikainen tutkija, joka toimii tarvittaessa myös projektipäällikkönä, 1 3 tutkimusapulaista ja osa-aikainen taloushallinnosta vastaava henkilö. Näin barometrin varsinaiseen laatimiseen voidaan käyttää muun muassa ne ajalliset ja rahalliset resurssit, joita projektipäällikön ja tutkijan/tutkijaryhmän tehtävien eriyttämisen vuoksi kuluu heidän välillään tarvittavaan tiedon ja informaation vaihtamiseen.

15 15 KIRJOITTAJAT Aikio-Mustonen, Kati YTM, johtava sosiaalityöntekijä, Sodankylän kunta Heikkinen, Eine YTM, lääninsosiaalitarkastaja, Lapin lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto Knuuti, Anne-Mari HTM, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, erikoissuunnittelija, Lapin lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto Lohiniva, Piia sosionomi (AMK) -opiskelija, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala Länsman-Eriksen, Jaana YTM, vs. sosiaali- ja terveyspäällikkö, Utsjoen kunta Maukola-Juuso, Sirpa HTM, sosiaali- ja terveysjohtaja, Inarin kunta Mukku, Inga YTM, vanhustyön johtaja, Sodankylän kunta Paloste, Airi KT, yliopettaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala Ruotsala, Pia erikoissairaanhoitaja, fil.yo., sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät Saari, Erkki HTM, tutkija, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala Tiuraniemi, Harri YTM, perusturvajohtaja, Sodankylän kunta Uusitalo, Elina YTM, lääninsosiaalitarkastaja, Lapin lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto Viinamäki, Leena YTT, yliopettaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala

16 16 1 POHJOIS-LAPIN SEUTUKUNNAN HYVINVOINTIBAROMETRIN TAUSTA 1.1 Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrin organisatorinen tausta Erkki Saari & Leena Viinamäki Tämän Pohjois-Lapin seutukunnan ensimmäisen hyvinvointibarometrin laatiminen on tapahtunut osana Pohjois-Lapin hyvinvointipalveluiden kehittämishankkeet -kokonaisuutta (Kuva 1.). Kuvan esittämä hyvinvointipalveluiden kehittämishankkeiden muodostama kokonaisuus oli yksi konkreettinen tulos Pohjois-Lapin seutukunnan aluekehittäjien ja verkostotoimintaan perustuvan Lapin maakuntakorkeakoulun muodostavien Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston, Lapin kesäyliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun 1 maaliskuusta 26 lähtien käymistä neuvotteluista, millaisilla yhteistyönä toteutettavilla tutkimus- ja kehittämistoimenpiteillä Pohjois-Lapin seutukunnan aluekehitystä olisi mahdollista ohjata suotuisaan suuntaan. (Lapin lääninhallitus 26.) Pohjois-Lapin seutukunnan aluekehittäjät & Lapin maakuntakorkeakoulu Pohjois-Lapin hyvinvointipalveluiden kehittämishankkeet -kokonaisuus Pohjois-Lapin hyvinvointibarometri -projekti Sosiaali- ja terveysalojen osaamiskartoitus ja yrittäjyyspotentiaali Lapissa -projekti Pohjois-Lapin vanhusten palvelutarve -esiselvitys Kuva 1. Pohjois-Lapin hyvinvointihanke -kokonaisuus. Pohjois-Lapin seutukunnan aluekehittäjien ja Lapin maakuntakorkeakoulun muodostavien oppilaitosten käymissä neuvotteluissa todettiin muun muassa, että seutukunnan talous- ja työllisyystilanteessa ja sen asukkaiden hyvinvoinnissa oli tapahtunut ja tapahtui useiden indikaattoreiden mukaan varsin huolestuttavaa heikentymistä. Esimerkiksi väestön ikääntyminen oli ollut seutukunnassa nopeampaa kuin koko Lapin läänissä ikääntymisen koskiessa erityisesti 1 Lapin maakuntakorkeakoulun toimintatapaan ja organisoitumiseen voi tutustua www-sivuilta <

17 17 miehiä. Tämä yhdistyneenä nuorten sekä nuorten aikuisten seutukunnasta joko muualle Suomeen tai ulkomaille muuttamiseen selitti muun muassa sen, että seutukunnassa tapahtui 199- luvun lopussa ja 2-luvun alussa samaan aikaan sekä työllisen työvoiman että työvoiman ulkopuolella olevien määrän laskua, eikä jälkimmäisen laskevaan trendiin liittynyt edellisen nousevaa trendiä. Koulutettujen muuttaminen seutukunnasta oli puolestaan hidastanut seutukunnan väestön koulutustason nousua niin, että se oli hitaampaa kuin koko Lapin läänissä tapahtunut koulutustason nousu. Keskinen Lappi, johon myös Pohjois-Lapin seutukunnan eteläosat kuuluvat, oli väestön kansantauteihin sairastumista ja niihin kuolemista kuvaavien sairastavuus- ja kuolleisuusindeksien mukaan korkean sairastavuuden ja kuolleisuuden aluetta. (Lapin lääninhallitus 26.) Pohjois-Lapin seutukunnan aluekehittäjien ja Lapin maakuntakorkeakoulun muodostavien oppilaitosten käymissä neuvotteluissa todettiin myös, että edellä luetelluista ja muista vastaavista Pohjois-Lapin seutukunnan talous- ja työllisyystilanteen sekä sen väestön hyvinvoinnin kehitykseen liittyneistä erityispiirteistä ei ollut saatavissa riittävästi eikä tarpeeksi kattavaa tutkimustietoa, mikä hankaloitti muun muassa seutukunnalla toteutettavien kehittämistoimien suuntaamista niin, että niistä saatava hyöty asukkaiden hyvän elämän turvaamiseksi olisi mahdollisimman suuri. Tästä syystä Pohjois-Lapin hyvinvointihankkeet -kokonaisuuden muodostavien hankkeiden yhteiseksi tavoitteeksi otettiin, että näillä lähinnä kartoitustyyppisillä selvityksillä voitaisiin vähentää niitä ongelmia, joita edellä mainittu tiedon puute seutukunnan kehittämiselle aiheuttaa. Lapin maakuntakorkeakoulun muodostavien oppilaitosten välisen työnjaon osalta näissä neuvotteluissa päädyttiin siihen, että Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu hakee rahoitusta Pohjois-Lapin hyvinvointibarometri -projektille, koska sillä oli aikaisempaa kokemusta seutukunnallisten hyvinvointibarometrien laatimisesta. Saatuaan neuvotteluiden mukaisesti Lapin lääninhallitukselle tekemäänsä rahoitushakemukseen myönteisen päätöksen, jolla lääninhallitus myönsi projektin toteuttamiseen ESR-rahoituksen, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu käynnisti tämän Pohjois-Lapin seutukunnan ensimmäisen hyvinvointibarometrin laatimisen (Lapin lääninhallitus 26.) Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrin, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa seutukunnan talous- ja työllisyystilanteesta ja sen asukkaiden hyvinvoinnista sekä niissä tapahtuneista muutoksista, laatimista varten räätälöidyn mallibarometrin perustana ovat Kemi- Tornion ammattikorkeakoulussa toteutetut vuosina 24 ja 26 julkaistut Kemi-Tornion seutukunnan hyvinvointibarometrit (Savikuja & Tissari 24; Saari & Viinamäki 26). Niiden lisäksi sen laatimisessa on hyödynnetty Raahen seudulla asuneiden kokemuksia hyvin-

18 18 voinnista ja hyvinvointipalveluista (Kurkinen 24) sekä saamelaisten kokemuksia sosiaalija terveyspalvelujen saatavuudesta (Välimaa & Laiti-Hedemäki 1997) selvittäneissä hankkeissa tuotettuja raportteja. Barometrien perusidean mukaisesti on Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrin tarkoituksena, että se laadittaisiin säännöllisin väliajoin, mikä mahdollistaisi myös sen, että barometrin tuloksista voidaan muodostaa aikasarjoja. Tämä ensimmäinen Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri etenee siten, että esittelemme tässä ensimmäiseen päälukuun kuuluvissa alaluvuissa hyvinvointibarometrin idean ja tavoitteet. Toiseen päälukuun sisältyvissä alaluvuissa tarkastelemme seutukunnan talous- ja työllisyystilanteessa ja sen asukkaiden hyvinvoinnissa kymmenen viimeisen vuoden aikana tapahtuneita ja seuraavien noin 2 vuoden päähän tapatuviksi ennakoituja muutoksia tilastojen valossa. Kolmanteen päälukuun sisältyvissä alaluvuissa tarkastelemme seutukunnan talous- ja työllisyystilannetta ja sen asukkaiden hyvinvointia kuntalaiskyselyn valossa. Neljänteen päälukuun sisältyvissä alaluvuissa ovat asiantuntija-arviot, joita pyysimme seutukunnan talous- ja työllisyystilanteesta ja sen asukkaiden hyvinvoinnin tilasta ja niissä tapahtuvista muutoksista perillä olevia asiantuntijatahoja kirjoittamaan heille lähettämämme tilastojen ja kuntalaiskyselyn tulosten alustavan analysoinnin pohjalta. Näitä arvioita kirjoittaneet asiantuntijat pohtivat seutukunnan nykytilan lisäksi myös sitä, millaisia kehittämistarpeita ja - mahdollisuuksia seutukunnan talous- ja työllisyystilanteen ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kehittämisessä on olemassa. Viidenteen päälukuun sisältyvissä alaluvuissa summaamme Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrin laatimisprosessin ja tulosten saldon ja esitämme tämän pohjalta ehdotuksiamme jatkotoimenpiteiksi, joita toteuttaen olisi mahdollista vaikuttaa sekä Pohjois-Lapin seutukunnan että muiden Lapin läänin seutukuntien ja niiden asukkaiden hyvinvoinnin kehitykseen. LÄHTEET Kurkinen, Jorma 24. Raahen seudun hyvinvointi. Kansalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja palveluista. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 11. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oulu. Tulostettu < Lapin lääninhallitus 26. Päätös L.51 A, (Lapin lääninhallituksen sivistysosaston tekemä päätös Pohjois-Lapin hyvinvointibarometri- projektille myönnettävästä ESRrahoituksesta.) Saari, Erkki & Viinamäki, Leena 26. Kemi-Tornion seutukunnan hyvinvointibarometri 25. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia 4/26. Kemi. Tulostettu <

19 19 Savikuja, Jari & Tissari, Jukka 24. Kemi-Tornion seutukunnan hyvinvoinnin tila. HumanNet Kemi-Tornion seutukunnan hyvinvointipalvelujen osaamisverkosto, Hyvinvointiosaamisen kehittäminen -projekti. Kemi. Välimaa, Aimo & Laiti-Hedemäki, Elsa Birge ja eale dearvan. Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluprojektin loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 25. Helsinki. 1.2 Hyvinvointibarometrin laatimisen lähtökohdat ja puitteet Leena Viinamäki & Erkki Saari Barometrin laatimisen lähtökohdat Suomalaisen hyvinvointipalvelujärjestelmän uudelleenrakenneistumiskehityksen intensiivisyys ja hoivakäsitteen uudelleenmuotoutuminen pyrittäessä ratkaisemaan mahdollisimman kustannus-tehokkaasti hyvinvointipalvelujen tuottamisen ja niihin kohdistuvan tarpeen kohtaantoon liittyviä kysymyksiä ovat lisänneet (seutu)kuntien tekemän hyvinvointistrategisen työn merkitystä (Kantola & Kautto 22; Pfau-Effinger 25, 21 45). Esimerkiksi pitkät maatieteelliset etäisyydet asettavat omat haasteensa ja reunaehtonsa tälle etenkin 196-luvulta alkaen rakennetun hyvinvointipalvelujärjestelmän uudistamiselle niin, että hyvinvointipalvelujen tuottaminen tapahtuisi enenevässä määrin ns. welfare mix -mallin mukaisesti sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin palvelutarjontaa hyödyntämällä (esim. Taipale 24; Anttonen & Sipilä 25, ; ks. myös Greffe 23, ). Samaa hyvinvointipalvelujen tuottamismallia ei voi tämän vuoksi välttämättä soveltaa niin muuttovoitto- kuin muuttotappioalueella tai edes saman maakunnan maaseutu- ja kaupunkialueella. Kolmannen ja yksityisen sektorin mahdollisuudet tuottaa hyvinvointipalveluja vaihtelevat alueellisesti enemmän kuin julkisen sektorin mahdollisuudet esimerkiksi asiakaskunnan määrän mukaan, minkä vuoksi vain käytettävissä olevat eurot eivät ratkaise sitä, mitä palveluja eri osissa maata asuvat voivat saada. Esimerkiksi Utsjoella asuvan abiturientin lähin suomalainen yliopisto on 454 kilometrin päässä Rovaniemellä, kun Helsingissä asuvan abiturientin ulottuvilla on saman matkan päässä muut Suomen yliopistot kuin Oulun ja Lapin yliopistot. Vastaavasti nuorgamilaisäiti joutuu matkustamaan 499 kilometriä voidakseen synnyttää Lapin keskussairaalassa, kun saman matkan matkustavan helsinkiläisäidin pitäisi synnyttää Kokkolan keskussairaalassa. (Viinamäki 1999; Viinamäki 24.) Pitkien maantieteellisten etäisyyksien lisäksi Pohjois- Lapin seutukunnassa tarjottaville hyvinvointipalveluille asettaa omat reunaehtonsa muun muassa saamelaiskulttuuri, jonka huomioiminen edellyttää, että myös saamenkieltä puhuvien on mahdollista saada tarvitsemansa hyvinvointipalvelut (Näkkäläjärvi & Magga 26, 1 11; Eidheim & Stordahl 27).

20 2 (Seutu)kunnallisen hyvinvointistrategiatyön merkityksen lisääntyminen on liittynyt Suomessa 199- ja 2-luvuilla tapahtuneisiin kuntien hyvinvointipolitiikan ohjausjärjestelmän muutoksiin. Niiden keskeisimmän sisällön muodostaa valtion taholta tapahtuvan kuntien hyvinvointipolitiikan ohjauksen muuttuminen 199-luvun alkuun saakka toteutetusta tiukasta valtiojohtoisesta sääntöohjauksesta informaatio-ohjaukseksi, jossa ainoaksi kuntia sitovaksi valtion ohjausmuodoksi jäi lainsäädäntö. Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa kuntien hyvinvointipolitiikan ohjausjärjestelmää kehittäneet totesivat, että kuntavetoisen hyvinvointipolitiikan toteuttamiseen soveltuva valtion informaatio-ohjaus edellytti uudentyyppisten apuvälineiden kehittämistä (Perttilä & Orre & Koskinen & Rimpelä 24, 5 16). Näiksi apuvälineiksi on 2-luvun edetessä kehitetty muun muassa erityyppisiä (seutu)kunnallisia hyvinvointibarometrejä, -kertomuksia, -selvityksiä ja -tilinpäätöksiä (Kuntien hyvinvointikertomuksia n.d.). Tämän kehitystyön voi nähdä olevan ainakin osasyy siihen, että tavalla tai toisella (lähi)menneisyyttä, nykyisyyttä ja (lähi)tulevaisuutta luotaavat barometrityyppiset, erilaisiin kuntalais- ja/tai asiantuntijakyselyihin perustuvat (seutu)kunnalliset hyvinvointikartoitukset näyttävät elävän tällä hetkellä kukoistuskauttaan. Esimerkiksi Kemi-Tornion seutukunnan hyvinvointibarometri 25:n laatimisen yhteydessä varsin kursorisella otteella tehty internethaku tuotti 69 barometrille välittömästi tai välillisesti rinnasteista vertaisbarometria (Saari & Viinamäki 26, 13). Tämän jälkeen hyvinvointibarometrikavalkadi näyttää entisestään laajentuneen ja niiden määrä lisääntyneen uusilla Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrin kaltaisilla rinnakkaisbarometreillä (Taulukko 2.). Taulukko 2. Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrin osa-alueet ja esimerkkejä ns. vertaisbarometreistä. Osa-alue Vertaisbarometrejä Lukumäärä Aluekehitys, alueidentiteetti ja elinkeinoelämä Asuminen ja asuinalue aluebarometri, digimarkkinoinnin suhdannebarometri, elinkeinobarometri, kunnallistalouden barometri, kuntabarometri, kyläbarometri, maakuntabarometri, maaseutubarometri, suhdannebarometri, talousbarometri, tulevaisuuden työympäristöbarometri, yrittäjyysasennebarometri, yritysbarometri, yrittäjäbarometri asukasbarometri, asumisbarometri, asuntobarometri, kiinteistövälittäjän barometri, Hervanta-barometri, kiinteistövälittäjän barometri, tonttibarometri, viihtyvyysbarometri, ympäristöbarometri Ennakointia aluekehityksestä ennakointialuebarometri, tulevaisuusbarometri 2 Opiskelumahdollisuudet/koulutusmarkkinat erityisopetuksen barometri, koulubarometri, koulutusbarometri, koulutustarvebarometri, opiskelijabarometri, osaamisbarometri, rakennusalan koulutus- ja osaamisbarometri, tiedebarometri, tutkimusbarometri, tutkintobarometri

21 Palvelut asiakasbarometri, asiantuntijabarometri, Huomisbarometri, Kela-barometri, kirkkobarometri, kuluttajabarometri, laatubarometri, liikennebarometri, luomubarometri, palvelubarometri, pankkibarometri Sosiaalinen aktiivisuus ja vapaaaika Terveys Sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi 21 järjestöbarometri, kirjastobarometri, kulttuuribarometri, liikuntabarometri, matkailubarometri, paikan markkinoinnin barometri alkoholibarometri, kehitysvammabarometri, kuntobarometri, kuntoutusbarometri, lääkebarometri, mielenterveysbarometri, päihdebarometri, terveysbarometri, tykybarometri, terveyden edistämisen barometri, työterveysbarometri asennebarometri, alueellinen hyvinvointibarometri, hyvinvointibarometri, ikäbarometri, imagobarometri, lapsibarometri, nuorisobarometri, perhebarometri, sosiaalibarometri, vanhempien barometri, vanhusbarometri Turvallisuus poliisibarometri, turvallisuusbarometri 2 Työelämä/työmarkkinat henkilöstöbarometri, monimuotoisuusbarometri, Nuoret ja työ -barometri, pohjoismainen asennebarometri, tasaarvobarometri, työbarometri, työelämän asennebarometri, työllisyysbarometri, työolobarometri, työmarkkinabarometri, työnantajabarometri YHTEENSÄ 88 Kuntien hyvinvointipolitiikan ohjausjärjestelmän muuttuminen 199-luvulla sääntöohjauksesta informaatio-ohjaukseen perustuvaksi on johtanut muun muassa siihen, että sosiaali- ja terveysalan hallinto- ja tilastoviranomaiset 2 tuottavat ja välittävät nykyisin eri foorumeilla ja areenoilla 3 moninaista kansainvälisen, kansallisen, lääneittäisen, seutukunnallisen ja kunnallisen tason hyvinvointia sekä sen kehitystä kuvaavaa tilasto- ja muuta materiaalia. Esimerkiksi ns. vuotuiskatsauksia, jotka sisältävät tietoa Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrissä tarkasteltavien hyvinvoinnin ulottuvuuksien kuvaamiseen soveltuvista indikaattoreista ja Pohjois-Lapin seutukunnassa asuvan väestön hyvinvoinnin lisäämiseen/pahoinvoinnin vähentämiseen pyrkivästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, tuotetaan nykyisin varsin useilla eri foorumeilla ja areenoilla. Muun muassa Lapin lääninhallitus on arvioinut läänin eri kunnissa tuotettuja peruspalveluja jo yli kymmenen vuoden ajan (Lapin läänin peruspalvelujen 26), minkä lisäksi se laatii ns. perustilastoja Lapin läänin kuntien ja seutukuntien sosiaalija terveydenhuollon tilasta ja toiminnasta (esim. Lapin läänin sosiaali- 26). Lapin liitto tuottaa puolestaan monia erilaisia suhdannekatsauksia, tilastoja, julkaisuja ja selvityksiä, joissa tarkastellaan maakunnan väestön hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia ja Lapin maakunnassa 2 3 Esim. Kela n.d.; Maakuntien liitot n.d.; Sámediggi/Sämitigge/Sää mte ğğ/saamelaiskäräjät n.d.; Stakes 26; Tilastokeskus n.d.; Katso myös Liite 1. Esim. Alkoholiohjelma n.d.; Kansallinen terveysprojekti n.d.; Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS) n.d.; Sosiaalialan kehittämishanke n.d.; Sosiaalialan osaamiskeskukset n.d.; Terveys 215- kansanterveysohjelma n.d.; Katso myös Liite 2.

22 22 asuvan väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi tehtävää työtä (Lapin liitto, Julkaisut ja strategiat n.d.; Lapin liitto, Tilastoja Lapista n.d.). Keskeiseksi tilastotietojen välittämisen foorumiksi on muodostunut Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskuksen (Stakes) sosiaali- ja terveysalan päättäjien ja asiantuntijoiden suunnittelun, seurannan ja päätöksenteon tueksi tuottama maksuton SOTKAnet-verkkopalvelu, joka sisältää väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja kaikista Suomen kunnista vuodesta 199 alkaen. Näitä tietoja voidaan hyödyntää myös seutuja maakunnallisella, lääni-, sairaanhoitopiiri- ja koko maan tasolla. Stakesin lisäksi tietoja siihen toimittavat muut keskeiset sosiaali- ja terveysalan tiedontuottajat (kuten Tilastokeskus, Kansaneläke-, Kansanterveys- ja Työterveyslaitokset). Tietoja on myös koottu yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden kanssa eri kohderyhmille ja käyttötarkoituksiin suunnattuihin tietokokonaisuuksiin, joita ovat muun muassa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen indikaattorit, Kunnan terveyspalveluiden suunnittelun indikaattorit, PARAShankkeen indikaattorit sekä Terveys 215 -seurantaindikaattorit. (Stakes. Indikaattoripankki SOTKAnet 25 27; Stakes. SOTKAnet-verkkopalvelu 26.) Sosiaali- ja terveysalan hallinto- ja tilastoviranomaisten ohella ja osittain niiden rahoittamana myös monet muut tahot ja erilaiset verkostot tuottavat erityyppisiä kansainvälisen, kansallisen, lääneittäisen, seutukunnallisen ja kunnallisen tason hyvinvointia ja sen kehitystä kuvaavaa tilasto- ja muuta materiaalia. Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometrissä tarkasteltavien hyvinvoinnin ulottuvuuksien osalta voidaan mainita esimerkiksi 1. Oulun yliopiston Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, joka toteuttaa muun muassa Pohjois-Suomen väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi tarkoitettua Pohjois-Suomen hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelmaa. Ohjelmassa etsitään ratkaisuja käytännön potilashoidon ongelmiin ja terveydenhuollon palvelujen kehittämiseen sekä pyritään parantamaan väestön elinolosuhteita. Sen perustan muodostavat Pohjois- Suomen syntymäkohorttitutkimukset, joissa on kerätty monipuolista seurantatietoa kahteen Oulun ja Lapin lääneistä syntyneistä muodostuvaan syntymäkohorttiin (Kohortti - 66 ja Kohortti -86) kuuluvista ihmisistä. (Pohjois-Suomen syntymäkohortti tutkimukset n.d.; ks. myös Ek & Saari & Viinamäki & Sovio & Järvelin 24, 36 41). 2. Oulun yliopiston Thule-instituutti ja erityisesti sen Arktisen lääketieteen keskus, jonka toteuttamaan Sirkumpolaarinen terveys ja hyvinvointi -tutkimusohjelmaan kuuluvissa projekteissa tarkastellaan monitieteisesti ihmisten hyvinvointia sekä siihen vaikuttavia ympäristöllisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä pohjoisilla sirkumpolaarisilla alueilla (Arktisen lääketieteen keskus n.d.; Thule-Instituutti n.d.). 3. Lapin yliopisto, jolla on varsin pitkät perinteet esimerkiksi saamelaisten elinolojen tutkimisessa kuten muun muassa jo Lapin korkeakoulun yhteiskuntatieteiden osaston toteuttama saamelaisalueen nuorten elämäntapaa ja elinoloja selvittänyt tutkimusprojekti osoittaa (ks. Rautava 1985; Johansen-Lampsijärvi & Kangasniemi & Kankaanpää & Kiviniemi & Koskinen 1991). Esimerkiksi sen yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tutkimustoiminnan vahvuusalueena ovat pohjoiset kysymykset ja erityisesti hyvinvointi-, vähemmistöihin liittyvä, kansainvälisten suhteiden ja pohjoinen soveltava ympäristötutkimus. Yliopiston erillislaitoksena toimivan Arktisen keskuksen monitieteisessä ih-